Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Merenkulku

Merenkulun vihreä tulevaisuus tulee nopeasti

Olen Mikael Nurminen ja opiskelen viimeistä vuotta kansainvälistä kauppaa. En tiedä muista kansainvälisen kaupan opiskelijoista, mutta ainakin minulla oli vaikeuksia löytää harjoittelupaikkaa ja vielä vähemmän odotin, että sellaisen löytäisi SAMKista. Olin positiivisesti yllättynyt ja harjoittelu on antanut minulle uuden kuvan tutkimustyöstä ja tutkimuslaitosten tärkeydestä yhteiskunnassa.

Tehtäväni oli kirjoittaa esittely EU:n uudistetusta päästökaupasta ja sen vaikutuksesta suomalaiseen ja satakuntalaiseen merenkulkuun. Homma ei varsinaisesti eroa opinnäytetyön teosta siinä mielessä, että jos opinnäytetyötä tekee aina työpäivän verran toimintatavat ovat varmaankin identtiset. Yksi todella kiva ero ainakin itselle on se, että hyvä aihe on jo valmiiksi ja tekstille on todellisuudessa tarvetta ja käyttöä. Artikkeleita ja tutkimuksia on paljon mielekkäämpää lukea, kun tietää että niitä kirjoittaa hyötykäyttöön eikä arvosanaa varten tai omaa asiantuntemusta todistamaan.

Työ ei kuitenkaan sovi kaikille, kädet ovat vapaat tehdä työ oikeastaan miten vain haluaa eikä aihetta pitempää suuntaa ole ja kaikki täytyy päättää ja tehdä itse. Täytyy myös muistaa pitää omat odotukset realistisina, valtavan laajan aiheen edessä voi helposti kokea, ettei siitä saa kirjoitettua ikinä tarpeeksi kattavasti. Varsinkin jos kyseessä on aihe, josta on erittäin vähän aiempaa tietoa ja se vaikuttaa tusinaan eri teollisuusaloja eikä tiedonkerääjällä ole aikaisempaa kokemusta järjestelmästä tai aloista. Täytyy tunnistaa omat rajat ja tehdä niin paljon töitä kuin vain työajan puitteissa on mahdollista. Tukena olivat myös Merilogistiikan tutkimuskeskuksen asiantuntijat. Nyt kun harjoittelu alkaa olla takana tuntuu, että tiedän vielä vähemmän.

Päästökauppa? Uudistukset?

Erittäin pähkinänkuoressa, päästökaupalla viitataan yleensä ja tässä tekstissä Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmään (ETS), jonka tarkoituksena on saada yritykset vähentämään päästöjä ja muuttumaan ympäristöystävällisemmiksi päästöoikeuksien avulla. Yritykset voivat myydä ja ostaa oikeuksia toisiltaan sekä niitä lasketaan markkinoille EU:n kautta. Yritykset voivat sitten päättä onko halvempi vähentää päästöjä vai ostaa oikeuksia. Mitä pidemmälle mennään, sitä parempi on olla ostamatta oikeuksia, ne kun kallistuvat joka vuosi huimaa vauhtia. Tämä näkyy esimerkiksi kaukolämmön ja sähkön hinnoissa.

Vuoden 2023 alkupuolella ETS uudistettiin sisällyttämään parin muun suuren kasvihuonekaasuja tuottavan alan lisäksi meriliikenne ja tarkemmin isomman puoleiset alukset eli ne, joilla vienti ja tuonti tapahtuu. Meriliikenne kattaa Suomen viennistä ja tuonnista yli 80–90 % ja nyt se ollaan sisällyttämässä järjestelmään, jossa yksi tonni tuotettua hiilidioksidia maksoi vuonna 2022 pahimmillaan yritykselle lähes sata euroa. Lisäksi vuosi 2022 tuskin pitää hintaennätystä pitkään, jos viimevuosien trendi jatkuu. Suomessa merenkulku tuotti vuonna 2021 yli 7 miljoona tonnia hiilidioksidia. Uudistuksella tulee olemaan huimat vaikutukset erityisesti Suomen merenkulkuun ja siihen liittyviin kukkaroihin. En osaa sanoa, tulevatko Brasiliasta kuljetetut banaanit maksamaan tulevaisuudessa enemmän päästökaupan ansiosta, mutta itse en yllättyisi.

Tutkimustyö onkin tärkeää?

Tästä parempaa esimerkkiä ei varmaankaan voi löytää osoittamaan miksi laitokset kuten SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskus ovat olemassa. Ratkaisut tulevaisuuden ongelmiin täytyy löytää eikä apua todennäköisesti tipu taivaalta. Harjoittelu tutkimuskeskuksella on antanut minulle uuden kuvan tutkimustyöstä, mitä se pitää sisällään ja miksi se on tärkeää, vaikka se ei välttämättä näykään omassa arjessa. Voi olla, että tulevaisuudessa se tulee näkymään ainakin hintalapuissa, jos päästökaupan asettamille rajoituksille ei pian löydetä meriliikenteessä ratkaisua. Päästökaupan vaikutus on viimevuosina ollut valtava ja se on oikeasti viemässä Eurooppaa vihreämmäksi huimaa vauhtia, mutta se on myös kaikkein kehittynein ja suurin päästökauppajärjestelmä maailmassa, jonka vaikutuksia on vaikea ennakoida ja tutkimustyön on vielä haastavampaa pysyä sen mukana.

Kirjoitus on tuotettu osana MeriLoki-hanketta, jonka rahoittajana toimii Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja SAMK. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian vuoksi toteuttamia toimia.

Teksti: Mikael Nurminen, SAMKin opiskelija ja harjoittelija

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat In English

The supplier network ecosystem models the interconnections between different factors

There were plenty of summer job opportunities in various fields. I ended up working for a project at SAMK. The goal of the LaivaDigiLab project is to develop of pre-testing concept of digital systems for shipbuilding. Alongside the concrete tasks, I believe the journey until end-August will be interesting, and I will learn a lot of new things.

My name is Sami Alatörmä, a 24-year-old international trade student at Satakunta University of Applied Sciences. This summer, I am working at the Maritime Logistics Research Center in the LaivaDigiLab project, which is funded by the European Regional Development Fund and SAMK. I am involved in finalizing the project in the role of a project researcher, together with an experienced team.

The main task of my job is to create a visible and creative ecosystem model of the supplier network related to shipbuilding and digital systems. This helps the field of stakeholders to grasp the big picture and it will also enable equipment suppliers to see the connections between their operations and other factors.

The benefit of these models is to increase knowledge and understanding beyond one’s own work: a change in one system or supplier’s product can have implications beyond just the immediate surroundings. This visibility of system dependencies and, on the other hand, supplier relationships can aid in the maintenance phase of the ship’s life cycle, but it can also be a useful tool for pre-testing.

I will also help developing a mind-map for pre-testing in shipbuilding. The mind-map will house the different stages of shipbuilding and the associated best practices.

What is LaivaDigiLab?

To carry out the ecosystem modeling for suppliersd, I have familiarized myself with the LaivaDigiLab project. Its goal is to support the pre-testing process of digital systems in shipbuilding in Satakunta. The project started with analysing the current state of digital systems on ships. In response to the challenges of coordinating digital systems and proactively solving problems, the project is piloting the concept of pre-testing. It also aligns with the green transition and supports energy efficiency goals.

Based on my current understanding, potential risks to business can be prevented by developing pre-testing methods. The results of the project – when taken into practice – can save time and money.

The project does not create a physical testing laboratory but tries to create conditions and a concept that proactively addresses changing factors. The success of the project is important for Rauma and the maritime cluster in Satakunta. Drawing on my educational background, I feel that the project’s results could be presented abroad, which would enhance the reputation of the entire Finnish maritime industry. While the maritime industry and shipbuilding in Rauma may be small players globally, uniqueness and pioneering in many aspects are strengths on the global scale. The benefits of the pre-testing concept could serve as an example for other countries in the green transition.

Boosting my thesis with summer work

I have only been working since the beginning of May, getting to know the project, the project world, and SAMK’s way of working. The project world seems complex and challenging, but I trust that as the work progresses, the pieces will come together, and after the summer, I will have a better grasp of many things. My colleagues are experienced, and there is support available for learning. The work ethic is also high: we work hard but with a relaxed approach.

It is important for me to gain an understanding of the LaivaDigiLab project. However, the most important aspects that need to succeed are mapping and visualizing the supplier networks as a comprehensive entity as well as pre-testing concept. Hopefully, I will also gain inspiration for my thesis, which I am working on with the support of experts from SAMK’s Maritime Logistics Research Center. The summer is going to be busy but motivating and even significant for my career: I will get to see how projects are brought to completion and what kind of skills the current job market requires.

Text: Sami Alatörmä, a summer employee and a 3rd-year student at Satakunta University of Applied Sciences.

The article was written as part of ÄlyMeri project which was funded by European Regional Development Fund (ERDF) and SAMK.

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Opiskelijat, Yleinen

Toimittajaverkoston ekosysteemi mallintaa kytköksiä eri tekijöiden kesken

Kesätöitä on varmasti moneen lähtöön ja junaan. Tässä junassa, jonka kyytiin lähdin toukokuun alussa, viedään maaliin yli kahden vuoden vaativa työ laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen kehittämiseksi. Uskon, että konkreettisen tekemisen ja aikaansaannosten lisäksi päivittäiset maisemat matkan varrella ovat mielenkiintoiset ja opin paljon uutta ja mielenkiintoista.

Olen Sami Alatörmä, 24-vuotias kansainvälisen kaupan opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tänä kesänä olen töissä Merilogistiikan tutkimuskeskuksella LaivaDigiLab-hankkeessa, joka on Euroopan aluekehitysrahaston ja SAMKin rahoittama hanke. Olen mukana viimeistelemässä hanketta projektitutkijan roolissa yhdessä kokeneen työporukan kanssa.

Kesätyöni tärkein tehtävä on tehdä laivanrakentamiseen ja digitaalisten järjestelmiin liittyvän toimittajaverkoston ekosysteemistä näkyvä ja luova kokonaisuus. Tämä auttaa tekijäkenttää hahmottamaan kokonaisuutta ja laitetoimittajia näkemään kytköksiä oman toiminnan suhteesta muihin toimijoihin.

Hankkeessa on tehty jo vastaava ekosysteemimallinnus muutamien pääjärjestelmien osalta. Mindmap-tyyppisissä kaavioissa nähdään kytkökset järjestelmien välillä.

Mallinnosten hyöty tulee tiedon ja ymmärryksen lisäämisestä oman työn ulkopuolelle: muutos yhdessä järjestelmässä tai toimittajan tuotteessa voi vaikuttaa etäämmälläkin kuin puhtaasti ”naapurin tontilla”. Tämä näkyvyys järjestelmien riippuvuuksista ja toisaalta toimittajien kytköksistä auttaa niin laivan elinkaaren ylläpito-osuudessa, mutta voi olla hyödyllinen työkalu myös ennakkotestaamisessa.

Tulen myös työstämään laivanrakentamisen ennakkotestauksen konseptista ajatuskarttaa, jossa tuodaan näkyväksi laivanrakentamisen vaiheet ja vaiheisiin liittyviä hyviä työtapoja.

Mikä on LaivaDigiLab?

Voidakseni toteuttaa ekosysteemimallinnosta, on minun tullut tutustua LaivaDigiLab-hankkeeseen. Sen tavoitteena on tukea satakuntalaista laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen prosessi. Hanke lähti käyntiin laivojen digitaalisten järjestelmien nykytilanteen kartoituksella. Vastauksena digitaalisten järjestelmien yhteensovittamisen haasteisiin ja ongelmien ratkaisuun ennakoivasti hankkeessa pilotoidaan ennakkotestauksen konseptia. Taustalla on myös vihreä siirtymä, jonka mukaisia energiatehokkuustavoitteita hanke tukee.

Tähänastisen ymmärrykseni mukaan liiketoimintaa uhkaavia tekijöitä on mahdollista ehkäistä ennakkotestauksen menetelmiä kehittämällä. Hankkeen tulosten avulla voidaan säästää aikaa ja rahaa.

Hanke ei luo fyysistä testaustilaa, vaan yrittää luoda olosuhteet ja konseptin, joka ohjaa huomioimaan muuttuvia tekijöitä ennaltaehkäisevästi. Hankkeen onnistuminen on erittäin tärkeää Rauman ja satakuntalaisen merenkulun kannalta. Oman koulutustaustaani pohjaten koen, että hankkeen tuloksia voisi esitellä ulkomailla, mikä antaisi hyvää mainetta koko Suomen merenkululle. Raumalainen merenkulku ja laivanrakennus on kenties pieni peluri globaalisti, mutta ainutlaatuisuus ja edelläkävijyys monissa asioissa ovat valttikortteja isossa kuvassa maailmalla. Ennakkotestauksen konseptin hyödyt voisi toimia esimerkkinä vihreässä siirtymässä muille maille.

Kesätöistä buustia opinnäytetyöhön

Olen ollut työssä vasta toukokuun alusta alkaen, tutustunut hankkeeseen, hankemaailmaan sekä SAMKin tapaan tehdä töitä. Hankemaailma vaikuttaa vielä monimutkaiselta ja vaikealta, mutta luotan, että töiden edetessä kuviot selkeytyvät ja että kesätyön jälkeen hallitsen monia asioita paremmin. Työkaverit ovat kokeneita, ja tukea oppimiseen on tarjolla. Myös työmoraali on korkealla: töitä tehdään kovaa, mutta rennolla otteella.

Minulle on tärkeää, että opin hallitsemaan LaivaDigiLab-kokonaisuutta. Toimittajaverkostojen kartoitus ja yhdistäminen visuaaliseksi kokonaisuudeksi sekä ennakkotestaamisen konseptin visualisointi ovat kuitenkin kaksi tärkeintä, joiden on onnistuttava parhaiten. Toivottavasti saisin myös inspiraatiota opinnäytetyöhön, jonka teen SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden tuella. Kesästä tulee varmasti hyvä: työntäyteinen, mutta motivoiva ja tärkeä myös työurani kannalta. Tulen näkemään, millä tavalla projektit saatetaan loppuun ja millaista osaamista tämän hetken työmaailma kaipaa.

Teksti: Sami Alatörmä, kesätyöntekijä ja kolmannen vuoden opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Kirjoitus on tuotettu osana ÄlyMeri-hanketta, jonka rahoittajana toimivat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja SAMK.

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Yleinen

Hyvinvointia Hybridisti -hanke esitteli innovatiivisia teknologioita pop up -tapahtumissa Metropoliassa ja TAMKissa

Hyvinvointia Hybridisti -hankkeessa järjestettiin kaksi menestyksekästä teknologian pop up -tapahtumaa, ensimmäinen 5.5.2023 Metropolian kampuksella ja toinen 17.5.2023 Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kampuksella. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vetämät pop up -tapahtumat ovat hankkeen keskeistä toimintaa, jolla edistetään innovaatioita ja vuoropuhelua tutkijoiden, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, opiskelijoiden, ammattilaisten ja muiden palvelujen käyttäjien välillä. Hanke keskittyy digitaaliseen vuorovaikutukseen yhteiskehittämisen, työpajojen ja koulutusten kautta. Hankkeessa myös jäsennellään ja mallinnetaan etäpalveluita digitaalisen teknologian kyvykkyyksien, vuorovaikutus- ja arviointitaitojen näkökulmista.

SAMKin ja Metropolian (vas.) sekä TAMKin (oikealla) tutkijat ja projektityöntekijät pop up -tapahtumissa.

Erilaiset teknologiat herättivät kävijöiden kiinnostuksen

Molemmat tapahtumat keräsivät huomattavan määrän kävijöitä. Innovatiivisten teknologioiden joukossa oli sosiaalisia robotteja, kuten Pepper ja Edison, älypöytäliina, älytyyny, erilaisia VR-materiaaleja sekä erilaisia laitteita ja työkaluja rentoutumiseen, liikuntaan ja opetukseen.

Vieraille tarjottiin mahdollisuus testata erilaisia teknologioita, jolloin he saivat käsityksen niiden mahdollisuuksista. He tutustuivat innokkaasti prototyyppeihin ja jakoivat kokemuksiaan. Tapahtumissa kannustettiin myös keskustelemaan näiden teknologioiden mahdollisista sovelluksista yhteiskunnassamme saatavilla olevien esteettömien ja osallistavien palvelujen edistämisessä.

TAMKin opiskelijat pitävät hauskaa älytyynyn kanssa.

Saavutettavuus ja empatia keskiössä

Tämänkaltaisten tapahtumien menestys korostaa sitoutumisen ja vuorovaikutuksen edistämisen merkitystä teknologian aikakaudella. Hyvinvointia Hybridisti -hanke keskittyy yhteiskehittämiseen ja käytännön kokemuksiin ja osoittaa saavutettavan digitaalisen teknologian ja etäpalveluiden luomisen tärkeyttä ja samalla edistää empatiaa palveluiden käyttäjiä kohtaan.

Yhteistyö ja tutkimusvaikutukset

Tutkijat ja ammattilaiset pitivät teknologian pop up -tapahtumia arvokkaina alustoina tiedon jakamiselle ja yhteistyölle. Tapahtumien aikana luotujen yhteyksien avulla edistettiin tieteidenvälistä vuoropuhelua ja edellytyksiä yhteisiin tutkimushankkeisiin ja kumppanuuksiin.

Teknologian pop up -tapahtumista saatuja oivalluksia hyödynnettiin suoraan Hyvinvointia Hybridisti -hankkeen käynnissä olevissa toimenpiteissä, erityisesti hankkeen palvelumuotoilualoitteissa. Keräämällä palautetta ja näkökulmia eri sidosryhmiltä tutkijat ja asiantuntijat pystyivät tarkentamaan lähestymistapojaan ja keskittymään vaikuttavimpiin osa-alueisiin. Tällaiset tapahtumat ja muut hankkeen tulevat toimet kaventavat digitaalista kuilua ja luovat oikeudenmukaisemman ja osallistavamman tulevaisuuden.

Hyvinvointia Hybridisti -hanketta rahoittaa ESR (Euroopan sosiaalirahasto) ja se toteutetaan yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa.

Lue lisää Hyvinvointia Hybridisti -hankkeesta

Teksti: Ryann Deloso, SAMK ; Ali Tavakoli, SAMK & Minna Kangasniemi, SAMK

Kuvat: Ryann Deloso, SAMK

Artikkelikuvassa kävijät kokeilevat eri teknologioita Metropolian pop-up-tapahtumassa.

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Highlights, In English

New educational tools respond to the increase in demand for coastal and maritime tourism

The unique features of operating tourism businesses and developing tourism destinations in the European cold-water regions need specific expertise.

Tourism is and has been rapidly changing

SAMK’s Center for Tourism Business Development has been leading a joint European Erasmus+ project for the past three years to develop new educational tools in European coastal and maritime tourism.

This is highly relevant as Europe’s cold-water coastal and maritime regions have been the biggest winners in the post-Covid-19 era. Records were broken as the number of local and regional tourists grew due to the pandemic. Many travelers found hidden gems in their own region or in their own country, the existence of which was not previously known.

Tourism in these regions is based on their unique characteristics and resources. Micro and small tourism enterprises prevail and focus on creating blue experiences based on direct encounters with nature, cultural heritage, and special interest activities.  On the other hand, seasonality, limited infrastructure, and lack of local capital for investments hamper tourism competitiveness.

New European tools for higher tourism education

As tourism in this context requires specific skills, the Erasmus+ Skill4CMT project sought a solution for skills development in coastal and maritime tourism. The partners from Finland (Satakunta University of Applied Sciences), Estonia (University of Tartu, Pärnu College), Latvia (Vidzeme University of Applied Sciences), the Netherlands (HZ University of Applied Sciences), and Ireland (Dundalk institute of Technology) designed new occupational profiles by interviewing 90 different tourism stakeholders across European cold-water regions. Based on these results, a European level curriculum for coastal and maritime tourism was developed with open educational resources.

  • The first course in the curriculum introduces the basic features of coastal and maritime tourism, its resources, blue well-being, the sustainable development of coastal areas and the legislation affecting tourism activities.
  • In the second course, participants will learn more about sustainable coastal and maritime tourism, climate change and the development of sustainable business operations.
  • The third course examines the coastal destination design, and
  • the fourth course focuses on designing blue experiences.

The curriculum and other project outputs such as occupational profiles and self-study materials can be used by all organisations that want to develop their staff’s expertise on the subject. Educational institutions can use the outputs when revising their curricula or when upskilling entrepreneurs.

Great lessons – also for the lecturers!

In the end of the project, lecturers evaluated the project implementation and its impact on their organisations and their personal development. According to the lecturers, the most important impact was the skills development in online teaching and learning of the lecturers. The lecturers expressed that they learned a lot about digital pedagogy and teaching in general. In the project, they were able to test online pedagogy in a different way than they normally do in their own organisation. They got tools for online teaching and learning, a change to reflect their own teaching contents and methods and compare it with other lecturers and higher education. institutions. This in turn gave ideas about developing these in the own institution.  

Furthermore, the project improved the lecturers’ skills in developing an industry-driven curriculum, because the curriculum was developed based on industry interviews. These research activities enabled a deeper understanding of the skills gaps and needed skills as well as the common skills for the European cold-water destinations. It also increased learning about the similarities and differences in coastal and maritime tourism around European cold-water destinations. The industry-academia collaboration also encouraged the industry stakeholders to reflect on their skills and their development.  

Text: Sanna-Mari Renfors, Specialist Researcher, SAMK

Photo: Sanna-Mari Renfors and Skills4CMT project

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Yleinen

Kenelle kuntoutus kuuluu?

Kansallinen Kuntoutusviikko järjestetään tänä vuonna toista kertaa 29.5.–2.6.2023 ja se huipentuu Kuntoutussäätiön kuntoutuspäiville Helsingissä. Kuntoutusviikkoa koordinoivat Kuntoutussäätiö ja Kuntoutusverkosto KUVE. Kuntoutusviikon teemana tänä vuonna on Kuntoutumisen tarinat – kokemukset näkyväksi. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelmaa ja SAMKin alumnin, Sanna Raution, työuratarinaa.

Tiesitkö, että SAMKissa on ollut kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelma jo vuodesta 1997 ja tutkintoon on valmistunut 322 opiskelijaa (5/2023 SAMK tilastot)? Viime vuosina uusia opiskelijoiden sisäänottomäärä on lähes tuplaantunut ja tutkinto-ohjelma on ollut mukavan vetovoimainen. Opintojen parissa puurtaa parasta aikaa yli sata opiskelijaa. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin valmistumisensa jälkeen, monille eri sote- ja kasvatusalan sektoreille ja osa on jatkanut opintojaan (Vipunen, tilastopalvelut). Meitä kuntoutuksen ohjauksen lehtoreita on kaksi, mutta opetukseen osallistuu useita muitakin muun muassa sosiaali- ja kuntoutusalan opettajia.

Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oikea-aikaiseen kuntoutukseen ohjaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen uudistuksen myötä noussut yhä tärkeämmäksi. Ihmiset, joiden työ- ja / tai toimintakyvyssä tapahtuu muutos huonompaan, voivat tarvita apua ja ohjausta asioidensa eteenpäin viemiseksi. Kuntoutuksen ohjaaja on sote-ammattilainen, joka osaa tukea asiakasta ja hänen läheisiään kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Kuntoutuksen uudistaminen 2020–2022 arviointiraportissa (Sukula & Kanto-Ronkainen, 2022. Kuntoutuksen uudistamisen vuosina 2020–2022) todetaan, että vastuullinen asiakasohjausmalli (Case Management) on vasta muotoutumassa ja otettu pilotoivaksi tai käyttöön vain harvassa sote-keskuksessa. Vastuutyöntekijämalleista on hyviä kokemuksia ja niiden käyttöä tulisikin arvioraportin mukaan kuntoutuksessa tulevaisuudessa laajentaa.   

Mitä on kuntoutus ja kuntoutusohjaus?

Kuntoutusta on määritelty monessa eri yhteydessä jo lähes 70 vuoden ajan ja määrittely jatkunee vastedeskin. Arkikielessä sana kuntoutus voidaan sekoittaa kuntoiluun tai ymmärtää pääosin fysioterapiaksi. Kuntoutus-käsite kattaa kuitenkin laajemman kokonaisuuden. Viimeisin määrittely lienee kuntoutuksen uudistamiskomitean määrittely vuodelta 2017:

“Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”

Kuntoutuksen kohderyhmät ja kuntoutustarpeen laukaisevat tekijät ovat vuosien saatossa monimuotoistuneet. Kuntoutuksen tavoitteet voidaan asettaa monelle eri elämänalueelle. Erityisesti pitkäkestoisessa kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan ja eri kuntoutusammattilaisten yhteistyö. Ihminen voi tarvita kuntoutusta, kun fyysinen toimintakyky heikkenee (toimintakykykuntoutus) sairauden tai vammautumisen takia tai kun elämänhallinta vaikeutuu (sosiaalinen kuntoutus) esimerkiksi työttömyyden tai syrjäytymisen seurauksena. Ammatillisen kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys on aina ollut tärkeä ja on yhäkin, koska ihmisiä tarvitaan “pyörittämässä työelämän rattaita” ja ylläpitämään yhteiskunnan hyvinvointia. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan myös edistää yksilön työkykyä ja työssä jatkamista, työhön palaamista tai sinne pääsemistä. Kasvatuksellisella kuntoutuksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvua, kehitystä ja koulunkäyntiä. 

Kuntoutuksen ohjaaja voi toimia kaikilla edellä mainituilla kuntoutusareenoilla. Ihmisen kuntoutumisen tarve ei katso ikää. Nuorten kohdalla huoli syvenee mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, syrjäytymisestä ja toimintakyvyn laskusta. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla se ammattilainen, joka ottaa yhdessä nuoren kanssa kopin tilanteen selkiyttämisestä. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla myös tärkeä linkkihenkilö, jos työkyky on uhattuna, tai kun sitä on olemassa enää vähän. Enää ei siis katsota sitä työkykyä, mitä ihminen on kenties menettänyt, vaan sitä, mikä on vielä jäljellä. Ihmiset elävät yhä pidempään ja vaikka ihmisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneetkin ajan saatossa, ikäihmisten ja heidän läheistensä palveluohjauksen tarve lisääntyy.  Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmä on varsin monimutkainen ja lisääntyvät digitaaliset palvelut eivät ole automaattisesti kaikkien saavutettavilla – syntyy digikuiluja ja -pudokkaita. Ohjausalan ammattilainen, kuntoutuksen ohjaaja, osaa kohdata, kuunnella ja opastaa palvelujen suunnittelussa ja tarvittaessa auttaa tukiverkoston kokoamisessa.   

Kuntoutuksen ohjaaja on kuntoutusammattilainen, joka tuntee palvelujärjestelmän, ymmärtää kuntoutumisen prosessia, mutta erityisesti kuntoutuksen ohjaaja on ohjaustyön ammattilainen. Ohjausta ja neuvontaa tekevät hyvin monet ammattilaiset työssään, mutta pitkäkestoisen, ihmisen oman kuntoutumisprosessin tukeminen ja ohjaaminen ovat ammatillista osaamista vaativaa työtä. Kuntoutuksen ohjauksen koulutuksessa korostuukin ohjausosaaminen, erilaiset menetelmät kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Ohjausta tehdään niin kasvotusten yhden ihmisen asioiden äärellä, ryhmätoiminnassa sekä yhä enemmän verkossa. Nämä kaikki vaativat omaa osaamistaan. Ohjaus ei ole käskemistä, vaan se on asiakkaan omien oivallusten etsimistä ja rohkaisua, se on rinnalla kulkua, se on helläkätistä patistamista tai jarruttamista, kannattelua, tutkimista ja ongelmanratkaisua.

SAMKin alumnin, Sannan, työuratarina

SAMKin alumni Sanna Rautio on aiemmalta ammatiltaan lähihoitaja. Hän on työskennellyt eri asiakasryhmien kanssa sote-alalla vuodesta 2001 alkaen. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa Sanna aloitti uudessa kuntoutusohjaajan tehtävässä, jonka hän itse yhdessä esihenkilönsä kanssa loivat.  Kyseessä oli rajapintatyö terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Vuoden 2023 alusta Sanna on toiminut kuntoutusohjaajana ja tehtävänkuva on moninainen. Päätehtävään liittyy työllistymistä edistävään monilaiseen (TYP) työhön, työttömien työkyvyn selvittelyihin ja sen prosessin eteenpäin viemiseen. Eläke-, kuntoutus yms. selvittelyt, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi ja ohjaus tarvittaviin palveluihin ovat myös keskeisiä tehtäviä. Sanna toimii myös kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen vastuuhenkilönä ja tekee viranhaltijapäätöksiä ko. palveluista. Hän toimii myös vastinparina TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa monialaisten ja aktivointisuunnitelmien päivityksessä. 

Asiakkaiden moninaiset ongelmat haastavat kuntoutusohjaajaa päivittäin, mutta Sannan mukaan ne ovat myös työssä parasta. Päivät vaihtelevat ja työssä riittää haastetta. Myös se, että hänellä on ollut vapaus kehittää omaa tehtävänkuvaansa ja saada itse määritellä työpäiviään, tuovat mielekkyyttä tehtävään.

Opinnoistaan Sanna on saanut työhön liittyvää teoriatietoa sekä tiedonhakuun liittyviä oppeja. Opinnoissaan hän oppi lukemaan ja soveltamaan lakitekstiä, sovittamaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen lakeja yhteen ja hakemaan tietoa eri kanavista. Opintojen sisältämiä ohjausoppeja hän käyttää päivittäin. Lue myös Jaanan ja Anne-Marien uratarinat https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/kuntoutuksenohjaaja/

Vastaus otsikon kysymykseen: Kuntoutus kuuluu kaikille! 

Kirjoittajat: Merja Koivuniemi, lehtori ja Sanna Marjamäki, lehtori

Kuva: Sanna Marjamäki

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Sosiaaliala, Yleinen

Kokemusasiantuntijat uutta oppimassa Hilkka-näyttämöllä

Olen Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden kouluttama kokemusasiantuntija. Valmistuin vuonna 2017. Tänä talvena sain mahdollisuuden osallistua Satakunnan ammattikorkeakoulun Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä -hankkeen järjestämään päihde- ja mielenterveysasioiden kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen. Koulutusta mainostettiin mahdollisuudella päästä käyttämään omaa osaamista enemmän ja uudenlaisissa tilanteissa. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi simulaatiotilanteet SAMKissa. Mainoksessa kerrottiin, että koulutuksen vetäisivät näyttelijät Maarit ja Teemu Niemelä. Koulutus järjestettäisi Porissa Hilkka-näyttämöllä kuutena eri kertana.

Koulutus alkoi sillä, että osallistujat kertoivat lyhyesti oman tarinansa. Sen jälkeen loimme erilaisia tarinoita yhdessä ja teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, esim. Tappajakani-harjoituksen, joka ”tuunattiin” nepsy-ystävälliseksi eli korvattiin kovat äänet vilkutuksilla. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Saimme kotitehtäväksi netistä löytyvän luonnetestin tekemisen.

Seuraavilla kerroilla työskentelimme fiiliskorttien parissa ja teimme harjoituksia, joiden tarkoitus oli oppia huomaamaan hyvä itsessä. Käsittelimme myös vuorovaikutusta ja tunteita sekä teimme erilaisia improvisaatioharjoituksia. Lopuksi olikin aika alkaa valmistautua tuleviin simulaatiokeikkoihin.

Tämä SAMKin järjestämä koulutus tarjosi jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille mahdolllisuuuden päästä oppimaan lisää itsestään ja ”pätevyyden” toimia SAMKin simulaatiotilanteissa ja miksei muuallakin työelämässä.

Tämän kaltainen täydennyskoulutus kokemustoimijoille on uraa uurtavaa toimintaa. Ehdottomasti suosittelisin vastaavaa koulutusta ihan kaikille kokemusasiantuntijoille. Myös opetustehtävissä toimivia ammattilaisia rohkaisisin ottamaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijoiden käyttö päihde- ja mielenterveysalalla on kovassa nosteessa. Toiminta on alkanut Suomessa noin 20 vuotta sitten. Toiminta linkittyy vahvasti myös toipumisorientaatio-käsitteeseen. Se on myös tutkitustikin vaikuttavaa.

Teksti: Susanna Valtanen

Kuva: Johanna Huhtala

Lue lisää toteutuneesta simulaatioharjoituksesta artikkelista ”Uutta SAMKissa – simulaatioita kokemusasiantuntijan kanssa”.

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Highlights, In EnglishAvainsanat

Cyber security in maritime logistics

The increase of digitalisation and automation of operations channels emphasis into cybersecurity and preparedness for security threats. Cybersecurity generally refers to the protection of sensitive information (such as personal data), data components, networks, and systems from unauthorised parties. Precautions against cyber-attacks are well-acknowledged theme also in maritime logistics.

The International Maritime Organization (IMO), a specialized agency of the United Nations responsible for measures to improve the safety and security of international shipping, has taken a position on maritime cybersecurity. The IMO refers maritime cyber risk to ‘a measure of the extent to which a technology asset could be threatened by a potential circumstance or event, which may result in shipping-related operational, safety or security failures as a consequence of information or systems being corrupted, lost or compromised’ [1]. Cyber risk management aims to support and achieve secure operational resilience.

Cyber security and threat preparedness have gained resources. However, not every sector or application is equally attractive to attackers. The likelihood of being the target of a cyber-attack due to the attractiveness of data is not very high throughout the whole maritime logistics transport chain.

– It is true that the more data is shared, the higher the risk of an attack. But in the timber logistics chain in the region of Satakunta, other risks to logistics operations are more significant than, for example, the crash of a single application, says Janne Lahtinen, an expert in a SAMK-led ÄlyMeri project, which is developing a risk management model for timber logistics chain.

Damage can still be caused and, according to a news report by Yle, attempts have been made to hack the largest container warehouses during the pandemic. The worst known cyber-attack was on the Maersk shipping company, which had to rebuild its entire IT infrastructure: a 10-day delay in operations and remedial measures cost $300 million. [2]

The threat of a cyber-attack depends on the scale of the IT infrastructure

Marko Löytökorpi, a sea captain and lecturer in maritime studies, believes that cyber-attacks on individual ships are less likely than attacks on port and shore-based operations, for example, and the impact would not necessarily be as significant.

– Even if a cyber-attack were to hit a ship and bring its systems down, the ship is in a way such a ‘simple piece’ that an attack might only slow down processes, but not stop them completely, Löytökorpi states.

To take an example from BIMCO’s ”The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships” on the IMO website, an unknown virus found its way into the Electronic Chart Display and Information System, i.e. ECDIS, causing delays for the company, as the ship was not designed for paperless navigation. The system was eventually recovered. [4]

More serious disruptions would occur on the ground operation, for example if port systems fail: ships cannot unload or load cargo, port processes would slow down causing delays and costs throughout the logistics chain. Reputational damage is also a significant factor.

Preparing for cyber threats is important for Finland

The consequences of cyber-attacks are limited only by the imagination, but in the worst-case scenario, they include loss of vessel and staff safety, and environmental damage. Hiding, deleting, or frozen position data can cause physical damage and so-called ‘ghost ships’, messing up schedules, and unnecessary waiting times. Today, and especially in Finland, cybersecurity preparedness is particularly relevant as around 90% of imports and 80% of exports are by sea [5].

Text: Aku Suomi, SAMK, student trainee and Hanna Kajander, SAMK, Project Manager

Photo: Pixabay

[1] Maritime cyber risk, IMO. Available:  https://www.imo.org/en/OurWork/Security/Pages/Cyber-security.aspx, retrieved on 2023-03-24.

[2] Tuomaala, Erja. (2021), Kyberhyökkäyksen uhka kasvaa merillä ja satamissa – kaikkia suurimpia konttivarustamoja on jo yritetty hakkeroida. Yle. Available in Finnish: https://yle.fi/a/3-11894409, retrieved on 2023-03-24.

[3] “The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships”, BIMCO, p. 23. Available: https://wwwcdn.imo.org/localresources/en/OurWork/Security/Documents/ANNEX%20Guidelines%20on%20Cyber%20Security%20Onboard%20Ships%20v.4.pdf, retrieved 2023-03-28.

[4] “The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships”, BIMCO, p. 14. Available: https://wwwcdn.imo.org/localresources/en/OurWork/Security/Documents/ANNEX%20Guidelines%20on%20Cyber%20Security%20Onboard%20Ships%20v.4.pdf, retrieved 2023-03-28.

[5] “Merenkulun avainluvut”, Suomen Varustamot. Available in Finnish: https://shipowners.fi/kilpailukyky/merenkulun-avainluvut/, retrieved on 2023-03-24.

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Työelämätaidot

GNurseSIM-hanke ikääntyneen hoitotyön kulttuurisensitiivistä osaamista lisäämässä

Kaksivuotinen GNurseSIM-hanke on tulossa päätökseen ja on aika laittaa hyvät käytänteet kiertoon. Aluksi muutama sana itse hankkeesta eli kyseessä on kansainvälinen, viiden maan ja kuuden korkeakoulun, hanke. Partnerimaista mukana ovat Tarnowin yliopisto Puolasta, Alicanten yliopisto Espanjasta, Middlesex’n yliopisto Iso-Britanniasta, MCAST-yliopisto Maltalta ja Centria ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Suomesta.  

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien hoitotyön koulutuksen simulaatio-opetusta tuottamalla esimerkiksi opetusmateriaalia ikääntyvien hoitotyön koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurisensitiivistä ikääntyvien hoitotyön osaamista. Hanke vastaa kansainväliseen hoitotyön tarpeeseen, sillä kulttuurisensitiivinen ikääntyneen hoitotyön osaaminen on tärkeää monikulttuurisessa Euroopassa. Samat haasteet sairaanhoitajien osaamisessa koskettavat korkeakouluja valtakunnan rajoista riippumatta. Euroopan väestö vanhenee samalla kun eri kulttuurit lisääntyvät. Suomessa erityisesti kotihoidossa hoitotyön ammattilaiset tulevat kohtaamaan erilaisia kulttuureja ja siihen osaamistarpeeseen GNurseSIM-hanke vastaa. 

Hankkeessa on kehitetty eLearning-simulaatioverkkokurssi, joka sisältää kolmekymmentä simulaatioskenaariota taustamateriaaleineen. Jokaisesta skenaariosta on tuotettu myös kolmekymmentä videota, jotka tukevat opiskelijan valmistautumista esimerkiksi simulaatiopäivään. Opiskelija voi itsenäisesti tutustua eLearning-simulaatioverkkokurssiin esimerkiksi ennen harjoittelujaksoa tai jo työelämässä olleessaan. Simulaatioskenaarioiden aiheita ovat mm. kotikäynnin toteuttaminen, MMSE (Mini Mental State Examination) ja Kaatumisvaaran arvioinnissa käytettävien mittareiden hyödyntäminen ikääntyneen hoidon arvioinnissa, eri uskontokuntia tunnustavien ikääntyvien saattohoito (islam, juutalaisuus ja katolilaisuus) sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden asiakkaiden kohtaaminen (romanit, homoseksuaalit, HIV-positiiviset).  

Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa on hyödynnetty vuoden ajan GNurseSIM-hankkeen tuottamaa eLearning course -opetusmateriaalia. Ikääntyvien hoitotyön opintojaksossa hankkeessa tuotetut simulaatioskenaariot videoineen ovat olleet esitehtävinä ja simulaatiopäivässä olemme toteuttaneet samat simulaatiot uudelleen. eLearning-kurssin materiaalit on käännetty ja videot tekstitetty neljälle kielelle (suomi, englanti, puola ja espanja). Palaute hoitotyön opiskelijoilta on ollut positiivista ja innostusta itsenäiseen opiskeluun on herännyt.  

GNurseSIM-hanke ei ole sidottu vain hoitotyön koulutusalaan. Mikäli olet kiinnostunut testaamaan omassa opetuksessasi simulaatiopedagogiikkaa ja olet innostunut hyödyntämään eLearning-simulaatioverkkokurssin materiaaleja, sinulla on vapaat kädet muokata ja soveltaa niitä tarpeidesi mukaan. SAMK kehitti hankkeessa eri koulutusaloille soveltuvan simulaatioskenaario-mallin, jonka avulla simulaation toteuttaminen käy helposti. Malli löytyy hankkeen sivuilta. Tarvittaessa saat tukea meiltä allekirjoittaneilta ja voimme toteuttaa yhdessä vaikka yhteissimulaation. Tunnuslauseemme hoitotyön koulutuksen simulaatioiden kehittämisessä on: Pilotit eivät epäonnistu koskaan! 

Kannattaa tutustua jo tänään hankeen kotisivuihin Home – GNurseSim ja eLearning-simulaatioverkkokurssiin Kulttuurisensitiivisen gerontologisen hoitotyön verkko-opiskelumateriaali – GNurseSim.

Olet tervetullut GNurseSIM-hankkeen päätösseminaariin tiistaina 18.4. 2023 klo 12.30-16.15 C213 Kultuurisensitiivisen gerontologisen hoitotyön osaaminen (samk.fi) 

Teksti: Johanna Kero ja Pauliina Alinen

Kuva: Johanna Kero

Kirjoittaja SAMKaritJulkaistu Kategoriat Merenkulku

Kyberturvallisuus merilogistiikassa

Mitä pidemmälle digitaalisuudessa mennään ja toimintoja automatisoidaan, sitä enemmän kyberturvallisuus ja tietoturvauhkiin varautuminen korostuvat. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että suojataan arkaluontoista tietoa (kuten henkilödataa) sekä datakomponentteja, verkostoja ja järjestelmiä asiaankuulumattomilta osapuolilta. Kyberhyökkäyksiin on varauduttu myös merilogistiikassa.

International Maritime Organization (IMO) on kansainvälistä merenkulkua valvova viranomainen. IMO on ottanut kantaa kyberturvallisuuteen ja viittaa merenkulun kyberriskillä siihen laajuuteen, jolla ”teknologista omaisuutta voidaan uhata potentiaalisella olosuhteella tai tapahtumalla, jota voidaan johtaa merenkulkuun liittyviin toiminta-, turvallisuus- tai turvahäiriöihin sen seurauksena, että tietoja tai järjestelmiä korruptoituu, katoaa tai vaarantuu” [1]. 

Kyberturvallisuuteen ja uhkien varautumiseen on mm. Valmentamon tietomurron jälkeen alettu kiinnittää huomiota. Jokainen ala tai sovellus ei ole kuitenkaan yhtä ”houkutteleva”.  Kaikissa merilogistiikkaan liittyvissä kuljetusketjuissa ei ole kovin todennäköistä joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi datan attraktiivisuuden takia.

– On totta, että mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä suurempi riski on joutua hyökkäyksen kohteeksi. Mutta satakuntalaisen puulogistiikkaketjun näkökulmasta muut riskit logistiselle toiminnalle ovat merkittävämpiä kuin esimerkiksi yksittäisen applikaation kaatuminen, toteaa puulogistiikkaketjun riskien hallinnan mallia kehittävän ÄlyMeri-hankkeen asiantuntija Janne Lahtinen.

Vahinkoa voidaan silti aiheuttaa. Ylen uutisen mukaan pandemia-aikana suurimpia konttivarustamoja on yritetty hakkeroida. Pahin tiedetty kyberhyökkäys kohdistui Maersk-varustamoon, joka joutui rakentamaan koko IT infrastruktuurin: 10 päivän viive toiminnoissa ja korjaavat toimenpiteet tulivat maksamaan 300 miljoona dollaria. [2]

Kyberhyökkäyksen uhkakuva riippuu IT-infrastruktuurin laajuudesta

Marko Löytökorpi, merikapteeni ja merenkulkualan lehtori, uskoo, että kyberhyökkäykset yksittäisiin laivoihin eivät ole niin todennäköisiä kuin esimerkiksi hyökkäykset satama- ja maatoimintoihin, eikä vaikuttavuuskaan olisi välttämättä niin merkittävä.

– Vaikka laivaan iskisi kyberhyökkäys ja kaataisi sen järjestelmät, niin laiva on tietyllä tapaa niin ”yksinkertainen palikka”, että hyökkäys saattaisi vain hidastaa prosesseja, muttei pysäyttää niitä kokonaan, Löytökorpi toteaa.

Tästä esimerkki IMO:n nettisivuilta löytyvästä BIMCOn ”The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships” -ohjeistuksesta: Tuntematon virus päätyi Electronic Chart Display And Information System eli ECDIS-järjestelmään, mikä aiheutti yritykselle viivästyksiä, sillä sitä ei ollut suunniteltu paperittomaan navigointiin. Loppujen lopuksi järjestelmä saatiin palautettua. [4]

Vakavampaa häiriöitä aiheutuisi maapuolella esimerkiksi satamajärjestelmien kaatuessa: laivat eivät pääse purkamaan tai lastaamaan rahteja, minkä vuoksi sataman prosessit hidastuvat aiheuttaen viiveitä ja kustannuksia koko logistiikkaketjussa. Myös mainehaitat ovat merkittäviä tekijöitä.

Kyberuhkiin varautuminen tärkeää Suomelle

Kyberhyökkäysten seuraamuksilla on vain mielikuvitus rajana, mutta pahimmassa tapauksessa sellaisia ovat esimerkiksi haaksirikko, henkilöstön turvallisuus ja ympäristövahingot. Paikkatiedon jäädyttäminen, piilottaminen tai poistaminen voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa ja ns. ”haamulaivoja”, aikataulujen sotkeutumisia ja tarpeettomia odotusaikoja. Nyky-yhteiskunnassa ja varsinkin Suomessa kyberturvallisuuteen varautuminen on erityisen relevanttia, koska merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 % [5].

Kirjoittajat: Aku Suomi, harjoittelija ja Hanna Kajander, projektipäällikkö

Kuva: Pixabay

[1] Maritime cyber risk, IMO. Saatavilla:  https://www.imo.org/en/OurWork/Security/Pages/Cyber-security.aspx, haettu 23.2.2023.

[2] Tuomaala, Erja. (2021), Kyberhyökkäyksen uhka kasvaa merillä ja satamissa – kaikkia suurimpia konttivarustamoja on jo yritetty hakkeroida. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-11894409, haettu 23.2.2023  

[3] “The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships”, BIMCO, s. 23. Saatavilla: https://wwwcdn.imo.org/localresources/en/OurWork/Security/Documents/ANNEX%20Guidelines%20on%20Cyber%20Security%20Onboard%20Ships%20v.4.pdf, haettu 28.3.2023.

[4] “The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships”, BIMCO, s. 14. Saatavilla: https://wwwcdn.imo.org/localresources/en/OurWork/Security/Documents/ANNEX%20Guidelines%20on%20Cyber%20Security%20Onboard%20Ships%20v.4.pdf, haettu 28.3.2023.

[5] “Merenkulun avainluvut”, Suomen Varustamot. Saatavilla: https://shipowners.fi/kilpailukyky/merenkulun-avainluvut/, haettu 23.2.2023.