Simulaatiokeskus oppimisen mahdollistajana — pilotoinnit vahvistavat käsityksen

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg

Satakunnan ammattikorkeakoulun terveyden- ja hyvinvoinnin simulaatiokeskus mukautuu monipuolisen oppimisympäristönsä ansiosta monenlaiseen oppimiseen ja opetukseen.  Oppimisympäristön testaaminen onnistuu pilotointien avulla. Tulevaisuudessa toivotaankin enemmän yhteistyötä alueellisten, kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden parissa. Oppiminen on vastavuoroista sekä eteenpäin pyrkivää toimintaa, tulevaisuudessa keskiössä on monialainen sekä moniammatillinen yhteistyö, jota on mahdollisuus rakentaa oppimisympäristöajattelun kautta. SAMK pystyy tarjoamaan nyt ja tulevaisuudessa aitiopaikan oppimiselle!

Oppimisympäristöajattelu on tulevaisuutta—kaikkialla voi oppia

Syksyllä 2019 simulaatiokeskuksessa pilotoitiin Porin ammatillisten opettajaopiskelijoiden järjestämää kurssia, joka toimii Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen OMAURA-hankkeen alaisuudessa. Kurssin yksi päivä toteutettiin SAMKissa simulaatiopedagogiikkaan nojaten. SAMK sai pilotoinnista arvokasta kokemusta siitä, kuinka monipuolisesti simulaatiokeskusta voidaan hyödyntää osana hyvin perinteestä poikkeavaa opetusta. SAMKin simulaatiokeskuksessa ollaan keskitytty tähän saakka sosiaali- ja terveysalan opetukseen. Nyt toteutettu pilotointi liittyi työllistymiseen sekä kouluttautumiseen Suomessa. Simulaation avulla käytäntö ja teoria yhdistyy luontevasti oppijaa osallistamalla. Pilotointi toteutettiin työhaastattelun teemalla, joka keskittyi kulttuurinormeihin. Simulaatiokeskus oppimisympäristönä palveli loistavasti myös tällaisessa simulaatio-casessa. Simulaatiokeskuksessa toteutetut pilotoinnit vahvistavat käsityksen keskuksen toimivuudesta lähes minkä tahansa alan oppimisympäristönä. Vain mielikuvitus on rajana.

Simulaatio-oppimisessa keskeistä on myös yhteisopettajuus sekä inklusiivinen pedagogiikka, jota monipuolinen simulaatio-oppimisympäristö tukee mainiosti. Inklusiivisuudella korostetaan erityisesti oppijoiden tasa-arvoista kohtaamista samoista lähtökohdista sekä yhteistä oppimista kaikille yhteisessä oppimisympäristössä. Kun simulaatio-oppiminen ja inklusiivisuus kohtaavat voidaan oppia yhdessä laajoja ja isoja kokonaisuuksia, kuten kommunikaatio, päätöksenteko sekä vuorovaikutusosaaminen. Nämä ovatkin keskeisiä teemoja tulevaisuuden työpaikoissa alasta riippumatta.

Tekniikka oppimisen tukena

Simulaatiokeskus on saanut Kaikkien Kotiin kaivatun kiinteän, kattoon asennetun 360 astetta kääntyvän kameran mobiilikameroiden tueksi. Tämä tekninen laajennus vaikuttaa oppimisympäristön monipuolisuuteen sekä käytettävyyteen erityisesti moniammatillisuuden näkökulmasta. Opettajaopiskelijat toteuttivat simulaatio-pilotticasen käyttäen hyödyksi juuri Kaikkien Kotia. Teemana oli työhaastattelu ja oppimistavoite toimijoiden välillä. Oppijat innostuivat menetelmästä sekä uudesta oppimiskokemuksesta. Opettajaopiskelijat heittäytyivät myös rohkeasti opetusmenetelmän pariin.

Yhteisopettajuus toimii sosiaalisena voimavarana opettajien kuin myös oppijoiden välillä. Innostus oppimiseen tarttuu toimijasta toiseen. Simulaatio-oppimisessa kaikki oppivat myös opettajaopiskelijoiden mukaan.

”Simulaatio-opetuksen avulla opimme myös itse paljon opettamisesta kuin myös itsestämme matkalla opettajuuteen. Erityisesti yhteisopettajuus on kantava voimavara.”

”Ammatillinen kasvu opettajuuteen tapahtuu vähitellen. Jatkuvan kehittymisen mekanismin oivaltaminen omassa toiminnassa on keskeistä.”

Tulevaisuuden työyhteisöt ovat moniammatillisia sekä tuloshakuisia, joita johtavat ajatukset kehittymisestä sekä ammatillisesta kasvusta ja jatkuvasta oppimisesta. Muutospaineita on tulevaisuudessa luvassa monesta eri näkökulmasta. Kansainväliset trendit vaikuttavat vahvasti meidän toimintaamme täällä Suomessa kaikilla työn kentillä kuten, työnjako, työympäristö, ekologisuus, maahanmuutto sekä kulutuskäyttäytyminen. Monipuolisella koulutuksella voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Simulaatio-oppimisympäristö kykenee elämään ajassa sekä vastaamaan laaja-alaisesti moniammatillisiin tulevaisuuden käytännön oppimisen tarpeisiin. Verkostot eri toimijoiden kanssa laajentavat näkökulmia ja näin maakuntatasolla voidaan myös vahvistaa yhdessä Satakuntalaista ammattitaitoa sekä osaamista.

Ota yhteyttä niin suunnitellaan juuri teidän työyhteisölle sopiva simulaatiocase—opitaan yhdessä!

First success stories in trade: SMEs being active in Southern African market – this article also in Finnish

Project SME Aisle organized its second business delegation trip for small and medium-sized enterprises (SMEs) in April 2019. During the two weeks of travelling, the team and the companies visited Namibia, South Africa and Zambia. Altogether 31 companies from Finland, Sweden, Estonia and Latvia participated in the trip.

[The article in Finnish: Jos haluat lukea suomenkielisen version, vieritä juttua alaspäin.]

These companies represented following sectors: maritime and logistics, automation, ICT and renewable energy. The delegation trip was the biggest of its kind in the project until now.

SMEAisle_DelegationApril_SummaryPoster
Our delegation trip to Namibia, South Africa and Zambia.

It has only been a year since the project began, but remarkable results have already been achieved among SME Aisle SMEs. Some of the SMEs have proceeded to sales as some are still searching for their ideal partner. In addition, the business delegation trips have created cooperation between the participating Central Baltic companies as well as friendships. What kinds of solutions are the companies offering to the Southern African markets and what were the results of the delegation trip? These themes will be discussed in this blog.

Namibia: first sales and auditorium full of interested participants

Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.
Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.

For SAMK, the lead partner of the project, Namibia is a familiar place for business activities. SAMK has years of experience in working with Namibians and due to its geographical position, Namibia is in the focal point for trade activities. Thanks to years of cooperation, the project staff has wide networks in the country and it is possible to find potential partners for cooperation.

During the trip in Namibia, the companies got familiar with presenting their products and services in a new business environment and met interested local companies and actors. The first business workshop of the delegation trip was organized in cooperation with the Embassy of Finland and as a result, the auditorium was filled with interested participants. In addition, SME Aisle organized a workshop in Walvis Bay in cooperation with NAMPORT.

In Namibia, the success stories in our project so far include for example solar panels, virtual tourism and automation technology to improve efficiency at the ports.

South Africa: getting to know local maritime training and smart housing

SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.
SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.

In Cape Town the project organized a workshop together with the Cape Peninsula University of Technology. Afterwards, the companies got a chance to learn about local maritime training at the university and at the local port. The companies also visited a smart house by the Finnish company Honkatalot. The smart house is designed to use less energy by using special building materials and methods. This housing project is a good demonstration of a building project actualized solely without external funding.

South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.
South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.

Among the solutions provided by the SME Aisle companies, interest has been showed especially towards ship design, port operations enhancing technology, and broadband availability. South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa and thus, competition is hard in many sectors.

Zambia: Possibilities in agriculture, ICT and renewable energy

We arrived in Lusaka at six in the evening, but the darkness surrounding us was surprising. Zambia is a developing country in which infrastructure is expanding in full speed nevertheless. People are welcoming and warm. However, climate change affects the income generation of many, especially in the agricultural sector which is the biggest sector in the country. For example, climate change affects cultivation through increased periods of drought.

During our delegation trip, the Embassy of Finland in Lusaka organized a Finnish Business Week in Zambia. We participated in different seminars, workshops and company visits. One of the main events was the local Agritech Fair in Chisamba, approximately 70 kilometers from Lusaka, in which our project staff visited for two days. Even the president of Zambia honored the event by visiting the Agritech Fair.

H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.
H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.

China’s influence in Zambia is remarkable and in Lusaka one may witness several different construction projects led by China. In some sectors competition may thus be hard, partly impossible. Of the products and services offered by SME Aisle companies, especially ICT technology reducing the use of water in cultivation, a new kind of fertilizer in cultivation, solar panels, mobile phones and construction raised especially interest among stakeholders.

Lessons learned to date and next steps

The trip proved that business in the target market requires in-depth information and the right contacts. If the company fails to map the target market carefully, it might face some surprising challenges including problems in import regulations and tendering. Coaching is an important aspect when building the export readiness of the companies. This coaching will be the next step of the SME Aisle project. Coaching includes getting to know the business environment, finding the right business contacts and introducing themes especially requested by the companies such as interpretation services.

Read more about the project and its upcoming events

Text and photos by: Nina Savela

Ensimmäiset menestystarinat viennissä: pk-yritykset aktiivisia eteläisen Afrikan markkinoilla

Projektimme SME Aisle järjesti toisen pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun delegaatiomatkan huhtikuussa 2019. Kahden viikon aikana matkustimme Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan. Yhteensä 31 yritystä Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta osallistui matkalle. Yritykset edustivat merenkulkua ja logistiikkaa, automaatiota, ICT:tä ja uusiutuvaa energiaa. Delegaatiomatka oli projektin mittavin tähän asti.

[Yhteenveto julistekuvassa heti englanninkielisen jutun alussa]

Projektin alkamisesta on kulunut ainoastaan vuosi, mutta siinä on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Osa projektin yrityksistä on edennyt toivottuihin kauppoihin nopealla aikataululla, osa etsii vielä ideaalikumppania liiketoimilleen. Lisäksi sivujuonteena matka on poikinut yhteistyötä yritysten välillä sekä ystävyyksiä. Millaisia ratkaisuja hankkeen yritykset tarjoavat kohdemarkkinoille ja mikä oli matkan anti? Siitä kerromme seuraavaksi.

Namibia: ensimmäisiä kauppoja ja auditorio täynnä kiinnostuneita

[Kuva: Auditorion täydeltä kiinnostusta SME Aisle -hankkeen seminaarissa Windhoekissa, Namibiassa.]

SAMKilla, hankkeen vetäjällä, on useiden vuosien kokemus Namibiasta ja maa on projektimme keskiössä. Namibiassa löytyykin useamman vuoden pohjatyön ansiosta laajat verkostot sekä halukkuutta yhteistyöhön. Matkalla Namibiassa yritykset totuttelivat tuotteidensa esittelyyn uudessa liiketoimintaympäristössä sekä tapasivat kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Seminaari yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa poiki auditorion täpötäyteen kiinnostuneita. Lisäksi projekti järjesti Walvis Bayssa seminaarin yhteistyössä NAMPORT:in kanssa.

Namibiassa projektimme yritysten menestystarinoihin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa aurinkopaneelit, virtuaalimatkailu sekä automaatioteknologia satamien tehostamiseksi.

Etelä-Afrikka: tutustuminen paikallisen merenkulun koulutukseen ja älykkääseen rakentamiseen

[Kuva: Kapkaupungissa teknillisessä yliopistossa SME Aisle järjesti seminaarin ja toi yhteistyötahoja yhteen.]

Kapkaupungissa projekti järjesti seminaarin paikallisessa Cape Peninsulan teknillisessä yliopistossa. Tämän jälkeen yritykset saivat tutustua merenkulun koulutukseen yliopistolla ja Kapkaupungin satamassa. Yritykset pääsivät myös vierailemaan suomalaisen Honkatalot Oy:n älytalossa. Älytalon ajatuksena on vähentää energiankulutusta asumisessa käyttämällä erityisiä rakennusmateriaaleja sekä rakennustekniikoita. Rakennusprojekti on hyvä esimerkki täysin ilman valtion tukea rahoitetusta projektista.

[Kuva: Etelä-Afrikka on maanosan suurimpia ja kehittyneimpiä markkina-alueita Afrikassa.]

SME Aisle -hankkeen yritysten tarjoamista ratkaisuista kiinnostusta herättivät erityisesti ratkaisut liittyen laivasuunniteluun, tehokkaisiin satamaoperaatioihin sekä laajakaistan saatavuuteen. Etelä-Afrikka edustaa Afrikan kehittyneimpiä ja suurimpia markkinoita, joten kilpailu on kovaa monella sektorilla.

Sambia: mahdollisuuksia maatalouden ratkaisuissa, ICT:ssä ja uusiutuvassa energiassa

Saavuimme Lusakaan illalla kello kuuden aikaan, mutta pimeys yllätti meidät silti. Sambia on edelleen kehittyvä maa, jossa infrastruktuurin kehityksessä otetaan edistysaskelia kovaa vauhtia. Ihmiset ovat lisäksi vastaanottavaisia ja hyväntuulisia. Ilmastonmuutos kuitenkin näkyy useamman paikallisen elinkeinossa, kuten maataloussektorilla, joka on maan suurimpia sektoreita. Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyyn muun muassa lisääntyneenä kuivuutena.

Delegaatiomatkamme aikoihin Suomen suurlähetystö järjesti suomalaisen liiketoiminnan viikon Sambiassa. Osallistumme erilaisiin seminaareihin, työpajoihin sekä yritysvierailuihin. Paikalliset maatalousmessut (Agritech expo) ovat suuri tapahtuma Chisambassa, noin 70 kilometrin päässä Lusakasta. Projektimme osallistui näille messuille kahtena päivänä. Saimme esimerkiksi vieraaksi maan presidentin.

[Kuva: Samibian presidentti Edgar Lungu vieraili maatalousmessuilla pohjoismaisella yhteisosastolla. SME Aisle -hankkeessa mukana oleva yritys esittelee tuotteitaan.]

Kiinan vaikutus maassa on merkittävä ja Lusakassakin on nähtävissä erilaisia Kiinan vetämiä rakennushankkeita. Joillakin sektoreilla kilpailu on täten kovaa, osittain jopa mahdottoman kovaa. Yritystemme tuotteista ja palveluista kiinnostusta Sambiassa herättivät varsinkin ICT-teknologian käyttö maanviljelyssä resurssien kulutuksen pienentämiseksi, uudenlainen lannoite maanviljelyssä, aurinkopaneelit, matkapuhelimet sekä rakentaminen.

Projektin ja delegaatiomatkan opetukset tähän saakka ja seuraavat askeleet

Viimeistään matkan aikana tuli selväksi, että liiketoiminta kohdemarkkinoilla vaatii perusteelliset tiedot kohdemaasta sekä täysin oikeat kontaktit. Mikäli yritys ei ole kartoittanut kohdemarkkinoita huolella, voi se kohdata yllättäviä ongelmia esimerkiksi maahantuontiin liittyvässä lainsäädännössä ja kilpailutuksessa. Oleellista on myös yritysten valmentaminen, joka onkin projektimme seuraava vaihe. Valmentamiseen kuuluu perehdyttäminen liiketoimintaympäristöön, oikeiden kontaktien luonti ja myös muu yritysten toivoma tuki, kuten tulkkaus.

Katso lisää tietoa SME Aisle -projektista ja ajankohtaisista tapahtumistamme (englanniksi)

Teksti ja kuvat: Nina Savela

Yrittäjäksi oppimassa

Teksti: Karla Suvanto ja Marko Mikkola | Kuvat: Yrittäjän koulutusohjelma

Lue lisää yrittäjän koulutuksesta

Istun modernissa luokkahuoneessa. Tavallisten tuolien lisäksi huoneessa on pari nojatuolia ja nurkassa lojuu säkkituoli. Katsellessani ympäri näen parikymppisiä opiskelijoita. Tai hetkinen, ainakin puolet näistä ovat hyvinkin päälle nelikymppisiä. Yksi vauvaperhekin löytyy. Mikäs paikka tämä on?

–Menossa on Yrittäjän koulutusohjelman toisen vuosikurssin oppitunti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, vastaa Susanna Aaltonen. Meitä on täällä aika moneen junaan, hän naurahtaa. Itse hain tähän koulutusohjelmaan, koska halusin jatkaa isäni yritystä ja saada samalla tradenomin tutkinnon. Yrittäjyys on aina kiehtonut vastuullaan ja haasteillaan. Parasta opinnoissa on ollut verkostoituminen ja mahtaviin ihmisiin tutustuminen, sekä se, että opintoja saa tehdä omassa tahdissa. Yritysideaakaan ei välttämättä tarvitse olla valmiina, kunhan asennetta yrittäjyyteen löytyy.

Samoilla linjoilla ovat Jani Koivunen, Johanna Peuhkuri, sekä Tuulia Koivisto.

– Opintojen mukauttaminen omia tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi on ihan huippua, sanoo autonasentajaksi aiemmin valmistunut Tuulia. Hänenkin perheellään on yritys, jossa hän työskentelee aina kun ehtii. Sen sijaan Janin ja Johannan tavoitteena on jonain päivänä perustaa oma yritys.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua, sanoo Jani. Hain koulutusohjelmaan, sillä halusin myös tutkinnon osaamisestani.

Katselen lisää ympärilleni. Opettaja puhuu luokan edessä. Kun katson tarkemmin, huomaan, ettei hän ole ainoa luokassa oleva opettaja. Itse asiassa heitä on luokassa viisi. Onko tämä tyypillistä juuri tälle koulutusohjelmalle?

– Kyllä, opetus eroaa muista Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista nimenomaan tiimipedagogiikan ansiosta, toteaa koulutusohjelmasta vastaava lehtori Pia Marjanen. Lisäksi opetussuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että opiskelija pystyy halutessaan luotsaamaan omaa yritystään opintojensa ohella ja myös suuntaamaan opintojaan omaa yritystä hyödyttävästi.

– Mielestäni juuri tämän tyyppistä koulutusta tarvitaan. Uskon, että tulevaisuudessa opettajan roolin tulee olla enemmän oppimisen ohjaamisessa ja puitteiden luomisessa. Tähän koulutusohjelmaan halusin lähteä opettamaan, koska olen aina ollut myös heittäytyjä ja uusi kiinnosti. Koulutusohjelmassa on mahtava muu opetustiimi, jossa on monipuolista osaamista ja upea henki.

No entäs se vauvaperhe sitten? Miten pikkulapsiarjen ja opiskelun voi yhdistää?

– Ihan mainiosti, vastaa Toni Hietala. Olemme molemmat vanhemmat myös palkkatöissä ja meillä on lisäksi omat toiminimet musiikkialalla. Opiskelu on todella virkistävää, kun tapaa uusia eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä oman työn ulkopuolelta. Lisäksi opiskellessa vahvistuu luotto omaan tekemiseen myös yritysasioissa.

Seinänvierustalla istuu kaksi pidemmän linjan yrittäjää, Anne Määttänen ja Jari Taimi. Anne toimii yrittäjänä tapettien maahantuontiyrityksessä ja lähti koulutusohjelmaan mukaan kehittääkseen itseään ja saadakseen lisäkoulutusta. Jari on SataCom Oy:n toimitusjohtaja, sekä lisäksi hallituksen puheenjohtaja useammassa yrityksessä. Yhdestä asiasta nämä kaksi yrittäjää ovat yhtä mieltä: yrittäjyys lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä oikeastaan voi opiskella. Vaikka yrittäjän koulutusohjelmasta saa eväitä yrittämiseen, yrittäjyys tulee aina omasta sydämestä.

– Uusien asioiden opiskelu on mielenkiintoista ja jos ei ole, niin sitten mennään siitä, mistä aita on matalin. Kun on paljon puuhaa, pitää olla armollinen itselleen, toteaa Jari.

On mahtavaa olla aivan erilaisessa ympäristössä, missä normaalisti olen. Aivan kuin olisin lomalla, hän nauraa.

– Osa opiskelijoista käy Porissa opiskelemassa muualta käsin. Näihin reissaajiin kuuluu myös tamperelainen Esa Voitto Ravantti. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa perustaa itse yritys tai ostaa jo toimiva yritys.

– Haluan kannustaa kaikkia vähän vanhemmallakin iällä opiskelemaan, Esa sanoo. Olen itse 56-vuotiaana ammatinvaihtajana saanut uuden mahdollisuuden elää mielenkiintoista elämää ja oppinut kosolti uusia asioita. Hienointa koulutuksessa on ollut oppia oppimaan ja päästä mukaan seuraamaan tulevaisuuden teknologioiden ja opetusmenetelmien esiinmarssia.

Kysyn vielä Pialta, millaista on opettaa näin heterogeenistä porukkaa.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat ja ikähaitari ovat erittäin hyvä asia, sillä siitä kumpuaa mielenkiintoisia keskusteluja ja oppimista tapahtuu näin ollen myös opiskelija-opiskelija- sekä opiskelija-opettaja -akselilla. Haastavinta on lunastaa ydinlupauksemme eli pystyä tarjoamaan mahdollisuus opiskella myös yrittäjyyden tai työssäkäynnin ohella. Näiden kahden vuosikurssin perusteella voin sanoa ylpeydellä, että meidän koulutusohjelmassamme opiskelevat ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia, ennakkoluulottomampia, kunnianhimoisempia ja määrätietoisempia kuin muut. Tämä on toki oma subjektiivinen mielipiteeni, eikä pohjaudu tutkimustietoon.

INFO:

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrittäjän koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.
  • Koulutuksesta valmistuu tradenomiksi ja opiskella voi myös yrittämisen tai työssäkäynnin ohella.
  • Pääsykoevalinnan tekee tekoäly ja pääsykoekurssi itsessään kerryttää opintopisteitä, jotka hyväksiluetaan koulutusohjelman opintoihin.
  • Hakuaika Yrittäjän koulutusohjelmaan on 20.3.2019-3.4.2019.

 

 

Vanhustyö muutoksessa

TEKSTI: Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon (vuosikurssi 2017) opiskelijat | PHOTO by rawpixel.com from Pexels

Vanhustyön ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat järjestivät osana projektiopintojaan vanhustyön asiantuntijoille, opiskelijoille ja kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille suunnatun Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivän marraskuussa 2019. Teemana oli vanhustyö muutoksessa.

Satakunnan sote-valmistelujen hankepäällikkö Mari Niemi aloitti tilannekatsauksella sote-uudistukseen. Niemi totesi, että oikeammin on kysymys maakuntauudistuksesta, johon liittyy soten lisäksi paljon muutakin. Maakuntauudistus edellyttää laajaa toimintakulttuurin muutosta työkentällä. Vanhustyön näkökulmasta kehittämisen kohteena ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, keskitetyn palveluohjausmallin kehittäminen sekä kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen.

Vs vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Mäkilä kertoi vanhustenhuollon nykytilasta Porissa. Vanhustenhuolto on vielä hyvin laitosvaltaista ja tavoitteena onkin siirtää painopiste kotona asumisen tukemiseen. Uusina kotona asumista tukevina kehittämiskohteina ovat kotihoidon asiakkaiden ravitsemushoidon tehostaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan keinoilla. Myös gerontologinen sosiaalityö on saanut lisää resursseja.

Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström ja sairaanhoitaja Suvi Hakala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä kertoivat Mun Klinikka -etädiagnosointi -pilotista. Mun Klinikka on sähköinen keskustelukanava, jossa asiakas saa neuvoja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisen aloitteesta voidaan avata myös videopuhelu. Mun Klinikka toimii vaihtoehtona soittamiselle tai käynnille terveyskeskuksessa.

Hovikodin toimitusjohtaja Jussi Peltonen esitteli ikäihmisten päivätoiminta Singaporessa.

Peltonen kertoi Suomen ja Singaporen välisistä eroista vanhustenhuollossa sekä näkemyksiään Suomen vanhustenhuollon vahvuuksista. Peltosen mielestä maailmalle voisi viedä enemmänkin suomalaista vanhustenhuollon osaamista. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi tutkimustiedon, erityisesti dementian ja muistisairauksien osalta, Green Care eli luonnon hyödyntämisen hoivassa ja yksittäiset vanhustenhuoltoon ja hoivaan kehitetyt tuotteet. Lisäksi Peltonen painotti, että kaikki toiminta vanhustenhuollossa tulisi olla tavoitteellista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen puhui ikäihmisten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta. Kärkkäinen korosti, että mielenterveyden sairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Merkittävä tekijä sekä ennaltaehkäisyssä että hoidon tukena on tekeminen ja toiminta. Ikääntyneillä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on samaa luokkaa kuin muissakin ikäryhmissä, mutta fyysisiä sairauksia on enemmän ja nämä voivat laukaista oireita tai aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Tärkeää on sairauksien diagnosointi ja tämän pohjalta luotu hoitosuunnitelma, jossa keskitytään vaikuttaviin hoitomuotoihin. Merkityksellistä on potilaan sitouttaminen hoitoon.

Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivä järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se keräsi paikalle runsaan joukon kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös järjestävän opiskelijaryhmän kehittämistöistä tehdyt värikkäät posterit sekä sponsorien esittelypöydät

Ryhmämme toivoo, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessakin seuraavien opiskelijoiden toimesta. Kiitämme kaikkia seminaaripäivään osallistuneita ja tilaisuuden mahdollistaneita yhteistyötahoja.

Valoa Vanhustyön muutokseen!

 

 

Karhuviestijoukkue iski jälleen

Timo Hannelius:

SAMK-TOLKKU LEGENDS oli hyvässä vauhdissa Karhuviestissä.

Karhuhalliin hyvissä voimissa saapunut joukkueemme. Vasemmalta: Miikka, Esko, Timo, Leena ja Annika. Kuvan otti Ilkka ja aloitusosuuden juossut Teemu oli jo joutunut lähtemään kotimatkalle.

Mainetta jo aiemminkin niittänyt karhuviestijoukkueemme osoitti jälleen iskukykynsä lauantaina 7.4 järjestetyssä 41. Karhuviestissä. Hyvässä säässä juostu katuviesti oli houkutellut mukaan  kaikkiaan reilusti yli 1000 juoksijaa.

Raumalta Poriin Työpaikkajoukkue A-sarjassa oli nyt mukana 47 joukkuetta. SAMK-TOLKKU LEGENDS onnistui kaikilla osuuksilla yli ennakko-odotusten ja alitti viime vuoden kokonaisajan yli 20 minuutilla.

Maaliin saavuimme hyvissä ajoin ennen pimeän tuloa ajassa 4.17.55. Sijoituksemme omassa sarjassamme oli 35/47.

Joukkueessa juoksivat tänä vuonna :  Teemu Heikkinen, Ilkka Hannelius, Timo Hannelius, Leena Nolvi, Miikka Sammalisto, Annika Suvela ja Esko Nieminen.

 

Tenttiakvaariosta lisättyyn todellisuuteen – digitulevaisuus oppimisessa

Sanaa oppimisympäristö käytetään yhä useammin SAMKissa, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Mikä on muuttunut ja mikä tulee muuttumaan? Mihin kaikkeen digi liittyy, onko se vain teknologiaa? Onko oppimisympäristö se digi? Vai onko digi sarja erillisiä toimintatapoja? Olenko itse riittävän digi ja mikä on riittävästi? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lähdin etsimään valaistusta uudesta kirjasta eOppimisen aika – Pedagogiikkaa ja digityökaluja, joka julkaistaan SAMKin digipäivässä 23.3. Tarjoan tässä muutamia mielestäni keskeisiä pointteja, mutta pajatso ei todellakaan tyhjene, vaan kannattaa itse tulla paikan päälle (SAMK goes Digi) avartumaan ja muodostamaan oma kokonaiskuva asiasta.

SAMKin digitaalista todellisuutta tänään

  • Valintakurssit verkossa tarjoavat hakijoille tuntuman verkko-opintoihin jo hakuvaiheessa ja lisäksi opintopisteitä. Tätä kautta on saatu motivoituneita opiskelijoita, joilla on kyky selviytyä verkossa tehtävistä opinnoista.
  • Sairaanhoitajaopinnoissa opiskelijat tutustuvat opiskeltavaan asiaan etukäteen digitaalisten aineistojen kuten videoiden avulla. Näin lähiopetustilanteessa aiheeseen päästään syvemmälle. Haasteena ja kehityskohteena on laadukkaiden digiaineistojen saatavuus.
  • Robotiikka Akatemia on oppimisympäristö, jossa valmistutaan tutkintoon käytännön työelämäprojekteja tekemällä ja uusimpia teknologioita tutkimalla ja testaamalla. Akatemia toimii vuorovaikutuksessa yrityskumppanien ja alempien kouluasteiden kanssa.
  • Simulaatioympäristöt ovat varsin konkreettinen esimerkki digitaalisista oppimisympäristöistä. Näitä käytetään mm. tekniikassa, hoitotyössä ja merenkulussa. Esimerkiksi merenkulun simulaattorin avulla opitaan ohjaamaan aluksia eri olosuhteissa ja eri puolilla maailmaa.
  • Massaverkkokurssit itseopiskeluun. Uutta avointa energiaa -hanke toteuttaa massaverkkokursseja ensisijaisesti työelämässä oleville energia- ja rakennusalan ammattilaisille. Tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla korkeakoulut voivat vastata kustannustehokkaasti ja ketterästi työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin.
  • Tenttiakvaariossa opiskelija tekee tentin opettajan määräämällä ajanjaksolla tietokoneen avulla valvotussa tilassa. Sähköinen tenttiminen on Raumalla käytössä toista vuotta, Porissa se alkoi viime syksynä. Huittisten ja Kankaanpään akvaariot tulevat käyttöön syksyllä 2018.

Jarmo Viteli ja koulutuksen digitaalinen transformaatio

Digitaalinen maailma on laaja ja jokaisen on hypättävä siihen henkilökohtaisesti, sillä ”etenemme kohti koulutuksen digitaalista transformaatiota”, kuten Tampereen Yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli asian muotoilee. Hän valottaa aiheetta lisää 23.3. luennossaan, jossa puhutaan koulutuksen nykytilan muutoksesta.

Kyseessä ei ole vain teknologian vahvemmasta mukaantulosta koulutukseen vaan laajemmasta koulutuksen transformaatiosta. Muutos ei tule olemaan helppo ja se vaatii viisasta johtamista sekä uudistushaluista opetus- ja opiskeluyhteisöä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta,

Viteli lupaa, että esityksessä arvioidaan muutoksen tuomia mahdollisuuksia koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kannalta ja mitä vaatimuksia muutos tuo tullessaan. Millaiselta näyttää korkeakoulutus ja SAMK vuonna 2030?

Valmistaudu lisättyyn todellisuuteen opetuksessa

Lähitulevaisuuden kova sana lienee lisätty todellisuus. Sillä tarkoitetaan todelliseen reaalimaailman näkymään tai tilanteeseen tuotettua, tietokoneella tehtyä kuvaa, ääntä, videota, tekstiä tai muuta informaatiota.  SAMKin digipäivässä poliisiammattikorkeakoulun tutkija Joanna Kalalahti esittelee lisätyn todellisuuden keinoja opetuksessa. Aiheeseen voi tutustua etukäteen tästä.

 

HANNA VALTOKIVI

Erasmus, 30 years of success

Article by
Thomas Chirossel

The Erasmus program is one of the things created by the European Union that students adore. Erasmus has largely contributed to the construction of the European university system (Bachelor-Master-Doctorate), which has been implemented since the Bologna Agreement in 1999. The aim was also to counterbalance existing spontaneous mobilities which, without organization, led to a brain drain in Europe.

In this article I will focus on Erasmus people in Pori, Finland in the autumn 2017 and see how they feel about this experience and how it could help them in the future.

Erasmus and employment

Since its creation in 1987, the Erasmus program has aimed at attracting 10% of the students in Europe. However, they didn’t expect to see this number increased by a 25%.

Erasmus is well-known for its capacity to employ people who have used this program. It’s also a huge asset to those who have experienced that because they can have a better adaptation capacity in the professional world, especially if they would like to work abroad.

According to National Statistic Institute, the Erasmus program increases the employment of the  students, decreasing the unemployment risk in the European Union by 2,5.

Erasmus, a kind duck in a controversial program?

Since the Brexit, an increasing number nationalists think that the European Union is not strong enough to support all our countries and that it’s ruining the economies.

In fact, all European treaties are based on Liberalism which means that everyone can compete against the others (economically). Every contractor wants to be the cheapest on the market and tries to reduce the production costs. For that, there is a big solution: relocation. This process causes unemployment in some countries.

This example is one of the reasons why some people want their countries to get out of the European Union. However, the European Union brings with it also a lot of good things, such free mobility, a stable currency and different kinds of programs, Erasmus as an example.

In fact, without the European Union, these types of programs wouldn’t have been created. Today, more than 5 million people have been lucky enough to study abroad and discover different cultures thanks to this program.

Let’s see how exchange students in SAMK have experienced their adventure in Pori.

Interviews of exchange students

A couple of these lucky people studying on the Erasmus program in SAMK, Pori were willing to answer some questions about the Erasmus program and their time spent in Finland in autumn 2017.

Elsa Cuirassier, a 19-year-old student in SAMK Business
Tours FRANCE

Erasmus program is a huge opportunity to secure a job after our studies because it allows us to increase our professional network and to be more open-minded than other people. Moreover, improving one’s skills in another language contributes to opening ourselves to the world and that is what recruiters love.

We’re lucky to be in Europe and to get the opportunity to leave our home country so easily and spend a year in another one. For example, the funds we can get from the state are very useful compared those received by students not coming from a European country. Besides, partnerships created between universities are various and well-founded.

Why did you choose Finland?

In fact I didn’t have the choice (laughs) because there was only this country where English was well-spoken. The other option would have been Spain, but I wanted to improve my English. However, I don’t regret at all because I wouldn’t be here without the Erasmus program.

What do you think about your life here in Pori and in SAMK?

First of all, it was very easy to get settled because the International office managed well this thing and took care of the accommodation and administration. Besides, the tutors were so nice with us and helped us when needed, so that was awesome. Here in Pori, the university is crazy, because everything is new and we have a lot of materials and facilities such as screens in rooms, a gym, a canteen, and so on. However, I don’t like the courses here in Finland, because they are not interesting and I have a feeling that I am not learning anything.  But the relationships with teachers are very nice compared with France.

Some people are scared of leaving their home and going to another country like  you have done. What would you say to them?

Get away from your comfort zone because yes, we might be scared but the best things will happen in the future and we have to dare knowing how good it could be.

What will you miss from this adventure?

Kindness of the Finnish people, they are helpful and respectful. I will miss the landscape because it’s a very nice part of Europe. But the thing I’ll miss the most is friends I’ve meet here.

Now, let’s have a different point of view and tips about this life. Wu Zemin, a student from China will give us his remarks about it.

Wu Zemin a 21-year-old student in SAMK Business
Hong-Kong CHINA

As for me, I didn’t come here with the Erasmus program, because I’m not  European. However, my home university has a partnership with this university (SAMK), and this is another program between our two schools. When I saw this, I applied for it so that’s why I’m here. However, compared to you we don’t have funds from the state, we have to handle it on our own.

Was Finland  your only choice?

Of course not, we have got several choices and it was up to me, I chose what I wanted. I chose Finland because there were big countries, famous countries which are quite the same as my home country so I wanted to discover something else. Finland, in my opinion, is totally different from other countries so I wanted to experience a different lifestyle.

What were your main difficulties here in Finland?

The weather is really different but for me it wasn’t a difficulty. Yes, the winter is cold but not as much as I expected, maybe because we are not too deep in the winter so I can manage it, but I wish luck to the people who’ll stay for a year (laughs). The language isn’t a barrier  to me because everybody speaks English. Maybe the worst thing is the night. We only see the sun for 4-5 hours, that’s crazy. This is a new way of life.

Some people are scared of leaving their home and going to another country like you have done. What would you say to them?

I think it is important for everyone, that if you want to learn another language, master it better, you should go abroad. If you are afraid, it proves that you need to practice. You can enjoy your life only discovering new things, otherwise it’s just routine.  For me, going abroad has been the best experience I’ve ever had.

What will you miss from this adventure?

I think I experienced everything I wanted but I will miss the friends I met here. Everybody was so nice with me, they are all my brothers now.

To finish the interviews, Alejandra Moya, a nursing student from Spain answered some questions.

Alejandra Moya a 20-year-old student in SAMK Nursing
Malaga SPAIN

The Erasmus program is a very good experience to meet people from every part of the world and try to survive alone without your parents and  without help, on your own.

Do you thing it will bring something to you in the future?

Open-mindedness,  the improved language skills and the ability to see how people work in different countries. It gives us a global idea of  the different markets in the world, so that you can adapt easier to other cultures.

Besides, it’s very easy to travel with the Erasmus program because the state gives us funds. I have a general grant, just like everyone from the Erasmus program, and then my district, Andalousia, gives us an additional payment.

What do you thing about Finland and SAMK, your university here?

I think people here are respectful and treat exchange students really well, they take care of you, they help you withi everything especially in the beginning.

What were your main difficulties here in Finland?

There were difficulties in the hospital when I was doing my placement because of the language barrier with patients. Everyone speaks Finnish and I couldn’t understand anybody else except for my tutoring nurse. Luckily, as said before, to facilitate the situation, the teachers and tutors were very involved with us.

Some people are scared of leaving their home and going to another country like you have done. What would you say to them?

To go abroad,  you need to know yourself and know that you can survive alone without your parents, your friends, your home but if you think you’re able to do that, it’s the best experience you could ever have.”

What will you miss from this adventure?

Of course the people I met here and the way of living which is totally different from what I am used to. But we are adults now, we have to live on our own, it’s really useful.