SAMKin sosionomiopiskelijat jalkautuivat kentälle

Toisen vuoden sosionomiopiskelijat jalkautuivat kentälle esittelemään Porin kaupungin sosiaalipalveluita, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia.

Mistä ajatus projekteihin lähti?

Mikkolan Prismaan kaavaillaan hyvinvointilaajennusosaa, jolloin olisi tärkeää tietää minkälaisia palveluita asiakkaat pitäisivät mielekkäinä ja tarpeellisina kauppakeskusten yhteydessä. SAMK otti yhteyttä Satakunnan SOK:n kehitysjohtaja Jussi Viitaseen, joka oli heti valmiina lähtemään yhteistyöhön mukaan ja opiskelijaryhmät jalkautuivat S-ryhmän kolmeen toimipisteeseen (Mikkolan Prisma, Tikkulan S-Market sekä Länsi-Prisma). Lisäksi opiskelijoita oli Mikkolan Citymarketissa ja Kauppakeskus Puuvillassa.

Projektien taustalla SuomiAreenan aineisto

Kesän 2019 SuomiAreenassa kerättiin Sotepeda 24/7-hankkeen palvelumuotoiluun liittyvää aineistoa, jossa kävijät saivat äänestää ja kertoa, millaisia sosiaalipalveluita toivotaan kauppakeskuksien ja markettien yhteyteen. Kyselyn perusteella kävijöitä kiinnostivat ikäihmisille ja lapsiperheille suunnatut palvelupisteet, mielenterveyspalvelut sekä sosiaalipalvelujen ja Kelan neuvonta- ja ohjauspisteet. Vastauksissa nousi esille tarve ikäihmisten kohtaamispaikoille, joissa voisi jutella tai vaikka vain levätä hetken. Kohtaamispaikkoja toivottiin myös lapsille ja nuorille. Lisäksi kaivattiin lapsiparkkeja, digitaalisten laitteiden käytön tukea sekä ohjausta. Tarvetta koettiin myös pienille terveydenhoidollisille palveluille kuten verenpaineen mittaukseen, verikokeisiin ja mahdollisuuteen terveydenhoitajan tapaamiseen.

Opiskelijat pääsivät valitsemaan teemoista itselleen mieluisimmat aiheet, jonka jälkeen he pohtivat minkälaista informaatiota aiheista voisi lähteä asiakkaille tuottamaan ja kokeilemaan, miten palvelu- ja infopisteet toimisivat käytännön tasolla.

Valitut teemat ja projektinimet:

  • Yksinäisyys – Kauppakaveri
  • Mielenterveys – Mielekäs hetki
  • Ikäihmiset – Ikäihmisten arjen ilot & infot
  • nuoret – Mitä nuoril?
  • lapsiperheet – Kelluke ja Hyvä perhe

Vetonauloja tarvitaan aina

Projektien aikana huomattiin, että tarvittiin vetonauloja, jotta ihmiset pysähtyisivät toimintapisteelle. Jokaiselta pisteeltä löytyikin vetonaula jos toinenkin mm. herkkuja, maskotteja, kasvomaalausta, karvakavereita, lauluesitystä ja jopa VR-laseja. S-Market Tikkula lähti mukaan projektiin lahjoittamalla Tupla-patukoita, jotka menivätkin kuin kuumille kiville. Myös muita yhteistyötahoja lähti mukaan tukemaan projekteja. Asiakkaita tavoitettiin projektien aikana n. 800.

Toimintapisteiltä löytyi erilaisia aktiviteetteja ja tarjoilua.

Yhteistyötahot:

ME-talo, Ohjaamo, Nuorten vastaanotto, Etsivä Nuorisotyö ja Satakunnan Seta ry, Viikkarin Valkama, Finfami, Hyvis, Kohtaamispaikka Positiimi, Ystäväkahvila Muru, MLL, Porin kaupunki, Martat, Teljän seurakunta, Porin kaupungin kirjasto, Puuhavilla, Partio, Lastaamo, Kulttuuritalo Lumo ja Aava kotihoiva ja kiinteistöpalvelu.

TOIMINTAPISTEET

Mikkolan Prisma – Kauppakaveri | Sosiaalipalvelut

Kauppakaveri-projektin tavoitteena oli yksinäisyyden vähentäminen. Esittelyssä oli matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja sekä neuvoja yksinäisille tai yksinäisyyttä kokeville. Opiskelijat tarjoutuivat myös halukkaille kauppakaveriksi.

Kauppakaveri-idea sai ihmisiltä paljon kiinnostusta. Toimintapisteen asiakkaista moni koki toistaiseksi pärjäävänsä yksin, mutta kertoivat sukulaisistaan tai ystävistään, jotka tarvitsisivat apua kaupassa.  Opiskelijaryhmä pohti, jos palvelu olisi kiinteä ja kauppakaveri tulisi tutuksi, olisi hänet myös helpompi ottaa mukaan. 

Sosiaalipalvelut-toimintapisteellä kerrottiin Porin kohtaamispaikoista. Asiakkaiden kanssa saatiin aikaan hyvää keskustelua ja positiivista palautetta tuli paljon. Moni otti esillä ollutta materiaalia kotiin luettavaksi tai töihin vietäväksi omia asiakkaitaan ajatellen. 

Moni harmitteli, ettei tietoa palveluista, esim. ilmaisista ruokailuista, yhteislenkeistä ja saunavuoroista, ole helposti saatavilla. Lisäksi toivottiin lukujärjestystä, josta selviäisi mahdolliset toiminnat, tapahtumat ja kerhot kohderyhmittäin sekä lisää tiedotusta Satakunnan Kansan sivuille erilaisista tapahtumista niin lapsiperheille kuin vanhemmille henkilöillekin.

Kauppakaveri-idea sai ihmisiltä paljon kiinnostusta. Sosiaalipalveluiden toimintapisteen esitteitä vietiin kotiin, työpaikoille ja asiakkaille luettavaksi.

Kauppakeskus Puuvilla – Ikäihmisten Arjen ilot

Toimintapiste tarjosi ikäihmisille infoa tapahtumista, etuuksista ja yhdistyksistä. Toimintapisteeltä löytyi mm. muistelupiste, josta sai muistoksi Polaroid-kameralla otetun valokuvan itsestään/porukastaan. Toimintapisteellä oli myös kahvitarjoilu ja samalla oli mahdollisuus silmälasien puhdistukselle, jonka sponsoroi Instrumentarium. Pisteellä sai myös apua kauppakassien ja digilaitteiden käytön kanssa. Parasta asiakkaiden mielestä kuitenkin oli, kun sai vain istahtaa ja keskustella ihmisten kanssa. Monet tulivat käymään useampana päivänä ja vaihtamaan viikon kuulumisia. Huomasimme, että ikäihmiset nauttivat siitä, että oli kohtaamispaikka, johon tulla. He olivat silminnähden iloisia uusista keskustelukavereista. Pistettä pidettiinkin monipuolisena kohtaamispaikkana ikäihmisille, jotka saivat sieltä hyvin tietoa tapahtumista, etuuksista ja yhdistyksistä.

Kauppakeskuksiin toivottiin matalan kynnyksen palveluita, kuten esim. kohtaamispaikka/ryhmätoimintaa, teemapäiviä ikäihmisille, digiopastusta, ilmaisjumppia/tanssiaiset. Lisäksi toivottiin KELA / KELA-ohjausta, sosiaalipalveluiden pistettä sekä  apuvälinelainaamo (yhteiskäyttöön kärryjä/rollaattoreita).

Toimintapisteellä saatiin aikaan hyvää keskustelua ja päästiin kuulemaan live-musiikkia. Myös koirakaveri oli paikalla.

Tikkulan S-market – Mitä nuoril?

Projektin kohderyhmänä olivat 13–29 -vuotiaat nuoret. Heiltä kartoitettiin, mitä he kaipaisivat kauppakeskuksiin ja esiteltiin nuorille kohdennettuja palveluita. Jokaiselle päivälle oli oma teemansa, jolloin esiteltiin eri yhteistyökumppanien palveluita:

  • Mitä mää tekisi? | Vapaa-aika, Me-talo, Arki haltuun, Ystäväkahvila Muru ym.
  • Mite mää starttaa eteepäi? | Ohjaamo
  • Kuuntel mua! – Mihi ku on paha olla | Nuorten vastaanotto
  • Löyr ja huomaa mut! |  Etsivä nuorisotyö/Päivystävä nuorisotyö, Ankkuri
  • Mää oon mä! | Seta, Sateenkaarikahvila, Satakunnan Setan nuortenryhmät

Kysymyspyörällä testattiin nuorten tietämystä palveluista/päivän teemoista.

Nuoret toivoivat tilaa, johon he ovat tervetulleita ja jossa on valvontaa ja heille suunnattua tekemistä, erilaisia tapahtumia ja mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun. Toiveena oli myös saada keskusteluapua iästä riippumatta.

Suurin osa nuorista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun toimintapisteellä ja useasti kuuli kommentin, että ”olette hyvällä asialla”.

Kysymyspyörällä testattiin nuorten tietämystä palveluista ja ideointipaperille saatiin nuorilta ideoita. Myös Ohjaamosta oli Marko Lundenius kertomassa heidän toiminnastaan.

Länsi-Prisma – Mielekäs hetki

Projektin tavoitteena oli mielenterveyspalveluiden näkyvyyden lisääminen kertomalla ennaltaehkäisevistä matalan kynnyksen palveluista. Toimintapisteellä kysyttiin ihmisiltä mikä tekee heidät onnelliseksi ja millä mielellä tänään? Kysymysten tarkoituksena oli saada keskustelua aikaiseksi. Ihmiset teki onnelliseksi mm. hymy, hali, musiikki, terveys, ystävät, perhe ja arki, hyvä ruoka, oma aika, kesä, omannäköinen elämä, uusien asioiden kokeilu.

Toimintapisteellä huomattiin, että paikallisten mielenterveyspalvelujen tarjonta on vähemmän tunnettua. Helpoiten toimintapistettä lähestyivät ihmiset, joita aihe kosketti joko ammatin puolesta tai henkilökohtaisesti. Yksinäisyys oli näkyvä ongelma kauppaympäristössä ja tämä tuli ilmi mm. siten, että osa ihmisistä tuli useampana päivänä ryhmää tapaamaan. Kohtaamispaikoille olisi siis tarvetta enemmänkin. Hyvinvointipalvelujen tuomista kauppaympäristöön pidettiin kiinnostavana. Tarvetta on sosiaalialan palveluohjaukselle sekä informaatiolle.

Toimintapisteellä pääsi mm. testaamaan VR-laseja.

Mikkolan Citymarket – Kelluke-projekti

Projektin kohderyhmänä oli lapsiperheet, joissa on alle yläasteikäisiä lapsia. Esittelyssä oli erilaisia lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintapisteellä oli mahdollisuus askarrella kortteja, värittää värityskuvia ja ottaa kasvomaalaus. Projektin tavoitteena oli sujuvamman arjen tukeminen.

Eniten kiinnostusta herättivät erilaiset harrastusmahdollisuudet, kuten esimerkiksi uimakoulut ja Lasten Liikuntamaan tarjonta. Samoin kiinnostivat joulunajan tapahtumat sekä Marttojen ja kirjaston palvelut.

Asiakkaiden mielestä erityislasten palveluista saa heikosti tietoa. Opiskelijaryhmä pohtikin, onko tietoa vain vaikea löytää vai eikö sitä ole tarjolla. Koko perheen yhteiselle tekemiselle on paljon kysyntää. Sosiaalipalveluista kerrottaessa tilan olisi pitänyt olla intiimimpi, sijaintimme kaupan käytävällä oli liian julkinen.

Lapset olivat innoissaan, kun luvassa oli mukavaa tekemistä.

Länsi-Prisma – Hyvä perhe

Toimintapiste esitteli lapsiperheille suunnattuja avopalveluita, järjestöjen palveluita ja tapahtumia sekä harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi kartoitettiin porilaisten tietämystä erilaisista palveluista.

Perheet olivat oman näkemyksen mukaan tietoisia palveluista, mutta kyselyn tulokset kertoivat, ettei kaikki ollutkaan niin selvää. Palveluita koettiin olevan riittävästi, mutta tiedottamista kaivattiin enemmän. Koettiin, että palvelua tulee osata itse pyytää tai etsiä, eikä ole tullut ajatelleeksi, että jotakin tiettyä palvelua olisi edes saatavilla.

Ihmiset olivat kiinnostuneita kuulemaan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista ja olivat kiitollisia, että juuri perhepalvelut olivat esittelyssä. Ihmisiä kiinnostivat järjestöjen toiminnat, erityisesti Marttojen ja Puuhavillan. Projektiryhmä teki saman huomion kuin Kelluke-projektinkin väki, ettei erityislapsien palveluita eikä alle puolitoistavuotiaille suunnattuja palveluita löytynyt esittelyyn.

Toimintapisteellä nousi esiin toiveita perhekahviloista, lastenhoitoparkeista, kerho- ja yhteistoiminnasta alle kouluikäisille lapsille sekä kotisivut, johon olisi koottu lapsiperheitä koskevat palvelut ja tapahtumat.

Teksti ja kuvat: Eeva Röntynen, sosionomiopiskelija

Learning to write an article or learning by writing an article?

On the first lecture of a course called Theories of rehabilitation, our lecturer asked us a tricky question: “would you like to write an article in pairs and publish it together?”. After a few minutes silence we surprised the lecturer by answering why not! I think none of us really realised, what we had to face – not even the lecturer. It seemed to be interesting to get acquainted with a topic that interests us individually, to achieve a deeper insight and at the same time learn something about academic writing skills.

What did we actually learn?

Academic writing was new to all of us. As a future-specialists in the field of rehabilitation, we need to be able to write articles and produce academic papers. By getting feedback from lecturer and peer students we could improve the context and writings. By giving feedback for the others we also learned to check and read our own text with different attitude.

Cooperation skills are needed in every field of working – within and across the professional sectors. In our group we have people living in different countries and face-to-face meetings were not possible for everyone. That challenged us to find new ways of communication and utilise better emails, sharepoint, skype etc.

Implementing a master level course by writing an article

This task taught us to read and summarize articles – search for proper papers and from a huge amount of material gather the most important information and write it in a short and readable form. Cooperation supported each other to work better. By writing a scientific article with another student taught us to discover our own styles. There are many ways of writing and implementing a writing process and it is important to know one’s own style. We learned also each other’s styles and ways of working, which helps us to work with different type of people in the future. Specialists need to be able to cooperate in different situations and with different persons.

What was it like?

Writing an article in scientific style was very demanding and time consuming, but not too difficult and nothing ever comes for free. It was a challenge to work with a person you did not know too well and to combine the different ways of working. But that all made us learn new master level skills and understand learning and writing better. We found out that it was a good way of implementing one of our courses. We got deeper insight of own topics and expanded our knowledge by peer reviewing articles written by others as well. We have different occupations, different perspectives, different backgrounds and by writing articles in pairs we could really utilise our strengths and differences. 

Could we have learned more or better about theories of rehabilitation by traditional way of studying master level courses? We can’t say. At least we learned a lot of things we wouldn’t have learned otherwise – and all these things are very important when acting as a specialist in social and health care sector.

Hopefully health care professionals and students will find the publication and it gives some extra knowledge for them too! The publication is found here: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112043233 

Taina Jyräkoski, a student in Master’s degree program of rehabilitation (with the help of other article writers)

From confusion to most creative idea – International Clean Energy Challenge for young professionals

By MERI OLENIUS

64 bright young minds from over 30 countries tackled the energy transition. Our great team ”Energy Unlocked” won the award of the ”Most creative idea” with the project about sustainable energy communities of the future that emphasize the meaning of the end user.

The International Clean Energy Challenge, organised from 22-26 July 2019 in Upper Austria by the OÖ Energiesparverband, brought together 64 highly-qualified young professionals from more than 30 countries and 11 partner companies for an event of collaborative innovation.

I was selected from over 200 applicants to participate in the event. The participants selected were mostly young professionals working in businesses, industry, energy agencies, associations, public bodies and research institutions with a diversity of educational backgrounds including engineering, economy, architecture, business administration, chemistry, mathematics, law, political science and more. 

In teams, we tackled real-life challenges presented by the partner organizations on topics relating to energy efficiency and renewable energy in industry, buildings, e-mobility and more. My team consisted of me, Evangelos Zacharis (Greece), Véronique Groulx (Canada), Jorge Andrey Sterner (Spain), Martina Blazheska (Macedonia) and Magdalini Psarra (Denmark) and of our mentor Christian Pillwein (Austria) from Beckhoff.

My team was assigned to a specific company challenge given by Beckhoff. Work on the challenge consisted of a combination of brainstorming activities, autonomous group work and peer-review sessions. The company representatives were present throughout the entire event and offered valuable support and professional coaching.

We started off with a “world hugging, larger than life idea” that made us all feel confused of what we were actually aiming for. We had three days of intensive time to work. Luckily, the organizer had arranged many peer-review sessions with different techniques that made us prioritize our idea. We finished off with a clear idea that we were proud to present.

In the final session, each group presented its solutions to a jury consisting of management-level representatives of the partner companies as well as the regional energy commissioner. Awards were presented in 4 categories: ”Best presentation”, ”Most creative idea”, ”Strongest business opportunity” and ”Best solution for the company challenge” as well as for the best event photo.

The event was organised by the OÖ Energiesparverband, the regional energy agency and organiser of the annual international conference World Sustainable Energy Days. It was held also in the context of the NEFI project Indugrid.

Photos: OÖ Energiesparverband.

Communication, comics and chocolate!

The first International Week 10.–14.10.2016 in PXL University College in Hasselt, Belgium offered not only information but experiences from local chocolate factory to Corda Campus.

I was honored to get invited to Hasselt to lecture about communication by Mrs. Brigitte Luyten, PXL international relations coordinator. SAMK has a bilateral agreement with the college and I have co-operated with her before ­­­in student projects.

Jatka lukemista ”Communication, comics and chocolate!”

Pajavasara, muistot ja mies

Kuvassa takanani oleva vanha mekaaninen laite koskettaa vanhan insinöörin sielussa jotain herkkää kohtaa aina kun sen ohitse matka johtaa. Nyt kun tästä rakennuksesta kohta ollaan lähdössä, saanen luvan muistella vanhoja, vaikka vanhojen muistelijaa uhataankin ”tikulla silmään”. Vanha on myös kuvan pajavasara ja sen jalustassa oleva paatoksellinen teksti.

Jatka lukemista ”Pajavasara, muistot ja mies”

Uusia matkailun avauksia tutulla matkailusaarella

Viime syksynä Kanarian saarilla sijaitseva yliopisto, La Universidad Europea de Canarias, lähetti matkailun koulutusohjelmansa kurssitarjontaa esittelevän sähköpostin. Siitä alkoi tiivis viestittely.

Koska olin matkustamassa Teneriffalle joka tapauksessa joulunviettoon, tarjoutui minulle hyvä tilaisuus keskustella koulutuksen yhteistyömahdollisuuksista paikan päällä. Ennen matkaa tutkin myös muita saarella matkailukoulutusta tarjoavia oppilaitoksia, ja loppujen lopuksi olin sopinut tapaamisesta kolmen kanssa.

Jatka lukemista ”Uusia matkailun avauksia tutulla matkailusaarella”

Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään

Pk-yrittäjä, miten markkinoit yritystäsi? Tällaisen kysymyksen esitti aikoinaan oma esimieheni minulle valmistautuakseni yritysjohdon kanssa keskusteluun markkinoinnista ja omasta myytävästä tuotteesta.  Omalla kohdalla tuo kysymys vie yli kahden vuosikymmenen taakse, mutta kysymys on edelleen ajankohtainen.

Jatka lukemista ”Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään”