Koronapandemia katkaisi työmatkat kansainvälisissä projekteissa yli puoleksitoista vuodeksi. Kansainvälissä projekteissa kasvotusten pidettävät kokoukset ja tapahtumat ovat keskeisiä, jotta työt etenevät hyvässä yhteisymmärryksessä.
Ensimmäinen ulkomaan työmatkani suuntautui korona-aikana COST DAMOCLES -vuosikokoukseen Leipzigiin, Saksaan. COST DAMOCLES:ssa tehdään Euroopan laajuista tutkimusyhteistyötä sään ääri-ilmiöiden yhteisvaikutusten ja riskien minimoinnin parissa (https://damocles.compoundevents.org/). Matka, DAMOCLES-kokous ja Leipzig kaupunkina osoittautuivat värikkäiksi.
Pitkä matka Leipzigiin
DAMOCLESin vetäjä Jakob Zscheischler tiedusteli ydinryhmäläisiltä juhannuksen aikaan 2021, onko meillä halukkuutta ja mahdollisuutta kokoustaa kasvotusten Leipzigissä syksyllä 2021. Vastasin ”kyllä tarvittaessa”. Elokuun lopulla varmistui, että DAMOCLES:n kokoukset järjestetään lokakuun viimeisellä viikolla. Matkajärjestelyjen alkajaisiksi SAMKissa piti pyytää riskienarviointia ja matkustuslupaa. Koronatilanne oli Saksassa ok ja sain luvan matkajärjestelyihin, huomioiden peruutusmahdollisuudet.
Matkajärjestelyt aloitin miettimällä, miten työmatka tehdään…tulee hoitaa meno- ja paluu lentokentälle, lennot, hotelli(t) ja paikallismatkat kohteessa. Matkajärjestelyt, jotka ovat olleet aiemmin perusasioita, vaativat paljon ylimääräistä pohdintaa. Koronapassi tuli sopivasti Suomessa voimaan 1,5 viikkoa ennen matkaa.
Leipzigiin matkustaminen ei ollut yksinkertaista, koska kulkuyhteydet eivät olleet sujuvimmasta päästä. Jouduin matkustamaan jo lauantaina lentokenttähotelliin Helsinki-Vantaalle, koska sunnuntaina ei ollut aamusta yhteyttä, jolla olisin ehtinyt iltapäivä yhden maissa lähteneelle lennolle. Ennen kuin sain kirjauduttua lennolle, piti täyttää lentoyhtiön sähköinen lomake tietoineen koronarokotuksista ja koronapassista. Lennolla oli maskipakko, kuten Saksan lentokentillä. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia ja noustessani Leipzigin päärautatieaseman liukuportaista näin heti hotellini valot.
Kokoustamista kasvotusten
Satakunnan ammattikorkeakoulu liittyi COST DAMOCLESiin Itämeren alueen NOAH-tulvahallintaprojektin myötä 2018 (Interreg Baltic Sea Region NOAH https://sub.samk.fi/projects/noah/). Keskeisenä teemana on alusta saakka ollut yhteistyö sidosryhmien kanssa. DAMOCLES:ssa on kokonainen työpaketti WG2 sidosryhmien kanssa viestimiseen ja sitouttamiseen. Työpaketti WG2 vetäjä vaihtui vuoden 2021 alusta, kun aloin vetämään työpakettia. Leipzigin kokous oli ensimmäinen uudessa tehtävässäni.
Työpaketti WG2:sta oli hoidettu sähköpostitse ja nettikokouksessa. Leipzigissä kokoukset aloitettiin maanantaina ydinryhmän kokouksella keskustelemalla ”missä projektissa mennään”. Tiistaina ja keskiviikkona pidettiin DAMOCLESin vuosikokous, johon osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Vuosikokouksessa oli lukuisia esitelmiä, työpakettityöskentelyä, puhuttiin jatkorahoitusmahdollisuuksista ja suunniteltiin projektin viimeisen vuoden tehtäviä ja vastuita.
Keskeistä kokouksissa tieteellisten saavutusten ja suunnitelmien lisäksi oli ihmisten kohtaaminen kasvotusten. Koronasta vaihdettiin näkemyksiä, miten opiskelijat ovat pärjänneet, miten pitkään kukin on tehnyt etätöitä, mikä on rokotustilanne ja miten ihmiset suhtautuvat pandemiaan. Eläväinen puheensorina täytti kahvi-, lounas- ja illallishetket. Söinpä ensimmäistä kertaa vegaanisen kokouslounaankin kaksi kertaa.
Kulttuuria värikkäässä kaupungissa
Työmatkat ovat aina työtä aamusta iltaan, ensin matkustat kokouspaikalle, osallistut koko päivän kokoukseen, viet tietokoneesi hotellille ja etsit illallispaikan syödäksesi illallisen puoli yhdeksän uutisten aikaan. Leipzigissä tiistain kokousillallinen oli kulttuurielämys jo itsessään. Illallinen oli Auerbachs Keller -ravintolassa, joka oli Goethen kantapaikka vuosina 1765-1768.
Leipzigissä ehdin havainnoida kaupunkia matkalla kokoukseen ja illallisille. Lisäksi minulla oli kaikkiaan viitisen tuntia vapaata aikaa. Maanantaina tein parin tunnin vierailun Leipzigin eläintarhaan aurinkoisessa säässä. Mielenkiintoisin paikka oli valtava kupoli, jossa oli trooppinen ilmasto monipuolisine kasveineen. Keskiviikkona kokouksien loputtua ennen lähtöä lentokenttähotellille kävin tutustumassa Johan Sebastian Bachin työpaikkaan Tuomaankirkkoon (Thomaskirche). Kirkossa on Thomaskirchen kuoro, Thomanerchor, joka on perustettu vuonna 1212. Kävin myös kuuluisassa Museum der bildenden Künste -taidemuseossa, jossa oli mestariteoksia satojen vuosien takaa kuten myös muutamia nykytaiteen teoksia.
Aurinko nousi torstaiaamuna, kun lentoni Leipzigistä laskeutui Müncheniin. Mieleeni tuli raumalaislähtöisen baritonin Aarne Peltosen ja pianisti Iiro Rantalaisen versio ”Maailma on kaunis” -laulusta, jossa lauletaan ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus”. Tilanne maailmalla ei koronan suhteen ei ole vielä läheskään ohi, mutta siinä hetkessä heräsi toivo kansainvälisen yhteistyön elpymisestä ja monipuolistumisesta näinä poikkeuksellisina aikoina.
Minna M. Keinänen-Toivola, Logistiikka- ja meriteknologian osaamisalue, Merilogistiikan tutkimuskeskus