Kategoria: Yleinen

SAMKin opinnäytetöiden parhaimmiston tiivistelmät on koottu vuodesta 2012 saakka yhteen julkaisuun.  Viime vuosina julkaisussa on ollut myös palkittujen opiskelijoiden tekstejä omista oppimisprosesseistaan. Tämä Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen kuin aiemmin.

Ajatus uudistaa Osaajaa syntyi jo viime vuonna – sekä saavutettavuuden että yleisemmin tuoreen ulkoasun näkökulmasta. Uudistus käynnistettiin kevättalvella 2024, ja uudistettu graafinen ilme oli valmiina odottamassa huhtikuun lopussa saatavia kilpailun tuloksia.

Tässä haluamme hiukan avata sitä, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa tässä julkaisussa ja mitä sen eteen on tehty.

Kirjaintyypin selkeys on tärkeää

Olimme kirjanneet uudistuslistalle muun muassa seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat parannukset:

1.         leipätekstin koon kasvattaminen
2.         rivivälin kasvattaminen
3.         tekstin vasemman laidan tasaus.

Aloitimme fontin eli kirjaintyypin valinnalla. Saavutettavuuden näkökulmasta kaikkien merkkien olisi hyvä olla toisistaan selkeästi eroavia. Hyvä fontti olisi sellainen, jossa 1 (yksi), I (iso i-kirjain) sekä l (pieni L-kirjain) erottuvat toisistaan. Sama pätee isoon O-kirjaimeen ja nollaan. Vertailujen jälkeen päädyimme Arialiin, jota on monilla saavutettavuusaiheisilla sivustoilla kuvailtu yleisesti saavutettavaksi fontiksi, vaikka haasteelliset merkit (iso i, pieni L) eivät erotu selkeästi toisistaan. Esimerkiksi Verdana-fontti olisi saavutettavuuden näkökulmasta vielä parempi, mutta valitsimme visuaalisesti aiempaa Osaajan fonttia muistuttavan ja SAMKin brändikirjastakin tutun Arialin.

Kuvat ja linkit ruudunlukijan näkökulmasta

Saavutettavuuden vuoksi kuviin tulee asettaa ALT-tekstit (tekstivastineet, vaihtoehtoiset tekstit), jotka ruudunlukija lukee. Niissä kuvaillaan kuvan sisältöä näkövammaiselle – ne ovat siis eri asia kuin kuvateksti. Kuvien ALT-tekstit ovat tuttuja myös esimerkiksi opinnäytetyön tekijöille, niihinkin ALT-tekstit tulee laatia.

Saavutettavissa julkaisuissa myös linkeille laaditaan ALT-tekstit. Osaajassa kunkin opinnäytetyön tiivistelmän jälkeen kerrotaan, mistä opinnäytetyön löytää, esimerkiksi ”Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024590″. Se, että ruudunlukija lukee tuon osoitteen ääneen (urn piste fi kautta urn kaksoispiste än bee än kaksoispiste…), ei tuota hyötyä käyttäjälle. Nyt ruudunlukija on asetettu lukemaan linkit näin: ”NN:n opinnäytetyö Theseus.fi-sivustolla”.

Lisäksi ns. kuvituksellisiksi tarkoitetut sivut, joiden teksti on julkaisussa luettavissa myös muualla, on asetettu ohitettaviksi. Ruudunlukija ei siis lue niitä lainkaan, koska kuultuina ne oikeastaan vain häiritsisivät.

Ulkoasu muutenkin uudeksi

Kannessa säilytettiin puuteema – ja oppimisen hedelmät. Ilme kuitenkin muuttui. Väriinkin meillä on tietty idea. Osaajan kannessa on jo aiemmin hyödynnetty muutaman kerran Pantonen väri-instituutin valitsemaa julkaisuvuoden ”vuoden väriä”. Valitun värin ajatellaan kuvastavan globaalia tunnelmaa ja asenteita kyseisenä ajankohtana. Esimerkiksi koronan jälkeen maailmaan tarvittiin iloa ja positiivisuutta, jonka vuoksi Osaaja 2020 -julkaisun kansi oli pirteän keltainen julkaisuvuoden 2021 vuoden värin mukaisesti. Ulkoasun uudistuksen jälkeen kannessa nähdään jatkossakin vuoden väriä.
Tällä muodon toistuvuudella ja värin muutoksella on haluttu yhtäältä sitä, että julkaisut/kannet erottuvat toisistaan ja toisaalta sitä, että julkaisu on tunnistettavissa ja että sen taitto on helppo toteuttaa. Näin julkaisun graafista ilmettä tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan – tämä on tietysti aina myös taloudellinen kysymys.

Se, että tekstien oikea reuna ei ole nyt tasattu, herättää näkevissä lukijoissa monenlaisia ajatuksia. Molempiin reunoihin tasattu teksti voi luoda epätasaisia sanavälejä (valkoisia ”puroja” tekstin sisään tai liian lähekkäin olevia sanoja), mikä vaikeuttaa tekstin lukemista erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen haasteita, kuten dysleksia. Monelle molempien reunojen tasaus näyttäytyy kauniimpana ja siistimpänä, niin myös meille. Nyt kuitenkin halusimme toteuttaa julkaisun mahdollisimman pitkälle saavutettavana ja helppolukuisena.

Teksti: Anne Sankari & Heidi Valtonen

Anne Sankari on ollut yksi Osaajan toimittajista jo vuodesta 2013 (Osaaja 2012).

SAMKin alumni Heidi Valtonen on taittanut Osaajaa vuodesta 2017 ja suunnitellut sille nyt uuden graafisen ilmeen.



Lähteitä:
Pantone. (n.d.). Color of the Year. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year
Pantone (7.12.2023). How Does Pantone Select the Pantone Color of the Year? An Interview with Laurie Pressman, Vice President of the Pantone Color Institute. https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year/choosing-the-pantone-color-of-the-year
Satakunnan ammattikorkeakoulu. (n.d.). SAMK Brändikirja. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://brandikirja.samk.fi/talta-naytamme/
Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas. Seloit.
W3C. (2016). The World Wide Web Consortium. Visual Presentation: Understanding SC 1.4.8. Haettu 11.6.2023 osoitteesta https://www.w3.org/TR/2016/NOTE-UNDERSTANDING-WCAG20-20161007/visual-audio-contrast-visual-presentation.html

The International Tourism Management degree program faced similar challenges to other international degree programs: it takes time for international students to arrive in Finland, and they come individually throughout the academic year.

We had the opportunity to develop a flexible start concept beginning in autumn 2023, called ongoing enrollment. In this concept, most first-year courses are offered in a way that allows students to start at any time, meaning on the very day they arrive on campus.

Different courses were implemented slightly differently, but the main principle remained the same. The course content was divided into smaller learning objectives. We called these units “themes,” and each course included a certain number of themes, for example, six themes.

Each theme includes a weekly lecture and/or workshop and assignments. After all the themes are covered, a new round of themes begins. In the ongoing enrollment concept, at least two rounds should be conducted per semester.

The system is flexible for students, as they can enroll in the course on any theme. For example, if a student starts a six-theme course at theme 3, they will proceed in order through themes 3, 4, 5, and 6, then in the next round, themes 1 and 2. In addition to the themes, there may be a final exam or assignment, which becomes available to the student after completing most of the assignments from the themes.

The concept is described in the course ”Introduction to Tourism and Hospitality Business” as follows: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on-campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

The ongoing enrollment concept can be implemented in various ways. The picture below (Huuhka 2024) is an example from the course Cultural Competence as a Success Factor, which had three rounds during the fall semester 2023. In this implementation, the second round and first round lectures were partly joint. For example, “categorizing cultures,” “Hofstede,” “the Lewis Model,” and “study circle” were the same for both rounds.

Attention should be given to learning objectives, teaching content, teaching methods, assessment criteria, and feedback as in any other courses. It is also recommended to create a core content analysis to support teaching and help students set their own learning goals.

Positives:

• Students can start their studies immediately after arriving on campus without any waiting.

• Developing a new pedagogical solution is rewarding for teachers.

• The ongoing enrollment concept is also flexible for teachers.

• Students easily adopted and understood the concept.

Points to Consider:

• Teaching many rounds felt repetitive for the teachers.

• Students were confused about courses that were not in ongoing enrollment.

• The concept and Moodle platform need to be clear and accessible.

• Teachers should be careful with allowing retakes of assignments in this concept.

• The timetable and flexible start model don’t work fluently together yet.

• Teachers need to give grades regularly and consider carefully how students request their grades.

• Not all elements of the concept had established pedagogical terms.

Text: Senior Lecturers Jonna Huuhka and Jaana Ruoho

Artcle photo: Inna Saarinen

We used the help of ChatGPT in the translation process from Finnish to English.

Olen Meeri, ja olen kahdeksannella luokalla koulussa. Käyn koulua Björneborgs svenska samskolassa. Muutama viikko sitten pääsin viettämään TET-viikkoa eli työelämään tutustumista SAMKissa. Pääsin joka päivä tutustumaan erilaisiin työympäristöihin ja paikkoihin SAMKissa. Viikon aikana opin hurjan paljon uusia asioita, ja olen tosi kiitollinen siitä, että minut otettiin lämpimästi vastaan SAMKissa. Kaikki opiskelijat sekä henkilökunta olivat todella mukavia.

Maanantai – RoboAI ja hoitotyö

Maanantaina oli minun ensimmäinen “työpäiväni”. Pääsin tutustumaan RoboAI-laboratorioon, mikä oli todella mielenkiintoista. Sain tehtäväkseni tehdä 3D-tulostimella oman avaimenperän.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin robotteihin ja koneisiin. Niistä mieleenpainuvin oli ehdottomasti robottikoira, jota pääsin myös itse ohjaamaan.

Sen jälkeen kun olin saanut oman avaimenperän tehtyä 3D-tulostimella ja ihmeteltyä RoboAI-labrassa, pääsin seuraamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelua simulaatiohuoneessa. Se oli jännää seurattavaa, kun opiskelijat harjoittelivat ja sain itse oppia myös paljon uutta. Ryhmä oli englanninkielinen ja oli kivaa päästä puhumaan englantia.

Tiistai – Soteekki

Minun toisena TET-päivänä pääsin mukaan Soteekin toimintaan. Aamulla minulle kerrottiin Soteekin eri toiminnoista ja siitä, mitä he ylipäätään tekevät Soteekissa. Esittelyn jälkeen pääsin mukaan opiskelijaryhmän ryhmäytymishetkeen, jossa opiskelijat tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien ja pelien kautta. Sen jälkeen sain tehtäväkseni tehdä materiaalia ikäihmisille suunnattuun palveluun. Iltapäivästä pääsin osallistumaan opiskelijoiden suunnittelemaan kansainväliseen juhlaan, jossa oli erilaisia pelejä ja eri maiden ruokia syötäväksi. Tapahtuma oli englanniksi, joten se oli myös minun mielestäni kiva juttu. Oli tosi mukava tapahtuma kaikin puolin ja minun mielestäni koko päivä Soteekissa oli tosi hauska.

Keskiviikko – Kansainvälisyyspalvelut

Keskiviikkona pääsin tutustumaan kansainvälisyyspalveluihin SAMKissa. Aamupäivästä minulle kerrottiin yleisesti, mikä on kansainvälisyyspalvelut ja minkälaisia työtehtäviä heillä siellä on. Keskiviikkona pääsin myös tutustumaan SAMKin uuteen Peliselliin. Siellä oli erilaisia pelikoneita, säkkituoleja, pelejä, VR-laseja ja kaikenlaista muuta.

Iltapäivästä pääsin seuraamaan kansainvälisyyspalveluiden tutorointiluentoa, joka oli opiskelijoille englanniksi. Kesken luentoa alkoi paloharjoitus ja jouduimme kaikki kokoontumaan pihalle.

Torstai – Viestintä

Torstaina pääsin tutustumaan SAMKin viestinnän toimintaan. Ensimmäisenä pääsin tutustumaan viestinnän tehtäviin ja työtiloihin. Viestinnässä tehtäväkseni sain kirjoittaa tätä blogia. Sen jälkeen pääsin suunnittelemaan, kuvaamaan ja editoimaan TikTok-videon, joka julkaistiin myöhemmin SAMKin TikTokkiin. Aiheena videossa oli SAMK TET-harjoittelijan silmin. Sitä oli tosi kiva kuvata ja kuvailla eri paikkoja ympäri SAMKia.

Perjantai – Kirjasto

Perjantaina oli vuorossa SAMKin kirjastossa työskentelyä ja tutustumista heidän työtehtäviin. Pääsin lajittelemaan kirjoja oikeille hyllyille, palauttamaan kirjoja ja myös tutustumaan hakupalveluihin. Kirjastossa oli mukava työskennellä ja tykkäsin järjestellä kirjoja.

Koko työviikko SAMKissa oli hyvin mielenkiintoinen ja opin tosi paljon uusia asioita. SAMKin henkilökunta oli todella ihania ja ystävällisiä. Kiitän kaikkia siitä, että sain tulla.

Teksti ja kuvat: Työelämään tutustuja Meeri Linna

Lähdin henkilökuntavaihtoon Belgiaan kevään kynnyksellä. Kotoa Porista lähtiessä pakkasmittari näytti muutamaa pakkasastetta, mutta muutaman tunnin kuluttua Belgiaan saapuessa aurinkoinen kevätsää toivotti minut tervetulleeksi – ihanaa! Matkustaessani junan kyydissä Brysselistä Hasseltiin ihastelin vihertävää ruohoa, puihin puhkeavia silmuja ja valkovuokkoja. Miten täältä voi palata lumen keskelle?

Hasselt on väkiluvultaan suurin piirtein Porin kokoinen kaupunki Belgian koillisosassa. Kaupunki tuntui heti kotoisalta ja sen läpi oli mukava kävellä kohti määränpäätä – PXL Hogeschoolia. Oppilaitoksen rakennukset ovat eri puolilla kaupunkia, mutta hoitotyön koulutusohjelman rakennus sijaitsi keskustan liepeillä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennuksessa oli aikoinaan toiminut synnytyssairaala ja sen historia oli näkyvillä kuvina seinillä, vaikka muuten tilat oli modernisoitu hoitotyön opetuksen tarpeisiin.

Eurooppalainen sairaanhoitajakoulutus pohjautuu ammattipätevyysdirektiiviin, jonka mukaan koulutuksen konkreettiset sisällöt ovat yhtäläisiä eri EU-maissa. Oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä kuitenkin toteutetaan eri tavoin meillä Suomessa ja heillä Belgiassa. Belgiassa sairaanhoitajan koulutus kestää 4 vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä, kun taas meillä Suomessa koulutus kestää 3,5 vuotta. Kätilön koulutus kestää Belgiassa 3 vuotta, kun taas meillä sen pituus on 4,5 vuotta, mutta koulutus Suomessa antaa pätevyyden myös sairaanhoitajan tehtävään, toisin kuin Belgiassa. Belgiassa kätilön koulutuksen jälkeen tulee jatkaa opintoja, jotta voi saada myös sairaanhoitajan pätevyyden, mutta meillä Suomessa tilanne on päinvastainen. Toisaalta tärkeää oli myös huomata, miten paljon yhtäläisyyksiä koulutuksissa on. Suomessa hankitulla sairaanhoitajan pätevyydellä voisin ainakin itse turvallisin mielin hakeutua töihin Belgiaan.

Yksi keskeinen osa sairaanhoitajan koulutusta on kaikkialla kädentaitojen harjoittelu. Opiskelijat haluaisivat usein harjoitella kädentaitoja enemmänkin kuin mitä opetuksen ohessa on mahdollista. PXL oli keksinyt tähän hienon ratkaisun. Opiskelijoilla on mahdollisuus varata hoitotyön harjoitusluokkaa itsenäiseen kädentaitojen harjoitteluun. Oppilaitoksen sivuille opettajat ovat laatineet opetusvideoita kertaukseksi tavallisimmista kädentaitoista. Opintojen alussa opiskelijat hankkivat itselleen maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää tarvikkeita muun muassa injektion antamiseen, kanylointiin, nesteensiirtoon ja katetrointiin. Näitä itse kustannettuja tarvikkeita opiskelijat sitten hyödyntävät itsenäisessä harjoittelussa. Tarvikepaketin vastaanottaessaan opiskelijat allekirjoittavat sitoumuksen näiden turvallisesta ja oikeaoppisesta käsittelystä. Tällaista toimintatapaa toivoisin, että voisimme hyödyntää myös täällä meillä SAMKissa.

Vaihtoviikon aikana pääsin seuraamaan hoitotyön opetusta. Opetuksen kieli oli hollanti, joten seuraaminen oli aika ajoin haastavaa, vaikka osa asioista ystävällisesti käännettiinkin minulle englanniksi. Onneksi opetettavat aiheet olivat itselle ainakin osittain tuttuja, niin niiden seuraaminen oli helpompaa ja huomasin jopa ymmärtäväni osan hollanniksi puhutuista asioista. Kielihaasteista huolimatta oli virkistävää ja opettavaista seurata belgialaisten kollegoiden työskentelyä. Poimin viikon aikana mukaani useita pieniä asioita, joita aion hyödyntää myös omassa opetuksessani. Huomionarvoista oli kuitenkin myös tunne siitä, että meillä SAMKissa on opiskelijoille tarjolla laadukasta opetusta.

PXL Healthcare kampuksella tunnelma oli rento ja välitön. Opettajat ja opiskelijat tunsivat toisensa ja itse sain lämpimän vastaanoton vieraana – niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin toimesta. Healthcare kampus oli toiminut aikoinaan synnytyssairaalana ja rakennuksen seinillä oli valokuvia tältä ajalta. Vaikka rakennus oli vanha ja huokui historiaa, tilat olivat opetuksen näkökulmasta monipuoliset, toimivat ja viihtyisät. Kampuksella myös kannustettiin hyvinvointiin. Portaissa kehotettiin muun muassa ”Sweat now – shine later”.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Vaihtoviikon jälkeen totean kuitenkin, että vaihtoon matkustaminen avartaa myös työn tekemistä opettajana. Itselläni on ainakin repussa uusia ideoita ja ajatuksia sekä kontakteina uusia tuttavuuksia. Jos opiskelijana harkitset vaihtoon lähtemistä, PXL Healthcare olisi mielestäni oikein hyvä vaihtoehto!

Erasmus+ -ohjelmasta on mahdollista saada apuraha myös opettaja- tai henkilökuntavaihtoon. Intranetissä (vaatii kirjautumisen) on aiheesta lisätietoa SAMKin henkilökunnalle. Opiskelijat löytävät lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Kuvat ja teksti: Hoitotyön lehtori Heli Mäkelä

Artikkelikuva: Hasseltin japanilaisessa puutarhassa kirsikkapuut olivat puhkeamaisillaan kukkaan

In Helsinki on a Thursday in January, much of the past and future of data economy in maritime logistics was summarized. The data economy is: ”An economy in which data serves as a key resource, creating value for organizations, businesses and society at large through the collection, analysis and exploitation of data” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

The Maritime Logistics Research Center is one of the research centers at SAMK.  The data economy has been studied and developed at the Maritime Logistics Research Centre for several years in various research and development projects. The ”Port Activity App”, originally developed in the Interreg Central Baltic Efficient Flow project, has been the most successful example of the transfer of data economy research to the industry. The Port Activity App was selected for Sitra’s list of the Most Interesting Data Economy Solutions in late 2023. 24 solutions from companies, research institutes and public actors across Finland made the list.  The Port Activity App shares real-time information with maritime transport operators. The app saves nerves, time, and money. Read more.

Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event was held in Ruoholahti, Helsinki, in January 2024 for the shortlisted and the applicants.  Minna Keinänen-Toivola and Heikki Koivisto presented Port Activity App.

After the introductory speeches at the networking event, a panel discussion highlighted different perspectives of the data economy.  The panelists were Minna Keinänen-Toivola (Satakunta University of Applied Sciences), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto University) and Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderated the panel. Keinänen-Toivola pointed out that people have different data capabilities. Everyone from pen and paper natives to digital natives and data economy natives are needed for fair data solutions. The panel discussed at length how to export the data economy and what are the main challenges and opportunities for exporting?

The second session of the day was a series of meetings on the maritime information management system NEMO.   The national new maritime information management system NEMO will be introduced in Finland in 2025. Maritime traffic reports will be issued and the information on the reports will move automatically in a single report in NEMO. NEMO is based on EU Regulation 2019/1239. NEMO has been in preparation in Finland for several years. Satakunta University of Applied Sciences, Maritime Logistics Research Center became partner in the development of NEMO through Connected Europe Facility funding. The NEMO CEF project is led by the Fintraffic VTS, and the associated partner is Traficom. For the first time, SAMK and Fintraffic experts met face to face within the NEMO CEF.

SAMK’s role in the NEMO CEF project is to study and develop NEMO in accordance with the principles of sustainable development.  SAMK will define key performance indicators, study pilot cases and test and validate the whole innovative process. Read more.  

NEMO will influence the work of many different actors in maritime logistics. One of the key groups is shipbrokers, who make port calls declarations for passenger and cargo ships. During an intensive day, the Shipbrokers Finland was also visited to meet Sari Turkkila, General Manager.  The ship clearance or port operator business in Finland and the expectations of the association’s member companies from NEMO were discussed with Sari.

Work on NEMO’s sustainable development themes is just beginning. The aim is for NEMO to become a data economy solution that serves different actors and develops the sector further.

Text: chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

Photos: project manager Heikki Koivisto and chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

In the article photo Heikki Koivisto and Minna Keinänen-Toivola are ready for Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event.

Tammikuisena torstaina tiivistyi paljon mennyttä ja tulevaa merilogistiikan datatalouden kokonaisuutta. Datatalous on: ”Taloutta, jossa data toimii keskeisenä resurssina luoden arvoa organisaatioille, yrityksille ja yhteiskunnalle laajemmin datan keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kautta” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

Merilogistiikan tutkimuskeskus on yksi SAMKin tutkimuskeskuksista.  Datataloutta on Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa tutkittu ja kehitetty jo useita vuosia eri tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Alun perin Interreg Central Baltic Efficient Flow -hankkeessa kehitetty satamasovellus ”Port Activity App” on ollut menestyksekkäin esimerkki datataloustutkimuksen siirtymisestä alan toimijoiden käyttöön. Port Activity App valittiin Sitran datatalouden kiinnostavimmat listalle loppuvuodesta 2023. Listalle nousi 24 ratkaisua yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja julkisilta toimijoilta läpi Suomen.  Port Activity App:ssa jaetaan reaaliaikaista tietoa meriliikenteen toimijoille. Sovellus säästää hermoja, aikaa ja rahaa. Lue lisää.

Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuus pidettiin listalle valituille ja sinne hakeneille tahoille Ruoholahdessa Helsingissä tammikuussa 2024. Port Activity Appia edustivat Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto.

Verkostoitumistilaisuuden alustuspuheenvuorojen jälkeen paneelikeskustelussa tuotiin esiin datatalouden eri näkökulmia.  Panelisteina olivat Minna Keinänen-Toivola (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto yliopisto) ja Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderoi keskustelua. Keinänen-Toivola nosti esiin, että ihmisillä on erilaisia datakyvykkyyksiä. Kaikkia, niin kynä ja paperi -natiiveita, diginatiiveita kuin datatalousnatiiveita, tarvitaan reilun datan ratkaisuihin. Paneelissa keskusteltiin laajasti, miten datataloudesta voisi saada vientiä ja mitkä ovat viennin suurimmat haasteet ja mahdollisuudet?

Päivän toisena kokonaisuutena olivat tapaamiset Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMOon liittyen.   Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2025 uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO. NEMOssa meriliikenteen ilmoituksia annetaan ja ilmoitusten tieto liikkuu yhdellä ilmoituksella automaattisesti. NEMO pohjautuu EU-asetukseen 2019/1239. NEMOa on valmisteltu Suomessa jo usean vuoden ajan. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus tuli mukaan NEMOn kehittämiseen Connected Europe Facility-rahoituksen myötä. NEMO CEF-hanketta vetää Fintraffic Meriliikenteenohjaus (Fintraffic VTS) ja liitännäispartneri on Traficom. SAMKin ja Fintrafficin asiantuntijat tapasivat ensimmäistä kertaa kasvotusten NEMO CEF puitteissa. 

SAMKin rooli on NEMO CEF-hankkeessa tutkia ja kehittää NEMOa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  SAMK määrittelee avainmittareita, tutkii pilottitapauksia ja testaa sekä validoi koko uudistuvaa prosessia. Lue lisää.

NEMO tulee vaikuttamaan moniin eri merilogistiikan toimijoiden töihin. Yhtenä keskeisenä ryhmänä ovat laivameklarit, jotka tekevä matkustaja- ja rahtialusten satamakäyntien ilmoituksia. Tehokkaan päivän aikana vierailtiin myös Suomen Laivameklarit r.y.:ssa tapaamassa toiminnanjohtaja Sari Turkkilaa. Sarin kanssa keskusteltiin laivanselvitys- tai satamaoperaattoritoiminnasta Suomessa ja mitä odotuksia yhdistyksen jäsenyrityksillä on NEMOon.

Työ NEMOn kestävän kehityksen teemojen parissa on alussa. Tähtäin on, että NEMOsta tulee datatalouden ratkaisu, joka palvelee eri toimijoita ja kehittää alaa eteenpäin.

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuvat: hankepäällikkö Heikki Koivisto ja johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Artikkelikuvassa Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola ovat valmiina Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuuteen.