Ongoing enrollment in International Tourism Management

The International Tourism Management degree program faced similar challenges to other international degree programs: it takes time for international students to arrive in Finland, and they come individually throughout the academic year.

We had the opportunity to develop a flexible start concept beginning in autumn 2023, called ongoing enrollment. In this concept, most first-year courses are offered in a way that allows students to start at any time, meaning on the very day they arrive on campus.

Different courses were implemented slightly differently, but the main principle remained the same. The course content was divided into smaller learning objectives. We called these units “themes,” and each course included a certain number of themes, for example, six themes.

Each theme includes a weekly lecture and/or workshop and assignments. After all the themes are covered, a new round of themes begins. In the ongoing enrollment concept, at least two rounds should be conducted per semester.

The system is flexible for students, as they can enroll in the course on any theme. For example, if a student starts a six-theme course at theme 3, they will proceed in order through themes 3, 4, 5, and 6, then in the next round, themes 1 and 2. In addition to the themes, there may be a final exam or assignment, which becomes available to the student after completing most of the assignments from the themes.

The concept is described in the course ”Introduction to Tourism and Hospitality Business” as follows: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on-campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

The ongoing enrollment concept can be implemented in various ways. The picture below (Huuhka 2024) is an example from the course Cultural Competence as a Success Factor, which had three rounds during the fall semester 2023. In this implementation, the second round and first round lectures were partly joint. For example, “categorizing cultures,” “Hofstede,” “the Lewis Model,” and “study circle” were the same for both rounds.

Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)
Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)

Attention should be given to learning objectives, teaching content, teaching methods, assessment criteria, and feedback as in any other courses. It is also recommended to create a core content analysis to support teaching and help students set their own learning goals.


• Students can start their studies immediately after arriving on campus without any waiting.

• Developing a new pedagogical solution is rewarding for teachers.

• The ongoing enrollment concept is also flexible for teachers.

• Students easily adopted and understood the concept.

Points to Consider:

• Teaching many rounds felt repetitive for the teachers.

• Students were confused about courses that were not in ongoing enrollment.

• The concept and Moodle platform need to be clear and accessible.

• Teachers should be careful with allowing retakes of assignments in this concept.

• The timetable and flexible start model don’t work fluently together yet.

• Teachers need to give grades regularly and consider carefully how students request their grades.

• Not all elements of the concept had established pedagogical terms.

Text: Senior Lecturers Jonna Huuhka and Jaana Ruoho

Artcle photo: Inna Saarinen

We used the help of ChatGPT in the translation process from Finnish to English.

Towards internationalisation, multidisciplinarity, innovation and growth of expertise 

In the contemporary academic landscape, the facilitation of international research collaboration has become notably streamlined, especially in the wake of the COVID-19 pandemic. These ways of working have become more widespread due to the expansion of communication technologies and applications, the ease of remote meetings, cost-effectiveness and considerations for environmental sustainability. This trend has also improved possibilities for international collaboration.  

Multidisciplinary international cooperation facilitates the exchange of academic ideas, increases the ability of researchers to examine, discuss and share experiences. The constructive questioning and critique of researchers’ own ideas and opinions within an international network of collaborators is crucial to the production of high-quality research outcomes. It also plays an essential role in the growth of the researcher as an expert, as well as in the development of new, open-minded innovations [1]. Particularly in an international collaborative network, not only between universities, but also the third sector and businesses, play an important role in the development of high-quality, impactful and relevant innovations. This article explores the development of smart clothing and smart furniture technologies as an example case, and describes the dimensions of international cooperation and the good practices and pitfalls learned from collaboration.

Real needs as the starting point of joint development and research

Many of today’s unresolved problems and challenges in social and health care are complex and global. Solving of the challenges requires international and cross-cultural expertise.  At present, for example, the world population is ageing everywhere, which means an increase in the number of social and health care clients in societies [2]. Although ageing is a natural process, the associated decline in functional capacity, susceptibility to injury and various diseases pose a range of challenges for both older people themselves and societies [3,4]. This trend, combined with a global shortage of caregivers, has led many stakeholders to look for different strategies for accommodating to the increasing numbers of clients and for ensuring equitable access to essential services.

The trend is to support older people to live at home for longer and reduce the need for institutional care. In order to live safely at home for longer, new services, new ways of providing existing services as well as new methods and tools are needed.

In recent decades, there has been considerable and growing interest in the development of Active and Assisted Living (AAL) systems to support independent living [5]. The integration of new technologies can improve the quality of daily life, enable living at home and facilitate the use of many activities remotely. In developing technologies, particular attention must be paid to identifying needs and wishes from end-users. One potential solution is to ”embed” intelligence in existing products like furniture and clothing that are available to everyone.  Although the potential of smart furniture and smart clothing is significant, they are not yet widely available on the market. One reason is that their development requires the pooling of expertise from many sectors and new models of cooperation. The market for smart furniture and clothing is international and collaboration is needed between different industries (technology, wellness, furniture/clothing manufacturing & design), as well as between researchers and companies.

Experiences and lessons learned  about international, cross-sectoral collaboration

Multidisciplinary international cooperation doesn’t happen overnight. Establishing and, in particular, keeping it alive is hard work and requires a long-term effort that lasts for many years. Satakunta University of Applied Sciences and elderly people in Satakunta were first involved in the development of smart furniture in 2016 with eight other partner countries as part of the EU-funded BaltSe@nioR project, which developed and tested smart furniture in the home environment of elderly people.[6] The BaltSe@nioR 2.0 project then continued to improve the age-friendliness of public places. In 2020, a national TEKOS project coordinated by Satakunta University of Applied Sciences started to look for a smart clothing solution alongside smart furniture. Through the above-mentioned projects, first prototypes and permanent partnerships were built. These partnerships and development activities are currently being continued in the ReactiveToo researcher mobility project.

Already in the first cooperation projects, it was learned that cooperation across international borders and sectors requires long-term, dialogical and intensive dialogue. In addition, the involvement of the target group – the end-users of new innovations – has proved extremely valuable in matching product and user needs. Companies and research organisations each have their own interests, but also complementary interests, which need to be smoothly integrated into a partnership. Applied research helps to translate research results into innovation, thus creating a clear common goal for cooperation. A mutually agreed goal will help to find ways to navigate challenges that may arise from different cultures and practices. Insights from previous research and development activities should also be applied in order to avoid repeating past errors.

During the ReactiveToo project, international collaboration has involved SAMK researchers in the innovation of needs-based smart clothing and furniture to promote the inclusion and functional capacity of older people. In addition to crossing national and sectoral boundaries, collaboration has taken place between researchers from different backgrounds and at different levels. Experienced and early-stage researchers from different disciplines have been able to learn from each other’s approaches and increase their understanding of each other’s practices. For example, having a shared understanding of general research ethics may not be enough as practices, legislation and authorization processes differ between countries. Thus user-centered research and development requires patience and a considerate approach to mutual preparations and, above all, significant time investment.

The ReactiveToo project has, among other things, organised multidisciplinary and multicultural workshops. The first workshop (the photo above) was planned and implemented together with researchers from the Faculty of Health, LJMU, in the context of a researcher exchange. The planning of the workshop started remotely before the exchange, but the detailed preparations were only possible on-site during the actual exchange. The workshop was attended by a heterogeneous group of working partners and end-users.

The needs assessment survey for the ReactiveToo project was prepared and carried out with researchers from the University of Wolverhampton (School of Pharmacy and School of Engineering), mainly through remote meetings and on the basis of guidelines agreed during the researcher exchange. The face-to-face meetings (Figure 2) and initial discussions with the researchers facilitated the remote design work. The approach of involving potential end-users of the technology in the projects through questionnaires and workshops has generated a lot of discussion and brought out different perspectives. The discussions have proven productive, prompting researchers to critically evaluate   their own ideas. By engaging in collaborative discussions and constructive questioning, researchers avoid getting stuck with their own assumptions and ways of thinking and acting.  

Building guidelines and trust face-to-face is an essential part of cooperation.
Building guidelines and trust face-to-face is an essential part of cooperation.

In technology design, identifying the needs of end-users and taking into account cultural variations is crucial to obtain the most comprehensive and diverse outcomes. Surveys and workshops are proven to be good tools. Workshops typically create deeper insights where as surveys help in mapping the needs in wider and generic level.  Although differences in cultures, policies and practices may have varied widely between countries, the basic needs of older people in managing their homes and the challenges of using technology were very similar. Concrete international cooperation helps to understand how research is conducted in another society and culture and to see the potential for implementing research findings in different countries. The internationalisation of researchers creates new research opportunities and increases cultural sensitivity. It also brings added value to education through international networks to advance teaching methodologies, curricula and degrees. For businesses, this creates entirely new opportunities for product development and exportation.

Next steps and conclusions 

At Satakunta University of Applied Sciences the collaboration with a diverse international network of experts has facilitated the translation of cutting-edge research into practical innovations and products. This collaboration has led to the development of many prototypes including a talking desk, a cushion for assessing sitting, a smart mirror, and stress-measuring clothing. Achieving true collaboration at international level requires dialogue, time and an open mind to find our own ways of working together and to discover each other’s strengths and ways of working by getting to know each other. It is not easy to maintain productive cooperation while navigating through hectic schedules and time zone disparities.

The combination of multiple competences offers both potential for research and innovation. However, allocating additional time for collaborative efforts and bridging cultural differences is imperative.  Although finding this resource may seem challenging, there are new opportunities to be found in collaboration. The development of smart furniture and clothing is just one example of these opportunities. We would like to highlight the importance of finding sufficient time to build trust and common understanding. Be open, approachable, recognise your own expertise and acknowledge the expertise of others!

In particular, this article described the cooperation and insights related to the initial phase of development. Further development and adaptation of prototypes according to user needs, as well as various laboratory and field tests, will follow. Although there is still a lot of work to be done, the final stage of the development process is clearly more straightforward once the foundation has been built together. Multidisciplinary and multicultural development is a long-term process, involving many stages from initial enthusiasm to frustration and renewed excitement. It is a long journey together, and one that is well worth embarking on. Throughout the journey, you gain valuable things, both about yourself and about the world around you.

Article photo: Creating a common understanding in the workshop. (Antti Koivisto)

Other photo: Rose Makamdem-Magaia

Text: Jenni Huhtasalo, Senior researcher, D. Soc. Sc. and Taina Jyräkoski, project manager, M.Sc. and Sari Merilampi, Adj. Prof., D. Sc. (Tech)


[1] A. Laajalahti, Vuorovaikutusosaaminen ja sen kehittyminen tutkijoiden työssä. Jyväskylä Studies in humanities, 225, 2014.

[2] WHO, Ageing and health (online). Haettu 18.8.2023 osoitteesta: news-room/fact-sheets/detail/ageing-and-health.

[3] D.R. Seals, J.N. Justice, T.J. LaRocca, Physiological geroscience: targeting function to increase healthspan and achieve optimal longevity. The Journal of physiology, 594(8), 2016, 2001–2024.

[4] B.H. Alexander, F.P. Rivara, M.E. Wolf, The cost and frequency of hospitalization for fallrelated injuries in older adults. American journal of public health, 82(7), 1992.

[5] G. Cicirelli, R. Marani, A. Petitti, A. Milella, T. D’Orazio, Ambient Assisted Living: A Review of Technologies, Methodologies and Future Perspectives for Healthy Aging of Population. Sensors. 2021, 21(10):3549. 

[6] S. Merilampi, A. Poberžnik, S. Saari, T. A. Magne, A. Serrano, J. Güttler, K. Langosch, T. Bock, Modular smart furniture system for independent living of elderly – user experience study, Gerontechnology, 2020, 19:4.

International Tourism Management -tutkinto-ohjelmaan joustavan aloituksen malli

International Tourism Management -tutkinto-ohjelman haasteet olivat samat kuin monilla muillakin: Kansainvälisten opiskelijoiden saapuminen Suomeen vie oman aikansa ja opiskelijat tulevat yksitellen lukuvuoden aikana.

Saimme mahdollisuuden kehittää niin sanotun jatkuvan aloituksen mallin, joka käynnistyi syksyllä 2023. Jatkuvassa aloituksessa suurin osa ensimmäisen vuoden opintoja toteutetaan siten, että opiskelija voi aloittaa toteutukset koska tahansa, eli juuri sinä päivänä, kun hän saapuu kampukselle.

Eri toteutuksilla on päädytty hieman erilaisiin ratkaisuihin, mutta pääperiaate on sama. Toteutuksien asiakokonaisuudet on jaettu pienempiin osaamiskokonaisuuksiin, jotka voidaan opettaa ja oppia itsenäisesti. Näistä osista käytimme nimeä teema ja niitä on toteutuksilla tietty määrä, esimerkiksi kuusi teemaa. Teemaan sisältyy viikoittainen luento ja/tai työpaja sekä mahdollisesti tehtäviä. Teemat etenevät, kunnes kaikki teemat on käyty läpi. Tämän jälkeen alkaa uusi kierros ja teemat aloitetaan alusta. Jatkuvassa aloituksessa kierroksia tulee toteuttaa vähintään kaksi lukukaudessa.

Opiskelijalle tilanne on joustava, sillä hän voi hypätä toteutukselle minkä tahansa teeman kohdalla. Jos opiskelija aloittaa kuusiteemaisen toteutuksen teemasta 3, hän etenee järjestyksessä teemat 3, 4, 5 ja 6 sekä seuraavalta kierrokselta teemat 1 ja 2.  Teemojen lisäksi toteutuksilla voi olla lopputentti tai -tehtävä, joka aukeaa opiskelijalle sen jälkeen, kun tietyt edeltävät opintosuoritteet teemoista on tehty.

Malli on kuvattu toteutuksella Introduction to Tourism and Hospitality Business seuraavasti: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

Jatkuvan aloituksen malli voidaan toteuttaa eri tavoin. Alla oleva kuva (Huuhka 2024) on esimerkki toteutuksesta Cultural Competence as a Success Factor, jossa oli kolme kierrosta syyslukukauden aikana. Tässä toteutuksessa hyödynnettiin sitä mahdollisuutta, että toinen kierros pääsi mukaan ensimmäisen kierroksen luentoihin. Eli categorizing cultures, Hofstede, the Lewis Model ja study circle olivat samaan aikaan molemmille kierroksille.

Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)
Cultural Competence as a Success Factor, kolme kierrosta (Huuhka 2024)

Pedagogiseen punaiseen lankaan, osaamistavoitteisiin, opetussisältöihin, opetusmenetelmiin sekä opintosuorituskohtaisiin arviointikriteereihin ja palautteen antoon tulee kiinnittää huomiota kuten millä tahansa muullakin jaksolla.  Oppimisen suunnittelun tueksi kannattaa tehdä ydinainesanalyysi tukemaan opetusta sekä opiskelijaa asettamaan omat osaamistavoitteensa.


  • Opiskelijoille ei synny tyhjäkäyntiä ja opinnot päästään aloittamaan heti kampukselle saapumisen jälkeen
  • Uuden toteutustavan kehittäminen on palkitsevaa
  • Joustava toteutus on joustava myös opettajalle
  • Opiskelijat omaksuivat ja ymmärsivät mallin helposti


  • Monen kierroksen toteuttaminen peräkkäin tuntui toistolta
  • Hämmennys, joka johtui siitä, että osa toteutuksista ei ollut jatkuvassa aloituksessa
  • Mallin ja Moodle-pohjan tulee olla selkeät ja saavutettavat
  • Opintosuoritusten uusintoihin kannattaa suhtautua varauksellisesti
  • Lukujärjestyksestä ei suoraan näe, mille toteutuksen luennolle kuuluu osallistua
  • Arvosanoja kannattaa antaa säännöllisesti ja pohtia miten opiskelijat pyytävät arvosanansa
  • Malliin kaikkiin elementteihin ei ollut vakiintuneita käsitteitä

Teksti: Lehtorit Jonna Huuhka ja Jaana Ruoho

Artikkelikuva (Inna Saarinen): Jonna Huuhka (vas.) ja Jaana Ruoho ovat kehittäneet International Tourism Management -tutkinto-ohjelmaan jatkuvan aloituksen mallin.

Terveisiä Norjasta – Kokemuksia henkilökuntavaihdosta Stavangerin yliopistosta

Osallistuin huhtikuussa 2024 Erasmus + -ohjelman kautta henkilökuntavaihtoon matkustamalla vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon viikoksi.

Stavanger sijoittuu Norjan länsirannikolle, lounaiskulmaan, aivan Atlantin valtameren rannalle ja siellä asuu yli 330 000 asukasta. Asukasluku peittoaa siis koko Satakunnan asukasluvun noin 100 000 asukkaalla.

Stavangerin kaupunki on sijaintinsa ja ison satamansa ansiosta erittäin kansainvälinen paikka. Satamaan poikkeaa useampana päivänä viikossa isoja risteilyaluksia eri puolilta maailmaa. Kaupunkiin tutustuvat turistit ovat erityisen kiinnostuneita Stavangerin historiallisesta rakennuskulttuurista, sekä monista hienoista museoista. Stavangerin lentokentältä on myös yhteydet 25 eri maahan, ja tämä on ymmärrettävää, koska kaupunki on Norjan öljyteollisuuden keskus.

Stavangerin kaupunkikuvassa ei voi olla löytämättä vanhoja hienoja puisia taloja. Sen sijaan yllättävää voi olla, etenkin näin Vanhan Rauman taloihin ikänsä tottuneella, että värikkäitä riemunkirjavia taloja löytyy vain muutaman kadun varrelta, esimerkiksi Ovre Holmegate nimiseltä kadulta. Itse Stavangerin vanha kaupunki koostuu pelkästään valkoiseksi maalatuista puutaloista.

Ovre Holmegate.
Ovre Holmegate.

Kaupungin keskustasta ei löydy suurta kauppakeskusta, vaan kaikki liikkeet on sijoittuneet talojen kivijalkakaupoiksi.  Näiden liikkeiden lisäksi ravintoloita sekä kahviloita oli todella paljon. Tämä oli mielestäni hienoa, sillä se teki koko keskustan todella eläväksi. Ja mikä ehkä parasta, kävelykatuja oli useita. 

Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.
Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.

Vierailu Stavangerissa suorastaa vaatii tutustumista öljynporauksen historiaan ja tähän tarjoaa hyvän mahdollisuuden öljymuseo, joka interaktiivisuudellaan innostaa tutkimaan asioita pelkän tylsän museokävelyn sijaan. Itse yritin rakentaa interaktiivisen ohjelman avulla öljynporauslautan, mutta ehkä on parempi pysyä edelleen hoitotyön asiantuntijana ja jättää insinööreille se, jonka he osaavat.


Vierailijana sinulla on mahdollisuus myös testata tietojasi öljynjalostuksesta tai ilmastonmuutoksesta. Lisäksi voit testata pelastustunnelia, paniikkihuonetta tai erilaisia asuja, joilla voidaan pelastautua esimerkiksi palavalta öljynporauslautalta.

Minulle avautui tämän myötä aivan erilainen kuva siitä, mitä työtehtäviä esimerkiksi öljynporauslautoilla on tehtävänä ennen kuin öljy on kuluttajan ostettavissa. Toisaalta työn vaarallisuuskin tuli kuvattua tässä museossa hyvin.

Erasmus+ -vaihtoihin kuuluu niin kulttuuriin kuin yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustuminen.

Pohjoismaissa on olemassa hoitotyön etiikan tutkijoiden vapaamuotoinen verkosto, joka on keskittynyt erityisesti ikääntyneiden hoitotyön eettisiin kysymyksiin. Muissa pohjoismaissa samassa paikassa voi opiskella sairaanhoitajasta aina tohtoriopintoihin asti, mutta Suomi tekee tässä poikkeuksen. Tämän vuoksi olen tehnyt Turun yliopiston kanssa yhteistyötä, ja heidän kauttaan olemme tulleet kutsutuksi mukaan tähän pohjoismaiseen verkostoon.

Minun vaihtoni Stavangerissa liittyi tämän verkoston suunnittelemaan hankkeeseen, joka on valmistelussa. Stavangerin yliopiston terveystieteiden tiedekunta tulee olemaan hankkeen toteutuessa vetäjän roolissa. Tämän vuoksi henkilökohtainen tutustuminen niin henkilötasolla kuin tutkinto-ohjelmien tasolla oli erittäin tärkeää mielestäni.

Stavangerin yliopiston kyltti.
Stavangerin yliopiston kyltti.

Stavangerin yliopistossa on viisi tiedekuntaa; taiteet ja kasvatustiede, terveystiede, yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteiden ja tekniikan sekä esittävien taiteiden tiedekunta. Lisäksi heillä on Business School ja oma arkeologinen museo, jota yliopisto ylläpitää. Tutkinto-ohjelmia on paljon aina amk-tason tutkinnoista tohtoritutkintoihin asti.

Hoitotyössä sairaanhoitajan ja ensihoidon tutkinto-ohjelmat olivat valittavina, ja sisäänotto vuosittain on noin 350 opiskelijaa. Tutkinto-ohjelma on kolmevuotinen sisältäen puolet teoriaa, puolet kliinistä harjoittelua. Harjoittelujaksot olivat 15 opintopistettä eli 9 viikkoa pitkiä. Osallistuin lääkehoidon luennoille, jotka pidettiin norjaksi. Yllätyksekseni tällä virkamiesruotsillakin sai yllättävän paljon irti luennosta. Luennot pidetään kaikki massaluentoina, ja paikan päällä kampuksella.

Kampuksella on myös simulaatiotilat, jotka muodostavat kokonaisen sairaalaosaston kampuksen sisälle. Näissä ei kyllä ollut samantasoista tekniikkaa kuin SAMKin simulaatiotiloissa. Opiskelija saa simulaatioharjoituksissa silti varmasti kuvan, millaista on työskennellä vuodeosastolla.


Toisaalta suurin osa simulaatioista pidetään erillisessä HelseCampuksessa, joka sijaitsee yliopistoalueella. HelseCampus on Stavangerin kaupungin, yliopiston, yliopistollisen sairaalan sekä lukuisien alaan liittyvien yritysten (muun muassa Laerdal) yhteisomistuksessa.

HelseCampus ei keskity vain yhteissimulaatioihin, vaan siellä pyritään löytämään myös ratkaisuja erilaisiin terveydenhuollon ongelmiin, täydennyskouluttamaan henkilökuntaa laajemmin sekä erityisesti testaamaan digitaalisia ratkaisuja. Norjassa on terveydenhuollossa ihan samanlaisia ongelmia kuin meilläkin.

Tiivis tutustuminen Stavangerin yliopistoon vaati vastapainoksi myös aikaa ajatella ja työstää uutta kokemaansa ja oppimaansa. Hyödynsin ohjelmaan merkityn itsenäisen päivän hyppäämällä Stavangerin satamasta lähtevään alukseen, joka matkasi kohti kuuluisaa Lysevuonoa. Tämän vuonon varrella sijaitsee kuuluisa Preikestolen, josta Tom Cruise tuli aikoinaan alas elokuvassa Mission Impossible.


Kyllä, olet oikeassa. Reipas olisi vaeltanut ylös repussa hyvät eväät ja rento mieli. Nyt valitsin risteilyaluksen, koska harmaa keli ja toisaalta tuo vesiputous ylhäältäpäin ei olisi näyttänyt samalta kuin alhaalta katsottuna. Ja kieltämättä, korkeanpaikankammoni, ehkä osittain vaikutti valintaani myös.


Mikäli mietit joko opiskelijana tai henkilökunnan edustajana, että Erasmus + -vaihto voisi kiinnostaa, suosittelen erittäin lämpimästi. Aina oppii uutta, kun lähtee vähän kauemmas ja tarkastelee asioita eri näkökulmasta. Vääjäämättä vaihdossa vertaa mikä meillä täällä toimii ja on hyvin, missä voisimme ottaa mallia ja mitä voisimme kehittää.

Minulle tämän vaihdon jälkeen on päivän selvää, että meillä on erinomainen ja paljon opiskelijakeskeisempi lähestymistapa opintojen suorittamiseen laadukkaassa toimintaympäristössä. Me voimme olla ylpeitä opetuksen laadusta, ja esimerkiksi meidän simulaatiokeskuksemme toimivuudesta.

Toisaalta sain mukaan valtavan paljon ideoita opetuksen edelleen kehittämiseen, hankeyhteistyöhön ja tutkimukseen tulevaisuudessa. Ja hei, mikä tärkein. Sain uusia ystäviä!

Teksti ja kuvat: Hoitotyön lehtori Mari Pakkonen

Havaintoja länsinaapurista – harjoittelussa Suomen Tukholman suurlähetystössä 

Aloitin AMK-harjoittelijana suurlähetystön poliittisen tiimin assistenttitiimissä maaliskuun alussa ja olen ehtinyt jo oppia harjoittelussa paljon uusia taitoja, mutta myös havainnoida uutta, väliaikaista kotikaupunkiani. Tukholma oli minulle tuttu kohde lomareissuilta ja päiväristeilyiltä, ja tulipa lukioikäisenä myös majoituttua viikko etelätukholmalaisen koulun lattialla salibandyleirin aikana. Varsinainen arki Tukholmassa on kuitenkin ollut uusi kokemus ja haaste. Onhan Tukholma paljon muutakin kuin vanha kaupunki, Åhléns ja Gröna Lund. 

Tiesin jo ennakkoon, että asuntotilanne Tukholmassa on haastava. Siispä aloitin jo joulukuussa heti harjoittelupaikan varmistuttua etsimään asuntoa. Huomasin nopeasti, että joko olisi maksettava huomattavasti enemmän asumisesta tai sitten tingittävä sijainnista. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka tarkoittaa, että kuljen joka aamu metrolla eli tunnelbanalla noin 45 minuutin työmatkan, johon sisältyy yksi vaihto. On myös ollut jännittävää asua tuntemattoman kämppiksen kanssa, sillä päädyin alivuokraamaan huoneen asunnosta, jossa myös vuokranantajani asuu. Asunnon kanssa kävi kyllä hyvä tuuri, ainoastaan välillä joudun vähän jännittämään kuinka asunnon viherkasvit selviävät hoidossani asunnon omistajan ollessa pitkiä pätkiä reissussa. 

Ensimmäisellä viikolla kävin joka päivä kaupassa ja yritin muistella, mitä sitä oikein tuleekaan syötyä arkena. Elintarvikkeet ovat pitkälti samoja kuin Suomessa, mutta Suomen valikoimat ovat todella paljon runsaammat kuin täällä. Alkuun olin yllättynyt, kun kaupasta löytyi vain ulkomaalaista kurkkua, koska Suomessahan saa suomalaista kurkkua ympäri vuoden. Jossakin kohtaa tuli vastaan iloinen yllätys, kun ulkomaalaisena kurkkuna olikin tarjolla suomalaista kurkkua espanjalaisen sijaan! Soijarouhetta tai pikapuuropusseja täältä ei tahdo kaupasta löytyä, ja niitä kollegat kuulemmat aina tuovatkin Suomessa käydessään. 

Tukholman siluetti.
Maisema Tukholman Skinnarviksbergetiltä Kungsholmenin suuntaan.

Isompaa kulttuurishokkia ei ole kuitenkaan päässyt syntymään, koska elämä Tukholmassa ei lopulta juurikaan eroa arjesta Suomessa alun asettumisen jälkeen. Julkinen liikenne toimii hyvin ja Tukholmassa riittää nähtävää. Huomasin alkuun, että vaikka puhun ja ymmärrän ruotsia todella hyvin, niin paikalliset vaihtavat kielen herkästi englantiin, jos yhtään vaikuttaa siltä, että keskustelukumppani ei ymmärrä ruotsia tai puhu sitä sujuvasti. 

Harjoittelun aikana olen päässyt osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, joissa olen tutustunut myös ruotsalaiseen minglauskulttuuriin. Lähes kaikissa tapahtumissa on varattu aikaa minglaukselle, joka tarkoittaa siis vapaamuotoisempaa osuutta, jolloin on aikaa vaihtaa kuulumisia muiden osallistujien kesken ja verkostoitua uusien tuttavien kanssa, yleensä vaikkapa kahvikupillisen äärellä. Näissä tilanteissa pitäisi olla itse rohkeampi ja mennä aktiivisesti luomaan verkostoja, mutta harjoittelijana olen vielä tuntenut oloni hieman epävarmaksi ja jäänyt vaihtamaan kuulumisia pääasiassa kollegoiden tai muiden harjoittelijoiden kanssa. Tässäpä siis tavoitetta harjoittelun loppuajalle. 

Harjoittelun ohessa on ollut hienoa osallistua myös muutamiin kansainvälisiin suurlähetystöharjoittelijoille tarkoitettuihin kokoontumisiin ja after work -tilaisuuksiin. On ollut mielenkiintoista verrata harjoittelukokemuksia esimerkiksi tanskalaisten ja tšekkiläisten harjoittelijoiden kanssa. Tšekkiläisten kanssa jutellessa tuli hauska kysymys, kun he halusivat tietää, että pidämmekö me suomalaiset ruotsalaisia jäykkinä, kylminä ja vaikeasti lähestyttävinä. Kysymys sai minut ja suomalaisen harjoittelijakollegani hieman hämmentymään ja taisimme naurahtaakin, koska tuo kuvaus osui niin lähelle stereotyyppistä kuvausta suomalaisista. Suomessa ruotsalaisia on pidetty ehkäpä juuri päinvastoin avoimina, positiivisina ja sosiaalisina. Tämän myös kerroimme, ja saimme aikaan hyvän keskustelun stereotypioista ja niiden vastaavuudesta todellisuuteen. Täällä kokemani mukaan Suomi ja suomalaiset nauttivat oikein hyvää mainetta Ruotsissa sekä myös esimerkiksi muiden maiden harjoittelijoiden parissa. Etenkin meidän opiskelijoiden kannattaa ottaa siitä hyöty irti ja unohtaa stereotypiat ja turha vaatimattomuus. 

Anni Tapani

Anni Tapani 

Kirjoittaja on toisen vuoden tradenomiopiskelija, humanististen tieteiden kandidaatti ja pohjoismaisten kielten maisteriopiskelija, joka toteuttaa parhaillaan unelmaansa harjoittelujaksosta ulkomailla. 

TET-viikko SAMKissa

Olen Meeri, ja olen kahdeksannella luokalla koulussa. Käyn koulua Björneborgs svenska samskolassa. Muutama viikko sitten pääsin viettämään TET-viikkoa eli työelämään tutustumista SAMKissa. Pääsin joka päivä tutustumaan erilaisiin työympäristöihin ja paikkoihin SAMKissa. Viikon aikana opin hurjan paljon uusia asioita, ja olen tosi kiitollinen siitä, että minut otettiin lämpimästi vastaan SAMKissa. Kaikki opiskelijat sekä henkilökunta olivat todella mukavia.

Maanantai – RoboAI ja hoitotyö

Maanantaina oli minun ensimmäinen “työpäiväni”. Pääsin tutustumaan RoboAI-laboratorioon, mikä oli todella mielenkiintoista. Sain tehtäväkseni tehdä 3D-tulostimella oman avaimenperän.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin robotteihin ja koneisiin. Niistä mieleenpainuvin oli ehdottomasti robottikoira, jota pääsin myös itse ohjaamaan.


Sen jälkeen kun olin saanut oman avaimenperän tehtyä 3D-tulostimella ja ihmeteltyä RoboAI-labrassa, pääsin seuraamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelua simulaatiohuoneessa. Se oli jännää seurattavaa, kun opiskelijat harjoittelivat ja sain itse oppia myös paljon uutta. Ryhmä oli englanninkielinen ja oli kivaa päästä puhumaan englantia.

Hoitotyön simulaatioluokka.
Hoitotyön simulaatioluokka.

Tiistai – Soteekki

Minun toisena TET-päivänä pääsin mukaan Soteekin toimintaan. Aamulla minulle kerrottiin Soteekin eri toiminnoista ja siitä, mitä he ylipäätään tekevät Soteekissa. Esittelyn jälkeen pääsin mukaan opiskelijaryhmän ryhmäytymishetkeen, jossa opiskelijat tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien ja pelien kautta. Sen jälkeen sain tehtäväkseni tehdä materiaalia ikäihmisille suunnattuun palveluun. Iltapäivästä pääsin osallistumaan opiskelijoiden suunnittelemaan kansainväliseen juhlaan, jossa oli erilaisia pelejä ja eri maiden ruokia syötäväksi. Tapahtuma oli englanniksi, joten se oli myös minun mielestäni kiva juttu. Oli tosi mukava tapahtuma kaikin puolin ja minun mielestäni koko päivä Soteekissa oli tosi hauska.

Soteekin opiskelijoita.
Soteekin opiskelijoita.

Keskiviikko – Kansainvälisyyspalvelut

Keskiviikkona pääsin tutustumaan kansainvälisyyspalveluihin SAMKissa. Aamupäivästä minulle kerrottiin yleisesti, mikä on kansainvälisyyspalvelut ja minkälaisia työtehtäviä heillä siellä on. Keskiviikkona pääsin myös tutustumaan SAMKin uuteen Peliselliin. Siellä oli erilaisia pelikoneita, säkkituoleja, pelejä, VR-laseja ja kaikenlaista muuta.


Iltapäivästä pääsin seuraamaan kansainvälisyyspalveluiden tutorointiluentoa, joka oli opiskelijoille englanniksi. Kesken luentoa alkoi paloharjoitus ja jouduimme kaikki kokoontumaan pihalle.

Torstai – Viestintä

Torstaina pääsin tutustumaan SAMKin viestinnän toimintaan. Ensimmäisenä pääsin tutustumaan viestinnän tehtäviin ja työtiloihin. Viestinnässä tehtäväkseni sain kirjoittaa tätä blogia. Sen jälkeen pääsin suunnittelemaan, kuvaamaan ja editoimaan TikTok-videon, joka julkaistiin myöhemmin SAMKin TikTokkiin. Aiheena videossa oli SAMK TET-harjoittelijan silmin. Sitä oli tosi kiva kuvata ja kuvailla eri paikkoja ympäri SAMKia.

Perjantai – Kirjasto

Perjantaina oli vuorossa SAMKin kirjastossa työskentelyä ja tutustumista heidän työtehtäviin. Pääsin lajittelemaan kirjoja oikeille hyllyille, palauttamaan kirjoja ja myös tutustumaan hakupalveluihin. Kirjastossa oli mukava työskennellä ja tykkäsin järjestellä kirjoja.

SAMKin Porin kampuksen kirjasto.
SAMKin Porin kampuksen kirjasto.

Koko työviikko SAMKissa oli hyvin mielenkiintoinen ja opin tosi paljon uusia asioita. SAMKin henkilökunta oli todella ihania ja ystävällisiä. Kiitän kaikkia siitä, että sain tulla.

Teksti ja kuvat: Työelämään tutustuja Meeri Linna

Keväinen vaihtoviikko Belgiassa –Opettajan kokemuksia henkilökuntavaihdosta

Lähdin henkilökuntavaihtoon Belgiaan kevään kynnyksellä. Kotoa Porista lähtiessä pakkasmittari näytti muutamaa pakkasastetta, mutta muutaman tunnin kuluttua Belgiaan saapuessa aurinkoinen kevätsää toivotti minut tervetulleeksi – ihanaa! Matkustaessani junan kyydissä Brysselistä Hasseltiin ihastelin vihertävää ruohoa, puihin puhkeavia silmuja ja valkovuokkoja. Miten täältä voi palata lumen keskelle?

Hasselt on väkiluvultaan suurin piirtein Porin kokoinen kaupunki Belgian koillisosassa. Kaupunki tuntui heti kotoisalta ja sen läpi oli mukava kävellä kohti määränpäätä – PXL Hogeschoolia. Oppilaitoksen rakennukset ovat eri puolilla kaupunkia, mutta hoitotyön koulutusohjelman rakennus sijaitsi keskustan liepeillä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennuksessa oli aikoinaan toiminut synnytyssairaala ja sen historia oli näkyvillä kuvina seinillä, vaikka muuten tilat oli modernisoitu hoitotyön opetuksen tarpeisiin.

Keväinen PXL Healthcare kampus.
Keväinen PXL Healthcare kampus.

Eurooppalainen sairaanhoitajakoulutus pohjautuu ammattipätevyysdirektiiviin, jonka mukaan koulutuksen konkreettiset sisällöt ovat yhtäläisiä eri EU-maissa. Oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä kuitenkin toteutetaan eri tavoin meillä Suomessa ja heillä Belgiassa. Belgiassa sairaanhoitajan koulutus kestää 4 vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä, kun taas meillä Suomessa koulutus kestää 3,5 vuotta. Kätilön koulutus kestää Belgiassa 3 vuotta, kun taas meillä sen pituus on 4,5 vuotta, mutta koulutus Suomessa antaa pätevyyden myös sairaanhoitajan tehtävään, toisin kuin Belgiassa. Belgiassa kätilön koulutuksen jälkeen tulee jatkaa opintoja, jotta voi saada myös sairaanhoitajan pätevyyden, mutta meillä Suomessa tilanne on päinvastainen. Toisaalta tärkeää oli myös huomata, miten paljon yhtäläisyyksiä koulutuksissa on. Suomessa hankitulla sairaanhoitajan pätevyydellä voisin ainakin itse turvallisin mielin hakeutua töihin Belgiaan.

Yksi keskeinen osa sairaanhoitajan koulutusta on kaikkialla kädentaitojen harjoittelu. Opiskelijat haluaisivat usein harjoitella kädentaitoja enemmänkin kuin mitä opetuksen ohessa on mahdollista. PXL oli keksinyt tähän hienon ratkaisun. Opiskelijoilla on mahdollisuus varata hoitotyön harjoitusluokkaa itsenäiseen kädentaitojen harjoitteluun. Oppilaitoksen sivuille opettajat ovat laatineet opetusvideoita kertaukseksi tavallisimmista kädentaitoista. Opintojen alussa opiskelijat hankkivat itselleen maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää tarvikkeita muun muassa injektion antamiseen, kanylointiin, nesteensiirtoon ja katetrointiin. Näitä itse kustannettuja tarvikkeita opiskelijat sitten hyödyntävät itsenäisessä harjoittelussa. Tarvikepaketin vastaanottaessaan opiskelijat allekirjoittavat sitoumuksen näiden turvallisesta ja oikeaoppisesta käsittelystä. Tällaista toimintatapaa toivoisin, että voisimme hyödyntää myös täällä meillä SAMKissa.

Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.
Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.

Vaihtoviikon aikana pääsin seuraamaan hoitotyön opetusta. Opetuksen kieli oli hollanti, joten seuraaminen oli aika ajoin haastavaa, vaikka osa asioista ystävällisesti käännettiinkin minulle englanniksi. Onneksi opetettavat aiheet olivat itselle ainakin osittain tuttuja, niin niiden seuraaminen oli helpompaa ja huomasin jopa ymmärtäväni osan hollanniksi puhutuista asioista. Kielihaasteista huolimatta oli virkistävää ja opettavaista seurata belgialaisten kollegoiden työskentelyä. Poimin viikon aikana mukaani useita pieniä asioita, joita aion hyödyntää myös omassa opetuksessani. Huomionarvoista oli kuitenkin myös tunne siitä, että meillä SAMKissa on opiskelijoille tarjolla laadukasta opetusta.

PXL Healthcare kampuksella tunnelma oli rento ja välitön. Opettajat ja opiskelijat tunsivat toisensa ja itse sain lämpimän vastaanoton vieraana – niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin toimesta. Healthcare kampus oli toiminut aikoinaan synnytyssairaalana ja rakennuksen seinillä oli valokuvia tältä ajalta. Vaikka rakennus oli vanha ja huokui historiaa, tilat olivat opetuksen näkökulmasta monipuoliset, toimivat ja viihtyisät. Kampuksella myös kannustettiin hyvinvointiin. Portaissa kehotettiin muun muassa ”Sweat now – shine later”.

PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.
PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Vaihtoviikon jälkeen totean kuitenkin, että vaihtoon matkustaminen avartaa myös työn tekemistä opettajana. Itselläni on ainakin repussa uusia ideoita ja ajatuksia sekä kontakteina uusia tuttavuuksia. Jos opiskelijana harkitset vaihtoon lähtemistä, PXL Healthcare olisi mielestäni oikein hyvä vaihtoehto!

Erasmus+ -ohjelmasta on mahdollista saada apuraha myös opettaja- tai henkilökuntavaihtoon. Intranetissä (vaatii kirjautumisen) on aiheesta lisätietoa SAMKin henkilökunnalle. Opiskelijat löytävät lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Kuvat ja teksti: Hoitotyön lehtori Heli Mäkelä

Artikkelikuva: Hasseltin japanilaisessa puutarhassa kirsikkapuut olivat puhkeamaisillaan kukkaan

Data economy of maritime logistics

In Helsinki on a Thursday in January, much of the past and future of data economy in maritime logistics was summarized. The data economy is: ”An economy in which data serves as a key resource, creating value for organizations, businesses and society at large through the collection, analysis and exploitation of data” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

The Maritime Logistics Research Center is one of the research centers at SAMK.  The data economy has been studied and developed at the Maritime Logistics Research Centre for several years in various research and development projects. The ”Port Activity App”, originally developed in the Interreg Central Baltic Efficient Flow project, has been the most successful example of the transfer of data economy research to the industry. The Port Activity App was selected for Sitra’s list of the Most Interesting Data Economy Solutions in late 2023. 24 solutions from companies, research institutes and public actors across Finland made the list.  The Port Activity App shares real-time information with maritime transport operators. The app saves nerves, time, and money. Read more.

Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event was held in Ruoholahti, Helsinki, in January 2024 for the shortlisted and the applicants.  Minna Keinänen-Toivola and Heikki Koivisto presented Port Activity App.

After the introductory speeches at the networking event, a panel discussion highlighted different perspectives of the data economy.  The panelists were Minna Keinänen-Toivola (Satakunta University of Applied Sciences), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto University) and Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderated the panel. Keinänen-Toivola pointed out that people have different data capabilities. Everyone from pen and paper natives to digital natives and data economy natives are needed for fair data solutions. The panel discussed at length how to export the data economy and what are the main challenges and opportunities for exporting?

Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra's networking event.
Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra’s networking event.

The second session of the day was a series of meetings on the maritime information management system NEMO.   The national new maritime information management system NEMO will be introduced in Finland in 2025. Maritime traffic reports will be issued and the information on the reports will move automatically in a single report in NEMO. NEMO is based on EU Regulation 2019/1239. NEMO has been in preparation in Finland for several years. Satakunta University of Applied Sciences, Maritime Logistics Research Center became partner in the development of NEMO through Connected Europe Facility funding. The NEMO CEF project is led by the Fintraffic VTS, and the associated partner is Traficom. For the first time, SAMK and Fintraffic experts met face to face within the NEMO CEF.

SAMK’s role in the NEMO CEF project is to study and develop NEMO in accordance with the principles of sustainable development.  SAMK will define key performance indicators, study pilot cases and test and validate the whole innovative process. Read more.  

Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.
Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.

NEMO will influence the work of many different actors in maritime logistics. One of the key groups is shipbrokers, who make port calls declarations for passenger and cargo ships. During an intensive day, the Shipbrokers Finland was also visited to meet Sari Turkkila, General Manager.  The ship clearance or port operator business in Finland and the expectations of the association’s member companies from NEMO were discussed with Sari.

Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).
Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).

Work on NEMO’s sustainable development themes is just beginning. The aim is for NEMO to become a data economy solution that serves different actors and develops the sector further.

Text: chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

Photos: project manager Heikki Koivisto and chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

In the article photo Heikki Koivisto and Minna Keinänen-Toivola are ready for Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event.

Merilogistiikan datataloutta

Tammikuisena torstaina tiivistyi paljon mennyttä ja tulevaa merilogistiikan datatalouden kokonaisuutta. Datatalous on: ”Taloutta, jossa data toimii keskeisenä resurssina luoden arvoa organisaatioille, yrityksille ja yhteiskunnalle laajemmin datan keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kautta” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

Merilogistiikan tutkimuskeskus on yksi SAMKin tutkimuskeskuksista.  Datataloutta on Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa tutkittu ja kehitetty jo useita vuosia eri tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Alun perin Interreg Central Baltic Efficient Flow -hankkeessa kehitetty satamasovellus ”Port Activity App” on ollut menestyksekkäin esimerkki datataloustutkimuksen siirtymisestä alan toimijoiden käyttöön. Port Activity App valittiin Sitran datatalouden kiinnostavimmat listalle loppuvuodesta 2023. Listalle nousi 24 ratkaisua yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja julkisilta toimijoilta läpi Suomen.  Port Activity App:ssa jaetaan reaaliaikaista tietoa meriliikenteen toimijoille. Sovellus säästää hermoja, aikaa ja rahaa. Lue lisää.

Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuus pidettiin listalle valituille ja sinne hakeneille tahoille Ruoholahdessa Helsingissä tammikuussa 2024. Port Activity Appia edustivat Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto.

Verkostoitumistilaisuuden alustuspuheenvuorojen jälkeen paneelikeskustelussa tuotiin esiin datatalouden eri näkökulmia.  Panelisteina olivat Minna Keinänen-Toivola (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto yliopisto) ja Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderoi keskustelua. Keinänen-Toivola nosti esiin, että ihmisillä on erilaisia datakyvykkyyksiä. Kaikkia, niin kynä ja paperi -natiiveita, diginatiiveita kuin datatalousnatiiveita, tarvitaan reilun datan ratkaisuihin. Paneelissa keskusteltiin laajasti, miten datataloudesta voisi saada vientiä ja mitkä ovat viennin suurimmat haasteet ja mahdollisuudet?

Minna Keinänen-Toivola istuu yhdellä neljästä tuolista ennen verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelua.
Minna Keinänen-Toivola oli yksi Sitran verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelijoista.

Päivän toisena kokonaisuutena olivat tapaamiset Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMOon liittyen.   Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2025 uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO. NEMOssa meriliikenteen ilmoituksia annetaan ja ilmoitusten tieto liikkuu yhdellä ilmoituksella automaattisesti. NEMO pohjautuu EU-asetukseen 2019/1239. NEMOa on valmisteltu Suomessa jo usean vuoden ajan. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus tuli mukaan NEMOn kehittämiseen Connected Europe Facility-rahoituksen myötä. NEMO CEF-hanketta vetää Fintraffic Meriliikenteenohjaus (Fintraffic VTS) ja liitännäispartneri on Traficom. SAMKin ja Fintrafficin asiantuntijat tapasivat ensimmäistä kertaa kasvotusten NEMO CEF puitteissa. 

SAMKin rooli on NEMO CEF-hankkeessa tutkia ja kehittää NEMOa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  SAMK määrittelee avainmittareita, tutkii pilottitapauksia ja testaa sekä validoi koko uudistuvaa prosessia. Lue lisää.

Minna Keinänen-Toivola (SAMK), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki [Fintraffic Meriliikenteen ohjauskeskus (Fintraffic VTS)] ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMO:n parissa.
Minna Keinänen-Toivola (vasemmalla), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki (Fintraffic Meriliikenteenohjaus, Fintraffic VTS) ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMOn parissa.

NEMO tulee vaikuttamaan moniin eri merilogistiikan toimijoiden töihin. Yhtenä keskeisenä ryhmänä ovat laivameklarit, jotka tekevä matkustaja- ja rahtialusten satamakäyntien ilmoituksia. Tehokkaan päivän aikana vierailtiin myös Suomen Laivameklarit r.y.:ssa tapaamassa toiminnanjohtaja Sari Turkkilaa. Sarin kanssa keskusteltiin laivanselvitys- tai satamaoperaattoritoiminnasta Suomessa ja mitä odotuksia yhdistyksen jäsenyrityksillä on NEMOon.

Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.
Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.

Työ NEMOn kestävän kehityksen teemojen parissa on alussa. Tähtäin on, että NEMOsta tulee datatalouden ratkaisu, joka palvelee eri toimijoita ja kehittää alaa eteenpäin.

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuvat: hankepäällikkö Heikki Koivisto ja johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Artikkelikuvassa Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola ovat valmiina Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuuteen.

Hälsa och välfärd – Hyvinvointia, kulttuuria ja saaristomaisemia

Osallistuimme SAMKin vapaasti valittavalle “Hälsa och välfärd på svenska” -opintojaksolle, jonka kautta pääsimme tutustumaan kahden Maarianhaminan sote-alan kohteen lisäksi myös Ahvenanmaan kulttuuriin. Matkan piti aluksi suuntautua myös Tukholmaan, mutta kuljetusalan lakon takia kävimme vain Maarianhaminassa. Matkaan lähdimme tiistaina 30.1.2024 aamulla laivalla ja palasimme takaisin jo seuraavan päivän iltana.

Opintomatkalla mukana oli kaksi opettajaa, Mari Linna sekä Anna-Sofia Salminen. Opettajien lisäksi oli mukana yhteensä seitsemän SAMKin sote-alan opiskelijaa (kaksi fysioterapeutti-, kaksi geronomi-, kaksi hoitotyönopiskelijaa sekä yksi sosionomiopiskelija).

Rauhallista menoa Ahvenanmaan kaduilla

Vierailumme ajankohta osui matkailusesongin ulkopuolelle, joten Maarianhaminan kaduilla ei ollut vilkasta menoa. Liekö syynä myös kovin liukas keli, joka rauhoitti meidänkin askeleitamme kaupungissa kävellessämme. Eri kohteiden välillä kulkiessamme käveltyjä kilometrejä kuitenkin kertyi mukavasti ja raikas meri-ilma tarjosi happirikasta ulkoilua meille saaressa vierailijoille.

Sukellus Ahvenanmaan historiaan

Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisessa museossa pääsimme tutustumaan opastetulla kierroksella Ahvenanmaan historiaan. Kierroksen aloitimme palaten ajassa 7500 vuotta taaksepäin ja kuulimme mielenkiintoisia tapahtumia sekä tarinoita vuosien varrelta aina nykypäivään saakka.

Vierailijaryhmä kävi tutustumassa päivätoimintakeskukseen.

Tutustumiskäynnit kohteisiin

Keskiviikkona aamulla luovutettuamme huoneemme Hotelli Pommernissa suuntasimme tutustumaan Rehab City –nimiseen yritykseen. Yrityksen toiminnasta oli kertomassa sydämellään työtätekevä, pitkän linjan ammattilainen, fysioterapeutti Mats Danielsson. Rehab Cityssä työskentelee fysioterapeuttien lisäksi toimintaterapeutti, puheterapeutti ja henkilökohtainen valmentaja sekä hieroja. Paikassa tarjotaan monipuolisesti kuntoutuspalveluita, ja se onkin monipuolinen työpaikka. Rehab Cityssä on mahdollisuus tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Danielsson kertoi, että paikka sopisi esimerkiksi fysioterapeuteille loppuopintojen harjoittelupaikaksi juuri monipuolisuutensa takia, mutta siellä tarvitaan jo laajaa tietotaitoa. “Erikoisuutena”, verrattuna Suomen kuntoutuskeskuksiin oli se, että heillä oli oma uima-allas, jota hyödynnettiin paljon fysioterapiassa ja ryhmäliikunnoissa.

Ennen lähtöä takaisin kotiin ehdimme vielä vierailemaan KST:n (Kommunernas socialtjänst k.f) kehitysvammaisille sekä autisteille henkilöille järjestetyssä päivätoiminnassa, jossa saimme kohdata mukavia persoonia, niin henkilökunnassa, kuin päivätoiminnan asiakkaissakin. KST:n tavoitteena on parantaa asiakkaidensa elämänlaatua auttamalla heitä. Asiakkaita esimerkiksi neuvotaan ja autetaan työnhaussa. Päivätoiminta soveltuu hyvin sote-alan opiskelijoille harjoittelupaikaksi ja on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, koska kielitaitovaatimus ei ole niin suuri.

Rohkaistumista ruotsin kielen puhumiseen

Opintojakson aikana pääsi hyvin harjoittamaan omaa ruotsin kielen taitoa ja heikommallakin ruotsin kielen taidolla pärjäsi hyvin. Matkan aikana pääsi oppimaan uutta, hyödyllistä, sote-alalle soveltuvaa sanastoa, josta varmasti on hyötyä myös tulevaisuudessa. Myös jos vähänkin mietityttää ruotsinkieliseen paikkaan harjoitteluun meneminen, on opintojakso hyvä ponnahduslauta tällaiselle.

Kiitos Svenska Kulturfonden i Björneborg:in myöntämästä stipendistä, joka mahdollisti opintomatkamme ja pääsimme tutustumaan Ahvenanmaan kulttuuriin, asukkaisiin sekä alueen sote-palveluihin.

Jos kiinnostuit Ahvenanmaasta tai olet pohtinut kaksi- tai ruotsinkielistä harjoittelua, tutustu Praktik på svenska -Moodleen, jossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja. Niin mekin teemme!

”En riktig skäribo vill skydda allt som är nära”.

(Oikea saaristolainen suojaa kaikkea, mikä on lähellä.)

– Jannen repliikki Myrskyluodon Maijan prologissa

Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.
Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.

Kirjoittajat: Jemina Nurminen toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja Virpi Suojanen ensimmäisen vuoden geronomiopiskelija

Artikkelikuvassa ryhmä on menossa tutustumaan Rehab Cityyn.