”Suosittelemme muillekin” – Sote-alan opiskelijoiden Hälsa och välfärd i Sverige -opintomatka Tukholmaan

Ruotsin kielen ammatilliset perusopinnot antavat valmiuksia käyttää ruotsin kieltä. Hälsa och välfärd i Sverige -kurssi antaa mahdollisuuden testata näitä valmiuksia elävässä elämässä ja aidossa ympäristössä. Kävimme sekä alan kohteissa että kulttuurikohteissa.

Vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva Hälsa och välfärd i Sverige toteutettiin opintomatkana Tukholmaan 2.–5.6.2019. Aiheena oli terveys ja hyvinvointi Ruotsissa, ja kurssi oli suunnattu kaikille SAMKin sotealan opiskelijoille.

Tukholma mereltä
Tukholma mereltä

Opintojakson on mahdollistanut jo monena vuonna Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) lahjoittamalla SAMKille stipendin tätä opintomatkaa varten.

Ruotsin kieltä pääsimme kuulemaan ja puhumista harjoittelemaan koko matkan ajan myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Reissussa oli mukana kaksi opettajaa, Mari Linna ja Airi Westergård sekä 12 eri alojen opiskelijaa (kolme geronomi-, kaksi kuntoutuksen ohjaaja-, yksi fysioterapeutti- ja kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa). Olimme eri-ikäisiä, mutta se ei rennolla opintomatkalla haitannut. Yövyimme tulo- ja menomatkalla laivalla ja yhden yön hotellissa Tukholmassa.

Fotografiska museum puhutteli

Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon, jossa tutustuimme usean valokuvaajan töihin, muun muassa Jesper Walderstenin All Over -näyttelyyn, jossa oli puhuttelevia kuvia ja moniulotteisia mietelauseita, Vincent Petersin Light Within -muotokuviin, Scarlet Hooft Graaflandin Katoavat jäljet (Vanishings Traces) -kuviin ja Rahul Talukdarin ahdistaviin katastrofikuviin.

Teosten tekstit oli kirjoitettu ruotsiksi ja englanniksi, joten jos ei täysin ymmärtänyt lukemaansa ruotsiksi, pystyi tarkistamaan asian englannin kielellä. Erittäin mielenkiintoinen museokohde ja ajatuksiin jäävät näyttelyt, jota voimme suositella kaikille.

Jesper Waldersten: All Over
Jesper Waldersten: All Over
Vincent Peters: Light Within
Vincent Peters: Light Within
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh

Villa Tollaren toimintakulttuurin olennainen osa: sukupolvien kohtaaminen

Valokuvamuseon jälkeen matkasimme linja-autolla Nackassa sijaitsevaan Villa Tollaren yksityiseen hoitokotiin.

Villa Tollare esitteestä kuva

Meidät otettiin täällä todella hienosti vastaan ja saimme kahvin lomassa kuulla ruotsin kielellä Tollaren toiminnasta. Ruotsin kielen kuuleminen ja puhuminen tapahtui myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Villa Tollare toimii tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä olevan Lilla Tollaren eli esikoulun kanssa. Toimintakulttuurin olennainen osa siellä on sukupolvien välinen kohtaaminen, mikä tuo sisältöä sekä ikäihmisten että lasten arkeen.

Asukkailla voi olla taustalla joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, mikä aiheuttaa avun tarvetta. Henkilökunnan työtä helpottaa teknologia – asukkaan kotiin mentäessä eteisessä oleva iPad-tabletti avautuu työntekijälle henkilökohtaista läpyskää näyttämällä ja siitä näkyy kaikki tämän asukkaan hoidon kannalta tarpeellinen tieto, esimerkiksi vaikkapa fysioterapeutin video siirtämistekniikasta ja ajantasainen tieto lääkityksestä.

Uusimpana hankintana heillä oli Tovertafel-projektori, joka heijastaa interaktiivisia kuvia ja tekstejä, jotka aktivoituvat kosketuksesta. Esimerkiksi syksyn lehtiä voi lakaista lattialta pois tai yhdistellä sananlaskuun kuuluvia lauseita oikeaan järjestykseen.

Asenne Ruotsissa on yksilöä arvostavampi ja kunnioittavampi, siellä ei puhuta esimerkiksi dementikosta, vaan henkilöstä, jolla on muistiongelma. Myös tupakointiin suhtautuminen oli erilaista kuin Suomessa: 4-kerroksisessa Villa Tollaressa oli vain yksi parveke, jolla tupakointi ei ollut sallittua.

Tollaresta palattuamme meillä oli loppupäivä vapaata aikaa käydä syömässä, ostoksilla, kulttuurikohteissa tai muuten tutustua Tukholmaan. Olimme jokainen saaneet bussi- ja metroliput, joiden kanssa oli helppo liikkua kaupungissa.

Suomikotiin olisi hieno päästä harjoitteluun

Seuraavana aamuna matkasimme metrolla Tukholman suomalaisuuden kehtoon, Suomikotiin.

Meidät otettiin myös tänne avosylin vastaan ja saimme nauttia ruotsinsuomalaisten ihanasta vieraanvaraisuudesta. Tämä oli kiva paikka, jonne olisi hienoa päästä työharjoitteluun – ottavat mielellään opiskelijoita vastaan.

 

Suomikodissa syödään rehellistä suomalaista kotiruokaa.
Suomikodissa syödään ”rehellistä suomalaista kotiruokaa”.

Ruotsissa asuvat, erityisesti Tukholman alueen suomalaiset vanhukset, voivat päästä kotikunnan maksusitoumuksella asumaan Suomikotiin. Siellä soi suomalainen musiikki, verhot ja pöytäliinat ovat sinivalkoisia ja hoitajat puhuvat asukkaille suomea. Dokumentointikieli on kuitenkin ruotsi.

Erilaisia aktiviteetteja ja yhteisiä hetkiä on muun muassa kahvilatoiminnan, kasvien kasvatuksen ja ulkoilun muodossa. Ruotsissa maksajataho edellyttää, että virikkeitä on tarjolla vähintään kaksi arkipäivää kohden. Saunaan pääsee halutessaan kerran viikossa, saunassa voi käydä jopa kotona asuvan puolison kanssa.

 

Palveluasuntojen varustetaso ja apuvälineet ovat parempia kuin Suomessa. Henkilökuntaan kuului myös vahtimestareita, mikä ei Suomessa liene tavallista.

 

Vahtimestari on tärkeässä roolissa. Vierailumme aikana hän istutti kesäkukkia asukkaiden kanssa Suomikodin omassa puutarhassa. Hän oli rakentanut puutarhaan myös jäätelökioskin.

Vapaasti valittavat kulttuurikohteet

Vapaa-ajalla saimme nauttia ihanan lämpöisestä alkukesän auringonpaisteesta ja valita itse jonkin kulttuurikohteen, johon tutustua. Ryhmäläiset kävivät muun muassa Abba-museossa, Kuninkaanlinnassa, Globenin maisemahissillä ja vanhassa kaupungissa. Tarjontaa kaupungissa oli yllin kyllin.

Globenin ostoskeskuksessa me geronomiopiskelijat tutustuimme taiteilija Yoko Onon ideoimaan Toiveiden puuhun, johon kuka tahansa sai jättää oman toiveensa muiden nähtäväksi – yksi hieman erilainen ja mielenkiintoinen näkemys hyvinvointiin sekin.

Hälsningar!

Teksti ja kuvat: Marika Pääkkönen, Tuire Tammi ja Johanna Uusitalo, opiskelijat geronomiopiskelijoiden ryhmästä AGE17SP

Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta
Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta

Jatkumo SAMKin yhteistyössä, rehtori Multisilta Namibiassa

SAMKin rehtori ja toimitusjohtaja Jari Multisilta vieraili Namibiassa huhtikuussa 2019. Vierailu oli uuden rehtorimme ensimmäinen, mutta tärkeä jatkumo SAMKin yhteistyölle Namibiassa.

Namibia on yksi niistä lukuisista maista, jossa suomalaista koulutusta ja osaamista pidetään suuressa arvossa. Opetuksessa SAMK ja Namibian toimijat ovat työskennelleet yhteistyöprojekteissa, kuten merenkulun koulutukseen projekteissa MARINAM ja MARIBIA sekä käynnissä olevassa MARIBILIS-projektissa.  Namibian teknillisen yliopiston (NUST) kanssa SAMK on solminut yhteistyösopimuksen (MOU). Kaupunkikehitystä tutkittiin NAMURBAN-projektissa ja NAMHUBissa ns. vihreää logistiikkaa. Lisäksi suomalainen koulutusvientidelegaatio vieraili Namibiassa syksyllä 2016.

”Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa”

Useiden merkittävien projektien valossa rehtorin vierailu Namibiassa oli siis enemmän kuin tervetullutta. Tapaamisissa keskusteltiin yhteistyön nykytilasta sekä mahdollisista tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Matkalla rehtori Multisilta pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan Eteläisen Afrikan maahan, sen koulutusjärjestelmään, ihmisiin ja jopa luontoon ja eläimiin. Matkan aikana konkretisoitui erityisesti koulutuksen merkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Näin rehtori Multisilta luonnehti matkaansa Namibiaan:

 Ennen matkaa olin kuullut SAMKin yhteistyöstä namibialaisten kanssa jo paljon. Mahdollisuus tutustua paikan päällä ihmisiin ja ympäristöön antoi perspektiiviä yhteistyölle. Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa. Lisäksi oli mielenkiintoista olla osaltaan mahdollistamassa hankkeessa mukana olevien yritysten yhteistyötä namibialaisten kanssa.

Namibia on kiinnostava maa, joka kehittyy koko ajan. Oman kokemukseni perusteella suomalaista osaamista arvostetaan Namibiassa.”

Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista. Kahvipöydässä.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.’

Teksti ja kuvat: Nina Savela

Jatkuvan oppimisen uusi verovähennys vauhdittamaan kansalaisten uuden osaamisen kehittämistä?

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 2.5.2019 jätetyssä jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa tarkasteltiin useita tapoja lisätä rahoitusta oppijoille. Tähän keskusteluun voi lisätä ajatuksen uudesta jatkuvan oppimisen tarpeita palvelevasta yksilölähtöisestä verovähennyksestä.

Yritys voi vähentää laajemmin kuin henkilöt tekemiään osaamispanostuksia verotuksessaan

Nykyisinkin työntekijä voi vähentää tulonhankintavähennyksenä nykyisen työnsä vaatimaa ja siitä saatavaa tuloa turvaavaa koulutusta. Yritys puolestaan voi niin ikään vähentää verotuksessa henkilöstönsä koulutuksen menoja normaalisti toimintansa verovähennyskelpoisina menoina ja saada vieläpä työnantajan koulutusvähennyksenä laskennallista lisävähennystäkin.

Työnantaja voi panostaa saman konsernin piirissä tarvitsemansa uudenkin osaamisen hankkimiseen, kunhan kyse on yrityksen intressistä saada henkilölleen yrityksen toiminnassa jatkossa tarvittavaa osaamista. Jos haluamme mahdollistaa henkilöille enemmän omaehtoista uuden oppimista kuin esimerkiksi aikuiskoulutustuki yksin tekee, voisi verotukseen tuoda uuden vähennyksen nimenomaan uuden, nykyisen työn ulkopuolelle menevän osaamisen hankkimiseen.

Isot muutokset vaativat usein isoja panostuksia

Koska oleelliset uudet osaamiset vaativat isoja aika- ja rahapanostuksia ja kaupallisesti järjestetyt täydennyskoulutukset ovat selvästi julkisesti tuettuja avoimen korkeakoulun opintoja kalliimpia, tulee vähennyksen mahdollisen ylärajan olla useita tuhansia euroja vuodessa. Uuden osaamisen investointiluonteen takia tällaisen verovähennyksen tulee poiketa esimerkiksi kotitalousvähennyksestä siten, että vähennys olisi tehtävissä verosta usealle (tulevalle) vuodelle jaksotettunakin.

Jos koulutuksen tuloksena on uusi, vähintään samantasoinen tutkinto kuin henkilöllä jo on taikka Koski-palveluun viety virallinen osasuoritus tai hankittu pätevyys, vähennys verosta voisi olla 90 % tai jopa 100 % hyväksyttävistä menoista (vrt tulonhankkimisvähennykseen hyväksyttävät menot). Alaraja voisi olla 100 euroa, siihen mahtuu 5 op avointa korkeakoulua.

Vähennys verosta kannustaisi pienituloisiakin

Jos todella haluamme kannustaa ihmisiä ammatilliseen uusiutumiseen, vähennys verosta (tulevillekin vuosille jaksottuna) kannustaa pienituloisiakin. Verovähennyksen hallinnointi on yksinkertaisempaa kuin erilaiset tilimallit, joita edellä mainitussa työryhmäraportissa on esitelty.

Verovähennyksen perustelemiseksi suhteessa kolmikantaisiin malleihin voidaan myös kysyä, onko yksilön uratoiveista lähtevä uuden oppiminen kuitenkin enemmän koko yhteiskunnan etu kuin työnantajille sälytettävä lisäkustannus. Työnantajien roolina on olla aktiivisia kehittämään yrityslähtöisesti tarvittavia osaamisia.

Rapautuuko veropohja, syntyykö vaikutuksia ja mitä lopulta maksaisi?

Erilaisista verovähennyksistä on vuosien saatossa pyritty pois verotuksen yksinkertaistamiseksi. Jos jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä muutenkin kuin juhlapuheissa, on rohjettava ajatella tämäntyyppisiäkin keinoja. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen taikka lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeus- ja verotuskäytännössä yleensä pidetty verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina. Tätä verotuksessa sovellettavaa tutkintokoulutuksen ”elantomenorajausta” tämän ehdotuksen onkin tarkoitus kyseenalaistaa. Voitaisiinko verotusta muuttaa oppimisinvestointeja selvästi suosivaksi (toisesta tutkinnosta alkaen) ja laajentaa siten jatkuvan oppimisen rahoitustapoja nykyisestään.

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay
Kodin remonttiin saa verovähennystä, entä osaamisen remonttiin? Kuva Stefan Schweihofer, Pixabay.

Aikojen kuluessa on kokeiltu erilaisia elinikäisen oppimisen vauhdittamiskeinoja, joista kokemuksena on aina jonkinlainen käynnistymisviive uusien mahdollisuuksien tunnettuuden luomisessa. Mahdollisen kokeilun tulee siten olla riittävän pitkä. Miten olisi viisivuotinen kokeilu kolmen vuoden loppuunsaattamisviiveellä? Vaikka uusi verovähennys olisi vastaus rahallisen panostamisen mahdollistamiseen, jää edelleen kysymys siitä mitä uutta osaamista sisällöllisessä mielessä itse kunkin kannattaisi hankkia.

Esa Rahiala
AMK-erityisasiantuntija (talous ja hallinto)

Tämä puheenvuoro edustaa pitkän linjan aikuiskoulutustoimijan omaa näkemystä eikä ole organisaation virallinen kannanotto.

First success stories in trade: SMEs being active in Southern African market – this article also in Finnish

Project SME Aisle organized its second business delegation trip for small and medium-sized enterprises (SMEs) in April 2019. During the two weeks of travelling, the team and the companies visited Namibia, South Africa and Zambia. Altogether 31 companies from Finland, Sweden, Estonia and Latvia participated in the trip.

[The article in Finnish: Jos haluat lukea suomenkielisen version, vieritä juttua alaspäin.]

These companies represented following sectors: maritime and logistics, automation, ICT and renewable energy. The delegation trip was the biggest of its kind in the project until now.

SMEAisle_DelegationApril_SummaryPoster
Our delegation trip to Namibia, South Africa and Zambia.

It has only been a year since the project began, but remarkable results have already been achieved among SME Aisle SMEs. Some of the SMEs have proceeded to sales as some are still searching for their ideal partner. In addition, the business delegation trips have created cooperation between the participating Central Baltic companies as well as friendships. What kinds of solutions are the companies offering to the Southern African markets and what were the results of the delegation trip? These themes will be discussed in this blog.

Namibia: first sales and auditorium full of interested participants

Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.
Auditorium full of participants interested in SME Aisle in a business workshop in Windhoek Namibia.

For SAMK, the lead partner of the project, Namibia is a familiar place for business activities. SAMK has years of experience in working with Namibians and due to its geographical position, Namibia is in the focal point for trade activities. Thanks to years of cooperation, the project staff has wide networks in the country and it is possible to find potential partners for cooperation.

During the trip in Namibia, the companies got familiar with presenting their products and services in a new business environment and met interested local companies and actors. The first business workshop of the delegation trip was organized in cooperation with the Embassy of Finland and as a result, the auditorium was filled with interested participants. In addition, SME Aisle organized a workshop in Walvis Bay in cooperation with NAMPORT.

In Namibia, the success stories in our project so far include for example solar panels, virtual tourism and automation technology to improve efficiency at the ports.

South Africa: getting to know local maritime training and smart housing

SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.
SME Aisle organized a workshop and brought together stakeholders at the Cape Peninsula University of Technology.

In Cape Town the project organized a workshop together with the Cape Peninsula University of Technology. Afterwards, the companies got a chance to learn about local maritime training at the university and at the local port. The companies also visited a smart house by the Finnish company Honkatalot. The smart house is designed to use less energy by using special building materials and methods. This housing project is a good demonstration of a building project actualized solely without external funding.

South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.
South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa.

Among the solutions provided by the SME Aisle companies, interest has been showed especially towards ship design, port operations enhancing technology, and broadband availability. South Africa is one of the biggest and developed markets in Africa and thus, competition is hard in many sectors.

Zambia: Possibilities in agriculture, ICT and renewable energy

We arrived in Lusaka at six in the evening, but the darkness surrounding us was surprising. Zambia is a developing country in which infrastructure is expanding in full speed nevertheless. People are welcoming and warm. However, climate change affects the income generation of many, especially in the agricultural sector which is the biggest sector in the country. For example, climate change affects cultivation through increased periods of drought.

During our delegation trip, the Embassy of Finland in Lusaka organized a Finnish Business Week in Zambia. We participated in different seminars, workshops and company visits. One of the main events was the local Agritech Fair in Chisamba, approximately 70 kilometers from Lusaka, in which our project staff visited for two days. Even the president of Zambia honored the event by visiting the Agritech Fair.

H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.
H.E. President of Zambia Edgar Lungu visited the Agritech Fair and Nordic Pavilion. SME Aisle company presenting their products to the president.

China’s influence in Zambia is remarkable and in Lusaka one may witness several different construction projects led by China. In some sectors competition may thus be hard, partly impossible. Of the products and services offered by SME Aisle companies, especially ICT technology reducing the use of water in cultivation, a new kind of fertilizer in cultivation, solar panels, mobile phones and construction raised especially interest among stakeholders.

Lessons learned to date and next steps

The trip proved that business in the target market requires in-depth information and the right contacts. If the company fails to map the target market carefully, it might face some surprising challenges including problems in import regulations and tendering. Coaching is an important aspect when building the export readiness of the companies. This coaching will be the next step of the SME Aisle project. Coaching includes getting to know the business environment, finding the right business contacts and introducing themes especially requested by the companies such as interpretation services.

Read more about the project and its upcoming events

Text and photos by: Nina Savela

Ensimmäiset menestystarinat viennissä: pk-yritykset aktiivisia eteläisen Afrikan markkinoilla

Projektimme SME Aisle järjesti toisen pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun delegaatiomatkan huhtikuussa 2019. Kahden viikon aikana matkustimme Namibiaan, Etelä-Afrikkaan ja Sambiaan. Yhteensä 31 yritystä Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta osallistui matkalle. Yritykset edustivat merenkulkua ja logistiikkaa, automaatiota, ICT:tä ja uusiutuvaa energiaa. Delegaatiomatka oli projektin mittavin tähän asti.

[Yhteenveto julistekuvassa heti englanninkielisen jutun alussa]

Projektin alkamisesta on kulunut ainoastaan vuosi, mutta siinä on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Osa projektin yrityksistä on edennyt toivottuihin kauppoihin nopealla aikataululla, osa etsii vielä ideaalikumppania liiketoimilleen. Lisäksi sivujuonteena matka on poikinut yhteistyötä yritysten välillä sekä ystävyyksiä. Millaisia ratkaisuja hankkeen yritykset tarjoavat kohdemarkkinoille ja mikä oli matkan anti? Siitä kerromme seuraavaksi.

Namibia: ensimmäisiä kauppoja ja auditorio täynnä kiinnostuneita

[Kuva: Auditorion täydeltä kiinnostusta SME Aisle -hankkeen seminaarissa Windhoekissa, Namibiassa.]

SAMKilla, hankkeen vetäjällä, on useiden vuosien kokemus Namibiasta ja maa on projektimme keskiössä. Namibiassa löytyykin useamman vuoden pohjatyön ansiosta laajat verkostot sekä halukkuutta yhteistyöhön. Matkalla Namibiassa yritykset totuttelivat tuotteidensa esittelyyn uudessa liiketoimintaympäristössä sekä tapasivat kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Seminaari yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa poiki auditorion täpötäyteen kiinnostuneita. Lisäksi projekti järjesti Walvis Bayssa seminaarin yhteistyössä NAMPORT:in kanssa.

Namibiassa projektimme yritysten menestystarinoihin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa aurinkopaneelit, virtuaalimatkailu sekä automaatioteknologia satamien tehostamiseksi.

Etelä-Afrikka: tutustuminen paikallisen merenkulun koulutukseen ja älykkääseen rakentamiseen

[Kuva: Kapkaupungissa teknillisessä yliopistossa SME Aisle järjesti seminaarin ja toi yhteistyötahoja yhteen.]

Kapkaupungissa projekti järjesti seminaarin paikallisessa Cape Peninsulan teknillisessä yliopistossa. Tämän jälkeen yritykset saivat tutustua merenkulun koulutukseen yliopistolla ja Kapkaupungin satamassa. Yritykset pääsivät myös vierailemaan suomalaisen Honkatalot Oy:n älytalossa. Älytalon ajatuksena on vähentää energiankulutusta asumisessa käyttämällä erityisiä rakennusmateriaaleja sekä rakennustekniikoita. Rakennusprojekti on hyvä esimerkki täysin ilman valtion tukea rahoitetusta projektista.

[Kuva: Etelä-Afrikka on maanosan suurimpia ja kehittyneimpiä markkina-alueita Afrikassa.]

SME Aisle -hankkeen yritysten tarjoamista ratkaisuista kiinnostusta herättivät erityisesti ratkaisut liittyen laivasuunniteluun, tehokkaisiin satamaoperaatioihin sekä laajakaistan saatavuuteen. Etelä-Afrikka edustaa Afrikan kehittyneimpiä ja suurimpia markkinoita, joten kilpailu on kovaa monella sektorilla.

Sambia: mahdollisuuksia maatalouden ratkaisuissa, ICT:ssä ja uusiutuvassa energiassa

Saavuimme Lusakaan illalla kello kuuden aikaan, mutta pimeys yllätti meidät silti. Sambia on edelleen kehittyvä maa, jossa infrastruktuurin kehityksessä otetaan edistysaskelia kovaa vauhtia. Ihmiset ovat lisäksi vastaanottavaisia ja hyväntuulisia. Ilmastonmuutos kuitenkin näkyy useamman paikallisen elinkeinossa, kuten maataloussektorilla, joka on maan suurimpia sektoreita. Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyyn muun muassa lisääntyneenä kuivuutena.

Delegaatiomatkamme aikoihin Suomen suurlähetystö järjesti suomalaisen liiketoiminnan viikon Sambiassa. Osallistumme erilaisiin seminaareihin, työpajoihin sekä yritysvierailuihin. Paikalliset maatalousmessut (Agritech expo) ovat suuri tapahtuma Chisambassa, noin 70 kilometrin päässä Lusakasta. Projektimme osallistui näille messuille kahtena päivänä. Saimme esimerkiksi vieraaksi maan presidentin.

[Kuva: Samibian presidentti Edgar Lungu vieraili maatalousmessuilla pohjoismaisella yhteisosastolla. SME Aisle -hankkeessa mukana oleva yritys esittelee tuotteitaan.]

Kiinan vaikutus maassa on merkittävä ja Lusakassakin on nähtävissä erilaisia Kiinan vetämiä rakennushankkeita. Joillakin sektoreilla kilpailu on täten kovaa, osittain jopa mahdottoman kovaa. Yritystemme tuotteista ja palveluista kiinnostusta Sambiassa herättivät varsinkin ICT-teknologian käyttö maanviljelyssä resurssien kulutuksen pienentämiseksi, uudenlainen lannoite maanviljelyssä, aurinkopaneelit, matkapuhelimet sekä rakentaminen.

Projektin ja delegaatiomatkan opetukset tähän saakka ja seuraavat askeleet

Viimeistään matkan aikana tuli selväksi, että liiketoiminta kohdemarkkinoilla vaatii perusteelliset tiedot kohdemaasta sekä täysin oikeat kontaktit. Mikäli yritys ei ole kartoittanut kohdemarkkinoita huolella, voi se kohdata yllättäviä ongelmia esimerkiksi maahantuontiin liittyvässä lainsäädännössä ja kilpailutuksessa. Oleellista on myös yritysten valmentaminen, joka onkin projektimme seuraava vaihe. Valmentamiseen kuuluu perehdyttäminen liiketoimintaympäristöön, oikeiden kontaktien luonti ja myös muu yritysten toivoma tuki, kuten tulkkaus.

Katso lisää tietoa SME Aisle -projektista ja ajankohtaisista tapahtumistamme (englanniksi)

Teksti ja kuvat: Nina Savela

”DigiHoitaja kotikäynnillä” – verkkovälitteinen case-simulaatiopilotti hoitotyön koulutuksessa

Digitaalisuus on tullut osaksi hoitotyötä. Tämän päivän sairaanhoitajilta odotetaan laaja-alaisia osaamista myös digitaitojen suhteen. Hoitoalalla digitaalisuuden käsite on kuin palapeli, joka koostuu potilastietojärjestelmistä aina mobiilihoitajan taulutietokoneeseen asti. Tietotekniikka kehittyy vauhdilla ja sitä on valjastettu lähivuosina yhä enemmän osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämä asettaa myös hoitotyön koulutukselle uusia haasteita. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan kehittämällä verkkovälitteisen case-simulaatiopilotin ”DigiHoitaja kotikäynnillä” Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Verkkovälitteinen case-simulaatio pilotoitiin toukokuussa 2019. Pilottiin osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat olivat joko jo opinnollistaneet tai opinnollistamassa Gerontologinen hoitotyö ja kotisairaanhoito -opintojaksoa eli opiskelijat opiskelevat opintojakson sisällöt itsenäisesti työpaikallaan ikääntyvien parissa työskennellen. Osallistujia oli yhteensä seitsemän ja he olivat sekä suomenkielisen että englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoita, mikä toi lisähaastetta verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Pilotointi toteutettiin Webex-pohjaisen Hill-verkkoneuvotteluohjelman avulla. Kaikki opiskelijat osallistuivat simulaatioon omien mobiililaitteidensa kautta kotonaan.

Case-simulaation pedagoginen rakenne pilotin runkona

Pilotointi toteutettiin case-simulaation rakenteen mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana simulaatiotilannetta edeltävä esitehtävä, jonka opiskelijat olivat saaneet viikkoa aiemmin tutustuttavakseen. Esitehtävä muodostui kotisairaanhoitajan kotikäynti -videosta sekä kahdesta digihoitajuutta käsittelevästä artikkelista, joiden avulla opiskelijat valmistautuivat simulaatiotilanteeseen.

Simulaatiotilanteen ensimmäinen osa sisältää aktivoivan aloituksen eli opiskelijoille kerrottiin simulaation tavoite. Pilotin ollessa kyseessä tavoitteita asetettiin yksi: opiskelija tutustuu digihoitajan rooliin. Aluksi opiskelijat pohtivat kotikäynnille keskeisiä havainnoitavia asioita pohjautuen opintojaksolla käsiteltyihin alueisiin, jotta taataan onnistunut digihoitajan verkkovälitteinen kotikäynti.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti seuraava vaihe on simulaatiotilanteen toteutus. Kolme vapaaehtoista opiskelijaa kokeilivat digihoitajan roolia. Opiskelijat haastattelivat ikääntynyttä asiakasta kukin vuorollaan viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla muut osallistujat toimivat havainnoitsijoina.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti simulaatiotilanteen viimeisessä osassa eli oppimiskeskustelussa keskusteltiin sekä toimijoina olleiden opiskelijoiden, havainnoitsijoiden että asiakkaana toimineen opettajan tuntemuksista simulaatiotilanteesta. Tärkeintä on nähdä onnistumiset ja välttää negatiivisuutta – simulaatiotilanne ei ole koskaan testi, vaan siinä oppiminen on keskiössä. Yhdessä todettiinkin, että digihoitajuus vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä kykyä hyödyntää teoriatietoa päätöksenteon tukena lyhyellä kotikäynnillä.

Lisää digitaalisuutta simulaatioihin

Opiskelijat olivat innostuneita verkkovälitteisestä case-simulaatiosta ja kokivat sen olleen hyödyllinen kokemus tulevaisuuden hoitotyössä. Vastaavia simulaatioita toivottiin lisää. Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin ja harjoitella, jopa epäonnistua, turvallisessa ympäristössä: virheistä oppii parhaiten. Simulaation avulla esimerkiksi hoitotyössä välttämättömän suomen kielen harjaannuttaminen on mahdollista – turvallisesti.

Opiskelijat kertoivat simulaatiotilanteen jälkeen, kuinka haasteellista on havainnoida asiakkaan vointia vain verkon välityksellä: asiakasta voidaan havainnoida vain sen verran, mitä on nähtävissä ja kuultavissa. Keskustelua herätti myös se, ettei kameran välityksellä pysty näkemään esimerkiksi potilaan vointia havainnoidessa oleellista ihonväriä tai asiakkaan ympäristöä. Digitaalisen kotikäynnin todettiin olevan lähitulevaisuudessa kuitenkin hyvä lisäapu kotisairaanhoidossa, mutta edelleen tarvitaan perinteisiä kotikäyntejä.

Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg halaavat toisiaan iloisesti
Sini-Charlotta Kamberg ja Johanna Jalonen

Pilotoinneissa parasta on uuden oppiminen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan uudistettu ”DigiHoitaja kotikäynnillä” -case-simulaatio testataan uudelleen toukokuun lopulla. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa laajentaa verkkovälitteisiä case-simulaatioita myös moniammatillisesti. Ottakaa yhteyttä ja ideoidaan yhdessä lisää!

Teksti: Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittajat ovat innokkaita digitaalisuuden soveltajia.

Ruotsin oppikirjat nuotioon?

Tekikö mielesi heittää ruotsin oppikirjat nuotioon, roviolle, jossa ne palavat tulessa ikuisesti unohduksiin? Vai tulitikkujen puutteessa heitit kirjat vain menemään uskoen, että et niitä enää koskaan tarvitsisi missään ikinä? Toivoitko myös ruotsin maikalle näkymättömyyden viittaa tai menolippua Ruotsinmaalle?

Niin teimme mekin. Pakkopullaa ja pakkoruotsia, yläasteelta lukion kautta ammattiopintojen pakollisiin jaksoihin. Ruotsin kielioppia ja epäsäännöllisiä verbejä. Käsittämättömiä poikkeussääntöjä ja vuorolukua oppitunneilla. Sanakokeita ja kuunteluharjoituksia, monivalintavaihtoehtoja ja mielikuvituksettomia artikkeleja. Lähes painajaismaiset muistot ruotsin tunneilta. Ja vakaa käsitys siitä, että tätä en ikinä käytä tai tarvitse. Onneksi elämä heitti eteemme mahdollisuuden muuttaa mielipidettämme ja ennen kaikkea mahdollisuuden aktivoida muistin syövereistä kauan sitten opiskellut ruotsin kielen alkeet. Haluamme jakaa kanssanne kokemuksenne ja rohkaista kaikkia ottamaan haltuun ruotsin kieli heti alkumetreiltä – uskokaa: se kannattaa.

Ensimmäinen tarina siitä, miten rohkeus voittaa epäröinnin ja lopputuloksena syntyy rakkaus ruotsin kieleen. Tämän tarinan teille kertoo Terhi Mäkelä:

”Peruskoulun päättyessä yksi asia oli varma: ruotsin kirjat poltetaan. Tässä elämässä ei sellaista tilannetta tule, että ruotsia tarvitsen, enkä haluakaan. Kului vuosia, toimin erilaisissa työtehtävissä ja eräänä päivänä löysin itseni Viking Linen työhaastattelusta. Kuten varmaan tiedätte, Viking Line on ahvenanmaalainen varustamo, jonka työkieli on ruotsi. Haastattelija kysyi, pärjäänkö ruotsin kielellä. Palo laivalle töihin oli kova ja luottamus omiin olemattomiin ruotsin kielen kykyihin kävi äärirajoilla. Päätin pärjätä. Siitä se alkoi, jokapäiväinen ruotsin kielen käyttö. Voi kuinka paljon helpommalla olisikaan päässyt, kun jo peruskoulussa olisin ottanut tosissani kielen opiskelun. Kantapään kautta, monien kielikommellustenkin kera, ruotsin puhuminen ja kirjoittaminen helpottui. Syntyi rakkaus ruotsin kieleen. Siinä samassa uskallus auttaa asiakkaita monella muullakin kielellä vahvistui. Tänään puhun sujuvasti ruotsia, soittelen ystäville Tukholmaan lähes päivittäin ja koen ruotsin kielen suureksi rikkaudeksi, jota kannattaa vaalia.”

Toinen tarinamme vie yli kolmenkymmenen vuoden taakse aikaan, jolloin kielistudiot olivat harvojen herkkua ja tärkeintä oli osata moninaiset kielioppisäännöt. Olisiko kuitenkin ollut viisasta suhtautua asiallisemmin ruotsin kielen opiskeluun, sitä pohtii Marjo Jaspa:

Opiskelin vuosikymmeniä sitten ruotsia, ensimmäisten peruskoulun yläastevuosien jälkeen varmaan enemmän tai vähemmän pakkoruotsina. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kauppaopistossa liiketalousruotsin tunnit olivat järkyttäviä vuorolukuistuntoja, joiden muistot ovat onneksi suuremmalta osin aika kullannut. Minkäänlaista käsitystä ruotsin kielen tarpeellisuudesta ei ollut, ei edes vaikka läheisiä sukulaisia asui Ruotsissa. Voi siis nuoruutta, voi sitä tyhmyyttä ja naiiviutta. Onneksi elämä heittää eteen tilanteita, joissa armottomastikin saa mahdollisuuden muuttaa totaalisesti mielipidettään. Niin kävi minullekin. Työtehtävissä pääsin useastikin käymään ruotsalaisessa tytäryhtiössä, ja voi sitä nolouden määrää, kun ei pystynyt kommunikoimaan ruotsiksi muutamia helppoja fraaseja lukuun ottamatta: ”Hejdå! Hur mår du?”. Keskustelua pystyi seuraamaan jotenkuten, kiitos ruotsin ja englannin kielen sanaston yhteneväisyyksien. Sanomattakin on selvää, että yhteistyö lahden toisella puolella Ruotsissa olisi ollut hedelmällisempää, jos olisin osannut ruotsin kieltä. Opiskelut aikuisena SAMKissa antoivat mahdollisuuden ruotsin kielen aktivoimiseen. Kannatti ottaa kaikki irti – kävin innolla sekä aktivointi- että pakolliset kurssit ja vapaasti valittavan Våga tala svenska -kurssin. Autossa pauhaa Vega, ja ruotsalaisdekkarit Beck ja Wallander katsotaan uudestaan ilman suomenkielistä tekstitystä. Ei mitään pakkoruotsia, vaan rakkaudesta monimuotoiseen kommunikointiin!”

Ruotsin kielen opiskelu on tänään moninaista ja hyvin käytännönläheistä. Kielioppi on osa opiskelua, mutta yhä tärkeämmässä roolissa on sanallinen kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen. Opiskeluihin liittyy mielenkiintoisia vierailuja yrityksiin, tutustumisia toisiin oppilaitoksiin. Seminaareja. Webinaareja ja verkko-opiskeluja. Opiskelijavaihtoja. Siis vaihtelevaa ja jokaiselle jotakin erityisen sopivaa.  On siis vain itsestä kiinni, että aktiivisesti ottaa kielen haltuun. Ymmärtää ahkeroinnin tuloksena syntyvän vieraan kielen, ruotsin, puhumisen taidon antamat suuret mahdollisuudet. Positiivisen suhtautumisen kierre vetää mukaansa muutkin ja laajentaa osaajien joukkoa. Onnistumisen tunne on mahtava!

Meidän olisikin Suomessa syytä jo heittää romukoppaan pakkoruotsi-termi. Sen sijaan aivan selvää on, että ruotsin kielen taidolla avautuu monet ovet niin opiskelujen tiimoilta kuin työelämässä. Ruotsista tuodaan ja sinne viedään yli 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, ja siihen tarvitaan – mitäpä muuta kuin ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Ja kyllä on mukava vaihtaa ajatuksia ruotsiksi myös matkaillessa Helsingissä, Ahvenanmaalla, Porvoossa tai Vaasassa. Tarinamme kertovat menetetyistä vuosista ja mahdollisuuksista oman jääräpäisyyden ja ymmärtämättömyyden takia, siksi toivommekin, että lukiessasi tätä saat oivalluksen ja innon ruotsin kieleen ja sen moninaisuuteen. Våga tala svenska, bli proffs!

Marjo Jaspa blogi SAMKARIT SAMK

Teksti: Marjo Jaspa

Kirjoittaja on liiketalouden aikuisopiskelija, joka työnsä ohessa 2017 aloitti tradenomiopinnot, koska tärkeää elämässä on elinikäinen oppiminen ja aivojen alatuinen jumppaaminen. Teksti on syntynyt Våga tala svenska -kurssin aikana. ”Jaoimme kokemuksiamme ruotsin kielen opiskelusta ”aikoja sitten” versus Marin pitämiin loistaviin tunteihin”, ja blogiteksti syntyi näistä kokemuksista.

Kuvat: Mari Linna ja Marjo Jaspan arkisto; kuvituskuva on Våga tala -opintomatkalta Fiskarsiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskus ammattilaisen silmin

Satakunnan ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskuksessa järjestetään lukukauden aikana lukuisia esittelyitä sekä tutustumiskäyntejä erilaisille ryhmille. Niiden sisältö vaihtelee vierailevan ryhmän tarpeita mukaillen.

Verkostoituminen on tunnettavuuden avain

Haluamme esitellä meidän simulaatiokeskustamme ja tuoda simulaatiota tutuksi paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Näin voimme verkostoitua ja luoda uusia yhteistyösuhteita. Verkostoitumista edesauttavat myös meidän simulaatiokeskuksemme www-sivut sekä Instagram-tili, näin tulemme lähemmäksi uusia verkostoja. Sosiaalinen media tukee verkostoitumista.

Lauantaina 27.4. 2019 simulaatiokeskukseen saapui ryhmä kliinisiä asiantuntijoita (YAMK) Turusta. Ryhmäläiset työskentelevät eri terveysaloilla ja heidän pohjakoulutuksena ovat erilaisia, muun muassa sairaanhoitaja, bioanalyytikko ja suuhygienisti.

Heille suunnattu tutustumiskäynti piti sisällään simulaatiopedagogiikkaan perehtymisen, simulaatiokeskuksen sekä simulaattoreiden esittelyn. Erikoisuutena he pääsivät testaamaan simulaatiota myös itse moniammatillisuuden periaatteiden mukaisesti. Heistä kaikki pääsivät toimijoiksi sekä seuraajiksi – koko case-simulaatioprosessi oli heille täysin uusi kokemus. Heiltä myös kerättiin sähköpostitse avoimin kysymyksin palautetta simulaatiomenetelmästä sekä simulaatiokeskuksesta.

SAMK Case-simulaatio käynnissä
Case-simulaatio käynnissä

Palautteet moniammatillisesta näkökulmasta

Ryhmä koki, että simulaatiokeskuksemme oli hieno, moderni ja toimiva. Erityisen hyvänä he pitivät muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Simulaatiokeskuksessa voidaan harjoitella asioita useamman eri ammattikunnan edustajan kesken, jolloin yhteystyöstä voidaan saada saumattomampaa, mikä palvelee käytännön työelämän realiteetteja.

”Simulaatiokeskus palvelee moniammatillisuutta mainiosti.”
”Tätä voisi kehittää enemmänkin, jotta herätään huomaamaan moniammatillisuuden mahdollisuudet hoitotyössä ja tuomaan esille eri ammattiryhmien rajapintoja.”

Simulaatiopedagogiikka herätti ryhmäläisissä uteliaisuutta sekä ihastusta, moni harmitteli, ettei heidän opiskeluaikaan ollut tällaisia oppimismahdollisuuksia.

”Omien toimintatapojen näkeminen avaa työn tekemistä uudella tavalla.”
”Voisin hyvin kuvitella joillekin laboratoriotyön osa-alueille, esim. näytteenottotilanteet verinäytteenotto, papa, ekg jne.”
”Toimimalla asiat menee paremmin perille ja mahdolliset ongelmat tulevat näkyviin.”
”Simulaatio herätti havaitsemaan miten monista, isoista ja pienistä paloista potilaan hoidon palapeli muodostuu.”
”Simulaatio-oppiminen on erinomainen hoitotyön oppimisen ja kertaamisen väline. Paljon monipuolisempi kuin pelkät luennot, paljon mielenkiintoisempi ja siitä jää paremmin mieleen koska siinä käsitellään monia eri aisteja.”
”Simulaatio on opettavaista, vaikka helposti meinaa takertua vain niihin asioihin, jotka meni huonosti. Oppimiskeskustelen ilmapiirillä on suuri vaikutus.”

SAMK Case-simulaatio käynnissä

Ryhmältä kysyttiin myös mitä mieltä he ovat siitä sopisiko simulaatio-opetus osaksi YAMK-koulusta. Kaikki vastasivat myöntävästi; he olisivat avoimia tälle opetusmenetelmälle myös ylemmän korkeakoulutuksen osana.

”Pienenä osana simulaatio-opetus voisi olla mukana YAMK-koulutusta, mutta ei kovin suuressa osassa, koska paljon kirjallisia hommia.”
”Erinomaisesti! Ja toivottavasti se joku päivä tuleekin.”

Esittelyt ja tutustumiskäynnit ovat myös henkilökunnalle mielenkiintoisia tilaisuuksia. On hienoa päästä vuoropuheluun eri toimijoiden kanssa sekä saada palautetta, jolloin voimme edelleen kehittää simulaatiokeskusta sekä simulaatio-opetusta. Vielä tämän kevään aikana on tulossa muutamia tutustumiskäyntejä sekä esittelyitä, ovemme ovat avoinna ja otamme vieraat ilolla vastaan!

Teksti ja kuvat: Sini-Charlotta Kamberg

Simulaatiopeli on erinomainen oppimisen ja opetuksen työkalu

Opetusmenetelmiä on paljon. Niitä arvioidaan jatkuvasti ja yritetään löytää erilaisia keinoja, joilla oppimista voidaan tehostaa. Uusiin oppimismenetelmiin lukeutuvat myös erilaiset simulaatiopelit.

Satakunnan ammattikorkeakouluun hankittiin oikeudet simulaatiopeliin pilotointia varten, joka kohdistui yhdelle hoitotyön ryhmälle vuonna 2018. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on viime vuosina panostettu simulaation kehittämiseen hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella ja simulaatiopelin lisenssin hankkiminen on osa tätä prosessia.

Simulaatiopelin vaikuttavuutta päädyttiin arvioimaan kehittämistyön keinoin ja tulokset saatiin pilotointiin osallistuneille opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Kehittämistyön tarkoituksena oli toimia mallina ja antaa ideoita, miten simulaatiopeliä ja pelillisyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää osana simulaatio-opetusta sekä oppimista. Tarkoituksena on hyödyntää tulevaisuudessa pelipedagogiikkaa simulaatio-opetuksessa siten, että se antaa opiskelijoille lisää valmiuksia näyttöön perustuvaan hoitotyön päätöksenteko-osaamiseen.

Pelissä opiskelijasta tulee aktiivinen toimija

Pelillisyys voidaan käsittää monella tavalla. Se pitää sisällään niin korttipelit, lautapelit kuin digitaaliset pelit. Tässä kehittämistyössä keskityttiin digitaaliseen peliin, joka on pelattavissa tietokoneella. Peli on aina kokonaisuus, joka koostuu eri osista haastaen pelaajaa eri tavoin. Peli koostuu siis: pelaajasta, pelin teknisistä ominaisuuksista, säännöistä, tavoitteista sekä pelisuoritusta koskevista tavoitteista.

Näiden ominaisuuksien lisäksi peli saattaa sisältää tavoitesidonnaisia asioita kuten: haasteita, vuorovaikutusta, emotionaalisia kokemuksia, tapahtumaympäristöjä, pelaajan toimintatavoista riippuvia seuraamuksia ja lopputuloksia. Pelaamista pidetään opetusmenetelmänä, jonka kautta opiskelijasta tulee aktiivinen toimija. Näin ollen pelaaminen auttaa opiskelijaa soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja.

SAMKissa päädyttiin hankkimaan simulaatiopelin lisenssi Practigame-ohjelmistoyritykseltä, joka on kehittänyt simulaatiopelin hoitotyön opetuksen tueksi. Lisenssin kautta varmistui laadukas pelillinen oppimisympäristö sekä 13 valmista peliä oppimisen avuksi. Lisenssi mahdollisti myös opettajille uusien pelien kehittämisen. Pelien kehittäminen vaatii laajaa sisältöosaamista hoitotyöstä, jotta voi luoda uusia laadukkaita ja todentuntuisia simulaatiopelejä. Ennen kaikkea pelien tulee olla näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti rakennettuja.

Simulaatiopelin tavoitteena oli aktivoida opiskelijoita itsenäiseen oppimiseen. Opiskelijat saivat pelialustalle tunnukset, joiden avulla he pääsivät pelaamaan simulaatiopeliä tietokoneella paikasta tai ajasta riippumatta. Tarkoituksena oli, että opiskelijat hyödyntävät simulaatiopeliä opintojakson eri vaiheissa. Peli soveltuu erittäin hyvin tukemaan niin teoriaa, työpajoja kuin itse case-simulaatiota.

Peli valittiin yhdeksi oppimisen ja opetuksen työkaluksi sen monipuolisuuden vuoksi sekä erityisesti resurssien säästämisen näkökulmasta. Opittuja asioita voi kerrata uudelleen ja uudelleen pelin avulla ja näin yhdistää teorian ja käytännön osaamista. Opettajalta kuluu resurssia ainoastaan simulaatiopelien rakentamiseen sähköiselle alustalle sekä tunnusten koordinointiin ja pelistä saatujen tulosten arviointiin. Toki tämäkin on aikaa vievää työtä, mutta hyvin rakennetut pelit toimivat pitkään.

Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat hyötyvät simulaatiopeleistä

Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli yhteensä 26. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti.

blogitekstin kuvitusta (graafi) simulaatiot

Kyselyn tuloksissa on nähtävissä simulaatiopelin yhteys oppimisen ja pelaamisen välillä. Vastausten perusteella on huomattavissa, että opiskelijoiden keskimääräinen osaaminen on erittäin hyvää tai melko hyvää väittämissä esitetyissä teemoissa.  Kokonaisuudessaan tulokset ovat positiivisia ja puoltavat simulaatiopelin käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena.

”Ihan hyvä keino tukea oppimista.”
”Hyvä lisä perinteiseen opetukseen.”
”Peli kehitti hyvin päätöksenteko osaamista, olisin kaivannut enemmän tapauksia, nämä oppi melko nopeasti ja olisi ollut kiva saada erilaisia tapauksia enemmän.”
”Peli oli minusta hyvä oppimisen väline, suosittelisin jatkoa sille.”
”Hyvä lisä oppimisen tueksi. Voi oppia/pelata kotona omalla ajallaan. Saa itse päättää missä ja milloin. Oli erinomainen apu/tuki ennen tenttiä.”

Simulaatiopeli koettiin tarpeelliseksi ja hyväksi. Opiskelijat toivoivat lisää sisältöä eli erilaisia pelejä. Kiitosta keräsi ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen eli peliä on mahdollisuus pelata myös kotona.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle

Tämän kyselyn tulokset kuvaavat simulaatiopelin vaikuttavuutta yhdellä sisätautiopintojaksolla, jolla peliä pilotoitiin syksyllä 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tuloksia voidaan hyödyntää pelilisenssien määrän lisäämiseksi sekä osoittaa simulaatiopelin tärkeyttä simulaatio-oppimisen tukena ja innostavana sekä oppimismenetelmänä sen helpon käytettävyyden takia. Lisäksi tulokset antavat informaatiota siitä, kuinka simulaatiopelejä voidaan jatkossa kehittää yhä monipuolisemmaksi.

Opiskelijalle simulaatiopelit tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Simulaatiopelit mahdollistavat myös toistettavuuden, jolloin opiskelija kykenee kertaamaan ja harjoittelemaan osaamisalueita, joissa on vielä oppimistarpeita. Simulaatiopelit ovat merkityksellisiä myös resurssien näkökulmasta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut simulaatiopelit säästävät ajallisia, rahallisia sekä myös henkilöstöresursseja. Kun resursseja säästyy, jää itse kontaktiopetukseen enemmän aikaa, jolloin pystytään toteuttamaan esimerkiksi laajoja case-simulaatioita. Toisin sanoen kontaktitunneilla pystytään oppimaan paljon laajempia asiakokonaisuuksia, koska opiskelijat ovat jo rakentaneet tietoperustaa itselleen pelillisyyden keinoin.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle ja niitä voidaan kehittää lähes rajattomasti, vain mielikuvitus on rajana. Simulaatiopeleillä on varmasti merkitystä myös opiskelijoiden motivoinnissa ja innostuksen herättämisessä.

Kirjoittajat:
Sini-Charlotta Kamberg, opetushoitaja SAMK, sh, kliininen asiantuntija YAMK; amo-opiskelija
Sari Lehtivuori-Sinervä, sairaanhoitaja Satasairaala; sh; amo-opiskelija
Hanna Lehto, päätoiminen tuntiopettaja Winnova; sh, sh-YAMK;amo-opiskelija

Kirjoittajat toteuttivat tämän kehittämistyön Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun päättötyönä.

Yrittäjäksi oppimassa

Teksti: Karla Suvanto ja Marko Mikkola | Kuvat: Yrittäjän koulutusohjelma

Lue lisää yrittäjän koulutuksesta

Istun modernissa luokkahuoneessa. Tavallisten tuolien lisäksi huoneessa on pari nojatuolia ja nurkassa lojuu säkkituoli. Katsellessani ympäri näen parikymppisiä opiskelijoita. Tai hetkinen, ainakin puolet näistä ovat hyvinkin päälle nelikymppisiä. Yksi vauvaperhekin löytyy. Mikäs paikka tämä on?

–Menossa on Yrittäjän koulutusohjelman toisen vuosikurssin oppitunti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, vastaa Susanna Aaltonen. Meitä on täällä aika moneen junaan, hän naurahtaa. Itse hain tähän koulutusohjelmaan, koska halusin jatkaa isäni yritystä ja saada samalla tradenomin tutkinnon. Yrittäjyys on aina kiehtonut vastuullaan ja haasteillaan. Parasta opinnoissa on ollut verkostoituminen ja mahtaviin ihmisiin tutustuminen, sekä se, että opintoja saa tehdä omassa tahdissa. Yritysideaakaan ei välttämättä tarvitse olla valmiina, kunhan asennetta yrittäjyyteen löytyy.

Samoilla linjoilla ovat Jani Koivunen, Johanna Peuhkuri, sekä Tuulia Koivisto.

– Opintojen mukauttaminen omia tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi on ihan huippua, sanoo autonasentajaksi aiemmin valmistunut Tuulia. Hänenkin perheellään on yritys, jossa hän työskentelee aina kun ehtii. Sen sijaan Janin ja Johannan tavoitteena on jonain päivänä perustaa oma yritys.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua, sanoo Jani. Hain koulutusohjelmaan, sillä halusin myös tutkinnon osaamisestani.

Katselen lisää ympärilleni. Opettaja puhuu luokan edessä. Kun katson tarkemmin, huomaan, ettei hän ole ainoa luokassa oleva opettaja. Itse asiassa heitä on luokassa viisi. Onko tämä tyypillistä juuri tälle koulutusohjelmalle?

– Kyllä, opetus eroaa muista Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista nimenomaan tiimipedagogiikan ansiosta, toteaa koulutusohjelmasta vastaava lehtori Pia Marjanen. Lisäksi opetussuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että opiskelija pystyy halutessaan luotsaamaan omaa yritystään opintojensa ohella ja myös suuntaamaan opintojaan omaa yritystä hyödyttävästi.

– Mielestäni juuri tämän tyyppistä koulutusta tarvitaan. Uskon, että tulevaisuudessa opettajan roolin tulee olla enemmän oppimisen ohjaamisessa ja puitteiden luomisessa. Tähän koulutusohjelmaan halusin lähteä opettamaan, koska olen aina ollut myös heittäytyjä ja uusi kiinnosti. Koulutusohjelmassa on mahtava muu opetustiimi, jossa on monipuolista osaamista ja upea henki.

No entäs se vauvaperhe sitten? Miten pikkulapsiarjen ja opiskelun voi yhdistää?

– Ihan mainiosti, vastaa Toni Hietala. Olemme molemmat vanhemmat myös palkkatöissä ja meillä on lisäksi omat toiminimet musiikkialalla. Opiskelu on todella virkistävää, kun tapaa uusia eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä oman työn ulkopuolelta. Lisäksi opiskellessa vahvistuu luotto omaan tekemiseen myös yritysasioissa.

Seinänvierustalla istuu kaksi pidemmän linjan yrittäjää, Anne Määttänen ja Jari Taimi. Anne toimii yrittäjänä tapettien maahantuontiyrityksessä ja lähti koulutusohjelmaan mukaan kehittääkseen itseään ja saadakseen lisäkoulutusta. Jari on SataCom Oy:n toimitusjohtaja, sekä lisäksi hallituksen puheenjohtaja useammassa yrityksessä. Yhdestä asiasta nämä kaksi yrittäjää ovat yhtä mieltä: yrittäjyys lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä oikeastaan voi opiskella. Vaikka yrittäjän koulutusohjelmasta saa eväitä yrittämiseen, yrittäjyys tulee aina omasta sydämestä.

– Uusien asioiden opiskelu on mielenkiintoista ja jos ei ole, niin sitten mennään siitä, mistä aita on matalin. Kun on paljon puuhaa, pitää olla armollinen itselleen, toteaa Jari.

On mahtavaa olla aivan erilaisessa ympäristössä, missä normaalisti olen. Aivan kuin olisin lomalla, hän nauraa.

– Osa opiskelijoista käy Porissa opiskelemassa muualta käsin. Näihin reissaajiin kuuluu myös tamperelainen Esa Voitto Ravantti. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa perustaa itse yritys tai ostaa jo toimiva yritys.

– Haluan kannustaa kaikkia vähän vanhemmallakin iällä opiskelemaan, Esa sanoo. Olen itse 56-vuotiaana ammatinvaihtajana saanut uuden mahdollisuuden elää mielenkiintoista elämää ja oppinut kosolti uusia asioita. Hienointa koulutuksessa on ollut oppia oppimaan ja päästä mukaan seuraamaan tulevaisuuden teknologioiden ja opetusmenetelmien esiinmarssia.

Kysyn vielä Pialta, millaista on opettaa näin heterogeenistä porukkaa.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat ja ikähaitari ovat erittäin hyvä asia, sillä siitä kumpuaa mielenkiintoisia keskusteluja ja oppimista tapahtuu näin ollen myös opiskelija-opiskelija- sekä opiskelija-opettaja -akselilla. Haastavinta on lunastaa ydinlupauksemme eli pystyä tarjoamaan mahdollisuus opiskella myös yrittäjyyden tai työssäkäynnin ohella. Näiden kahden vuosikurssin perusteella voin sanoa ylpeydellä, että meidän koulutusohjelmassamme opiskelevat ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia, ennakkoluulottomampia, kunnianhimoisempia ja määrätietoisempia kuin muut. Tämä on toki oma subjektiivinen mielipiteeni, eikä pohjaudu tutkimustietoon.

INFO:

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrittäjän koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.
  • Koulutuksesta valmistuu tradenomiksi ja opiskella voi myös yrittämisen tai työssäkäynnin ohella.
  • Pääsykoevalinnan tekee tekoäly ja pääsykoekurssi itsessään kerryttää opintopisteitä, jotka hyväksiluetaan koulutusohjelman opintoihin.
  • Hakuaika Yrittäjän koulutusohjelmaan on 20.3.2019-3.4.2019.

 

 

Vanhustyö muutoksessa

TEKSTI: Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon (vuosikurssi 2017) opiskelijat | PHOTO by rawpixel.com from Pexels

Vanhustyön ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat järjestivät osana projektiopintojaan vanhustyön asiantuntijoille, opiskelijoille ja kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille suunnatun Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivän marraskuussa 2019. Teemana oli vanhustyö muutoksessa.

Satakunnan sote-valmistelujen hankepäällikkö Mari Niemi aloitti tilannekatsauksella sote-uudistukseen. Niemi totesi, että oikeammin on kysymys maakuntauudistuksesta, johon liittyy soten lisäksi paljon muutakin. Maakuntauudistus edellyttää laajaa toimintakulttuurin muutosta työkentällä. Vanhustyön näkökulmasta kehittämisen kohteena ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, keskitetyn palveluohjausmallin kehittäminen sekä kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen.

Vs vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Mäkilä kertoi vanhustenhuollon nykytilasta Porissa. Vanhustenhuolto on vielä hyvin laitosvaltaista ja tavoitteena onkin siirtää painopiste kotona asumisen tukemiseen. Uusina kotona asumista tukevina kehittämiskohteina ovat kotihoidon asiakkaiden ravitsemushoidon tehostaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan keinoilla. Myös gerontologinen sosiaalityö on saanut lisää resursseja.

Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström ja sairaanhoitaja Suvi Hakala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä kertoivat Mun Klinikka -etädiagnosointi -pilotista. Mun Klinikka on sähköinen keskustelukanava, jossa asiakas saa neuvoja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisen aloitteesta voidaan avata myös videopuhelu. Mun Klinikka toimii vaihtoehtona soittamiselle tai käynnille terveyskeskuksessa.

Hovikodin toimitusjohtaja Jussi Peltonen esitteli ikäihmisten päivätoiminta Singaporessa.

Peltonen kertoi Suomen ja Singaporen välisistä eroista vanhustenhuollossa sekä näkemyksiään Suomen vanhustenhuollon vahvuuksista. Peltosen mielestä maailmalle voisi viedä enemmänkin suomalaista vanhustenhuollon osaamista. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi tutkimustiedon, erityisesti dementian ja muistisairauksien osalta, Green Care eli luonnon hyödyntämisen hoivassa ja yksittäiset vanhustenhuoltoon ja hoivaan kehitetyt tuotteet. Lisäksi Peltonen painotti, että kaikki toiminta vanhustenhuollossa tulisi olla tavoitteellista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen puhui ikäihmisten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta. Kärkkäinen korosti, että mielenterveyden sairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Merkittävä tekijä sekä ennaltaehkäisyssä että hoidon tukena on tekeminen ja toiminta. Ikääntyneillä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on samaa luokkaa kuin muissakin ikäryhmissä, mutta fyysisiä sairauksia on enemmän ja nämä voivat laukaista oireita tai aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Tärkeää on sairauksien diagnosointi ja tämän pohjalta luotu hoitosuunnitelma, jossa keskitytään vaikuttaviin hoitomuotoihin. Merkityksellistä on potilaan sitouttaminen hoitoon.

Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivä järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se keräsi paikalle runsaan joukon kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös järjestävän opiskelijaryhmän kehittämistöistä tehdyt värikkäät posterit sekä sponsorien esittelypöydät

Ryhmämme toivoo, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessakin seuraavien opiskelijoiden toimesta. Kiitämme kaikkia seminaaripäivään osallistuneita ja tilaisuuden mahdollistaneita yhteistyötahoja.

Valoa Vanhustyön muutokseen!