Namibian flavours and business networking

Oxtail stew in tomato and green pepper sauce, charred lamb chops, grilled chicken, oven-baked salmon, green peas and carrots in coconut sauce, meat and vegetable samosas, traditional Namibian corn side dish called pap accompanied by basmati rice, fresh mixed salad and Namibian flat bread. The dinner at the residence of the Namibian ambassador of Sweden was sumptuous. A real feast for the SME Aisle project team and Namibian business delegation who started their tour around Central Baltic countries on Sunday, November 10 in Stockholm.

His Excellency, Mr. George M. Liswaniso, and his lovely staff showed great hospitality as the SME Aisle SAMK team lead, Dr Minna Keinänen-Toivola, Captain Heikki Koivisto, Ms. Nina Savela and Ms. Jonna Ristolainen from SAMK were kindly invited to this delightful banquet along with five Namibian business representatives, Business Sweden and (official) project partners from Latvia and Estonia. SAMK is the leading partner in the Central Baltic Interreg funded project SME Aisle (2018-2021).

The internationally operating project promotes business between small and medium-sized enterprises (SMEs) and Southern African countries. Namibia promises a great potential as a stable entry point to larger markets in the surrounding countries. It is a small but developing market and therefore open to new businesses. In addition, SAMK has over six years of experience in cooperating with a wide array of stakeholders in Namibia.

Group standing for photo, 16 persons
SME Aisle Namibian Business delegation dinner at the ambassador HE George Liswaniso’s residence offered great discussions and marvellous food.

Cosy atmosphere and great business networking

Latvian project partners from MASOC (Association of Mechanical Engineering and Metalworking Industries of Latvia) and LCCI (Latvia Chamber of Commerce and Industry), Project manager Cecilia Leideman-Eyre Bäck from Business Sweden, and Swedish SME representatives were already waiting at the residence as the SME Aisle SAMK team arrived receiving a warm welcome regardless of the delayed arrival of the plane from Turku to Stockholm. Namibian wine was served during the ambassador’s speech.

There was time for networking, and the cosy atmosphere encouraged mingling and getting acquainted with the guests. Minna, Heikki and Nina already knew the project partners and some of the business delegation members from their several visits to Namibia. To Jonna, who has only worked for three months in the project, it was a perfect occasion to meet the project partners in person. Names behind email addresses got faces.

Cecilia and Heikki talking, presenting something to the audience
SME Aisle SAMK team has actively cooperated with Business Sweden in supporting Swedish businesses heading for Southern African markets. In the picture Cecilia Leideman-Eyre Bäck/Business Sweden and Captain Heikki Koivisto/SAMK .

Next day: SME Aisle workshop for Swedish businesses

The following day was more busier. Nina and Cecilia (Business Sweden) had organized a workshop and luncheon in World Trade Center. Namibian businesses from various fields of expertise presented their companies to Swedish businesses and organizations. After a networking lunch (which, by the way was stroganoff and pickled gherkins), the business delegation continued to a site visit at the company Bombardier, specialized in transportation and locomotives.

SME Aisle project team members focused on discussing the administration of the project as well as upcoming events and tasks before starting the journey back home. Business travelling continued for Captain Heikki (as he is known in Namibia) as he accompanied Namibians on M/S Romantika to Riga where they were hosted by MASOC and LCCI. Another workshop with Latvian businesses and site visits was held on Tuesday. Finally, all work and no play is not fun, so the Southern travellers were taken to a KHL ice hockey match. A new experience for many!

People in seminar
SME Aisle workshop at Business Sweden together with the Namibian delegation and Swedish companies.

Simulaatiokeskus oppimisen mahdollistajana — pilotoinnit vahvistavat käsityksen

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg

Satakunnan ammattikorkeakoulun terveyden- ja hyvinvoinnin simulaatiokeskus mukautuu monipuolisen oppimisympäristönsä ansiosta monenlaiseen oppimiseen ja opetukseen.  Oppimisympäristön testaaminen onnistuu pilotointien avulla. Tulevaisuudessa toivotaankin enemmän yhteistyötä alueellisten, kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden parissa. Oppiminen on vastavuoroista sekä eteenpäin pyrkivää toimintaa, tulevaisuudessa keskiössä on monialainen sekä moniammatillinen yhteistyö, jota on mahdollisuus rakentaa oppimisympäristöajattelun kautta. SAMK pystyy tarjoamaan nyt ja tulevaisuudessa aitiopaikan oppimiselle!

Oppimisympäristöajattelu on tulevaisuutta—kaikkialla voi oppia

Syksyllä 2019 simulaatiokeskuksessa pilotoitiin Porin ammatillisten opettajaopiskelijoiden järjestämää kurssia, joka toimii Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen OMAURA-hankkeen alaisuudessa. Kurssin yksi päivä toteutettiin SAMKissa simulaatiopedagogiikkaan nojaten. SAMK sai pilotoinnista arvokasta kokemusta siitä, kuinka monipuolisesti simulaatiokeskusta voidaan hyödyntää osana hyvin perinteestä poikkeavaa opetusta. SAMKin simulaatiokeskuksessa ollaan keskitytty tähän saakka sosiaali- ja terveysalan opetukseen. Nyt toteutettu pilotointi liittyi työllistymiseen sekä kouluttautumiseen Suomessa. Simulaation avulla käytäntö ja teoria yhdistyy luontevasti oppijaa osallistamalla. Pilotointi toteutettiin työhaastattelun teemalla, joka keskittyi kulttuurinormeihin. Simulaatiokeskus oppimisympäristönä palveli loistavasti myös tällaisessa simulaatio-casessa. Simulaatiokeskuksessa toteutetut pilotoinnit vahvistavat käsityksen keskuksen toimivuudesta lähes minkä tahansa alan oppimisympäristönä. Vain mielikuvitus on rajana.

Simulaatio-oppimisessa keskeistä on myös yhteisopettajuus sekä inklusiivinen pedagogiikka, jota monipuolinen simulaatio-oppimisympäristö tukee mainiosti. Inklusiivisuudella korostetaan erityisesti oppijoiden tasa-arvoista kohtaamista samoista lähtökohdista sekä yhteistä oppimista kaikille yhteisessä oppimisympäristössä. Kun simulaatio-oppiminen ja inklusiivisuus kohtaavat voidaan oppia yhdessä laajoja ja isoja kokonaisuuksia, kuten kommunikaatio, päätöksenteko sekä vuorovaikutusosaaminen. Nämä ovatkin keskeisiä teemoja tulevaisuuden työpaikoissa alasta riippumatta.

Tekniikka oppimisen tukena

Simulaatiokeskus on saanut Kaikkien Kotiin kaivatun kiinteän, kattoon asennetun 360 astetta kääntyvän kameran mobiilikameroiden tueksi. Tämä tekninen laajennus vaikuttaa oppimisympäristön monipuolisuuteen sekä käytettävyyteen erityisesti moniammatillisuuden näkökulmasta. Opettajaopiskelijat toteuttivat simulaatio-pilotticasen käyttäen hyödyksi juuri Kaikkien Kotia. Teemana oli työhaastattelu ja oppimistavoite toimijoiden välillä. Oppijat innostuivat menetelmästä sekä uudesta oppimiskokemuksesta. Opettajaopiskelijat heittäytyivät myös rohkeasti opetusmenetelmän pariin.

Yhteisopettajuus toimii sosiaalisena voimavarana opettajien kuin myös oppijoiden välillä. Innostus oppimiseen tarttuu toimijasta toiseen. Simulaatio-oppimisessa kaikki oppivat myös opettajaopiskelijoiden mukaan.

”Simulaatio-opetuksen avulla opimme myös itse paljon opettamisesta kuin myös itsestämme matkalla opettajuuteen. Erityisesti yhteisopettajuus on kantava voimavara.”

”Ammatillinen kasvu opettajuuteen tapahtuu vähitellen. Jatkuvan kehittymisen mekanismin oivaltaminen omassa toiminnassa on keskeistä.”

Tulevaisuuden työyhteisöt ovat moniammatillisia sekä tuloshakuisia, joita johtavat ajatukset kehittymisestä sekä ammatillisesta kasvusta ja jatkuvasta oppimisesta. Muutospaineita on tulevaisuudessa luvassa monesta eri näkökulmasta. Kansainväliset trendit vaikuttavat vahvasti meidän toimintaamme täällä Suomessa kaikilla työn kentillä kuten, työnjako, työympäristö, ekologisuus, maahanmuutto sekä kulutuskäyttäytyminen. Monipuolisella koulutuksella voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Simulaatio-oppimisympäristö kykenee elämään ajassa sekä vastaamaan laaja-alaisesti moniammatillisiin tulevaisuuden käytännön oppimisen tarpeisiin. Verkostot eri toimijoiden kanssa laajentavat näkökulmia ja näin maakuntatasolla voidaan myös vahvistaa yhdessä Satakuntalaista ammattitaitoa sekä osaamista.

Ota yhteyttä niin suunnitellaan juuri teidän työyhteisölle sopiva simulaatiocase—opitaan yhdessä!

Päivä johtajan saappaissa

Perjantaina 11.10.2019 vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää, jonka kunniaksi Plan International järjesti Girls Takeover -päivän.

Päivän aikana tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa astuivat päiväksi poliittisten päättäjien, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien virkaan. Vuoden 2018 kampanjan aikana tytöt valtasivat yli 2000 johtajan paikan, 70 eri maassa. Tänä vuonna minut valittiin Porin Lyseon lukion opiskelijoiden joukosta kampanjaan mukaan. Johdin päivän ajan Satakunnan ammattikorkeakoulua toimitusjohtaja, rehtori Jari Multisillan rinnalla.

Päivä alkoi johtajan työpisteeltä.

Päivä alkoi tutustumiskierroksella talossa. Kierroksen aikana minulle konkretisoitui, kuinka isosta paikasta on kyse. Opiskelijoiden sekä henkilökunnan määrä yllätti minut todella. Yksi mieleenpainuvimmista asioista olikin huikea yhteishenki, joka vallitsi henkilökunnan ja opiskelijoiden kesken.

Pääsin mukaan kansainvälisistä asioista vastaavan tiimin palaveriin. Palaveri oli erittäin mielenkiintoinen. SAMK tekee laajaa yhteistyötä eri maiden kanssa, ja on kansainvälisellä tasolla kiinnostava. Myös ulkomaisten opiskelijoiden, sekä vaihto-opiskelijoiden määrä oli positiivinen yllätys.

Iltapäivällä Opiskelijakunta SAMMAKKO esitteli toimintaansa. Sain kuulla opiskelijakunnan tarjoamista palveluista, eduista sekä tapahtumista. Minulle tuli erittäin hyvä kuva SAMMAKKOn toiminnasta. Hienoa, että SAMMAKKO jaksaa toimia niin hyvin onnellisten opiskelijoiden eteen! Samankaltaisia palveluita voisi tuoda myös lukioon.

Opiskelijakunta SAMMAKKO kertoi toiminnastaan.

Loppupäivä vierähti sairaanhoitajaopiskelijoiden tuntia seuraten. Heillä oli aiheena kanylointi. Tuntia oli mielekästä seurata, sillä en ole ikinä päässyt seuraamaan tämän kaltaista käytännön opetusta. Simulaatioluokan ympäristö oli erittäin aidon tuntuinen ja antaa varmasti hyvät valmiudet työelämään.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kanylointia oli mielenkiintoista seurata.

Päällimmäisenä mieleeni jäi todella hyvä kuva SAMKista ja rehtorin työstä. Helposti voisi olettaa rehtorin viettävän kaikki työpäivät tietokoneen ja papereiden äärellä, todellisuus on kuitenkin aivan toisenlainen. Työnkuvaan kuuluu matkustamista, verkostoitumista ja ennen kaikkea suuri vastuu.

Teksti: Maria Peltonen
Kuvat: Juuli Pietikäinen

From confusion to most creative idea – International Clean Energy Challenge for young professionals

By MERI OLENIUS

64 bright young minds from over 30 countries tackled the energy transition. Our great team ”Energy Unlocked” won the award of the ”Most creative idea” with the project about sustainable energy communities of the future that emphasize the meaning of the end user.

The International Clean Energy Challenge, organised from 22-26 July 2019 in Upper Austria by the OÖ Energiesparverband, brought together 64 highly-qualified young professionals from more than 30 countries and 11 partner companies for an event of collaborative innovation.

I was selected from over 200 applicants to participate in the event. The participants selected were mostly young professionals working in businesses, industry, energy agencies, associations, public bodies and research institutions with a diversity of educational backgrounds including engineering, economy, architecture, business administration, chemistry, mathematics, law, political science and more. 

In teams, we tackled real-life challenges presented by the partner organizations on topics relating to energy efficiency and renewable energy in industry, buildings, e-mobility and more. My team consisted of me, Evangelos Zacharis (Greece), Véronique Groulx (Canada), Jorge Andrey Sterner (Spain), Martina Blazheska (Macedonia) and Magdalini Psarra (Denmark) and of our mentor Christian Pillwein (Austria) from Beckhoff.

My team was assigned to a specific company challenge given by Beckhoff. Work on the challenge consisted of a combination of brainstorming activities, autonomous group work and peer-review sessions. The company representatives were present throughout the entire event and offered valuable support and professional coaching.

We started off with a “world hugging, larger than life idea” that made us all feel confused of what we were actually aiming for. We had three days of intensive time to work. Luckily, the organizer had arranged many peer-review sessions with different techniques that made us prioritize our idea. We finished off with a clear idea that we were proud to present.

In the final session, each group presented its solutions to a jury consisting of management-level representatives of the partner companies as well as the regional energy commissioner. Awards were presented in 4 categories: ”Best presentation”, ”Most creative idea”, ”Strongest business opportunity” and ”Best solution for the company challenge” as well as for the best event photo.

The event was organised by the OÖ Energiesparverband, the regional energy agency and organiser of the annual international conference World Sustainable Energy Days. It was held also in the context of the NEFI project Indugrid.

Photos: OÖ Energiesparverband.

”Suosittelemme muillekin” – Sote-alan opiskelijoiden Hälsa och välfärd i Sverige -opintomatka Tukholmaan

Ruotsin kielen ammatilliset perusopinnot antavat valmiuksia käyttää ruotsin kieltä. Hälsa och välfärd i Sverige -kurssi antaa mahdollisuuden testata näitä valmiuksia elävässä elämässä ja aidossa ympäristössä. Kävimme sekä alan kohteissa että kulttuurikohteissa.

Vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva Hälsa och välfärd i Sverige toteutettiin opintomatkana Tukholmaan 2.–5.6.2019. Aiheena oli terveys ja hyvinvointi Ruotsissa, ja kurssi oli suunnattu kaikille SAMKin sotealan opiskelijoille.

Tukholma mereltä
Tukholma mereltä

Opintojakson on mahdollistanut jo monena vuonna Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) lahjoittamalla SAMKille stipendin tätä opintomatkaa varten.

Ruotsin kieltä pääsimme kuulemaan ja puhumista harjoittelemaan koko matkan ajan myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Reissussa oli mukana kaksi opettajaa, Mari Linna ja Airi Westergård sekä 12 eri alojen opiskelijaa (kolme geronomi-, kaksi kuntoutuksen ohjaaja-, yksi fysioterapeutti- ja kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa). Olimme eri-ikäisiä, mutta se ei rennolla opintomatkalla haitannut. Yövyimme tulo- ja menomatkalla laivalla ja yhden yön hotellissa Tukholmassa.

Fotografiska museum puhutteli

Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon, jossa tutustuimme usean valokuvaajan töihin, muun muassa Jesper Walderstenin All Over -näyttelyyn, jossa oli puhuttelevia kuvia ja moniulotteisia mietelauseita, Vincent Petersin Light Within -muotokuviin, Scarlet Hooft Graaflandin Katoavat jäljet (Vanishings Traces) -kuviin ja Rahul Talukdarin ahdistaviin katastrofikuviin.

Teosten tekstit oli kirjoitettu ruotsiksi ja englanniksi, joten jos ei täysin ymmärtänyt lukemaansa ruotsiksi, pystyi tarkistamaan asian englannin kielellä. Erittäin mielenkiintoinen museokohde ja ajatuksiin jäävät näyttelyt, jota voimme suositella kaikille.

Jesper Waldersten: All Over
Jesper Waldersten: All Over

Vincent Peters: Light Within
Vincent Peters: Light Within

Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces

Rahul Talukdar: Made in Bangladesh
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh

Villa Tollaren toimintakulttuurin olennainen osa: sukupolvien kohtaaminen

Valokuvamuseon jälkeen matkasimme linja-autolla Nackassa sijaitsevaan Villa Tollaren yksityiseen hoitokotiin.

Villa Tollare esitteestä kuva

Meidät otettiin täällä todella hienosti vastaan ja saimme kahvin lomassa kuulla ruotsin kielellä Tollaren toiminnasta. Ruotsin kielen kuuleminen ja puhuminen tapahtui myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Villa Tollare toimii tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä olevan Lilla Tollaren eli esikoulun kanssa. Toimintakulttuurin olennainen osa siellä on sukupolvien välinen kohtaaminen, mikä tuo sisältöä sekä ikäihmisten että lasten arkeen.

Asukkailla voi olla taustalla joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, mikä aiheuttaa avun tarvetta. Henkilökunnan työtä helpottaa teknologia – asukkaan kotiin mentäessä eteisessä oleva iPad-tabletti avautuu työntekijälle henkilökohtaista läpyskää näyttämällä ja siitä näkyy kaikki tämän asukkaan hoidon kannalta tarpeellinen tieto, esimerkiksi vaikkapa fysioterapeutin video siirtämistekniikasta ja ajantasainen tieto lääkityksestä.

Uusimpana hankintana heillä oli Tovertafel-projektori, joka heijastaa interaktiivisia kuvia ja tekstejä, jotka aktivoituvat kosketuksesta. Esimerkiksi syksyn lehtiä voi lakaista lattialta pois tai yhdistellä sananlaskuun kuuluvia lauseita oikeaan järjestykseen.

Asenne Ruotsissa on yksilöä arvostavampi ja kunnioittavampi, siellä ei puhuta esimerkiksi dementikosta, vaan henkilöstä, jolla on muistiongelma. Myös tupakointiin suhtautuminen oli erilaista kuin Suomessa: 4-kerroksisessa Villa Tollaressa oli vain yksi parveke, jolla tupakointi ei ollut sallittua.

Tollaresta palattuamme meillä oli loppupäivä vapaata aikaa käydä syömässä, ostoksilla, kulttuurikohteissa tai muuten tutustua Tukholmaan. Olimme jokainen saaneet bussi- ja metroliput, joiden kanssa oli helppo liikkua kaupungissa.

Suomikotiin olisi hieno päästä harjoitteluun

Seuraavana aamuna matkasimme metrolla Tukholman suomalaisuuden kehtoon, Suomikotiin.

Meidät otettiin myös tänne avosylin vastaan ja saimme nauttia ruotsinsuomalaisten ihanasta vieraanvaraisuudesta. Tämä oli kiva paikka, jonne olisi hienoa päästä työharjoitteluun – ottavat mielellään opiskelijoita vastaan.

 

Suomikodissa syödään rehellistä suomalaista kotiruokaa.
Suomikodissa syödään ”rehellistä suomalaista kotiruokaa”.

Ruotsissa asuvat, erityisesti Tukholman alueen suomalaiset vanhukset, voivat päästä kotikunnan maksusitoumuksella asumaan Suomikotiin. Siellä soi suomalainen musiikki, verhot ja pöytäliinat ovat sinivalkoisia ja hoitajat puhuvat asukkaille suomea. Dokumentointikieli on kuitenkin ruotsi.

Erilaisia aktiviteetteja ja yhteisiä hetkiä on muun muassa kahvilatoiminnan, kasvien kasvatuksen ja ulkoilun muodossa. Ruotsissa maksajataho edellyttää, että virikkeitä on tarjolla vähintään kaksi arkipäivää kohden. Saunaan pääsee halutessaan kerran viikossa, saunassa voi käydä jopa kotona asuvan puolison kanssa.

 

Palveluasuntojen varustetaso ja apuvälineet ovat parempia kuin Suomessa. Henkilökuntaan kuului myös vahtimestareita, mikä ei Suomessa liene tavallista.

 

Vahtimestari on tärkeässä roolissa. Vierailumme aikana hän istutti kesäkukkia asukkaiden kanssa Suomikodin omassa puutarhassa. Hän oli rakentanut puutarhaan myös jäätelökioskin.

Vapaasti valittavat kulttuurikohteet

Vapaa-ajalla saimme nauttia ihanan lämpöisestä alkukesän auringonpaisteesta ja valita itse jonkin kulttuurikohteen, johon tutustua. Ryhmäläiset kävivät muun muassa Abba-museossa, Kuninkaanlinnassa, Globenin maisemahissillä ja vanhassa kaupungissa. Tarjontaa kaupungissa oli yllin kyllin.

Globenin ostoskeskuksessa me geronomiopiskelijat tutustuimme taiteilija Yoko Onon ideoimaan Toiveiden puuhun, johon kuka tahansa sai jättää oman toiveensa muiden nähtäväksi – yksi hieman erilainen ja mielenkiintoinen näkemys hyvinvointiin sekin.

Hälsningar!

Teksti ja kuvat: Marika Pääkkönen, Tuire Tammi ja Johanna Uusitalo, opiskelijat geronomiopiskelijoiden ryhmästä AGE17SP

Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta
Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta

Jatkumo SAMKin yhteistyössä, rehtori Multisilta Namibiassa

SAMKin rehtori ja toimitusjohtaja Jari Multisilta vieraili Namibiassa huhtikuussa 2019. Vierailu oli uuden rehtorimme ensimmäinen, mutta tärkeä jatkumo SAMKin yhteistyölle Namibiassa.

Namibia on yksi niistä lukuisista maista, jossa suomalaista koulutusta ja osaamista pidetään suuressa arvossa. Opetuksessa SAMK ja Namibian toimijat ovat työskennelleet yhteistyöprojekteissa, kuten merenkulun koulutukseen projekteissa MARINAM ja MARIBIA sekä käynnissä olevassa MARIBILIS-projektissa.  Namibian teknillisen yliopiston (NUST) kanssa SAMK on solminut yhteistyösopimuksen (MOU). Kaupunkikehitystä tutkittiin NAMURBAN-projektissa ja NAMHUBissa ns. vihreää logistiikkaa. Lisäksi suomalainen koulutusvientidelegaatio vieraili Namibiassa syksyllä 2016.

”Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa”

Useiden merkittävien projektien valossa rehtorin vierailu Namibiassa oli siis enemmän kuin tervetullutta. Tapaamisissa keskusteltiin yhteistyön nykytilasta sekä mahdollisista tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Matkalla rehtori Multisilta pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan Eteläisen Afrikan maahan, sen koulutusjärjestelmään, ihmisiin ja jopa luontoon ja eläimiin. Matkan aikana konkretisoitui erityisesti koulutuksen merkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Näin rehtori Multisilta luonnehti matkaansa Namibiaan:

 Ennen matkaa olin kuullut SAMKin yhteistyöstä namibialaisten kanssa jo paljon. Mahdollisuus tutustua paikan päällä ihmisiin ja ympäristöön antoi perspektiiviä yhteistyölle. Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa. Lisäksi oli mielenkiintoista olla osaltaan mahdollistamassa hankkeessa mukana olevien yritysten yhteistyötä namibialaisten kanssa.

Namibia on kiinnostava maa, joka kehittyy koko ajan. Oman kokemukseni perusteella suomalaista osaamista arvostetaan Namibiassa.”

Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.

Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.

Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.

Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin.

Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista. Kahvipöydässä.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista.

Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.’

Teksti ja kuvat: Nina Savela

Jatkuvan oppimisen uusi verovähennys vauhdittamaan kansalaisten uuden osaamisen kehittämistä?

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 2.5.2019 jätetyssä jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa tarkasteltiin useita tapoja lisätä rahoitusta oppijoille. Tähän keskusteluun voi lisätä ajatuksen uudesta jatkuvan oppimisen tarpeita palvelevasta yksilölähtöisestä verovähennyksestä.

Yritys voi vähentää laajemmin kuin henkilöt tekemiään osaamispanostuksia verotuksessaan

Nykyisinkin työntekijä voi vähentää tulonhankintavähennyksenä nykyisen työnsä vaatimaa ja siitä saatavaa tuloa turvaavaa koulutusta. Yritys puolestaan voi niin ikään vähentää verotuksessa henkilöstönsä koulutuksen menoja normaalisti toimintansa verovähennyskelpoisina menoina ja saada vieläpä työnantajan koulutusvähennyksenä laskennallista lisävähennystäkin.

Työnantaja voi panostaa saman konsernin piirissä tarvitsemansa uudenkin osaamisen hankkimiseen, kunhan kyse on yrityksen intressistä saada henkilölleen yrityksen toiminnassa jatkossa tarvittavaa osaamista. Jos haluamme mahdollistaa henkilöille enemmän omaehtoista uuden oppimista kuin esimerkiksi aikuiskoulutustuki yksin tekee, voisi verotukseen tuoda uuden vähennyksen nimenomaan uuden, nykyisen työn ulkopuolelle menevän osaamisen hankkimiseen.

Isot muutokset vaativat usein isoja panostuksia

Koska oleelliset uudet osaamiset vaativat isoja aika- ja rahapanostuksia ja kaupallisesti järjestetyt täydennyskoulutukset ovat selvästi julkisesti tuettuja avoimen korkeakoulun opintoja kalliimpia, tulee vähennyksen mahdollisen ylärajan olla useita tuhansia euroja vuodessa. Uuden osaamisen investointiluonteen takia tällaisen verovähennyksen tulee poiketa esimerkiksi kotitalousvähennyksestä siten, että vähennys olisi tehtävissä verosta usealle (tulevalle) vuodelle jaksotettunakin.

Jos koulutuksen tuloksena on uusi, vähintään samantasoinen tutkinto kuin henkilöllä jo on taikka Koski-palveluun viety virallinen osasuoritus tai hankittu pätevyys, vähennys verosta voisi olla 90 % tai jopa 100 % hyväksyttävistä menoista (vrt tulonhankkimisvähennykseen hyväksyttävät menot). Alaraja voisi olla 100 euroa, siihen mahtuu 5 op avointa korkeakoulua.

Vähennys verosta kannustaisi pienituloisiakin

Jos todella haluamme kannustaa ihmisiä ammatilliseen uusiutumiseen, vähennys verosta (tulevillekin vuosille jaksottuna) kannustaa pienituloisiakin. Verovähennyksen hallinnointi on yksinkertaisempaa kuin erilaiset tilimallit, joita edellä mainitussa työryhmäraportissa on esitelty.

Verovähennyksen perustelemiseksi suhteessa kolmikantaisiin malleihin voidaan myös kysyä, onko yksilön uratoiveista lähtevä uuden oppiminen kuitenkin enemmän koko yhteiskunnan etu kuin työnantajille sälytettävä lisäkustannus. Työnantajien roolina on olla aktiivisia kehittämään yrityslähtöisesti tarvittavia osaamisia.

Rapautuuko veropohja, syntyykö vaikutuksia ja mitä lopulta maksaisi?

Erilaisista verovähennyksistä on vuosien saatossa pyritty pois verotuksen yksinkertaistamiseksi. Jos jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä muutenkin kuin juhlapuheissa, on rohjettava ajatella tämäntyyppisiäkin keinoja. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen taikka lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeus- ja verotuskäytännössä yleensä pidetty verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina. Tätä verotuksessa sovellettavaa tutkintokoulutuksen ”elantomenorajausta” tämän ehdotuksen onkin tarkoitus kyseenalaistaa. Voitaisiinko verotusta muuttaa oppimisinvestointeja selvästi suosivaksi (toisesta tutkinnosta alkaen) ja laajentaa siten jatkuvan oppimisen rahoitustapoja nykyisestään.

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay
Kodin remonttiin saa verovähennystä, entä osaamisen remonttiin? Kuva Stefan Schweihofer, Pixabay.

Aikojen kuluessa on kokeiltu erilaisia elinikäisen oppimisen vauhdittamiskeinoja, joista kokemuksena on aina jonkinlainen käynnistymisviive uusien mahdollisuuksien tunnettuuden luomisessa. Mahdollisen kokeilun tulee siten olla riittävän pitkä. Miten olisi viisivuotinen kokeilu kolmen vuoden loppuunsaattamisviiveellä? Vaikka uusi verovähennys olisi vastaus rahallisen panostamisen mahdollistamiseen, jää edelleen kysymys siitä mitä uutta osaamista sisällöllisessä mielessä itse kunkin kannattaisi hankkia.

Esa Rahiala
AMK-erityisasiantuntija (talous ja hallinto)

Tämä puheenvuoro edustaa pitkän linjan aikuiskoulutustoimijan omaa näkemystä eikä ole organisaation virallinen kannanotto.

First success stories in trade: SMEs being active in Southern African market – this article also in Finnish

Project SME Aisle organized its second business delegation trip for small and medium-sized enterprises (SMEs) in April 2019. During the two weeks of travelling, the team and the companies visited Namibia, South Africa and Zambia. Altogether 31 companies from Finland, Sweden, Estonia and Latvia participated in the trip.

[The article in Finnish: Jos haluat lukea suomenkielisen version, vieritä juttua alaspäin.]

These companies represented following sectors: maritime and logistics, automation, ICT and renewable energy. The delegation trip was the biggest of its kind in the project until now.

SMEAisle_DelegationApril_SummaryPoster
Our delegation trip to Namibia, South Africa and Zambia.

It has only been a year since the project began, but remarkable results have already been achieved among SME Aisle SMEs. Some of the SMEs have proceeded to sales as some are still searching for their ideal partner. In addition, the business delegation trips have created cooperation between the participating Central Baltic companies as well as friendships. What kinds of solutions are the companies offering to the Southern African markets and what were the results of the delegation trip? These themes will be discussed in this blog.

Namibia: first sales and auditorium full of interested participants

Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.
Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.

For SAMK, the lead partner of the project, Namibia is a familiar place for business activities. SAMK has years of experience in working with Namibians and due to its geographical position, Namibia is in the focal point for trade activities. Thanks to years of cooperation, the project staff has wide networks in the country and it is possible to find potential partners for cooperation.

During the trip in Namibia, the companies got familiar with presenting their products and services in a new business environment and met interested local companies and actors. The first business workshop of the delegation trip was organized in cooperation with the Embassy of Finland and as a result, the auditorium was filled with interested participants. In addition, SME Aisle organized a workshop in Walvis Bay in cooperation with NAMPORT.

In Namibia, the success stories in our project so far include for example solar panels, virtual tourism and automation technology to improve efficiency at the ports.

South Africa: getting to know local maritime training and smart housing

SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.
SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.

In Cape Town the project organized a workshop together with the Cape Peninsula University of Technology. Afterwards, the companies got a chance to learn about local maritime training at the university and at the local port. The companies also visited a smart house by the Finnish company Honkatalot. The smart house is designed to use less energy by using special building materials and methods. This housing project is a good demonstration of a building project actualized solely without external funding.

South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.
South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.

Among the solutions provided by the SME Aisle companies, interest has been showed especially towards ship design, port operations enhancing technology, and broadband availability. South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa and thus, competition is hard in many sectors.

Zambia: Possibilities in agriculture, ICT and renewable energy

We arrived in Lusaka at six in the evening, but the darkness surrounding us was surprising. Zambia is a developing country in which infrastructure is expanding in full speed nevertheless. People are welcoming and warm. However, climate change affects the income generation of many, especially in the agricultural sector which is the biggest sector in the country. For example, climate change affects cultivation through increased periods of drought.

During our delegation trip, the Embassy of Finland in Lusaka organized a Finnish Business Week in Zambia. We participated in different seminars, workshops and company visits. One of the main events was the local Agritech Fair in Chisamba, approximately 70 kilometers from Lusaka, in which our project staff visited for two days. Even the president of Zambia honored the event by visiting the Agritech Fair.

H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.
H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.

China’s influence in Zambia is remarkable and in Lusaka one may witness several different construction projects led by China. In some sectors competition may thus be hard, partly impossible. Of the products and services offered by SME Aisle companies, especially ICT technology reducing the use of water in cultivation, a new kind of fertilizer in cultivation, solar panels, mobile phones and construction raised especially interest among stakeholders.

Lessons learned to date and next steps

The trip proved that business in the target market requires in-depth information and the right contacts. If the company fails to map the target market carefully, it might face some surprising challenges including problems in import regulations and tendering. Coaching is an important aspect when building the export readiness of the companies. This coaching will be the next step of the SME Aisle project. Coaching includes getting to know the business environment, finding the right business contacts and introducing themes especially requested by the companies such as interpretation services.

Read more about the project and its upcoming events

Text and photos by: Nina Savela

Ensimmäiset menestystarinat viennissä: pk-yritykset aktiivisia eteläisen Afrikan markkinoilla

Projektimme SME Aisle järjesti toisen pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun delegaatiomatkan huhtikuussa 2019. Kahden viikon aikana matkustimme Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan. Yhteensä 31 yritystä Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta osallistui matkalle. Yritykset edustivat merenkulkua ja logistiikkaa, automaatiota, ICT:tä ja uusiutuvaa energiaa. Delegaatiomatka oli projektin mittavin tähän asti.

[Yhteenveto julistekuvassa heti englanninkielisen jutun alussa]

Projektin alkamisesta on kulunut ainoastaan vuosi, mutta siinä on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Osa projektin yrityksistä on edennyt toivottuihin kauppoihin nopealla aikataululla, osa etsii vielä ideaalikumppania liiketoimilleen. Lisäksi sivujuonteena matka on poikinut yhteistyötä yritysten välillä sekä ystävyyksiä. Millaisia ratkaisuja hankkeen yritykset tarjoavat kohdemarkkinoille ja mikä oli matkan anti? Siitä kerromme seuraavaksi.

Namibia: ensimmäisiä kauppoja ja auditorio täynnä kiinnostuneita

[Kuva: Auditorion täydeltä kiinnostusta SME Aisle -hankkeen seminaarissa Windhoekissa, Namibiassa.]

SAMKilla, hankkeen vetäjällä, on useiden vuosien kokemus Namibiasta ja maa on projektimme keskiössä. Namibiassa löytyykin useamman vuoden pohjatyön ansiosta laajat verkostot sekä halukkuutta yhteistyöhön. Matkalla Namibiassa yritykset totuttelivat tuotteidensa esittelyyn uudessa liiketoimintaympäristössä sekä tapasivat kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Seminaari yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa poiki auditorion täpötäyteen kiinnostuneita. Lisäksi projekti järjesti Walvis Bayssa seminaarin yhteistyössä NAMPORT:in kanssa.

Namibiassa projektimme yritysten menestystarinoihin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa aurinkopaneelit, virtuaalimatkailu sekä automaatioteknologia satamien tehostamiseksi.

Etelä-Afrikka: tutustuminen paikallisen merenkulun koulutukseen ja älykkääseen rakentamiseen

[Kuva: Kapkaupungissa teknillisessä yliopistossa SME Aisle järjesti seminaarin ja toi yhteistyötahoja yhteen.]

Kapkaupungissa projekti järjesti seminaarin paikallisessa Cape Peninsulan teknillisessä yliopistossa. Tämän jälkeen yritykset saivat tutustua merenkulun koulutukseen yliopistolla ja Kapkaupungin satamassa. Yritykset pääsivät myös vierailemaan suomalaisen Honkatalot Oy:n älytalossa. Älytalon ajatuksena on vähentää energiankulutusta asumisessa käyttämällä erityisiä rakennusmateriaaleja sekä rakennustekniikoita. Rakennusprojekti on hyvä esimerkki täysin ilman valtion tukea rahoitetusta projektista.

[Kuva: Etelä-Afrikka on maanosan suurimpia ja kehittyneimpiä markkina-alueita Afrikassa.]

SME Aisle -hankkeen yritysten tarjoamista ratkaisuista kiinnostusta herättivät erityisesti ratkaisut liittyen laivasuunniteluun, tehokkaisiin satamaoperaatioihin sekä laajakaistan saatavuuteen. Etelä-Afrikka edustaa Afrikan kehittyneimpiä ja suurimpia markkinoita, joten kilpailu on kovaa monella sektorilla.

Sambia: mahdollisuuksia maatalouden ratkaisuissa, ICT:ssä ja uusiutuvassa energiassa

Saavuimme Lusakaan illalla kello kuuden aikaan, mutta pimeys yllätti meidät silti. Sambia on edelleen kehittyvä maa, jossa infrastruktuurin kehityksessä otetaan edistysaskelia kovaa vauhtia. Ihmiset ovat lisäksi vastaanottavaisia ja hyväntuulisia. Ilmastonmuutos kuitenkin näkyy useamman paikallisen elinkeinossa, kuten maataloussektorilla, joka on maan suurimpia sektoreita. Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyyn muun muassa lisääntyneenä kuivuutena.

Delegaatiomatkamme aikoihin Suomen suurlähetystö järjesti suomalaisen liiketoiminnan viikon Sambiassa. Osallistumme erilaisiin seminaareihin, työpajoihin sekä yritysvierailuihin. Paikalliset maatalousmessut (Agritech expo) ovat suuri tapahtuma Chisambassa, noin 70 kilometrin päässä Lusakasta. Projektimme osallistui näille messuille kahtena päivänä. Saimme esimerkiksi vieraaksi maan presidentin.

[Kuva: Samibian presidentti Edgar Lungu vieraili maatalousmessuilla pohjoismaisella yhteisosastolla. SME Aisle -hankkeessa mukana oleva yritys esittelee tuotteitaan.]

Kiinan vaikutus maassa on merkittävä ja Lusakassakin on nähtävissä erilaisia Kiinan vetämiä rakennushankkeita. Joillakin sektoreilla kilpailu on täten kovaa, osittain jopa mahdottoman kovaa. Yritystemme tuotteista ja palveluista kiinnostusta Sambiassa herättivät varsinkin ICT-teknologian käyttö maanviljelyssä resurssien kulutuksen pienentämiseksi, uudenlainen lannoite maanviljelyssä, aurinkopaneelit, matkapuhelimet sekä rakentaminen.

Projektin ja delegaatiomatkan opetukset tähän saakka ja seuraavat askeleet

Viimeistään matkan aikana tuli selväksi, että liiketoiminta kohdemarkkinoilla vaatii perusteelliset tiedot kohdemaasta sekä täysin oikeat kontaktit. Mikäli yritys ei ole kartoittanut kohdemarkkinoita huolella, voi se kohdata yllättäviä ongelmia esimerkiksi maahantuontiin liittyvässä lainsäädännössä ja kilpailutuksessa. Oleellista on myös yritysten valmentaminen, joka onkin projektimme seuraava vaihe. Valmentamiseen kuuluu perehdyttäminen liiketoimintaympäristöön, oikeiden kontaktien luonti ja myös muu yritysten toivoma tuki, kuten tulkkaus.

Katso lisää tietoa SME Aisle -projektista ja ajankohtaisista tapahtumistamme (englanniksi)

Teksti ja kuvat: Nina Savela

”DigiHoitaja kotikäynnillä” – verkkovälitteinen case-simulaatiopilotti hoitotyön koulutuksessa

Digitaalisuus on tullut osaksi hoitotyötä. Tämän päivän sairaanhoitajilta odotetaan laaja-alaisia osaamista myös digitaitojen suhteen. Hoitoalalla digitaalisuuden käsite on kuin palapeli, joka koostuu potilastietojärjestelmistä aina mobiilihoitajan taulutietokoneeseen asti. Tietotekniikka kehittyy vauhdilla ja sitä on valjastettu lähivuosina yhä enemmän osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämä asettaa myös hoitotyön koulutukselle uusia haasteita. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan kehittämällä verkkovälitteisen case-simulaatiopilotin ”DigiHoitaja kotikäynnillä” Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Verkkovälitteinen case-simulaatio pilotoitiin toukokuussa 2019. Pilottiin osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat olivat joko jo opinnollistaneet tai opinnollistamassa Gerontologinen hoitotyö ja kotisairaanhoito -opintojaksoa eli opiskelijat opiskelevat opintojakson sisällöt itsenäisesti työpaikallaan ikääntyvien parissa työskennellen. Osallistujia oli yhteensä seitsemän ja he olivat sekä suomenkielisen että englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoita, mikä toi lisähaastetta verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Pilotointi toteutettiin Webex-pohjaisen Hill-verkkoneuvotteluohjelman avulla. Kaikki opiskelijat osallistuivat simulaatioon omien mobiililaitteidensa kautta kotonaan.

Case-simulaation pedagoginen rakenne pilotin runkona

Pilotointi toteutettiin case-simulaation rakenteen mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana simulaatiotilannetta edeltävä esitehtävä, jonka opiskelijat olivat saaneet viikkoa aiemmin tutustuttavakseen. Esitehtävä muodostui kotisairaanhoitajan kotikäynti -videosta sekä kahdesta digihoitajuutta käsittelevästä artikkelista, joiden avulla opiskelijat valmistautuivat simulaatiotilanteeseen.

Simulaatiotilanteen ensimmäinen osa sisältää aktivoivan aloituksen eli opiskelijoille kerrottiin simulaation tavoite. Pilotin ollessa kyseessä tavoitteita asetettiin yksi: opiskelija tutustuu digihoitajan rooliin. Aluksi opiskelijat pohtivat kotikäynnille keskeisiä havainnoitavia asioita pohjautuen opintojaksolla käsiteltyihin alueisiin, jotta taataan onnistunut digihoitajan verkkovälitteinen kotikäynti.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti seuraava vaihe on simulaatiotilanteen toteutus. Kolme vapaaehtoista opiskelijaa kokeilivat digihoitajan roolia. Opiskelijat haastattelivat ikääntynyttä asiakasta kukin vuorollaan viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla muut osallistujat toimivat havainnoitsijoina.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti simulaatiotilanteen viimeisessä osassa eli oppimiskeskustelussa keskusteltiin sekä toimijoina olleiden opiskelijoiden, havainnoitsijoiden että asiakkaana toimineen opettajan tuntemuksista simulaatiotilanteesta. Tärkeintä on nähdä onnistumiset ja välttää negatiivisuutta – simulaatiotilanne ei ole koskaan testi, vaan siinä oppiminen on keskiössä. Yhdessä todettiinkin, että digihoitajuus vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä kykyä hyödyntää teoriatietoa päätöksenteon tukena lyhyellä kotikäynnillä.

Lisää digitaalisuutta simulaatioihin

Opiskelijat olivat innostuneita verkkovälitteisestä case-simulaatiosta ja kokivat sen olleen hyödyllinen kokemus tulevaisuuden hoitotyössä. Vastaavia simulaatioita toivottiin lisää. Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin ja harjoitella, jopa epäonnistua, turvallisessa ympäristössä: virheistä oppii parhaiten. Simulaation avulla esimerkiksi hoitotyössä välttämättömän suomen kielen harjaannuttaminen on mahdollista – turvallisesti.

Opiskelijat kertoivat simulaatiotilanteen jälkeen, kuinka haasteellista on havainnoida asiakkaan vointia vain verkon välityksellä: asiakasta voidaan havainnoida vain sen verran, mitä on nähtävissä ja kuultavissa. Keskustelua herätti myös se, ettei kameran välityksellä pysty näkemään esimerkiksi potilaan vointia havainnoidessa oleellista ihonväriä tai asiakkaan ympäristöä. Digitaalisen kotikäynnin todettiin olevan lähitulevaisuudessa kuitenkin hyvä lisäapu kotisairaanhoidossa, mutta edelleen tarvitaan perinteisiä kotikäyntejä.

Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg halaavat toisiaan iloisesti
Sini-Charlotta Kamberg ja Johanna Jalonen

Pilotoinneissa parasta on uuden oppiminen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan uudistettu ”DigiHoitaja kotikäynnillä” -case-simulaatio testataan uudelleen toukokuun lopulla. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa laajentaa verkkovälitteisiä case-simulaatioita myös moniammatillisesti. Ottakaa yhteyttä ja ideoidaan yhdessä lisää!

Teksti: Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittajat ovat innokkaita digitaalisuuden soveltajia.

Ruotsin oppikirjat nuotioon?

Tekikö mielesi heittää ruotsin oppikirjat nuotioon, roviolle, jossa ne palavat tulessa ikuisesti unohduksiin? Vai tulitikkujen puutteessa heitit kirjat vain menemään uskoen, että et niitä enää koskaan tarvitsisi missään ikinä? Toivoitko myös ruotsin maikalle näkymättömyyden viittaa tai menolippua Ruotsinmaalle?

Niin teimme mekin. Pakkopullaa ja pakkoruotsia, yläasteelta lukion kautta ammattiopintojen pakollisiin jaksoihin. Ruotsin kielioppia ja epäsäännöllisiä verbejä. Käsittämättömiä poikkeussääntöjä ja vuorolukua oppitunneilla. Sanakokeita ja kuunteluharjoituksia, monivalintavaihtoehtoja ja mielikuvituksettomia artikkeleja. Lähes painajaismaiset muistot ruotsin tunneilta. Ja vakaa käsitys siitä, että tätä en ikinä käytä tai tarvitse. Onneksi elämä heitti eteemme mahdollisuuden muuttaa mielipidettämme ja ennen kaikkea mahdollisuuden aktivoida muistin syövereistä kauan sitten opiskellut ruotsin kielen alkeet. Haluamme jakaa kanssanne kokemuksenne ja rohkaista kaikkia ottamaan haltuun ruotsin kieli heti alkumetreiltä – uskokaa: se kannattaa.

Ensimmäinen tarina siitä, miten rohkeus voittaa epäröinnin ja lopputuloksena syntyy rakkaus ruotsin kieleen. Tämän tarinan teille kertoo Terhi Mäkelä:

”Peruskoulun päättyessä yksi asia oli varma: ruotsin kirjat poltetaan. Tässä elämässä ei sellaista tilannetta tule, että ruotsia tarvitsen, enkä haluakaan. Kului vuosia, toimin erilaisissa työtehtävissä ja eräänä päivänä löysin itseni Viking Linen työhaastattelusta. Kuten varmaan tiedätte, Viking Line on ahvenanmaalainen varustamo, jonka työkieli on ruotsi. Haastattelija kysyi, pärjäänkö ruotsin kielellä. Palo laivalle töihin oli kova ja luottamus omiin olemattomiin ruotsin kielen kykyihin kävi äärirajoilla. Päätin pärjätä. Siitä se alkoi, jokapäiväinen ruotsin kielen käyttö. Voi kuinka paljon helpommalla olisikaan päässyt, kun jo peruskoulussa olisin ottanut tosissani kielen opiskelun. Kantapään kautta, monien kielikommellustenkin kera, ruotsin puhuminen ja kirjoittaminen helpottui. Syntyi rakkaus ruotsin kieleen. Siinä samassa uskallus auttaa asiakkaita monella muullakin kielellä vahvistui. Tänään puhun sujuvasti ruotsia, soittelen ystäville Tukholmaan lähes päivittäin ja koen ruotsin kielen suureksi rikkaudeksi, jota kannattaa vaalia.”

Toinen tarinamme vie yli kolmenkymmenen vuoden taakse aikaan, jolloin kielistudiot olivat harvojen herkkua ja tärkeintä oli osata moninaiset kielioppisäännöt. Olisiko kuitenkin ollut viisasta suhtautua asiallisemmin ruotsin kielen opiskeluun, sitä pohtii Marjo Jaspa:

Opiskelin vuosikymmeniä sitten ruotsia, ensimmäisten peruskoulun yläastevuosien jälkeen varmaan enemmän tai vähemmän pakkoruotsina. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kauppaopistossa liiketalousruotsin tunnit olivat järkyttäviä vuorolukuistuntoja, joiden muistot ovat onneksi suuremmalta osin aika kullannut. Minkäänlaista käsitystä ruotsin kielen tarpeellisuudesta ei ollut, ei edes vaikka läheisiä sukulaisia asui Ruotsissa. Voi siis nuoruutta, voi sitä tyhmyyttä ja naiiviutta. Onneksi elämä heittää eteen tilanteita, joissa armottomastikin saa mahdollisuuden muuttaa totaalisesti mielipidettään. Niin kävi minullekin. Työtehtävissä pääsin useastikin käymään ruotsalaisessa tytäryhtiössä, ja voi sitä nolouden määrää, kun ei pystynyt kommunikoimaan ruotsiksi muutamia helppoja fraaseja lukuun ottamatta: ”Hejdå! Hur mår du?”. Keskustelua pystyi seuraamaan jotenkuten, kiitos ruotsin ja englannin kielen sanaston yhteneväisyyksien. Sanomattakin on selvää, että yhteistyö lahden toisella puolella Ruotsissa olisi ollut hedelmällisempää, jos olisin osannut ruotsin kieltä. Opiskelut aikuisena SAMKissa antoivat mahdollisuuden ruotsin kielen aktivoimiseen. Kannatti ottaa kaikki irti – kävin innolla sekä aktivointi- että pakolliset kurssit ja vapaasti valittavan Våga tala svenska -kurssin. Autossa pauhaa Vega, ja ruotsalaisdekkarit Beck ja Wallander katsotaan uudestaan ilman suomenkielistä tekstitystä. Ei mitään pakkoruotsia, vaan rakkaudesta monimuotoiseen kommunikointiin!”

Ruotsin kielen opiskelu on tänään moninaista ja hyvin käytännönläheistä. Kielioppi on osa opiskelua, mutta yhä tärkeämmässä roolissa on sanallinen kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen. Opiskeluihin liittyy mielenkiintoisia vierailuja yrityksiin, tutustumisia toisiin oppilaitoksiin. Seminaareja. Webinaareja ja verkko-opiskeluja. Opiskelijavaihtoja. Siis vaihtelevaa ja jokaiselle jotakin erityisen sopivaa.  On siis vain itsestä kiinni, että aktiivisesti ottaa kielen haltuun. Ymmärtää ahkeroinnin tuloksena syntyvän vieraan kielen, ruotsin, puhumisen taidon antamat suuret mahdollisuudet. Positiivisen suhtautumisen kierre vetää mukaansa muutkin ja laajentaa osaajien joukkoa. Onnistumisen tunne on mahtava!

Meidän olisikin Suomessa syytä jo heittää romukoppaan pakkoruotsi-termi. Sen sijaan aivan selvää on, että ruotsin kielen taidolla avautuu monet ovet niin opiskelujen tiimoilta kuin työelämässä. Ruotsista tuodaan ja sinne viedään yli 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, ja siihen tarvitaan – mitäpä muuta kuin ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Ja kyllä on mukava vaihtaa ajatuksia ruotsiksi myös matkaillessa Helsingissä, Ahvenanmaalla, Porvoossa tai Vaasassa. Tarinamme kertovat menetetyistä vuosista ja mahdollisuuksista oman jääräpäisyyden ja ymmärtämättömyyden takia, siksi toivommekin, että lukiessasi tätä saat oivalluksen ja innon ruotsin kieleen ja sen moninaisuuteen. Våga tala svenska, bli proffs!

Marjo Jaspa blogi SAMKARIT SAMK

Teksti: Marjo Jaspa

Kirjoittaja on liiketalouden aikuisopiskelija, joka työnsä ohessa 2017 aloitti tradenomiopinnot, koska tärkeää elämässä on elinikäinen oppiminen ja aivojen alatuinen jumppaaminen. Teksti on syntynyt Våga tala svenska -kurssin aikana. ”Jaoimme kokemuksiamme ruotsin kielen opiskelusta ”aikoja sitten” versus Marin pitämiin loistaviin tunteihin”, ja blogiteksti syntyi näistä kokemuksista.

Kuvat: Mari Linna ja Marjo Jaspan arkisto; kuvituskuva on Våga tala -opintomatkalta Fiskarsiin.