TET-viikko SAMKissa

Olen Meeri, ja olen kahdeksannella luokalla koulussa. Käyn koulua Björneborgs svenska samskolassa. Muutama viikko sitten pääsin viettämään TET-viikkoa eli työelämään tutustumista SAMKissa. Pääsin joka päivä tutustumaan erilaisiin työympäristöihin ja paikkoihin SAMKissa. Viikon aikana opin hurjan paljon uusia asioita, ja olen tosi kiitollinen siitä, että minut otettiin lämpimästi vastaan SAMKissa. Kaikki opiskelijat sekä henkilökunta olivat todella mukavia.

Maanantai – RoboAI ja hoitotyö

Maanantaina oli minun ensimmäinen “työpäiväni”. Pääsin tutustumaan RoboAI-laboratorioon, mikä oli todella mielenkiintoista. Sain tehtäväkseni tehdä 3D-tulostimella oman avaimenperän.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin robotteihin ja koneisiin. Niistä mieleenpainuvin oli ehdottomasti robottikoira, jota pääsin myös itse ohjaamaan.

Robottikoira.
Robottikoira.

Sen jälkeen kun olin saanut oman avaimenperän tehtyä 3D-tulostimella ja ihmeteltyä RoboAI-labrassa, pääsin seuraamaan sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelua simulaatiohuoneessa. Se oli jännää seurattavaa, kun opiskelijat harjoittelivat ja sain itse oppia myös paljon uutta. Ryhmä oli englanninkielinen ja oli kivaa päästä puhumaan englantia.

Hoitotyön simulaatioluokka.
Hoitotyön simulaatioluokka.

Tiistai – Soteekki

Minun toisena TET-päivänä pääsin mukaan Soteekin toimintaan. Aamulla minulle kerrottiin Soteekin eri toiminnoista ja siitä, mitä he ylipäätään tekevät Soteekissa. Esittelyn jälkeen pääsin mukaan opiskelijaryhmän ryhmäytymishetkeen, jossa opiskelijat tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien ja pelien kautta. Sen jälkeen sain tehtäväkseni tehdä materiaalia ikäihmisille suunnattuun palveluun. Iltapäivästä pääsin osallistumaan opiskelijoiden suunnittelemaan kansainväliseen juhlaan, jossa oli erilaisia pelejä ja eri maiden ruokia syötäväksi. Tapahtuma oli englanniksi, joten se oli myös minun mielestäni kiva juttu. Oli tosi mukava tapahtuma kaikin puolin ja minun mielestäni koko päivä Soteekissa oli tosi hauska.

Soteekin opiskelijoita.
Soteekin opiskelijoita.

Keskiviikko – Kansainvälisyyspalvelut

Keskiviikkona pääsin tutustumaan kansainvälisyyspalveluihin SAMKissa. Aamupäivästä minulle kerrottiin yleisesti, mikä on kansainvälisyyspalvelut ja minkälaisia työtehtäviä heillä siellä on. Keskiviikkona pääsin myös tutustumaan SAMKin uuteen Peliselliin. Siellä oli erilaisia pelikoneita, säkkituoleja, pelejä, VR-laseja ja kaikenlaista muuta.

Peliselli.
Peliselli.

Iltapäivästä pääsin seuraamaan kansainvälisyyspalveluiden tutorointiluentoa, joka oli opiskelijoille englanniksi. Kesken luentoa alkoi paloharjoitus ja jouduimme kaikki kokoontumaan pihalle.

Torstai – Viestintä

Torstaina pääsin tutustumaan SAMKin viestinnän toimintaan. Ensimmäisenä pääsin tutustumaan viestinnän tehtäviin ja työtiloihin. Viestinnässä tehtäväkseni sain kirjoittaa tätä blogia. Sen jälkeen pääsin suunnittelemaan, kuvaamaan ja editoimaan TikTok-videon, joka julkaistiin myöhemmin SAMKin TikTokkiin. Aiheena videossa oli SAMK TET-harjoittelijan silmin. Sitä oli tosi kiva kuvata ja kuvailla eri paikkoja ympäri SAMKia.

Perjantai – Kirjasto

Perjantaina oli vuorossa SAMKin kirjastossa työskentelyä ja tutustumista heidän työtehtäviin. Pääsin lajittelemaan kirjoja oikeille hyllyille, palauttamaan kirjoja ja myös tutustumaan hakupalveluihin. Kirjastossa oli mukava työskennellä ja tykkäsin järjestellä kirjoja.

SAMKin Porin kampuksen kirjasto.
SAMKin Porin kampuksen kirjasto.

Koko työviikko SAMKissa oli hyvin mielenkiintoinen ja opin tosi paljon uusia asioita. SAMKin henkilökunta oli todella ihania ja ystävällisiä. Kiitän kaikkia siitä, että sain tulla.

Teksti ja kuvat: Työelämään tutustuja Meeri Linna

Keväinen vaihtoviikko Belgiassa –Opettajan kokemuksia henkilökuntavaihdosta

Lähdin henkilökuntavaihtoon Belgiaan kevään kynnyksellä. Kotoa Porista lähtiessä pakkasmittari näytti muutamaa pakkasastetta, mutta muutaman tunnin kuluttua Belgiaan saapuessa aurinkoinen kevätsää toivotti minut tervetulleeksi – ihanaa! Matkustaessani junan kyydissä Brysselistä Hasseltiin ihastelin vihertävää ruohoa, puihin puhkeavia silmuja ja valkovuokkoja. Miten täältä voi palata lumen keskelle?

Hasselt on väkiluvultaan suurin piirtein Porin kokoinen kaupunki Belgian koillisosassa. Kaupunki tuntui heti kotoisalta ja sen läpi oli mukava kävellä kohti määränpäätä – PXL Hogeschoolia. Oppilaitoksen rakennukset ovat eri puolilla kaupunkia, mutta hoitotyön koulutusohjelman rakennus sijaitsi keskustan liepeillä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennuksessa oli aikoinaan toiminut synnytyssairaala ja sen historia oli näkyvillä kuvina seinillä, vaikka muuten tilat oli modernisoitu hoitotyön opetuksen tarpeisiin.

Keväinen PXL Healthcare kampus.
Keväinen PXL Healthcare kampus.

Eurooppalainen sairaanhoitajakoulutus pohjautuu ammattipätevyysdirektiiviin, jonka mukaan koulutuksen konkreettiset sisällöt ovat yhtäläisiä eri EU-maissa. Oli mielenkiintoista kuulla, miten sitä kuitenkin toteutetaan eri tavoin meillä Suomessa ja heillä Belgiassa. Belgiassa sairaanhoitajan koulutus kestää 4 vuotta ja on laajuudeltaan 240 opintopistettä, kun taas meillä Suomessa koulutus kestää 3,5 vuotta. Kätilön koulutus kestää Belgiassa 3 vuotta, kun taas meillä sen pituus on 4,5 vuotta, mutta koulutus Suomessa antaa pätevyyden myös sairaanhoitajan tehtävään, toisin kuin Belgiassa. Belgiassa kätilön koulutuksen jälkeen tulee jatkaa opintoja, jotta voi saada myös sairaanhoitajan pätevyyden, mutta meillä Suomessa tilanne on päinvastainen. Toisaalta tärkeää oli myös huomata, miten paljon yhtäläisyyksiä koulutuksissa on. Suomessa hankitulla sairaanhoitajan pätevyydellä voisin ainakin itse turvallisin mielin hakeutua töihin Belgiaan.

Yksi keskeinen osa sairaanhoitajan koulutusta on kaikkialla kädentaitojen harjoittelu. Opiskelijat haluaisivat usein harjoitella kädentaitoja enemmänkin kuin mitä opetuksen ohessa on mahdollista. PXL oli keksinyt tähän hienon ratkaisun. Opiskelijoilla on mahdollisuus varata hoitotyön harjoitusluokkaa itsenäiseen kädentaitojen harjoitteluun. Oppilaitoksen sivuille opettajat ovat laatineet opetusvideoita kertaukseksi tavallisimmista kädentaitoista. Opintojen alussa opiskelijat hankkivat itselleen maksullisen tarvikepaketin, joka sisältää tarvikkeita muun muassa injektion antamiseen, kanylointiin, nesteensiirtoon ja katetrointiin. Näitä itse kustannettuja tarvikkeita opiskelijat sitten hyödyntävät itsenäisessä harjoittelussa. Tarvikepaketin vastaanottaessaan opiskelijat allekirjoittavat sitoumuksen näiden turvallisesta ja oikeaoppisesta käsittelystä. Tällaista toimintatapaa toivoisin, että voisimme hyödyntää myös täällä meillä SAMKissa.

Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.
Simulaation jälkeen opiskelijat kävivät opettajan johdolla reflektiokeskustelun.

Vaihtoviikon aikana pääsin seuraamaan hoitotyön opetusta. Opetuksen kieli oli hollanti, joten seuraaminen oli aika ajoin haastavaa, vaikka osa asioista ystävällisesti käännettiinkin minulle englanniksi. Onneksi opetettavat aiheet olivat itselle ainakin osittain tuttuja, niin niiden seuraaminen oli helpompaa ja huomasin jopa ymmärtäväni osan hollanniksi puhutuista asioista. Kielihaasteista huolimatta oli virkistävää ja opettavaista seurata belgialaisten kollegoiden työskentelyä. Poimin viikon aikana mukaani useita pieniä asioita, joita aion hyödyntää myös omassa opetuksessani. Huomionarvoista oli kuitenkin myös tunne siitä, että meillä SAMKissa on opiskelijoille tarjolla laadukasta opetusta.

PXL Healthcare kampuksella tunnelma oli rento ja välitön. Opettajat ja opiskelijat tunsivat toisensa ja itse sain lämpimän vastaanoton vieraana – niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin toimesta. Healthcare kampus oli toiminut aikoinaan synnytyssairaalana ja rakennuksen seinillä oli valokuvia tältä ajalta. Vaikka rakennus oli vanha ja huokui historiaa, tilat olivat opetuksen näkökulmasta monipuoliset, toimivat ja viihtyisät. Kampuksella myös kannustettiin hyvinvointiin. Portaissa kehotettiin muun muassa ”Sweat now – shine later”.

PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.
PXL Helthcare kampuksella kannustettiin liikkumaan portaissa.

Sanotaan, että matkailu avartaa. Vaihtoviikon jälkeen totean kuitenkin, että vaihtoon matkustaminen avartaa myös työn tekemistä opettajana. Itselläni on ainakin repussa uusia ideoita ja ajatuksia sekä kontakteina uusia tuttavuuksia. Jos opiskelijana harkitset vaihtoon lähtemistä, PXL Healthcare olisi mielestäni oikein hyvä vaihtoehto!


Erasmus+ -ohjelmasta on mahdollista saada apuraha myös opettaja- tai henkilökuntavaihtoon. Intranetissä (vaatii kirjautumisen) on aiheesta lisätietoa SAMKin henkilökunnalle. Opiskelijat löytävät lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).


Kuvat ja teksti: Hoitotyön lehtori Heli Mäkelä

Artikkelikuva: Hasseltin japanilaisessa puutarhassa kirsikkapuut olivat puhkeamaisillaan kukkaan

Data economy of maritime logistics

In Helsinki on a Thursday in January, much of the past and future of data economy in maritime logistics was summarized. The data economy is: ”An economy in which data serves as a key resource, creating value for organizations, businesses and society at large through the collection, analysis and exploitation of data” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

The Maritime Logistics Research Center is one of the research centers at SAMK.  The data economy has been studied and developed at the Maritime Logistics Research Centre for several years in various research and development projects. The ”Port Activity App”, originally developed in the Interreg Central Baltic Efficient Flow project, has been the most successful example of the transfer of data economy research to the industry. The Port Activity App was selected for Sitra’s list of the Most Interesting Data Economy Solutions in late 2023. 24 solutions from companies, research institutes and public actors across Finland made the list.  The Port Activity App shares real-time information with maritime transport operators. The app saves nerves, time, and money. Read more.

Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event was held in Ruoholahti, Helsinki, in January 2024 for the shortlisted and the applicants.  Minna Keinänen-Toivola and Heikki Koivisto presented Port Activity App.

After the introductory speeches at the networking event, a panel discussion highlighted different perspectives of the data economy.  The panelists were Minna Keinänen-Toivola (Satakunta University of Applied Sciences), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto University) and Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderated the panel. Keinänen-Toivola pointed out that people have different data capabilities. Everyone from pen and paper natives to digital natives and data economy natives are needed for fair data solutions. The panel discussed at length how to export the data economy and what are the main challenges and opportunities for exporting?

Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra's networking event.
Minna Keinänen-Toivola was one of the panelists at Sitra’s networking event.

The second session of the day was a series of meetings on the maritime information management system NEMO.   The national new maritime information management system NEMO will be introduced in Finland in 2025. Maritime traffic reports will be issued and the information on the reports will move automatically in a single report in NEMO. NEMO is based on EU Regulation 2019/1239. NEMO has been in preparation in Finland for several years. Satakunta University of Applied Sciences, Maritime Logistics Research Center became partner in the development of NEMO through Connected Europe Facility funding. The NEMO CEF project is led by the Fintraffic VTS, and the associated partner is Traficom. For the first time, SAMK and Fintraffic experts met face to face within the NEMO CEF.

SAMK’s role in the NEMO CEF project is to study and develop NEMO in accordance with the principles of sustainable development.  SAMK will define key performance indicators, study pilot cases and test and validate the whole innovative process. Read more.  

Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.
Minna Keinänen-Toivola (left), Emmi Huvitus and Miikka Kälvinmäki (Fintraffic VTS) are ready to work closely together on NEMO.

NEMO will influence the work of many different actors in maritime logistics. One of the key groups is shipbrokers, who make port calls declarations for passenger and cargo ships. During an intensive day, the Shipbrokers Finland was also visited to meet Sari Turkkila, General Manager.  The ship clearance or port operator business in Finland and the expectations of the association’s member companies from NEMO were discussed with Sari.

Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).
Minna Keinänen-Toivola (left) and Sari Turkkila (Shipbrokers Finland).

Work on NEMO’s sustainable development themes is just beginning. The aim is for NEMO to become a data economy solution that serves different actors and develops the sector further.

Text: chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

Photos: project manager Heikki Koivisto and chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

In the article photo Heikki Koivisto and Minna Keinänen-Toivola are ready for Sitra’s Most Interesting Data Economy Solutions networking event.

Merilogistiikan datataloutta

Tammikuisena torstaina tiivistyi paljon mennyttä ja tulevaa merilogistiikan datatalouden kokonaisuutta. Datatalous on: ”Taloutta, jossa data toimii keskeisenä resurssina luoden arvoa organisaatioille, yrityksille ja yhteiskunnalle laajemmin datan keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen kautta” (ChatGPT 4, 2.2.2024).

Merilogistiikan tutkimuskeskus on yksi SAMKin tutkimuskeskuksista.  Datataloutta on Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa tutkittu ja kehitetty jo useita vuosia eri tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Alun perin Interreg Central Baltic Efficient Flow -hankkeessa kehitetty satamasovellus ”Port Activity App” on ollut menestyksekkäin esimerkki datataloustutkimuksen siirtymisestä alan toimijoiden käyttöön. Port Activity App valittiin Sitran datatalouden kiinnostavimmat listalle loppuvuodesta 2023. Listalle nousi 24 ratkaisua yrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja julkisilta toimijoilta läpi Suomen.  Port Activity App:ssa jaetaan reaaliaikaista tietoa meriliikenteen toimijoille. Sovellus säästää hermoja, aikaa ja rahaa. Lue lisää.

Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuus pidettiin listalle valituille ja sinne hakeneille tahoille Ruoholahdessa Helsingissä tammikuussa 2024. Port Activity Appia edustivat Minna Keinänen-Toivola ja Heikki Koivisto.

Verkostoitumistilaisuuden alustuspuheenvuorojen jälkeen paneelikeskustelussa tuotiin esiin datatalouden eri näkökulmia.  Panelisteina olivat Minna Keinänen-Toivola (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Henri Muurimaa (Eduten), Robin Gustafsson (Aalto yliopisto) ja Janne Järvinen (Business Finland). Tarmo Toikkanen (Sitra) moderoi keskustelua. Keinänen-Toivola nosti esiin, että ihmisillä on erilaisia datakyvykkyyksiä. Kaikkia, niin kynä ja paperi -natiiveita, diginatiiveita kuin datatalousnatiiveita, tarvitaan reilun datan ratkaisuihin. Paneelissa keskusteltiin laajasti, miten datataloudesta voisi saada vientiä ja mitkä ovat viennin suurimmat haasteet ja mahdollisuudet?

Minna Keinänen-Toivola istuu yhdellä neljästä tuolista ennen verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelua.
Minna Keinänen-Toivola oli yksi Sitran verkostoitumistilaisuuden paneelikeskustelijoista.

Päivän toisena kokonaisuutena olivat tapaamiset Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMOon liittyen.   Suomessa otetaan käyttöön vuonna 2025 uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO. NEMOssa meriliikenteen ilmoituksia annetaan ja ilmoitusten tieto liikkuu yhdellä ilmoituksella automaattisesti. NEMO pohjautuu EU-asetukseen 2019/1239. NEMOa on valmisteltu Suomessa jo usean vuoden ajan. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus tuli mukaan NEMOn kehittämiseen Connected Europe Facility-rahoituksen myötä. NEMO CEF-hanketta vetää Fintraffic Meriliikenteenohjaus (Fintraffic VTS) ja liitännäispartneri on Traficom. SAMKin ja Fintrafficin asiantuntijat tapasivat ensimmäistä kertaa kasvotusten NEMO CEF puitteissa. 

SAMKin rooli on NEMO CEF-hankkeessa tutkia ja kehittää NEMOa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.  SAMK määrittelee avainmittareita, tutkii pilottitapauksia ja testaa sekä validoi koko uudistuvaa prosessia. Lue lisää.

Minna Keinänen-Toivola (SAMK), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki [Fintraffic Meriliikenteen ohjauskeskus (Fintraffic VTS)] ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMO:n parissa.
Minna Keinänen-Toivola (vasemmalla), Emmi Huvitus ja Miikka Kälvinmäki (Fintraffic Meriliikenteenohjaus, Fintraffic VTS) ovat valmiina tiiviiseen yhteistyöhön NEMOn parissa.

NEMO tulee vaikuttamaan moniin eri merilogistiikan toimijoiden töihin. Yhtenä keskeisenä ryhmänä ovat laivameklarit, jotka tekevä matkustaja- ja rahtialusten satamakäyntien ilmoituksia. Tehokkaan päivän aikana vierailtiin myös Suomen Laivameklarit r.y.:ssa tapaamassa toiminnanjohtaja Sari Turkkilaa. Sarin kanssa keskusteltiin laivanselvitys- tai satamaoperaattoritoiminnasta Suomessa ja mitä odotuksia yhdistyksen jäsenyrityksillä on NEMOon.

Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.
Minna Keinänen-Toivola ja Sari Turkkila Suomen Laivameklarit r.y:sta.

Työ NEMOn kestävän kehityksen teemojen parissa on alussa. Tähtäin on, että NEMOsta tulee datatalouden ratkaisu, joka palvelee eri toimijoita ja kehittää alaa eteenpäin.

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuvat: hankepäällikkö Heikki Koivisto ja johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Artikkelikuvassa Heikki Koivisto ja Minna Keinänen-Toivola ovat valmiina Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -verkostoitumistilaisuuteen.

Hälsa och välfärd – Hyvinvointia, kulttuuria ja saaristomaisemia

Osallistuimme SAMKin vapaasti valittavalle “Hälsa och välfärd på svenska” -opintojaksolle, jonka kautta pääsimme tutustumaan kahden Maarianhaminan sote-alan kohteen lisäksi myös Ahvenanmaan kulttuuriin. Matkan piti aluksi suuntautua myös Tukholmaan, mutta kuljetusalan lakon takia kävimme vain Maarianhaminassa. Matkaan lähdimme tiistaina 30.1.2024 aamulla laivalla ja palasimme takaisin jo seuraavan päivän iltana.

Opintomatkalla mukana oli kaksi opettajaa, Mari Linna sekä Anna-Sofia Salminen. Opettajien lisäksi oli mukana yhteensä seitsemän SAMKin sote-alan opiskelijaa (kaksi fysioterapeutti-, kaksi geronomi-, kaksi hoitotyönopiskelijaa sekä yksi sosionomiopiskelija).

Rauhallista menoa Ahvenanmaan kaduilla

Vierailumme ajankohta osui matkailusesongin ulkopuolelle, joten Maarianhaminan kaduilla ei ollut vilkasta menoa. Liekö syynä myös kovin liukas keli, joka rauhoitti meidänkin askeleitamme kaupungissa kävellessämme. Eri kohteiden välillä kulkiessamme käveltyjä kilometrejä kuitenkin kertyi mukavasti ja raikas meri-ilma tarjosi happirikasta ulkoilua meille saaressa vierailijoille.

Sukellus Ahvenanmaan historiaan

Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisessa museossa pääsimme tutustumaan opastetulla kierroksella Ahvenanmaan historiaan. Kierroksen aloitimme palaten ajassa 7500 vuotta taaksepäin ja kuulimme mielenkiintoisia tapahtumia sekä tarinoita vuosien varrelta aina nykypäivään saakka.

Vierailijaryhmä kävi tutustumassa päivätoimintakeskukseen.

Tutustumiskäynnit kohteisiin

Keskiviikkona aamulla luovutettuamme huoneemme Hotelli Pommernissa suuntasimme tutustumaan Rehab City –nimiseen yritykseen. Yrityksen toiminnasta oli kertomassa sydämellään työtätekevä, pitkän linjan ammattilainen, fysioterapeutti Mats Danielsson. Rehab Cityssä työskentelee fysioterapeuttien lisäksi toimintaterapeutti, puheterapeutti ja henkilökohtainen valmentaja sekä hieroja. Paikassa tarjotaan monipuolisesti kuntoutuspalveluita, ja se onkin monipuolinen työpaikka. Rehab Cityssä on mahdollisuus tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Danielsson kertoi, että paikka sopisi esimerkiksi fysioterapeuteille loppuopintojen harjoittelupaikaksi juuri monipuolisuutensa takia, mutta siellä tarvitaan jo laajaa tietotaitoa. “Erikoisuutena”, verrattuna Suomen kuntoutuskeskuksiin oli se, että heillä oli oma uima-allas, jota hyödynnettiin paljon fysioterapiassa ja ryhmäliikunnoissa.

Ennen lähtöä takaisin kotiin ehdimme vielä vierailemaan KST:n (Kommunernas socialtjänst k.f) kehitysvammaisille sekä autisteille henkilöille järjestetyssä päivätoiminnassa, jossa saimme kohdata mukavia persoonia, niin henkilökunnassa, kuin päivätoiminnan asiakkaissakin. KST:n tavoitteena on parantaa asiakkaidensa elämänlaatua auttamalla heitä. Asiakkaita esimerkiksi neuvotaan ja autetaan työnhaussa. Päivätoiminta soveltuu hyvin sote-alan opiskelijoille harjoittelupaikaksi ja on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, koska kielitaitovaatimus ei ole niin suuri.

Rohkaistumista ruotsin kielen puhumiseen

Opintojakson aikana pääsi hyvin harjoittamaan omaa ruotsin kielen taitoa ja heikommallakin ruotsin kielen taidolla pärjäsi hyvin. Matkan aikana pääsi oppimaan uutta, hyödyllistä, sote-alalle soveltuvaa sanastoa, josta varmasti on hyötyä myös tulevaisuudessa. Myös jos vähänkin mietityttää ruotsinkieliseen paikkaan harjoitteluun meneminen, on opintojakso hyvä ponnahduslauta tällaiselle.

Kiitos Svenska Kulturfonden i Björneborg:in myöntämästä stipendistä, joka mahdollisti opintomatkamme ja pääsimme tutustumaan Ahvenanmaan kulttuuriin, asukkaisiin sekä alueen sote-palveluihin.

Jos kiinnostuit Ahvenanmaasta tai olet pohtinut kaksi- tai ruotsinkielistä harjoittelua, tutustu Praktik på svenska -Moodleen, jossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja. Niin mekin teemme!

”En riktig skäribo vill skydda allt som är nära”.

(Oikea saaristolainen suojaa kaikkea, mikä on lähellä.)

– Jannen repliikki Myrskyluodon Maijan prologissa

Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.
Kuva Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta museosta.

Kirjoittajat: Jemina Nurminen toisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija ja Virpi Suojanen ensimmäisen vuoden geronomiopiskelija

Artikkelikuvassa ryhmä on menossa tutustumaan Rehab Cityyn.

Kehitämme kuntoutusteknologian osaamista yhdessä ukrainalaisten kanssa

Keväällä 2023 avautui nopealla aikataululla toteutettu Opetushallituksen TFK-haku ukrainalaisten korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pitkään kypsytelty idea hyvinvointiteknologian ja kuntoutuksen yhdistämisestä YAMK-opinnoissa tuntui sopivalta aiheelta hakuehtoihin nähden.

Meillä SAMKissa oli aikaisempia yhteyksiä useampaankin ukrainalaiseen yliopistoon REHAB-hankkeen ja kv- vierailuiden kautta ja tiesimme, että sodan takia tarve kuntoutukselle ja teknologian hyödyntämiselle kuntoutuksessa on lisääntynyt nopeasti. Bogomolets National Medical University (NMU) Kiovassa valikoitui partneriksi tähän hankehakuun, koska sieltä oli sopivasti kaksi opettajaa vaihdossa SAMKissa keväällä ja heillä oli valmiudet nopeaan toimintaan niin yhteistyöidean kehittelyssä kuin tarvittavien dokumenttien hankkimisessa. Heinäkuussa 2023 saimme yhtenä seitsemästä suomalaisesta korkeakoulusta myönteisen rahoituspäätöksen hankkeellemme. Technology in Rehabilitation -hankkeessa (TecRe) on tavoitteena kehittää ja pilotoida yhteistoteutuksina toteuttavat kolme kuntoutusteknologiaan liittyvää opintojaksoa. Näistä kaksi on verkko-opetuksena toteuttavia teoriaopintojaksoja vuoden 2024 aikana ja viimeinen on yhdeksän vuorokauden mittainen intensiivikurssi SAMKissa kevätlukukaudella 2025.  Bogomoletskissa moduuli tulee yhdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi fysioterapian maisteriopintoihin, meillä SAMKissa kokonaisuus sopii erityisesti hyvinvointiteknologian ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen YAMK-opiskelijoille mutta muissakin YAMK-ryhmissä saattaa olla aiheesta kiinnostuneita.

Yrityskäynneiltä ideoita opintojaksojen suunnitteluun

Hankkeen kick-off-tapaaminen toteutui Porissa viikolla 44. Kiovasta hankkeen käynnistykseen osallistui neljä fysioterapiakoulutuksen ja simulaatio-opetuksen opettajaa Elena Dorofieva, Oksana Hlyniana, Ksenia Yarymbash  ja Julia Bioko.  SAMKista mukana olivat Anu Elo (projektipäällikkö), Merja Sallinen, Mari Törne, Mikko Nieminen ja Anja Poberznik. Ohjelmassa oli yhteisten keskustelujen ja suunnittelupalaverien lisäksi yritysvierailuja kuntoutusyksiköihin, joissa teknologiaa eri muodoissaan käytetään kuntoutuksen tukena. 

Kävelyrobottidemo Laitilan Terveyskodilla synnytti innokasta keskustelua.

Laitilan terveyskodissa pääsimme seuraamaan asiakastilannetta kävelyrobotilla harjoittelusta ja MeWet-älykodissa Ulvilassa perehdyimme hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin tukea ja edistää eri ikäisten asukkaiden omatoimista arkea. Satapsykiatrian uusissa tiloissa tutustuimme teknologian tarjoamiin turvallisuuden, monikäyttöisyyden ja ekologisuuden mahdollisuuksiin. Vierailu Tukimet Oy:n tuotantolaitoksessa Raumalla lisäsi tietoisuuttamme apuvälineiden innovaatio-, valmistus- ja markkinointiprosesseista. SAMKin teknologian labrassa tutustuimme erilaisiin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin sekä niiden kehittämiseen ja soveltamiseen erilaisia kuntoutujia silmällä pitäen.  Vierailut avarsivat näkemyksiä erilaisten teknologioiden käyttömahdollisuuksista ja herättivät paljon innostunutta keskustelua.

Erilainen pedagoginen ajattelutapa herätti keskustelua

Kick-off-viikon aikana käydyt viralliset ja epäviralliset keskustelut nostivat esiin korkeakoulujen varsin erilaiset toimintakulttuurit ja pedagogiset ratkaisut koulutuksen toteuttamisessa.  Ukrainalaisen koulutuksen pedagogiikka näyttäytyi meille samkilaisille varsin opettajajohtoisena ja tiukasti strukturoituna. Ukrainalaisopettajat havahtuivat itsekin viikon edetessä siihen, miten meillä SAMKissa opiskelijan pitää itse ideoida ja pohtia esimerkiksi jonkin laitteen soveltamismahdollisuuksia erilaisille kuntoutujille, eivätkä ”oikeat vastaukset” välttämättä olekaan opettajalla. Myös oppimisen arviointi herätti paljon keskustelua ja pohdintaa: mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja erityisesti, miten todennetaan, että opiskelija on tehnyt riittävän tuntimäärän kussakin opintojaksossa? Meille tuntimäärien todentaminen tuntui vieraalta ajatukselta, kun olemme tottuneet ajattelemaan, että on opiskelijan vastuulla käyttää aikansa niin, että opintojakson tavoitteet täyttyvät. Joku tarvitsee siihen enemmän aikaa, joku vähemmän.

Projektitutkija Krista Toivonen esitteli MetWet-kodilla erilaisia teknologisia ratkaisuja ja kertoi käyttökokemuksista.

Kun suunnittelemme yhteisiä opintojaksoja, joissa molempien korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat toimivat sekaryhmissä ja yhteistyötä tehden, on tarkkaan mietittävä, miten etäopetus teemoitetaan, toteutetaan ja miten osaaminen arvioidaan. Ukrainan tilanne huomioiden emme voi tietenkään edellyttää tiettyyn aikaan sidottuja luentoja tai ryhmäsessioita vaan opinnot pitää suunnitella joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Miten samalla huolehditaan siitä, että opiskelijat voivat rikastaa osaamistaan keskustellen ja kokemuksiaan ja ideoitaan vaihtaen? Suunnittelutyössä päästiin kick-off-viikon aikana hyvään vauhtiin, mutta paljon on vielä yhdessä pohdittavaa ja hiottavaa ennen kuin ensimmäinen opintojakso on valmis pilotoitavaksi ensi keväänä.

Teksti: yliopettaja Merja Sallinen

Kuvat: Technology in Rehabilitation -hanke

Artikkelikuvassa on koko työryhmä Mikko Niemistä lukuun ottamatta. Artikkelin kirjoittaja Merja Sallinen on kuvassa vasemmalla.

Toimittajaverkoston ekosysteemi mallintaa kytköksiä eri tekijöiden kesken

Kesätöitä on varmasti moneen lähtöön ja junaan. Tässä junassa, jonka kyytiin lähdin toukokuun alussa, viedään maaliin yli kahden vuoden vaativa työ laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen kehittämiseksi. Uskon, että konkreettisen tekemisen ja aikaansaannosten lisäksi päivittäiset maisemat matkan varrella ovat mielenkiintoiset ja opin paljon uutta ja mielenkiintoista.

Olen Sami Alatörmä, 24-vuotias kansainvälisen kaupan opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tänä kesänä olen töissä Merilogistiikan tutkimuskeskuksella LaivaDigiLab-hankkeessa, joka on Euroopan aluekehitysrahaston ja SAMKin rahoittama hanke. Olen mukana viimeistelemässä hanketta projektitutkijan roolissa yhdessä kokeneen työporukan kanssa.

Kesätyöni tärkein tehtävä on tehdä laivanrakentamiseen ja digitaalisten järjestelmiin liittyvän toimittajaverkoston ekosysteemistä näkyvä ja luova kokonaisuus. Tämä auttaa tekijäkenttää hahmottamaan kokonaisuutta ja laitetoimittajia näkemään kytköksiä oman toiminnan suhteesta muihin toimijoihin.

Hankkeessa on tehty jo vastaava ekosysteemimallinnus muutamien pääjärjestelmien osalta. Mindmap-tyyppisissä kaavioissa nähdään kytkökset järjestelmien välillä.

Mallinnosten hyöty tulee tiedon ja ymmärryksen lisäämisestä oman työn ulkopuolelle: muutos yhdessä järjestelmässä tai toimittajan tuotteessa voi vaikuttaa etäämmälläkin kuin puhtaasti ”naapurin tontilla”. Tämä näkyvyys järjestelmien riippuvuuksista ja toisaalta toimittajien kytköksistä auttaa niin laivan elinkaaren ylläpito-osuudessa, mutta voi olla hyödyllinen työkalu myös ennakkotestaamisessa.

Tulen myös työstämään laivanrakentamisen ennakkotestauksen konseptista ajatuskarttaa, jossa tuodaan näkyväksi laivanrakentamisen vaiheet ja vaiheisiin liittyviä hyviä työtapoja.

Mikä on LaivaDigiLab?

Voidakseni toteuttaa ekosysteemimallinnosta, on minun tullut tutustua LaivaDigiLab-hankkeeseen. Sen tavoitteena on tukea satakuntalaista laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen prosessi. Hanke lähti käyntiin laivojen digitaalisten järjestelmien nykytilanteen kartoituksella. Vastauksena digitaalisten järjestelmien yhteensovittamisen haasteisiin ja ongelmien ratkaisuun ennakoivasti hankkeessa pilotoidaan ennakkotestauksen konseptia. Taustalla on myös vihreä siirtymä, jonka mukaisia energiatehokkuustavoitteita hanke tukee.

Tähänastisen ymmärrykseni mukaan liiketoimintaa uhkaavia tekijöitä on mahdollista ehkäistä ennakkotestauksen menetelmiä kehittämällä. Hankkeen tulosten avulla voidaan säästää aikaa ja rahaa.

Hanke ei luo fyysistä testaustilaa, vaan yrittää luoda olosuhteet ja konseptin, joka ohjaa huomioimaan muuttuvia tekijöitä ennaltaehkäisevästi. Hankkeen onnistuminen on erittäin tärkeää Rauman ja satakuntalaisen merenkulun kannalta. Oman koulutustaustaani pohjaten koen, että hankkeen tuloksia voisi esitellä ulkomailla, mikä antaisi hyvää mainetta koko Suomen merenkululle. Raumalainen merenkulku ja laivanrakennus on kenties pieni peluri globaalisti, mutta ainutlaatuisuus ja edelläkävijyys monissa asioissa ovat valttikortteja isossa kuvassa maailmalla. Ennakkotestauksen konseptin hyödyt voisi toimia esimerkkinä vihreässä siirtymässä muille maille.

Kesätöistä buustia opinnäytetyöhön

Olen ollut työssä vasta toukokuun alusta alkaen, tutustunut hankkeeseen, hankemaailmaan sekä SAMKin tapaan tehdä töitä. Hankemaailma vaikuttaa vielä monimutkaiselta ja vaikealta, mutta luotan, että töiden edetessä kuviot selkeytyvät ja että kesätyön jälkeen hallitsen monia asioita paremmin. Työkaverit ovat kokeneita, ja tukea oppimiseen on tarjolla. Myös työmoraali on korkealla: töitä tehdään kovaa, mutta rennolla otteella.

Minulle on tärkeää, että opin hallitsemaan LaivaDigiLab-kokonaisuutta. Toimittajaverkostojen kartoitus ja yhdistäminen visuaaliseksi kokonaisuudeksi sekä ennakkotestaamisen konseptin visualisointi ovat kuitenkin kaksi tärkeintä, joiden on onnistuttava parhaiten. Toivottavasti saisin myös inspiraatiota opinnäytetyöhön, jonka teen SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden tuella. Kesästä tulee varmasti hyvä: työntäyteinen, mutta motivoiva ja tärkeä myös työurani kannalta. Tulen näkemään, millä tavalla projektit saatetaan loppuun ja millaista osaamista tämän hetken työmaailma kaipaa.

Teksti: Sami Alatörmä, kesätyöntekijä ja kolmannen vuoden opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Kirjoitus on tuotettu osana LaivaDigiLab-hanketta, jonka rahoittajana toimivat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja SAMK.

Hyvinvointia Hybridisti -hanke esitteli innovatiivisia teknologioita pop up -tapahtumissa Metropoliassa ja TAMKissa

Hyvinvointia Hybridisti -hankkeessa järjestettiin kaksi menestyksekästä teknologian pop up -tapahtumaa, ensimmäinen 5.5.2023 Metropolian kampuksella ja toinen 17.5.2023 Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kampuksella. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vetämät pop up -tapahtumat ovat hankkeen keskeistä toimintaa, jolla edistetään innovaatioita ja vuoropuhelua tutkijoiden, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, opiskelijoiden, ammattilaisten ja muiden palvelujen käyttäjien välillä. Hanke keskittyy digitaaliseen vuorovaikutukseen yhteiskehittämisen, työpajojen ja koulutusten kautta. Hankkeessa myös jäsennellään ja mallinnetaan etäpalveluita digitaalisen teknologian kyvykkyyksien, vuorovaikutus- ja arviointitaitojen näkökulmista.

SAMKin ja Metropolian (vas.) sekä TAMKin (oikealla) tutkijat ja projektityöntekijät pop up -tapahtumissa.

Erilaiset teknologiat herättivät kävijöiden kiinnostuksen

Molemmat tapahtumat keräsivät huomattavan määrän kävijöitä. Innovatiivisten teknologioiden joukossa oli sosiaalisia robotteja, kuten Pepper ja Edison, älypöytäliina, älytyyny, erilaisia VR-materiaaleja sekä erilaisia laitteita ja työkaluja rentoutumiseen, liikuntaan ja opetukseen.

Vieraille tarjottiin mahdollisuus testata erilaisia teknologioita, jolloin he saivat käsityksen niiden mahdollisuuksista. He tutustuivat innokkaasti prototyyppeihin ja jakoivat kokemuksiaan. Tapahtumissa kannustettiin myös keskustelemaan näiden teknologioiden mahdollisista sovelluksista yhteiskunnassamme saatavilla olevien esteettömien ja osallistavien palvelujen edistämisessä.

TAMKin opiskelijat pitävät hauskaa älytyynyn kanssa.

Saavutettavuus ja empatia keskiössä

Tämänkaltaisten tapahtumien menestys korostaa sitoutumisen ja vuorovaikutuksen edistämisen merkitystä teknologian aikakaudella. Hyvinvointia Hybridisti -hanke keskittyy yhteiskehittämiseen ja käytännön kokemuksiin ja osoittaa saavutettavan digitaalisen teknologian ja etäpalveluiden luomisen tärkeyttä ja samalla edistää empatiaa palveluiden käyttäjiä kohtaan.

Yhteistyö ja tutkimusvaikutukset

Tutkijat ja ammattilaiset pitivät teknologian pop up -tapahtumia arvokkaina alustoina tiedon jakamiselle ja yhteistyölle. Tapahtumien aikana luotujen yhteyksien avulla edistettiin tieteidenvälistä vuoropuhelua ja edellytyksiä yhteisiin tutkimushankkeisiin ja kumppanuuksiin.

Teknologian pop up -tapahtumista saatuja oivalluksia hyödynnettiin suoraan Hyvinvointia Hybridisti -hankkeen käynnissä olevissa toimenpiteissä, erityisesti hankkeen palvelumuotoilualoitteissa. Keräämällä palautetta ja näkökulmia eri sidosryhmiltä tutkijat ja asiantuntijat pystyivät tarkentamaan lähestymistapojaan ja keskittymään vaikuttavimpiin osa-alueisiin. Tällaiset tapahtumat ja muut hankkeen tulevat toimet kaventavat digitaalista kuilua ja luovat oikeudenmukaisemman ja osallistavamman tulevaisuuden.

Hyvinvointia Hybridisti -hanketta rahoittaa ESR (Euroopan sosiaalirahasto) ja se toteutetaan yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa.

Lue lisää Hyvinvointia Hybridisti -hankkeesta

Teksti: Ryann Deloso, SAMK ; Ali Tavakoli, SAMK & Minna Kangasniemi, SAMK

Kuvat: Ryann Deloso, SAMK

Artikkelikuvassa kävijät kokeilevat eri teknologioita Metropolian pop-up-tapahtumassa.

Kenelle kuntoutus kuuluu?

Kansallinen Kuntoutusviikko järjestetään tänä vuonna toista kertaa 29.5.–2.6.2023 ja se huipentuu Kuntoutussäätiön kuntoutuspäiville Helsingissä. Kuntoutusviikkoa koordinoivat Kuntoutussäätiö ja Kuntoutusverkosto KUVE. Kuntoutusviikon teemana tänä vuonna on Kuntoutumisen tarinat – kokemukset näkyväksi. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelmaa ja SAMKin alumnin, Sanna Raution, työuratarinaa.

Tiesitkö, että SAMKissa on ollut kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelma jo vuodesta 1997 ja tutkintoon on valmistunut 322 opiskelijaa (5/2023 SAMK tilastot)? Viime vuosina uusia opiskelijoiden sisäänottomäärä on lähes tuplaantunut ja tutkinto-ohjelma on ollut mukavan vetovoimainen. Opintojen parissa puurtaa parasta aikaa yli sata opiskelijaa. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin valmistumisensa jälkeen, monille eri sote- ja kasvatusalan sektoreille ja osa on jatkanut opintojaan (Vipunen, tilastopalvelut). Meitä kuntoutuksen ohjauksen lehtoreita on kaksi, mutta opetukseen osallistuu useita muitakin muun muassa sosiaali- ja kuntoutusalan opettajia.

Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oikea-aikaiseen kuntoutukseen ohjaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen uudistuksen myötä noussut yhä tärkeämmäksi. Ihmiset, joiden työ- ja / tai toimintakyvyssä tapahtuu muutos huonompaan, voivat tarvita apua ja ohjausta asioidensa eteenpäin viemiseksi. Kuntoutuksen ohjaaja on sote-ammattilainen, joka osaa tukea asiakasta ja hänen läheisiään kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Kuntoutuksen uudistaminen 2020–2022 arviointiraportissa (Sukula & Kanto-Ronkainen, 2022. Kuntoutuksen uudistamisen vuosina 2020–2022) todetaan, että vastuullinen asiakasohjausmalli (Case Management) on vasta muotoutumassa ja otettu pilotoivaksi tai käyttöön vain harvassa sote-keskuksessa. Vastuutyöntekijämalleista on hyviä kokemuksia ja niiden käyttöä tulisikin arvioraportin mukaan kuntoutuksessa tulevaisuudessa laajentaa.   

Mitä on kuntoutus ja kuntoutusohjaus?

Kuntoutusta on määritelty monessa eri yhteydessä jo lähes 70 vuoden ajan ja määrittely jatkunee vastedeskin. Arkikielessä sana kuntoutus voidaan sekoittaa kuntoiluun tai ymmärtää pääosin fysioterapiaksi. Kuntoutus-käsite kattaa kuitenkin laajemman kokonaisuuden. Viimeisin määrittely lienee kuntoutuksen uudistamiskomitean määrittely vuodelta 2017:

Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”

Kuntoutuksen kohderyhmät ja kuntoutustarpeen laukaisevat tekijät ovat vuosien saatossa monimuotoistuneet. Kuntoutuksen tavoitteet voidaan asettaa monelle eri elämänalueelle. Erityisesti pitkäkestoisessa kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan ja eri kuntoutusammattilaisten yhteistyö. Ihminen voi tarvita kuntoutusta, kun fyysinen toimintakyky heikkenee (toimintakykykuntoutus) sairauden tai vammautumisen takia tai kun elämänhallinta vaikeutuu (sosiaalinen kuntoutus) esimerkiksi työttömyyden tai syrjäytymisen seurauksena. Ammatillisen kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys on aina ollut tärkeä ja on yhäkin, koska ihmisiä tarvitaan “pyörittämässä työelämän rattaita” ja ylläpitämään yhteiskunnan hyvinvointia. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan myös edistää yksilön työkykyä ja työssä jatkamista, työhön palaamista tai sinne pääsemistä. Kasvatuksellisella kuntoutuksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvua, kehitystä ja koulunkäyntiä. 

Kuntoutuksen ohjaaja voi toimia kaikilla edellä mainituilla kuntoutusareenoilla. Ihmisen kuntoutumisen tarve ei katso ikää. Nuorten kohdalla huoli syvenee mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, syrjäytymisestä ja toimintakyvyn laskusta. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla se ammattilainen, joka ottaa yhdessä nuoren kanssa kopin tilanteen selkiyttämisestä. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla myös tärkeä linkkihenkilö, jos työkyky on uhattuna, tai kun sitä on olemassa enää vähän. Enää ei siis katsota sitä työkykyä, mitä ihminen on kenties menettänyt, vaan sitä, mikä on vielä jäljellä. Ihmiset elävät yhä pidempään ja vaikka ihmisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneetkin ajan saatossa, ikäihmisten ja heidän läheistensä palveluohjauksen tarve lisääntyy.  Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmä on varsin monimutkainen ja lisääntyvät digitaaliset palvelut eivät ole automaattisesti kaikkien saavutettavilla – syntyy digikuiluja ja -pudokkaita. Ohjausalan ammattilainen, kuntoutuksen ohjaaja, osaa kohdata, kuunnella ja opastaa palvelujen suunnittelussa ja tarvittaessa auttaa tukiverkoston kokoamisessa.   

Kuntoutuksen ohjaaja on kuntoutusammattilainen, joka tuntee palvelujärjestelmän, ymmärtää kuntoutumisen prosessia, mutta erityisesti kuntoutuksen ohjaaja on ohjaustyön ammattilainen. Ohjausta ja neuvontaa tekevät hyvin monet ammattilaiset työssään, mutta pitkäkestoisen, ihmisen oman kuntoutumisprosessin tukeminen ja ohjaaminen ovat ammatillista osaamista vaativaa työtä. Kuntoutuksen ohjauksen koulutuksessa korostuukin ohjausosaaminen, erilaiset menetelmät kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Ohjausta tehdään niin kasvotusten yhden ihmisen asioiden äärellä, ryhmätoiminnassa sekä yhä enemmän verkossa. Nämä kaikki vaativat omaa osaamistaan. Ohjaus ei ole käskemistä, vaan se on asiakkaan omien oivallusten etsimistä ja rohkaisua, se on rinnalla kulkua, se on helläkätistä patistamista tai jarruttamista, kannattelua, tutkimista ja ongelmanratkaisua.

SAMKin alumnin, Sannan, työuratarina

SAMKin alumni Sanna Rautio on aiemmalta ammatiltaan lähihoitaja. Hän on työskennellyt eri asiakasryhmien kanssa sote-alalla vuodesta 2001 alkaen. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa Sanna aloitti uudessa kuntoutusohjaajan tehtävässä, jonka hän itse yhdessä esihenkilönsä kanssa loivat.  Kyseessä oli rajapintatyö terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Vuoden 2023 alusta Sanna on toiminut kuntoutusohjaajana ja tehtävänkuva on moninainen. Päätehtävään liittyy työllistymistä edistävään monilaiseen (TYP) työhön, työttömien työkyvyn selvittelyihin ja sen prosessin eteenpäin viemiseen. Eläke-, kuntoutus yms. selvittelyt, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi ja ohjaus tarvittaviin palveluihin ovat myös keskeisiä tehtäviä. Sanna toimii myös kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen vastuuhenkilönä ja tekee viranhaltijapäätöksiä ko. palveluista. Hän toimii myös vastinparina TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa monialaisten ja aktivointisuunnitelmien päivityksessä. 

Asiakkaiden moninaiset ongelmat haastavat kuntoutusohjaajaa päivittäin, mutta Sannan mukaan ne ovat myös työssä parasta. Päivät vaihtelevat ja työssä riittää haastetta. Myös se, että hänellä on ollut vapaus kehittää omaa tehtävänkuvaansa ja saada itse määritellä työpäiviään, tuovat mielekkyyttä tehtävään.

Opinnoistaan Sanna on saanut työhön liittyvää teoriatietoa sekä tiedonhakuun liittyviä oppeja. Opinnoissaan hän oppi lukemaan ja soveltamaan lakitekstiä, sovittamaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen lakeja yhteen ja hakemaan tietoa eri kanavista. Opintojen sisältämiä ohjausoppeja hän käyttää päivittäin. Lue myös Jaanan ja Anne-Marien uratarinat https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/kuntoutuksenohjaaja/

Vastaus otsikon kysymykseen: Kuntoutus kuuluu kaikille! 

Kirjoittajat: Merja Koivuniemi, lehtori ja Sanna Marjamäki, lehtori

Kuva: Sanna Marjamäki

Kokemusasiantuntijat uutta oppimassa Hilkka-näyttämöllä

Olen Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden kouluttama kokemusasiantuntija. Valmistuin vuonna 2017. Tänä talvena sain mahdollisuuden osallistua Satakunnan ammattikorkeakoulun Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä -hankkeen järjestämään päihde- ja mielenterveysasioiden kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen. Koulutusta mainostettiin mahdollisuudella päästä käyttämään omaa osaamista enemmän ja uudenlaisissa tilanteissa. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi simulaatiotilanteet SAMKissa. Mainoksessa kerrottiin, että koulutuksen vetäisivät näyttelijät Maarit ja Teemu Niemelä. Koulutus järjestettäisi Porissa Hilkka-näyttämöllä kuutena eri kertana.

Koulutus alkoi sillä, että osallistujat kertoivat lyhyesti oman tarinansa. Sen jälkeen loimme erilaisia tarinoita yhdessä ja teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, esim. Tappajakani-harjoituksen, joka ”tuunattiin” nepsy-ystävälliseksi eli korvattiin kovat äänet vilkutuksilla. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Saimme kotitehtäväksi netistä löytyvän luonnetestin tekemisen.

Seuraavilla kerroilla työskentelimme fiiliskorttien parissa ja teimme harjoituksia, joiden tarkoitus oli oppia huomaamaan hyvä itsessä. Käsittelimme myös vuorovaikutusta ja tunteita sekä teimme erilaisia improvisaatioharjoituksia. Lopuksi olikin aika alkaa valmistautua tuleviin simulaatiokeikkoihin.

Tämä SAMKin järjestämä koulutus tarjosi jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille mahdolllisuuuden päästä oppimaan lisää itsestään ja ”pätevyyden” toimia SAMKin simulaatiotilanteissa ja miksei muuallakin työelämässä.

Tämän kaltainen täydennyskoulutus kokemustoimijoille on uraa uurtavaa toimintaa. Ehdottomasti suosittelisin vastaavaa koulutusta ihan kaikille kokemusasiantuntijoille. Myös opetustehtävissä toimivia ammattilaisia rohkaisisin ottamaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijoiden käyttö päihde- ja mielenterveysalalla on kovassa nosteessa. Toiminta on alkanut Suomessa noin 20 vuotta sitten. Toiminta linkittyy vahvasti myös toipumisorientaatio-käsitteeseen. Se on myös tutkitustikin vaikuttavaa.

Teksti: Susanna Valtanen

Kuva: Johanna Huhtala

Lue lisää toteutuneesta simulaatioharjoituksesta artikkelista ”Uutta SAMKissa – simulaatioita kokemusasiantuntijan kanssa”.