”Suosittelemme muillekin” – Sote-alan opiskelijoiden Hälsa och välfärd i Sverige -opintomatka Tukholmaan

Ruotsin kielen ammatilliset perusopinnot antavat valmiuksia käyttää ruotsin kieltä. Hälsa och välfärd i Sverige -kurssi antaa mahdollisuuden testata näitä valmiuksia elävässä elämässä ja aidossa ympäristössä. Kävimme sekä alan kohteissa että kulttuurikohteissa.

Vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva Hälsa och välfärd i Sverige toteutettiin opintomatkana Tukholmaan 2.–5.6.2019. Aiheena oli terveys ja hyvinvointi Ruotsissa, ja kurssi oli suunnattu kaikille SAMKin sotealan opiskelijoille.

Tukholma mereltä
Tukholma mereltä

Opintojakson on mahdollistanut jo monena vuonna Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) lahjoittamalla SAMKille stipendin tätä opintomatkaa varten.

Ruotsin kieltä pääsimme kuulemaan ja puhumista harjoittelemaan koko matkan ajan myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Reissussa oli mukana kaksi opettajaa, Mari Linna ja Airi Westergård sekä 12 eri alojen opiskelijaa (kolme geronomi-, kaksi kuntoutuksen ohjaaja-, yksi fysioterapeutti- ja kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa). Olimme eri-ikäisiä, mutta se ei rennolla opintomatkalla haitannut. Yövyimme tulo- ja menomatkalla laivalla ja yhden yön hotellissa Tukholmassa.

Fotografiska museum puhutteli

Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon, jossa tutustuimme usean valokuvaajan töihin, muun muassa Jesper Walderstenin All Over -näyttelyyn, jossa oli puhuttelevia kuvia ja moniulotteisia mietelauseita, Vincent Petersin Light Within -muotokuviin, Scarlet Hooft Graaflandin Katoavat jäljet (Vanishings Traces) -kuviin ja Rahul Talukdarin ahdistaviin katastrofikuviin.

Teosten tekstit oli kirjoitettu ruotsiksi ja englanniksi, joten jos ei täysin ymmärtänyt lukemaansa ruotsiksi, pystyi tarkistamaan asian englannin kielellä. Erittäin mielenkiintoinen museokohde ja ajatuksiin jäävät näyttelyt, jota voimme suositella kaikille.

Jesper Waldersten: All Over
Jesper Waldersten: All Over
Vincent Peters: Light Within
Vincent Peters: Light Within
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh

Villa Tollaren toimintakulttuurin olennainen osa: sukupolvien kohtaaminen

Valokuvamuseon jälkeen matkasimme linja-autolla Nackassa sijaitsevaan Villa Tollaren yksityiseen hoitokotiin.

Villa Tollare esitteestä kuva

Meidät otettiin täällä todella hienosti vastaan ja saimme kahvin lomassa kuulla ruotsin kielellä Tollaren toiminnasta. Ruotsin kielen kuuleminen ja puhuminen tapahtui myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Villa Tollare toimii tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä olevan Lilla Tollaren eli esikoulun kanssa. Toimintakulttuurin olennainen osa siellä on sukupolvien välinen kohtaaminen, mikä tuo sisältöä sekä ikäihmisten että lasten arkeen.

Asukkailla voi olla taustalla joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, mikä aiheuttaa avun tarvetta. Henkilökunnan työtä helpottaa teknologia – asukkaan kotiin mentäessä eteisessä oleva iPad-tabletti avautuu työntekijälle henkilökohtaista läpyskää näyttämällä ja siitä näkyy kaikki tämän asukkaan hoidon kannalta tarpeellinen tieto, esimerkiksi vaikkapa fysioterapeutin video siirtämistekniikasta ja ajantasainen tieto lääkityksestä.

Uusimpana hankintana heillä oli Tovertafel-projektori, joka heijastaa interaktiivisia kuvia ja tekstejä, jotka aktivoituvat kosketuksesta. Esimerkiksi syksyn lehtiä voi lakaista lattialta pois tai yhdistellä sananlaskuun kuuluvia lauseita oikeaan järjestykseen.

Asenne Ruotsissa on yksilöä arvostavampi ja kunnioittavampi, siellä ei puhuta esimerkiksi dementikosta, vaan henkilöstä, jolla on muistiongelma. Myös tupakointiin suhtautuminen oli erilaista kuin Suomessa: 4-kerroksisessa Villa Tollaressa oli vain yksi parveke, jolla tupakointi ei ollut sallittua.

Tollaresta palattuamme meillä oli loppupäivä vapaata aikaa käydä syömässä, ostoksilla, kulttuurikohteissa tai muuten tutustua Tukholmaan. Olimme jokainen saaneet bussi- ja metroliput, joiden kanssa oli helppo liikkua kaupungissa.

Suomikotiin olisi hieno päästä harjoitteluun

Seuraavana aamuna matkasimme metrolla Tukholman suomalaisuuden kehtoon, Suomikotiin.

Meidät otettiin myös tänne avosylin vastaan ja saimme nauttia ruotsinsuomalaisten ihanasta vieraanvaraisuudesta. Tämä oli kiva paikka, jonne olisi hienoa päästä työharjoitteluun – ottavat mielellään opiskelijoita vastaan.

 

Suomikodissa syödään rehellistä suomalaista kotiruokaa.
Suomikodissa syödään ”rehellistä suomalaista kotiruokaa”.

Ruotsissa asuvat, erityisesti Tukholman alueen suomalaiset vanhukset, voivat päästä kotikunnan maksusitoumuksella asumaan Suomikotiin. Siellä soi suomalainen musiikki, verhot ja pöytäliinat ovat sinivalkoisia ja hoitajat puhuvat asukkaille suomea. Dokumentointikieli on kuitenkin ruotsi.

Erilaisia aktiviteetteja ja yhteisiä hetkiä on muun muassa kahvilatoiminnan, kasvien kasvatuksen ja ulkoilun muodossa. Ruotsissa maksajataho edellyttää, että virikkeitä on tarjolla vähintään kaksi arkipäivää kohden. Saunaan pääsee halutessaan kerran viikossa, saunassa voi käydä jopa kotona asuvan puolison kanssa.

 

Palveluasuntojen varustetaso ja apuvälineet ovat parempia kuin Suomessa. Henkilökuntaan kuului myös vahtimestareita, mikä ei Suomessa liene tavallista.

 

Vahtimestari on tärkeässä roolissa. Vierailumme aikana hän istutti kesäkukkia asukkaiden kanssa Suomikodin omassa puutarhassa. Hän oli rakentanut puutarhaan myös jäätelökioskin.

Vapaasti valittavat kulttuurikohteet

Vapaa-ajalla saimme nauttia ihanan lämpöisestä alkukesän auringonpaisteesta ja valita itse jonkin kulttuurikohteen, johon tutustua. Ryhmäläiset kävivät muun muassa Abba-museossa, Kuninkaanlinnassa, Globenin maisemahissillä ja vanhassa kaupungissa. Tarjontaa kaupungissa oli yllin kyllin.

Globenin ostoskeskuksessa me geronomiopiskelijat tutustuimme taiteilija Yoko Onon ideoimaan Toiveiden puuhun, johon kuka tahansa sai jättää oman toiveensa muiden nähtäväksi – yksi hieman erilainen ja mielenkiintoinen näkemys hyvinvointiin sekin.

Hälsningar!

Teksti ja kuvat: Marika Pääkkönen, Tuire Tammi ja Johanna Uusitalo, opiskelijat geronomiopiskelijoiden ryhmästä AGE17SP

Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta
Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta

Ruotsin oppikirjat nuotioon?

Tekikö mielesi heittää ruotsin oppikirjat nuotioon, roviolle, jossa ne palavat tulessa ikuisesti unohduksiin? Vai tulitikkujen puutteessa heitit kirjat vain menemään uskoen, että et niitä enää koskaan tarvitsisi missään ikinä? Toivoitko myös ruotsin maikalle näkymättömyyden viittaa tai menolippua Ruotsinmaalle?

Niin teimme mekin. Pakkopullaa ja pakkoruotsia, yläasteelta lukion kautta ammattiopintojen pakollisiin jaksoihin. Ruotsin kielioppia ja epäsäännöllisiä verbejä. Käsittämättömiä poikkeussääntöjä ja vuorolukua oppitunneilla. Sanakokeita ja kuunteluharjoituksia, monivalintavaihtoehtoja ja mielikuvituksettomia artikkeleja. Lähes painajaismaiset muistot ruotsin tunneilta. Ja vakaa käsitys siitä, että tätä en ikinä käytä tai tarvitse. Onneksi elämä heitti eteemme mahdollisuuden muuttaa mielipidettämme ja ennen kaikkea mahdollisuuden aktivoida muistin syövereistä kauan sitten opiskellut ruotsin kielen alkeet. Haluamme jakaa kanssanne kokemuksenne ja rohkaista kaikkia ottamaan haltuun ruotsin kieli heti alkumetreiltä – uskokaa: se kannattaa.

Ensimmäinen tarina siitä, miten rohkeus voittaa epäröinnin ja lopputuloksena syntyy rakkaus ruotsin kieleen. Tämän tarinan teille kertoo Terhi Mäkelä:

”Peruskoulun päättyessä yksi asia oli varma: ruotsin kirjat poltetaan. Tässä elämässä ei sellaista tilannetta tule, että ruotsia tarvitsen, enkä haluakaan. Kului vuosia, toimin erilaisissa työtehtävissä ja eräänä päivänä löysin itseni Viking Linen työhaastattelusta. Kuten varmaan tiedätte, Viking Line on ahvenanmaalainen varustamo, jonka työkieli on ruotsi. Haastattelija kysyi, pärjäänkö ruotsin kielellä. Palo laivalle töihin oli kova ja luottamus omiin olemattomiin ruotsin kielen kykyihin kävi äärirajoilla. Päätin pärjätä. Siitä se alkoi, jokapäiväinen ruotsin kielen käyttö. Voi kuinka paljon helpommalla olisikaan päässyt, kun jo peruskoulussa olisin ottanut tosissani kielen opiskelun. Kantapään kautta, monien kielikommellustenkin kera, ruotsin puhuminen ja kirjoittaminen helpottui. Syntyi rakkaus ruotsin kieleen. Siinä samassa uskallus auttaa asiakkaita monella muullakin kielellä vahvistui. Tänään puhun sujuvasti ruotsia, soittelen ystäville Tukholmaan lähes päivittäin ja koen ruotsin kielen suureksi rikkaudeksi, jota kannattaa vaalia.”

Toinen tarinamme vie yli kolmenkymmenen vuoden taakse aikaan, jolloin kielistudiot olivat harvojen herkkua ja tärkeintä oli osata moninaiset kielioppisäännöt. Olisiko kuitenkin ollut viisasta suhtautua asiallisemmin ruotsin kielen opiskeluun, sitä pohtii Marjo Jaspa:

Opiskelin vuosikymmeniä sitten ruotsia, ensimmäisten peruskoulun yläastevuosien jälkeen varmaan enemmän tai vähemmän pakkoruotsina. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kauppaopistossa liiketalousruotsin tunnit olivat järkyttäviä vuorolukuistuntoja, joiden muistot ovat onneksi suuremmalta osin aika kullannut. Minkäänlaista käsitystä ruotsin kielen tarpeellisuudesta ei ollut, ei edes vaikka läheisiä sukulaisia asui Ruotsissa. Voi siis nuoruutta, voi sitä tyhmyyttä ja naiiviutta. Onneksi elämä heittää eteen tilanteita, joissa armottomastikin saa mahdollisuuden muuttaa totaalisesti mielipidettään. Niin kävi minullekin. Työtehtävissä pääsin useastikin käymään ruotsalaisessa tytäryhtiössä, ja voi sitä nolouden määrää, kun ei pystynyt kommunikoimaan ruotsiksi muutamia helppoja fraaseja lukuun ottamatta: ”Hejdå! Hur mår du?”. Keskustelua pystyi seuraamaan jotenkuten, kiitos ruotsin ja englannin kielen sanaston yhteneväisyyksien. Sanomattakin on selvää, että yhteistyö lahden toisella puolella Ruotsissa olisi ollut hedelmällisempää, jos olisin osannut ruotsin kieltä. Opiskelut aikuisena SAMKissa antoivat mahdollisuuden ruotsin kielen aktivoimiseen. Kannatti ottaa kaikki irti – kävin innolla sekä aktivointi- että pakolliset kurssit ja vapaasti valittavan Våga tala svenska -kurssin. Autossa pauhaa Vega, ja ruotsalaisdekkarit Beck ja Wallander katsotaan uudestaan ilman suomenkielistä tekstitystä. Ei mitään pakkoruotsia, vaan rakkaudesta monimuotoiseen kommunikointiin!”

Ruotsin kielen opiskelu on tänään moninaista ja hyvin käytännönläheistä. Kielioppi on osa opiskelua, mutta yhä tärkeämmässä roolissa on sanallinen kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen. Opiskeluihin liittyy mielenkiintoisia vierailuja yrityksiin, tutustumisia toisiin oppilaitoksiin. Seminaareja. Webinaareja ja verkko-opiskeluja. Opiskelijavaihtoja. Siis vaihtelevaa ja jokaiselle jotakin erityisen sopivaa.  On siis vain itsestä kiinni, että aktiivisesti ottaa kielen haltuun. Ymmärtää ahkeroinnin tuloksena syntyvän vieraan kielen, ruotsin, puhumisen taidon antamat suuret mahdollisuudet. Positiivisen suhtautumisen kierre vetää mukaansa muutkin ja laajentaa osaajien joukkoa. Onnistumisen tunne on mahtava!

Meidän olisikin Suomessa syytä jo heittää romukoppaan pakkoruotsi-termi. Sen sijaan aivan selvää on, että ruotsin kielen taidolla avautuu monet ovet niin opiskelujen tiimoilta kuin työelämässä. Ruotsista tuodaan ja sinne viedään yli 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, ja siihen tarvitaan – mitäpä muuta kuin ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Ja kyllä on mukava vaihtaa ajatuksia ruotsiksi myös matkaillessa Helsingissä, Ahvenanmaalla, Porvoossa tai Vaasassa. Tarinamme kertovat menetetyistä vuosista ja mahdollisuuksista oman jääräpäisyyden ja ymmärtämättömyyden takia, siksi toivommekin, että lukiessasi tätä saat oivalluksen ja innon ruotsin kieleen ja sen moninaisuuteen. Våga tala svenska, bli proffs!

Marjo Jaspa blogi SAMKARIT SAMK

Teksti: Marjo Jaspa

Kirjoittaja on liiketalouden aikuisopiskelija, joka työnsä ohessa 2017 aloitti tradenomiopinnot, koska tärkeää elämässä on elinikäinen oppiminen ja aivojen alatuinen jumppaaminen. Teksti on syntynyt Våga tala svenska -kurssin aikana. ”Jaoimme kokemuksiamme ruotsin kielen opiskelusta ”aikoja sitten” versus Marin pitämiin loistaviin tunteihin”, ja blogiteksti syntyi näistä kokemuksista.

Kuvat: Mari Linna ja Marjo Jaspan arkisto; kuvituskuva on Våga tala -opintomatkalta Fiskarsiin.

Trying something new: Have you heard about lacrosse?

Protective gear. Men use helmets, women usually use the goggles. SAMKARIT blog post samk
Protective gear. Men use helmets, women usually use the goggles.

I knew very little about lacrosse before we were asked to do a project about it for the students of Rauman lyseon lukio. I had only seen it played a few times in an American TV-show in fact. So, this project, in cooperation with students from SAMK and from Rauman lyseon lukio, gave me the opportunity to learn not only about how to put up an event but also about this sport.

Lacrosse is one of the oldest sports in the world having roots with the native Americans. It is a contact game played with sticks that have a net in the end. The object is to throw the ball into the opponent’s goal and score more goals than the other team. It is also the national sport of Canada.
Rauman lyseon lukio has a partner in Canada and they wished to learn something about the country before their study trip there. What better way than to try the national sport?

A chance to try lacrosse

We started our project with a short promotion event at the school in Rauma where we had some information available about the sport and the event in order to get the students interested. Lacrosse is not that well known in Finland and many have no idea what it is about so we thought some basic information would be useful. The main event was held in the football hall in Rauma and lasted one and a half hours. There were about 25 students present.

Students waiting for instructions for the next drill. SAMKARIT blog
Students waiting for instructions for the next drill.

The equipment and instruction were provided by Markus Mattila, a 25-year old lacrosse player from Turku Titans. He has played the game for 9 years and said he started like most Finnish lacrosse players start, he changed games from hockey to lacrosse. He instructed the students with some exercises on how to use the lacrosse stick and how to throw the ball. Everyone got to try some moves and have fun.

Interviewing the instructor

While the students were trying some moves, I had a little interview with Markus about his hobby and future plans. I asked how long he has played

Markus Mattila Lacrosse player,SAMKARIT blog
Markus Mattila

and how he got interested. He told me that lacrosse players in Finland start pretty late, usually around 16 to 18 and often after having played ice hockey. Some hockey teams play lacrosse during the summer season and players who for what ever reason can’t continue with hockey sometimes change games to lacrosse. Markus said he turned to lacrosse when continuing hockey would have required him to move.

According to Markus lacrosse has been played in Finland since 2001 and we have men’s league, women’s league and junior league. The popularity of the sport has been growing over the years. The Finnish Lacrosse Association lists six lacrosse clubs. But quality over quantity. Finland is doing quite well internationally in the sport. The men’s national team has gotten third in the European championships in 2016. 2018 World championship games were held in Israel with 46 countries and Finland coming up as 15th. Finland has also hosted the European championships of box lacrosse in 2017 in Turku. Box lacrosse is the indoor version of the better-known field lacrosse.

Lacrosse sticks, SAMKARIT blog
Lacrosse sticks

Markus is going to Canada for the summer to play lacrosse and has interest to play professionally. It’s a long-term plan, he says, and we will wish him good luck for that future. The box lacrosse world championships are held in Canada in autumn 2019 and according to Finnish Lacrosse Association webpage Markus has been chosen as the team captain.

Our main goal was to give a fun opportunity for the students and learn about organizing an event and I think we achieved that.

Our team of SAMK students (from left to right) Jasmin Nurmi, Ira Heino and Sam RobinsonSAMKARIT blog
Our team of SAMK students (from left to right) Jasmin Nurmi, Ira Heino and Sam Robinson

Text: Ira Heino
Pictures: Ira Heino & Sam Robinson

 

 

 

 

This project was a part of our studies in the degree programme in International Tourism Development. We had three members of our class working on this with two students from Rauman lyseon lukio. All three of us are first year students and the project was related to our course about event management. These kinds of projects are a fun and a practical way of learning, and in SAMK we do projects starting right from the beginning of our studies.

Yrittäjäksi oppimassa

Teksti: Karla Suvanto ja Marko Mikkola | Kuvat: Yrittäjän koulutusohjelma

Lue lisää yrittäjän koulutuksesta

Istun modernissa luokkahuoneessa. Tavallisten tuolien lisäksi huoneessa on pari nojatuolia ja nurkassa lojuu säkkituoli. Katsellessani ympäri näen parikymppisiä opiskelijoita. Tai hetkinen, ainakin puolet näistä ovat hyvinkin päälle nelikymppisiä. Yksi vauvaperhekin löytyy. Mikäs paikka tämä on?

–Menossa on Yrittäjän koulutusohjelman toisen vuosikurssin oppitunti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, vastaa Susanna Aaltonen. Meitä on täällä aika moneen junaan, hän naurahtaa. Itse hain tähän koulutusohjelmaan, koska halusin jatkaa isäni yritystä ja saada samalla tradenomin tutkinnon. Yrittäjyys on aina kiehtonut vastuullaan ja haasteillaan. Parasta opinnoissa on ollut verkostoituminen ja mahtaviin ihmisiin tutustuminen, sekä se, että opintoja saa tehdä omassa tahdissa. Yritysideaakaan ei välttämättä tarvitse olla valmiina, kunhan asennetta yrittäjyyteen löytyy.

Samoilla linjoilla ovat Jani Koivunen, Johanna Peuhkuri, sekä Tuulia Koivisto.

– Opintojen mukauttaminen omia tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi on ihan huippua, sanoo autonasentajaksi aiemmin valmistunut Tuulia. Hänenkin perheellään on yritys, jossa hän työskentelee aina kun ehtii. Sen sijaan Janin ja Johannan tavoitteena on jonain päivänä perustaa oma yritys.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua, sanoo Jani. Hain koulutusohjelmaan, sillä halusin myös tutkinnon osaamisestani.

Katselen lisää ympärilleni. Opettaja puhuu luokan edessä. Kun katson tarkemmin, huomaan, ettei hän ole ainoa luokassa oleva opettaja. Itse asiassa heitä on luokassa viisi. Onko tämä tyypillistä juuri tälle koulutusohjelmalle?

– Kyllä, opetus eroaa muista Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista nimenomaan tiimipedagogiikan ansiosta, toteaa koulutusohjelmasta vastaava lehtori Pia Marjanen. Lisäksi opetussuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että opiskelija pystyy halutessaan luotsaamaan omaa yritystään opintojensa ohella ja myös suuntaamaan opintojaan omaa yritystä hyödyttävästi.

– Mielestäni juuri tämän tyyppistä koulutusta tarvitaan. Uskon, että tulevaisuudessa opettajan roolin tulee olla enemmän oppimisen ohjaamisessa ja puitteiden luomisessa. Tähän koulutusohjelmaan halusin lähteä opettamaan, koska olen aina ollut myös heittäytyjä ja uusi kiinnosti. Koulutusohjelmassa on mahtava muu opetustiimi, jossa on monipuolista osaamista ja upea henki.

No entäs se vauvaperhe sitten? Miten pikkulapsiarjen ja opiskelun voi yhdistää?

– Ihan mainiosti, vastaa Toni Hietala. Olemme molemmat vanhemmat myös palkkatöissä ja meillä on lisäksi omat toiminimet musiikkialalla. Opiskelu on todella virkistävää, kun tapaa uusia eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä oman työn ulkopuolelta. Lisäksi opiskellessa vahvistuu luotto omaan tekemiseen myös yritysasioissa.

Seinänvierustalla istuu kaksi pidemmän linjan yrittäjää, Anne Määttänen ja Jari Taimi. Anne toimii yrittäjänä tapettien maahantuontiyrityksessä ja lähti koulutusohjelmaan mukaan kehittääkseen itseään ja saadakseen lisäkoulutusta. Jari on SataCom Oy:n toimitusjohtaja, sekä lisäksi hallituksen puheenjohtaja useammassa yrityksessä. Yhdestä asiasta nämä kaksi yrittäjää ovat yhtä mieltä: yrittäjyys lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä oikeastaan voi opiskella. Vaikka yrittäjän koulutusohjelmasta saa eväitä yrittämiseen, yrittäjyys tulee aina omasta sydämestä.

– Uusien asioiden opiskelu on mielenkiintoista ja jos ei ole, niin sitten mennään siitä, mistä aita on matalin. Kun on paljon puuhaa, pitää olla armollinen itselleen, toteaa Jari.

On mahtavaa olla aivan erilaisessa ympäristössä, missä normaalisti olen. Aivan kuin olisin lomalla, hän nauraa.

– Osa opiskelijoista käy Porissa opiskelemassa muualta käsin. Näihin reissaajiin kuuluu myös tamperelainen Esa Voitto Ravantti. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa perustaa itse yritys tai ostaa jo toimiva yritys.

– Haluan kannustaa kaikkia vähän vanhemmallakin iällä opiskelemaan, Esa sanoo. Olen itse 56-vuotiaana ammatinvaihtajana saanut uuden mahdollisuuden elää mielenkiintoista elämää ja oppinut kosolti uusia asioita. Hienointa koulutuksessa on ollut oppia oppimaan ja päästä mukaan seuraamaan tulevaisuuden teknologioiden ja opetusmenetelmien esiinmarssia.

Kysyn vielä Pialta, millaista on opettaa näin heterogeenistä porukkaa.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat ja ikähaitari ovat erittäin hyvä asia, sillä siitä kumpuaa mielenkiintoisia keskusteluja ja oppimista tapahtuu näin ollen myös opiskelija-opiskelija- sekä opiskelija-opettaja -akselilla. Haastavinta on lunastaa ydinlupauksemme eli pystyä tarjoamaan mahdollisuus opiskella myös yrittäjyyden tai työssäkäynnin ohella. Näiden kahden vuosikurssin perusteella voin sanoa ylpeydellä, että meidän koulutusohjelmassamme opiskelevat ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia, ennakkoluulottomampia, kunnianhimoisempia ja määrätietoisempia kuin muut. Tämä on toki oma subjektiivinen mielipiteeni, eikä pohjaudu tutkimustietoon.

INFO:

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrittäjän koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.
  • Koulutuksesta valmistuu tradenomiksi ja opiskella voi myös yrittämisen tai työssäkäynnin ohella.
  • Pääsykoevalinnan tekee tekoäly ja pääsykoekurssi itsessään kerryttää opintopisteitä, jotka hyväksiluetaan koulutusohjelman opintoihin.
  • Hakuaika Yrittäjän koulutusohjelmaan on 20.3.2019-3.4.2019.

 

 

Japanese students’ winter school will be soon again in Rauma – here’s a #tb to 2018

Winter School 2019 is soon here, in Rauma. In this text we look back to the winter school a year ago. The story is written by our students.

SAMK Rauma hosted Winter School 2018 for four Japanese students from Osaka Gakuin University, Japan. Winter School was held in cooperation of Haaga-Helia University of Applied Sciences, Helsinki. The students spent one week in Rauma (24.2.-3.3.2018). It was an interesting experience all-around for both parties and the week flew by accompanied by unexpected experiences and turns.

Day one was full of sports

First, JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018we went to see a Finnish baseball match, and after that we went to Merijakamo to take a stroll on ice. The Japanese students experienced Finnish winter at its fullest: cold, crisp wind, ice, snow, skiing, and ice fishing. Our stroll was a rather short one though and we later warmed ourselves up at our local Finnish fast food restaurant Hesburger!

Amazingly, the students were excited about Citymarket. We spent at least 20 minutes at the toy aisle, and marveling at the vast selection of different candies. Finally, we went to see a floorball match and ended the day on a good, although busy note.

Day two we started with lessons on Finnish culture and language

We learned about the similarities of Finnish and Japanese. We also visited the Maritime campus at Rauma, and the Japanese students got introduced to simulators and attained general knowledge about navigation and the systems involved in it. We had pizza for dinner, and the Japanese students were quite shocked to see how enormous the pizzas in Finland were!

After pizza, we attended a Japanese class at Adult Education Center to give our guests a taste of Finnish students learning the Osaka Gakuin students’ native tongue.

Day three was too cold for our original plan

Day three was too cold for our original plan, which was winter fun, so we decided to bake apple pie and relax. It was delicious! After baking, we spent the afternoon having a little trip to the local mall.

Day four  we spent outdoors

Day four, however, we spent outdoors. First, we had a tour in Old Rauma. After visiting church and museum, we continued our trip to Latumaja, where we had fun in Finnish style.

This was the first time the Japanese students tried sled hill and pole sled with some slight mishaps. After that, we warmed up in a hut grilling sausages and drinking warm berry juice. We ended the day with swimming and sauna in the pool area of the Maritime campus.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018

We started the fifth day with bowling

We started the fifth day with bowling soon after we woke up to get in a good mood for the remainder of the day. For lunch, we decided to make some homemade hamburgers for lunch with the leftover ingredients we had. After we were done with lunch and cleaning after ourseleves we headed to Pori; first we visited the Pori Campus and met Pepper the robot!

We were also able to experience VR and many more technical wonders, including 3D printers. In Puuvilla shopping center we managed to pass our time by going out to a Mexican restaurant and splitting up for a short shopping spree, as the Japanese students had seemed fascinated by shopping malls and even general stores. And after rushing against the clock the day climaxed with a hockey game between Ässät and Saipa, accompanied by enthusiastic fans’ cheers.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018 Isomäki Hockey

On day six…

On day six, the Japanese students gave us an interesting presentation on Osaka, Japan, and Osaka Gakuin University. After the presentation, we started preparing for the International Night where we were meant to entertain and feed approximately 20 students from different countries. Thankfully nobody came in empty-handed and we managed to experience several different cultures’ delicacies.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018 Intl Food Fiesta

The night proceeded smoothly with party games and sampling multi-cultural treats. Finally, the party ended with the somewhat wacky introduction of a Finnish children’s dance “Sutsi satsi”. The night was tons of fun and our guests were happy to get to know people from different countries, for example, from Germany, Austria, China, and Vietnam.

The final day came sooner than we had wished

The final day came sooner than we had wished despite the week having been somewhat hectic. We met for the last time at the bus station before the students headed to Helsinki. It was a bit sad that they had to leave, but we promised to see each other again in the future. We hope they enjoyed their trip to Finland and to Rauma under our wing!

We want to thank Hiro, Sae, Shinya, and Kazutaka for coming to Rauma! We had so much fun with you! And, naturally, we look forward to seeing you again!

Katri, Jenna & Jaakko

Vanhustyö muutoksessa

TEKSTI: Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon (vuosikurssi 2017) opiskelijat | PHOTO by rawpixel.com from Pexels

Vanhustyön ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat järjestivät osana projektiopintojaan vanhustyön asiantuntijoille, opiskelijoille ja kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille suunnatun Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivän marraskuussa 2019. Teemana oli vanhustyö muutoksessa.

Satakunnan sote-valmistelujen hankepäällikkö Mari Niemi aloitti tilannekatsauksella sote-uudistukseen. Niemi totesi, että oikeammin on kysymys maakuntauudistuksesta, johon liittyy soten lisäksi paljon muutakin. Maakuntauudistus edellyttää laajaa toimintakulttuurin muutosta työkentällä. Vanhustyön näkökulmasta kehittämisen kohteena ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, keskitetyn palveluohjausmallin kehittäminen sekä kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen.

Vs vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Mäkilä kertoi vanhustenhuollon nykytilasta Porissa. Vanhustenhuolto on vielä hyvin laitosvaltaista ja tavoitteena onkin siirtää painopiste kotona asumisen tukemiseen. Uusina kotona asumista tukevina kehittämiskohteina ovat kotihoidon asiakkaiden ravitsemushoidon tehostaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan keinoilla. Myös gerontologinen sosiaalityö on saanut lisää resursseja.

Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström ja sairaanhoitaja Suvi Hakala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä kertoivat Mun Klinikka -etädiagnosointi -pilotista. Mun Klinikka on sähköinen keskustelukanava, jossa asiakas saa neuvoja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisen aloitteesta voidaan avata myös videopuhelu. Mun Klinikka toimii vaihtoehtona soittamiselle tai käynnille terveyskeskuksessa.

Hovikodin toimitusjohtaja Jussi Peltonen esitteli ikäihmisten päivätoiminta Singaporessa.

Peltonen kertoi Suomen ja Singaporen välisistä eroista vanhustenhuollossa sekä näkemyksiään Suomen vanhustenhuollon vahvuuksista. Peltosen mielestä maailmalle voisi viedä enemmänkin suomalaista vanhustenhuollon osaamista. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi tutkimustiedon, erityisesti dementian ja muistisairauksien osalta, Green Care eli luonnon hyödyntämisen hoivassa ja yksittäiset vanhustenhuoltoon ja hoivaan kehitetyt tuotteet. Lisäksi Peltonen painotti, että kaikki toiminta vanhustenhuollossa tulisi olla tavoitteellista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen puhui ikäihmisten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta. Kärkkäinen korosti, että mielenterveyden sairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Merkittävä tekijä sekä ennaltaehkäisyssä että hoidon tukena on tekeminen ja toiminta. Ikääntyneillä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on samaa luokkaa kuin muissakin ikäryhmissä, mutta fyysisiä sairauksia on enemmän ja nämä voivat laukaista oireita tai aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Tärkeää on sairauksien diagnosointi ja tämän pohjalta luotu hoitosuunnitelma, jossa keskitytään vaikuttaviin hoitomuotoihin. Merkityksellistä on potilaan sitouttaminen hoitoon.

Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivä järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se keräsi paikalle runsaan joukon kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös järjestävän opiskelijaryhmän kehittämistöistä tehdyt värikkäät posterit sekä sponsorien esittelypöydät

Ryhmämme toivoo, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessakin seuraavien opiskelijoiden toimesta. Kiitämme kaikkia seminaaripäivään osallistuneita ja tilaisuuden mahdollistaneita yhteistyötahoja.

Valoa Vanhustyön muutokseen!

 

 

A cultural complex student enters Shanghai Slush

I am a Chinese student and came to Finland in 2010. After that, I settled in Pori and started studies.

I have lived in China for more than 20 years. I was aware of the business culture and a certain business model of the industry which are the past of China. But in the days of living in Finland, time made me seem to be derailed with many things. Therefore, I am not afraid, I went back to school to start learning, and decided to apply for the opportunity to communicate with the world. Because of the experience of Finland and China, my Shanghai Slush volunteer application was passed quickly.

Shanghai SlushSlush is a non-profit platform for high-tech entrepreneurs, companies and investors worldwide because of its global influence, especially in the entrepreneurial circle. In September 2018 in Shanghai, I was fortunate to get funding from SAMK, witnessed this charming event and interviewed Slush founder Peter Vesterbacka.

 No hidden potential and demand

My volunteer work at Slush Shanghai was responsible for a sponsor’s booth. I did some homework because I wanted to complete the interview task. How to interview them in a limited time? Why do they give me a chance? In fact, when I was fortunate enough to get in touch and communicate with Slush’s founder Mr. Peter Vesterbacka, I found out that the Slush platform gives each participant unlimited potential.

mmexport Shanghai SlushEspecially if you have done enough homework to participate in the entrepreneurial competition organized by them, the attention will be even higher. If you want to find a job, it is also possible. When Mr. Vesterbacka knew about my experience in China and Finland, he enthusiastically recommended me to work in the field of interest. I am flattered, and I admire this highly effective way.  I do not want to show off what I had, but I want to share with you that my experience is that courage is not enough; it’s more important to clearly express what you need, and do that in a short time. I promise, this gentleman who is good at discovering the potential of others, will immediately share to you all the resources around.

Courage and communication

Peter Vesterbacka lived in Pori, which is a western city in Finland, when he was young. Partly because of our Finnish ”hometown language” greetings, I was fortunate to have a good interview with him. Mr. Vesterbacka has a good insight into the education industry. For a person who has acquired the Finnish education, I deeply agree with him. The Finnish high-quality pedagogic is worth promotion to the world. After the speech, we had a short conversation.

Calm and silence

After the work, although it was only three days with Slush, it took me several months from excitement to calm down. Those inspiring entrepreneurs made me feel that it is not difficult to start a business. The hard part is how to get out of my own path. “Create the new acceptance” was the theme of Slush Shanghai 2018. Creation and innovation, no matter which industry you care about, even if it has nothing to do with high technology. No doubt, embracing technology, the combination of technology and real-life scenarios is the trend of future business.mmexport Shanghai Slush

The hard part is how to get out of my own path.

For the future exploration and observation, I think I will not stop because of confusion. Thank you to  SAMK and Slush giving me energy and wisdom along the way.

Finally, if you want to start a business, Studying in SAMK and focusing on the Slush platform is a good start.


 

By: Yan Zhang
Photos by: Yan Zhang

Observer,

Entrepreneurship  degree programme, aiming to
Bachelor of Business Administration (SAMK)


 

Tulivuoren kupeesta Karhuhallin kylkeen

”Tähänkö nämä kengät kuuluu jättää”, kysyy teneriffalainen vaihto-opiskelija Aitor eteisessä. Perässä seuraavat María, Keyla ja Andrea, niin ikään espanjalaisia. Seurue on viettänyt lauantaipäivää Vanhan Rauman joulun avajaisissa, ja kyllä – joulupukkikin tuli nähtyä.  Nyt he ovat tulleet kotiini lounaalle, ja tuliaisiksi saan jamón serranoa, ilmakuivattua kinkkua.

Vaihto-opiskeluun ei välttämättä kuulu vierailu opettajan kotona, mutta tämän nelikon tausta on hauska osoitus kansainvälisen liikkuvuusohjelman koukeroista. Kahtena viime vuonna olen vieraillut Teneriffan yliopistoissa, tuliaisina kolme Erasmus+-sopimusta. Ensimmäisellä kerralla kävin esittelemässä SAMKia muun muassa La Lagunan yliopistoon kuuluvassa EUTURissa ja IRIARTEsissa, jotka sijaitsevat saaren pohjoispuolella – EUTUR pääkaupungissa Santa Cruzissa ja IRIARTE puolestaan vehreässä Puerto de la Cruzissa. Itse La Laguna, pääyliopisto, tuli jo tuolla käynnillä tutuksi, mutta vasta viime vuonna pääsin tapaamaan matkailun koulutusohjelman johtajaa, ja näin saatiin saaren yksi matkailua tarjoava koulu lisää Erasmus-tarjontaan.

Kaiken kaikkiaan Teneriffalta saapui vaihtoon kuusi opiskelijaa syksyksi 2018, ja he ovat ensimmäisiä kanarialaisia vaihto-opiskelijoita Palveluliiketoiminnan osaamisalueella

Vain Keyla ja Andrea tunsivat toisensa entuudestaan, Aitor ja María tutustuivat muihin Teneriffan lentokentällä Suomeen lähtiessään.  Andrea ja Aitor opiskelevat matkailua kolmatta vuotta, Keylalla ja Maríalla on jo neljäs ja samalla viimeinen vuosi menossa. Kaiken kaikkiaan Teneriffalta saapui vaihtoon kuusi opiskelijaa syksyksi 2018, ja he ovat ensimmäisiä kanarialaisia vaihto-opiskelijoita Palveluliiketoiminnan osaamisalueella, kenties koko SAMKissa. Sattumallakin on näppinsä pelissä, kun otamme jutuksi vaihtokohteen valinnan. María halusi syventää saksan kielen taitojaan, mutta kun Saksan hakuprosessi ei mennyt oletetulla tavalla, hän päätti vaihtaa SAMKiin. Aitor tunnustaa aprikoineensa Tšekin ja Suomen välillä, ja kun oli kuullut uudesta vaihtokoulusta, päätyi hän jälkimmäiseen: ”Halusin jotakin eksoottista, ja sitä tämä todellakin on ollut”, hän nauraa.

”Halusin jotakin eksoottista, ja sitä tämä todellakin on ollut”, hän nauraa.

Eksotiikkaa ei vaihtareiden elämästä ole puuttunut, niistä on pitänyt huolen niin road trip Lappiin, sakkoautoilu Helsingissä kuin yön pilkkopimeydessä polkupyöräilykin. Jokapäiväisempiä ihmetyksen aiheita ovat olleet sää, puiden valtava määrä, suomalaisten nuorten ujous puhua englantia ja paikallisten avuliaisuus – poikkeuksena viimeksi mainittuun María tosin kertoo tarinan pyörällä kaatumisestaan – ohi polkenut vanhempi mies tyytyi vain tuijottamaan ja jatkamaan matkaansa, vaikka hän vollotti surkeana maassa.

Ryhmän naiset ylistävät kilpaa SAMKin Porin-kampusta: ”Opiskelijoilla on todella hienot tilat, sekä työskentelyyn että vähän vapaampaan oleiluun”, he toteavat. Nuorten mukaan SAMKin opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja ystävällisiä. ”He jopa syövät samassa tilassa opiskelijoiden kanssa”, Andrea ihmettelee. Espanjassa opettaja on virallisempi, eikä kadulla vastaan tullessaan välttämättä edes tervehdi opiskelijoitaan.

Kuvassa vasemmalta oikealle Andrea de Paz Mora, María González Baeza, Tiina García, Keyla Fernanda Ayala Montaño, Aitor González Romero
Kuvassa vasemmalta oikealle Andrea de Paz Mora, María González Baeza, Tiina García, Keyla Fernanda Ayala Montaño, Aitor González Romero

Opiskelijoiden perheet ovat vierailleet Suomessa. Aitor kertoo, miten varoitti isäänsä syksyn ankeasta luonnosta ja pimeydestä. Hän koetti kuvailla isälleen, miten kaunista vielä oli ollut elokuussa, kun hän oli saapunut maahan.  Isän reaktio kuitenkin yllätti, sillä tämä oli ollut kaikesta harmaudesta aivan haltioissaan, Teneriffalla kun vuodenaikojen vaihtelu on pikemminkin kalenterista havaittava ilmiö.

”Tämä jakso on ollut ainutlaatuinen elämässäni, ja olen aivan oikealla alalla”

SAMKissa opiskelu on sujunut hyvin, ja kotiinlähtö häämöttää. Pian nuoret ovat perheidensä luona, mutta aina ei lähtö kotiinkaan ole pelkkää iloa. Aitor tuumaa, että on hienoa mennä taas takaisin omaan elämään, mutta toisaalta tuntee haikeutta.  ”Tämä jakso on ollut ainutlaatuinen elämässäni, ja olen aivan oikealla alalla”, hän toteaa.

Ryhmä suuntaa illan pimeydessä Poriin. Sovimme tapaavamme jouluna, vähän lämpimämmissä merkeissä Teneriffalla. Ensin kuitenkin käydään läpi auton jäisen tuulilasin puhdistaminen. Harjan toisessa päässä oleva skrapa naurattaa Aitoria, sillä hän oli edellispäivänä koettanut irrottaa jäätä pelkällä harjalla, eikä vielä vartin harjaamisenkaan jälkeen ollut tyytyväinen tulokseen. ”Ei ihme”, iloinen nuori mies pudistelee päätään.

Maanantaina on ensilumen jälkeinen aamu. Kirjastossa tapaan innostuneen Aitorin: ”Tiina, heräsin seitsemältä, ja olemme koko aamun olleet ulkona valokuvaamassa lunta. En ole koskaan ennen nähnyt oikeaa lumisadetta, tämä on mahtavaa!”

”Tiina, heräsin seitsemältä, ja olemme koko aamun olleet ulkona valokuvaamassa lunta. En ole koskaan ennen nähnyt oikeaa lumisadetta, tämä on mahtavaa!”

Kirjoittaja: Tiina García, matkailun lehtori

Päivä johtajan työparina – #tyttöjenpäivä voi olla milloin vain

Johanna Mattila Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta työskenteli rehtori Jari Multisillan työparina 9. marraskuuta. Päivään mahtui sekä kansainvälisiä että SAMKin sisäisiä kohtaamisia, muun muassa YT-toimikunnan kokous ja opiskelijakunnan tapaaminen.

– Tosi mielenkiintoista päästä tutustumaan taloon. Kun käy koulua näin lähellä, tuntuu hassulta, ettei tiedä siitä enempää, Johanna totesi aamulla.  Johanna oli käynyt Porin-kampuksella kerran avointen ovien päivänä.

SAMKARIT Rehtori tapasi yhteistyökumppani Sataedun kansainväliset vieraat. Johanna esittäytyi vieraille ja kertoi lukiokoulutuksestaan.
Rehtori tapasi yhteistyökumppani Sataedun kansainväliset vieraat. Johanna esittäytyi vieraille ja kertoi lukiokoulutuksestaan.

Jari Multisilta kertoi Johannalle, että Sataedu – kuten myös WinNova – on tärkeä yhteistyökumppani: ammattikoulutus on tärkeä väylä ammattikorkeakoulutukseen.

SAMKARIT Osa kv. vieraista tutustumiskierroksella konetekniikan laboratoriotiloissa.
Valencialaisosuus vieraista tutustumiskierroksella konetekniikan laboratoriotiloissa.

Iltapäivällä vuorossa oli YT-menettelyn päätöskokous. Jari valaisi, että YT-neuvotteluja käydään nyt sen vuoksi, että valmistelussa on organisaatiomuutos, jossa TKI-vararehtorin rinnalle tulisi jälleen opetuksesta vastaava vararehtori (SAMKin hallitus  päättää siitä marraskuun kokouksessa). Kun organisaatiossa tehdään isoja muutoksia, niistä keskustellaan henkilöstön kanssa.
– Toiminnasta 70 prosenttia on opetusta, ja siinä on tietysti paljon enemmän kuin pelkkä yhden ihmisen palkkaaminen, esimerkiksi se kenen alaisuudessa kukin toiminto on, Jari valotti taustoja Johannalle.

SAMKARIT Toisen vuoden restonomiopiskelija Kia Mäkinen käväisi ottamassa yhteisselfien SAMKin instagramiin.
Toisen vuoden restonomiopiskelija Kia Mäkinen käväisi ottamassa yhteisselfien SAMKin instagramiin.

Kun päivän tapaamisten välissä tutustuttiin taloon, Johanna sai reippaan annoksen tietoa SAMKin toiminnasta: aloista , opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen perusteista, BYODista, kirjaston käytöstä, työn opinnollistamisesta, kampuksista eri paikkakunnilla…

Porin Voimistelijoiden joukkuevoimistelija bongasi fysioterapeuttien liikuntavälinevarastosta heti keilat ja näytti miten ne toimivat, kun sen osaa:

SAMKARIT Tiina Savolan kanssa pyörähdettiin myös Kaikkien kodissa, ja Tiina kertoi Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeesta.
Tiina Savolan kanssa pyörähdettiin myös Kaikkien kodissa, ja Tiina kertoi Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeesta.

Nappasimme kierrokselle mukaan Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtajan Tiina Savolan, joka esitteli fysioterapian ja hoitotyön erityiset oppimisympäristöt ja simulaatio-opetuksen ajatusta. Muut kuin alojen erityistilat ovat kaikkien koulutusalojen yhteiskäytössä.

Iltapäivän viimeinen tapaaminen oli opiskelijakunta SAMMAKKOn kanssa.

SAMKARIT Paikalla olivat tuutoroinnin ja liikunnan asiantuntija Marianne Mäkelä, hallituksen jäsen Anton Murashev ja pääsihteeri Tara Vallimäki.
SAMMAKKOssa paikalla olivat tuutoroinnin ja liikunnan asiantuntija Marianne Mäkelä, hallituksen jäsen Anton Murashev ja pääsihteeri Tara Vallimäki.

Rehtori tapaa opiskelijakunnan kerran kuukaudessa: tiedetään mitä on meneillään molemmin puolin ja  voidaan kehittää opiskeluympäristöä yhdessä.
– Opiskelijakunta on ollut tosi aktiivinen ja tehnyt hyvää työtä esimerkiksi tutoroinnissa, Jari kertoi ennen tapaamista.

Johanna sai SAMMAKKOn tapaamisessa kurkistuksen lakisääteisen opiskelijakunnan edunvalvontatyöhön ja korkeakouluopiskelijan elämään. Anton Murashev kertoi, että opiskelu haastaa lukio-opiskelun jälkeen, mutta siihen tottuu ja se on kivaa – ja lisäksi voi tehdä paljon muutakin kuin opiskella: olla esimerkiksi opiskelijakunta-aktiivi. Opinnoissa on paljon yritysten kanssa tehtäviä projekteja, oikeita työelämätilanteita, jotka tähtäävät myös jouhevaan työllistymiseen jatkossa.

SAMKARIT - SAMMAKKO haastoi SAMKin Nollatoleranssi häirinnälle -kampanjaan.
SAMMAKKO haastoi SAMKin Nollatoleranssi häirinnälle -kampanjaan.
SAMKARIT Viimeiseksi työkseen Jari ja Johanna tarkistivat henkilöstölle lähetettävän YT-toimikunnan esityksestä kertovan viestin.
Viimeiseksi yhteiseksi työkseen Jari ja Johanna tarkistavat henkilöstölle lähetettävän YT-toimikunnan esityksestä kertovan viestin.

Yhteinen työpäivä päättyi kello 14.30. Jarin työpäivä jatkui vielä parilla tervehdyskäynnillä.

Vastasimme Haaga-Helia ammattikorkeakoulun muille AMKeille heittämään haasteeseen ottaa tyttö – tai nuori nainen – päiväksi johtajaksi tyttöjen päivänä. Emme halunneet odottaa ensi vuoden tyttöjen päivään, vaan vastata heti.

Kansainvälistä YK:n Tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta edistämään muun muassa tyttöjen osallistumismahdollisuuksia. Päivä on sekä muistutus ikään ja sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä että juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet.

Otsikkokuva: Käytäväkohtaaminen Teknologia-osaamisalueen  johtajan Marika Seppälän kanssa.

Työelämä opinnollistuu Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Kaisa Räsänen opiskelee toista vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa Raumalla. Hän on aktiivinen partionharrastaja ja käyttänyt arvokasta vapaa-ajan harrastuskokemustaan hyödyksi edetessään opinnoissaan. Hän opinnollisti kesällä järjestettyyn Framil 2018 -suurtapahtumaan käytetyt työtunnit opintopisteiksi.

Kaisa Räsänen on 35-vuotias sairaanhoitajaopiskelija ja aktiivinen partioharrastaja meripartiolippukunta Pyhärannan Korpiankkureissa, jossa aloitti partioharrastuksensa 7-vuotiaana. Kaisan partiopolku on edennyt tavalliseen tapaan sudenpennuista vartiolaiseksi ja siitä vaeltajaksi sekä sudenpentujen laumanjohtajaksi. Hän oli aktiivisesti mukana Pyhärannan lippukunnassa 7-vuotiaasta aina vuoteen 2001 saakka, jolloin jäi viikoittaisesta toiminnasta sivuun muutettuaan toiselle paikakunnalle. Vuonna 2010 hän palasi harrastuksensa pariin omien lastensa mukana, jolloin vanhempi tytär aloitti sudenpentuna. Nykyisin koko Räsäsen perhe on aktiivisesti mukana toiminnassa ja Kaisa kertoo partioharrastuksesta tulleen heidän perheensä elämäntapa.

Kaisa toimii Pyhärannan korpiankkureissa useissa rooleissa:  viikkotoiminnanvetäjänä sudenpennuille, oman lippukunnan ohjelmanjohtajana sekä Pohjoiskunnan ohjelmavalmentajana. Pohjoiskuntaan kuuluu Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki, Taivassalo, Lokalahti sekä Pyhäranta, joten työtä ja valmennettavaa hänellä riittää.

Syksyllä 2017 Lounais-Suomen Partiopiiri alkoi suunnitella Framil 2018-suurtapahtumaa ja partiopiirin johtaja pyysi Kaisaa mukaan ohjelmapäälliköksi.

Työstä sai opintopisteitä

– Ohjelman suunnitteleminen ja järjestäminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni partioharrastuksessa, joten koin ohjelmapäällikön pestin olevan kuin minulle tehty. Tiesin pestin olevan haastava, mutta viime lukuvuoden opintovapaa mahdollisti ohjelmapäällikön pestiin panostamisen ajallisesti.

Samoihin aikoihin, kun Kaisa hyppäsi Framil 2018-suurtapahtuman ohjelmapäällikön saappaisiin, hän jutteli partioharrastuksestaan tutoropettajansa, Arja Yli-Kovasen kanssa.

Arja kertoi minulle opinnollistamismahdollisuudesta ja kehotti myös miettimään, olisiko muiden ryhmäläisten mahdollista osallistua Framil:n järjestämiseen.

– Arja sattui kysymään minulta, onko opintojen aikana tulossa jotain isoja partioprojekteja ja kerroin juuri aloittaneeni Framil ohjelmapäällikkönä. Arja kertoi minulle opinnollistamismahdollisuudesta ja kehotti myös miettimään, olisiko muiden ryhmäläisten mahdollista osallistua Framil:n järjestämiseen.

Katja Räsänen partiolainen ja SAMK sh-opiskelija
Katja Räsänen

Muille opiskelijoille löytyi tekemistä suurtapahtuman suunnittelu- ja toteutusjoukoissa seikkailijaikäkauden ensiapurastilla. Kaisa kyseli ryhmäläisiltään kiinnostuksesta osallistua, ja kiinnostuneita olikin Kaisan iloksi odotettua enemmän. Kaisa oli yhteydessä harjoittelun ohjaavaan opettajaan Tarja Mäkelään, ja sovittiin, että opiskelijoiden osallistuminen Framil 2018-suurtapahtumaan opinnollistetaan opintopisteiksi.

Ryhmäläiset toteuttivat suurtapahtumassa ensiapurastin, jota tapahtumaan osallistuneet lapset kiersivät ryhmissä. Ensiapupisteen tarkoituksena oli opettaa lapsille palovamman asteiden tunnistamista ja niiden ensiapua. Opetus toteutettiin palovammojen kuvien ja maskeerauksien avulla. Ryhmäläisten mielestä ensiapurastin järjestäminen ja toteutus sujui hyvin ja suurtapahtumaan osallistumisesta jäi positiivinen mieli.

Ensiapupisteen järjestäminen partion suurtapahtumaan oli mielenkiintoinen kokemus.

– Ensiapupisteen järjestäminen partion suurtapahtumaan oli mielenkiintoinen kokemus. Siihen liittyi paljon etukäteissuunnittelua. Itse toteutus sujui hyvin ja partiolaislapset olivat todella reippaita ja ensiaputaitoisia, toteaa Framil 2018-suurtapahtuman ensiapupisteen suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut sairaanhoitajaopiskelija Vilma-Pomeliina Mäkinen.

Mikä Framil 2018?

Framil 2018 on Lounais-Suomen Partiopiirin järjestämä suurtapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna Porin Kirjurinluodossa 8.–10.6.2018. Ohjelmaa oli kaikille partion ikäkausille ja johtajille, sillä tapahtuma oli tarkoitettu kaikille. Ohjelman suunnittelussa oli huomioitu niin perhepartiolaiset ja sisupartiolaiset kuin myös ei-vielä-partiolaiset. Suurtapahtuma keräsi Kirjurinluotoon huimat 5000 osallistujaa.

Ohjelmassa seikkailtiin maalla, merellä ja ilmassa. Yöt nukuttiin puolustusvoimien teltoissa. Lounais-Suomen partiopiirin lisäksi suurtapahtuman järjestämiseen osallistuivat Porin kaupunki sekä useat nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöt.

Kirjoittajat: Vilma-Pomeliina Mäkinen, Riina Puputti ja Maija Arenius
Kuva: Kaisa Räsänen