The SME Aisle project provided an inspiring internship for Arthur Dessenius

The SME Aisle project, funded by the Interreg Central Baltic and coordinated by the Satakunta University of Applied Sciences, was launched in 2018 to support the SMEs of the Finnish, Swedish, Estonian and Latvian maritime clusters in accessing Namibia as a gateway to the Southern African region. The project carried out a number of export promotion trips, researched the target countries’ business opportunities and sought solutions to support SME trade in the Southern African markets. The project ended in May 2022. Student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

“I was seeking an internship for the end of my bachelor’s degree, and my school, SAMK, offered me to join the SME Aisle project. After being introduced to the project, I was highly motivated by this great offer. I discovered an organisation that was willing to do its best to reach its objectives. The project had big ambitions and a true desire to help developing the business between Finland and Southern African countries like Namibia, Zambia, and South Africa. How could someone deny such opportunity?

My supervisors entrusted me with the task of studying the market entry process in Southern African countries, especially Namibia, Zambia, and South Africa. The study began with some desk research to become familiar with the topic. Then came the interviews of both case companies and supportive institutions. Case companies were interviewed to share their experience with other companies that would like to enter those markets. Supportive institutions were studied to provide a summary of all the help available for a market entry in Southern Africa.

Now that my journey reaches its end, I can say that the best asset of the SME Aisle project is its team. Each person that I met had a rich background and a lot of information to share. Their knowledge is obviously the result of a strong involvement in the project. There is also a caring atmosphere in the SME Aisle project. The people I got to work with always considered my wellbeing, which makes the work even more enjoyable. At the end, it was a real pleasure to spend the last months of the project there, and I am very grateful to be accepted on board.”


International Business student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

Text: Nina Savela and Arthur Dessenius

Photos: Hanna Kajander and Arthur Dessenius

SAMKin AlusAkku-projekti – pioneerityötä laivojen akkujen parissa

SAMKissa 1.3.2021–28.2.2022 toteutettu AlusAkku-projekti keskittyi laivoihin asennettavaan ja niissä kuljetettavaan litiumioniakkuteknologiaan. Kerätty tieto ja tutkimustyö liittyi mm. akkujärjestelmien sähköturvallisuuteen, toimintaan häiriötilanteissa, huoltoihin liittyviin osaamistarpeisiin, tiedon jakamisen haasteisiin sekä mahdollisiin puutteisiin käyttöönotossa.

AlusAkku-hankkeen päätavoitteena oli tiedon ja ymmärryksen kerryttäminen litiumioniakuista osana laivojen käyttöenergiaa ja operointia. Tärkeää tietoa saatiin myös lastina kuljetettavien akkujen turvallisuusvaikutuksista, josta hyvänä esimerkkinä sähköautot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit aluksilla ja satamissa.

Hankkeen rahoitti Ulla Tuomisen säätiö. Projektissa hyödynnettiin SAMKin opiskelijoiden lopputyömateriaalina kerääntynyttä tietoa litiumioniakkujen käytöstä laivoissa ja satamissa useasta eri näkökulmasta. Tietoa kerääntyi akkujen koko elinkaaren ajalta, alkaen niiden valmistukseen käytettävistä raaka-aineista, päättyen kierrätyksen eri mahdollisuuksiin.

Aihe vaati perehtymistä

Joulukuussa 2021 alkanut oma osuuteni hankkeen projektitutkijana sisälsi ensitöikseen aiheeseen perehtymistä. Sen tarkoituksena oli luoda riittävää ymmärrystä aiheesta niin, että laivojen akkuihin liittyvää kirjallista materiaalia oli mahdollista lähteä tuottamaan oppilastöiden pohjalta.

Ensimmäisenä oli vuorossa palaveri, jossa käytiin läpi kohta kohdalta oma osuuteni kyseiselle hankkeelle, perustuen käytettävissä olevaan tuntimäärään. Näitä tarkentavia palavereja oli alussa muutama, kunnes aiheeseen uppoutuminen pääsi täyteen vauhtiinsa oppilaiden opinnäytetöihin perehtymisellä. Käytännössä tein ensin kaikista Word-tiedostoista pdf-dokumentit, minkä jälkeen merkitsin pdf-tiedostoihin keltaisella korostusvärillä omasta mielestäni oleellisimmat ja itseäni kiinnostavimmat kohdat tekstistä. Tiedän että tähän työvaiheeseen on kehittyneempiäkin tapoja, esim. korostuksia useammassa ”tasossa” (boldaus tai muita värejä), mutta itselleni tuo valittu menetelmä näytti toimivan, kun hetken päästä jouduin taas kertaamaan asioita. Ymmärtääkseni myös koko tekstin korostusvärillä merkityt osiot voi joillain ohjelmilla yhdellä kertaa exportoida ja viedä haluamaansa ohjelmaan tiedon jatkojalostamista varten, mutta päätin jättää niiden opettelut seuraavaan kertaan.

Ilman aiempaa perehtymistä akkujen sähkökemialliseen reaktioon tai siihen liittyvään tekniikkaan laivan järjestelmissä kesti hetken aikaa ennen kuin pääsin tekstin sisältöön kunnolla kiinni. Aiheeseen paneutumista helpotti oma kiinnostukseni laivojen tekniikkaan ja vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin. Myös aiempi kiinnostukseni sähkölentokoneisiin auttoi hahmottamaan opeteltavan asian merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Sinnikkäästi kohta kohdalta omia merkintöjä tehdessäni alkoi aihe kuitenkin avautua paremmin ja siihen liittyvä detaljitason tekninen tieto muuttua vähemmän kryptiseksi.

AlusAkussa SAMKin opiskelijoiden lopputyöt toimivat tärkeänä, jopa ensisijaisena tietolähteenä laivojen ja niiden lastina olevien litiumioniakkujen käyttöön ja käsittelyyn liittyvän tiedon keräämisessä. Osana viestintätoimia tein opiskelijahaastattelut kahdelle opiskelijalle.

Seuraavassa opiskelijahaastattelussa Saeid Salari ja Ville Leino kertovat, miten heidän opinnäytetyönsä linkittyivät oleellisesti AlusAkkuun, ja millä tavoin he omaa osuuttaan hoitivat.

Haastattelussa Saeid Salari

Kuka olet?

Olen Saeid Salari.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Etsin viime kesänä opiskelijaharjoittelijan kesätyöpaikkaa laivojen sähkösuunnittelun, tuotannon ja toiminnan parista. Opettajaltani Jarno Laineelta sain kutsun AlusAkku-projektiin. Minua on aina kiehtonut laivojen sähkö ja tästä syystä näin SAMKin tarjoaman kesätyöpaikan parhaana mahdollisuutena kehittää ja vahvistaa taitojani laivasähkösuunnittelijana.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Asuin samaan aikaan Turussa, joten työtä tehtiin kokonaisuudessa etänä. Sain tarvittavat työn aikaleimaukseen liittyvät ohjeet SAMKilta ja työ etenikin sujuvasti.

Mikä on ollut mukavaa?

Kokemus oli todella hyvä ja mukava itselleni. Vaikka työtä tehtiin etänä, sain kaikki tarvitsemani ohjeet aina nopeasti. Työn etenemistä tarkasteltiin online-kokouksissa.

Mikä on sujunut hyvin?

Näen AlusAkun innovatiivisena ja toiminnaltaan laaja-alaisena projektina. Olen myös tyytyväinen, että olin mukana projektissa luomassa uraani.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Olen aina halunnut ottaa uusia haasteita vastaan ja kehittää osaamistani. Halusin ottaa vastuuta myös projektityöskentelyssä, jota tämä projekti tarjosi.

Haastattelussa Ville Leino

Kuka olet?

Nimeni on Ville Leino.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa neljännellä vuosikurssilla, vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Päädyin projektiin mukaan sähköpostin kautta, jossa mainostettiin mahdollista opinnäytetyöpaikkaa. Kyseisen työn ollessa edessä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa, päätin ottaa härkää sarvista ja testata, miten rahkeet riittävät tällaisessa osittain oman alan ulkopuolistakin tietoa vaativassa tehtävässä.

Mitä olet tehnyt työssäsi?

Työnä oli puhtaasti tutkimustyö laiva-automaation yhteyksien parametrointiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia, ja niiden mahdollisesti löytyessä, luoda eräänlainen ohjeistus tai taulukko eri väyläratkaisujen yhteyksien määrittelyyn vaadittavista parametreista, sekä antaa pintapuolinen informaatiopaukku kyseisistä väylistä ja laiva-automaation kokonaiskuvasta.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Työtä on tehty lähes kokonaan tietokoneella, joten koronaviruskaan ei suuremmin ole päässyt sitä häiritsemään. Ehkä jokunen vierailukäynti tiettyihin relevantteihin toimipaikkoihin on saattanut jäädä väliin.

Mikä on ollut mukavaa?

Tutkimustyössä mukavaa on ollut työn tekemisen suhteellinen kiireettömyys ja ehkä fyysisen kuormittavuuden puutekin. Itse asiakin on ollut mielenkiintoista haasteistaan huolimatta. Sen pohtiminen, miten asiat saatetaan toimimaan, on jo itsessään mielenkiintoista ja varsin alakeskeistä automaatiotekniikan opiskelijalle.

Mikä on sujunut hyvin?

Tiedonsiirtoväylien perustietouden löytäminen oli osittain edellisestä johtuen kohtalaisen onnistunut savotta. Materiaalia kertyi suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on usein erittäin hankalaa, joskus jopa tuskastuttavaa, mutta sen haetun ymmärryksen saavuttaminen on erittäin palkitsevaa.

Sen sijaan huomattavasti haasteellisemmaksi muodostui spesifimmän tiedon löytäminen (ja ajoittain jopa etsiminen) itse laiva-automaatiosta. Kirjallisuutta on vähäisesti, ja koska laivojen automaatiotyöt ovat usein hyvin yksilöllisiä, ei internetistäkään tahdo kovin helpolla niitä pieniäkään tiedonmurusia löytyä. Lisäksi tuntitolkulla netissä surffaaminen hieman turhautuneena ja monimutkaisia asioita päässään pyöritellen on – hieman ehkä yllättäenkin – ollut paikoin jopa fyysistä työtä raskaampaa, ja siitä palautuminen on tavallisesti ollut hieman hitaampaa.

Ajattelu väsyttää! Kuka olisi arvannut?

Jännittävä matka Aurora Botnialle

Jatkaakseni vielä muutaman värssyn omista kokemuksistani projektin parissa, alla pari sanaa keväisestä matkastamme M/S Aurora Botnialle. Kyseessä on RMC:n rakentama ja laivayhtiö Wasalinen käyttöön vuonna 2021 valmistunut ropax-matkustajalaiva, joka toimii LNG/biokaasu/dieselyhdistelmällä sekä litiumakkujärjestelmällä. Aluksesta tuli valmistuttuaan maailman ympäristöystävällisin laiva ja se rakennettiin Clean Design -luokan määräysten mukaisesti.

Alkuvuodesta opeteltu tieto paljastui erittäin hyödylliseksi, kun projektin loppumainingeissa pääsin osallistumaan ekskursioretkelle Aurora Botnialle, jonne kolmihenkinen miehistömme suuntasi intoa puhkuen. Matkanjohtajana toimi projektipäällikkö-merikapteeni-mastermariner Heikki Koivisto, laivasähköpuolen lehtorina ja asiantuntijana mainetta niittänyt Jarno Laine, sekä allekirjoittanut ensisijaisesti viestintäosaamisen edustajana, mutta myös merenkulun teknisistä ratkaisuista aidosti kiinnostuneena.

Matkamme starttasi 16.3. aamuvarhaisella Raumalta kohti Vaasaa, SAMKin omalla sähköautolla. Perille laivaan pääsimme hyvissä ajoin ennen köysien irtoamista, minkä jälkeen pääsimmekin ihailemaan jäissäkulkua akkujen voimalla.

Viime vuonna valmistunut laiva oli vielä uutuuttaan hohkaava. Mainittakoon että kyseisen matkustaja-autolautan tarjoama ruoka oli erittäin maukasta. Jos osaisin kuvailla sen herkkuja notkuvat pöydät kuten Viisikko-kirjasarjan ruokakuvauksissa oli tapana, tekisin niin, mutten osaa. Myös henkilökunta oli oikein ystävällistä. Suosittelen lämpimästi käymään!

Merireitin ollessa varsin lyhyt teimme yhteensä useamman reissun Aurora Botnialla välillä Vaasa–Uumaja, jossa oma tehtäväni liittyi ensisijaisesti eri viestintämateriaalien taltiointiin. Sinkoillessani kameran ja jalustan kanssa sinne tänne, muu retkikunta haastatteli aluksen väkeä laajasti ja innostuneena, selvittäen heidän kokemuksiaan akustojen käyttöönotosta sekä toimintaan liittyvistä havainnoista ja mahdollisista pullonkauloista.

Samalla kun projektipäällikkömme mahdollisti omalla merenkulkuun liittyvällä detaljitason asiantuntemuksellaan ja avoimella vuorovaikutukseen perustuvalla lähestymistavallaan ovien aukeamisen muilta piilossa oleviin tiloihin, tarkasteli sähköopeasiantuntijamme samoja aiheita omasta, yksityiskohdissa varsin pitkälle menevästä näkökulmastaan käsin. Siinä kynä sauhusi ahkeraan ja Moleskinesta meinasi sivut loppua, kun korkeatasoisia muistiinpanoja syntyi tulevia raportteja varten.

Näkymät laivan brykällä olivat henkeäsalpaavan hienot, keväistä merta ja jäätä joka puolella.
Heikki Koivisto ja Jarno Laine jututtamassa henkilökuntaa ja tekemässä tarkkoja muistiinpanoja.
Akkuhuone täydessä loistossaan.
Valvomossa oli monitorien lisäksi nappulaa ja vempainta jos jonkinlaista.

Reissu sujui kaikin puolin hienoissa puitteissa ja keleissä. Tärkeimmät Aurora Botnian akkuihin liittyvät tilat ja hallintalaitteet tuli tarkistettua ja sovitut haastattelut tehtyä. Paluupäivän aamuna hoidimme vielä matkamme viimeisen sovitun huipputapaamisen WE Techin toimistolla Vaasassa.

Yhteenvetona matkasta voisin todeta, että olipas kerta kaikkiaan onnistunut oppimatka litiumioniakkujen ihmeelliseen maailmaan. Ja koska kuljimme maantieosuuden pelkällä sähköllä, oli reissu yhtä akkuoppimista alusta loppuun myös käytännön tasolla.

Yhteenvetona kyseisen projektin osalta voisin todeta oikein nauttineeni uuden oppimisesta. Varsinkin kun se liittyy vahvasti horisontissa siintävään tulevaisuuteen, jossa päästöttömät ja edullisemmat polttoaineet sekä huoltovapaammat moottorit ovat arkipäivää kulkupelistä riippumatta, myös meriliikenteessä.

Teksti ja kuvat: Petteri Hyvärinen (projektitutkija, Merilogistiikan tutkimuskeskus)

Matkailualan opiskelijat viettivät kansainvälisen leiriviikon Merikarvialla

TURID-verkoston toteuttaman projektin ensiaskelina koostimme viiden opintopisteen verkko-opintojakson. Opiskelijat suorittivat tätä opintojaksoa kevään aikana itsenäisesti Moodlessa, jonka jälkeen jakso huipentui toukokuussa 2022 järjestettävään intensiiviviikkoon Merikarvialla. SAMKilla oli tällä kertaa TURID-verkoston koordinointivastuu ja vastuuopettajana työtä oli paljon ja jännitettävää riitti loppuun saakka.

Opintojakso, sen tehtävät ja materiaalit suunniteltiin ja laadittiin yhdessä. TURID-verkoston opettajat Merikarvialla. Kuva: Helena Larilahti

Projektimme nimi: “Digitalisation Opportunities among Coastal Tourism Entrepreneurs and Networks” tiivistää tavoitteet ja sisällön. Yhteisen jakson ja leiriviikon tavoitteena oli siis kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia.

Krookan Plassin ainutlaatuinen liikeidea ja vastuullinen toimintatapa herättivät ihastusta. Plassi toimi yhden opiskelijaryhmän toimeksiantajana. Kuva: Jaana Ruoho

Intensiiviviikon konkreettisina tuotoksina syntyi vino pino valmiita somepäivityksiä merikarvialaisille matkailualan toimijoille. Toimeksiantajat kertoivat toiveensa ja opiskelijoille jäi ideointi ja toteuttaminen.

TURID-verkosto on kuuden korkeakoulun verkosto, jossa on korkeakouluja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. TURIDilla on pitkä historia ja yhteisiä matkailuun liittyviä intensiiviviikkoja on toteutettu vuorotellen kahdenkymmenen vuoden ajan. Seuraava intensiiviviikko onkin melkein heti, koska Lapin AMKin vastuuvuoro on syksyllä 2022. Koronan vuoksi kaksi leiriä sattui samalle vuodelle.

Majoituimme Koivuniemen Herran Farmilla, mikä osoittautui nappiratkaisuksi. Kaikki tarvittava eli majoitus, ruokailu, kokous- ja työskentelytilat ja kiinnostava ympäristö tulivat yhdessä paketissa. Palvelualtis isäntäväki piti meistä hyvää huolta ja asiat sujuivat kuin itsestään. Merikarvialla on runsaasti kiinnostavaa matkailutoimintaa, upeita alan yrityksiä ja aktiivinen, kehittyvä kunta, joten paikkakunta valikoitui helposti kohteeksi.

Oli hieno nähdä matkailua opiskelevien nuorten pääsevän osallistumaan tällaiseen toimintaan kahden koronavuoden jälkeen. Moni sanoikin, ettei ollut koskaan aiemmin ollut mukana missään vastaavassa opintojensa aikana. Kuva: Tabea Busch

Suosittelen lämpimästi opettajia ja opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön! Työtä ja ihmettelyä riittää, mutta kokemukset ovat vaivan arvoisia. Tallensimme projektin tapahtumat Nordplus TURID network Facebook-ryhmään.

Teksti: Jaana Ruoho, lehtori

Artikkelikuva (ylin kuva): Helena Larilahti. Kuvassa osallistujat eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä neljästä eri maasta Nordplus Higher Education -ohjelman rahoittamassa projektissa.

Geronomitutkintoon kansainvälistä näkökulmaa harjoittelussa Ruotsin Sundsvallissa

Opiskelen geronomi-tutkintoa, johon sisältyy kehittämisen ja esimiestaidon harjoittelujakso. Se on laajuudeltaan 17 opintopistettä. SAMK antoi mahdollisuuden työharjoitteluun ulkomailla apurahan avulla. Ohjaavan opettajan tuki oli koko ajan saatavilla.

Kansainvälinen työharjoittelujaksoni toteutui Ruotsissa, Sundsvallin kaupungin palveluksessa. Löysin minun opintoihini sopivan paikan netistä, suomalais-ruotsalaisen vanhusten asumisenyksikön ja Sundsvallin hyvinvointitoimialueen vähemmistöjä auttavan projektin. Sundsvall toimii suomenkielisten ja saamenkielisten vähemmistöjen etujen ja oikeuksien valvojana. Sundsvallin kaupungin projekti vähemmistöille on toiminut vuodesta 2019.

Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman kautta sain tukea ruotsin kielen opiskeluun samanaikaisesti Online linguistig studies -nettikurssin avulla. Työharjoitteluni aikana sain lisää rohkeutta ilmaista itseäni ruotsin kielellä. Kolmen kuukauden aikana sain useita tilaisuuksia puhua ja kirjoittaa ruotsiksi. Ruotsalaisessa työyhteisöissä toimiminen oli minulle erittäin rikastuttava kokemus niin kulttuurisesti kuin opinnollisesti.

Löysin työpaikkaohjaajani esimiehen kautta hyvän asunnon kolmen kuukauden työharjoittelujakson ajalle. Työyhteisössä minut huomioitiin täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä ja sain tuoda omia ideoitani ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Tein vertailua Suomen ja Ruotsin ikäihmisten palveluiden välillä ja kehitin taitoja ja valmiuksiani työyhteisön parempaan toimimiseen. Suosittelen työharjoittelua kaikille sitä harkitseville SAMKin opiskelijoille. Ulkomailla suoritettu harjoittelu on merkittävä meriitti, joka osoittaa rohkeutta ja minulle se laajensi käsityksiä hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta.

Annikka Salonen kertoo blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa.

Kirjoittaja: Annikka Salonen, geronomiopiskelija

International ChangeMakers project brought almost 150 participants to Rauma from four different countries

The event, which took place at the end of April, brought together students, teachers and project workers from all four participating countries, Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia . For six months, the students had been developing international startups to solve real-life environmental challenges posed by the companies.

At the Challenges to Business event, students presented their business ideas in the Rauma Hall, in front of the jury and other participants. The best teams were rewarded. The three-day event included a variety of other activities, including Amazing Race competition in the center of Rauma. SAMK has been responsible for the project’s communication and open learning platform ePlatform. In total, the project has had two rounds, with more than 250 participants.

All the countries of the Central Baltic are united by the same challenge: society and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. Students’ business ideas are based on environmental challenges, presented by local businesses. The project connected 14-17 year old students and teachers from each country and they worked together with project mentors and companies, exploring the challenges of the circular economy and creating solutions for them. The project formed about 50 international start-up training companies during two rounds.

Main topics of the challenges, to which student teams were involved from the beginning of the project:

#1 How to reduce fabric waste in textile industry
#2 New innovations from disposable paper tableware
# 3 Reduce inflow of marine litter from urban stormwater systems
# 4 Rainwater as a resource in urban areas
#5 What to do with scrap tube from production
#6 How to find a way to re-use the silage packaging
#7 How to reduce food waste
#8 How to make more sustainable choices
#9 How to make green hydrogen competitive
#10 How to turn organic waste into a resource

For students, the ChangeMakers project culminated in a three-day event in Rauma. The highlight of the event was the “Dragon’s Den” competition, which format was related to a famous TV show Lion’s cave. Students presented their business ideas in front of a jury, teachers, project workers and other student teams. After each performance, jury had the opportunity to ask questions or comment to the teams that performed on stage. The jury included professor Ilari Sääksjärvi (University of Turku), sales manager Venla Wiik (ResQ Club), entrepreneur Harri Ketamo (HeadAI), education coordinator Terhi Liettilä (Cycle) and entrepreneur Ivana Blanco Gross (RaumArs artist).

The first day of the event began on the Rauma campus of the University of Turku, at the Department of Teacher Education, with a welcome speech, an Emoji Quiz and a motivational speech by entrepreneur Harri Ketamo. Program also included a lecture on presentation skills and a final mentoring meeting of the students and their mentors. The mentors have worked closely with different student teams for two years and two rounds, arranging regular mentoring meetings and helping to complete the course assignments given in the project.

At the end of the first day the project staff organized a competition, called Amazing Race, in which the student teams toured around old Rauma with various activity points and visited local entrepreneurs’ shops to carry out tasks. After completing the race, they went to dine at the Osteria de Filippo, restaurant in a center of the city, after which they returned to the hotel to prepare for the next day.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
The Amazing Race took the students around old Rauma to various task points.

The second day of the event started on the SAMK campus Rauma, in the Rauma Hall. It was time to show the results of the project – students presented their business ideas in front of the jury and almost full Rauma Hall in the Dragon’s Den competition. The students had prepared a three-minute video presentation that was shown first when the team took the stage. After that, the team had two more minutes to verbally clarify their own business idea with a so-called elevator speech. Then there was time for the jury to ask questions and give comments. Jury’s feedback to the teams was encouraging and positive, as the students had just been in front of 150 people performing and answering the jury’s questions in English! In general, the feedback was good, and for example ResQ Club’s sales manager Venla Wiik commented that performances were great and young entrepreneurs are brave and innovative.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Janica Nurminen and Ea Joensuu from the Audience Award winning team.

Students shared their experiences after the event. As a result, they have learned a lot from the project and gained new skills for the future. For example Janica Nurminen and Ea Joensuu from Merikarvia high school mentioned that they’ve made new friends, learned presentation skills and their language skills got better. Their team had an idea of an application that motivates people to do eco-friendly actions every day, through gamification. Their idea won the Audience Award. Janica and Ea felt that communication in a foreign language with teammates online was challenging at first, however, the experience taught them to communicate better in English. Due to COVID-19 restrictions, the Challenges to Business event was the first time the team met face to face. Janica and Ea felt that their mentor was very helpful during the process and was always there for them. The project inspired Janica and Ea to be more interested in entrepreneurship, and an own company is possible in the future.

Text: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez and Nina Savela

Photos: Mikko Lehtonen / AaVekellari

Kansainvälinen ChangeMakers -hanke toi Raumalle lähes 150 osallistujaa neljästä eri maasta

Huhtikuun loppupuolella järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukioikäisiä opiskelijoita, opettajia sekä hanketyöntekijöitä kaikista hankkeen neljästä osallistujamaasta, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Opiskelijat olivat puolen vuoden ajan kehitelleet kansainvälisiä startup-yrityksiä ratkomaan yritysten antamia tosielämän ympäristöhaasteita.

Challenges to Business -tapahtumassa opiskelijat esittelivät yritysideoitaan Rauma-salissa, tuomariston ja muiden osallistujien edessä. Parhaat tiimit palkittiin. Kolmipäiväiseen tapahtumaan kuului monenlaista muutakin aktiviteettia, kuten Amazing Race -kilpailu Rauman keskustassa. SAMK on vastannut hankkeen viestinnästä ja avoimesta oppimisalusta ePlatformista. Kaikkiaan hankkeessa on järjestetty kaksi kierrosta, jonka aikana osallistujia on ollut mukana yli 250.

Kaikkia Keskisen Itämeren maita yhdistää sama haaste: yhteiskunnan ja yritysten tulisi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä tukien. Opiskelijoiden yritysideat perustuvat paikallisten yritysten esittelemiin, todellisiin ympäristöhaasteisiin. Projekti yhdistää
jokaisesta hankemaasta 14-17-vuotiaita nuoria ja heidän opettajiaan, jotka yhdessä projektin mentoreiden ja yritysten edustajien kanssa tutkivat kiertotalouteen liittyviä haasteita ja ratkaisumalleja. Hankkeessa muodostettiin kahden kierroksen aikana noin 50 kansainvälisten opiskelijatiimien ideoimaa start-up -harjoitusyritystä.

Hankkeessa mukana olleet haasteet, joita opiskelijatiimit lähtivät ratkaisemaan hankkeen alussa:
#1 Kuinka vähentää kangashävikkiä tekstiiliteollisuudessa
#2 Uusia innovaatioita kertakäyttöisistä paperiastioista
#3 Merestä virtaavan jätteen määrän vähentäminen kaupunkien hulevesijärjestelmistä
#4 Sadevesi luonnonvarana kaupunkialueilla
#5 Mitä tehdä tuotannosta tulevalle putkijätteelle
#6 Miten rehupakkauksia voidaan uudelleenkäyttää
#7 Miten vähentää ruokajätettä
#8 Miten tehdä enemmän kestäviä valintoja
#9 Kuinka tehdään vihreästä vedystä kilpailukykyistä
#10 Miten orgaanista jätettä voidaan hyötykäyttää

ChangeMakers-hanke huipentui opiskelijoiden osalta kolmipäiväiseen tapahtumaan Raumalla. Tapahtuman kohokohtana oli tv-ohjelma Leijonan luolan mukaisesti järjestetty ”Dragon’s Den” -kilpailu, jossa opiskelijat esittivät yritysideansa tuomariston, opettajien, hanketyöntekijöiden ja muiden opiskelijatiimien edessä. Jokaisen esityksen jälkeen tuomaristolla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tai kommentteja lavalla esiintyneille tiimeille. Tuomaristoon kuului professori Ilari Sääksjärvi (Turun yliopisto), myyntipäällikkö Venla Wiik (ResQ Club), yrittäjä Harri Ketamo (HeadAI), koulutuskoordinaattori Terhi Liettilä (Sykli) sekä yrittäjä Ivana Blanco Gross (RaumArs-taiteilija).

Ensimmäinen tapahtumapäivä alkoi Turun yliopiston Rauma-kampuksella, Opettajankoulutuslaitoksen tiloissa tervetulopuheella, Emoji Quiz -tietovisalla sekä yrittäjä Harri Ketamon motivaatiopuheenvuorolla. Ensimmäiseen päivään sisältyi myös luento esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden ja heidän mentoriensa viimeinen mentoritapaaminen. Mentorit ovat työskennelleet opiskelijatiimien kanssa tiiviissä yhteistyössä kahden vuoden ja kierroksen ajan, järjestäen säännöllisiä mentoritapaamisia ja auttaneet esimerkiksi hankkeessa annettujen kurssitehtävien tekemisessä.

Ensimmäisen päivän päätteeksi oli vielä Amazing Race -kisa, jossa opiskelijatiimit kiersivät ympäri vanhaa Raumaa erilaisilla aktiviteettipisteillä ja vierailivat paikallisten yrittäjien liikkeissä toteuttamassa tehtäviä. Kisan suorittamisen jälkeen siirryttiin ruokailemaan Osteria de Filippoon, jonka jälkeen palattiin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.

Toinen tapahtumapäivä starttasi Rauman SAMK-kampuksella, Rauma-salissa. Päivään tiivistyi koko hanke – eli opiskelijat esittelisivät puolen vuoden ajan hiottuja yritysideoitaan tuomariston ja melkein täyden Rauma-salin edessä Dragon’s Den -kilpailussa. Opiskelijat olivat valmistelleet kolmen minuutin yritysvideoesittelyn, joka näytettiin ensimmäiseksi tiimin astuessa lavalle. Sen jälkeen tiimillä oli vielä kaksi minuuttia aikaa tarkentaa sanallisesti omaa yritysideaan niin sanotulla hissipuheella. Lopuksi oli varattu aikaa tuomariston kysymyksille ja kommenteille. Tuomariston palaute tiimeille oli kannustavaa ja positiivista – olivathan opiskelijat juuri olleet 150:n ihmisen edessä esiintymässä ja vastaamassa tuomariston kysymyksiin englanniksi! Tiimit saivat yleisesti hyvää palautetta ja esimerkiksi ResQ Clubin myyntipäällikkö Venla Wiik kommentoi nuoria yrittäjänalkuja rohkeiksi ja innovatiivisiksi. Esitykset olivat Wiikin mukaan upeita.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.

Opiskelijat kertovat saaneensa hankkeesta paljon oppeja ja taitoja tulevaisuutta ajatellen. Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu Merikarvian lukiosta mainitsevat löytäneensä uusia ystäviä, kartuttaneensa esiintymistaitojaan sekä oppineensa lisää englannin kieltä. Heidän tiiminsä ideoi sovelluksen, joka motivoi jokapäiväisiin ympäristötekoihin pelillistämisen keinoin. Janica ja Ea olivat sitä mieltä, että vieraalla kielellä tapahtuva viestintä tiimikavereiden kanssa verkossa oli aluksi haastavaa, mutta projektin aikana karttunut kielitaito auttoi heitä kommunikoimaan paremmin englanniksi. Rauman tapahtumassa tiimi tapasi toisensa kasvotusten ensimmäistä kertaa. Tiimin mentori saa kiitosta avuliaisuudestaan ja läsnäolostaan. Hanke sai Janican ja Ean kiinnostumaan yrittäjyydestä enemmänkin, ja oma yritys on tulevaisuudessa mahdollinen ajatus.

Teksti: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez sekä Nina Savela

Kuvat: Mikko Lehtonen/AaVekellari

Get-together event for exchange students: An opportunity to experience Finnish traditions

New year and new opportunities for students 

In the early 2022, as restrictions due to the pandemic started to decrease gradually, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) welcomed many new degree and exchange students from all around the world. Some students traveled to Finland already in autumn 2021 and some in the beginning of 2022. 

Get-together event on April 6 

The International Office at SAMK offers many different events and activities for students. One of these events was a get-together event organized for exchange students in Silokallio on April 6, with the purpose of introducing Finland and Finnish traditions to foreign students, as well as helping students to get to know each other. 

The participants were mostly exchange students studying on either Pori or Rauma campus, some were studying at other universities also. Members of Soteekki (SAMK’s service center of social and health care) and some student ambassadors also took part in the event. During the event, they produced content for SAMK social media channels and helped students in various activities.  

The students were taken to Silokallio by bus. At first students had a morning chat with each other over coffee.  

The event included a lot of activities, and since it was held close to Easter, it included many traditional Finnish Easter activities as well, in order to introduce the Finnish way of celebrating Easter to international students. 

At first, there was a presentation that introduced Finland and Finnish culture to students. After the presentation, there was a workshop of making Virpomisvitsat which is the activity of making handcrafts using willow twigs and decorating them with feathers and ribbons in different colors. These are usually prepared one week before Easter in Finland. After having the fun activity of finding hidden Easter chocolate eggs, the students had their lunch break.  

After the lunch break, students went to the sauna and jumped to the frozen lake – a popular winter activity in Finland. They also tried Mämmi, a sweet traditional Finnish desert which is usually eaten with cream during Easter. 

Students played many different games as well, including Tug of war. Then, they prepared a fire and grilled sausages and marshmallows provided by the International Office. 

All in all, the get-together event was a fun event. It helped students to get more familiar with Finnish traditions and activities as well as to get to know each other better in a positive atmosphere. These types of events organized by the International Office provide exchange students with very nice and fun experiences during their studying period in Finland. 

Text: Sina Khabbazi 

Photos: Sina Khabbazi 

SAMKin tiimit olivat menestyksekkäitä liikeideakilpailussa

GrowUp Students on liikeideakilpailu. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden kilpailun järjestivät yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä LähiTapiola.  Kilpailun finaalitapahtuma toteutettiin verkossa helmikuussa. Mukana kisassa oli SAMKin opiskelijoiden lisäksi SeAMKin ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiimejä. Ideasarjassa oli kunkin organisaation opiskelijoita kolme ja valmiiden yritysten sarjassa kaksi kappaletta.

GrowUp Students ei ole pelkästään kilpailu. Se on myös valmennusprosessi opiskelijoiden yritysideoille ja valmiille yrityksille. Kilpailussa opiskelijat saavat asiantuntijoilta ohjausta liikeidean ja liiketoiminnan kirkastamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen. Järjestäjät olivat tänäkin vuonna hankkineet kovatasoiset valmentajat opiskelijoiden tueksi. 12-henkinen sparrausporukka antoi kullekin kilpailutiimille uusia näkökulmia ja haastoi niitä pohtimaan ideaansa monipuolisesti.

Kilpailu oli SAMKin opiskelijoille tuloksellinen. Ideasarjassa opiskelijamme onnistuivat nappaamaan tänä vuonna sekä ykkös- että kakkossijan. Julia Mathlinin ja Essi Laurellin tiimi Cropcorn voitti 1000 euron pääpalkinnon ideallaan sähköisestä alustasta. Alustan tarkoitus on tuoda paikallisten ruuantuottajien tarjonta kuluttajille nykyistä paremmin saataville. 500 euron palkinnon pokkasi toiseksi sijoittunut Kasperi Laineen johtama tiimi LighthouseOS. Tiimi kehittää parhaillaan helppokäyttöistä ja kevyttä käyttöjärjestelmää pääkohteenaan seniorikansalaiset ja kolmannen maailman maiden käyttäjäryhmät. Suoritusvaatimuksiltaan kevyt käyttöjärjestelmä tulee toimimaan vanhoissakin tietokoneissa ja on erityisen helppokäyttöinen.

Valmiiden yritysten sarjassa Tampereen yliopiston opiskelijat Elias Palpatzisin, Eero Haikosen ja Timo Hartikaisen veivät ykkössijan hiotulla konseptilla ja esityksellä (Brightlife Oy). Yritys kehittää verkkoalustaa, joka tuo yhteen mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja palvelun tarjoajat. SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan. Ollipekan perustama Etäterveysasema Kätevä tuo terveyspalvelut verkon kautta käyttäjilleen. Liikeidea ja konsepti on viimeisen vuoden aikana jalostunut entisestään avaten mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia reseptien uusimisesta.

Myös palkintosijojen ulkopuolelle jääneet SAMKin kisaajat saivat tuomaristolta hyvää palautetta. Sanna Saarisen ja Maiju Lyytikäisen liikeidea JougGo pureutuu joukkueiden varainkeruun kehittämiseen nykyisestä wc-paperien ja keksien myymisestä uudenlaisille urille. Tuomaristossa todettiinkin, että tästä tiimistä tulemme varmastikin kuulemaan vielä tulevina vuosina. Valmiiden yritysten sarjassa Passol Oy:n Tommi Dahlroosin Wisle-palvelua ratkaisee taksialan toiminnan kehittämistä teknologia-alustan avulla tuoden alalle mukaan uusia liiketoiminnan logiikoita. Palvelua kiiteltiin erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita kehittävänä palveluna.

Teksti ja kuva: Marko Mikkola

Kuvateksti: SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan.

Matkailun kehittäminen eurooppalaisessa yhteistyössä: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Juuri käynnistyneen Euroopan unionin ohjelmakauden 2021-2027 kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansainväliset projektit ovat tärkeitä SAMKissa toimivalle Matkailun kehittämiskeskukselle, sillä näiden kautta voidaan taata maakunnan matkailun yhtenäinen kehittyminen muiden Euroopan maakuntien kanssa. Samalla muualta Euroopasta voidaan tuoda Satakuntaan parhaita käytäntöjä ja yhdessä oppia ratkaisemaan alan ajankohtaisia haasteita.

Ensimmäinen askel: Matkailualan kehitystrendit haltuun

Jotta matkailua voidaan kehittää kansainvälisessä yhteistyössä, tulee ymmärtää syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen tavoitteet matkailussa. Euroopan unionin tasolla matkailun kehittämisen painopisteiksi nähdään alan kestävyys, resilienssi, digitaalisuus ja sosiaalisuus (kts. uusi Transition Pathway for Tourism -strategia). Alaa tulee edistää Euroopassa kohti hiilineutraaliutta ja ilmastoystävällisyyttä kiertotalouden periaatteet huomioiden. Lisäksi digitalisaatio matkailun kivijalkana, erityisesti tiedon parempi ja innovatiivinen käyttö sekä jakaminen nähdään välttämättömiksi kehittämiskohteiksi Euroopassa alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Matkailualan kärsiessä koronapandemiasta sen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on eurooppalaisen matkailualan kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Koska mikro- ja pienet yritykset työllistävät 84 % alan työntekijöistä, erityisesti nämä tarvitsevat tukea elpyäkseen. Rajoitusten ja sulkujen vuoksi alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa, minkä vuoksi ala tulee koronan hälvetessä kohtaamaan valtavan työvoimapulan. Näiden seikkojen vuoksi sosiaalinen näkökulma eli alalla työskentelevät ihmiset ja alan työllisyys ovat tärkeässä asemassa tuettaessa alan uutta kasvua.

Euroopassa alan työvoiman osaamisen kehittäminen nähdään erittäin olennaiseksi osaksi sosiaalista näkökulmaa. Alalla nostetaan esiin erilaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä muilta aloilta tulevien mahdollisuudet kouluttautua alalle. Opetussuunnitelmien, koulutussisältöjen ja -menetelmien uudistaminen on merkittävä osa alan kasvun tukemista. Lisäksi matkailualalla puhutaan ns. vihreistä- ja digitaidoista sekä näiden lisäämisestä, jotta kestävyys ja digitaalisuus saataisiin jalkautettua käytännön toiminnan tasolle.  Alalla tarvitaan siten työvoimaa, joilla on oikeat taidot alan haasteisiin vastaamiseksi.   

Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on luotu sekä matkailuliiketoiminnan että luontoyrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus.

Toinen askel: Verkostoidu

Kansainvälisessä yhteistyössä kumppanuudet ovat menestymisen avain, sillä kansainväliset EU-projektit toteutetaan yleensä 5-13 kumppanin yhteistyössä. Jotta kaikki palapelin palat ovat kohdallaan, kumppanuuksia on harkittava tarkkaan ja näiden rakentamiseen on laitettava isoja panoksia. Tämän on todennut myös rahoittaja, sillä relevantit kumppanuudet ovat yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä myönnettäessä projektille rahoitusta.

Kumppanuuksien tulee olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan tukevia. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneiden asiantuntijuuden tulee rikastuttaa toisiaan yhteiseen maaliin pääsemiseksi. Tällöin verkostossa tulee olla kumppaneita, jotka omaavat toisiaan täydentävää osaamista ja/tai lähestyvät samaa asiaa erilaisista näkökulmista. Usein nämä kumppanit edustavat myös erilaisia toimijoita kuten toisen ja korkea-asteen oppilaitoksia, matkailuelinkeinoa edustavia organisaatioita ja julkishallinnollisia tahoja. Toisaalta palapeli voi muodostua kumppaneista, joiden asiantuntijuus on yhteneväistä, mutta he toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Tällöin samaa teemaa voidaan edistää yhdessä yhteisistä lähtökohdista ympäri Eurooppaa. Tärkeä on myös sisällyttää kumppaniverkostoon Euroopan tason ns. kattotoimijoita, joilla on mandaatti edistää teemaa laajemmin Euroopan tasolla.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Science Meets Regions -tapahtuma toi matkailun eurooppalaiset kärkitoimijat Poriin.

Kolmas askel: Keskustele, keskustele ja keskustele

Kumppaneiden löydyttyä seuraava askel on päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Vaikka kumppanit olisivatkin naapurimaista, ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta teemasta saattaa olla hyvinkin erilainen. Otetaan esimerkiksi hyvinvointimatkailu. Mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa missäkin kulttuurissa ja millaiset matkakohteet sekä -palvelut tätä tuottavat kyseisissä maissa? Polskuttelua viihdekylpylässä, kuntoutusta terveyskylpylässä, kauneushoitoja, joogatunteja vai rauhoittumista luontoympäristössä? Kaikki ilmiöt ovat sidonnaisia omaan toimintaympäristöömme, mutta miten ne tulkitaan yhdessä eurooppalaisella tasolla – tämän tarkastelu vie paljon aikaa.

Kun ilmiöstä itsessään on saavutettu yhteisymmärrys, seuraava askel on pohtia kehitettävän teeman toiminnan tasoa projektiin osallistuvissa maissa. Mikä on kussakin maassa tarve kehittää kyseistä teemaa ja miksi? Esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaatiota on edistetty hyvin eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi haasteet ja mahdollisuudet näyttäytyvät melko kirjavina. Toisissa Euroopan maissa kestävä kehitys voi olla normaali osa arkipäivän toimintaa, toisissa maissa käytännöt voivat olla vasta kehitteillä. Asia näyttäytyy samanlaisena myös digitalisuuden suhteen. Nämä erot ovat tärkeitä ymmärtää, jotta projektin aikana voidaan oppia toisilta ja yhtenäistää yhdessä käytänteitä Euroopan tasolla.

Keskustelua ja vielä lisää keskustelua.

Neljäs askel: Suunnittele ja keskity

Alkulämmittelyn jälkeen päästään itse asiaan eli projektin suunnittelun. Pääasiana tässä vaiheessa on sovittaa yhteen sekä rahoitusohjelman tavoitteet että projektiin osallistuvien kumppaneiden ja heidän alueidensa tarpeet. Erityistä pohdintaa vaatii Euroopan tason yhteinen haaste – mihin haasteeseen Euroopan matkailukentällä kyseisellä projektilla haetaan ratkaisua? Samalla se syy, miksi ratkaisun saavuttamiseksi ylipäätään tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, täytyy pitää kirkkaana mielessä. Koska mukana projektissa on myös erilaisia kumppaneita moninaisine tarpeineen, projektin sisällön rajaaminen voi olla haastavaa. 

Viides askel: Toteuta

Kun päästään itse projektin toteutukseen, on kuljettu jo pitkä matka. Jotta projekti saadaan aikataulussaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä maaliin, toteutuksen aikana on hyvä huomioida projektin elinkaaren vaiheet. Yleensä kestää noin vajaa vuosi projektin toteutuksen alusta, kun projektitiimin kuherruskuukausi päättyy. Tällöin alkaa kuohuntavaihe, jolloin syntyy konflikteja, kulttuurien ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Tästä vaiheesta pitäisi päästä suhteellisen nopeasti yli oppimaan lisää yhdessä ja jatkaa matkaa kohti tavoitteita. Pitkän elinkaaren aikana projektin tavoitteet on muutenkin hyvä kerrata usein – yhteinen maali saattaa matkan aikana unohtua.

Kansainvälisen projektin toteuttamista leimaa hyvinkin pitkälle jatkuva keskustelu, sillä erilaiset tulkinnat teemasta vaativat halua ja aikaa päästä asioista yhteisymmärrykseen. Samanaikaisesti keskustelua vaatii erilaiset työskentelytavat, sillä ei ainoastaan erilaiset kulttuuritaustat, mutta erilaiset organisaatiokulttuurit tuovat omat haasteensa projektin käytännön toteutukseen. Oikein johdettuna nämä kuitenkin tuovat mukanaan mahdollisuuden pohtia ongelmia monista näkökulmista, luoda vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hyödyntää projektitiimin jäsenten moninaista osaamista.  Kansainvälisen projektitiimin johtaminen ei siten ole käytännössä ainoastaan projektin, sen tavoitteiden ja työpakettien johtamista vaan myös projektissa toimivien henkilöiden johtamista kulttuurierot huomioiden.

Neljä Itämeren korkeakoulua suunnittelivat yhdessä alueelle matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelman.

Matkailun kehittämiskeskus linkittää Satakunnan ja eurooppalaisen matkailun kehittämistoiminnan yhteen

Matkailun kehittämiskeskus on toteuttanut, toteuttaa ja suunnittelee matkailun kehittämistoimintaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päättyneellä Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014-2020 SAMK johti kolmea kansainvälistä matkailuprojektia Itämeren alueella. Keskisen Itämeren BOOSTED-hankkeessa yhtenäistettiin matkailun liiketoimintaosaaminen ja kehitettiin uusi opetussuunnitelma kolmen maan yhteistyössä. Keskisellä Itämerellä toteutetussa NatureBizz-hankkeessa puolestaan tarkasteltiin luontoyrittäjyyden osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä luotiin luontoyrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistava koulutuskokonaisuus. Näiden lisäksi koko Itämeren kattavassa BalticBlueMarinas-hankkeessa tunnistettiin vierasvenesatamien potentiaali ja kehittämistarpeet vetovoimaisina matkakohteina.

Talvella 2021-2022 Matkailun kehittämiskeskus koordinoi merellisen matkailun osaamisen kehittämistä Euroopan kylmillä merialueilla: Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan pohjoisella Atlantilla. Tästä Skills4CMT-hankkeesta lisää voit lukea hankkeen nettisivuilta. Samanaikaisesti kehittämiskeskus rakentaa uusia verkostoja ja projekteja ajankohtaisten matkailualan tarpeiden kuten työllisyyden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä.

Teksti ja kuvat: Sanna-Mari Renfors (ylin kuva: Veera Korhonen)

How traineeship experience in CBSmallPorts project changed my view of my future career and plans

Practical training (PT) can be a really great experience for any student who is interested in getting to know the working environment and get more familiar with it before graduating and starting to work in a job related to his/her major of study and also It can strongly affect the students’ future careers. In my case, it worked exactly as planned and totally changed my view of my future plans.

How it began

I am a third-year student, studying International Tourism Development in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). As I proceeded in my studies during the second year, as a part of my studies I needed to work and start doing a practical training for approximately 5 months or 750 hours of work which is usually during the summer and partly in spring. So, I started to look for a training place so that I can find a job which I am interested in and is related to my studies.

In early spring 2021 I got to know Alberto Lanzanova and Minna M. Keinänen-Toivola from the CBSmallPorts project thanks to Heini Korvenkangas for her help. I contacted Alberto, we had a meeting with SAMK team who are working in the project, and we made an agreement. This was the beginning of a really good experience of traineeship. I worked in CBSmallPorts project as my PT, and it was a totally new experience to me which helped me gaining new skills and helped me in planning my future career.

Working in CBSmallPorts project

CBSmallPorts project focuses on energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic area and overall, 10 partners work in this project including SAMK as the project leader and the partners are from different Baltic countries.

The project plans and makes environmentally friendly and energy efficient investments in the small ports as well as marketing those places by participating in different fairs, events and workshops. Also, CBSmallPorts introduces the small ports and the offered services using their social media and by publishing different informative reports and blog posts.

As a trainee I worked in the marketing team of the project for a few months and my tasks were in general, marketing and communication. I wrote a few blog posts which are published in this blog, managed CBSmallPorts social media, designed the layouts of project’s reports, designed and made a basic online platform, etc.

During my working period, all our SAMK internal meetings and all the partner meeting were held online due to the pandemic except a few internal face-to-face meetings which were held in Pori campus. Even though, the meetings were held online, the project proceeded perfectly and except a few inevitable challenges, everything went as planned.

What I learned

Before doing my traineeship, I had no idea what my interest is and what I am going to do after graduation or even what type of job and in what categories I need to look for! But working in the CBSmallPorts team in SAMK and doing marketing and communication related tasks helped me to enter the world of marketing work. I noticed how interested I am in marketing after doing this PT and working in the great environment of SAMK and CBSmallPorts project.

During my training I learned using new software such as Adobe InDesign. I wrote blog posts which are a really good way of marketing and helps the project to be known by more people who are interested. In addition, working on social media pages has the purpose with even more influence. All in all, this experience made my future and my plans clearer to me which would certainly help me to get closer to success and what I am looking to achieve. This experience is a proof of the importance of practical training for students and their future careers.

Text: Sina Khabbazi, Alberto Lanzanova, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Bogdan Enacica, Jussi Sutela