Matkailualan opiskelijat viettivät kansainvälisen leiriviikon Merikarvialla

TURID-verkoston toteuttaman projektin ensiaskelina koostimme viiden opintopisteen verkko-opintojakson. Opiskelijat suorittivat tätä opintojaksoa kevään aikana itsenäisesti Moodlessa, jonka jälkeen jakso huipentui toukokuussa 2022 järjestettävään intensiiviviikkoon Merikarvialla. SAMKilla oli tällä kertaa TURID-verkoston koordinointivastuu ja vastuuopettajana työtä oli paljon ja jännitettävää riitti loppuun saakka.

Opintojakso, sen tehtävät ja materiaalit suunniteltiin ja laadittiin yhdessä. TURID-verkoston opettajat Merikarvialla. Kuva: Liisa Siippainen

Projektimme nimi: “Digitalisation Opportunities among Coastal Tourism Entrepreneurs and Networks” tiivistää tavoitteet ja sisällön. Yhteisen jakson ja leiriviikon tavoitteena oli siis kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia.

Krookan Plassin ainutlaatuinen liikeidea ja vastuullinen toimintatapa herättivät ihastusta. Plassi toimi yhden opiskelijaryhmän toimeksiantajana. Kuva: Jaana Ruoho

Intensiiviviikon konkreettisina tuotoksina syntyi vino pino valmiita somepäivityksiä merikarvialaisille matkailualan toimijoille. Toimeksiantajat kertoivat toiveensa ja opiskelijoille jäi ideointi ja toteuttaminen.

TURID-verkosto on kuuden korkeakoulun verkosto, jossa on korkeakouluja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. TURIDilla on pitkä historia ja yhteisiä matkailuun liittyviä intensiiviviikkoja on toteutettu vuorotellen kahdenkymmenen vuoden ajan. Seuraava intensiiviviikko onkin melkein heti, koska Lapin AMKin vastuuvuoro on syksyllä 2022. Koronan vuoksi kaksi leiriä sattui samalle vuodelle.

Majoituimme Koivuniemen Herran Farmilla, mikä osoittautui nappiratkaisuksi. Kaikki tarvittava eli majoitus, ruokailu, kokous- ja työskentelytilat ja kiinnostava ympäristö tulivat yhdessä paketissa. Palvelualtis isäntäväki piti meistä hyvää huolta ja asiat sujuivat kuin itsestään. Merikarvialla on runsaasti kiinnostavaa matkailutoimintaa, upeita alan yrityksiä ja aktiivinen, kehittyvä kunta, joten paikkakunta valikoitui helposti kohteeksi.

Oli hieno nähdä matkailua opiskelevien nuorten pääsevän osallistumaan tällaiseen toimintaan kahden koronavuoden jälkeen. Moni sanoikin, ettei ollut koskaan aiemmin ollut mukana missään vastaavassa opintojensa aikana. Kuva: Tabea Busch

Suosittelen lämpimästi opettajia ja opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön! Työtä ja ihmettelyä riittää, mutta kokemukset ovat vaivan arvoisia. Tallensimme projektin tapahtumat Nordplus TURID network Facebook-ryhmään.

Teksti: Jaana Ruoho, lehtori

Artikkelikuva (ylin kuva): Liisa Siippainen. Kuvassa osallistujat eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä neljästä eri maasta Nordplus Higher Education -ohjelman rahoittamassa projektissa.

Geronomitutkintoon kansainvälistä näkökulmaa harjoittelussa Ruotsin Sundsvallissa

Opiskelen geronomi-tutkintoa, johon sisältyy kehittämisen ja esimiestaidon harjoittelujakso. Se on laajuudeltaan 17 opintopistettä. SAMK antoi mahdollisuuden työharjoitteluun ulkomailla apurahan avulla. Ohjaavan opettajan tuki oli koko ajan saatavilla.

Kansainvälinen työharjoittelujaksoni toteutui Ruotsissa, Sundsvallin kaupungin palveluksessa. Löysin minun opintoihini sopivan paikan netistä, suomalais-ruotsalaisen vanhusten asumisenyksikön ja Sundsvallin hyvinvointitoimialueen vähemmistöjä auttavan projektin. Sundsvall toimii suomenkielisten ja saamenkielisten vähemmistöjen etujen ja oikeuksien valvojana. Sundsvallin kaupungin projekti vähemmistöille on toiminut vuodesta 2019.

Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman kautta sain tukea ruotsin kielen opiskeluun samanaikaisesti Online linguistig studies -nettikurssin avulla. Työharjoitteluni aikana sain lisää rohkeutta ilmaista itseäni ruotsin kielellä. Kolmen kuukauden aikana sain useita tilaisuuksia puhua ja kirjoittaa ruotsiksi. Ruotsalaisessa työyhteisöissä toimiminen oli minulle erittäin rikastuttava kokemus niin kulttuurisesti kuin opinnollisesti.

Löysin työpaikkaohjaajani esimiehen kautta hyvän asunnon kolmen kuukauden työharjoittelujakson ajalle. Työyhteisössä minut huomioitiin täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä ja sain tuoda omia ideoitani ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Tein vertailua Suomen ja Ruotsin ikäihmisten palveluiden välillä ja kehitin taitoja ja valmiuksiani työyhteisön parempaan toimimiseen. Suosittelen työharjoittelua kaikille sitä harkitseville SAMKin opiskelijoille. Ulkomailla suoritettu harjoittelu on merkittävä meriitti, joka osoittaa rohkeutta ja minulle se laajensi käsityksiä hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta.

Annikka Salonen kertoo blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa.

Kirjoittaja: Annikka Salonen, geronomiopiskelija

International ChangeMakers project brought almost 150 participants to Rauma from four different countries

The event, which took place at the end of April, brought together students, teachers and project workers from all four participating countries, Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia . For six months, the students had been developing international startups to solve real-life environmental challenges posed by the companies.

At the Challenges to Business event, students presented their business ideas in the Rauma Hall, in front of the jury and other participants. The best teams were rewarded. The three-day event included a variety of other activities, including Amazing Race competition in the center of Rauma. SAMK has been responsible for the project’s communication and open learning platform ePlatform. In total, the project has had two rounds, with more than 250 participants.

All the countries of the Central Baltic are united by the same challenge: society and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. Students’ business ideas are based on environmental challenges, presented by local businesses. The project connected 14-17 year old students and teachers from each country and they worked together with project mentors and companies, exploring the challenges of the circular economy and creating solutions for them. The project formed about 50 international start-up training companies during two rounds.

Main topics of the challenges, to which student teams were involved from the beginning of the project:

#1 How to reduce fabric waste in textile industry
#2 New innovations from disposable paper tableware
# 3 Reduce inflow of marine litter from urban stormwater systems
# 4 Rainwater as a resource in urban areas
#5 What to do with scrap tube from production
#6 How to find a way to re-use the silage packaging
#7 How to reduce food waste
#8 How to make more sustainable choices
#9 How to make green hydrogen competitive
#10 How to turn organic waste into a resource

For students, the ChangeMakers project culminated in a three-day event in Rauma. The highlight of the event was the “Dragon’s Den” competition, which format was related to a famous TV show Lion’s cave. Students presented their business ideas in front of a jury, teachers, project workers and other student teams. After each performance, jury had the opportunity to ask questions or comment to the teams that performed on stage. The jury included professor Ilari Sääksjärvi (University of Turku), sales manager Venla Wiik (ResQ Club), entrepreneur Harri Ketamo (HeadAI), education coordinator Terhi Liettilä (Cycle) and entrepreneur Ivana Blanco Gross (RaumArs artist).

The first day of the event began on the Rauma campus of the University of Turku, at the Department of Teacher Education, with a welcome speech, an Emoji Quiz and a motivational speech by entrepreneur Harri Ketamo. Program also included a lecture on presentation skills and a final mentoring meeting of the students and their mentors. The mentors have worked closely with different student teams for two years and two rounds, arranging regular mentoring meetings and helping to complete the course assignments given in the project.

At the end of the first day the project staff organized a competition, called Amazing Race, in which the student teams toured around old Rauma with various activity points and visited local entrepreneurs’ shops to carry out tasks. After completing the race, they went to dine at the Osteria de Filippo, restaurant in a center of the city, after which they returned to the hotel to prepare for the next day.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
The Amazing Race took the students around old Rauma to various task points.

The second day of the event started on the SAMK campus Rauma, in the Rauma Hall. It was time to show the results of the project – students presented their business ideas in front of the jury and almost full Rauma Hall in the Dragon’s Den competition. The students had prepared a three-minute video presentation that was shown first when the team took the stage. After that, the team had two more minutes to verbally clarify their own business idea with a so-called elevator speech. Then there was time for the jury to ask questions and give comments. Jury’s feedback to the teams was encouraging and positive, as the students had just been in front of 150 people performing and answering the jury’s questions in English! In general, the feedback was good, and for example ResQ Club’s sales manager Venla Wiik commented that performances were great and young entrepreneurs are brave and innovative.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Janica Nurminen and Ea Joensuu from the Audience Award winning team.

Students shared their experiences after the event. As a result, they have learned a lot from the project and gained new skills for the future. For example Janica Nurminen and Ea Joensuu from Merikarvia high school mentioned that they’ve made new friends, learned presentation skills and their language skills got better. Their team had an idea of an application that motivates people to do eco-friendly actions every day, through gamification. Their idea won the Audience Award. Janica and Ea felt that communication in a foreign language with teammates online was challenging at first, however, the experience taught them to communicate better in English. Due to COVID-19 restrictions, the Challenges to Business event was the first time the team met face to face. Janica and Ea felt that their mentor was very helpful during the process and was always there for them. The project inspired Janica and Ea to be more interested in entrepreneurship, and an own company is possible in the future.

Text: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez and Nina Savela

Photos: Mikko Lehtonen / AaVekellari

Kansainvälinen ChangeMakers -hanke toi Raumalle lähes 150 osallistujaa neljästä eri maasta

Huhtikuun loppupuolella järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukioikäisiä opiskelijoita, opettajia sekä hanketyöntekijöitä kaikista hankkeen neljästä osallistujamaasta, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Opiskelijat olivat puolen vuoden ajan kehitelleet kansainvälisiä startup-yrityksiä ratkomaan yritysten antamia tosielämän ympäristöhaasteita.

Challenges to Business -tapahtumassa opiskelijat esittelivät yritysideoitaan Rauma-salissa, tuomariston ja muiden osallistujien edessä. Parhaat tiimit palkittiin. Kolmipäiväiseen tapahtumaan kuului monenlaista muutakin aktiviteettia, kuten Amazing Race -kilpailu Rauman keskustassa. SAMK on vastannut hankkeen viestinnästä ja avoimesta oppimisalusta ePlatformista. Kaikkiaan hankkeessa on järjestetty kaksi kierrosta, jonka aikana osallistujia on ollut mukana yli 250.

Kaikkia Keskisen Itämeren maita yhdistää sama haaste: yhteiskunnan ja yritysten tulisi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä tukien. Opiskelijoiden yritysideat perustuvat paikallisten yritysten esittelemiin, todellisiin ympäristöhaasteisiin. Projekti yhdistää
jokaisesta hankemaasta 14-17-vuotiaita nuoria ja heidän opettajiaan, jotka yhdessä projektin mentoreiden ja yritysten edustajien kanssa tutkivat kiertotalouteen liittyviä haasteita ja ratkaisumalleja. Hankkeessa muodostettiin kahden kierroksen aikana noin 50 kansainvälisten opiskelijatiimien ideoimaa start-up -harjoitusyritystä.

Hankkeessa mukana olleet haasteet, joita opiskelijatiimit lähtivät ratkaisemaan hankkeen alussa:
#1 Kuinka vähentää kangashävikkiä tekstiiliteollisuudessa
#2 Uusia innovaatioita kertakäyttöisistä paperiastioista
#3 Merestä virtaavan jätteen määrän vähentäminen kaupunkien hulevesijärjestelmistä
#4 Sadevesi luonnonvarana kaupunkialueilla
#5 Mitä tehdä tuotannosta tulevalle putkijätteelle
#6 Miten rehupakkauksia voidaan uudelleenkäyttää
#7 Miten vähentää ruokajätettä
#8 Miten tehdä enemmän kestäviä valintoja
#9 Kuinka tehdään vihreästä vedystä kilpailukykyistä
#10 Miten orgaanista jätettä voidaan hyötykäyttää

ChangeMakers-hanke huipentui opiskelijoiden osalta kolmipäiväiseen tapahtumaan Raumalla. Tapahtuman kohokohtana oli tv-ohjelma Leijonan luolan mukaisesti järjestetty ”Dragon’s Den” -kilpailu, jossa opiskelijat esittivät yritysideansa tuomariston, opettajien, hanketyöntekijöiden ja muiden opiskelijatiimien edessä. Jokaisen esityksen jälkeen tuomaristolla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tai kommentteja lavalla esiintyneille tiimeille. Tuomaristoon kuului professori Ilari Sääksjärvi (Turun yliopisto), myyntipäällikkö Venla Wiik (ResQ Club), yrittäjä Harri Ketamo (HeadAI), koulutuskoordinaattori Terhi Liettilä (Sykli) sekä yrittäjä Ivana Blanco Gross (RaumArs-taiteilija).

Ensimmäinen tapahtumapäivä alkoi Turun yliopiston Rauma-kampuksella, Opettajankoulutuslaitoksen tiloissa tervetulopuheella, Emoji Quiz -tietovisalla sekä yrittäjä Harri Ketamon motivaatiopuheenvuorolla. Ensimmäiseen päivään sisältyi myös luento esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden ja heidän mentoriensa viimeinen mentoritapaaminen. Mentorit ovat työskennelleet opiskelijatiimien kanssa tiiviissä yhteistyössä kahden vuoden ja kierroksen ajan, järjestäen säännöllisiä mentoritapaamisia ja auttaneet esimerkiksi hankkeessa annettujen kurssitehtävien tekemisessä.

Ensimmäisen päivän päätteeksi oli vielä Amazing Race -kisa, jossa opiskelijatiimit kiersivät ympäri vanhaa Raumaa erilaisilla aktiviteettipisteillä ja vierailivat paikallisten yrittäjien liikkeissä toteuttamassa tehtäviä. Kisan suorittamisen jälkeen siirryttiin ruokailemaan Osteria de Filippoon, jonka jälkeen palattiin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.

Toinen tapahtumapäivä starttasi Rauman SAMK-kampuksella, Rauma-salissa. Päivään tiivistyi koko hanke – eli opiskelijat esittelisivät puolen vuoden ajan hiottuja yritysideoitaan tuomariston ja melkein täyden Rauma-salin edessä Dragon’s Den -kilpailussa. Opiskelijat olivat valmistelleet kolmen minuutin yritysvideoesittelyn, joka näytettiin ensimmäiseksi tiimin astuessa lavalle. Sen jälkeen tiimillä oli vielä kaksi minuuttia aikaa tarkentaa sanallisesti omaa yritysideaan niin sanotulla hissipuheella. Lopuksi oli varattu aikaa tuomariston kysymyksille ja kommenteille. Tuomariston palaute tiimeille oli kannustavaa ja positiivista – olivathan opiskelijat juuri olleet 150:n ihmisen edessä esiintymässä ja vastaamassa tuomariston kysymyksiin englanniksi! Tiimit saivat yleisesti hyvää palautetta ja esimerkiksi ResQ Clubin myyntipäällikkö Venla Wiik kommentoi nuoria yrittäjänalkuja rohkeiksi ja innovatiivisiksi. Esitykset olivat Wiikin mukaan upeita.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.

Opiskelijat kertovat saaneensa hankkeesta paljon oppeja ja taitoja tulevaisuutta ajatellen. Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu Merikarvian lukiosta mainitsevat löytäneensä uusia ystäviä, kartuttaneensa esiintymistaitojaan sekä oppineensa lisää englannin kieltä. Heidän tiiminsä ideoi sovelluksen, joka motivoi jokapäiväisiin ympäristötekoihin pelillistämisen keinoin. Janica ja Ea olivat sitä mieltä, että vieraalla kielellä tapahtuva viestintä tiimikavereiden kanssa verkossa oli aluksi haastavaa, mutta projektin aikana karttunut kielitaito auttoi heitä kommunikoimaan paremmin englanniksi. Rauman tapahtumassa tiimi tapasi toisensa kasvotusten ensimmäistä kertaa. Tiimin mentori saa kiitosta avuliaisuudestaan ja läsnäolostaan. Hanke sai Janican ja Ean kiinnostumaan yrittäjyydestä enemmänkin, ja oma yritys on tulevaisuudessa mahdollinen ajatus.

Teksti: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez sekä Nina Savela

Kuvat: Mikko Lehtonen/AaVekellari

Get-together event for exchange students: An opportunity to experience Finnish traditions

New year and new opportunities for students 

In the early 2022, as restrictions due to the pandemic started to decrease gradually, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) welcomed many new degree and exchange students from all around the world. Some students traveled to Finland already in autumn 2021 and some in the beginning of 2022. 

Get-together event on April 6 

The International Office at SAMK offers many different events and activities for students. One of these events was a get-together event organized for exchange students in Silokallio on April 6, with the purpose of introducing Finland and Finnish traditions to foreign students, as well as helping students to get to know each other. 

The participants were mostly exchange students studying on either Pori or Rauma campus, some were studying at other universities also. Members of Soteekki (SAMK’s service center of social and health care) and some student ambassadors also took part in the event. During the event, they produced content for SAMK social media channels and helped students in various activities.  

The students were taken to Silokallio by bus. At first students had a morning chat with each other over coffee.  

The event included a lot of activities, and since it was held close to Easter, it included many traditional Finnish Easter activities as well, in order to introduce the Finnish way of celebrating Easter to international students. 

At first, there was a presentation that introduced Finland and Finnish culture to students. After the presentation, there was a workshop of making Virpomisvitsat which is the activity of making handcrafts using willow twigs and decorating them with feathers and ribbons in different colors. These are usually prepared one week before Easter in Finland. After having the fun activity of finding hidden Easter chocolate eggs, the students had their lunch break.  

After the lunch break, students went to the sauna and jumped to the frozen lake – a popular winter activity in Finland. They also tried Mämmi, a sweet traditional Finnish desert which is usually eaten with cream during Easter. 

Students played many different games as well, including Tug of war. Then, they prepared a fire and grilled sausages and marshmallows provided by the International Office. 

All in all, the get-together event was a fun event. It helped students to get more familiar with Finnish traditions and activities as well as to get to know each other better in a positive atmosphere. These types of events organized by the International Office provide exchange students with very nice and fun experiences during their studying period in Finland. 

Text: Sina Khabbazi 

Photos: Sina Khabbazi 

Moduuliharjoittelu antaa ja haastaa – yhteistyöllä kohti monikulttuurisempia sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä

Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia. Monikielinen, -ammatillinen ja -kulttuurinen moduuliharjoittelu on yksi malli, jolla voidaan harjoitella kieltä ammatillisessa kontekstissa, monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyä ja osallisuuden vahvistamista vuorovaikutuksessa. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu moduuliharjoittelumallia, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut sujuvoittaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden siirtymistä suomalaiseen työelämään.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrista (2021) käy selville eri ammattien kehitysnäkymä lähitulevaisuudessa. Suurimmassa osassa Suomea on paljon pulaa hakijoista sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpaikkoihin. Isossa osassa Suomea fysioterapeuttien työllisyysnäkymä on tasapainossa, mutta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Savon alueilla on jo puutetta työnhakijoista.

Hallituksen tiekartan linjauksen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä ja heidän työllistymisensä Suomeen nostetaan 75 prosenttiin (Valtioneuvosto 2021). Jo tämän vuoksi koulutusorganisaatioiden ja työelämän on yhdessä tärkeää miettiä ei suomea äidinkielenään puhuvien tutkinto-opiskelijoiden koulutuksen sujuvaa etenemistä ja joustavaa työmarkkinoille siirtymistä. Sosiaali- ja terveysalalla työelämään siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti riittävää suomen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Mikäli valmistuneella ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen osaamista, pitää kieliopintoja jatkaa valmistumisen jälkeen. Puutteellisen kielitaidon vuoksi valmistunut saattaa myös muuttaa pois Suomesta (STM 2020, 39). Tärkeää on, että koulutusorganisaatioissa panostetaan erilaisin keinoin kielen ja kulttuurin oppimisen tukemiseen. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on yhdessä työelämän edustajien kanssa kehitetty ja pilotoitu moniammatillista, -kielistä ja -kulttuurista moduuliharjoittelumallia.

Yhteinen näkemys potilaan parhaasta edellyttää moniammatillisen yhteistyön oppimista ja monialaista harjoittelua (OKM 2019). Tällainen monialainen harjoittelumalli on esimerkiksi tiimiharjoittelu, jossa opiskelijaryhmä harjoittelee moniammatillisesti. Tavoitteena yhdessä oppimisen vahvistaminen, ammatillinen kasvu, päätöksenteko sekä moniammatillinen toiminta (STM 2020, 34). Korkeakoulujen ja toimintayksiköiden pitäisi vahvistaa yhteistyötä ja opiskelijaohjauksen kehittämistä. Toiminnan tavoitteena on taata laadukas ohjaus ja harjoittelupaikkojen riittävyys pätevän henkilöstön saamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Koko palvelujärjestelmän harjoittelumahdollisuuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että ammattilaisia on jatkossakin riittävästi työelämän tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille tulisi säätää velvoite tarjota harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoille (OKM 2019, 34).

Moduullimallisesta harjoittelusta kohti työelämää

Moduulimallinen harjoittelu on lähtöisin Ruotsista Karoliinisesta yliopistosairaalasta, jossa tutkimusten perusteella kliinisen oppimisen on todettu rakentuvan potilaslähtöisyydestä, vertaisoppimisesta ja tiimityöskentelystä. Mallin taustalla on Mezirowin teoria transformatiivisesta eli merkityksellisestä oppimisesta, jossa oppiminen nähdään aikominen-tekeminen prosessina, jossa opiskelijat ovat aktiivisesti mukana ja ottavat vastuun omasta oppimisestaan. Tärkeänä osana mallissa on ohjaajan toteuttama mentorointi, jolloin ohjaajat tukevat ja auttavat opiskelijoita työvuoron aikana (Manninen 2014.) Ruotsissa on luotu pedagoginen malli, opiskelijamoduuli, mikä poikkeaa perinteisestä harjoittelukäytännöstä. Perinteisessä harjoittelukäytännössä yhdellä ohjaajalla on yksi opiskelija ohjattavanaan, kun taas opiskelijamoduulissa harjoittelu tapahtuu opiskelijaryhmänä. Tällöin yhdellä ohjaajalla on ohjattavanaan useampi opiskelija. Malli mahdollistaa useamman opiskelijan sijoittamisen yhtäaikaisesti samaan harjoitteluympäristöön. (Kinnunen 2019).

Perinteisen ohjauskäytännön mukaan oppiminen perustuu ohjaajan havainnointiin ja mallioppimiseen, kun opiskelijamoduulissa se perustuu opiskelijoiden vertaisoppimiseen ja ohjaajan toteuttamaan mentorointiin ja taka-alalla pysyttelemiseen potilasturvallisuus huomioiden. Opiskelijamoduuli voidaan toteuttaa moniammatillisesti, jolloin siinä harjoittelee eri tutkintoja opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijat voivat olla myös eri opiskeluvaiheessa. Harjoittelu kehittää tiimityöskentelytaitoja ja kliinistä päätöksentekoa, mutta vaatii opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta. (Kinnunen 2019, Manninen 2014). Mallissa opiskelijat huolehtivat ohjaajien tuella omista potilaistaan niin itsenäisesti kuin mahdollista. Opiskelijat toimivat kuten ammattilaiset ollen vastuussa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta, jolloin potilas on oppimisen keskiössä. Ohjaajilla on useampi opiskelija ja he keskustelevat opiskelijoiden kanssa oppimisesta viikoittain. Ennen moduulimalliharjoittelun alkamista opiskelijoille pidetään infopäivä, jossa he tutustuvat tarkemmin osaston henkilökuntaan. Myös opettajat osallistuvat infopäivään. (Manninen 2014.)

Monikieliset, -alaiset ja -kulttuuriset moduulimalliharjoittelupilotit Satakunnassa

Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu 2021 monikielistä, -alaista ja -kulttuurista moduulimallia harjoitteluun, jossa on otettu huomioon Kinnusen (2019) pro gradun suosituksia systemaattisesta perehdytyksestä, yksilöllisestä ohjauksesta ja moniammatillisuuden lisäämisestä. Uudenlaisen ohjausmallin kehittämisessä mukana ovat olleet hankkeessa toimivat kansainvälisten ja suomenkielisten fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmien opettajat, harjoittelun ohjaajat sekä suomen kielen (S2) opettaja. Pilotteja toteutettiin yhteensä kolme, kaksi Porin perustuvassa ja yksi Satasairaalassa Kuntoutusosastolla. Pilotit suunniteltiin yhdessä harjoitteluyksiköiden henkilöstön kanssa. Pilotteihin osallistui opiskelijoita sekä suomenkielisistä, että englanninkielisistä fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmista kahdesta eri ammattikorkeakoulusta, yhteensä 16 opiskelijaa (12 Porin perusturvassa ja 4 Satasairaalassa). Pilotoidut harjoittelujaksot kestivät 5-6 viikkoa. Ennen harjoittelujaksojen alkua moduulissa harjoittelevat opiskelijat tapasivat toisensa ja tutustuivat. Harjoittelujaksojen alussa opiskelijoille pidettiin perehdytystä tulevasta moduuliharjoittelusta, selkosuomesta, harjoitteluun liittyvistä sanastoista ja fraaseista, työelämätaidoista sekä osaston toiminnasta. Jaksojen aikana pidettiin viikoittain reflektiokeskusteluja hoidon sekä kuntoutuksen kysymyksistä, suomen kielestä ja opiskelijoiden oppimiskokemuksista harjoittelussa. Väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin vertaisarviointeina.

Monikielisessä, -alaisessa ja -kulttuurisessa harjoittelumallissa suomenkielinen ja ei suomea äidinkielenään puhuva saman alan opiskelija toimivat työparina vaihtaen välillä paria. Monialaisuus toteutui siten, että sekä sairaanhoidon että fysioterapian opiskelijat harjoittelivat samassa moduulissa suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden yhdessä potilaiden kokonaishoitoa ja kuntoutusta. Työskentelyn tärkeitä lähtökohtia olivat moniammatillisuuden ymmärtäminen työssä sekä monikulttuurisuuden ja monikielisyyden hyödyntäminen. Yksi tärkeimmistä haasteista ja hankkeen kehittämiskohteista harjoittelussa olikin suomen kielen käytön kehittyminen ei suomea äidinkielenään puhuvilla ja selkokielen sekä kielitietoisuuden kehittyminen suomenkielisillä opiskelijoilla, harjoittelun ohjaajilla ja muulla henkilöstöllä sekä opettajilla. Lähtökohtana oli, että yhteinen kieli harjoittelussa olisi suomen kieli – potilasturvallisuus huomioiden. Tämä haastoi ei suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita laajentamaan suomen kielen ammatillista sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja sekä suomenkielisiä opiskelijoita ja ohjaajia kielitietoiseen suomen kielen käyttöön ja selkokielen tuottamiseen. Tarvittaessa piloteissa otettiin tukikieleksi englanti tai puhuttiin suomea ja englantia vuorotellen (Finglish). Kaikki osapuolet hyötyivät, kun moduulissa opittiin ja harjoiteltiin kielen käytön eri mahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa. Pilottien aikana vahvistui se, kuinka tärkeää on asioiden ymmärtämisen varmistaminen puolin ja toisin eri vuorovaikutus- ja hoitotilanteissa. Lisäksi ajan antaminen kielen kehittymiselle todettiin tärkeäksi. Erilaisilla kulttuuritaustoilla todettiin olevan myös vaikutusta harjoittelussa ja oppimisessa. Tärkeää onkin oppia ymmärtämään vastavuoroisesti erilaisia kulttuuritaustoista johtuvia asioita, jotka voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen, oppimiseen ja harjoittelun ohjaukseen.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan ennen harjoittelujaksoa pidetty keskinäinen tapaaminen ja tutustuminen toisiinsa koettiin tärkeäksi, koska se lievensi harjoitteluun liittyvää jännitystä. Opiskelijat perustivat Whatsapp-ryhmän tukemaan keskinäistä viestintää ja tutustumista. Piloteissa perehdytyspäivissä opettajat nostivat esille uusia asiakokonaisuuksia osastojen perehdytyksen rinnalle. Perehdytyksessä käsitellyistä asioista merkittäviksi opiskelijat kokivat luottamuksen oppimisympäristössä, vertaisarvioinnin harjoittelussa, ristiriitojen käsittelyn, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadinnan sekä harjoittelun pelisäännöt. Harjoittelujen aikana opettajat kävivät osastolla, tapasivat opiskelijoita verkossa tai opettaja oli tavoitettavissa puhelimitse joka arkipäivä sovittuna kellonaikana. Opettajien käynnit osastolla koettiin tarpeellisiksi, varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa. Opettajien tapaamiset koostuivat monipuolisista keskusteluista opiskelijoiden ja harjoittelun ohjaajien kanssa liittyen moduuliharjoitteluun tai harjoittelussa mieltä askarruttaviin asioihin. Vertaistuen ja suomen kielen tukeminen harjoittelujakson aikana koettiin tärkeäksi. Opiskelijoita kannustettiin käyttämään harjoittelun aikana muistivihkoa, johon kehotettiin kirjaamaan esimerkiksi uusia suomenkielisiä sanoja ja fraaseja sekä opittuja asioita. Muistivihon käyttö nähtiin tarpeelliseksi. Reflektiokeskustelut sekä väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin harjoittelupaikassa tai verkossa. Reflektiokeskustelut havaittiin hyödyllisiksi ja väli- sekä loppuarvioinnit vertaisarviointina koettiin hyväksi tavaksi toteuttaa arvioinnit.

Ohjaajien mukaan opiskelijat oppivat moduuliharjoittelussa enemmän kokonaisvaltaista hoitotyötä ja kuntoutusta. Ohjaajat kokivat moduulissa työskentelyn antoisana ja he toivat esille moduulimallissa ohjaamiseen sitoutumisen ja motivoitumisen merkityksen, joka nousee esille myös Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tuloksissa. Erityisenä huomiona koettiin, että aikaa ohjaukseen tarvitaan normaalia enemmän, koska opiskelijoita on paljon ja kieli sekä kulttuuritietoisuus haastavat ohjausta. Esimerkiksi kulttuurien välinen vuorovaikutus voi olla hyvinkin erilaista ja kulttuuritaustan tuomia vuorovaikutustapoja on hyvä ymmärtää. Toisaalta vieraan kulttuurin edustajan pitää ymmärtää suomalaisia työelänormeja ja -taitoja, esimerkiksi työaikojen noudattamista täsmällisesti. Opiskelijoilta ei odoteta täydellistä suomen kielen osaamista, vaan ohjaajille riittää, että opiskelija uskaltaa puhua ja yrittää. Ohjaajat itse huomasivat tarvitsevansa englanninkielistä sairaalasanastoa ohjaamisen ja ymmärretyksi tulemisen tueksi. Fysioterapiaopiskelijoiden aiempi kokemus sairaalassa työskentelystä olisi voinut olla eduksi, koska harjoittelu sairaalaympäristössä oli heille uutta.

Ohjaajat painottivat, että yhteistyö on jatkossakin työharjoittelupaikan ja koulun välillä tärkeää, jotta esimerkiksi tiedetään, millaisia opiskelijoita on tulossa. Ohjaajat toivoivat edelleen koulun puolelta suomen kielen opintojaksoja, enemmän englannin- ja suomenkielisten koulutusohjelmien yhteistyötä ja sairaalaosastolle suomi – englanti sairaalasanastoa sekä fraaseja. Lisäksi ohjaajat toivat esille, että opiskelijoiden keskinäinen ryhmäytyminen on tärkeää, jotta yhteistyö fysioterapia- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden välillä toimii mahdollisimman hyvin.

Johtopäätökset

Tähän mennessä moduuliharjoittelupilottien tulokset ovat osoittaneet, että riippuen opiskelijan kielitaitotasosta, suomen kielen käytössä on usein haasteita. Potilasturvallisuuden takaamiseksi ja kielen kehittymisen tukemiseksi asioita onkin varmistettava tarvittaessa englannin kielellä. Myös epätäydellisen suomen kielen käytön hyväksymistä ja ajan antamista kielen opetteluun harjoittelujaksoilla on hyvä miettiä, koska opiskelijoiden kielitaito karttuu opintojen edetessä ja toisilla kielen oppiminen kestää kauemmin. Selkokielen käyttäminen nousee suureen rooliin kaikessa kommunikoinnissa moduuliharjoittelussa, mutta sen onnistunut käyttö vaatii määrätietoista harjoittelua ja kouluttautumista kaikilta osapuolilta. Selkokielen koulutuksia harjoitteineen tulisikin tarjota enemmän työyhteisöille ja alan opiskelijoille.  Tarvittaessa on hyvä käyttää myös englannin- ja suomen kieltä vuorotellen (Finglish), jotta varmistetaan ymmärretyksi tuleminen puolin ja toisin.  Piloteissa todettiin, että suomen kielen (S2) opettajan rooli kielen kehittymisen tukemisessa oli merkittävä. On tärkeää miettiä, miten yhteistyötä ja suomen kielen opettajan roolia ei suomea puhuvien opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa ja ohjaajien kouluttamisessa hyödynnetään.

Moduuliharjoittelupiloteissa toteutettiin Kinnusen (2019) johtopäätöksissään suosittelemaa systemaattista perehdytystä sekä opiskelijan yksilöllistä oppimista tukevaa ohjauskäytäntöä, jossa moniammatillisuus oli vahvasti mukana. Pilottien perusteella voidaan olla samaa mieltä Kinnusen (2019) kanssa siitä, että ohjaajien ohjausresursseja ja opettajien roolia pitää tarkentaa. Ei suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan harjoittelun ohjauksessa on tärkeää, että ohjaajalla on aikaa ja kärsivällisyyttä ohjata opiskelijaa, koska kieli ja kulttuuri tuovat ohjaukseen omat haasteensa. Opettajalla pitää myös olla aikaa tukea ja ohjata opiskelijaa sekä ohjaajaa, kuten Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille (2020) suosittavat. Kulttuurien ymmärtäminen auttaa varmasti tekemään ohjauksesta sujuvamman ja laadukkaamman. Myös väärinymmärryksiä voidaan ehkäistä, kun opitaan tuntemaan eri kulttuurien ominaispiirteitä.

Osa ohjaajista koki, että saman alan opiskelijoiden olisi hyvä olla samassa vaiheessa opinnoissaan tullessaan moduuliharjoitteluun. Näin suomea puhuva ja ei suomea äidinkielenään puhuva työpari pystyisivät ehkä toimimaan tavoitteellisemmin tiiminä harjoittelussa. Opiskelijat kokivat, että eri ammattiryhmien tehtävät tulivat tutuiksi, oppiminen oli perinteistä harjoittelua tehokkaampaa, syvällisempää ja laaja-alaisempaa. Lisäksi ryhmätyötaidot sekä itseohjautuvuus kehittyivät. Kokemukset ovat samansuuntaisia Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tulosten kanssa, jossa esiin nousi, että ohjattu harjoittelu paransi opiskelijan omaa asiantuntijuutta, roolia ja identiteettiä. Moduuliharjoittelun arviointi toteutettiin vertaisarviointina opiskelijoiden kokemusten ja itsearviointien pohjalta, mutta opiskelijat toivoivat myös palautteissaan yksilöarviointia. Jatkossakin on tärkeää, että ennen harjoittelun alkua työyhteisö saa tietoa tulevista opiskelijoista ja perehtyy tuleviin opiskelijoihin esimerkiksi Jobiilin CV:n kautta. Ei suomea puhuvien opiskelijoiden on tärkeää tuoda CV:ssä esille omaa suomen kielen taitotasoaan kielen eri osa-alueilta.

Pilotoitua ohjausmallia on perusteltua jatkaa tulevaisuudessakin. Monikielisestä, -alaisesta ja -kulttuurisesta moduulimallista tehdään mallinnus, jotta sitä voidaan viedä tehokkaasti käytäntöön erilaisiin harjoitteluyksiköihin räätälöiden malli kunkin yksikön käytänteisiin sopivaksi.

LÄHTEET:

Ammattibarometri. 2021. Fysioterapeutit ym. Viitattu 11.11.2021.  https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3255&kieli=fi

Ammattibarometri. 2021. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Viitattu 11.11.2021. https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3221&kieli=fi

Kinnunen, A. 2019. Hoitotyön kliininen harjoittelu opiskelijamoduulina. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia opiskelijamoduulipilotista. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Manninen, K. 2014. EXPERIENCING AUTHENTICITY – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm.

OKM. 2019 Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019

Pramila-Savukoski, S. 2018. Lääkäri-, sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemukset yhteisestä monialaisesta ohjatusta osastoharjoittelusta. Kirjallisuuskatsaus. Oulun yliopisto.

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen – Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2020: 3.

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus-työryhmä. (2020). Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Saatavissa: https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf Viitattu 1.12.2021.

Valtioneuvosto. 2021. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74.

Kirjoittajat:

Harjanne Maarit, TtM, Sh, hoitotyön lehtori                                 

Lintukorpi Sari, TtM, Ft, fysioterapian päätoiminen tuntiopettaja

Rautava-Nurmi Hanna, TtM, Sh, hoitotyön lehtori     

Tomberg Marja, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Törne Mari,TtM, Ft, fysioterapian lehtori

SAMKin tiimit olivat menestyksekkäitä liikeideakilpailussa

GrowUp Students on liikeideakilpailu. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden kilpailun järjestivät yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä LähiTapiola.  Kilpailun finaalitapahtuma toteutettiin verkossa helmikuussa. Mukana kisassa oli SAMKin opiskelijoiden lisäksi SeAMKin ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiimejä. Ideasarjassa oli kunkin organisaation opiskelijoita kolme ja valmiiden yritysten sarjassa kaksi kappaletta.

GrowUp Students ei ole pelkästään kilpailu. Se on myös valmennusprosessi opiskelijoiden yritysideoille ja valmiille yrityksille. Kilpailussa opiskelijat saavat asiantuntijoilta ohjausta liikeidean ja liiketoiminnan kirkastamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen. Järjestäjät olivat tänäkin vuonna hankkineet kovatasoiset valmentajat opiskelijoiden tueksi. 12-henkinen sparrausporukka antoi kullekin kilpailutiimille uusia näkökulmia ja haastoi niitä pohtimaan ideaansa monipuolisesti.

Kilpailu oli SAMKin opiskelijoille tuloksellinen. Ideasarjassa opiskelijamme onnistuivat nappaamaan tänä vuonna sekä ykkös- että kakkossijan. Julia Mathlinin ja Essi Laurellin tiimi Cropcorn voitti 1000 euron pääpalkinnon ideallaan sähköisestä alustasta. Alustan tarkoitus on tuoda paikallisten ruuantuottajien tarjonta kuluttajille nykyistä paremmin saataville. 500 euron palkinnon pokkasi toiseksi sijoittunut Kasperi Laineen johtama tiimi LighthouseOS. Tiimi kehittää parhaillaan helppokäyttöistä ja kevyttä käyttöjärjestelmää pääkohteenaan seniorikansalaiset ja kolmannen maailman maiden käyttäjäryhmät. Suoritusvaatimuksiltaan kevyt käyttöjärjestelmä tulee toimimaan vanhoissakin tietokoneissa ja on erityisen helppokäyttöinen.

Valmiiden yritysten sarjassa Tampereen yliopiston opiskelijat Elias Palpatzisin, Eero Haikosen ja Timo Hartikaisen veivät ykkössijan hiotulla konseptilla ja esityksellä (Brightlife Oy). Yritys kehittää verkkoalustaa, joka tuo yhteen mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja palvelun tarjoajat. SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan. Ollipekan perustama Etäterveysasema Kätevä tuo terveyspalvelut verkon kautta käyttäjilleen. Liikeidea ja konsepti on viimeisen vuoden aikana jalostunut entisestään avaten mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia reseptien uusimisesta.

Myös palkintosijojen ulkopuolelle jääneet SAMKin kisaajat saivat tuomaristolta hyvää palautetta. Sanna Saarisen ja Maiju Lyytikäisen liikeidea JougGo pureutuu joukkueiden varainkeruun kehittämiseen nykyisestä wc-paperien ja keksien myymisestä uudenlaisille urille. Tuomaristossa todettiinkin, että tästä tiimistä tulemme varmastikin kuulemaan vielä tulevina vuosina. Valmiiden yritysten sarjassa Passol Oy:n Tommi Dahlroosin Wisle-palvelua ratkaisee taksialan toiminnan kehittämistä teknologia-alustan avulla tuoden alalle mukaan uusia liiketoiminnan logiikoita. Palvelua kiiteltiin erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita kehittävänä palveluna.

Teksti ja kuva: Marko Mikkola

Kuvateksti: SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan.

Matkailun kehittäminen eurooppalaisessa yhteistyössä: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Juuri käynnistyneen Euroopan unionin ohjelmakauden 2021-2027 kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansainväliset projektit ovat tärkeitä SAMKissa toimivalle Matkailun kehittämiskeskukselle, sillä näiden kautta voidaan taata maakunnan matkailun yhtenäinen kehittyminen muiden Euroopan maakuntien kanssa. Samalla muualta Euroopasta voidaan tuoda Satakuntaan parhaita käytäntöjä ja yhdessä oppia ratkaisemaan alan ajankohtaisia haasteita.

Ensimmäinen askel: Matkailualan kehitystrendit haltuun

Jotta matkailua voidaan kehittää kansainvälisessä yhteistyössä, tulee ymmärtää syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen tavoitteet matkailussa. Euroopan unionin tasolla matkailun kehittämisen painopisteiksi nähdään alan kestävyys, resilienssi, digitaalisuus ja sosiaalisuus (kts. uusi Transition Pathway for Tourism -strategia). Alaa tulee edistää Euroopassa kohti hiilineutraaliutta ja ilmastoystävällisyyttä kiertotalouden periaatteet huomioiden. Lisäksi digitalisaatio matkailun kivijalkana, erityisesti tiedon parempi ja innovatiivinen käyttö sekä jakaminen nähdään välttämättömiksi kehittämiskohteiksi Euroopassa alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Matkailualan kärsiessä koronapandemiasta sen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on eurooppalaisen matkailualan kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Koska mikro- ja pienet yritykset työllistävät 84 % alan työntekijöistä, erityisesti nämä tarvitsevat tukea elpyäkseen. Rajoitusten ja sulkujen vuoksi alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa, minkä vuoksi ala tulee koronan hälvetessä kohtaamaan valtavan työvoimapulan. Näiden seikkojen vuoksi sosiaalinen näkökulma eli alalla työskentelevät ihmiset ja alan työllisyys ovat tärkeässä asemassa tuettaessa alan uutta kasvua.

Euroopassa alan työvoiman osaamisen kehittäminen nähdään erittäin olennaiseksi osaksi sosiaalista näkökulmaa. Alalla nostetaan esiin erilaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä muilta aloilta tulevien mahdollisuudet kouluttautua alalle. Opetussuunnitelmien, koulutussisältöjen ja -menetelmien uudistaminen on merkittävä osa alan kasvun tukemista. Lisäksi matkailualalla puhutaan ns. vihreistä- ja digitaidoista sekä näiden lisäämisestä, jotta kestävyys ja digitaalisuus saataisiin jalkautettua käytännön toiminnan tasolle.  Alalla tarvitaan siten työvoimaa, joilla on oikeat taidot alan haasteisiin vastaamiseksi.   

Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on luotu sekä matkailuliiketoiminnan että luontoyrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus.

Toinen askel: Verkostoidu

Kansainvälisessä yhteistyössä kumppanuudet ovat menestymisen avain, sillä kansainväliset EU-projektit toteutetaan yleensä 5-13 kumppanin yhteistyössä. Jotta kaikki palapelin palat ovat kohdallaan, kumppanuuksia on harkittava tarkkaan ja näiden rakentamiseen on laitettava isoja panoksia. Tämän on todennut myös rahoittaja, sillä relevantit kumppanuudet ovat yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä myönnettäessä projektille rahoitusta.

Kumppanuuksien tulee olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan tukevia. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneiden asiantuntijuuden tulee rikastuttaa toisiaan yhteiseen maaliin pääsemiseksi. Tällöin verkostossa tulee olla kumppaneita, jotka omaavat toisiaan täydentävää osaamista ja/tai lähestyvät samaa asiaa erilaisista näkökulmista. Usein nämä kumppanit edustavat myös erilaisia toimijoita kuten toisen ja korkea-asteen oppilaitoksia, matkailuelinkeinoa edustavia organisaatioita ja julkishallinnollisia tahoja. Toisaalta palapeli voi muodostua kumppaneista, joiden asiantuntijuus on yhteneväistä, mutta he toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Tällöin samaa teemaa voidaan edistää yhdessä yhteisistä lähtökohdista ympäri Eurooppaa. Tärkeä on myös sisällyttää kumppaniverkostoon Euroopan tason ns. kattotoimijoita, joilla on mandaatti edistää teemaa laajemmin Euroopan tasolla.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Science Meets Regions -tapahtuma toi matkailun eurooppalaiset kärkitoimijat Poriin.

Kolmas askel: Keskustele, keskustele ja keskustele

Kumppaneiden löydyttyä seuraava askel on päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Vaikka kumppanit olisivatkin naapurimaista, ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta teemasta saattaa olla hyvinkin erilainen. Otetaan esimerkiksi hyvinvointimatkailu. Mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa missäkin kulttuurissa ja millaiset matkakohteet sekä -palvelut tätä tuottavat kyseisissä maissa? Polskuttelua viihdekylpylässä, kuntoutusta terveyskylpylässä, kauneushoitoja, joogatunteja vai rauhoittumista luontoympäristössä? Kaikki ilmiöt ovat sidonnaisia omaan toimintaympäristöömme, mutta miten ne tulkitaan yhdessä eurooppalaisella tasolla – tämän tarkastelu vie paljon aikaa.

Kun ilmiöstä itsessään on saavutettu yhteisymmärrys, seuraava askel on pohtia kehitettävän teeman toiminnan tasoa projektiin osallistuvissa maissa. Mikä on kussakin maassa tarve kehittää kyseistä teemaa ja miksi? Esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaatiota on edistetty hyvin eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi haasteet ja mahdollisuudet näyttäytyvät melko kirjavina. Toisissa Euroopan maissa kestävä kehitys voi olla normaali osa arkipäivän toimintaa, toisissa maissa käytännöt voivat olla vasta kehitteillä. Asia näyttäytyy samanlaisena myös digitalisuuden suhteen. Nämä erot ovat tärkeitä ymmärtää, jotta projektin aikana voidaan oppia toisilta ja yhtenäistää yhdessä käytänteitä Euroopan tasolla.

Keskustelua ja vielä lisää keskustelua.

Neljäs askel: Suunnittele ja keskity

Alkulämmittelyn jälkeen päästään itse asiaan eli projektin suunnittelun. Pääasiana tässä vaiheessa on sovittaa yhteen sekä rahoitusohjelman tavoitteet että projektiin osallistuvien kumppaneiden ja heidän alueidensa tarpeet. Erityistä pohdintaa vaatii Euroopan tason yhteinen haaste – mihin haasteeseen Euroopan matkailukentällä kyseisellä projektilla haetaan ratkaisua? Samalla se syy, miksi ratkaisun saavuttamiseksi ylipäätään tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, täytyy pitää kirkkaana mielessä. Koska mukana projektissa on myös erilaisia kumppaneita moninaisine tarpeineen, projektin sisällön rajaaminen voi olla haastavaa. 

Viides askel: Toteuta

Kun päästään itse projektin toteutukseen, on kuljettu jo pitkä matka. Jotta projekti saadaan aikataulussaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä maaliin, toteutuksen aikana on hyvä huomioida projektin elinkaaren vaiheet. Yleensä kestää noin vajaa vuosi projektin toteutuksen alusta, kun projektitiimin kuherruskuukausi päättyy. Tällöin alkaa kuohuntavaihe, jolloin syntyy konflikteja, kulttuurien ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Tästä vaiheesta pitäisi päästä suhteellisen nopeasti yli oppimaan lisää yhdessä ja jatkaa matkaa kohti tavoitteita. Pitkän elinkaaren aikana projektin tavoitteet on muutenkin hyvä kerrata usein – yhteinen maali saattaa matkan aikana unohtua.

Kansainvälisen projektin toteuttamista leimaa hyvinkin pitkälle jatkuva keskustelu, sillä erilaiset tulkinnat teemasta vaativat halua ja aikaa päästä asioista yhteisymmärrykseen. Samanaikaisesti keskustelua vaatii erilaiset työskentelytavat, sillä ei ainoastaan erilaiset kulttuuritaustat, mutta erilaiset organisaatiokulttuurit tuovat omat haasteensa projektin käytännön toteutukseen. Oikein johdettuna nämä kuitenkin tuovat mukanaan mahdollisuuden pohtia ongelmia monista näkökulmista, luoda vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hyödyntää projektitiimin jäsenten moninaista osaamista.  Kansainvälisen projektitiimin johtaminen ei siten ole käytännössä ainoastaan projektin, sen tavoitteiden ja työpakettien johtamista vaan myös projektissa toimivien henkilöiden johtamista kulttuurierot huomioiden.

Neljä Itämeren korkeakoulua suunnittelivat yhdessä alueelle matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelman.

Matkailun kehittämiskeskus linkittää Satakunnan ja eurooppalaisen matkailun kehittämistoiminnan yhteen

Matkailun kehittämiskeskus on toteuttanut, toteuttaa ja suunnittelee matkailun kehittämistoimintaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päättyneellä Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014-2020 SAMK johti kolmea kansainvälistä matkailuprojektia Itämeren alueella. Keskisen Itämeren BOOSTED-hankkeessa yhtenäistettiin matkailun liiketoimintaosaaminen ja kehitettiin uusi opetussuunnitelma kolmen maan yhteistyössä. Keskisellä Itämerellä toteutetussa NatureBizz-hankkeessa puolestaan tarkasteltiin luontoyrittäjyyden osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä luotiin luontoyrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistava koulutuskokonaisuus. Näiden lisäksi koko Itämeren kattavassa BalticBlueMarinas-hankkeessa tunnistettiin vierasvenesatamien potentiaali ja kehittämistarpeet vetovoimaisina matkakohteina.

Talvella 2021-2022 Matkailun kehittämiskeskus koordinoi merellisen matkailun osaamisen kehittämistä Euroopan kylmillä merialueilla: Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan pohjoisella Atlantilla. Tästä Skills4CMT-hankkeesta lisää voit lukea hankkeen nettisivuilta. Samanaikaisesti kehittämiskeskus rakentaa uusia verkostoja ja projekteja ajankohtaisten matkailualan tarpeiden kuten työllisyyden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä.

Teksti ja kuvat: Sanna-Mari Renfors (ylin kuva: Veera Korhonen)

How traineeship experience in CBSmallPorts project changed my view of my future career and plans

Practical training (PT) can be a really great experience for any student who is interested in getting to know the working environment and get more familiar with it before graduating and starting to work in a job related to his/her major of study and also It can strongly affect the students’ future careers. In my case, it worked exactly as planned and totally changed my view of my future plans.

How it began

I am a third-year student, studying International Tourism Development in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). As I proceeded in my studies during the second year, as a part of my studies I needed to work and start doing a practical training for approximately 5 months or 750 hours of work which is usually during the summer and partly in spring. So, I started to look for a training place so that I can find a job which I am interested in and is related to my studies.

In early spring 2021 I got to know Alberto Lanzanova and Minna M. Keinänen-Toivola from the CBSmallPorts project thanks to Heini Korvenkangas for her help. I contacted Alberto, we had a meeting with SAMK team who are working in the project, and we made an agreement. This was the beginning of a really good experience of traineeship. I worked in CBSmallPorts project as my PT, and it was a totally new experience to me which helped me gaining new skills and helped me in planning my future career.

Working in CBSmallPorts project

CBSmallPorts project focuses on energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic area and overall, 10 partners work in this project including SAMK as the project leader and the partners are from different Baltic countries.

The project plans and makes environmentally friendly and energy efficient investments in the small ports as well as marketing those places by participating in different fairs, events and workshops. Also, CBSmallPorts introduces the small ports and the offered services using their social media and by publishing different informative reports and blog posts.

As a trainee I worked in the marketing team of the project for a few months and my tasks were in general, marketing and communication. I wrote a few blog posts which are published in this blog, managed CBSmallPorts social media, designed the layouts of project’s reports, designed and made a basic online platform, etc.

During my working period, all our SAMK internal meetings and all the partner meeting were held online due to the pandemic except a few internal face-to-face meetings which were held in Pori campus. Even though, the meetings were held online, the project proceeded perfectly and except a few inevitable challenges, everything went as planned.

What I learned

Before doing my traineeship, I had no idea what my interest is and what I am going to do after graduation or even what type of job and in what categories I need to look for! But working in the CBSmallPorts team in SAMK and doing marketing and communication related tasks helped me to enter the world of marketing work. I noticed how interested I am in marketing after doing this PT and working in the great environment of SAMK and CBSmallPorts project.

During my training I learned using new software such as Adobe InDesign. I wrote blog posts which are a really good way of marketing and helps the project to be known by more people who are interested. In addition, working on social media pages has the purpose with even more influence. All in all, this experience made my future and my plans clearer to me which would certainly help me to get closer to success and what I am looking to achieve. This experience is a proof of the importance of practical training for students and their future careers.

Text: Sina Khabbazi, Alberto Lanzanova, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Bogdan Enacica, Jussi Sutela

SAMK startuppers @ SLUSH 2021

In 2020 the pandemic messed up our Slush plans and the event was canceled. Luckily, once more in 2021, the event series continued and so did our yearly excursions to Slush. Our students were once more back in action! 

What is Slush? Slush is the world’s leading growth company and investor meeting point. The entrepreneur or a company can find partners, co-founders, and/or investors from the event. And on top of all that, a lot of learning. SAMK startuppers were mainly learning, but many brought in their startup idea or existing company. 

From SAMK, seven students joined with their companies or ideas and two staff members. The ‘SAMK approach’ to the event is that we will not go in as tourists. Every student and student team applied for startup passes with their own ideas and the ones who got their application accepted, got in! Through this process, the entrepreneur gets access to the core of the event: the two-day meeting marathon in 30min intervals. One can ram through 30 meetings in two days! Talks will be washed and lunch will be had IF there’s the time between meetings. Focus is to have as many interactions as possible to maximize the amount of learning and networks you can accumulate during the event. 

This time the companies and ideas that went in were audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop Corn, and Wisle – so a very multidimensional group! The best results you get from the event are when you prepare well. Both extroverts and introverts thrive in the event as long as you remember that the event is full of geeks like us that are as passionate about their things as we are. Paavo from Wisle said it well: ‘it is great to meet similar minded people who really listen to every word you say. People are genuinely interested about your ideas and you never know when the next great contact comes from.’ 

Crop Corn’s Julia and Essi mentioned that: ‘one has the opportunity to crystallize a business idea and validate it in just two days at Slush.’ This is at the heart of fail fast -thinking what is something that Santeri Koivisto, one of the mentors participating, is always preaching. ‘As soon as you have an idea, start talking and look at how people react. This is the best way to check if your idea really is something’. Slush is the best place to test ideas that are just on an idea stage and if those ideas are something worth building further. One of the highlights that Julia and Essi mentioned was the peer support and casual chats people have during the event. Event in our own nine people group our entrepreneurs found collaboration opportunities and synergies. 

The role of the staff members who joined was to build SAMK networks, but to also act as a support in meetings if needed. For example, our senior adviser in AI, Mr. Jussi Bergman joined some of the most important meetings of AI driven companies to bring that extra depth to explain potential tech working behind the idea. Santeri’s role was more about market analysis and pitch practice. 

During the event, in two days, the SAMK crew went through over 100 meetings! Let’s think that for a moment: how long it would take from two staff members and seven students to meet 100 potential collaborators outside of  Slush?

So how to succeed at Slush? 

Organizing school / HEI: 

  • Book a massive airbnb and tickets EARLY
  • Prepare and mentor students well to clearly elaborate their businesses and deliver their pitches
    • Remember that Slush is a ‘growth’ company meetings – all ideas should have a scalable component such as SaaS or valuable data
  • Book transportation and side events early
  • Every student should apply for their own startup passes – ofc after the business and pitch preparation
  • If you get a pass, you get in
  • Mentors come in as ‘wingman’ and will buy a ticket as part of the startups (save lots of €), this is the only way to get into the meeting area
  • When the mentors are not supporting the startups, they are building their own professional network

It’s up to you how much you want to subsidize. 

Slush is a great opportunity to learn both for mentors and mentees. 

Entrepreneur / student:

  • Your personality is a key, be yourself! – Slush is full of curious people just like you who are not afraid to be excited about something. You don’t need to be a ‘hustler’ to thrive at Slush. The event is full of extroverts and introverts. 
  • Prepare your pitch deck well, train your pitch already before the event – every meeting matters
  • When the application is accepted, matchmaking opens. This is the most important part of the event. Now it’s the time to schedule all those great meetings. Preparation is key. 
    • You should also keep the matchmaking open during the event and agree to more meetings on the go
  • If there’s the time during the event, visit the stands and side vents – join the relevant side events. These informal encounters are the most valuable part of the event. Talks etc. are for tourists! 😉 
  • Enjoy! No need to be a tryhard. Remember to reflect and iterate your presentation. Look at people’s reactions and change your presentation bit by bit after every meeting. You’ll get super good!

Juho Viitala said: “It was ‘heathenings’ to go into the meetings at the beginning, but at the dusk of the second day this (roaming from meeting to meeting) started to be very exciting and fun”. Juho swam like a fish in the ocean with world-renowned entrepreneurs and investors. This can be done by you with the right attitude and preparation. 

Finally, it’s good to mention, that events like Slush are unique opportunities to learn, build networks amongst other things. We need people who thrive in these circles in every corner of Finland. We strongly recommend that every higher education institution invests in their student entrepreneurs and sends them to Slush. We are happy to help! And remember: NO TOURISTS! 

Startup websites: 

cropcorn.app

wisle.fi

etaterveysasema-kateva.fi

Text: Slush Samkarit 

Mr. Jussi Bergman