International Tourism Management -tutkinto-ohjelmaan joustavan aloituksen malli

International Tourism Management -tutkinto-ohjelman haasteet olivat samat kuin monilla muillakin: Kansainvälisten opiskelijoiden saapuminen Suomeen vie oman aikansa ja opiskelijat tulevat yksitellen lukuvuoden aikana.

Saimme mahdollisuuden kehittää niin sanotun jatkuvan aloituksen mallin, joka käynnistyi syksyllä 2023. Jatkuvassa aloituksessa suurin osa ensimmäisen vuoden opintoja toteutetaan siten, että opiskelija voi aloittaa toteutukset koska tahansa, eli juuri sinä päivänä, kun hän saapuu kampukselle.

Eri toteutuksilla on päädytty hieman erilaisiin ratkaisuihin, mutta pääperiaate on sama. Toteutuksien asiakokonaisuudet on jaettu pienempiin osaamiskokonaisuuksiin, jotka voidaan opettaa ja oppia itsenäisesti. Näistä osista käytimme nimeä teema ja niitä on toteutuksilla tietty määrä, esimerkiksi kuusi teemaa. Teemaan sisältyy viikoittainen luento ja/tai työpaja sekä mahdollisesti tehtäviä. Teemat etenevät, kunnes kaikki teemat on käyty läpi. Tämän jälkeen alkaa uusi kierros ja teemat aloitetaan alusta. Jatkuvassa aloituksessa kierroksia tulee toteuttaa vähintään kaksi lukukaudessa.

Opiskelijalle tilanne on joustava, sillä hän voi hypätä toteutukselle minkä tahansa teeman kohdalla. Jos opiskelija aloittaa kuusiteemaisen toteutuksen teemasta 3, hän etenee järjestyksessä teemat 3, 4, 5 ja 6 sekä seuraavalta kierrokselta teemat 1 ja 2.  Teemojen lisäksi toteutuksilla voi olla lopputentti tai -tehtävä, joka aukeaa opiskelijalle sen jälkeen, kun tietyt edeltävät opintosuoritteet teemoista on tehty.

Malli on kuvattu toteutuksella Introduction to Tourism and Hospitality Business seuraavasti: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

Jatkuvan aloituksen malli voidaan toteuttaa eri tavoin. Alla oleva kuva (Huuhka 2024) on esimerkki toteutuksesta Cultural Competence as a Success Factor, jossa oli kolme kierrosta syyslukukauden aikana. Tässä toteutuksessa hyödynnettiin sitä mahdollisuutta, että toinen kierros pääsi mukaan ensimmäisen kierroksen luentoihin. Eli categorizing cultures, Hofstede, the Lewis Model ja study circle olivat samaan aikaan molemmille kierroksille.

Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)
Cultural Competence as a Success Factor, kolme kierrosta (Huuhka 2024)

Pedagogiseen punaiseen lankaan, osaamistavoitteisiin, opetussisältöihin, opetusmenetelmiin sekä opintosuorituskohtaisiin arviointikriteereihin ja palautteen antoon tulee kiinnittää huomiota kuten millä tahansa muullakin jaksolla.  Oppimisen suunnittelun tueksi kannattaa tehdä ydinainesanalyysi tukemaan opetusta sekä opiskelijaa asettamaan omat osaamistavoitteensa.

Myönteistä:

  • Opiskelijoille ei synny tyhjäkäyntiä ja opinnot päästään aloittamaan heti kampukselle saapumisen jälkeen
  • Uuden toteutustavan kehittäminen on palkitsevaa
  • Joustava toteutus on joustava myös opettajalle
  • Opiskelijat omaksuivat ja ymmärsivät mallin helposti

Huomioitavaa:

  • Monen kierroksen toteuttaminen peräkkäin tuntui toistolta
  • Hämmennys, joka johtui siitä, että osa toteutuksista ei ollut jatkuvassa aloituksessa
  • Mallin ja Moodle-pohjan tulee olla selkeät ja saavutettavat
  • Opintosuoritusten uusintoihin kannattaa suhtautua varauksellisesti
  • Lukujärjestyksestä ei suoraan näe, mille toteutuksen luennolle kuuluu osallistua
  • Arvosanoja kannattaa antaa säännöllisesti ja pohtia miten opiskelijat pyytävät arvosanansa
  • Malliin kaikkiin elementteihin ei ollut vakiintuneita käsitteitä

Teksti: Lehtorit Jonna Huuhka ja Jaana Ruoho

Artikkelikuva (Inna Saarinen): Jonna Huuhka (vas.) ja Jaana Ruoho ovat kehittäneet International Tourism Management -tutkinto-ohjelmaan jatkuvan aloituksen mallin.

Tieto on matkailun valmiiksi piirretty kartta

Tiedolla johtaminen on yksi matkailun kuumimmista puheenaiheista tällä hetkellä. Siitä puhutaan matkailun tulevaisuutena, ja moni taho ja organisaatio on ottanutkin tehtäväkseen kertoa matkailun kentällä siitä, mitä se on ja miten sitä voi käyttää. Kaikkien webinaarien ja artikkeleidenkin jälkeen monelle saattaa kuitenkin jäädä jäljelle vielä yksi kysymys: miksi tiedolla johtaminen on niin tärkeää?

Kuvittele olevasi keskikokoisen juuri aloittaneen ravintolayrityksen omistaja kaupunkialueen ulkopuolella. Kulunut kesä meni hyvin ja asiakkaita tuntui tulevan jo ikkunoistakin sisään. Kesä kuitenkin tuli ja meni, ja asiakkaat katosivat. Nyt täytyisi aloittaa markkinointi ja uusien, houkuttelevien tuotteiden kehitys. Markkinoinnin ja kehityksen seinämä on kuitenkin valtava. Sinusta tuntuu, että kohta se romahtaa päälle. Minkälaisia ihmisiä sinun pitäisi tavoittaa? Keitä he ovat? Mistä päin maakuntaa he tulivat vai tulivatko maakunnasta ollenkaan? Mistä he pitivät ja miksi? Mistä he ylipäätään löysivät ravintolasi?

”Mututuntuma” markkinointi voi viedä mukanaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Siinä tekee mieli mennä omien aikaisempien kokemuksien mukaan käyttäen hyödyksi sitä, mitä kesällä nyt kiireiltään ehti kuulemaan palautetta muutamalta asiakkaalta. Tälle ei kuitenkaan ole ollenkaan tarvetta, sillä kaikki johtolangat löytyvät kaikessa siinä, mitä kesän aikana yrityksessä ja asiakkaiden poluissa tapahtui.

Kuvituskuva suurennuslasi näppäimistön päällä.
Jokainen jättää jälkiä verkossa surffailessaan — myös muitakin kuin sormenjälkiä.

Tieto on valttia

Tiedolla johtaminen on sanan mukaisesti johtamista tietoa käyttäen. Päätökset tehdään oikean, olemassa olevan tiedon perusteella tunteiden sijaan. Tätä tietojohtamiseen tarvittavaa tietoa on kaikkialla aina asiakkaan ensimmäisestä googlauksesta aina liikkeessä tulostettuun kuittiin asti. Se on tämän tiedon etsimistä, valjastamista ja soveltamista. Kuin salapoliisi, näitä johtolankoja seuraamalla pääset varmempaan tulokseen.

Tiedolla johtamisen tuntemuksen ja soveltamisen kehittäminen Satakunnan matkailukentällä on yksi Matkailun kehittämiskeskuksen tavoitteista. Tätä kehitystä on johtamassa Tiedolla johtamisesta matkailun menestystekijäksi Karhuseudun alueella -hanke, jossa parannetaan tietoisuutta aiheesta Karhuseudun pk-yrityksissä. Hanke on kuitenkin vasta ensiaskel siinä pitkässä listassa, minkä tiedolla johtaminen käsittää.

Tiedolla johtaminen on syystäkin hehkutettua. Isot yritykset ovat käyttäneet sitä joka alalla jo pitkään, mutta mikään ei enää ole estämässä pk-yrityksiä liittymästä junaan mukaan. Tiedolla johtaminen on tärkeää, koska se on kuin valmiiksi piirretty kartta – tulkitse ja lue sitä oikein, niin se johtaa sinut uudelle aikakaudelle.

Teksti: Jani Nevaranta, Matkailun kehittämiskeskus

Työmatkalla Saksassa: Euroopan laajuista yhteistyötä sään ääri-ilmiöissä

Koronapandemia katkaisi työmatkat kansainvälisissä projekteissa yli puoleksitoista vuodeksi. Kansainvälissä projekteissa kasvotusten pidettävät kokoukset ja tapahtumat ovat keskeisiä, jotta työt etenevät hyvässä yhteisymmärryksessä.

Ensimmäinen ulkomaan työmatkani suuntautui korona-aikana COST DAMOCLES -vuosikokoukseen Leipzigiin, Saksaan. COST DAMOCLES:ssa tehdään Euroopan laajuista tutkimusyhteistyötä sään ääri-ilmiöiden yhteisvaikutusten ja riskien minimoinnin parissa (https://damocles.compoundevents.org/). Matka, DAMOCLES-kokous ja Leipzig kaupunkina osoittautuivat värikkäiksi.

Pitkä matka Leipzigiin

DAMOCLESin vetäjä Jakob Zscheischler tiedusteli ydinryhmäläisiltä juhannuksen aikaan 2021, onko meillä halukkuutta ja mahdollisuutta kokoustaa kasvotusten Leipzigissä syksyllä 2021. Vastasin ”kyllä tarvittaessa”. Elokuun lopulla varmistui, että DAMOCLES:n kokoukset järjestetään lokakuun viimeisellä viikolla. Matkajärjestelyjen alkajaisiksi SAMKissa piti pyytää riskienarviointia ja matkustuslupaa. Koronatilanne oli Saksassa ok ja sain luvan matkajärjestelyihin, huomioiden peruutusmahdollisuudet.

Matkajärjestelyt aloitin miettimällä, miten työmatka tehdään…tulee hoitaa meno- ja paluu lentokentälle, lennot, hotelli(t) ja paikallismatkat kohteessa. Matkajärjestelyt, jotka ovat olleet aiemmin perusasioita, vaativat paljon ylimääräistä pohdintaa. Koronapassi tuli sopivasti Suomessa voimaan 1,5 viikkoa ennen matkaa.

Leipzigiin matkustaminen ei ollut yksinkertaista, koska kulkuyhteydet eivät olleet sujuvimmasta päästä. Jouduin matkustamaan jo lauantaina lentokenttähotelliin Helsinki-Vantaalle, koska sunnuntaina ei ollut aamusta yhteyttä, jolla olisin ehtinyt iltapäivä yhden maissa lähteneelle lennolle. Ennen kuin sain kirjauduttua lennolle, piti täyttää lentoyhtiön sähköinen lomake tietoineen koronarokotuksista ja koronapassista. Lennolla oli maskipakko, kuten Saksan lentokentillä. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia ja noustessani Leipzigin päärautatieaseman liukuportaista näin heti hotellini valot.

Kokoustamista kasvotusten

Satakunnan ammattikorkeakoulu liittyi COST DAMOCLESiin Itämeren alueen NOAH-tulvahallintaprojektin myötä 2018 (Interreg Baltic Sea Region NOAH https://sub.samk.fi/projects/noah/). Keskeisenä teemana on alusta saakka ollut yhteistyö sidosryhmien kanssa. DAMOCLES:ssa on kokonainen työpaketti WG2 sidosryhmien kanssa viestimiseen ja sitouttamiseen. Työpaketti WG2 vetäjä vaihtui vuoden 2021 alusta, kun aloin vetämään työpakettia. Leipzigin kokous oli ensimmäinen uudessa tehtävässäni.

Työpaketti WG2:sta oli hoidettu sähköpostitse ja nettikokouksessa. Leipzigissä kokoukset aloitettiin maanantaina ydinryhmän kokouksella keskustelemalla ”missä projektissa mennään”. Tiistaina ja keskiviikkona pidettiin DAMOCLESin vuosikokous, johon osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Vuosikokouksessa oli lukuisia esitelmiä, työpakettityöskentelyä, puhuttiin jatkorahoitusmahdollisuuksista ja suunniteltiin projektin viimeisen vuoden tehtäviä ja vastuita.

Keskeistä kokouksissa tieteellisten saavutusten ja suunnitelmien lisäksi oli ihmisten kohtaaminen kasvotusten. Koronasta vaihdettiin näkemyksiä, miten opiskelijat ovat pärjänneet, miten pitkään kukin on tehnyt etätöitä, mikä on rokotustilanne ja miten ihmiset suhtautuvat pandemiaan. Eläväinen puheensorina täytti kahvi-, lounas- ja illallishetket. Söinpä ensimmäistä kertaa vegaanisen kokouslounaankin kaksi kertaa.

Kulttuuria värikkäässä kaupungissa

Työmatkat ovat aina työtä aamusta iltaan, ensin matkustat kokouspaikalle, osallistut koko päivän kokoukseen, viet tietokoneesi hotellille ja etsit illallispaikan syödäksesi illallisen puoli yhdeksän uutisten aikaan. Leipzigissä tiistain kokousillallinen oli kulttuurielämys jo itsessään. Illallinen oli Auerbachs Keller -ravintolassa, joka oli Goethen kantapaikka vuosina 1765-1768.

Leipzigissä ehdin havainnoida kaupunkia matkalla kokoukseen ja illallisille. Lisäksi minulla oli kaikkiaan viitisen tuntia vapaata aikaa. Maanantaina tein parin tunnin vierailun Leipzigin eläintarhaan aurinkoisessa säässä. Mielenkiintoisin paikka oli valtava kupoli, jossa oli trooppinen ilmasto monipuolisine kasveineen. Keskiviikkona kokouksien loputtua ennen lähtöä lentokenttähotellille kävin tutustumassa Johan Sebastian Bachin työpaikkaan Tuomaankirkkoon (Thomaskirche). Kirkossa on Thomaskirchen kuoro, Thomanerchor, joka on perustettu vuonna 1212. Kävin myös kuuluisassa Museum der bildenden Künste -taidemuseossa, jossa oli mestariteoksia satojen vuosien takaa kuten myös muutamia nykytaiteen teoksia.

Aurinko nousi torstaiaamuna, kun lentoni Leipzigistä laskeutui Müncheniin. Mieleeni tuli raumalaislähtöisen baritonin Aarne Peltosen ja pianisti Iiro Rantalaisen versio ”Maailma on kaunis” -laulusta, jossa lauletaan ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus”. Tilanne maailmalla ei koronan suhteen ei ole vielä läheskään ohi, mutta siinä hetkessä heräsi toivo kansainvälisen yhteistyön elpymisestä ja monipuolistumisesta näinä poikkeuksellisina aikoina.

Minna M. Keinänen-Toivola, Logistiikka- ja meriteknologian osaamisalue, Merilogistiikan tutkimuskeskus 

Samkilaiset työskentelevät Itämeren hyväksi

Itämeripäivää vietettiin tänäkin vuonna elokuun viimeisenä torstaina. Itämeripäivä on John Nurmisen säätiön perustama juhlapäivä, jonka tavoitteena on iloita yhdessä meremme kulttuurista ja luonnosta, lisätä tietoisuutta ja kannustaa tekoihin Itämeren hyväksi. SAMK juhlisti Itämerta koko elokuun ajan Merilogistiikan tutkimuskeskuksen nettisivustolla, jossa julkaistiin juhlapäivään liittyvä artikkelisarja. Samkilaiset uurastavat Itämeren hyväksi ympäri vuoden; tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään muun muassa merellisen matkailun ja ympäristöystävällisten satamien parissa. Myös opiskelijat osallistuvat talkoisiin, kun esimerkiksi merenkulkualan laivaharjoittelussa perehdytään käytännössä alati tiukentuviin ympäristömääräyksiin. 

Itämeripäivänä koko Suomi täyttyy monenlaisista tapahtumista, joita tänä vuonna olivat muun muassa avoimet satamat, erilaiset näyttelyt, merelliset menut, pelastustoimen meritoimintaharjoitukset sekä virtuaalitapahtumat.

SAMK kotimeremme asioiden äärellä 

SAMKin sijainti Selkämeren rannikolla antaa mahtavan mahdollisuuden tutkia Itämerta, tehdä konkreettisia tekoja ja näin olla vaikuttamassa kotimeremme asioihin. Tulevaisuuden osaajien kouluttamisen lisäksi SAMK on ollut liikkeellepanijana tai yhteistyökumppanina monissa merellisissä hankkeissa, joista tässä lueteltuna vain muutamia poimintoja. 

Erasmus+ kansainväliset kumppanuushankkeet tähtäävät korkeakouluopetuksen uudistamiseen. Erasmus+ Skills4CMT –hankkeen tarkoituksena on kehittää matkailukoulutuksen laatua ja digitalisaatiota. Hankkeen tuloksena luodaan eurooppalainen ammattiprofiili vesistömatkailussa tarvittavalle osaamiselle ja yhteinen opetussuunnitelma. Toinen Erasmus+ hanke, jossa SAMK on mukana, on Erasmus+ Green Ship. Hankkeen tavoitteena on mennä kohti laivojen nollapäästöjä muun muassa polttoaineen kulutusta vähentämällä. Projekti luo EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi johtonuoria, kuten aluksien energian käytön tarkkailu, käytettyjen menetelmien tehokkuuden arviointi ja päästövähentämiseen liittyen standardisoidun koulutusohjelman kehittäminen aluksien miehistölle. 

CBSmallPorts, PortMate ja Efficient Flow -hankkeet keskisellä Itämerellä toimivat sekä merkittävän kansainvälisen logistiikan että pienvenesatamien parissa. CBSmallPorts –projekti kerää olemassa olevan, ajankohtaisen tiedon ja resurssit yhteiseen alustaan, helposti saataville. Pääteemana on energiaviisas ja ympäristöystävällinen pienvenesatamien vapaa-ajankäyttö. PortMate-hankkeen tavoitteena olivat turvalliset ja resursseiltaan optimoidut piensatamat Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Projektin sivustolla on esimerkiksi videoita turvalliseen lähestymiseen veneellä eri pienvenesatamakohteissa. SAMK oli myös mukana Efficient Flow –yhteistyöprojektissa kehittämässä uutta ICT-applikaatiota satamien toimintojen edistämiseksi. Tavoitteena oli parantaa logistiikkaa tehostamalla materiaali- ja matkustajavirtoja. Projektissa kehitetty Rauman ja Gävlen satamien Port Activity –sovellus on levinnyt jo 14 suomalaiseen satamaan ja on marraskuussa pidettävän, vuoden 2021 Seatrade Awardsin finalisti. 

Kirjoittajasta 

Emilia Alajärvi on 26-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Teknologiateollisuus ry:n MyTech-lähettiläs. Emilia kirjoitti menneen kesän aikana ohjatun työharjoittelun osana Itämeripäivä-teemaisen neljäosaisen artikkelisarjan. Emilian työharjoittelu jatkuu seuraavaksi marraskuussa Raumalla Merenkulun koulutuksen 140-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettävän Meriverkostopäivä & Merimessut -tapahtuman avustustehtävissä.

– Harjoittelu on ollut haastava, mutta mahtava mahdollisuus päästä kokeilemaan hyppyä ammattilaisen saappaisiin. Olen saanut syventää Itämeri-tietoisuuttani ja löytänyt uutta näkökulmaa. Ennen yhdistin Itämeren tilaan ensimmäisenä mökkiläisten tiskivedet ja rehevöitymisen. Nyt kuitenkin olen oppinut hurjan paljon toimista, joita ammattilaiset tekevät lisätäkseen meremme hyvinvointia. Lisäksi olen saanut olla omalta osaltani lisäämässä tietoutta aiheesta, Emilia kuvailee. 

Vapaa-ajallaan Emilia leikkii 5-vuotiaan tytön kanssa, käy pitkillä lenkeillä koirien takia ja remontoi rintamamiestaloa.

Teksti: Emilia Alajärvi, SAMK-opiskelija
Kuvat: Emilia Alajärvi, SAMK-opiskelija

‘Leanit iteraatiot’ osana kv-strategiaa: Kuinka rakentaa tehokas tapa opiskelijarekrytointiin – case SAMK

‘Perinteinen’ opiskelijarekrytointi keskittyy messuihin ja agentteihin ja monilla korkeakouluilla on tästä pitkät perinteet ja vakuuttava koneisto. Maailmanmittapuulla pienen korkeakoulun brändi ja resurssit eivät aina tässä kentässä yllä isojen tasolle, tai sitten ne on ainakin kohdennettava tarkasti. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö juuri tämän ‘pieni korkeakoulu’ voisi olla se paras ja mielenkiintoisin opiskelu- ja uramahdollisuus nuorelle. 

– Kansainvälisessä työssä, kuten muussakin, on tärkeää innostua. Innostus tarttuu! Me suomalaiset teemme yleensä kaiken hyvin, täsmällisesti ja teknisesti täydellisesti. Kun tähän lisätään innostunut asenne ja sopiva kokeilukulttuuri, on tuote kunnossa ja pääsemme kohti tavoitteita, innostaa lavalla teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä.

Koronakevät laittoi kasvokkain kohtaamiselle ja opiskelijarekrymessuille livenä stopin. Samalla moni koulu siirtyi kokonaan verkkoon, muun muassa Intiassa. Intiassa jo kuluneena vuotena verkosto- ja jalkatyötä (eli Uberilla koulusta kouluun) tekivät teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä ja erityisasiantuntija Santeri Koivisto. Tavoite oli selkeä: kasvattaa Intiasta hakevien ja tulevien opiskelijoiden määrää kumppanuuksien ja tunnettuuden kautta. Intia on täynnä teknologiasta kiinnostuneita nuoria ja Satakunta tarvitsee kipeästi alan osaajia. Jalkatyöllä päästiin hyvään alkuun ja Intiasta tulevien hakemusten määrä on nelinkertaistunut (joskin suuruusluokka on vielä <100). Tärkeintä oli saada niin sanotusti ‘pää auki’ ja testata markkinaa ennen suuria panostuksia (lean!).

Vastaanotto oli Intiassa erinomaista. Monesti opiskelijoiden tietämys kohdekorkeakoulustaan on tasolla ‘henkilö heidän pisteellään oli mukava’. Tämä ei ole vitsi. Onneksi me pystymme rakentamaan vahvemman syyn hakea juuri SAMKiin ja sitouttamaan nuoren jo kauan ennen opiskelupaikkapäätöstä. SAMKin tarjonta teknologian osalta on jotakuinkin niin ‘haluttua’ kun olla ja vaan voi. Tekoäly, robotiikka, mekatroniikka… vähemmästäkin alkavat tulevaisuuden mahdollisuudet pyörimään mielessä. Nyt vain tarvitaan malli, jolla kaikki intialaiset lukiolaiset saadaan linjoille kuulemaan satakuntalaisen teknologiaosaamisen ilosanomaa! Juuri tässä koronakevään jälkimainingit auttoivat, sillä intialaiset lukiolaiset olivat jo kaikki netissä opiskelemassa. 

Iteraatiot (työvaihe, jota toistetaan niin pitkään, kunnes haluttu lopputulos on saavutettu)

Tarkastellaan kesäkuu- syyskuu (2020) -aikajännettä ja mitä oikeastaan tapahtui ja mitä kokeiltiin.

Iteraatio 1: kumppanikoululle (lukio) masterclass tekoälystä

Tulokset: mahtava brändinkohotus paikalliselle kumppanille ja 116 opiskelupaikkaa etsivää lukiolaista linjoilla. Seuranta jäi kehnoksi ja tietoa mahdollisesti hakeneista ei ole.

Mutta ensimmäisenhän voi laittaa harjoittelun piikkiin!

Iteraatio 2: valtakunnallisen inkubaattori-verkoston kanssa masterclass tulevaisuuden teknologiaurista

Tulokset: 1618 henkeä linjoilla, osa oikeaa kohderyhmää, loput kaikkea muuta. Opittiin kuinka tavoittaa massoja, mutta fokus ei kenties ollut oikea. 

Iteraatio 3: Koulukumppaneiden (lukioita) kanssa masterclass heidän opiskelijoilleen jälleen tekoälystä

Tulokset: 118 linjoilla juuri oikeaa kohderyhmää, seuranta edelleen kehno, mutta strukturoidumpi. Parempi Suomi+Satakunta -info mukana ja yhteystiedot systemaattisesti kerättynä.

Aika aikuistua!

Ensimmäinen “Masterclass in Robotics” toteutettiin yhteistyössä IncubateIND-verkoston ja kumppanikoulujen kanssa. SAMKin robotiikkaekspertit Timo Kerminen, Santeri Saari ja Toni Aaltonen toivat miniluentosarjana eräs lokakuinen lauantai tietämyksensä intialaisten premium-lukioiden opiskelijoiden kuultavaksi. Jalkatyön lukiokumppaneiden etsintään teki juuri IncubateIND. Tapahtumaan osallistui noin 350 lukiolaista, ei jättimäinen numero, mutta jatko tekeekin tästä mielenkiintoista. 

Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja lauantai-iltana opiskelijat rakensivat omatoimisesti robotiikkaprojektejaan. Projektit arvioitiin la-su välisenä yönä ja sunnuntaina Masterclass jatkui parhaiden ideoiden esittelyllä ja palautteella. Samoin opiskelijat pääsivät vielä tarkemmin kyselemään Suomesta ja SAMKista. Projektisuunnitelmia ja ideoita tuli yli 200. 200 opiskelijaa toisin sanoen teki viikonlopun työtä opiskellen robotiikkaa ja rakentaen mielikuvia suomalaisesta korkeakouluopetuksesta ja SAMKista. Palaute oli erinomaista ja sunnuntaina iltapäivällä puhelin alkoi soida, kun uteliaat vanhemmat kyselivät opiskelumahdollisuuksia nuorelleen. 

Nuo 200 opiskelijaa ovat nyt agenttiemme ja kumppaniemme ‘nurturointiputkessa’ ja aika näyttää moniko hakee SAMKiin. Emme kuitenkaan jää odottelemaan, vaan marraskuussa järjestetään kumppaneiden kanssa Hackaton etänä ja malli muuten pitkälti sama. Hackatoniin on tarkoitus osallistua myös muita korkeakouluja teknologia osaamisineen. KV-osaajiin keskittyvän TalentBoost-hankkeen kanssa myös pohditaan, josko paikallisten yritysten osaajatarpeisiin voitaisiin vastata ketterästi joko ‘work&study’ -konseptilla tai suoralla osaajarekryllä. 

Yksi mallin suurimmista eduista on motivoituneiden opiskelijoiden eräänlainen ‘esikarsinta’. Projektien tasosta oli heti havaittavissa ne, jotka olisivat mahtava lisä luovia teknologiaosaajia Satakuntaan, ja heitä osallistuneista opiskelijoista oli yli puolet. 

Neljäs kerta toden sanoo ja ketterillä kokeiluilla löytyi nopeasti skaalaava malli tavoittaa opiskelijoita sekä ymmärrys oikeista partnereista tehtävään. 

Miksi vain teknologia?

– Teknologia on tässä kohtaa se helpoin ‘sisäänheittotuote’ ja meidän teknologiateemoillamme saadaan yksinkertaisesti jokainen kiinnostumaan. Moni lukio Intiassa painottaa myös liiketaloutta (commerce) ja se on seuraava selkeä teema, kun yhteistyö on saatu alkuun. Kun resurssit ovat rajalliset on fokusointi tärkeää, kommentoi Santeri Koivisto. 

– Tästä eteenpäin on tarkoitus kerran kuukaudessa toteuttaa erityyppisiä verkkotapahtumia eri teemoilla, jatkaa Koivisto. Toivottavasti myös jalkatyöhön päästään pian takasin, sillä luottamuksen rakentamisessa kasvotusten toimimista ei voita mikään!

– Vaikka yhteistyö on usein paperilla organisaatioiden välistä toimintaa, käytännössä toimiva yhteistyö perustuu luotuihin suhteisiin, luottamukseen ja molemminpuolisiin mahdollisuuksiin saavuttaa jotakin. Organisaatiot allekirjoittavat, ihmiset tekevät. Intian yhteydet ovat tästä hyvä esimerkki, ja olen hyvin iloinen siitä, mitä olemme jo saavuttaneet henkilökohtaisella tasolla. Suomen brändi koulutuksen mallimaana on osittain hyvinkin tiedossa, erityisesti koulutusorganisaatioissa, mutta meillä on vielä paljon tekemistä esimerkiksi vanhempien suhteen. Suomen myyminen hyvänä ja turvallisena kohteena heidän lapsilleen vaatii pitkäjänteistä työtä. Sisältömarkkinointi on tässä hyvä tapa vakuuttaa vanhempia innostuneiden nuorten kautta. Osaamisemme yhdistettynä elinympäristöömme on myyntivaltti, muistuttaa Seppälä.

SAMKin sosionomiopiskelijat jalkautuivat kentälle

Toisen vuoden sosionomiopiskelijat jalkautuivat kentälle esittelemään Porin kaupungin sosiaalipalveluita, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia.

Mistä ajatus projekteihin lähti?

Mikkolan Prismaan kaavaillaan hyvinvointilaajennusosaa, jolloin olisi tärkeää tietää minkälaisia palveluita asiakkaat pitäisivät mielekkäinä ja tarpeellisina kauppakeskusten yhteydessä. SAMK otti yhteyttä Satakunnan SOK:n kehitysjohtaja Jussi Viitaseen, joka oli heti valmiina lähtemään yhteistyöhön mukaan ja opiskelijaryhmät jalkautuivat S-ryhmän kolmeen toimipisteeseen (Mikkolan Prisma, Tikkulan S-Market sekä Länsi-Prisma). Lisäksi opiskelijoita oli Mikkolan Citymarketissa ja Kauppakeskus Puuvillassa.

Projektien taustalla SuomiAreenan aineisto

Kesän 2019 SuomiAreenassa kerättiin Sotepeda 24/7-hankkeen palvelumuotoiluun liittyvää aineistoa, jossa kävijät saivat äänestää ja kertoa, millaisia sosiaalipalveluita toivotaan kauppakeskuksien ja markettien yhteyteen. Kyselyn perusteella kävijöitä kiinnostivat ikäihmisille ja lapsiperheille suunnatut palvelupisteet, mielenterveyspalvelut sekä sosiaalipalvelujen ja Kelan neuvonta- ja ohjauspisteet. Vastauksissa nousi esille tarve ikäihmisten kohtaamispaikoille, joissa voisi jutella tai vaikka vain levätä hetken. Kohtaamispaikkoja toivottiin myös lapsille ja nuorille. Lisäksi kaivattiin lapsiparkkeja, digitaalisten laitteiden käytön tukea sekä ohjausta. Tarvetta koettiin myös pienille terveydenhoidollisille palveluille kuten verenpaineen mittaukseen, verikokeisiin ja mahdollisuuteen terveydenhoitajan tapaamiseen.

Opiskelijat pääsivät valitsemaan teemoista itselleen mieluisimmat aiheet, jonka jälkeen he pohtivat minkälaista informaatiota aiheista voisi lähteä asiakkaille tuottamaan ja kokeilemaan, miten palvelu- ja infopisteet toimisivat käytännön tasolla.

Valitut teemat ja projektinimet:

  • Yksinäisyys – Kauppakaveri
  • Mielenterveys – Mielekäs hetki
  • Ikäihmiset – Ikäihmisten arjen ilot & infot
  • nuoret – Mitä nuoril?
  • lapsiperheet – Kelluke ja Hyvä perhe

Vetonauloja tarvitaan aina

Projektien aikana huomattiin, että tarvittiin vetonauloja, jotta ihmiset pysähtyisivät toimintapisteelle. Jokaiselta pisteeltä löytyikin vetonaula jos toinenkin mm. herkkuja, maskotteja, kasvomaalausta, karvakavereita, lauluesitystä ja jopa VR-laseja. S-Market Tikkula lähti mukaan projektiin lahjoittamalla Tupla-patukoita, jotka menivätkin kuin kuumille kiville. Myös muita yhteistyötahoja lähti mukaan tukemaan projekteja. Asiakkaita tavoitettiin projektien aikana n. 800.

Toimintapisteiltä löytyi erilaisia aktiviteetteja ja tarjoilua.

Yhteistyötahot:

ME-talo, Ohjaamo, Nuorten vastaanotto, Etsivä Nuorisotyö ja Satakunnan Seta ry, Viikkarin Valkama, Finfami, Hyvis, Kohtaamispaikka Positiimi, Ystäväkahvila Muru, MLL, Porin kaupunki, Martat, Teljän seurakunta, Porin kaupungin kirjasto, Puuhavilla, Partio, Lastaamo, Kulttuuritalo Lumo ja Aava kotihoiva ja kiinteistöpalvelu.

TOIMINTAPISTEET

Mikkolan Prisma – Kauppakaveri | Sosiaalipalvelut

Kauppakaveri-projektin tavoitteena oli yksinäisyyden vähentäminen. Esittelyssä oli matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja sekä neuvoja yksinäisille tai yksinäisyyttä kokeville. Opiskelijat tarjoutuivat myös halukkaille kauppakaveriksi.

Kauppakaveri-idea sai ihmisiltä paljon kiinnostusta. Toimintapisteen asiakkaista moni koki toistaiseksi pärjäävänsä yksin, mutta kertoivat sukulaisistaan tai ystävistään, jotka tarvitsisivat apua kaupassa.  Opiskelijaryhmä pohti, jos palvelu olisi kiinteä ja kauppakaveri tulisi tutuksi, olisi hänet myös helpompi ottaa mukaan. 

Sosiaalipalvelut-toimintapisteellä kerrottiin Porin kohtaamispaikoista. Asiakkaiden kanssa saatiin aikaan hyvää keskustelua ja positiivista palautetta tuli paljon. Moni otti esillä ollutta materiaalia kotiin luettavaksi tai töihin vietäväksi omia asiakkaitaan ajatellen. 

Moni harmitteli, ettei tietoa palveluista, esim. ilmaisista ruokailuista, yhteislenkeistä ja saunavuoroista, ole helposti saatavilla. Lisäksi toivottiin lukujärjestystä, josta selviäisi mahdolliset toiminnat, tapahtumat ja kerhot kohderyhmittäin sekä lisää tiedotusta Satakunnan Kansan sivuille erilaisista tapahtumista niin lapsiperheille kuin vanhemmille henkilöillekin.

Kauppakaveri-idea sai ihmisiltä paljon kiinnostusta. Sosiaalipalveluiden toimintapisteen esitteitä vietiin kotiin, työpaikoille ja asiakkaille luettavaksi.

Kauppakeskus Puuvilla – Ikäihmisten Arjen ilot

Toimintapiste tarjosi ikäihmisille infoa tapahtumista, etuuksista ja yhdistyksistä. Toimintapisteeltä löytyi mm. muistelupiste, josta sai muistoksi Polaroid-kameralla otetun valokuvan itsestään/porukastaan. Toimintapisteellä oli myös kahvitarjoilu ja samalla oli mahdollisuus silmälasien puhdistukselle, jonka sponsoroi Instrumentarium. Pisteellä sai myös apua kauppakassien ja digilaitteiden käytön kanssa. Parasta asiakkaiden mielestä kuitenkin oli, kun sai vain istahtaa ja keskustella ihmisten kanssa. Monet tulivat käymään useampana päivänä ja vaihtamaan viikon kuulumisia. Huomasimme, että ikäihmiset nauttivat siitä, että oli kohtaamispaikka, johon tulla. He olivat silminnähden iloisia uusista keskustelukavereista. Pistettä pidettiinkin monipuolisena kohtaamispaikkana ikäihmisille, jotka saivat sieltä hyvin tietoa tapahtumista, etuuksista ja yhdistyksistä.

Kauppakeskuksiin toivottiin matalan kynnyksen palveluita, kuten esim. kohtaamispaikka/ryhmätoimintaa, teemapäiviä ikäihmisille, digiopastusta, ilmaisjumppia/tanssiaiset. Lisäksi toivottiin KELA / KELA-ohjausta, sosiaalipalveluiden pistettä sekä  apuvälinelainaamo (yhteiskäyttöön kärryjä/rollaattoreita).

Toimintapisteellä saatiin aikaan hyvää keskustelua ja päästiin kuulemaan live-musiikkia. Myös koirakaveri oli paikalla.

Tikkulan S-market – Mitä nuoril?

Projektin kohderyhmänä olivat 13–29 -vuotiaat nuoret. Heiltä kartoitettiin, mitä he kaipaisivat kauppakeskuksiin ja esiteltiin nuorille kohdennettuja palveluita. Jokaiselle päivälle oli oma teemansa, jolloin esiteltiin eri yhteistyökumppanien palveluita:

  • Mitä mää tekisi? | Vapaa-aika, Me-talo, Arki haltuun, Ystäväkahvila Muru ym.
  • Mite mää starttaa eteepäi? | Ohjaamo
  • Kuuntel mua! – Mihi ku on paha olla | Nuorten vastaanotto
  • Löyr ja huomaa mut! |  Etsivä nuorisotyö/Päivystävä nuorisotyö, Ankkuri
  • Mää oon mä! | Seta, Sateenkaarikahvila, Satakunnan Setan nuortenryhmät

Kysymyspyörällä testattiin nuorten tietämystä palveluista/päivän teemoista.

Nuoret toivoivat tilaa, johon he ovat tervetulleita ja jossa on valvontaa ja heille suunnattua tekemistä, erilaisia tapahtumia ja mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun. Toiveena oli myös saada keskusteluapua iästä riippumatta.

Suurin osa nuorista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun toimintapisteellä ja useasti kuuli kommentin, että ”olette hyvällä asialla”.

Kysymyspyörällä testattiin nuorten tietämystä palveluista ja ideointipaperille saatiin nuorilta ideoita. Myös Ohjaamosta oli Marko Lundenius kertomassa heidän toiminnastaan.

Länsi-Prisma – Mielekäs hetki

Projektin tavoitteena oli mielenterveyspalveluiden näkyvyyden lisääminen kertomalla ennaltaehkäisevistä matalan kynnyksen palveluista. Toimintapisteellä kysyttiin ihmisiltä mikä tekee heidät onnelliseksi ja millä mielellä tänään? Kysymysten tarkoituksena oli saada keskustelua aikaiseksi. Ihmiset teki onnelliseksi mm. hymy, hali, musiikki, terveys, ystävät, perhe ja arki, hyvä ruoka, oma aika, kesä, omannäköinen elämä, uusien asioiden kokeilu.

Toimintapisteellä huomattiin, että paikallisten mielenterveyspalvelujen tarjonta on vähemmän tunnettua. Helpoiten toimintapistettä lähestyivät ihmiset, joita aihe kosketti joko ammatin puolesta tai henkilökohtaisesti. Yksinäisyys oli näkyvä ongelma kauppaympäristössä ja tämä tuli ilmi mm. siten, että osa ihmisistä tuli useampana päivänä ryhmää tapaamaan. Kohtaamispaikoille olisi siis tarvetta enemmänkin. Hyvinvointipalvelujen tuomista kauppaympäristöön pidettiin kiinnostavana. Tarvetta on sosiaalialan palveluohjaukselle sekä informaatiolle.

Toimintapisteellä pääsi mm. testaamaan VR-laseja.

Mikkolan Citymarket – Kelluke-projekti

Projektin kohderyhmänä oli lapsiperheet, joissa on alle yläasteikäisiä lapsia. Esittelyssä oli erilaisia lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintapisteellä oli mahdollisuus askarrella kortteja, värittää värityskuvia ja ottaa kasvomaalaus. Projektin tavoitteena oli sujuvamman arjen tukeminen.

Eniten kiinnostusta herättivät erilaiset harrastusmahdollisuudet, kuten esimerkiksi uimakoulut ja Lasten Liikuntamaan tarjonta. Samoin kiinnostivat joulunajan tapahtumat sekä Marttojen ja kirjaston palvelut.

Asiakkaiden mielestä erityislasten palveluista saa heikosti tietoa. Opiskelijaryhmä pohtikin, onko tietoa vain vaikea löytää vai eikö sitä ole tarjolla. Koko perheen yhteiselle tekemiselle on paljon kysyntää. Sosiaalipalveluista kerrottaessa tilan olisi pitänyt olla intiimimpi, sijaintimme kaupan käytävällä oli liian julkinen.

Lapset olivat innoissaan, kun luvassa oli mukavaa tekemistä.

Länsi-Prisma – Hyvä perhe

Toimintapiste esitteli lapsiperheille suunnattuja avopalveluita, järjestöjen palveluita ja tapahtumia sekä harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi kartoitettiin porilaisten tietämystä erilaisista palveluista.

Perheet olivat oman näkemyksen mukaan tietoisia palveluista, mutta kyselyn tulokset kertoivat, ettei kaikki ollutkaan niin selvää. Palveluita koettiin olevan riittävästi, mutta tiedottamista kaivattiin enemmän. Koettiin, että palvelua tulee osata itse pyytää tai etsiä, eikä ole tullut ajatelleeksi, että jotakin tiettyä palvelua olisi edes saatavilla.

Ihmiset olivat kiinnostuneita kuulemaan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista ja olivat kiitollisia, että juuri perhepalvelut olivat esittelyssä. Ihmisiä kiinnostivat järjestöjen toiminnat, erityisesti Marttojen ja Puuhavillan. Projektiryhmä teki saman huomion kuin Kelluke-projektinkin väki, ettei erityislapsien palveluita eikä alle puolitoistavuotiaille suunnattuja palveluita löytynyt esittelyyn.

Toimintapisteellä nousi esiin toiveita perhekahviloista, lastenhoitoparkeista, kerho- ja yhteistoiminnasta alle kouluikäisille lapsille sekä kotisivut, johon olisi koottu lapsiperheitä koskevat palvelut ja tapahtumat.

Teksti ja kuvat: Eeva Röntynen, sosionomiopiskelija

”Suosittelemme muillekin” – Sote-alan opiskelijoiden Hälsa och välfärd i Sverige -opintomatka Tukholmaan

Ruotsin kielen ammatilliset perusopinnot antavat valmiuksia käyttää ruotsin kieltä. Hälsa och välfärd i Sverige -kurssi antaa mahdollisuuden testata näitä valmiuksia elävässä elämässä ja aidossa ympäristössä. Kävimme sekä alan kohteissa että kulttuurikohteissa.

Vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva Hälsa och välfärd i Sverige toteutettiin opintomatkana Tukholmaan 2.–5.6.2019. Aiheena oli terveys ja hyvinvointi Ruotsissa, ja kurssi oli suunnattu kaikille SAMKin sotealan opiskelijoille.

Tukholma mereltä
Tukholma mereltä

Opintojakson on mahdollistanut jo monena vuonna Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) lahjoittamalla SAMKille stipendin tätä opintomatkaa varten.

Ruotsin kieltä pääsimme kuulemaan ja puhumista harjoittelemaan koko matkan ajan myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Reissussa oli mukana kaksi opettajaa, Mari Linna ja Airi Westergård sekä 12 eri alojen opiskelijaa (kolme geronomi-, kaksi kuntoutuksen ohjaaja-, yksi fysioterapeutti- ja kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa). Olimme eri-ikäisiä, mutta se ei rennolla opintomatkalla haitannut. Yövyimme tulo- ja menomatkalla laivalla ja yhden yön hotellissa Tukholmassa.

Fotografiska museum puhutteli

Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon, jossa tutustuimme usean valokuvaajan töihin, muun muassa Jesper Walderstenin All Over -näyttelyyn, jossa oli puhuttelevia kuvia ja moniulotteisia mietelauseita, Vincent Petersin Light Within -muotokuviin, Scarlet Hooft Graaflandin Katoavat jäljet (Vanishings Traces) -kuviin ja Rahul Talukdarin ahdistaviin katastrofikuviin.

Teosten tekstit oli kirjoitettu ruotsiksi ja englanniksi, joten jos ei täysin ymmärtänyt lukemaansa ruotsiksi, pystyi tarkistamaan asian englannin kielellä. Erittäin mielenkiintoinen museokohde ja ajatuksiin jäävät näyttelyt, jota voimme suositella kaikille.

Jesper Waldersten: All Over
Jesper Waldersten: All Over

Vincent Peters: Light Within
Vincent Peters: Light Within

Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces

Rahul Talukdar: Made in Bangladesh
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh

Villa Tollaren toimintakulttuurin olennainen osa: sukupolvien kohtaaminen

Valokuvamuseon jälkeen matkasimme linja-autolla Nackassa sijaitsevaan Villa Tollaren yksityiseen hoitokotiin.

Villa Tollare esitteestä kuva

Meidät otettiin täällä todella hienosti vastaan ja saimme kahvin lomassa kuulla ruotsin kielellä Tollaren toiminnasta. Ruotsin kielen kuuleminen ja puhuminen tapahtui myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Villa Tollare toimii tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä olevan Lilla Tollaren eli esikoulun kanssa. Toimintakulttuurin olennainen osa siellä on sukupolvien välinen kohtaaminen, mikä tuo sisältöä sekä ikäihmisten että lasten arkeen.

Asukkailla voi olla taustalla joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, mikä aiheuttaa avun tarvetta. Henkilökunnan työtä helpottaa teknologia – asukkaan kotiin mentäessä eteisessä oleva iPad-tabletti avautuu työntekijälle henkilökohtaista läpyskää näyttämällä ja siitä näkyy kaikki tämän asukkaan hoidon kannalta tarpeellinen tieto, esimerkiksi vaikkapa fysioterapeutin video siirtämistekniikasta ja ajantasainen tieto lääkityksestä.

Uusimpana hankintana heillä oli Tovertafel-projektori, joka heijastaa interaktiivisia kuvia ja tekstejä, jotka aktivoituvat kosketuksesta. Esimerkiksi syksyn lehtiä voi lakaista lattialta pois tai yhdistellä sananlaskuun kuuluvia lauseita oikeaan järjestykseen.

Asenne Ruotsissa on yksilöä arvostavampi ja kunnioittavampi, siellä ei puhuta esimerkiksi dementikosta, vaan henkilöstä, jolla on muistiongelma. Myös tupakointiin suhtautuminen oli erilaista kuin Suomessa: 4-kerroksisessa Villa Tollaressa oli vain yksi parveke, jolla tupakointi ei ollut sallittua.

Tollaresta palattuamme meillä oli loppupäivä vapaata aikaa käydä syömässä, ostoksilla, kulttuurikohteissa tai muuten tutustua Tukholmaan. Olimme jokainen saaneet bussi- ja metroliput, joiden kanssa oli helppo liikkua kaupungissa.

Suomikotiin olisi hieno päästä harjoitteluun

Seuraavana aamuna matkasimme metrolla Tukholman suomalaisuuden kehtoon, Suomikotiin.

Meidät otettiin myös tänne avosylin vastaan ja saimme nauttia ruotsinsuomalaisten ihanasta vieraanvaraisuudesta. Tämä oli kiva paikka, jonne olisi hienoa päästä työharjoitteluun – ottavat mielellään opiskelijoita vastaan.

 

Suomikodissa syödään rehellistä suomalaista kotiruokaa.
Suomikodissa syödään ”rehellistä suomalaista kotiruokaa”.

Ruotsissa asuvat, erityisesti Tukholman alueen suomalaiset vanhukset, voivat päästä kotikunnan maksusitoumuksella asumaan Suomikotiin. Siellä soi suomalainen musiikki, verhot ja pöytäliinat ovat sinivalkoisia ja hoitajat puhuvat asukkaille suomea. Dokumentointikieli on kuitenkin ruotsi.

Erilaisia aktiviteetteja ja yhteisiä hetkiä on muun muassa kahvilatoiminnan, kasvien kasvatuksen ja ulkoilun muodossa. Ruotsissa maksajataho edellyttää, että virikkeitä on tarjolla vähintään kaksi arkipäivää kohden. Saunaan pääsee halutessaan kerran viikossa, saunassa voi käydä jopa kotona asuvan puolison kanssa.

 

Palveluasuntojen varustetaso ja apuvälineet ovat parempia kuin Suomessa. Henkilökuntaan kuului myös vahtimestareita, mikä ei Suomessa liene tavallista.

 

Vahtimestari on tärkeässä roolissa. Vierailumme aikana hän istutti kesäkukkia asukkaiden kanssa Suomikodin omassa puutarhassa. Hän oli rakentanut puutarhaan myös jäätelökioskin.

Vapaasti valittavat kulttuurikohteet

Vapaa-ajalla saimme nauttia ihanan lämpöisestä alkukesän auringonpaisteesta ja valita itse jonkin kulttuurikohteen, johon tutustua. Ryhmäläiset kävivät muun muassa Abba-museossa, Kuninkaanlinnassa, Globenin maisemahissillä ja vanhassa kaupungissa. Tarjontaa kaupungissa oli yllin kyllin.

Globenin ostoskeskuksessa me geronomiopiskelijat tutustuimme taiteilija Yoko Onon ideoimaan Toiveiden puuhun, johon kuka tahansa sai jättää oman toiveensa muiden nähtäväksi – yksi hieman erilainen ja mielenkiintoinen näkemys hyvinvointiin sekin.

Hälsningar!

Teksti ja kuvat: Marika Pääkkönen, Tuire Tammi ja Johanna Uusitalo, opiskelijat geronomiopiskelijoiden ryhmästä AGE17SP

Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta
Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta

Jatkumo SAMKin yhteistyössä, rehtori Multisilta Namibiassa

SAMKin rehtori ja toimitusjohtaja Jari Multisilta vieraili Namibiassa huhtikuussa 2019. Vierailu oli uuden rehtorimme ensimmäinen, mutta tärkeä jatkumo SAMKin yhteistyölle Namibiassa.

Namibia on yksi niistä lukuisista maista, jossa suomalaista koulutusta ja osaamista pidetään suuressa arvossa. Opetuksessa SAMK ja Namibian toimijat ovat työskennelleet yhteistyöprojekteissa, kuten merenkulun koulutukseen projekteissa MARINAM ja MARIBIA sekä käynnissä olevassa MARIBILIS-projektissa.  Namibian teknillisen yliopiston (NUST) kanssa SAMK on solminut yhteistyösopimuksen (MOU). Kaupunkikehitystä tutkittiin NAMURBAN-projektissa ja NAMHUBissa ns. vihreää logistiikkaa. Lisäksi suomalainen koulutusvientidelegaatio vieraili Namibiassa syksyllä 2016.

”Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa”

Useiden merkittävien projektien valossa rehtorin vierailu Namibiassa oli siis enemmän kuin tervetullutta. Tapaamisissa keskusteltiin yhteistyön nykytilasta sekä mahdollisista tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Matkalla rehtori Multisilta pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan Eteläisen Afrikan maahan, sen koulutusjärjestelmään, ihmisiin ja jopa luontoon ja eläimiin. Matkan aikana konkretisoitui erityisesti koulutuksen merkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Näin rehtori Multisilta luonnehti matkaansa Namibiaan:

 Ennen matkaa olin kuullut SAMKin yhteistyöstä namibialaisten kanssa jo paljon. Mahdollisuus tutustua paikan päällä ihmisiin ja ympäristöön antoi perspektiiviä yhteistyölle. Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa. Lisäksi oli mielenkiintoista olla osaltaan mahdollistamassa hankkeessa mukana olevien yritysten yhteistyötä namibialaisten kanssa.

Namibia on kiinnostava maa, joka kehittyy koko ajan. Oman kokemukseni perusteella suomalaista osaamista arvostetaan Namibiassa.”

Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.

Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.

Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.

Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin.

Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista. Kahvipöydässä.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista.

Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.’

Teksti ja kuvat: Nina Savela

Jatkuvan oppimisen uusi verovähennys vauhdittamaan kansalaisten uuden osaamisen kehittämistä?

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 2.5.2019 jätetyssä jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa tarkasteltiin useita tapoja lisätä rahoitusta oppijoille. Tähän keskusteluun voi lisätä ajatuksen uudesta jatkuvan oppimisen tarpeita palvelevasta yksilölähtöisestä verovähennyksestä.

Yritys voi vähentää laajemmin kuin henkilöt tekemiään osaamispanostuksia verotuksessaan

Nykyisinkin työntekijä voi vähentää tulonhankintavähennyksenä nykyisen työnsä vaatimaa ja siitä saatavaa tuloa turvaavaa koulutusta. Yritys puolestaan voi niin ikään vähentää verotuksessa henkilöstönsä koulutuksen menoja normaalisti toimintansa verovähennyskelpoisina menoina ja saada vieläpä työnantajan koulutusvähennyksenä laskennallista lisävähennystäkin.

Työnantaja voi panostaa saman konsernin piirissä tarvitsemansa uudenkin osaamisen hankkimiseen, kunhan kyse on yrityksen intressistä saada henkilölleen yrityksen toiminnassa jatkossa tarvittavaa osaamista. Jos haluamme mahdollistaa henkilöille enemmän omaehtoista uuden oppimista kuin esimerkiksi aikuiskoulutustuki yksin tekee, voisi verotukseen tuoda uuden vähennyksen nimenomaan uuden, nykyisen työn ulkopuolelle menevän osaamisen hankkimiseen.

Isot muutokset vaativat usein isoja panostuksia

Koska oleelliset uudet osaamiset vaativat isoja aika- ja rahapanostuksia ja kaupallisesti järjestetyt täydennyskoulutukset ovat selvästi julkisesti tuettuja avoimen korkeakoulun opintoja kalliimpia, tulee vähennyksen mahdollisen ylärajan olla useita tuhansia euroja vuodessa. Uuden osaamisen investointiluonteen takia tällaisen verovähennyksen tulee poiketa esimerkiksi kotitalousvähennyksestä siten, että vähennys olisi tehtävissä verosta usealle (tulevalle) vuodelle jaksotettunakin.

Jos koulutuksen tuloksena on uusi, vähintään samantasoinen tutkinto kuin henkilöllä jo on taikka Koski-palveluun viety virallinen osasuoritus tai hankittu pätevyys, vähennys verosta voisi olla 90 % tai jopa 100 % hyväksyttävistä menoista (vrt tulonhankkimisvähennykseen hyväksyttävät menot). Alaraja voisi olla 100 euroa, siihen mahtuu 5 op avointa korkeakoulua.

Vähennys verosta kannustaisi pienituloisiakin

Jos todella haluamme kannustaa ihmisiä ammatilliseen uusiutumiseen, vähennys verosta (tulevillekin vuosille jaksottuna) kannustaa pienituloisiakin. Verovähennyksen hallinnointi on yksinkertaisempaa kuin erilaiset tilimallit, joita edellä mainitussa työryhmäraportissa on esitelty.

Verovähennyksen perustelemiseksi suhteessa kolmikantaisiin malleihin voidaan myös kysyä, onko yksilön uratoiveista lähtevä uuden oppiminen kuitenkin enemmän koko yhteiskunnan etu kuin työnantajille sälytettävä lisäkustannus. Työnantajien roolina on olla aktiivisia kehittämään yrityslähtöisesti tarvittavia osaamisia.

Rapautuuko veropohja, syntyykö vaikutuksia ja mitä lopulta maksaisi?

Erilaisista verovähennyksistä on vuosien saatossa pyritty pois verotuksen yksinkertaistamiseksi. Jos jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä muutenkin kuin juhlapuheissa, on rohjettava ajatella tämäntyyppisiäkin keinoja. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen taikka lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeus- ja verotuskäytännössä yleensä pidetty verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina. Tätä verotuksessa sovellettavaa tutkintokoulutuksen ”elantomenorajausta” tämän ehdotuksen onkin tarkoitus kyseenalaistaa. Voitaisiinko verotusta muuttaa oppimisinvestointeja selvästi suosivaksi (toisesta tutkinnosta alkaen) ja laajentaa siten jatkuvan oppimisen rahoitustapoja nykyisestään.

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay
Kodin remonttiin saa verovähennystä, entä osaamisen remonttiin? Kuva Stefan Schweihofer, Pixabay.

Aikojen kuluessa on kokeiltu erilaisia elinikäisen oppimisen vauhdittamiskeinoja, joista kokemuksena on aina jonkinlainen käynnistymisviive uusien mahdollisuuksien tunnettuuden luomisessa. Mahdollisen kokeilun tulee siten olla riittävän pitkä. Miten olisi viisivuotinen kokeilu kolmen vuoden loppuunsaattamisviiveellä? Vaikka uusi verovähennys olisi vastaus rahallisen panostamisen mahdollistamiseen, jää edelleen kysymys siitä mitä uutta osaamista sisällöllisessä mielessä itse kunkin kannattaisi hankkia.

Esa Rahiala
AMK-erityisasiantuntija (talous ja hallinto)

Tämä puheenvuoro edustaa pitkän linjan aikuiskoulutustoimijan omaa näkemystä eikä ole organisaation virallinen kannanotto.

First success stories in trade: SMEs being active in Southern African market – this article also in Finnish

Project SME Aisle organized its second business delegation trip for small and medium-sized enterprises (SMEs) in April 2019. During the two weeks of travelling, the team and the companies visited Namibia, South Africa and Zambia. Altogether 31 companies from Finland, Sweden, Estonia and Latvia participated in the trip.

[The article in Finnish: Jos haluat lukea suomenkielisen version, vieritä juttua alaspäin.]

These companies represented following sectors: maritime and logistics, automation, ICT and renewable energy. The delegation trip was the biggest of its kind in the project until now.

SMEAisle_DelegationApril_SummaryPoster
Our delegation trip to Namibia, South Africa and Zambia.

It has only been a year since the project began, but remarkable results have already been achieved among SME Aisle SMEs. Some of the SMEs have proceeded to sales as some are still searching for their ideal partner. In addition, the business delegation trips have created cooperation between the participating Central Baltic companies as well as friendships. What kinds of solutions are the companies offering to the Southern African markets and what were the results of the delegation trip? These themes will be discussed in this blog.

Namibia: first sales and auditorium full of interested participants

Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.
Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.

For SAMK, the lead partner of the project, Namibia is a familiar place for business activities. SAMK has years of experience in working with Namibians and due to its geographical position, Namibia is in the focal point for trade activities. Thanks to years of cooperation, the project staff has wide networks in the country and it is possible to find potential partners for cooperation.

During the trip in Namibia, the companies got familiar with presenting their products and services in a new business environment and met interested local companies and actors. The first business workshop of the delegation trip was organized in cooperation with the Embassy of Finland and as a result, the auditorium was filled with interested participants. In addition, SME Aisle organized a workshop in Walvis Bay in cooperation with NAMPORT.

In Namibia, the success stories in our project so far include for example solar panels, virtual tourism and automation technology to improve efficiency at the ports.

South Africa: getting to know local maritime training and smart housing

SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.
SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.

In Cape Town the project organized a workshop together with the Cape Peninsula University of Technology. Afterwards, the companies got a chance to learn about local maritime training at the university and at the local port. The companies also visited a smart house by the Finnish company Honkatalot. The smart house is designed to use less energy by using special building materials and methods. This housing project is a good demonstration of a building project actualized solely without external funding.

South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.
South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.

Among the solutions provided by the SME Aisle companies, interest has been showed especially towards ship design, port operations enhancing technology, and broadband availability. South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa and thus, competition is hard in many sectors.

Zambia: Possibilities in agriculture, ICT and renewable energy

We arrived in Lusaka at six in the evening, but the darkness surrounding us was surprising. Zambia is a developing country in which infrastructure is expanding in full speed nevertheless. People are welcoming and warm. However, climate change affects the income generation of many, especially in the agricultural sector which is the biggest sector in the country. For example, climate change affects cultivation through increased periods of drought.

During our delegation trip, the Embassy of Finland in Lusaka organized a Finnish Business Week in Zambia. We participated in different seminars, workshops and company visits. One of the main events was the local Agritech Fair in Chisamba, approximately 70 kilometers from Lusaka, in which our project staff visited for two days. Even the president of Zambia honored the event by visiting the Agritech Fair.

H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.
H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.

China’s influence in Zambia is remarkable and in Lusaka one may witness several different construction projects led by China. In some sectors competition may thus be hard, partly impossible. Of the products and services offered by SME Aisle companies, especially ICT technology reducing the use of water in cultivation, a new kind of fertilizer in cultivation, solar panels, mobile phones and construction raised especially interest among stakeholders.

Lessons learned to date and next steps

The trip proved that business in the target market requires in-depth information and the right contacts. If the company fails to map the target market carefully, it might face some surprising challenges including problems in import regulations and tendering. Coaching is an important aspect when building the export readiness of the companies. This coaching will be the next step of the SME Aisle project. Coaching includes getting to know the business environment, finding the right business contacts and introducing themes especially requested by the companies such as interpretation services.

Read more about the project and its upcoming events

Text and photos by: Nina Savela

Ensimmäiset menestystarinat viennissä: pk-yritykset aktiivisia eteläisen Afrikan markkinoilla

Projektimme SME Aisle järjesti toisen pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun delegaatiomatkan huhtikuussa 2019. Kahden viikon aikana matkustimme Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan. Yhteensä 31 yritystä Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta osallistui matkalle. Yritykset edustivat merenkulkua ja logistiikkaa, automaatiota, ICT:tä ja uusiutuvaa energiaa. Delegaatiomatka oli projektin mittavin tähän asti.

[Yhteenveto julistekuvassa heti englanninkielisen jutun alussa]

Projektin alkamisesta on kulunut ainoastaan vuosi, mutta siinä on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Osa projektin yrityksistä on edennyt toivottuihin kauppoihin nopealla aikataululla, osa etsii vielä ideaalikumppania liiketoimilleen. Lisäksi sivujuonteena matka on poikinut yhteistyötä yritysten välillä sekä ystävyyksiä. Millaisia ratkaisuja hankkeen yritykset tarjoavat kohdemarkkinoille ja mikä oli matkan anti? Siitä kerromme seuraavaksi.

Namibia: ensimmäisiä kauppoja ja auditorio täynnä kiinnostuneita

[Kuva: Auditorion täydeltä kiinnostusta SME Aisle -hankkeen seminaarissa Windhoekissa, Namibiassa.]

SAMKilla, hankkeen vetäjällä, on useiden vuosien kokemus Namibiasta ja maa on projektimme keskiössä. Namibiassa löytyykin useamman vuoden pohjatyön ansiosta laajat verkostot sekä halukkuutta yhteistyöhön. Matkalla Namibiassa yritykset totuttelivat tuotteidensa esittelyyn uudessa liiketoimintaympäristössä sekä tapasivat kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Seminaari yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa poiki auditorion täpötäyteen kiinnostuneita. Lisäksi projekti järjesti Walvis Bayssa seminaarin yhteistyössä NAMPORT:in kanssa.

Namibiassa projektimme yritysten menestystarinoihin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa aurinkopaneelit, virtuaalimatkailu sekä automaatioteknologia satamien tehostamiseksi.

Etelä-Afrikka: tutustuminen paikallisen merenkulun koulutukseen ja älykkääseen rakentamiseen

[Kuva: Kapkaupungissa teknillisessä yliopistossa SME Aisle järjesti seminaarin ja toi yhteistyötahoja yhteen.]

Kapkaupungissa projekti järjesti seminaarin paikallisessa Cape Peninsulan teknillisessä yliopistossa. Tämän jälkeen yritykset saivat tutustua merenkulun koulutukseen yliopistolla ja Kapkaupungin satamassa. Yritykset pääsivät myös vierailemaan suomalaisen Honkatalot Oy:n älytalossa. Älytalon ajatuksena on vähentää energiankulutusta asumisessa käyttämällä erityisiä rakennusmateriaaleja sekä rakennustekniikoita. Rakennusprojekti on hyvä esimerkki täysin ilman valtion tukea rahoitetusta projektista.

[Kuva: Etelä-Afrikka on maanosan suurimpia ja kehittyneimpiä markkina-alueita Afrikassa.]

SME Aisle -hankkeen yritysten tarjoamista ratkaisuista kiinnostusta herättivät erityisesti ratkaisut liittyen laivasuunniteluun, tehokkaisiin satamaoperaatioihin sekä laajakaistan saatavuuteen. Etelä-Afrikka edustaa Afrikan kehittyneimpiä ja suurimpia markkinoita, joten kilpailu on kovaa monella sektorilla.

Sambia: mahdollisuuksia maatalouden ratkaisuissa, ICT:ssä ja uusiutuvassa energiassa

Saavuimme Lusakaan illalla kello kuuden aikaan, mutta pimeys yllätti meidät silti. Sambia on edelleen kehittyvä maa, jossa infrastruktuurin kehityksessä otetaan edistysaskelia kovaa vauhtia. Ihmiset ovat lisäksi vastaanottavaisia ja hyväntuulisia. Ilmastonmuutos kuitenkin näkyy useamman paikallisen elinkeinossa, kuten maataloussektorilla, joka on maan suurimpia sektoreita. Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyyn muun muassa lisääntyneenä kuivuutena.

Delegaatiomatkamme aikoihin Suomen suurlähetystö järjesti suomalaisen liiketoiminnan viikon Sambiassa. Osallistumme erilaisiin seminaareihin, työpajoihin sekä yritysvierailuihin. Paikalliset maatalousmessut (Agritech expo) ovat suuri tapahtuma Chisambassa, noin 70 kilometrin päässä Lusakasta. Projektimme osallistui näille messuille kahtena päivänä. Saimme esimerkiksi vieraaksi maan presidentin.

[Kuva: Samibian presidentti Edgar Lungu vieraili maatalousmessuilla pohjoismaisella yhteisosastolla. SME Aisle -hankkeessa mukana oleva yritys esittelee tuotteitaan.]

Kiinan vaikutus maassa on merkittävä ja Lusakassakin on nähtävissä erilaisia Kiinan vetämiä rakennushankkeita. Joillakin sektoreilla kilpailu on täten kovaa, osittain jopa mahdottoman kovaa. Yritystemme tuotteista ja palveluista kiinnostusta Sambiassa herättivät varsinkin ICT-teknologian käyttö maanviljelyssä resurssien kulutuksen pienentämiseksi, uudenlainen lannoite maanviljelyssä, aurinkopaneelit, matkapuhelimet sekä rakentaminen.

Projektin ja delegaatiomatkan opetukset tähän saakka ja seuraavat askeleet

Viimeistään matkan aikana tuli selväksi, että liiketoiminta kohdemarkkinoilla vaatii perusteelliset tiedot kohdemaasta sekä täysin oikeat kontaktit. Mikäli yritys ei ole kartoittanut kohdemarkkinoita huolella, voi se kohdata yllättäviä ongelmia esimerkiksi maahantuontiin liittyvässä lainsäädännössä ja kilpailutuksessa. Oleellista on myös yritysten valmentaminen, joka onkin projektimme seuraava vaihe. Valmentamiseen kuuluu perehdyttäminen liiketoimintaympäristöön, oikeiden kontaktien luonti ja myös muu yritysten toivoma tuki, kuten tulkkaus.

Katso lisää tietoa SME Aisle -projektista ja ajankohtaisista tapahtumistamme (englanniksi)

Teksti ja kuvat: Nina Savela