Kategoria: Hoitotyö

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Matkakertomukset, Yleinen

Terveisiä Norjasta – Kokemuksia henkilökuntavaihdosta Stavangerin yliopistosta

Osallistuin huhtikuussa 2024 Erasmus + -ohjelman kautta henkilökuntavaihtoon matkustamalla vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon viikoksi.

Stavanger sijoittuu Norjan länsirannikolle, lounaiskulmaan, aivan Atlantin valtameren rannalle ja siellä asuu yli 330 000 asukasta. Asukasluku peittoaa siis koko Satakunnan asukasluvun noin 100 000 asukkaalla.

Stavangerin kaupunki on sijaintinsa ja ison satamansa ansiosta erittäin kansainvälinen paikka. Satamaan poikkeaa useampana päivänä viikossa isoja risteilyaluksia eri puolilta maailmaa. Kaupunkiin tutustuvat turistit ovat erityisen kiinnostuneita Stavangerin historiallisesta rakennuskulttuurista, sekä monista hienoista museoista. Stavangerin lentokentältä on myös yhteydet 25 eri maahan, ja tämä on ymmärrettävää, koska kaupunki on Norjan öljyteollisuuden keskus.

Stavangerin kaupunkikuvassa ei voi olla löytämättä vanhoja hienoja puisia taloja. Sen sijaan yllättävää voi olla, etenkin näin Vanhan Rauman taloihin ikänsä tottuneella, että värikkäitä riemunkirjavia taloja löytyy vain muutaman kadun varrelta, esimerkiksi Ovre Holmegate nimiseltä kadulta. Itse Stavangerin vanha kaupunki koostuu pelkästään valkoiseksi maalatuista puutaloista.

Ovre Holmegate.
Ovre Holmegate.

Kaupungin keskustasta ei löydy suurta kauppakeskusta, vaan kaikki liikkeet on sijoittuneet talojen kivijalkakaupoiksi.  Näiden liikkeiden lisäksi ravintoloita sekä kahviloita oli todella paljon. Tämä oli mielestäni hienoa, sillä se teki koko keskustan todella eläväksi. Ja mikä ehkä parasta, kävelykatuja oli useita. 

Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.
Erilaiset patsaat elävöittivät kaupungin keskustaa.

Vierailu Stavangerissa suorastaa vaatii tutustumista öljynporauksen historiaan ja tähän tarjoaa hyvän mahdollisuuden öljymuseo, joka interaktiivisuudellaan innostaa tutkimaan asioita pelkän tylsän museokävelyn sijaan. Itse yritin rakentaa interaktiivisen ohjelman avulla öljynporauslautan, mutta ehkä on parempi pysyä edelleen hoitotyön asiantuntijana ja jättää insinööreille se, jonka he osaavat.

Öljymuseo.
Öljymuseo.

Vierailijana sinulla on mahdollisuus myös testata tietojasi öljynjalostuksesta tai ilmastonmuutoksesta. Lisäksi voit testata pelastustunnelia, paniikkihuonetta tai erilaisia asuja, joilla voidaan pelastautua esimerkiksi palavalta öljynporauslautalta.

Minulle avautui tämän myötä aivan erilainen kuva siitä, mitä työtehtäviä esimerkiksi öljynporauslautoilla on tehtävänä ennen kuin öljy on kuluttajan ostettavissa. Toisaalta työn vaarallisuuskin tuli kuvattua tässä museossa hyvin.

Erasmus+ -vaihtoihin kuuluu niin kulttuuriin kuin yhteistyökumppaneiden toimintaan tutustuminen.

Pohjoismaissa on olemassa hoitotyön etiikan tutkijoiden vapaamuotoinen verkosto, joka on keskittynyt erityisesti ikääntyneiden hoitotyön eettisiin kysymyksiin. Muissa pohjoismaissa samassa paikassa voi opiskella sairaanhoitajasta aina tohtoriopintoihin asti, mutta Suomi tekee tässä poikkeuksen. Tämän vuoksi olen tehnyt Turun yliopiston kanssa yhteistyötä, ja heidän kauttaan olemme tulleet kutsutuksi mukaan tähän pohjoismaiseen verkostoon.

Minun vaihtoni Stavangerissa liittyi tämän verkoston suunnittelemaan hankkeeseen, joka on valmistelussa. Stavangerin yliopiston terveystieteiden tiedekunta tulee olemaan hankkeen toteutuessa vetäjän roolissa. Tämän vuoksi henkilökohtainen tutustuminen niin henkilötasolla kuin tutkinto-ohjelmien tasolla oli erittäin tärkeää mielestäni.

Stavangerin yliopiston kyltti.
Stavangerin yliopiston kyltti.

Stavangerin yliopistossa on viisi tiedekuntaa; taiteet ja kasvatustiede, terveystiede, yhteiskuntatieteellinen, luonnontieteiden ja tekniikan sekä esittävien taiteiden tiedekunta. Lisäksi heillä on Business School ja oma arkeologinen museo, jota yliopisto ylläpitää. Tutkinto-ohjelmia on paljon aina amk-tason tutkinnoista tohtoritutkintoihin asti.

Hoitotyössä sairaanhoitajan ja ensihoidon tutkinto-ohjelmat olivat valittavina, ja sisäänotto vuosittain on noin 350 opiskelijaa. Tutkinto-ohjelma on kolmevuotinen sisältäen puolet teoriaa, puolet kliinistä harjoittelua. Harjoittelujaksot olivat 15 opintopistettä eli 9 viikkoa pitkiä. Osallistuin lääkehoidon luennoille, jotka pidettiin norjaksi. Yllätyksekseni tällä virkamiesruotsillakin sai yllättävän paljon irti luennosta. Luennot pidetään kaikki massaluentoina, ja paikan päällä kampuksella.

Kampuksella on myös simulaatiotilat, jotka muodostavat kokonaisen sairaalaosaston kampuksen sisälle. Näissä ei kyllä ollut samantasoista tekniikkaa kuin SAMKin simulaatiotiloissa. Opiskelija saa simulaatioharjoituksissa silti varmasti kuvan, millaista on työskennellä vuodeosastolla.

Simulaatiotila.
Simulaatiotila.

Toisaalta suurin osa simulaatioista pidetään erillisessä HelseCampuksessa, joka sijaitsee yliopistoalueella. HelseCampus on Stavangerin kaupungin, yliopiston, yliopistollisen sairaalan sekä lukuisien alaan liittyvien yritysten (muun muassa Laerdal) yhteisomistuksessa.

HelseCampus ei keskity vain yhteissimulaatioihin, vaan siellä pyritään löytämään myös ratkaisuja erilaisiin terveydenhuollon ongelmiin, täydennyskouluttamaan henkilökuntaa laajemmin sekä erityisesti testaamaan digitaalisia ratkaisuja. Norjassa on terveydenhuollossa ihan samanlaisia ongelmia kuin meilläkin.

Tiivis tutustuminen Stavangerin yliopistoon vaati vastapainoksi myös aikaa ajatella ja työstää uutta kokemaansa ja oppimaansa. Hyödynsin ohjelmaan merkityn itsenäisen päivän hyppäämällä Stavangerin satamasta lähtevään alukseen, joka matkasi kohti kuuluisaa Lysevuonoa. Tämän vuonon varrella sijaitsee kuuluisa Preikestolen, josta Tom Cruise tuli aikoinaan alas elokuvassa Mission Impossible.

Preikestolen.
Preikestolen.

Kyllä, olet oikeassa. Reipas olisi vaeltanut ylös repussa hyvät eväät ja rento mieli. Nyt valitsin risteilyaluksen, koska harmaa keli ja toisaalta tuo vesiputous ylhäältäpäin ei olisi näyttänyt samalta kuin alhaalta katsottuna. Ja kieltämättä, korkeanpaikankammoni, ehkä osittain vaikutti valintaani myös.

Vesiputous.
Vesiputous.

Mikäli mietit joko opiskelijana tai henkilökunnan edustajana, että Erasmus + -vaihto voisi kiinnostaa, suosittelen erittäin lämpimästi. Aina oppii uutta, kun lähtee vähän kauemmas ja tarkastelee asioita eri näkökulmasta. Vääjäämättä vaihdossa vertaa mikä meillä täällä toimii ja on hyvin, missä voisimme ottaa mallia ja mitä voisimme kehittää.

Minulle tämän vaihdon jälkeen on päivän selvää, että meillä on erinomainen ja paljon opiskelijakeskeisempi lähestymistapa opintojen suorittamiseen laadukkaassa toimintaympäristössä. Me voimme olla ylpeitä opetuksen laadusta, ja esimerkiksi meidän simulaatiokeskuksemme toimivuudesta.

Toisaalta sain mukaan valtavan paljon ideoita opetuksen edelleen kehittämiseen, hankeyhteistyöhön ja tutkimukseen tulevaisuudessa. Ja hei, mikä tärkein. Sain uusia ystäviä!

Teksti ja kuvat: Hoitotyön lehtori Mari Pakkonen

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Sosiaaliala, Yleinen

Kokemusasiantuntijat uutta oppimassa Hilkka-näyttämöllä

Olen Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden kouluttama kokemusasiantuntija. Valmistuin vuonna 2017. Tänä talvena sain mahdollisuuden osallistua Satakunnan ammattikorkeakoulun Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä -hankkeen järjestämään päihde- ja mielenterveysasioiden kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen. Koulutusta mainostettiin mahdollisuudella päästä käyttämään omaa osaamista enemmän ja uudenlaisissa tilanteissa. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi simulaatiotilanteet SAMKissa. Mainoksessa kerrottiin, että koulutuksen vetäisivät näyttelijät Maarit ja Teemu Niemelä. Koulutus järjestettäisi Porissa Hilkka-näyttämöllä kuutena eri kertana.

Koulutus alkoi sillä, että osallistujat kertoivat lyhyesti oman tarinansa. Sen jälkeen loimme erilaisia tarinoita yhdessä ja teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, esim. Tappajakani-harjoituksen, joka ”tuunattiin” nepsy-ystävälliseksi eli korvattiin kovat äänet vilkutuksilla. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Saimme kotitehtäväksi netistä löytyvän luonnetestin tekemisen.

Seuraavilla kerroilla työskentelimme fiiliskorttien parissa ja teimme harjoituksia, joiden tarkoitus oli oppia huomaamaan hyvä itsessä. Käsittelimme myös vuorovaikutusta ja tunteita sekä teimme erilaisia improvisaatioharjoituksia. Lopuksi olikin aika alkaa valmistautua tuleviin simulaatiokeikkoihin.

Tämä SAMKin järjestämä koulutus tarjosi jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille mahdolllisuuuden päästä oppimaan lisää itsestään ja ”pätevyyden” toimia SAMKin simulaatiotilanteissa ja miksei muuallakin työelämässä.

Tämän kaltainen täydennyskoulutus kokemustoimijoille on uraa uurtavaa toimintaa. Ehdottomasti suosittelisin vastaavaa koulutusta ihan kaikille kokemusasiantuntijoille. Myös opetustehtävissä toimivia ammattilaisia rohkaisisin ottamaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijoiden käyttö päihde- ja mielenterveysalalla on kovassa nosteessa. Toiminta on alkanut Suomessa noin 20 vuotta sitten. Toiminta linkittyy vahvasti myös toipumisorientaatio-käsitteeseen. Se on myös tutkitustikin vaikuttavaa.

Teksti: Susanna Valtanen

Kuva: Johanna Huhtala

Lue lisää toteutuneesta simulaatioharjoituksesta artikkelista ”Uutta SAMKissa – simulaatioita kokemusasiantuntijan kanssa”.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Työelämätaidot

GNurseSIM-hanke ikääntyneen hoitotyön kulttuurisensitiivistä osaamista lisäämässä

Kaksivuotinen GNurseSIM-hanke on tulossa päätökseen ja on aika laittaa hyvät käytänteet kiertoon. Aluksi muutama sana itse hankkeesta eli kyseessä on kansainvälinen, viiden maan ja kuuden korkeakoulun, hanke. Partnerimaista mukana ovat Tarnowin yliopisto Puolasta, Alicanten yliopisto Espanjasta, Middlesex’n yliopisto Iso-Britanniasta, MCAST-yliopisto Maltalta ja Centria ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Suomesta.  

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien hoitotyön koulutuksen simulaatio-opetusta tuottamalla esimerkiksi opetusmateriaalia ikääntyvien hoitotyön koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurisensitiivistä ikääntyvien hoitotyön osaamista. Hanke vastaa kansainväliseen hoitotyön tarpeeseen, sillä kulttuurisensitiivinen ikääntyneen hoitotyön osaaminen on tärkeää monikulttuurisessa Euroopassa. Samat haasteet sairaanhoitajien osaamisessa koskettavat korkeakouluja valtakunnan rajoista riippumatta. Euroopan väestö vanhenee samalla kun eri kulttuurit lisääntyvät. Suomessa erityisesti kotihoidossa hoitotyön ammattilaiset tulevat kohtaamaan erilaisia kulttuureja ja siihen osaamistarpeeseen GNurseSIM-hanke vastaa. 

Hankkeessa on kehitetty eLearning-simulaatioverkkokurssi, joka sisältää kolmekymmentä simulaatioskenaariota taustamateriaaleineen. Jokaisesta skenaariosta on tuotettu myös kolmekymmentä videota, jotka tukevat opiskelijan valmistautumista esimerkiksi simulaatiopäivään. Opiskelija voi itsenäisesti tutustua eLearning-simulaatioverkkokurssiin esimerkiksi ennen harjoittelujaksoa tai jo työelämässä olleessaan. Simulaatioskenaarioiden aiheita ovat mm. kotikäynnin toteuttaminen, MMSE (Mini Mental State Examination) ja Kaatumisvaaran arvioinnissa käytettävien mittareiden hyödyntäminen ikääntyneen hoidon arvioinnissa, eri uskontokuntia tunnustavien ikääntyvien saattohoito (islam, juutalaisuus ja katolilaisuus) sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden asiakkaiden kohtaaminen (romanit, homoseksuaalit, HIV-positiiviset).  

Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa on hyödynnetty vuoden ajan GNurseSIM-hankkeen tuottamaa eLearning course -opetusmateriaalia. Ikääntyvien hoitotyön opintojaksossa hankkeessa tuotetut simulaatioskenaariot videoineen ovat olleet esitehtävinä ja simulaatiopäivässä olemme toteuttaneet samat simulaatiot uudelleen. eLearning-kurssin materiaalit on käännetty ja videot tekstitetty neljälle kielelle (suomi, englanti, puola ja espanja). Palaute hoitotyön opiskelijoilta on ollut positiivista ja innostusta itsenäiseen opiskeluun on herännyt.  

GNurseSIM-hanke ei ole sidottu vain hoitotyön koulutusalaan. Mikäli olet kiinnostunut testaamaan omassa opetuksessasi simulaatiopedagogiikkaa ja olet innostunut hyödyntämään eLearning-simulaatioverkkokurssin materiaaleja, sinulla on vapaat kädet muokata ja soveltaa niitä tarpeidesi mukaan. SAMK kehitti hankkeessa eri koulutusaloille soveltuvan simulaatioskenaario-mallin, jonka avulla simulaation toteuttaminen käy helposti. Malli löytyy hankkeen sivuilta. Tarvittaessa saat tukea meiltä allekirjoittaneilta ja voimme toteuttaa yhdessä vaikka yhteissimulaation. Tunnuslauseemme hoitotyön koulutuksen simulaatioiden kehittämisessä on: Pilotit eivät epäonnistu koskaan! 

Kannattaa tutustua jo tänään hankeen kotisivuihin Home – GNurseSim ja eLearning-simulaatioverkkokurssiin Kulttuurisensitiivisen gerontologisen hoitotyön verkko-opiskelumateriaali – GNurseSim.

Olet tervetullut GNurseSIM-hankkeen päätösseminaariin tiistaina 18.4. 2023 klo 12.30-16.15 C213 Kultuurisensitiivisen gerontologisen hoitotyön osaaminen (samk.fi) 

Teksti: Johanna Kero ja Pauliina Alinen

Kuva: Johanna Kero

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Sosiaaliala, YAMK, Yleinen

Hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnot tarjoavat monipuolisia näkökulmia

Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa (90 op) tammikuussa 2022. Ryhmässä on monenlaisia hyvinvointipalveluiden parissa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. Valtaosa opiskelijoista on luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta myös tradenomeja tai jonkin muun AMK-koulutuksen suorittaneita henkilöitä on joukossa mukana. Opiskelijoista suurin osa toimii julkisella sektorilla, mutta ryhmässä on lisäksi yksityisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoiminnan vahvoja osaajia. Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri: erilaiset mielipiteet ja aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen muovaamat tiedot ja käsitykset ovat rikastaneet meidän kaikkien ymmärrystä hyvinvointipalveluista ja niiden kehittämisestä.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinnot on toteutettu kokonaan etäyhteyksillä. Vaikka ryhmä on iso – 50 opiskelijaa – mahdollisuuksia ajatusten jakamiseen on pyritty järjestämään sekä kontaktituntien sisällä että niiden välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat joidenkin opintojaksojen sisältöihin liittyvät pienryhmissä työstettävät välitehtävät, joihin opiskelijat sopivat aikataulun ja työnjaon keskenään. Palautteiden perusteella pienryhmissä syntyi uusia oivalluksia ja omat ajatukset laajenivat esimerkiksi siitä, mitä kaikkea hyvinvointipalveluihin sisältyy tai millaisia tulevaisuuden skenaarioita eri teemoihin voisi liittyä. Pienryhmätehtävät ovat myös tukeneet ryhmäytymistä, mikä on etäopinnoissa yksi iso haaste. Lähiopetuksessa ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti esimerkiksi yhteisten kahvitaukojen tai lounaskeskustelujen myötä, mutta etäopiskelussa siihen pitää tietoisesti satsata opintojaksojen toteutuksissa.

Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa suurin osa pakollisista opinnoista toteutetaan ensimmäisen lukukauden aikana. Myös opinnäytetyön suunnittelu on ollut ensimmäisen lukukauden ohjelmassa, joten opiskelutahti on ollut varsin tiivis. Seuraavilla lukukausilla opinnot painottuvat vaihtoehtoisiin johtamisopintoihin ja opinnäytetyöhön, jolloin aikataulutus riippuu kunkin opiskelijan tekemistä valinnoista. Opetussuunnitelmassa vaihtoehtoisten johtamisopintojen tarjonta on laaja; opiskelija valitsee kahdeksasta eri opintojaksosta vähintään neljä omien tarpeidensa ja mielenkiintonsa perusteella ja miettii, milloin ne suorittaa. Opintojaksojen aikataulut on laadittu niin, että esimerkiksi syksyllä 2022 tarjolla olevien johtamisopintojen kontaktiopetukset eivät mene päällekkäin, jolloin opiskelija voi valita vaikka kaikki tarjolla olevat opinnot jos niin haluaa. Jos taas haluaa satsata syksyllä opinnäytetyön toteutukseen ja raportointiin, johtamisopintoja voi suorittaa myöhemmin. Osa vaihtoehtoisista johtamisopinnoista toteutetaan sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijapalautteissa toivottiin mahdollisuutta tehdä laajemmin opintoja kesäaikana. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan vuoden 2023 opintotarjontaa suunnitellessamme.

Opetussuunnitelma mahdollistaa oman asiantuntijuuden vahvistamisen myös muussa aihealueessa kuin johtamisessa. Täydentävissä ja vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija voi opiskella vaikkapa vanhustyötä, sosiaalialaa tai hyvinvointiteknologiaa. Tätä mahdollisuutta näkökulmien laajentamiseen osa opiskelijoista on hyödyntämässä jo tulevan syyslukukauden aikana.

Ohjauskeskusteluja itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman eli HOPSin tiimoilta on käyty pitkin kevättä. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää heti, vaan suunnitelmaa voi muokata ja päivittää opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan erilaiset polut kohti YAMK-tutkintoa mahdollistava opetussuunnitelma on saanut opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Mielenkiinnolla seuraamme, millaisia kokonaisuuksia eri opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun todistuksia kirjoitetaan.

Teksti ja kuva: Merja Sallinen TtT, yliopettaja, OPS-vastaava, tutoropettaja

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, In English, Työelämätaidot, Yleinen

Learning to write an article or learning by writing an article?

On the first lecture of a course called Theories of rehabilitation, our lecturer asked us a tricky question: “would you like to write an article in pairs and publish it together?”. After a few minutes silence we surprised the lecturer by answering why not! I think none of us really realised, what we had to face – not even the lecturer. It seemed to be interesting to get acquainted with a topic that interests us individually, to achieve a deeper insight and at the same time learn something about academic writing skills.

What did we actually learn?

Academic writing was new to all of us. As a future-specialists in the field of rehabilitation, we need to be able to write articles and produce academic papers. By getting feedback from lecturer and peer students we could improve the context and writings. By giving feedback for the others we also learned to check and read our own text with different attitude.

Cooperation skills are needed in every field of working – within and across the professional sectors. In our group we have people living in different countries and face-to-face meetings were not possible for everyone. That challenged us to find new ways of communication and utilise better emails, sharepoint, skype etc.

Implementing a master level course by writing an article

This task taught us to read and summarize articles – search for proper papers and from a huge amount of material gather the most important information and write it in a short and readable form. Cooperation supported each other to work better. By writing a scientific article with another student taught us to discover our own styles. There are many ways of writing and implementing a writing process and it is important to know one’s own style. We learned also each other’s styles and ways of working, which helps us to work with different type of people in the future. Specialists need to be able to cooperate in different situations and with different persons.

What was it like?

Writing an article in scientific style was very demanding and time consuming, but not too difficult and nothing ever comes for free. It was a challenge to work with a person you did not know too well and to combine the different ways of working. But that all made us learn new master level skills and understand learning and writing better. We found out that it was a good way of implementing one of our courses. We got deeper insight of own topics and expanded our knowledge by peer reviewing articles written by others as well. We have different occupations, different perspectives, different backgrounds and by writing articles in pairs we could really utilise our strengths and differences. 

Could we have learned more or better about theories of rehabilitation by traditional way of studying master level courses? We can’t say. At least we learned a lot of things we wouldn’t have learned otherwise – and all these things are very important when acting as a specialist in social and health care sector.

Hopefully health care professionals and students will find the publication and it gives some extra knowledge for them too! The publication is found here: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112043233 

Taina Jyräkoski, a student in Master’s degree program of rehabilitation (with the help of other article writers)

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, SuomenkielisetAvainsanat , , , , ,

”DigiHoitaja kotikäynnillä” – verkkovälitteinen case-simulaatiopilotti hoitotyön koulutuksessa

Digitaalisuus on tullut osaksi hoitotyötä. Tämän päivän sairaanhoitajilta odotetaan laaja-alaisia osaamista myös digitaitojen suhteen. Hoitoalalla digitaalisuuden käsite on kuin palapeli, joka koostuu potilastietojärjestelmistä aina mobiilihoitajan taulutietokoneeseen asti. Tietotekniikka kehittyy vauhdilla ja sitä on valjastettu lähivuosina yhä enemmän osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämä asettaa myös hoitotyön koulutukselle uusia haasteita. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan kehittämällä verkkovälitteisen case-simulaatiopilotin ”DigiHoitaja kotikäynnillä” Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Verkkovälitteinen case-simulaatio pilotoitiin toukokuussa 2019. Pilottiin osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat olivat joko jo opinnollistaneet tai opinnollistamassa Gerontologinen hoitotyö ja kotisairaanhoito -opintojaksoa eli opiskelijat opiskelevat opintojakson sisällöt itsenäisesti työpaikallaan ikääntyvien parissa työskennellen. Osallistujia oli yhteensä seitsemän ja he olivat sekä suomenkielisen että englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoita, mikä toi lisähaastetta verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Pilotointi toteutettiin Webex-pohjaisen Hill-verkkoneuvotteluohjelman avulla. Kaikki opiskelijat osallistuivat simulaatioon omien mobiililaitteidensa kautta kotonaan.

Case-simulaation pedagoginen rakenne pilotin runkona

Pilotointi toteutettiin case-simulaation rakenteen mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana simulaatiotilannetta edeltävä esitehtävä, jonka opiskelijat olivat saaneet viikkoa aiemmin tutustuttavakseen. Esitehtävä muodostui kotisairaanhoitajan kotikäynti -videosta sekä kahdesta digihoitajuutta käsittelevästä artikkelista, joiden avulla opiskelijat valmistautuivat simulaatiotilanteeseen.

Simulaatiotilanteen ensimmäinen osa sisältää aktivoivan aloituksen eli opiskelijoille kerrottiin simulaation tavoite. Pilotin ollessa kyseessä tavoitteita asetettiin yksi: opiskelija tutustuu digihoitajan rooliin. Aluksi opiskelijat pohtivat kotikäynnille keskeisiä havainnoitavia asioita pohjautuen opintojaksolla käsiteltyihin alueisiin, jotta taataan onnistunut digihoitajan verkkovälitteinen kotikäynti.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti seuraava vaihe on simulaatiotilanteen toteutus. Kolme vapaaehtoista opiskelijaa kokeilivat digihoitajan roolia. Opiskelijat haastattelivat ikääntynyttä asiakasta kukin vuorollaan viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla muut osallistujat toimivat havainnoitsijoina.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti simulaatiotilanteen viimeisessä osassa eli oppimiskeskustelussa keskusteltiin sekä toimijoina olleiden opiskelijoiden, havainnoitsijoiden että asiakkaana toimineen opettajan tuntemuksista simulaatiotilanteesta. Tärkeintä on nähdä onnistumiset ja välttää negatiivisuutta – simulaatiotilanne ei ole koskaan testi, vaan siinä oppiminen on keskiössä. Yhdessä todettiinkin, että digihoitajuus vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä kykyä hyödyntää teoriatietoa päätöksenteon tukena lyhyellä kotikäynnillä.

Lisää digitaalisuutta simulaatioihin

Opiskelijat olivat innostuneita verkkovälitteisestä case-simulaatiosta ja kokivat sen olleen hyödyllinen kokemus tulevaisuuden hoitotyössä. Vastaavia simulaatioita toivottiin lisää. Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin ja harjoitella, jopa epäonnistua, turvallisessa ympäristössä: virheistä oppii parhaiten. Simulaation avulla esimerkiksi hoitotyössä välttämättömän suomen kielen harjaannuttaminen on mahdollista – turvallisesti.

Opiskelijat kertoivat simulaatiotilanteen jälkeen, kuinka haasteellista on havainnoida asiakkaan vointia vain verkon välityksellä: asiakasta voidaan havainnoida vain sen verran, mitä on nähtävissä ja kuultavissa. Keskustelua herätti myös se, ettei kameran välityksellä pysty näkemään esimerkiksi potilaan vointia havainnoidessa oleellista ihonväriä tai asiakkaan ympäristöä. Digitaalisen kotikäynnin todettiin olevan lähitulevaisuudessa kuitenkin hyvä lisäapu kotisairaanhoidossa, mutta edelleen tarvitaan perinteisiä kotikäyntejä.

Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg halaavat toisiaan iloisesti
Sini-Charlotta Kamberg ja Johanna Jalonen

Pilotoinneissa parasta on uuden oppiminen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan uudistettu ”DigiHoitaja kotikäynnillä” -case-simulaatio testataan uudelleen toukokuun lopulla. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa laajentaa verkkovälitteisiä case-simulaatioita myös moniammatillisesti. Ottakaa yhteyttä ja ideoidaan yhdessä lisää!

Teksti: Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittajat ovat innokkaita digitaalisuuden soveltajia.

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, SuomenkielisetAvainsanat , , ,

Terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskus ammattilaisen silmin

Satakunnan ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskuksessa järjestetään lukukauden aikana lukuisia esittelyitä sekä tutustumiskäyntejä erilaisille ryhmille. Niiden sisältö vaihtelee vierailevan ryhmän tarpeita mukaillen.

Verkostoituminen on tunnettavuuden avain

Haluamme esitellä meidän simulaatiokeskustamme ja tuoda simulaatiota tutuksi paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Näin voimme verkostoitua ja luoda uusia yhteistyösuhteita. Verkostoitumista edesauttavat myös meidän simulaatiokeskuksemme www-sivut sekä Instagram-tili, näin tulemme lähemmäksi uusia verkostoja. Sosiaalinen media tukee verkostoitumista.

Lauantaina 27.4. 2019 simulaatiokeskukseen saapui ryhmä kliinisiä asiantuntijoita (YAMK) Turusta. Ryhmäläiset työskentelevät eri terveysaloilla ja heidän pohjakoulutuksena ovat erilaisia, muun muassa sairaanhoitaja, bioanalyytikko ja suuhygienisti.

Heille suunnattu tutustumiskäynti piti sisällään simulaatiopedagogiikkaan perehtymisen, simulaatiokeskuksen sekä simulaattoreiden esittelyn. Erikoisuutena he pääsivät testaamaan simulaatiota myös itse moniammatillisuuden periaatteiden mukaisesti. Heistä kaikki pääsivät toimijoiksi sekä seuraajiksi – koko case-simulaatioprosessi oli heille täysin uusi kokemus. Heiltä myös kerättiin sähköpostitse avoimin kysymyksin palautetta simulaatiomenetelmästä sekä simulaatiokeskuksesta.

SAMK Case-simulaatio käynnissä
Case-simulaatio käynnissä

Palautteet moniammatillisesta näkökulmasta

Ryhmä koki, että simulaatiokeskuksemme oli hieno, moderni ja toimiva. Erityisen hyvänä he pitivät muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Simulaatiokeskuksessa voidaan harjoitella asioita useamman eri ammattikunnan edustajan kesken, jolloin yhteystyöstä voidaan saada saumattomampaa, mikä palvelee käytännön työelämän realiteetteja.

”Simulaatiokeskus palvelee moniammatillisuutta mainiosti.”
”Tätä voisi kehittää enemmänkin, jotta herätään huomaamaan moniammatillisuuden mahdollisuudet hoitotyössä ja tuomaan esille eri ammattiryhmien rajapintoja.”

Simulaatiopedagogiikka herätti ryhmäläisissä uteliaisuutta sekä ihastusta, moni harmitteli, ettei heidän opiskeluaikaan ollut tällaisia oppimismahdollisuuksia.

”Omien toimintatapojen näkeminen avaa työn tekemistä uudella tavalla.”
”Voisin hyvin kuvitella joillekin laboratoriotyön osa-alueille, esim. näytteenottotilanteet verinäytteenotto, papa, ekg jne.”
”Toimimalla asiat menee paremmin perille ja mahdolliset ongelmat tulevat näkyviin.”
”Simulaatio herätti havaitsemaan miten monista, isoista ja pienistä paloista potilaan hoidon palapeli muodostuu.”
”Simulaatio-oppiminen on erinomainen hoitotyön oppimisen ja kertaamisen väline. Paljon monipuolisempi kuin pelkät luennot, paljon mielenkiintoisempi ja siitä jää paremmin mieleen koska siinä käsitellään monia eri aisteja.”
”Simulaatio on opettavaista, vaikka helposti meinaa takertua vain niihin asioihin, jotka meni huonosti. Oppimiskeskustelen ilmapiirillä on suuri vaikutus.”

SAMK Case-simulaatio käynnissä

Ryhmältä kysyttiin myös mitä mieltä he ovat siitä sopisiko simulaatio-opetus osaksi YAMK-koulusta. Kaikki vastasivat myöntävästi; he olisivat avoimia tälle opetusmenetelmälle myös ylemmän korkeakoulutuksen osana.

”Pienenä osana simulaatio-opetus voisi olla mukana YAMK-koulutusta, mutta ei kovin suuressa osassa, koska paljon kirjallisia hommia.”
”Erinomaisesti! Ja toivottavasti se joku päivä tuleekin.”

Esittelyt ja tutustumiskäynnit ovat myös henkilökunnalle mielenkiintoisia tilaisuuksia. On hienoa päästä vuoropuheluun eri toimijoiden kanssa sekä saada palautetta, jolloin voimme edelleen kehittää simulaatiokeskusta sekä simulaatio-opetusta. Vielä tämän kevään aikana on tulossa muutamia tutustumiskäyntejä sekä esittelyitä, ovemme ovat avoinna ja otamme vieraat ilolla vastaan!

Teksti ja kuvat: Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, SuomenkielisetAvainsanat , ,

Simulaatiopeli on erinomainen oppimisen ja opetuksen työkalu

Opetusmenetelmiä on paljon. Niitä arvioidaan jatkuvasti ja yritetään löytää erilaisia keinoja, joilla oppimista voidaan tehostaa. Uusiin oppimismenetelmiin lukeutuvat myös erilaiset simulaatiopelit.

Satakunnan ammattikorkeakouluun hankittiin oikeudet simulaatiopeliin pilotointia varten, joka kohdistui yhdelle hoitotyön ryhmälle vuonna 2018. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on viime vuosina panostettu simulaation kehittämiseen hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella ja simulaatiopelin lisenssin hankkiminen on osa tätä prosessia.

Simulaatiopelin vaikuttavuutta päädyttiin arvioimaan kehittämistyön keinoin ja tulokset saatiin pilotointiin osallistuneille opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Kehittämistyön tarkoituksena oli toimia mallina ja antaa ideoita, miten simulaatiopeliä ja pelillisyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää osana simulaatio-opetusta sekä oppimista. Tarkoituksena on hyödyntää tulevaisuudessa pelipedagogiikkaa simulaatio-opetuksessa siten, että se antaa opiskelijoille lisää valmiuksia näyttöön perustuvaan hoitotyön päätöksenteko-osaamiseen.

Pelissä opiskelijasta tulee aktiivinen toimija

Pelillisyys voidaan käsittää monella tavalla. Se pitää sisällään niin korttipelit, lautapelit kuin digitaaliset pelit. Tässä kehittämistyössä keskityttiin digitaaliseen peliin, joka on pelattavissa tietokoneella. Peli on aina kokonaisuus, joka koostuu eri osista haastaen pelaajaa eri tavoin. Peli koostuu siis: pelaajasta, pelin teknisistä ominaisuuksista, säännöistä, tavoitteista sekä pelisuoritusta koskevista tavoitteista.

Näiden ominaisuuksien lisäksi peli saattaa sisältää tavoitesidonnaisia asioita kuten: haasteita, vuorovaikutusta, emotionaalisia kokemuksia, tapahtumaympäristöjä, pelaajan toimintatavoista riippuvia seuraamuksia ja lopputuloksia. Pelaamista pidetään opetusmenetelmänä, jonka kautta opiskelijasta tulee aktiivinen toimija. Näin ollen pelaaminen auttaa opiskelijaa soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja.

SAMKissa päädyttiin hankkimaan simulaatiopelin lisenssi Practigame-ohjelmistoyritykseltä, joka on kehittänyt simulaatiopelin hoitotyön opetuksen tueksi. Lisenssin kautta varmistui laadukas pelillinen oppimisympäristö sekä 13 valmista peliä oppimisen avuksi. Lisenssi mahdollisti myös opettajille uusien pelien kehittämisen. Pelien kehittäminen vaatii laajaa sisältöosaamista hoitotyöstä, jotta voi luoda uusia laadukkaita ja todentuntuisia simulaatiopelejä. Ennen kaikkea pelien tulee olla näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti rakennettuja.

Simulaatiopelin tavoitteena oli aktivoida opiskelijoita itsenäiseen oppimiseen. Opiskelijat saivat pelialustalle tunnukset, joiden avulla he pääsivät pelaamaan simulaatiopeliä tietokoneella paikasta tai ajasta riippumatta. Tarkoituksena oli, että opiskelijat hyödyntävät simulaatiopeliä opintojakson eri vaiheissa. Peli soveltuu erittäin hyvin tukemaan niin teoriaa, työpajoja kuin itse case-simulaatiota.

Peli valittiin yhdeksi oppimisen ja opetuksen työkaluksi sen monipuolisuuden vuoksi sekä erityisesti resurssien säästämisen näkökulmasta. Opittuja asioita voi kerrata uudelleen ja uudelleen pelin avulla ja näin yhdistää teorian ja käytännön osaamista. Opettajalta kuluu resurssia ainoastaan simulaatiopelien rakentamiseen sähköiselle alustalle sekä tunnusten koordinointiin ja pelistä saatujen tulosten arviointiin. Toki tämäkin on aikaa vievää työtä, mutta hyvin rakennetut pelit toimivat pitkään.

Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat hyötyvät simulaatiopeleistä

Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli yhteensä 26. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti.

blogitekstin kuvitusta (graafi) simulaatiot

Kyselyn tuloksissa on nähtävissä simulaatiopelin yhteys oppimisen ja pelaamisen välillä. Vastausten perusteella on huomattavissa, että opiskelijoiden keskimääräinen osaaminen on erittäin hyvää tai melko hyvää väittämissä esitetyissä teemoissa.  Kokonaisuudessaan tulokset ovat positiivisia ja puoltavat simulaatiopelin käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena.

”Ihan hyvä keino tukea oppimista.”
”Hyvä lisä perinteiseen opetukseen.”
”Peli kehitti hyvin päätöksenteko osaamista, olisin kaivannut enemmän tapauksia, nämä oppi melko nopeasti ja olisi ollut kiva saada erilaisia tapauksia enemmän.”
”Peli oli minusta hyvä oppimisen väline, suosittelisin jatkoa sille.”
”Hyvä lisä oppimisen tueksi. Voi oppia/pelata kotona omalla ajallaan. Saa itse päättää missä ja milloin. Oli erinomainen apu/tuki ennen tenttiä.”

Simulaatiopeli koettiin tarpeelliseksi ja hyväksi. Opiskelijat toivoivat lisää sisältöä eli erilaisia pelejä. Kiitosta keräsi ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen eli peliä on mahdollisuus pelata myös kotona.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle

Tämän kyselyn tulokset kuvaavat simulaatiopelin vaikuttavuutta yhdellä sisätautiopintojaksolla, jolla peliä pilotoitiin syksyllä 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tuloksia voidaan hyödyntää pelilisenssien määrän lisäämiseksi sekä osoittaa simulaatiopelin tärkeyttä simulaatio-oppimisen tukena ja innostavana sekä oppimismenetelmänä sen helpon käytettävyyden takia. Lisäksi tulokset antavat informaatiota siitä, kuinka simulaatiopelejä voidaan jatkossa kehittää yhä monipuolisemmaksi.

Opiskelijalle simulaatiopelit tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Simulaatiopelit mahdollistavat myös toistettavuuden, jolloin opiskelija kykenee kertaamaan ja harjoittelemaan osaamisalueita, joissa on vielä oppimistarpeita. Simulaatiopelit ovat merkityksellisiä myös resurssien näkökulmasta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut simulaatiopelit säästävät ajallisia, rahallisia sekä myös henkilöstöresursseja. Kun resursseja säästyy, jää itse kontaktiopetukseen enemmän aikaa, jolloin pystytään toteuttamaan esimerkiksi laajoja case-simulaatioita. Toisin sanoen kontaktitunneilla pystytään oppimaan paljon laajempia asiakokonaisuuksia, koska opiskelijat ovat jo rakentaneet tietoperustaa itselleen pelillisyyden keinoin.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle ja niitä voidaan kehittää lähes rajattomasti, vain mielikuvitus on rajana. Simulaatiopeleillä on varmasti merkitystä myös opiskelijoiden motivoinnissa ja innostuksen herättämisessä.

Kirjoittajat:
Sini-Charlotta Kamberg, opetushoitaja SAMK, sh, kliininen asiantuntija YAMK; amo-opiskelija
Sari Lehtivuori-Sinervä, sairaanhoitaja Satasairaala; sh; amo-opiskelija
Hanna Lehto, päätoiminen tuntiopettaja Winnova; sh, sh-YAMK;amo-opiskelija

Kirjoittajat toteuttivat tämän kehittämistyön Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun päättötyönä.

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, SuomenkielisetAvainsanat , , ,

Opiskelijat valitsevat ajan ja paikan oppimiselle

Uusien oppimisympäristöjen sekä oppimismenetelmien on todettu lisäävän hoitotyön koulutuksen vetovoimaisuutta (Sairaanhoitajaliitto 2016). Samalla opetusmenetelmien tulee olla arvioitavissa, jotta pystytään kehittämään vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnin sekä innovaatioiden kautta lisätään painoarvoa näyttöön perustuvalle opettamiselle ja oppimiselle hoitotyössä.

Pedagogisiin haasteisiin vastaaminen opetusvideosarjan keinoin

Simulaatio-opetus ja simulaatio-oppiminen ovat nousseet viime vuosina hoitotyön opetuksen yhdeksi merkittäväksi pedagogiseksi osa-alueeksi hyvien tutkimustulosten perusteella. Simulaatio-opetus on erinomainen työkalu, kun pyritään mahdollisimman autenttiseen ja potilasturvallisiin oppimiseen. Simulaatiotilanne oppilaitoksen luokkatiloissa tarjoaa hyvän oppimistilanteen, mutta se ei ole toistettavissa täysin samanlaisena. Lisäksi se vaatii runsaasti aikaa ja rahaa.

Kuvakaappaus simulaatiovideosta
Kuvakaappaus simulaatiovideosta

Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan kehittämisprojektin keinoin tuottamalla Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Moodle verkko-oppimisalustalle englanninkielinen opetusvideosarja, joka sisältää kolme videota. Ensimmäisen opetusvideon aiheena on infuusioliuoksen käyttökuntoon saattaminen. Toisen ja kolmannen opetusvideon aiheena puolestaan on perfuusorin sekä infuusiopumpun käyttö. Opetusvideosarja on tarkoitettu verkko-opetusmateriaaliksi hoitotyön opiskelijoille simulaatio-opetuksen tueksi. Projekti on osa SAMKin simulaatio-opetuksen kehittämishanketta hyvinvointi ja terveys -osaamisalueella.

Tutkimuksen avulla haettiin näyttöä opetusvideoiden opetusarvosta

Kehittämisprojektiin liittyvän soveltavan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia kehitetystä opetusvideosarjasta ja sen opetusarvosta. Tutkimuksen kohderyhmänä ja perusjoukkona olivat englanninkieliset sairaanhoitajaopiskelijat (n=27), jotka olivat Parenteral Fluid and Medication Therapy and Blood Transfusion Therapy -opintojaksolla keväällä 2018. Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin kahdella avoimella kysymyksellä. Vastaukset analysoitiin määrällisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti luokittelemalla.

Opetusvideot ovat merkityksellinen osa hoitotyön simulaatio-opetusta SAMKissa

Kysely lähetettiin 27 opiskelijalle, näistä opiskelijoista kyselyyn vastasi 23. Kyselyn vastusprosentti oli näin ollen 89 %. Vastausprosentti oli toisin sanoen erittäin hyvä. Hoitotyön opiskelijat olivat tyytyväisiä opetusvideoihin ja kokivat ne merkitykselliseksi osaksi opetusta ja oppimista.

Opiskelijat kokivat opetusvideot opettavaisiksi, videot tukevat opintoja myös tulevaisuudessa. Tulos vastaa mainiosti siihen mihin opetusvideoilla tähdätään: opiskelijat valitsevat itse ajan ja paikan opiskelulle — näin mahdollistuu itsenäinen motivoitunut oppiminen.

Avoimia vastauksia oli niukalti, mutta ne täydensivät väittämävastauksia hyvin. Opiskelijoiden vastauksista löytyy mielenkiintoisia ja varmasti nykyaikaisia ratkaisuja eSimulaatiokäsikirjan sekä opetusvideoiden kehittämiseksi. eOppimateriaalille tyypillistä on sen tarve aktiiviselle uusimiselle ja kehittämiselle. Siihen pyritään myös tässä yhteydessä ja opiskelijat ovat vastauksillaan antaneet innostusta jatkaa eoppimateriaalien kehittämistä entistä opiskelijalähtöisempään muotoon.

”All the videos are of good quality.”
”All the videos were good and easily follow up.”
”Is good and necessary.”
”Would there be more different educational videos?”
”Games and tests would also be good content in the Handbook.”

Oppiminen ei ole enää sidottu paikkaan ja aikaan

Projektissa työstetty opetusvideosarja valmistui helmikuussa 2018 ja se pilotoitiin käyttöön 26.2.2018. Tällä hetkellä projektissa luodut opetusvideot ovat käytettävissä ajasta tai paikasta riippumatta: SAMKin opiskelijat pääsevät katsomaan opetusvideoita englanninkielisestä eSimulation Handbook for Student -käsikirjasta tai materiaalista Moodle-oppimisalustalta. Opiskelija kirjautuu oppimisalustalle opiskelijan SAMK-tunnusten avulla sekä eSimulation Handbook-alustalle opettajan antamalla avaimella. Opetusvideosarja on tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Opetusvideosarjan avulla lisätään asiantuntijatietoa ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Opetusvideot ovat osa modernia ja saavutettavaa oppimisympäristöä

Opetusvideoille on olemassa selvä tarve tutkimukseni mukaan. Opetusvideot ovat merkittävä osa nykypäivän modernia ja esteettömästi saavutettavaa oppimisympäristöä. Opettajan ja opiskelijan yhteisenä työkaluna toimii tässä oppimisen mallissa projektissa kehitetyt opetusvideot.

Pedagogiikan soveltaminen on muuttunut digitalisaation myötä, opettajan tulee perinteisen luokkahuoneopetuksen rinnalla hallita useita opetusmenetelmiä. Opetusvideot toimivat opettajalle yhtenä työkaluna opiskelijan aktivointiin ja itseohjautuvuuden tukemiseen, jolla yhdistetään näyttöön perustuva toiminta käytäntöön selkeällä ja ytimekkäällä tavalla. Pedagogiikalla voidaan myös ymmärtää näkemyksellisiä ja kasvatuksellisia periaatteita. Pedagogiikalla on ollut aikojen saatossa monia merkityksiä. Puhutaan myös pedagogisesta vapaudesta, mikä mahdollistaa uusien monimuotoisten menetelmien, kuten opetusvideoiden, käytön.

Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatiotilassa elvytysharjoitus. Kuva: Tomi Glad

Katse tulevaan

Tuloksia hyödynnetään Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunniteltaessa uusia digitaalisen oppimisen välineitä. Jatkamme uusien opetusvideoiden kehittämistä ja tekemistä opiskelijalähtöisiksi sekä helposti tavoitettaviksi. Englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman tarve opetusvideoihin on vahvasti läsnä opetuksen arjessa SAMKissa, joten opetusvideoita tullaan tekemään lisää.

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg

Lähteet

Hirsijärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki. WSOY.

Sairaanhoitajaliito 2016. Laajavastuinen kliininen sairaanhoitaja–laatua tulevaisuuden sote- palveluihin. Viitattu 5.4.2017 https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/02/APN_raporttiluonnos_kuultavaksi_helmikuu2016.pdf.