Viikko Viaporissa valtiolla – opettajan työelämäjakso maailmanperintökohteessa

Opettajan työelämäjakson kohteeksi tavoittelin kohdetta, jossa pääsisin tutustumaan matkailukohteen kehittämiseen ja markkinointiin sekä kohteen turvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen. Ilokseni Suomenlinnan hoitokunta oli kiinnostunut uudenlaisesta oppilaitosyhteistyöstä. Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, jonka tehtäviin kuuluu yhden Suomen maailmanperintökohteen hallinnointi, ylläpito, restaurointi ja esittely. Tai pitäisikö sanoa interpretaation kehittäminen.

Työelämäjakson ensimmäisenä päivänä pääsin mukaan Suomenlinnan interpretaatiotyöpajaan. Interpretaatiota joutui hetken pyörittämään paitsi kielellä myös mielessä, mutta käytännössä kyse on siitä, miten kävijä kokee maailmanperintökohteen eri aistein ja miten hän sitä tulkitsee – siis millaisia merkityksiä hän maailmanperintökohteelle antaa. Interpretaatiotyötä tehdään tällä hetkellä kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa ja työpajassa kuulimmekin kokemuksia ja oppeja Merenkurkun saariston interpretaatiotyöstä. Päivän aikana keskustelimme eri teemoista, kuten Suomenlinnasta elävänä 800 asukkaan kaupunginosana tai bastionilinnoituksen merkityksestä. Ja kyllä – illalla googlasin, mitä eroa on englannin kielen termeillä bastion ja bastillion.

Interpretaatiotyöpajassa pääteemaa ja alateemoja työstettiin kolmessa ryhmässä ja pohdittiin vierailijan tulkintaa maailmanperintökohteesta ennen, aikana ja jälkeen linnoitusvierailun.

Oppilaitosyhteistyötä työelämäjaksollakin

Yhteistyö toisen asteen kanssa on tärkeää SAMKille, mutta niin se on myös Suomenlinnalle. Suomenlinnassa käy eri koulutusasteiden opiskelijoita ja oppilaita vierailuilla ja mm. leirikoulussa. Leirikoululaiset yöpyvät Suomenlinnan hostellissa, jonka toiminnasta vastaa Suomen leirikouluyhdistys. Workstation -trendin hengessä yövyin itsekin pari yötä hostellissa, ennen kuin espoolaiset koululaiset täyttivät huoneet.

Suomen leirikouluyhdistyksen ylläpitämä Suomenlinnan hostelli ja maisemia iltakävelyltä.

Työelämäjakson toisena päivänä tapasin Careerian oppilaita heidän tutustuessaan pääkaupunkiin matkailukohteena. Oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä, minkälaisia opintoja heillä on ja millaista yhteistyötä he tekevät Suomenlinnan kanssa ennen oppilaiden koulutussopimukseen kuuluvaa työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksoa (tai työssäoppimista, jos vanha termi istuu suuhun paremmin). Careerian oppilasryhmä oli kirjaesimerkki nykypäivän koulumaailmasta: monimuoto-opiskelijoita, alan vaihtajia, suomi toisena kielenä -oppijoita, suoraan peruskoulusta tulleita ja ennen kaikkea eri aikaan opintonsa aloittaneita – ammatillisella toisella asteella kun on jatkuva haku. Lounaalla hoksausta selvästi helpompi keskustelunaihe itselle oli matkustaminen ja oli mielenkiintoista kuulla tarinoita erään oppilaan muutaman viikon Australian matkasta, joka koronasulun takia venähtikin puoleksi vuodeksi.

Helsingin matkailua ja Suomenlinnan hoitokunta esiteltiin Careerian oppilaille Paarlastihuoneessa Kruunulinna Ehrensvärdin itäisessä siivessä, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1776.

Bordeaux’n ja Suomenlinnan malli

Keskiviikon olimme mantereella ja osallistuimme Helsingin matkailuseminaariin Tennispalatsissa. Tiedätkö sen tunteen, kun juontaja kuuluttaa, että nyt viimeisetkin salin puolelle, niin päästään aloittamaan? Seminaariin kerääntyneet matkailuasiantuntijat olivat kuin kesälaitumelle kirmaavat Viikin lehmät päästessään vihdoinkin tapaamaan kasvokkain ja kerääntymään tärkeän asian äärelle – tulihan sieltä bongattua yksi alumnikin.
Seminaarista päällimmäiseksi mieleen jäi European Capital of Smart Tourism 2022 voittajakaupunki Bordeaux’n esimerkki uuden strategian työstämisestä vierailijoita, sidosryhmiä ja paikallisia osallistaen. Kun puhutaan matkailukohteen kestävästä kehittämisestä, what works for the local, works for the visitors, kuten CEO of Bordeaux Tourism & Conventions, Olivier Occelli sanoitti. Suomenlinnan interpretaatiopajassakin oli mukana sidosryhmien edustajia, Suomenlinnassa toimivia yrittäjiä, asukkaita ja minä – restonomeja kouluttava matkailuliiketoiminnan lehtori turistin valeasussa.

Helsingin matkailuseminaari oli monelle paikan päällä osallistuneelle ensimmäinen iso seminaari sitten koronapandemian alun.

Suomenlinnan ja hoitokunnan monet kasvot

Restonomi on usein työyhteisönsä harvinaisuus, ja näin on myös Suomenlinnan hoitokunnassa. Restonomi löytääkin itsensä usein moniammatillisesta tiimistä, eikä Suomenlinnan hoitokunta ole siinä mielessä poikkeus. Noin 80 hengen yhteisöstä löytyy mm. arkkitehtejä, puutarhureita, kiinteistönhoitajia, puuseppiä, tietopalvelusuunnittelija, mutta myös monia restonomeille soveltuvia ammatteja kuten matkailuneuvojia, matkailuasiantuntija, viestintäasiantuntijoita, kokous- ja juhlapalvelujen myyntineuvottelijoita sekä kesävalvojia. Eräs viikon kohokohdista olikin jatkaa yksikköpalaverista kesävalvojien perehdytykseen.

Perehdytyksen merkitys tuntuu kasvaneen ja meidänkin opiskelijamme mielellään nostavat perehdytyksen keskusteluun tai vaikka opinnäytetyön aiheeksi. Suomenlinnan kesävalvojien perehdytys jakautui useammalle päivälle ja vaikutti varsin yksilölliseltä ja joustavalta, mitä uudet kesätyöntekijät varmasti arvostavat. Päiväni heidän kanssaan oli myös heidän ensimmäinen, kokonainen yhteinen päivä ennen seuraavan päivän ensimmäistä varsinaista työvuoroa. Kesävalvojakin on asiakaspalvelija, mutta työn luonne on erilainen kuin esimerkiksi matkailuneuvojilla. Kun matkailuneuvojan päivä on pulkassa, kesävalvoja vasta aloittelee omaansa. Perehdytyksessä olin jo mielestäni ihan kartalla, vaikka mitä kryptisiä kirjain- ja numerokoodeja vilisi puheissa. Tätä edesauttoi osallistumiseni turvallisuusselvityksen toimeenpanon valmistelutyöryhmän kokoukseen aikaisemmin viikolla.

Sumuinen aamu aloitettiin yksikköpalaverilla vuosina 1868–70 rakennetussa Rantakasarmissa. Uudet kesätyöntekijät olivat ensimmäistä kertaa mukana viikkopalaverissa. Kuva yksikköpalaverista: Milla Öystilä.

Viimeisenä päivänä oli vuorossa vielä saavutettavuuteen liittyviä viestintäkysymyksiä sekä somemarkkinointia. Suomenlinnan pääreittiä kunnostetaan tänä kesänä, minkä takia tarvitaan lisää opasteita kertomaan, miten ja mistä mihinkäkin vierailukohteeseen pääsee; liikkuu sitten jalan, pyörätuolilla tai vaikka lastenrattaiden kanssa. Luonnostelimme opasteiden sisältöä, mainostoimistolle tehtävää briiffiä ja asiaan liittyvää tiedotusta asukkaiden ja toimijoiden extranettiin. Ennen kuin työelämäjakso oli pulkassa, onnittelimme vielä somessa maailmanperintökohde Verlaa, joka päätti juhlia ja kerralla ja kunnolla: hiomotoiminta 150 vuotta, tehdasmuseo 50 vuotta ja 25 vuotta maailmanperintökohteena.

Viikon aikana oli jännää pohtia kaiken muun ohella tavallisen kaupunkilaisen elämää Suomenlinnan saarilla – jos nyt suokkilaista voi tavalliseksi kutsua. Melko eksoottiseltahan se kuulostaa saada asua maailmanperintökohteessa merisotakoulun naapurissa ja kulkea kaikki matkat muskarista eläinlääkäriin lautalla, käydä kaupassa veneellä tai kuljettaa multasäkkiä kainalossa mantereelta. Yhteisöllisyys kyllä näkyi lauttamatkoillakin, kun naapurit, niin isot kuin pienetkin, ryhtyivät juttusille ja vaihtoivat kuulumisia sen lyhyen 15-20min lauttamatkan aikana.

Työelämäjaksolta takaisin opetuksen pariin

Viikon työelämäjakso antoi mahdollisuuden kerrankin osallistua työpajaan ja seminaariin ajatuksella ja keskittyen, kun ei ollut tarvetta vilkuilla sähköpostia tai tehdä samalla muita töitä. Uudessa työyhteisössä mukana oleminen kirvoitti ajatuksia tiimityöstä, johtamisesta, yksilöstä työyhteisön jäsenenä ja onboardingista eli siitä, miten työyhteisön uusi jäsen autetaan työtehtäviensä tasalle ja osaksi työyhteisöä. Suomenlinnan hoitokunnan koordinaatiorooli korosti matkailulle tyypillisen verkostotoiminnan merkitystä matkailun kehittämisessä ja johtamisessa kohdetasolla.

Työtehtäviin ja työelämän vaatimuksiin ja odotuksiin nähden opetussuunnitelmamme ovat kilpailukykyisiä. Matkailuliiketoiminnan uusi monialainen opetussuunnitelma sekä merellistä matkailua painottava International Tourism Management -tutkinto-ohjelma antavat restonomeille hyvät valmiudet. Ehkä teemme seuraavaksi opintojaksotason yhteistyötä Suomenlinnan eri toimijoiden kanssa Natural and Cultural Heritage as Business Resources in Coastal and Maritime Tourism opintojaksolla? Kaiken kaikkiaan viikko valtiolla OKM:n alaisuudessa sisälsi sopivasti samoja elementtejä, kuin mitä oma työ muutenkin sisältää ja vahvisti tunnetta siitä, että opetuksemme todella on työelämälähtöistä.

Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta ovat keskenään kovin erilaisia, alkaen jo taustaorganisaatioiden luonteesta. Osa taustaorganisaatioista on valtiotaustaisia, kuten maanmittauslaitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö, mutta kohteesta riippuen taustalta voi löytyä kaupunki, metsähallitus, pörssiyhtiö tai säätiö. Oltuani koko viikon maailmanperinnön ympäröimänä en voinut heti palata arkeen, vaan kotimatkalla oli pakko jatkaa vielä maailmanperintötunnelmia ja kuunnella Kulttuuriympäristöpodin jaksoja sekä tarkistaa oma Unesco-kohteiden listani ajantasaisuus. Suomenlinna-bingossa pärjään hyvin, mutta 44 kohteella en ehkä ole kummoinenkaan Unesco-bongari vielä. Sieltä puuttuu mm. Suomenlinnan sisarkohde, Karlskonan laivastokaupunki. Mitäköhän sitä tekisi kesän vapaajaksolla?

Teksti: Heini Korvenkangas, matkailuliiketoiminnan lehtori

Artikkelikuva (ylin kuva): Milla Öystilä. Ilmankuvan avulla Careerian oppilaille esiteltiin Suomenlinnan uusia käyttötapoja.

Lähteet:

Grönroos, L. 2020. Interpretaatiota – mitä ja minkä vuoksi?

Helsingin matkailuseminaari 2022. Kohti uutta.

Kulttuuriympäristöpodi. Kausi 2, jakso 9. Maailmanperintö?

Kulttuuriympäristöpodi. Kausi 2, jakso 11. Suomenlinna.

Suomenlinna.

Suomenlinnan hoitokunta.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.

Matkailualan opiskelijat viettivät kansainvälisen leiriviikon Merikarvialla

TURID-verkoston toteuttaman projektin ensiaskelina koostimme viiden opintopisteen verkko-opintojakson. Opiskelijat suorittivat tätä opintojaksoa kevään aikana itsenäisesti Moodlessa, jonka jälkeen jakso huipentui toukokuussa 2022 järjestettävään intensiiviviikkoon Merikarvialla. SAMKilla oli tällä kertaa TURID-verkoston koordinointivastuu ja vastuuopettajana työtä oli paljon ja jännitettävää riitti loppuun saakka.

Opintojakso, sen tehtävät ja materiaalit suunniteltiin ja laadittiin yhdessä. TURID-verkoston opettajat Merikarvialla. Kuva: Helena Larilahti

Projektimme nimi: “Digitalisation Opportunities among Coastal Tourism Entrepreneurs and Networks” tiivistää tavoitteet ja sisällön. Yhteisen jakson ja leiriviikon tavoitteena oli siis kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia.

Krookan Plassin ainutlaatuinen liikeidea ja vastuullinen toimintatapa herättivät ihastusta. Plassi toimi yhden opiskelijaryhmän toimeksiantajana. Kuva: Jaana Ruoho

Intensiiviviikon konkreettisina tuotoksina syntyi vino pino valmiita somepäivityksiä merikarvialaisille matkailualan toimijoille. Toimeksiantajat kertoivat toiveensa ja opiskelijoille jäi ideointi ja toteuttaminen.

TURID-verkosto on kuuden korkeakoulun verkosto, jossa on korkeakouluja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. TURIDilla on pitkä historia ja yhteisiä matkailuun liittyviä intensiiviviikkoja on toteutettu vuorotellen kahdenkymmenen vuoden ajan. Seuraava intensiiviviikko onkin melkein heti, koska Lapin AMKin vastuuvuoro on syksyllä 2022. Koronan vuoksi kaksi leiriä sattui samalle vuodelle.

Majoituimme Koivuniemen Herran Farmilla, mikä osoittautui nappiratkaisuksi. Kaikki tarvittava eli majoitus, ruokailu, kokous- ja työskentelytilat ja kiinnostava ympäristö tulivat yhdessä paketissa. Palvelualtis isäntäväki piti meistä hyvää huolta ja asiat sujuivat kuin itsestään. Merikarvialla on runsaasti kiinnostavaa matkailutoimintaa, upeita alan yrityksiä ja aktiivinen, kehittyvä kunta, joten paikkakunta valikoitui helposti kohteeksi.

Oli hieno nähdä matkailua opiskelevien nuorten pääsevän osallistumaan tällaiseen toimintaan kahden koronavuoden jälkeen. Moni sanoikin, ettei ollut koskaan aiemmin ollut mukana missään vastaavassa opintojensa aikana. Kuva: Tabea Busch

Suosittelen lämpimästi opettajia ja opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön! Työtä ja ihmettelyä riittää, mutta kokemukset ovat vaivan arvoisia. Tallensimme projektin tapahtumat Nordplus TURID network Facebook-ryhmään.

Teksti: Jaana Ruoho, lehtori

Artikkelikuva (ylin kuva): Helena Larilahti. Kuvassa osallistujat eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä neljästä eri maasta Nordplus Higher Education -ohjelman rahoittamassa projektissa.

Matkailun kehittäminen eurooppalaisessa yhteistyössä: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Juuri käynnistyneen Euroopan unionin ohjelmakauden 2021-2027 kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansainväliset projektit ovat tärkeitä SAMKissa toimivalle Matkailun kehittämiskeskukselle, sillä näiden kautta voidaan taata maakunnan matkailun yhtenäinen kehittyminen muiden Euroopan maakuntien kanssa. Samalla muualta Euroopasta voidaan tuoda Satakuntaan parhaita käytäntöjä ja yhdessä oppia ratkaisemaan alan ajankohtaisia haasteita.

Ensimmäinen askel: Matkailualan kehitystrendit haltuun

Jotta matkailua voidaan kehittää kansainvälisessä yhteistyössä, tulee ymmärtää syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen tavoitteet matkailussa. Euroopan unionin tasolla matkailun kehittämisen painopisteiksi nähdään alan kestävyys, resilienssi, digitaalisuus ja sosiaalisuus (kts. uusi Transition Pathway for Tourism -strategia). Alaa tulee edistää Euroopassa kohti hiilineutraaliutta ja ilmastoystävällisyyttä kiertotalouden periaatteet huomioiden. Lisäksi digitalisaatio matkailun kivijalkana, erityisesti tiedon parempi ja innovatiivinen käyttö sekä jakaminen nähdään välttämättömiksi kehittämiskohteiksi Euroopassa alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Matkailualan kärsiessä koronapandemiasta sen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on eurooppalaisen matkailualan kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Koska mikro- ja pienet yritykset työllistävät 84 % alan työntekijöistä, erityisesti nämä tarvitsevat tukea elpyäkseen. Rajoitusten ja sulkujen vuoksi alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa, minkä vuoksi ala tulee koronan hälvetessä kohtaamaan valtavan työvoimapulan. Näiden seikkojen vuoksi sosiaalinen näkökulma eli alalla työskentelevät ihmiset ja alan työllisyys ovat tärkeässä asemassa tuettaessa alan uutta kasvua.

Euroopassa alan työvoiman osaamisen kehittäminen nähdään erittäin olennaiseksi osaksi sosiaalista näkökulmaa. Alalla nostetaan esiin erilaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä muilta aloilta tulevien mahdollisuudet kouluttautua alalle. Opetussuunnitelmien, koulutussisältöjen ja -menetelmien uudistaminen on merkittävä osa alan kasvun tukemista. Lisäksi matkailualalla puhutaan ns. vihreistä- ja digitaidoista sekä näiden lisäämisestä, jotta kestävyys ja digitaalisuus saataisiin jalkautettua käytännön toiminnan tasolle.  Alalla tarvitaan siten työvoimaa, joilla on oikeat taidot alan haasteisiin vastaamiseksi.   

Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on luotu sekä matkailuliiketoiminnan että luontoyrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus.

Toinen askel: Verkostoidu

Kansainvälisessä yhteistyössä kumppanuudet ovat menestymisen avain, sillä kansainväliset EU-projektit toteutetaan yleensä 5-13 kumppanin yhteistyössä. Jotta kaikki palapelin palat ovat kohdallaan, kumppanuuksia on harkittava tarkkaan ja näiden rakentamiseen on laitettava isoja panoksia. Tämän on todennut myös rahoittaja, sillä relevantit kumppanuudet ovat yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä myönnettäessä projektille rahoitusta.

Kumppanuuksien tulee olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan tukevia. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneiden asiantuntijuuden tulee rikastuttaa toisiaan yhteiseen maaliin pääsemiseksi. Tällöin verkostossa tulee olla kumppaneita, jotka omaavat toisiaan täydentävää osaamista ja/tai lähestyvät samaa asiaa erilaisista näkökulmista. Usein nämä kumppanit edustavat myös erilaisia toimijoita kuten toisen ja korkea-asteen oppilaitoksia, matkailuelinkeinoa edustavia organisaatioita ja julkishallinnollisia tahoja. Toisaalta palapeli voi muodostua kumppaneista, joiden asiantuntijuus on yhteneväistä, mutta he toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Tällöin samaa teemaa voidaan edistää yhdessä yhteisistä lähtökohdista ympäri Eurooppaa. Tärkeä on myös sisällyttää kumppaniverkostoon Euroopan tason ns. kattotoimijoita, joilla on mandaatti edistää teemaa laajemmin Euroopan tasolla.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Science Meets Regions -tapahtuma toi matkailun eurooppalaiset kärkitoimijat Poriin.

Kolmas askel: Keskustele, keskustele ja keskustele

Kumppaneiden löydyttyä seuraava askel on päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Vaikka kumppanit olisivatkin naapurimaista, ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta teemasta saattaa olla hyvinkin erilainen. Otetaan esimerkiksi hyvinvointimatkailu. Mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa missäkin kulttuurissa ja millaiset matkakohteet sekä -palvelut tätä tuottavat kyseisissä maissa? Polskuttelua viihdekylpylässä, kuntoutusta terveyskylpylässä, kauneushoitoja, joogatunteja vai rauhoittumista luontoympäristössä? Kaikki ilmiöt ovat sidonnaisia omaan toimintaympäristöömme, mutta miten ne tulkitaan yhdessä eurooppalaisella tasolla – tämän tarkastelu vie paljon aikaa.

Kun ilmiöstä itsessään on saavutettu yhteisymmärrys, seuraava askel on pohtia kehitettävän teeman toiminnan tasoa projektiin osallistuvissa maissa. Mikä on kussakin maassa tarve kehittää kyseistä teemaa ja miksi? Esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaatiota on edistetty hyvin eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi haasteet ja mahdollisuudet näyttäytyvät melko kirjavina. Toisissa Euroopan maissa kestävä kehitys voi olla normaali osa arkipäivän toimintaa, toisissa maissa käytännöt voivat olla vasta kehitteillä. Asia näyttäytyy samanlaisena myös digitalisuuden suhteen. Nämä erot ovat tärkeitä ymmärtää, jotta projektin aikana voidaan oppia toisilta ja yhtenäistää yhdessä käytänteitä Euroopan tasolla.

Keskustelua ja vielä lisää keskustelua.

Neljäs askel: Suunnittele ja keskity

Alkulämmittelyn jälkeen päästään itse asiaan eli projektin suunnittelun. Pääasiana tässä vaiheessa on sovittaa yhteen sekä rahoitusohjelman tavoitteet että projektiin osallistuvien kumppaneiden ja heidän alueidensa tarpeet. Erityistä pohdintaa vaatii Euroopan tason yhteinen haaste – mihin haasteeseen Euroopan matkailukentällä kyseisellä projektilla haetaan ratkaisua? Samalla se syy, miksi ratkaisun saavuttamiseksi ylipäätään tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, täytyy pitää kirkkaana mielessä. Koska mukana projektissa on myös erilaisia kumppaneita moninaisine tarpeineen, projektin sisällön rajaaminen voi olla haastavaa. 

Viides askel: Toteuta

Kun päästään itse projektin toteutukseen, on kuljettu jo pitkä matka. Jotta projekti saadaan aikataulussaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä maaliin, toteutuksen aikana on hyvä huomioida projektin elinkaaren vaiheet. Yleensä kestää noin vajaa vuosi projektin toteutuksen alusta, kun projektitiimin kuherruskuukausi päättyy. Tällöin alkaa kuohuntavaihe, jolloin syntyy konflikteja, kulttuurien ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Tästä vaiheesta pitäisi päästä suhteellisen nopeasti yli oppimaan lisää yhdessä ja jatkaa matkaa kohti tavoitteita. Pitkän elinkaaren aikana projektin tavoitteet on muutenkin hyvä kerrata usein – yhteinen maali saattaa matkan aikana unohtua.

Kansainvälisen projektin toteuttamista leimaa hyvinkin pitkälle jatkuva keskustelu, sillä erilaiset tulkinnat teemasta vaativat halua ja aikaa päästä asioista yhteisymmärrykseen. Samanaikaisesti keskustelua vaatii erilaiset työskentelytavat, sillä ei ainoastaan erilaiset kulttuuritaustat, mutta erilaiset organisaatiokulttuurit tuovat omat haasteensa projektin käytännön toteutukseen. Oikein johdettuna nämä kuitenkin tuovat mukanaan mahdollisuuden pohtia ongelmia monista näkökulmista, luoda vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hyödyntää projektitiimin jäsenten moninaista osaamista.  Kansainvälisen projektitiimin johtaminen ei siten ole käytännössä ainoastaan projektin, sen tavoitteiden ja työpakettien johtamista vaan myös projektissa toimivien henkilöiden johtamista kulttuurierot huomioiden.

Neljä Itämeren korkeakoulua suunnittelivat yhdessä alueelle matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelman.

Matkailun kehittämiskeskus linkittää Satakunnan ja eurooppalaisen matkailun kehittämistoiminnan yhteen

Matkailun kehittämiskeskus on toteuttanut, toteuttaa ja suunnittelee matkailun kehittämistoimintaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päättyneellä Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014-2020 SAMK johti kolmea kansainvälistä matkailuprojektia Itämeren alueella. Keskisen Itämeren BOOSTED-hankkeessa yhtenäistettiin matkailun liiketoimintaosaaminen ja kehitettiin uusi opetussuunnitelma kolmen maan yhteistyössä. Keskisellä Itämerellä toteutetussa NatureBizz-hankkeessa puolestaan tarkasteltiin luontoyrittäjyyden osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä luotiin luontoyrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistava koulutuskokonaisuus. Näiden lisäksi koko Itämeren kattavassa BalticBlueMarinas-hankkeessa tunnistettiin vierasvenesatamien potentiaali ja kehittämistarpeet vetovoimaisina matkakohteina.

Talvella 2021-2022 Matkailun kehittämiskeskus koordinoi merellisen matkailun osaamisen kehittämistä Euroopan kylmillä merialueilla: Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan pohjoisella Atlantilla. Tästä Skills4CMT-hankkeesta lisää voit lukea hankkeen nettisivuilta. Samanaikaisesti kehittämiskeskus rakentaa uusia verkostoja ja projekteja ajankohtaisten matkailualan tarpeiden kuten työllisyyden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä.

Teksti ja kuvat: Sanna-Mari Renfors (ylin kuva: Veera Korhonen)

Tieto on matkailun valmiiksi piirretty kartta

Tiedolla johtaminen on yksi matkailun kuumimmista puheenaiheista tällä hetkellä. Siitä puhutaan matkailun tulevaisuutena, ja moni taho ja organisaatio on ottanutkin tehtäväkseen kertoa matkailun kentällä siitä, mitä se on ja miten sitä voi käyttää. Kaikkien webinaarien ja artikkeleidenkin jälkeen monelle saattaa kuitenkin jäädä jäljelle vielä yksi kysymys: miksi tiedolla johtaminen on niin tärkeää?

Kuvittele olevasi keskikokoisen juuri aloittaneen ravintolayrityksen omistaja kaupunkialueen ulkopuolella. Kulunut kesä meni hyvin ja asiakkaita tuntui tulevan jo ikkunoistakin sisään. Kesä kuitenkin tuli ja meni, ja asiakkaat katosivat. Nyt täytyisi aloittaa markkinointi ja uusien, houkuttelevien tuotteiden kehitys. Markkinoinnin ja kehityksen seinämä on kuitenkin valtava. Sinusta tuntuu, että kohta se romahtaa päälle. Minkälaisia ihmisiä sinun pitäisi tavoittaa? Keitä he ovat? Mistä päin maakuntaa he tulivat vai tulivatko maakunnasta ollenkaan? Mistä he pitivät ja miksi? Mistä he ylipäätään löysivät ravintolasi?

”Mututuntuma” markkinointi voi viedä mukanaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Siinä tekee mieli mennä omien aikaisempien kokemuksien mukaan käyttäen hyödyksi sitä, mitä kesällä nyt kiireiltään ehti kuulemaan palautetta muutamalta asiakkaalta. Tälle ei kuitenkaan ole ollenkaan tarvetta, sillä kaikki johtolangat löytyvät kaikessa siinä, mitä kesän aikana yrityksessä ja asiakkaiden poluissa tapahtui.

Kuvituskuva suurennuslasi näppäimistön päällä.
Jokainen jättää jälkiä verkossa surffailessaan — myös muitakin kuin sormenjälkiä.

Tieto on valttia

Tiedolla johtaminen on sanan mukaisesti johtamista tietoa käyttäen. Päätökset tehdään oikean, olemassa olevan tiedon perusteella tunteiden sijaan. Tätä tietojohtamiseen tarvittavaa tietoa on kaikkialla aina asiakkaan ensimmäisestä googlauksesta aina liikkeessä tulostettuun kuittiin asti. Se on tämän tiedon etsimistä, valjastamista ja soveltamista. Kuin salapoliisi, näitä johtolankoja seuraamalla pääset varmempaan tulokseen.

Tiedolla johtamisen tuntemuksen ja soveltamisen kehittäminen Satakunnan matkailukentällä on yksi Matkailun kehittämiskeskuksen tavoitteista. Tätä kehitystä on johtamassa Tiedolla johtamisesta matkailun menestystekijäksi Karhuseudun alueella -hanke, jossa parannetaan tietoisuutta aiheesta Karhuseudun pk-yrityksissä. Hanke on kuitenkin vasta ensiaskel siinä pitkässä listassa, minkä tiedolla johtaminen käsittää.

Tiedolla johtaminen on syystäkin hehkutettua. Isot yritykset ovat käyttäneet sitä joka alalla jo pitkään, mutta mikään ei enää ole estämässä pk-yrityksiä liittymästä junaan mukaan. Tiedolla johtaminen on tärkeää, koska se on kuin valmiiksi piirretty kartta – tulkitse ja lue sitä oikein, niin se johtaa sinut uudelle aikakaudelle.

Teksti: Jani Nevaranta, Matkailun kehittämiskeskus

SAMKissa on vahvaa merellisen matkailun osaamista

Vaikka matkailu keskittyy Euroopassa rannikkoalueille, nimenomaan merelliseen matkailuun liittyvää korkeakoulutusta on ollut vähänlaisesti tarjolla. Tämä ihmetytti meitä joitain vuosia sitten ja päätimmekin siksi tarttua aiheeseen. Sittemmin olemme tehneet aihealueen tutkimusta, kehittäneet koulutusta joka keskittyy nimenomaan merellisen matkailun erityispiirteisiin sekä edistäneet alan toimintaedellytyksiä.

Merelliset matkailukohteet luokitellaan usein joko kylmien vesistöjen (cold water destinations) tai lämpimien vesistöjen (warm water destinations) kohteisiin. Luontevaa on ollut, että me olemme keskittyneet niihin kylmempiin kohteisiin, joihin Itämerikin kuuluu.

Uusin projektimme on kansainvälinen Skills4CMT-niminen Erasmus+ hanke jossa on mukana kuusi korkeakoulua. Hankkeessa tehtiin ensin tutkimusta merellisen matkailun osaamistarpeista Euroopassa ja nyt seuraavassa vaiheessa kirjoitetaan opetussuunnitelma ja opintojaksot. Hankkeessa tehdään myös yhteiset eurooppalaiset osaamiskuvaukset kolmelle eri ammattiprofiilille merellisen matkailun ympäristössä.

Haasteita on tiedossa, sillä aiemmista kokemuksista viisastuneina tiedämme, että opintojaksokuvausten kirjoittaminen ymmärretään hyvin eri tavalla eri korkeakouluissa, osan keskittyessä laveisiin ja lyhyisiin kuvauksiin, osan odottaessa yksityiskohtaisia ja pitkiä kuvauksia. Yhteisen eurooppalaisen opetussuunnitelman luominen on silti antoisaa ja valmis tuotos opintojaksokuvauksineen on ylpeyden aihe.

Parasta Skills4CMT-hankkeessa on, että ainakin osa jaksoista päästään pilotoimaan yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Vaikka tarkoituksena on tuottaa uutta osaamista eurooppalaisille matkailualan opiskelijoille ja elinkeinoelämälle, sitä joutuu ja pääsee itse oppimaan eniten, sekä aiheesta että opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta kansainvälisessä verkostossa.

Aiempien hankkeiden tulokset on hyödynnetty SAMKissa tarkoin. Sen johdosta meillä on nyt jo matkailun kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa, International Tourism Managementissa, 20 opintopisteen moduuli pyhitetty kokonaan merelliselle matkailulle. Yksi jaksoista (Tourism in Coastal and Marine Destinations) on tarjolla myös Campus Onlinessa, jossa se on osoittanut suosionsa monien eri alojen korkeakouluopiskelijoiden parissa.

Rannikkoalueille kohdistuvalla matkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kohteet syntyivät vanhojen kalastajakylien tai satamapaikkojen ympärille satoja vuosia sitten muun muassa Englantiin ja Ranskaan. Ensimmäiset rannikkomatkailijat tunsivat meriveden, raikkaan ilman ja auringon terveyshyödyt. Suomenkin rannikkopaikkakunnilla oli rikas terveyskylpyläkulttuuri, joka kuitenkin hiipui toiseen maailmansotaan mennessä.

Sittemmin rannikkomatkailusta on tullut massaturismia. Euroopassa rannikko- ja merellisen matkailun merkittävin alue on Välimeren monet kohteet. Lisääntyneen ympäristötietoisuuden ja matkailun kielteisten vaikutusten tunnistaminen on nostanut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merellisen matkailun keskeisiksi huolenaiheiksi. Meidän tavoitteena on omalta osaltamme vaikuttaa myönteisesti merellisen matkailun kestävyyteen.

Kirjoittaja: Jaana Ruoho

Kuva: Pixabay