Arenen kestävän kehityksen ryhmien tapaaminen järjestettiin toukokuussa Helsingissä osana AMK-päiviä. Tapahtumassa kuultiin monia vaikuttavia puheenvuoroja, mutta erityisesti mieleen jäi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikaisen esitys. Hän käsitteli korkeakoulusektorin roolia ilmastotyössä ja avasi näkemyksiään hiilineutraaliustavoitteista.
Ollikainen muistutti, että vihreä siirtymä ei ole pelkkä kustannuserä, se on ennen kaikkea mahdollisuus. Investoinnit puhtaisiin teknologioihin, vetytalouteen ja resurssitehokkuuteen voivat muodostaa Suomen talouskasvun uuden perustan (Gaia, 2024). Tämän kasvun mahdollistavat osaajat koulutetaan nyt.

Tutkimus, koulutus ja tiedon luotettavuus vihreän siirtymän tukena
Ollikaisen puheenvuoron keskeinen viesti oli selkeä: ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä, tutkimusta ja koulutusta. Tarvitaan kunnianhimoisia TKI-avauksia, osaamispohjaisia tutkinto-ohjelmia ja käytännönläheistä ilmastotyötä. Koulutuksen tulee vastata vihreän siirtymän tarpeisiin, ja tutkimuksen on tuotettava ratkaisuja esimerkiksi kriittisten materiaalien, vetytalouden tai ilmastosopeutumisen kysymyksiin. Vastuullisuus ei ole vain hallintoa, se on ennen kaikkea sisältöä.
Puheenvuorossaan Ollikainen korosti, että vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää paitsi riittäviä TKI-panostuksia ja koulutuksen uudistamista, myös tutkimuksen riippumattomuuden varmistamista. Myös Ilmastopaneelin (2025) ja Valtioneuvoston (2023) raporteissa painotetaan, että uudistuksia ja investointeja ohjaavien tietopohjien on oltava läpinäkyviä, monitieteisiä ja riippumattomasti tuotettuja. Vain näin voidaan tukea päätöksentekoa, joka perustuu tieteeseen eikä lyhyen aikavälin intresseihin. Riippumaton tutkimus on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa eri toimialojen edut ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.
Ammattikorkeakoulut käytännön osaamisen rakentajina
Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä asemassa vauhdittamassa vihreää siirtymää. Ne yhdistävät koulutuksen, tutkimuksen ja työelämälähtöisyyden tehokkaalla tavalla. Tämä koskee kaikkia aloja, tekniikasta sosiaali- ja terveysalaan, liiketaloudesta taiteeseen. Tarvitsemme insinöörejä ja teknologiaosaajia, mutta myös yhteiskunta- ja humanistialojen asiantuntemusta. Näitä tarvitaan muun muassa disinformaation torjuntaan, osallisuuden vahvistamiseen ja oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan ymmärtämiseen (UN, 2023). Lisäksi Ollikainen koki riskinä sen, että tutkimusrahojen suuntaamisessa ja koulutusohjelmien kehittämisessä hidastellaan. Hidastelu tässä hidastaa myös vihreää siirtymää.
Puheenvuorossa nousivat esiin seuraavat toimenpide-ehdotukset:
- Koulutusinvestoinnit perusteltuja eri koulutusasteilla, erityisesti osaamistarpeiden kasvaessa. (OECD, 2020)
- Panostuksia vihreän siirtymän osaamisaloihin: kriittiset materiaalit, energiatekniikka, kiertotalous ja sähköpolttoaineet (European Commission, 2024; Valtioneuvosto, 2023)
- Tutkimusrahoituksen nostaminen 4 %:iin BKT:sta – erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeisiin (Valtioneuvosto, 2023)
- Vastuullisuusteemojen sisällyttäminen opetukseen: ilmastokoulutus, ilmastosopeutuminen, oikeudenmukaisuus ja disinformaation torjunta (UN, 2023)
Ollikaisen mukaan vihreä siirtymä on suurin teknologinen muutos sitten toisen maailmansodan. Hän nosti esiin, että Suomessa on vireillä, dataikkunassa 58 miljardin ja kokonaisuudessaan aieputkessa 270 miljardin euron edestä, vihreän siirtymän investointihankkeita, jotka keskittyvät tuuli- ja aurinkovoimaan, vetytalouteen ja biopohjaisiin ratkaisuihin.
Ammattikorkeakouluilla on ainutlaatuinen mahdollisuus kouluttaa ilmastotyön osaajia, joiden rooli korostuu, kun siirrytään sanoista tekoihin. Tämä kehitys vaatii korkeakouluilta paitsi tutkimuspanostusta, myös koulutuksen uudistamista. Kuten Ollikainen totesi: Ilmastotyössä tarvitaan monipuolista osaamista. Koulutus on ratkaisevassa roolissa niin teknisten kuin yhteiskunnallisten valmiuksien kehittämisessä. (OECD, 2020).

Hiilineutraalius on välttämätöntä
Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ollikaisen esitys oli selkeä ja konkreettinen muistutus siitä, että Suomi ei ole hiilineutraaliustavoitteineen yksin. Vuoden 2035 tavoite perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja tiedeperustaiseen arvioon siitä, mikä on Suomen oikeudenmukainen osuus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa (European Commission, 2024; Ilmastopaneeli, 2025; United Nations, 2015). Erityisesti maksukykyperusteella määritelty hiilibudjetti (79 Mt CO₂e vuosille 2020–2050) asettaa päästötavoitteiden tason korkealle ja aikataulun tiukaksi.
Yksi esityksen keskeisistä viesteistä oli metsien rooli. Vuonna 2023 Suomen maankäyttösektori ei enää ollut hiilinielu vaan päästölähde (+12 Mt) (Tilastokeskus, 2025). Ilmastopaneelin (2025) mukaan suurin vaikutus nielun vahvistamiseen on hakkuiden maltillistamisella. Lisäksi tilannetta ovat heikentäneet ojitettujen suometsien maaperän lisääntyneet päästöt ja metsien kasvun hidastuminen. (Ilmastopaneeli, 2025).
Ollikainen toi esiin myös nielujen vahvistamisen keinoja, kuten hiilivuokrajärjestelmän metsänomistajille ja puunpolton vähentämisen suurissa laitoksissa. Hiilivuokra, vuosittainen korvaus hiilensidonnasta, toimii taloustieteellisesti vastinparina päästöverolle. Näillä toimilla voitaisiin saavuttaa jopa 19–21 Mt lisänielu. (Ilmastopaneeli, 2025) Hän kuitenkin muistutti, että etenemistä hidastavat politiikan sisäiset lukot, kuten metsäteollisuuden vaikutusvalta ja investointien siirtymistä koskevat pelot.
Lähteet
Alstom www-sivut. (2021). Hydrogen fuel cell technology on rails: Embracing the future. https://www.alstom.com/press-releases-news/2021/4/hydrogen-fuel-cell-technology-rails-embracing-future
EK & Gaia. (2024). Vihreän siirtymän investoinnit Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto & Gaia Consulting. Loppuraportti_Vihrean-siirtyman-investointien-vaikutusten-arviointi-1.pdf
European Commission. (2024). Delivering the European Green Deal. Euroopan komissio. https://ec.europa.eu/clima/eu-action/european-green-deal/delivering-european-green-deal_en
IEA. (2019). The future of hydrogen: Seizing today’s opportunities. International Energy Agency. https://www.iea.org/reports/the-future-of-hydrogen
Ilmastopaneeli. (2025). Suomen hiilineutraaliuspolku Arvio hiilineutraaliuden saavuttamisesta ja sen keinoista. https://ilmastopaneeli.fi/hallinta/wp-content/uploads/2025/04/Ilmastopaneelin-julkaisuja-1-2025-Suomen-hiilineutraaliuspolku-Arvio-hiilineutraaliuden-saavuttamisesta-ja-sen-keinoista.pdf
OECD. (2020). OECD (2020), Education at a Glance 2020: OECD Indicators, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/69096873-en.
Tilastokeskus. (2025). Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta. Tilastokeskus. Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta | Tilastokeskus
UN. (2023). Tackling climate mis/disinformation: ‘An urgent frontier for action’. Tackling climate mis/disinformation: ‘An urgent frontier for action’ | UN News
United Nations. (2015). Paris Agreement. United Nations Treaty Collection. https://treaties.un.org/pages/ViewDetails.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XXVII-7-d&chapter=27&clang=_en
Valtioneuvosto. (2023). Vihreän siirtymän osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämistarpeet (VN TEAS 2023:31). Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164892
Teksti: Tutkija Sanna Lindgren
Artikkelikuvassa ovat blogitekstin kirjoittaja, tutkija Sanna Lindgren (vas.) sekä SAMKin kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja, palvelu- ja kehitysjohtaja Riitta Tempakka, jotka osallistuivat Arenen kestävän kehityksen ryhmien tapaamiseen Haaga-Helian Pasilan kampuksella.