Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen – saavutettavuus keskiössä

SAMKin opinnäytetöiden parhaimmiston tiivistelmät on koottu vuodesta 2012 saakka yhteen julkaisuun.  Viime vuosina julkaisussa on ollut myös palkittujen opiskelijoiden tekstejä omista oppimisprosesseistaan. Tämä Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen kuin aiemmin.

Ajatus uudistaa Osaajaa syntyi jo viime vuonna – sekä saavutettavuuden että yleisemmin tuoreen ulkoasun näkökulmasta. Uudistus käynnistettiin kevättalvella 2024, ja uudistettu graafinen ilme oli valmiina odottamassa huhtikuun lopussa saatavia kilpailun tuloksia.

Tässä haluamme hiukan avata sitä, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa tässä julkaisussa ja mitä sen eteen on tehty.

Kirjaintyypin selkeys on tärkeää

Olimme kirjanneet uudistuslistalle muun muassa seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat parannukset:

1.         leipätekstin koon kasvattaminen
2.         rivivälin kasvattaminen
3.         tekstin vasemman laidan tasaus.

Aloitimme fontin eli kirjaintyypin valinnalla. Saavutettavuuden näkökulmasta kaikkien merkkien olisi hyvä olla toisistaan selkeästi eroavia. Hyvä fontti olisi sellainen, jossa 1 (yksi), I (iso i-kirjain) sekä l (pieni L-kirjain) erottuvat toisistaan. Sama pätee isoon O-kirjaimeen ja nollaan. Vertailujen jälkeen päädyimme Arialiin, jota on monilla saavutettavuusaiheisilla sivustoilla kuvailtu yleisesti saavutettavaksi fontiksi, vaikka haasteelliset merkit (iso i, pieni L) eivät erotu selkeästi toisistaan. Esimerkiksi Verdana-fontti olisi saavutettavuuden näkökulmasta vielä parempi, mutta valitsimme visuaalisesti aiempaa Osaajan fonttia muistuttavan ja SAMKin brändikirjastakin tutun Arialin.

Kuvat ja linkit ruudunlukijan näkökulmasta

Saavutettavuuden vuoksi kuviin tulee asettaa ALT-tekstit (tekstivastineet, vaihtoehtoiset tekstit), jotka ruudunlukija lukee. Niissä kuvaillaan kuvan sisältöä näkövammaiselle – ne ovat siis eri asia kuin kuvateksti. Kuvien ALT-tekstit ovat tuttuja myös esimerkiksi opinnäytetyön tekijöille, niihinkin ALT-tekstit tulee laatia.

Saavutettavissa julkaisuissa myös linkeille laaditaan ALT-tekstit. Osaajassa kunkin opinnäytetyön tiivistelmän jälkeen kerrotaan, mistä opinnäytetyön löytää, esimerkiksi ”Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024590″. Se, että ruudunlukija lukee tuon osoitteen ääneen (urn piste fi kautta urn kaksoispiste än bee än kaksoispiste…), ei tuota hyötyä käyttäjälle. Nyt ruudunlukija on asetettu lukemaan linkit näin: ”NN:n opinnäytetyö Theseus.fi-sivustolla”.

Lisäksi ns. kuvituksellisiksi tarkoitetut sivut, joiden teksti on julkaisussa luettavissa myös muualla, on asetettu ohitettaviksi. Ruudunlukija ei siis lue niitä lainkaan, koska kuultuina ne oikeastaan vain häiritsisivät.

Ulkoasu muutenkin uudeksi

Kannessa säilytettiin puuteema – ja oppimisen hedelmät. Ilme kuitenkin muuttui. Väriinkin meillä on tietty idea. Osaajan kannessa on jo aiemmin hyödynnetty muutaman kerran Pantonen väri-instituutin valitsemaa julkaisuvuoden ”vuoden väriä”. Valitun värin ajatellaan kuvastavan globaalia tunnelmaa ja asenteita kyseisenä ajankohtana. Esimerkiksi koronan jälkeen maailmaan tarvittiin iloa ja positiivisuutta, jonka vuoksi Osaaja 2020 -julkaisun kansi oli pirteän keltainen julkaisuvuoden 2021 vuoden värin mukaisesti. Ulkoasun uudistuksen jälkeen kannessa nähdään jatkossakin vuoden väriä.
Tällä muodon toistuvuudella ja värin muutoksella on haluttu yhtäältä sitä, että julkaisut/kannet erottuvat toisistaan ja toisaalta sitä, että julkaisu on tunnistettavissa ja että sen taitto on helppo toteuttaa. Näin julkaisun graafista ilmettä tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan – tämä on tietysti aina myös taloudellinen kysymys.

Se, että tekstien oikea reuna ei ole nyt tasattu, herättää näkevissä lukijoissa monenlaisia ajatuksia. Molempiin reunoihin tasattu teksti voi luoda epätasaisia sanavälejä (valkoisia ”puroja” tekstin sisään tai liian lähekkäin olevia sanoja), mikä vaikeuttaa tekstin lukemista erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen haasteita, kuten dysleksia. Monelle molempien reunojen tasaus näyttäytyy kauniimpana ja siistimpänä, niin myös meille. Nyt kuitenkin halusimme toteuttaa julkaisun mahdollisimman pitkälle saavutettavana ja helppolukuisena.

Teksti: Anne Sankari & Heidi Valtonen

Anne Sankari on ollut yksi Osaajan toimittajista jo vuodesta 2013 (Osaaja 2012).

SAMKin alumni Heidi Valtonen on taittanut Osaajaa vuodesta 2017 ja suunnitellut sille nyt uuden graafisen ilmeen.



Lähteitä:
Pantone. (n.d.). Color of the Year. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year
Pantone (7.12.2023). How Does Pantone Select the Pantone Color of the Year? An Interview with Laurie Pressman, Vice President of the Pantone Color Institute. https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year/choosing-the-pantone-color-of-the-year
Satakunnan ammattikorkeakoulu. (n.d.). SAMK Brändikirja. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://brandikirja.samk.fi/talta-naytamme/
Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas. Seloit.
W3C. (2016). The World Wide Web Consortium. Visual Presentation: Understanding SC 1.4.8. Haettu 11.6.2023 osoitteesta https://www.w3.org/TR/2016/NOTE-UNDERSTANDING-WCAG20-20161007/visual-audio-contrast-visual-presentation.html

The Erasmus+ staff exchange made it possible to get acquainted with Rosenheim Technical University of Applied Sciences

When I heard about the open Erasmus Mundus Design Measures (EMDM) call in January 2024, I saw it as an opportunity to start planning a curriculum leading to a Master’s Degree in International Rehabilitation and Technology, to which we would need partners from both Europe and beyond. When mapping partners, Rosenheim Technical University of Applied Sciences (TH Rosenheim) in Germany, was selected as one of the best institutions of higher education. I received enthusiastic reception and TH Rosenheim promised to participate in the call. After receiving the information needed for the project application and a description of TH Rosenheim’s offerings and opportunities, I wanted to get to know both the activities and the people on the site in more detail. Fortunately, I was welcomed and so the exchange week already took place in April. The trip to Rosenheim via Munchen was smooth and I arrived at Rosenheim in the evening, where the temperature was +28. So, I can say that I received a warm welcome.

Lilac flowered already in Rosenheim in April.
Lilac flowered already in Rosenheim in April.

TH Rosenheim is founded in 1971. In March 2024, there were 32 undergraduate Bachelor’s degree programmes, 3 part-time Bachelor´s degree programmes, 11 consecutive Master’s degree programmes and 6 post-graduate Master´s degree programmes. TH Rosenheim offers studies in technology, economy, design, health and social affairs. The number of students is around 6,400. For now, there are over 100 laboratories and workshops, and new facilities are planned. TH Rosenheim is very famous for wood technology which was shown e.g. in the exhibition in the entrance hall of the Campus.

The exhibition in the entrance hall of the Campus.
The exhibition in the entrance hall of the Campus.

My host department was the Faculty of Health and Social Sciences. Based on my wishes, they had drawn up a very interesting and rewarding programme. In addition to future-oriented project negotiations, I had the opportunity to see different laboratories (Engineering Labs, Medical Technology Lab, Nursing Skills Lab) and simulation situations (Medical Technology simulations) as well as to have fruitful discussions with nursing students. Especially medical technology simulations were an eye-opening teaching situation where students became familiar with the technical and functional characteristics of the equipment and devices. In the design of the equipment, the teachers had used their ingenuity and creativity – great innovations at low cost.

Medical Technology Lab with ultrasound and ECG simulations.
Medical Technology Lab with ultrasound and ECG simulations.

On the last day, I got to know Freilassing and the Dein Haus 4.0 there. It is a residential competence centre at the Freilassing and Rosenheim sites in the administrative district of Upper Bavaria, which reminds a lot of MeWet Home. MeWet is multifunctional environment for Well-being enhancing technology involving SAMK’s and Sataedu’s students. Dein Haus 4.0 combines, among other things, new technologies and their design, sustainable development, economy and accessible health services, especially for the elderly, as well as research.

An innovation that fits in a small space but allows an elderly person, for example, to sit while putting on their shoes, and produced by a student.
An innovation that fits in a small space but allows an elderly person, for example, to sit while putting on their shoes, and produced by a student.

Bavaria with its beautiful scenery and friendly colleagues left an indelible impression. The international exchange succeeded just as I had hoped, i.e. I learned and saw much, and I created new contacts that make it easy to continue working together. Until next time…

Text and photos: Senior Lecturer Anu Elo

Ongoing enrollment in International Tourism Management

The International Tourism Management degree program faced similar challenges to other international degree programs: it takes time for international students to arrive in Finland, and they come individually throughout the academic year.

We had the opportunity to develop a flexible start concept beginning in autumn 2023, called ongoing enrollment. In this concept, most first-year courses are offered in a way that allows students to start at any time, meaning on the very day they arrive on campus.

Different courses were implemented slightly differently, but the main principle remained the same. The course content was divided into smaller learning objectives. We called these units “themes,” and each course included a certain number of themes, for example, six themes.

Each theme includes a weekly lecture and/or workshop and assignments. After all the themes are covered, a new round of themes begins. In the ongoing enrollment concept, at least two rounds should be conducted per semester.

The system is flexible for students, as they can enroll in the course on any theme. For example, if a student starts a six-theme course at theme 3, they will proceed in order through themes 3, 4, 5, and 6, then in the next round, themes 1 and 2. In addition to the themes, there may be a final exam or assignment, which becomes available to the student after completing most of the assignments from the themes.

The concept is described in the course ”Introduction to Tourism and Hospitality Business” as follows: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on-campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

The ongoing enrollment concept can be implemented in various ways. The picture below (Huuhka 2024) is an example from the course Cultural Competence as a Success Factor, which had three rounds during the fall semester 2023. In this implementation, the second round and first round lectures were partly joint. For example, “categorizing cultures,” “Hofstede,” “the Lewis Model,” and “study circle” were the same for both rounds.

Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)
Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)

Attention should be given to learning objectives, teaching content, teaching methods, assessment criteria, and feedback as in any other courses. It is also recommended to create a core content analysis to support teaching and help students set their own learning goals.

Positives:

• Students can start their studies immediately after arriving on campus without any waiting.

• Developing a new pedagogical solution is rewarding for teachers.

• The ongoing enrollment concept is also flexible for teachers.

• Students easily adopted and understood the concept.

Points to Consider:

• Teaching many rounds felt repetitive for the teachers.

• Students were confused about courses that were not in ongoing enrollment.

• The concept and Moodle platform need to be clear and accessible.

• Teachers should be careful with allowing retakes of assignments in this concept.

• The timetable and flexible start model don’t work fluently together yet.

• Teachers need to give grades regularly and consider carefully how students request their grades.

• Not all elements of the concept had established pedagogical terms.

Text: Senior Lecturers Jonna Huuhka and Jaana Ruoho

Artcle photo: Inna Saarinen

We used the help of ChatGPT in the translation process from Finnish to English.

Terveisiä Norjasta – Kokemuksia henkilökuntavaihdosta Stavangerin yliopistosta

Osallistuin huhtikuussa 2024 Erasmus + -ohjelman kautta henkilökuntavaihtoon matkustamalla vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon viikoksi.

Stavanger sijoittuu Norjan länsirannikolle, lounaiskulmaan, aivan Atlantin valtameren rannalle ja siellä asuu yli 330 000 asukasta. Asukasluku peittoaa siis koko Satakunnan asukasluvun noin 100 000 asukkaalla.

Stavangerin kaupunki on sijaintinsa ja ison satamansa ansiosta erittäin kansainvälinen paikka. Satamaan poikkeaa useampana päivänä viikossa isoja risteilyaluksia eri puolilta maailmaa. Kaupunkiin tutustuvat turistit ovat erityisen kiinnostuneita Stavangerin historiallisesta rakennuskulttuurista, sekä monista hienoista museoista. Stavangerin lentokentältä on myös yhteydet 25 eri maahan, ja tämä on ymmärrettävää, koska kaupunki on Norjan öljyteollisuuden keskus.

Stavangerin kaupunkikuvassa ei voi olla löytämättä vanhoja hienoja puisia taloja. Sen sijaan yllättävää voi olla, etenkin näin Vanhan Rauman taloihin ikänsä tottuneella, että värikkäitä riemunkirjavia taloja löytyy vain muutaman kadun varrelta, esimerkiksi Ovre Holmegate nimiseltä kadulta. Itse Stavangerin vanha kaupunki koostuu pelkästään valkoiseksi maalatuista puutaloista.

Ovre Holmegate.
Ovre Holmegate.

Kaupungin keskustasta ei löydy suurta kauppakeskusta, vaan kaikki liikkeet on sijoittuneet talojen kivijalkakaupoiksi.  Näiden liikkeiden lisäksi ravintoloita sekä kahviloita oli todella paljon. Tämä oli mielestäni hienoa, sillä se teki koko keskustan todella eläväksi. Ja mikä ehkä parasta, kävelykatuja oli useita. 

Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.
Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.

Vierailu Stavangerissa suorastaa vaatii tutustumista öljynporauksen historiaan ja tähän tarjoaa hyvän mahdollisuuden öljymuseo, joka interaktiivisuudellaan innostaa tutkimaan asioita pelkän tylsän museokävelyn sijaan. Itse yritin rakentaa interaktiivisen ohjelman avulla öljynporauslautan, mutta ehkä on parempi pysyä edelleen hoitotyön asiantuntijana ja jättää insinööreille se, jonka he osaavat.

Öljymuseo.
Öljymuseo.

Vierailijana sinulla on mahdollisuus myös testata tietojasi öljynjalostuksesta tai ilmastonmuutoksesta. Lisäksi voit testata pelastustunnelia, paniikkihuonetta tai erilaisia asuja, joilla voidaan pelastautua esimerkiksi palavalta öljynporauslautalta.

Minulle avautui tämän myötä aivan erilainen kuva siitä, mitä työtehtäviä esimerkiksi öljynporauslautoilla on tehtävänä ennen kuin öljy on kuluttajan ostettavissa. Toisaalta työn vaarallisuuskin tuli kuvattua tässä museossa hyvin.

Erasmus+ -vaihtoihin kuuluu niin kulttuuriin kuin yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustuminen.

Pohjoismaissa on olemassa hoitotyön etiikan tutkijoiden vapaamuotoinen verkosto, joka on keskittynyt erityisesti ikääntyneiden hoitotyön eettisiin kysymyksiin. Muissa pohjoismaissa samassa paikassa voi opiskella sairaanhoitajasta aina tohtoriopintoihin asti, mutta Suomi tekee tässä poikkeuksen. Tämän vuoksi olen tehnyt Turun yliopiston kanssa yhteistyötä, ja heidän kauttaan olemme tulleet kutsutuksi mukaan tähän pohjoismaiseen verkostoon.

Minun vaihtoni Stavangerissa liittyi tämän verkoston suunnittelemaan hankkeeseen, joka on valmistelussa. Stavangerin yliopiston terveystieteiden tiedekunta tulee olemaan hankkeen toteutuessa vetäjän roolissa. Tämän vuoksi henkilökohtainen tutustuminen niin henkilötasolla kuin tutkinto-ohjelmien tasolla oli erittäin tärkeää mielestäni.

Stavangerin yliopiston kyltti.
Stavangerin yliopiston kyltti.

Stavangerin yliopistossa on viisi tiedekuntaa; taiteet ja kasvatustiede, terveystiede, yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteiden ja tekniikan sekä esittävien taiteiden tiedekunta. Lisäksi heillä on Business School ja oma arkeologinen museo, jota yliopisto ylläpitää. Tutkinto-ohjelmia on paljon aina amk-tason tutkinnoista tohtoritutkintoihin asti.

Hoitotyössä sairaanhoitajan ja ensihoidon tutkinto-ohjelmat olivat valittavina, ja sisäänotto vuosittain on noin 350 opiskelijaa. Tutkinto-ohjelma on kolmevuotinen sisältäen puolet teoriaa, puolet kliinistä harjoittelua. Harjoittelujaksot olivat 15 opintopistettä eli 9 viikkoa pitkiä. Osallistuin lääkehoidon luennoille, jotka pidettiin norjaksi. Yllätyksekseni tällä virkamiesruotsillakin sai yllättävän paljon irti luennosta. Luennot pidetään kaikki massaluentoina, ja paikan päällä kampuksella.

Kampuksella on myös simulaatiotilat, jotka muodostavat kokonaisen sairaalaosaston kampuksen sisälle. Näissä ei kyllä ollut samantasoista tekniikkaa kuin SAMKin simulaatiotiloissa. Opiskelija saa simulaatioharjoituksissa silti varmasti kuvan, millaista on työskennellä vuodeosastolla.

Simulaatiotila.
Simulaatiotila.

Toisaalta suurin osa simulaatioista pidetään erillisessä HelseCampuksessa, joka sijaitsee yliopistoalueella. HelseCampus on Stavangerin kaupungin, yliopiston, yliopistollisen sairaalan sekä lukuisien alaan liittyvien yritysten (muun muassa Laerdal) yhteisomistuksessa.

HelseCampus ei keskity vain yhteissimulaatioihin, vaan siellä pyritään löytämään myös ratkaisuja erilaisiin terveydenhuollon ongelmiin, täydennyskouluttamaan henkilökuntaa laajemmin sekä erityisesti testaamaan digitaalisia ratkaisuja. Norjassa on terveydenhuollossa ihan samanlaisia ongelmia kuin meilläkin.

Tiivis tutustuminen Stavangerin yliopistoon vaati vastapainoksi myös aikaa ajatella ja työstää uutta kokemaansa ja oppimaansa. Hyödynsin ohjelmaan merkityn itsenäisen päivän hyppäämällä Stavangerin satamasta lähtevään alukseen, joka matkasi kohti kuuluisaa Lysevuonoa. Tämän vuonon varrella sijaitsee kuuluisa Preikestolen, josta Tom Cruise tuli aikoinaan alas elokuvassa Mission Impossible.

Preikestolen.
Preikestolen.

Kyllä, olet oikeassa. Reipas olisi vaeltanut ylös repussa hyvät eväät ja rento mieli. Nyt valitsin risteilyaluksen, koska harmaa keli ja toisaalta tuo vesiputous ylhäältäpäin ei olisi näyttänyt samalta kuin alhaalta katsottuna. Ja kieltämättä, korkeanpaikankammoni, ehkä osittain vaikutti valintaani myös.

Vesiputous.
Vesiputous.

Mikäli mietit joko opiskelijana tai henkilökunnan edustajana, että Erasmus + -vaihto voisi kiinnostaa, suosittelen erittäin lämpimästi. Aina oppii uutta, kun lähtee vähän kauemmas ja tarkastelee asioita eri näkökulmasta. Vääjäämättä vaihdossa vertaa mikä meillä täällä toimii ja on hyvin, missä voisimme ottaa mallia ja mitä voisimme kehittää.

Minulle tämän vaihdon jälkeen on päivän selvää, että meillä on erinomainen ja paljon opiskelijakeskeisempi lähestymistapa opintojen suorittamiseen laadukkaassa toimintaympäristössä. Me voimme olla ylpeitä opetuksen laadusta, ja esimerkiksi meidän simulaatiokeskuksemme toimivuudesta.

Toisaalta sain mukaan valtavan paljon ideoita opetuksen edelleen kehittämiseen, hankeyhteistyöhön ja tutkimukseen tulevaisuudessa. Ja hei, mikä tärkein. Sain uusia ystäviä!

Teksti ja kuvat: Hoitotyön lehtori Mari Pakkonen

TET-viikko SAMKissa

Olen Meeri, ja olen kahdeksannella luokalla koulussa. Käyn koulua Björneborgs svenska samskolassa. Muutama viikko sitten pääsin viettämään TET-viikkoa eli työelämään tutustumista SAMKissa. Pääsin joka päivä tutustumaan erilaisiin työympäristöihin ja paikkoihin SAMKissa. Viikon aikana opin hurjan paljon uusia asioita, ja olen tosi kiitollinen siitä, että minut otettiin lämpimästi vastaan SAMKissa. Kaikki opiskelijat sekä henkilökunta olivat todella mukavia.

Maanantai – RoboAI ja hoitotyö

Maanantaina oli minun ensimmäinen “työpäiväni”. Pääsin tutustumaan RoboAI-laboratorioon, mikä oli todella mielenkiintoista. Sain tehtäväkseni tehdä 3D-tulostimella oman avaimenperän.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin robotteihin ja koneisiin. Niistä mieleenpainuvin oli ehdottomasti robottikoira, jota pääsin myös itse ohjaamaan.

Robottikoira.
Robottikoira.

Sen jälkeen kun olin saanut oman avaimenperän tehtyä 3D-tulostimella ja ihmeteltyä RoboAI-labrassa, pääsin seuraamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelua simulaatiohuoneessa. Se oli jännää seurattavaa, kun opiskelijat harjoittelivat ja sain itse oppia myös paljon uutta. Ryhmä oli englanninkielinen ja oli kivaa päästä puhumaan englantia.

Hoitotyön simulaatioluokka.
Hoitotyön simulaatioluokka.

Tiistai – Soteekki

Minun toisena TET-päivänä pääsin mukaan Soteekin toimintaan. Aamulla minulle kerrottiin Soteekin eri toiminnoista ja siitä, mitä he ylipäätään tekevät Soteekissa. Esittelyn jälkeen pääsin mukaan opiskelijaryhmän ryhmäytymishetkeen, jossa opiskelijat tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien ja pelien kautta. Sen jälkeen sain tehtäväkseni tehdä materiaalia ikäihmisille suunnattuun palveluun. Iltapäivästä pääsin osallistumaan opiskelijoiden suunnittelemaan kansainväliseen juhlaan, jossa oli erilaisia pelejä ja eri maiden ruokia syötäväksi. Tapahtuma oli englanniksi, joten se oli myös minun mielestäni kiva juttu. Oli tosi mukava tapahtuma kaikin puolin ja minun mielestäni koko päivä Soteekissa oli tosi hauska.

Soteekin opiskelijoita.
Soteekin opiskelijoita.

Keskiviikko – Kansainvälisyyspalvelut

Keskiviikkona pääsin tutustumaan kansainvälisyyspalveluihin SAMKissa. Aamupäivästä minulle kerrottiin yleisesti, mikä on kansainvälisyyspalvelut ja minkälaisia työtehtäviä heillä siellä on. Keskiviikkona pääsin myös tutustumaan SAMKin uuteen Peliselliin. Siellä oli erilaisia pelikoneita, säkkituoleja, pelejä, VR-laseja ja kaikenlaista muuta.

Peliselli.
Peliselli.

Iltapäivästä pääsin seuraamaan kansainvälisyyspalveluiden tutorointiluentoa, joka oli opiskelijoille englanniksi. Kesken luentoa alkoi paloharjoitus ja jouduimme kaikki kokoontumaan pihalle.

Torstai – Viestintä

Torstaina pääsin tutustumaan SAMKin viestinnän toimintaan. Ensimmäisenä pääsin tutustumaan viestinnän tehtäviin ja työtiloihin. Viestinnässä tehtäväkseni sain kirjoittaa tätä blogia. Sen jälkeen pääsin suunnittelemaan, kuvaamaan ja editoimaan TikTok-videon, joka julkaistiin myöhemmin SAMKin TikTokkiin. Aiheena videossa oli SAMK TET-harjoittelijan silmin. Sitä oli tosi kiva kuvata ja kuvailla eri paikkoja ympäri SAMKia.

Perjantai – Kirjasto

Perjantaina oli vuorossa SAMKin kirjastossa työskentelyä ja tutustumista heidän työtehtäviin. Pääsin lajittelemaan kirjoja oikeille hyllyille, palauttamaan kirjoja ja myös tutustumaan hakupalveluihin. Kirjastossa oli mukava työskennellä ja tykkäsin järjestellä kirjoja.

SAMKin Porin kampuksen kirjasto.
SAMKin Porin kampuksen kirjasto.

Koko työviikko SAMKissa oli hyvin mielenkiintoinen ja opin tosi paljon uusia asioita. SAMKin henkilökunta oli todella ihania ja ystävällisiä. Kiitän kaikkia siitä, että sain tulla.

Teksti ja kuvat: Työelämään tutustuja Meeri Linna

Keväinen vaihtoviikko Belgiassa –Opettajan kokemuksia henkilökuntavaihdosta

Lähdin henkilökuntavaihtoon Belgiaan kevään kynnyksellä. Kotoa Porista lähtiessä pakkasmittari näytti muutamaa pakkasastetta, mutta muutaman tunnin kuluttua Belgiaan saapuessa aurinkoinen kevätsää toivotti minut tervetulleeksi – ihanaa! Matkustaessani junan kyydissä Brysselistä Hasseltiin ihastelin vihertävää ruohoa, puihin puhkeavia silmuja ja valkovuokkoja. Miten täältä voi palata lumen keskelle?

Hasselt on väkiluvultaan suurin piirtein Porin kokoinen kaupunki Belgian koillisosassa. Kaupunki tuntui heti kotoisalta ja sen läpi oli mukava kävellä kohti määränpäätä – PXL Hogeschoolia. Oppilaitoksen rakennukset ovat eri puolilla kaupunkia, mutta hoitotyön koulutusohjelman rakennus sijaitsi keskustan liepeillä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennuksessa oli aikoinaan toiminut synnytyssairaala ja sen historia oli näkyvillä kuvina seinillä, vaikka muuten tilat oli modernisoitu hoitotyön opetuksen tarpeisiin.

Keväinen PXL Healthcare kampus.
Keväinen PXL Healthcare kampus.

Eurooppalainen sairaanhoitajakoulutus pohjautuu ammattipätevyysdirektiiviin, jonka mukaan koulutuksen konkreettiset sisällöt ovat yhtäläisiä eri EU-maissa. Oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä kuitenkin toteutetaan eri tavoin meillä Suomessa ja heillä Belgiassa. Belgiassa sairaanhoitajan koulutus kestää 4 vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä, kun taas meillä Suomessa koulutus kestää 3,5 vuotta. Kätilön koulutus kestää Belgiassa 3 vuotta, kun taas meillä sen pituus on 4,5 vuotta, mutta koulutus Suomessa antaa pätevyyden myös sairaanhoitajan tehtävään, toisin kuin Belgiassa. Belgiassa kätilön koulutuksen jälkeen tulee jatkaa opintoja, jotta voi saada myös sairaanhoitajan pätevyyden, mutta meillä Suomessa tilanne on päinvastainen. Toisaalta tärkeää oli myös huomata, miten paljon yhtäläisyyksiä koulutuksissa on. Suomessa hankitulla sairaanhoitajan pätevyydellä voisin ainakin itse turvallisin mielin hakeutua töihin Belgiaan.

Yksi keskeinen osa sairaanhoitajan koulutusta on kaikkialla kädentaitojen harjoittelu. Opiskelijat haluaisivat usein harjoitella kädentaitoja enemmänkin kuin mitä opetuksen ohessa on mahdollista. PXL oli keksinyt tähän hienon ratkaisun. Opiskelijoilla on mahdollisuus varata hoitotyön harjoitusluokkaa itsenäiseen kädentaitojen harjoitteluun. Oppilaitoksen sivuille opettajat ovat laatineet opetusvideoita kertaukseksi tavallisimmista kädentaitoista. Opintojen alussa opiskelijat hankkivat itselleen maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää tarvikkeita muun muassa injektion antamiseen, kanylointiin, nesteensiirtoon ja katetrointiin. Näitä itse kustannettuja tarvikkeita opiskelijat sitten hyödyntävät itsenäisessä harjoittelussa. Tarvikepaketin vastaanottaessaan opiskelijat allekirjoittavat sitoumuksen näiden turvallisesta ja oikeaoppisesta käsittelystä. Tällaista toimintatapaa toivoisin, että voisimme hyödyntää myös täällä meillä SAMKissa.

Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.
Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.

Vaihtoviikon aikana pääsin seuraamaan hoitotyön opetusta. Opetuksen kieli oli hollanti, joten seuraaminen oli aika ajoin haastavaa, vaikka osa asioista ystävällisesti käännettiinkin minulle englanniksi. Onneksi opetettavat aiheet olivat itselle ainakin osittain tuttuja, niin niiden seuraaminen oli helpompaa ja huomasin jopa ymmärtäväni osan hollanniksi puhutuista asioista. Kielihaasteista huolimatta oli virkistävää ja opettavaista seurata belgialaisten kollegoiden työskentelyä. Poimin viikon aikana mukaani useita pieniä asioita, joita aion hyödyntää myös omassa opetuksessani. Huomionarvoista oli kuitenkin myös tunne siitä, että meillä SAMKissa on opiskelijoille tarjolla laadukasta opetusta.

PXL Healthcare kampuksella tunnelma oli rento ja välitön. Opettajat ja opiskelijat tunsivat toisensa ja itse sain lämpimän vastaanoton vieraana – niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin toimesta. Healthcare kampus oli toiminut aikoinaan synnytyssairaalana ja rakennuksen seinillä oli valokuvia tältä ajalta. Vaikka rakennus oli vanha ja huokui historiaa, tilat olivat opetuksen näkökulmasta monipuoliset, toimivat ja viihtyisät. Kampuksella myös kannustettiin hyvinvointiin. Portaissa kehotettiin muun muassa ”Sweat now – shine later”.

PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.
PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Vaihtoviikon jälkeen totean kuitenkin, että vaihtoon matkustaminen avartaa myös työn tekemistä opettajana. Itselläni on ainakin repussa uusia ideoita ja ajatuksia sekä kontakteina uusia tuttavuuksia. Jos opiskelijana harkitset vaihtoon lähtemistä, PXL Healthcare olisi mielestäni oikein hyvä vaihtoehto!


Erasmus+ -ohjelmasta on mahdollista saada apuraha myös opettaja- tai henkilökuntavaihtoon. Intranetissä (vaatii kirjautumisen) on aiheesta lisätietoa SAMKin henkilökunnalle. Opiskelijat löytävät lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).


Kuvat ja teksti: Hoitotyön lehtori Heli Mäkelä

Artikkelikuva: Hasseltin japanilaisessa puutarhassa kirsikkapuut olivat puhkeamaisillaan kukkaan

Data economy of maritime logistics

In Helsinki on a Thursday in January, much of the past and future of data economy in maritime logistics was summarized. The data economy is: ”An economy in which data serves as a key resource, creating value for organizations, businesses and society at large through the collection, analysis and exploitation of data” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

The Maritime Logistics Research Center is one of the research centers at SAMK.  The data economy has been studied and developed at the Maritime Logistics Research Centre for several years in various research and development projects. The ”Port Activity App”, originally developed in the Interreg Central Baltic Efficient Flow project, has been the most successful example of the transfer of data economy research to the industry. The Port Activity App was selected for Sitra’s list of the Most Interesting Data Economy Solutions in late 2023. 24 solutions from companies, research institutes and public actors across Finland made the list.  The Port Activity App shares real-time information with maritime transport operators. The app saves nerves, time, and money. Read more.

Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event was held in Ruoholahti, Helsinki, in January 2024 for the shortlisted and the applicants.  Minna Keinänen-Toivola and Heikki Koivisto presented Port Activity App.

After the introductory speeches at the networking event, a panel discussion highlighted different perspectives of the data economy.  The panelists were Minna Keinänen-Toivola (Satakunta University of Applied Sciences), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto University) and Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderated the panel. Keinänen-Toivola pointed out that people have different data capabilities. Everyone from pen and paper natives to digital natives and data economy natives are needed for fair data solutions. The panel discussed at length how to export the data economy and what are the main challenges and opportunities for exporting?

Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra's networking event.
Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra’s networking event.

The second session of the day was a series of meetings on the maritime information management system NEMO.   The national new maritime information management system NEMO will be introduced in Finland in 2025. Maritime traffic reports will be issued and the information on the reports will move automatically in a single report in NEMO. NEMO is based on EU Regulation 2019/1239. NEMO has been in preparation in Finland for several years. Satakunta University of Applied Sciences, Maritime Logistics Research Center became partner in the development of NEMO through Connected Europe Facility funding. The NEMO CEF project is led by the Fintraffic VTS, and the associated partner is Traficom. For the first time, SAMK and Fintraffic experts met face to face within the NEMO CEF.

SAMK’s role in the NEMO CEF project is to study and develop NEMO in accordance with the principles of sustainable development.  SAMK will define key performance indicators, study pilot cases and test and validate the whole innovative process. Read more.  

Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.
Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.

NEMO will influence the work of many different actors in maritime logistics. One of the key groups is shipbrokers, who make port calls declarations for passenger and cargo ships. During an intensive day, the Shipbrokers Finland was also visited to meet Sari Turkkila, General Manager.  The ship clearance or port operator business in Finland and the expectations of the association’s member companies from NEMO were discussed with Sari.

Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).
Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).

Work on NEMO’s sustainable development themes is just beginning. The aim is for NEMO to become a data economy solution that serves different actors and develops the sector further.

Text: chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

Photos: project manager Heikki Koivisto and chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

In the article photo Heikki Koivisto and Minna Keinänen-Toivola are ready for Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event.

Merilogistiikan datataloutta

Tammikuisena torstaina tiivistyi paljon mennyttä ja tulevaa merilogistiikan datatalouden kokonaisuutta. Datatalous on: ”Taloutta, jossa data toimii keskeisenä resurssina luoden arvoa organisaatioille, yrityksille ja yhteiskunnalle laajemmin datan keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kautta” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

Merilogistiikan tutkimuskeskus on yksi SAMKin tutkimuskeskuksista.  Datataloutta on Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa tutkittu ja kehitetty jo useita vuosia eri tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Alun perin Interreg Central Baltic Efficient Flow -hankkeessa kehitetty satamasovellus ”Port Activity App” on ollut menestyksekkäin esimerkki datataloustutkimuksen siirtymisestä alan toimijoiden käyttöön. Port Activity App valittiin Sitran datatalouden kiinnostavimmat listalle loppuvuodesta 2023. Listalle nousi 24 ratkaisua yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja julkisilta toimijoilta läpi Suomen.  Port Activity App:ssa jaetaan reaaliaikaista tietoa meriliikenteen toimijoille. Sovellus säästää hermoja, aikaa ja rahaa. Lue lisää.

Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuus pidettiin listalle valituille ja sinne hakeneille tahoille Ruoholahdessa Helsingissä tammikuussa 2024. Port Activity Appia edustivat Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto.

Verkostoitumistilaisuuden alustuspuheenvuorojen jälkeen paneelikeskustelussa tuotiin esiin datatalouden eri näkökulmia.  Panelisteina olivat Minna Keinänen-Toivola (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto yliopisto) ja Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderoi keskustelua. Keinänen-Toivola nosti esiin, että ihmisillä on erilaisia datakyvykkyyksiä. Kaikkia, niin kynä ja paperi -natiiveita, diginatiiveita kuin datatalousnatiiveita, tarvitaan reilun datan ratkaisuihin. Paneelissa keskusteltiin laajasti, miten datataloudesta voisi saada vientiä ja mitkä ovat viennin suurimmat haasteet ja mahdollisuudet?

Minna Keinänen-Toivola istuu yhdellä neljästä tuolista ennen verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelua.
Minna Keinänen-Toivola oli yksi Sitran verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelijoista.

Päivän toisena kokonaisuutena olivat tapaamiset Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMOon liittyen.   Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2025 uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO. NEMOssa meriliikenteen ilmoituksia annetaan ja ilmoitusten tieto liikkuu yhdellä ilmoituksella automaattisesti. NEMO pohjautuu EU-asetukseen 2019/1239. NEMOa on valmisteltu Suomessa jo usean vuoden ajan. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus tuli mukaan NEMOn kehittämiseen Connected Europe Facility-rahoituksen myötä. NEMO CEF-hanketta vetää Fintraffic Meriliikenteenohjaus (Fintraffic VTS) ja liitännäispartneri on Traficom. SAMKin ja Fintrafficin asiantuntijat tapasivat ensimmäistä kertaa kasvotusten NEMO CEF puitteissa. 

SAMKin rooli on NEMO CEF-hankkeessa tutkia ja kehittää NEMOa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  SAMK määrittelee avainmittareita, tutkii pilottitapauksia ja testaa sekä validoi koko uudistuvaa prosessia. Lue lisää.

Minna Keinänen-Toivola (SAMK), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki [Fintraffic Meriliikenteen ohjauskeskus (Fintraffic VTS)] ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMO:n parissa.
Minna Keinänen-Toivola (vasemmalla), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki (Fintraffic Meriliikenteenohjaus, Fintraffic VTS) ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMOn parissa.

NEMO tulee vaikuttamaan moniin eri merilogistiikan toimijoiden töihin. Yhtenä keskeisenä ryhmänä ovat laivameklarit, jotka tekevä matkustaja- ja rahtialusten satamakäyntien ilmoituksia. Tehokkaan päivän aikana vierailtiin myös Suomen Laivameklarit r.y.:ssa tapaamassa toiminnanjohtaja Sari Turkkilaa. Sarin kanssa keskusteltiin laivanselvitys- tai satamaoperaattoritoiminnasta Suomessa ja mitä odotuksia yhdistyksen jäsenyrityksillä on NEMOon.

Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.
Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.

Työ NEMOn kestävän kehityksen teemojen parissa on alussa. Tähtäin on, että NEMOsta tulee datatalouden ratkaisu, joka palvelee eri toimijoita ja kehittää alaa eteenpäin.

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuvat: hankepäällikkö Heikki Koivisto ja johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Artikkelikuvassa Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola ovat valmiina Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuuteen.

Hälsa och välfärd – Hyvinvointia, kulttuuria ja saaristomaisemia

Osallistuimme SAMKin vapaasti valittavalle “Hälsa och välfärd på svenska” -opintojaksolle, jonka kautta pääsimme tutustumaan kahden Maarianhaminan sote-alan kohteen lisäksi myös Ahvenanmaan kulttuuriin. Matkan piti aluksi suuntautua myös Tukholmaan, mutta kuljetusalan lakon takia kävimme vain Maarianhaminassa. Matkaan lähdimme tiistaina 30.1.2024 aamulla laivalla ja palasimme takaisin jo seuraavan päivän iltana.

Opintomatkalla mukana oli kaksi opettajaa, Mari Linna sekä Anna-Sofia Salminen. Opettajien lisäksi oli mukana yhteensä seitsemän SAMKin sote-alan opiskelijaa (kaksi fysioterapeutti-, kaksi geronomi-, kaksi hoitotyönopiskelijaa sekä yksi sosionomiopiskelija).

Rauhallista menoa Ahvenanmaan kaduilla

Vierailumme ajankohta osui matkailusesongin ulkopuolelle, joten Maarianhaminan kaduilla ei ollut vilkasta menoa. Liekö syynä myös kovin liukas keli, joka rauhoitti meidänkin askeleitamme kaupungissa kävellessämme. Eri kohteiden välillä kulkiessamme käveltyjä kilometrejä kuitenkin kertyi mukavasti ja raikas meri-ilma tarjosi happirikasta ulkoilua meille saaressa vierailijoille.

Sukellus Ahvenanmaan historiaan

Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisessa museossa pääsimme tutustumaan opastetulla kierroksella Ahvenanmaan historiaan. Kierroksen aloitimme palaten ajassa 7500 vuotta taaksepäin ja kuulimme mielenkiintoisia tapahtumia sekä tarinoita vuosien varrelta aina nykypäivään saakka.

Vierailijaryhmä kävi tutustumassa päivätoimintakeskukseen.

Tutustumiskäynnit kohteisiin

Keskiviikkona aamulla luovutettuamme huoneemme Hotelli Pommernissa suuntasimme tutustumaan Rehab City –nimiseen yritykseen. Yrityksen toiminnasta oli kertomassa sydämellään työtätekevä, pitkän linjan ammattilainen, fysioterapeutti Mats Danielsson. Rehab Cityssä työskentelee fysioterapeuttien lisäksi toimintaterapeutti, puheterapeutti ja henkilökohtainen valmentaja sekä hieroja. Paikassa tarjotaan monipuolisesti kuntoutuspalveluita, ja se onkin monipuolinen työpaikka. Rehab Cityssä on mahdollisuus tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Danielsson kertoi, että paikka sopisi esimerkiksi fysioterapeuteille loppuopintojen harjoittelupaikaksi juuri monipuolisuutensa takia, mutta siellä tarvitaan jo laajaa tietotaitoa. “Erikoisuutena”, verrattuna Suomen kuntoutuskeskuksiin oli se, että heillä oli oma uima-allas, jota hyödynnettiin paljon fysioterapiassa ja ryhmäliikunnoissa.

Ennen lähtöä takaisin kotiin ehdimme vielä vierailemaan KST:n (Kommunernas socialtjänst k.f) kehitysvammaisille sekä autisteille henkilöille järjestetyssä päivätoiminnassa, jossa saimme kohdata mukavia persoonia, niin henkilökunnassa, kuin päivätoiminnan asiakkaissakin. KST:n tavoitteena on parantaa asiakkaidensa elämänlaatua auttamalla heitä. Asiakkaita esimerkiksi neuvotaan ja autetaan työnhaussa. Päivätoiminta soveltuu hyvin sote-alan opiskelijoille harjoittelupaikaksi ja on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, koska kielitaitovaatimus ei ole niin suuri.

Rohkaistumista ruotsin kielen puhumiseen

Opintojakson aikana pääsi hyvin harjoittamaan omaa ruotsin kielen taitoa ja heikommallakin ruotsin kielen taidolla pärjäsi hyvin. Matkan aikana pääsi oppimaan uutta, hyödyllistä, sote-alalle soveltuvaa sanastoa, josta varmasti on hyötyä myös tulevaisuudessa. Myös jos vähänkin mietityttää ruotsinkieliseen paikkaan harjoitteluun meneminen, on opintojakso hyvä ponnahduslauta tällaiselle.

Kiitos Svenska Kulturfonden i Björneborg:in myöntämästä stipendistä, joka mahdollisti opintomatkamme ja pääsimme tutustumaan Ahvenanmaan kulttuuriin, asukkaisiin sekä alueen sote-palveluihin.

Jos kiinnostuit Ahvenanmaasta tai olet pohtinut kaksi- tai ruotsinkielistä harjoittelua, tutustu Praktik på svenska -Moodleen, jossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja. Niin mekin teemme!

”En riktig skäribo vill skydda allt som är nära”.

(Oikea saaristolainen suojaa kaikkea, mikä on lähellä.)

– Jannen repliikki Myrskyluodon Maijan prologissa

Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.
Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.

Kirjoittajat: Jemina Nurminen toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja Virpi Suojanen ensimmäisen vuoden geronomiopiskelija

Artikkelikuvassa ryhmä on menossa tutustumaan Rehab Cityyn.

Kehitämme kuntoutusteknologian osaamista yhdessä ukrainalaisten kanssa

Keväällä 2023 avautui nopealla aikataululla toteutettu Opetushallituksen TFK-haku ukrainalaisten korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pitkään kypsytelty idea hyvinvointiteknologian ja kuntoutuksen yhdistämisestä YAMK-opinnoissa tuntui sopivalta aiheelta hakuehtoihin nähden.

Meillä SAMKissa oli aikaisempia yhteyksiä useampaankin ukrainalaiseen yliopistoon REHAB-hankkeen ja kv- vierailuiden kautta ja tiesimme, että sodan takia tarve kuntoutukselle ja teknologian hyödyntämiselle kuntoutuksessa on lisääntynyt nopeasti. Bogomolets National Medical University (NMU) Kiovassa valikoitui partneriksi tähän hankehakuun, koska sieltä oli sopivasti kaksi opettajaa vaihdossa SAMKissa keväällä ja heillä oli valmiudet nopeaan toimintaan niin yhteistyöidean kehittelyssä kuin tarvittavien dokumenttien hankkimisessa. Heinäkuussa 2023 saimme yhtenä seitsemästä suomalaisesta korkeakoulusta myönteisen rahoituspäätöksen hankkeellemme. Technology in Rehabilitation -hankkeessa (TecRe) on tavoitteena kehittää ja pilotoida yhteistoteutuksina toteuttavat kolme kuntoutusteknologiaan liittyvää opintojaksoa. Näistä kaksi on verkko-opetuksena toteuttavia teoriaopintojaksoja vuoden 2024 aikana ja viimeinen on yhdeksän vuorokauden mittainen intensiivikurssi SAMKissa kevätlukukaudella 2025.  Bogomoletskissa moduuli tulee yhdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi fysioterapian maisteriopintoihin, meillä SAMKissa kokonaisuus sopii erityisesti hyvinvointiteknologian ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen YAMK-opiskelijoille mutta muissakin YAMK-ryhmissä saattaa olla aiheesta kiinnostuneita.

Yrityskäynneiltä ideoita opintojaksojen suunnitteluun

Hankkeen kick-off-tapaaminen toteutui Porissa viikolla 44. Kiovasta hankkeen käynnistykseen osallistui neljä fysioterapiakoulutuksen ja simulaatio-opetuksen opettajaa Elena Dorofieva, Oksana Hlyniana, Ksenia Yarymbash  ja Julia Bioko.  SAMKista mukana olivat Anu Elo (projektipäällikkö), Merja Sallinen, Mari Törne, Mikko Nieminen ja Anja Poberznik. Ohjelmassa oli yhteisten keskustelujen ja suunnittelupalaverien lisäksi yritysvierailuja kuntoutusyksiköihin, joissa teknologiaa eri muodoissaan käytetään kuntoutuksen tukena. 

Kävelyrobottidemo Laitilan Terveyskodilla synnytti innokasta keskustelua.

Laitilan terveyskodissa pääsimme seuraamaan asiakastilannetta kävelyrobotilla harjoittelusta ja MeWet-älykodissa Ulvilassa perehdyimme hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin tukea ja edistää eri ikäisten asukkaiden omatoimista arkea. Satapsykiatrian uusissa tiloissa tutustuimme teknologian tarjoamiin turvallisuuden, monikäyttöisyyden ja ekologisuuden mahdollisuuksiin. Vierailu Tukimet Oy:n tuotantolaitoksessa Raumalla lisäsi tietoisuuttamme apuvälineiden innovaatio-, valmistus- ja markkinointiprosesseista. SAMKin teknologian labrassa tutustuimme erilaisiin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin sekä niiden kehittämiseen ja soveltamiseen erilaisia kuntoutujia silmällä pitäen.  Vierailut avarsivat näkemyksiä erilaisten teknologioiden käyttömahdollisuuksista ja herättivät paljon innostunutta keskustelua.

Erilainen pedagoginen ajattelutapa herätti keskustelua

Kick-off-viikon aikana käydyt viralliset ja epäviralliset keskustelut nostivat esiin korkeakoulujen varsin erilaiset toimintakulttuurit ja pedagogiset ratkaisut koulutuksen toteuttamisessa.  Ukrainalaisen koulutuksen pedagogiikka näyttäytyi meille samkilaisille varsin opettajajohtoisena ja tiukasti strukturoituna. Ukrainalaisopettajat havahtuivat itsekin viikon edetessä siihen, miten meillä SAMKissa opiskelijan pitää itse ideoida ja pohtia esimerkiksi jonkin laitteen soveltamismahdollisuuksia erilaisille kuntoutujille, eivätkä ”oikeat vastaukset” välttämättä olekaan opettajalla. Myös oppimisen arviointi herätti paljon keskustelua ja pohdintaa: mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja erityisesti, miten todennetaan, että opiskelija on tehnyt riittävän tuntimäärän kussakin opintojaksossa? Meille tuntimäärien todentaminen tuntui vieraalta ajatukselta, kun olemme tottuneet ajattelemaan, että on opiskelijan vastuulla käyttää aikansa niin, että opintojakson tavoitteet täyttyvät. Joku tarvitsee siihen enemmän aikaa, joku vähemmän.

Projektitutkija Krista Toivonen esitteli MetWet-kodilla erilaisia teknologisia ratkaisuja ja kertoi käyttökokemuksista.

Kun suunnittelemme yhteisiä opintojaksoja, joissa molempien korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat toimivat sekaryhmissä ja yhteistyötä tehden, on tarkkaan mietittävä, miten etäopetus teemoitetaan, toteutetaan ja miten osaaminen arvioidaan. Ukrainan tilanne huomioiden emme voi tietenkään edellyttää tiettyyn aikaan sidottuja luentoja tai ryhmäsessioita vaan opinnot pitää suunnitella joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Miten samalla huolehditaan siitä, että opiskelijat voivat rikastaa osaamistaan keskustellen ja kokemuksiaan ja ideoitaan vaihtaen? Suunnittelutyössä päästiin kick-off-viikon aikana hyvään vauhtiin, mutta paljon on vielä yhdessä pohdittavaa ja hiottavaa ennen kuin ensimmäinen opintojakso on valmis pilotoitavaksi ensi keväänä.

Teksti: yliopettaja Merja Sallinen

Kuvat: Technology in Rehabilitation -hanke

Artikkelikuvassa on koko työryhmä Mikko Niemistä lukuun ottamatta. Artikkelin kirjoittaja Merja Sallinen on kuvassa vasemmalla.