Something new, something old, something borrowed, something blue — Thesis processes 25 years apart 

Exactly 25 years between two master’s degrees is a long time in an individual’s life. In my thesis processes, I found something new, something old, something borrowed—and even something blue.  

Something new 

As a young master’s student, the goal was to earn a degree and get a job. Twenty-five years later, as a mother of three, studying became a personal goal. Studying was very different then, as there were no work or life obligations. The new part was planning my time carefully so I could do everything.  

Official thesis processes have changed a lot in 25 years. Nowadays, guidelines are detailed and available online, such as SAMK’s instructions. Literature and other information are now more abundant and readily accessible electronically. Theses are no longer printed and bound in black leather with gold lettering to gather dust in library stacks. They are available digitally, mostly under the “open access” principle, and my own work can be found in the Theseus system for published theses.  

AI has become a theme in studies and theses over the past couple of years. AI is a useful tool for searching for information and for language-checking, but I believe the thesis should still be the student’s own planning and writing. A thesis is a process that should—and does—impact one’s thinking.  

In a YAMK (Master’s level) thesis, the thesis portion makes up one third, so its importance in learning was emphasized compared to the pre‑Bologna structure. Previously in Finnish universities, one entered directly into master’s studies without a bachelor’s degree. Internationality has become part of Finnish higher education. When I did my thesis, it was in Finnish in a Finnish-language program, and I wouldn’t have thought to use English. 

Twenty-five years later, after an international research career, studying and writing a thesis in English was a natural choice. An English-language thesis also has a wider reach than a Finnish one. The celebratory moments have changed too: 25 years ago there was no joint master’s graduation ceremony, or at least I don’t remember one. SAMK organized a formal graduation ceremony in June 2025. Though I’ve worked at SAMK since 2012, I participated in that ceremony only upon my own graduation.  

Something old 

Even though the thesis might be a personal goal and “my own time,” there are always elements that remain the same throughout eras. Anyone who has written a thesis or similar demanding work will recognize the surprising motivation to tidy up when they should be sitting at the computer starting the next part. You never find time for a thesis unless you dedicate time to it.  

The best guideline I’ve followed for a MBA thesis has been: “Do it even if you don’t have time.” The pain of creation and procrastination are natural parts of the learning and writing process. Of course, one is not always motivated or inspired, and then it’s better to do something else. In my case, healthy breaks, audiobooks, and music supported my writing process. A thesis that is energizing as a topic and, for example, connected to one’s own work, motivates and brings joy of success.  

Supervisor support is also central, as they guide and advise the thesis writer whenever needed. It’s important to remember that a thesis is “just” a thesis—not life’s mission.  

Something borrowed 

You can and should rhythmically structure your thesis work. Lecturer Anne Sankari’s tip on LinkedIn about the Pomodoro technique was excellent. In the Pomodoro technique, tasks are broken into 25‑minute intervals with 5‑minute breaks. I found that using Pomodoro improved my focus and, for example, prevented me from scrolling social media. In general, one should limit social media when writing a thesis, because it passivates and distracts attention.  

You don’t need to walk the thesis process alone. My classmates Minna, Anita and I formed a WhatsApp group where we exchanged thoughts about our theses. Weekly Sunday evening video calls helped push things forward when you’ve promised your peers you’ll complete the next step. Official thesis presentations with three rounds of opposition during the process were also helpful.  

Something blue 

The topics of my theses—environmental science and sustainable business—are very different, but water tied them —are very different, but water connects them from different viewpoints. I completed my first thesis on drinking water in 2000, and now, in 2025, my MBA thesis covers maritime logistics. Writing a master’ s-level together from different viewpoints. I completed my first thesis in 2000 on drinking water, and now in 2025 my MBA thesis covered maritime logistics. Writing a master’s level thesis 25 years apart was an enriching experience. Studying as an adult has brought me a new “Spring of Learning.” My intention is to continue my studies along “blue” themes.  


Three key tips for writing a thesis 

  • A thesis is a process: break it down and schedule it. Be firm yet forgiving yourself. 
  • Read the guidelines and follow them. 
  • Form a peer support group with fellow students and meet regularly.

Author: Chief Researcher Minna M. Keinänen‑Toivola, SAMK Maritime Logistics Research Center 

Photo: Matilda Toivola 

The text is translated with help of ChatGPT from: Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ─ Opinnäytetyöprosessit 25 vuoden välein 

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ─ Opinnäytetyöprosessit 25 vuoden välein 

Tasan 25 vuotta kahden maisteritutkinnon välillä on pitkä aika yksilön elämässä. Opinnäyteprosesseistani löytyi jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jopa jotain sinistä.  

Uutta 

Nuorena maisteriopiskelijana tavoite oli saada tutkinto ja päästä töihin, kun 25 vuotta myöhemmin kolmen lapsen äitinä opiskelu oli henkilökohtainen tavoite. Opiskelu oli aiemmin hyvin erilaista, koska ei ollut työn ja muun elämän velvoitteita. Uutta oli suunnitella ajankäyttönsä tarkasti, jotta kaiken ehtii.  

Viralliset opinnäytetyöprosessit ovat muuttuneet paljon 25 vuodessa. Nykyään ohjeistus on yksityiskohtaista ja se löytyy netistä, kuten SAMKin ohjeet.  Kirjallisuutta ja muutakin tietoa on nykyään enemmän ja  helpommin saatavilla sähköisistä lähteistä. Opinnäytetöitä ei enää tulosteta ja laiteta mustiin nahkakansiin kultaisilla kirjaimilla kirjaston hyllyyn ”pölyttymään”. Työt ovat sähköisesti, pääosin vapaasti n.k. ”open access” periaatteen mukaisesti saatavilla. Oma työnikin löytyy ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisuiden Theseus-järjestelmästä .  

Tekoälyn käyttö on tullut opintojen ja opinnäytetyön teemoiksi parina viime vuotena. Tekoäly on hyvä apuväline tiedon etsintään ja esimerkiksi kielentarkastukseen, mutta muuten opinnäytetyö tulee mielestäni olla edelleen opiskelijan oman suunnittelun ja tekstin tuoton tulos. Opinnäytetyö on prosessi, jonka tulee ja joka vaikuttaa yksilön ajatteluun.  

YAMK-työssä opinnäytetyön osuus on kolmannes, joten sen merkitys oppimisessa korostui verrattuna maisteriopintojen rakenteeseen ennen Bologna-prosessia, joka allekirjoitettiin vuonna 1999. Aiemmin Suomen yliopistoissa tehtiin pääasiassa ”suoraan” maisteritutkintoja ilman kandivaiheen opintoja. Kansainvälisyys on tullut  osaksi suomalaista korkeakoulukenttää. Graduni tein aikanaan suomenkielisessä koulutusohjelmassa suomeksi, eikä olisi tullut mieleeni käyttää englantia. 25 vuotta myöhemmin kansainvälisen tutkijauran jälkeen opiskelu ja opinnäytetyö englanniksi oli luonteva valinta. Englanninkielinen opinnäytetyön levikki on myös laajempi kuin mitä suomenkielisen olisi. 

Myös juhlan hetket ovat muuttuneet, sillä 25 vuotta sitten ei ollut yhteistä valmistujaisjuhlaa maistereille tai en ainakaan muista sitä. SAMKissa järjestettiin juhlava valmistujaisjuhla, publiikki kesäkuussa 2025. Olen ollut töissä SAMKissa töissä vuodesta 2012, mutta osallistuin kyseiseen juhlaan ensimmäisen kerran oman valmistumiseni myötä.  

Vanhaa  

Vaikka opinnäytetyö olisi henkilökohtainen tavoite ja  ”omaa aikaa” siinä on aikakaudesta riippumatta samoja elementtejä. Varmasti jokainen, joka on tehnyt opinnäytetyötä tai muuta vaativaa kokonaisuutta tunnistaa yllättävän motivaationsa esimerkiksi siivoamiseen, kun pitäisi istua tietokoneen äärelle ja alkaa tekemään työnsä seuraavaa vaihetta. Opinnäytetyölle ei löydy koskaan aikaa, jos siihen ei panosta. Paras näkemäni ja noudattamani ohje YAMK-opinnäytetyölle on ollut ”Tee vaikka sinulla ei olisi aikaa”. Luomisen tuska ja vetkuttelu ovat sinällään luonteva osa oppimis- ja kirjoitusprosessia.  Aina toki opinnäytetyön tekemiseen ei ole motivaatiota tai innostusta ja silloin kannattaa tehdä jotakin muuta. Itselläni kirjoitusprosessia tukivat happihyppelyt, äänikirjat ja musiikki. Opinnäytetyön, joka innostaa aiheena ja esim. kytkeytyy omaan työhön motivoi ja tuo onnistumisen iloa. Ohjaajan merkitys on myös keskeinen, koska hän tukee ja neuvoo työn tekijää aina tarvittaessa. Tärkeää on muistaa, että opinnäytetyö on ”vain” opinnäytetyö, ei elämäntehtävä. 

Lainattua  

Opinnäytetyön tekemistä voi ja tulee rytmittää. Lehtori Anne Sankarin LinkedIn:ssä julkaisema vinkki Pomodoro-tekniikasta  oli loistava. Pomodoro-tekniikassa rytmitetään asioiden tekeminen 25 minuutin pätkiin ja 5 minuutin taukoihin. Todistetusti Pomodoro-tekniikan käyttö paransi keskittymistäni ja esimerkiksi esti sosiaalisen median vilkuilun. Kokonaisuudessaan sosiaalinen media kannattaa jättää opinnäytetyötä tehdessä vähemmälle, koska se passivoi ja häiritsee keskittymistä. 

Opinnäytetyöprosessia ei tarvitse käydä läpi yksin. Muodostimme opiskelukavereideni Minnan ja Anitan kanssa WhatsApp-ryhmän, jossa vaihdoimme ajatuksiamme opinnäytetöidemme tekemisestä. Viikoittaiset sunnuntai-illan verkkokokoukset vauhdittivat työtä, kun oli luvannut opiskelukavereille työnsä seuraavan vaiheen. Myös virallisesti opinnäytetyöesitykset kolme kertaa opponointikäytäntöineen prosessin aikana olivat hyödyllisiä. 

Sinistä 

Opinnäytetyöni aihepiirit, ympäristötiede ja kestävä liiketoiminta ovat hyvin erilaisia, mutta vesi eri näkökulmista yhdisti niitä. Gradun sain valmiiksi vuonna 2000 talousveden ja nyt vuonna 2025 YAMK-työni merilogistiikan teemoista.  Maisteritasoisen opinnäytetyön tekeminen 25 vuoden välein oli antoisa kokemus. Aikuisiällä opiskelu on tuonut itselleni uuden ”Oppimisen kevään”. Tarkoituksenani on jatkaa opintojani edelleen ”sinisten” teemojen parissa. 


Kolme tärkeintä vinkkiä opinnäytetyön tekemisiin 

  • Opinnäyte on prosessi, joten pilko ja aikatauluta kokonaisuus. Ole itsellesi jämäkkä, mutta armollinen. 
  • Lue ohjeet ja noudata niitä.  
  • Muodosta vertaistukiryhmä kanssaopiskelijoittesi kanssa ja tapaa säännöllisesti. 

Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.  

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola 

Kuva: Matilda Toivola 

Kehitämme kuntoutusteknologian osaamista yhdessä ukrainalaisten kanssa

Keväällä 2023 avautui nopealla aikataululla toteutettu Opetushallituksen TFK-haku ukrainalaisten korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pitkään kypsytelty idea hyvinvointiteknologian ja kuntoutuksen yhdistämisestä YAMK-opinnoissa tuntui sopivalta aiheelta hakuehtoihin nähden.

Meillä SAMKissa oli aikaisempia yhteyksiä useampaankin ukrainalaiseen yliopistoon REHAB-hankkeen ja kv- vierailuiden kautta ja tiesimme, että sodan takia tarve kuntoutukselle ja teknologian hyödyntämiselle kuntoutuksessa on lisääntynyt nopeasti. Bogomolets National Medical University (NMU) Kiovassa valikoitui partneriksi tähän hankehakuun, koska sieltä oli sopivasti kaksi opettajaa vaihdossa SAMKissa keväällä ja heillä oli valmiudet nopeaan toimintaan niin yhteistyöidean kehittelyssä kuin tarvittavien dokumenttien hankkimisessa. Heinäkuussa 2023 saimme yhtenä seitsemästä suomalaisesta korkeakoulusta myönteisen rahoituspäätöksen hankkeellemme. Technology in Rehabilitation -hankkeessa (TecRe) on tavoitteena kehittää ja pilotoida yhteistoteutuksina toteuttavat kolme kuntoutusteknologiaan liittyvää opintojaksoa. Näistä kaksi on verkko-opetuksena toteuttavia teoriaopintojaksoja vuoden 2024 aikana ja viimeinen on yhdeksän vuorokauden mittainen intensiivikurssi SAMKissa kevätlukukaudella 2025.  Bogomoletskissa moduuli tulee yhdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi fysioterapian maisteriopintoihin, meillä SAMKissa kokonaisuus sopii erityisesti hyvinvointiteknologian ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen YAMK-opiskelijoille mutta muissakin YAMK-ryhmissä saattaa olla aiheesta kiinnostuneita.

Yrityskäynneiltä ideoita opintojaksojen suunnitteluun

Hankkeen kick-off-tapaaminen toteutui Porissa viikolla 44. Kiovasta hankkeen käynnistykseen osallistui neljä fysioterapiakoulutuksen ja simulaatio-opetuksen opettajaa Elena Dorofieva, Oksana Hlyniana, Ksenia Yarymbash  ja Julia Bioko.  SAMKista mukana olivat Anu Elo (projektipäällikkö), Merja Sallinen, Mari Törne, Mikko Nieminen ja Anja Poberznik. Ohjelmassa oli yhteisten keskustelujen ja suunnittelupalaverien lisäksi yritysvierailuja kuntoutusyksiköihin, joissa teknologiaa eri muodoissaan käytetään kuntoutuksen tukena. 

Kävelyrobottidemo Laitilan Terveyskodilla synnytti innokasta keskustelua.

Laitilan terveyskodissa pääsimme seuraamaan asiakastilannetta kävelyrobotilla harjoittelusta ja MeWet-älykodissa Ulvilassa perehdyimme hyvinvointiteknologian mahdollisuuksiin tukea ja edistää eri ikäisten asukkaiden omatoimista arkea. Satapsykiatrian uusissa tiloissa tutustuimme teknologian tarjoamiin turvallisuuden, monikäyttöisyyden ja ekologisuuden mahdollisuuksiin. Vierailu Tukimet Oy:n tuotantolaitoksessa Raumalla lisäsi tietoisuuttamme apuvälineiden innovaatio-, valmistus- ja markkinointiprosesseista. SAMKin teknologian labrassa tutustuimme erilaisiin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin sekä niiden kehittämiseen ja soveltamiseen erilaisia kuntoutujia silmällä pitäen.  Vierailut avarsivat näkemyksiä erilaisten teknologioiden käyttömahdollisuuksista ja herättivät paljon innostunutta keskustelua.

Erilainen pedagoginen ajattelutapa herätti keskustelua

Kick-off-viikon aikana käydyt viralliset ja epäviralliset keskustelut nostivat esiin korkeakoulujen varsin erilaiset toimintakulttuurit ja pedagogiset ratkaisut koulutuksen toteuttamisessa.  Ukrainalaisen koulutuksen pedagogiikka näyttäytyi meille samkilaisille varsin opettajajohtoisena ja tiukasti strukturoituna. Ukrainalaisopettajat havahtuivat itsekin viikon edetessä siihen, miten meillä SAMKissa opiskelijan pitää itse ideoida ja pohtia esimerkiksi jonkin laitteen soveltamismahdollisuuksia erilaisille kuntoutujille, eivätkä ”oikeat vastaukset” välttämättä olekaan opettajalla. Myös oppimisen arviointi herätti paljon keskustelua ja pohdintaa: mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja erityisesti, miten todennetaan, että opiskelija on tehnyt riittävän tuntimäärän kussakin opintojaksossa? Meille tuntimäärien todentaminen tuntui vieraalta ajatukselta, kun olemme tottuneet ajattelemaan, että on opiskelijan vastuulla käyttää aikansa niin, että opintojakson tavoitteet täyttyvät. Joku tarvitsee siihen enemmän aikaa, joku vähemmän.

Projektitutkija Krista Toivonen esitteli MetWet-kodilla erilaisia teknologisia ratkaisuja ja kertoi käyttökokemuksista.

Kun suunnittelemme yhteisiä opintojaksoja, joissa molempien korkeakoulujen opiskelijat ja opettajat toimivat sekaryhmissä ja yhteistyötä tehden, on tarkkaan mietittävä, miten etäopetus teemoitetaan, toteutetaan ja miten osaaminen arvioidaan. Ukrainan tilanne huomioiden emme voi tietenkään edellyttää tiettyyn aikaan sidottuja luentoja tai ryhmäsessioita vaan opinnot pitää suunnitella joustavasti ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Miten samalla huolehditaan siitä, että opiskelijat voivat rikastaa osaamistaan keskustellen ja kokemuksiaan ja ideoitaan vaihtaen? Suunnittelutyössä päästiin kick-off-viikon aikana hyvään vauhtiin, mutta paljon on vielä yhdessä pohdittavaa ja hiottavaa ennen kuin ensimmäinen opintojakso on valmis pilotoitavaksi ensi keväänä.

Teksti: yliopettaja Merja Sallinen

Kuvat: Technology in Rehabilitation -hanke

Artikkelikuvassa on koko työryhmä Mikko Niemistä lukuun ottamatta. Artikkelin kirjoittaja Merja Sallinen on kuvassa vasemmalla.

Hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnot tarjoavat monipuolisia näkökulmia

Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa (90 op) tammikuussa 2022. Ryhmässä on monenlaisia hyvinvointipalveluiden parissa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. Valtaosa opiskelijoista on luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta myös tradenomeja tai jonkin muun AMK-koulutuksen suorittaneita henkilöitä on joukossa mukana. Opiskelijoista suurin osa toimii julkisella sektorilla, mutta ryhmässä on lisäksi yksityisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoiminnan vahvoja osaajia. Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri: erilaiset mielipiteet ja aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen muovaamat tiedot ja käsitykset ovat rikastaneet meidän kaikkien ymmärrystä hyvinvointipalveluista ja niiden kehittämisestä.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinnot on toteutettu kokonaan etäyhteyksillä. Vaikka ryhmä on iso – 50 opiskelijaa – mahdollisuuksia ajatusten jakamiseen on pyritty järjestämään sekä kontaktituntien sisällä että niiden välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat joidenkin opintojaksojen sisältöihin liittyvät pienryhmissä työstettävät välitehtävät, joihin opiskelijat sopivat aikataulun ja työnjaon keskenään. Palautteiden perusteella pienryhmissä syntyi uusia oivalluksia ja omat ajatukset laajenivat esimerkiksi siitä, mitä kaikkea hyvinvointipalveluihin sisältyy tai millaisia tulevaisuuden skenaarioita eri teemoihin voisi liittyä. Pienryhmätehtävät ovat myös tukeneet ryhmäytymistä, mikä on etäopinnoissa yksi iso haaste. Lähiopetuksessa ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti esimerkiksi yhteisten kahvitaukojen tai lounaskeskustelujen myötä, mutta etäopiskelussa siihen pitää tietoisesti satsata opintojaksojen toteutuksissa.

Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa suurin osa pakollisista opinnoista toteutetaan ensimmäisen lukukauden aikana. Myös opinnäytetyön suunnittelu on ollut ensimmäisen lukukauden ohjelmassa, joten opiskelutahti on ollut varsin tiivis. Seuraavilla lukukausilla opinnot painottuvat vaihtoehtoisiin johtamisopintoihin ja opinnäytetyöhön, jolloin aikataulutus riippuu kunkin opiskelijan tekemistä valinnoista. Opetussuunnitelmassa vaihtoehtoisten johtamisopintojen tarjonta on laaja; opiskelija valitsee kahdeksasta eri opintojaksosta vähintään neljä omien tarpeidensa ja mielenkiintonsa perusteella ja miettii, milloin ne suorittaa. Opintojaksojen aikataulut on laadittu niin, että esimerkiksi syksyllä 2022 tarjolla olevien johtamisopintojen kontaktiopetukset eivät mene päällekkäin, jolloin opiskelija voi valita vaikka kaikki tarjolla olevat opinnot jos niin haluaa. Jos taas haluaa satsata syksyllä opinnäytetyön toteutukseen ja raportointiin, johtamisopintoja voi suorittaa myöhemmin. Osa vaihtoehtoisista johtamisopinnoista toteutetaan sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijapalautteissa toivottiin mahdollisuutta tehdä laajemmin opintoja kesäaikana. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan vuoden 2023 opintotarjontaa suunnitellessamme.

Opetussuunnitelma mahdollistaa oman asiantuntijuuden vahvistamisen myös muussa aihealueessa kuin johtamisessa. Täydentävissä ja vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija voi opiskella vaikkapa vanhustyötä, sosiaalialaa tai hyvinvointiteknologiaa. Tätä mahdollisuutta näkökulmien laajentamiseen osa opiskelijoista on hyödyntämässä jo tulevan syyslukukauden aikana.

Ohjauskeskusteluja itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman eli HOPSin tiimoilta on käyty pitkin kevättä. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää heti, vaan suunnitelmaa voi muokata ja päivittää opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan erilaiset polut kohti YAMK-tutkintoa mahdollistava opetussuunnitelma on saanut opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Mielenkiinnolla seuraamme, millaisia kokonaisuuksia eri opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun todistuksia kirjoitetaan.

Teksti ja kuva: Merja Sallinen TtT, yliopettaja, OPS-vastaava, tutoropettaja