Export activities of Central Baltic area companies in Southern Africa and Middle East

SAMK has been active in Interreg Central Baltic projects supporting companies in developing business activities outside EU markets. The SME Aisle project team has worked on export activities in Southern African countries in the fields of trade, maritime and logistics, renewable energy, automation, and ICT. One of the SME Aisle project members, Tiina Mäkitalo, has also worked in an export project IHMEC that was targeting Saudi Arabian construction markets with indoor hygiene solutions that aim to break the chain of infection with built environment. The aim of this text is to compare these two markets as both projects have been funded by the Central Baltic program.

When looking at the similarities between the two markets first, the entry is quite the same since both markets bring identical challenges: contacts and networking, business culture, and market information. Similarities and differences are presented in Table 1.

Table 1. Review of the main similarities and differences between the two markets

Both the construction and the health care sectors are highly regulated, and the challenge for the IHMEC case was that providing the “Nordic solution” wasn’t sufficient, but it had to be adapted to local context in Saudi Arabia. The product must be more tailored based on the needs of the market and customers. To seek approval for the solution for instance, the IHMEC project targeted lead users and opinion leaders.

The second similarity is the importance of building trustworthy relationships. It imperatively begins by going into the country, experiencing the culture, and meeting people. In both situations, networking is the key to a successful entry and implementation. It is so important that it is almost impossible to establish a position without at least face-to-face communication.

To highlight the differences between the two areas: Finnish companies are perceived a bit differently from a country to another. In Southern African markets, it is seen as reliable, humble, and innovative. Finnish companies listen well and adapt their products well to the target market. They are usually seen as technologically advanced and having high standards. However, they are also perceived as bad marketers struggling to show the value proposition of the product (mainly based on practical aspects only).

The Saudi Arabian point of view is that Finland is a reliable and non-corrupted country known for its good PISA results, having advanced health care and being the happiest country in the world. Companies are seen as reliable, but maybe not so flexible compared to Saudi business culture where all business is personal. In addition, Finns are seen as less adaptive in Saudi Arabia. Saudis expect reactivity in business meaning that they would like partners to be in contact also outside the “business hours”. They also share business material via WhatsApp, which is not usual, or even not allowed in Finland.

The final variance is the purchasing power. Southern African countries (except South Africa) have a low purchasing power leading to a preference for B2B and B2G. Yet, Saudi Arabia is a very rich country with possibilities to purchase the best technologies. They favour American solutions and utilise those as standards. For Finnish solutions, the challenge is to convince the demanding customer about the novelty, high quality, and why it is “better than the American ones”.

All in all, both of the markets have high potential for business. Long term commitment from companies is needed for success.

Text: Arthur Dessenius, Tiina Mäkitalo, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Pixabay: TheDigitalArtist

Tourism students’ experiences from an international camp week in Finland

We participated in an international course that ended with an intensive week in Merikarvia in May 2022. During the week, we worked with local companies to improve their digital opportunities.

Our commissioner was Merry Camping, which is located in Merikarvia on the island of Brando. It is located 3 km from the center of Merikarvia and offers various types of accommodation such as camping, motorhome and guests can even stay with their motorhome or a caravan. It has a variety of activities to offer such as pedal boats, rowing boats, SUP boards, kayaks, rackets and balls for mini-golf, and an electric and wooden sauna. When we went there, the representative for the place named Anu showed us around the place. She showed us most of the cabins and amenities that they have. When we asked her about what she expected us to work on, she told us to focus on the cabanas that were not selling much and she said to work on them precisely. I think that made our work easier as we knew what we were going for.

We started the project by learning about and visiting the commissioners in their locations. We had a tour around the Merry Camping area and we saw the different cottages and accommodation services and possibilities. After the tour, Anu specified the task to be about the new Cabana cabins with fewer spent nights than expected. We started creating ideas of how we should start working  to improve their social media. We looked through their Facebook and noticed that they have good quality photos and a well-informed Facebook page. The only thing we noticed that was missing was the street address to the location. Their website was in a developing phase, so we did not really focus on that. With their Instagram, we had much more ideas to develop it and that is where we put the most of our effort as well. With Instagram, we created the posts and stories and also a video to add to the reels. Our group also came up with the idea to improve the Instagram bio and another little bit more technical stuff for the Instagram account. We went to visit Merry Camping to get the photos and film the video. The weather was perfect for the “summer is coming” theme that we had set for this post since the Cabanas are more for summertime use. We did get our work done pretty efficiently and on time for each day to also have enough time to enjoy the fun and relax.

On the last day of the intensive week we had the presentation. In our opinion, we presented it well and got nice feedback. In the end, the process was fun and we really enjoyed working on it.

This project was a good opportunity to develop teamwork skills, meet new people and work with real companies. We were divided into mixed groups so it was interesting to work together with different nationalities. Our group members were Helena from Finland, Silvia from Estonia, and Kashish from India.

Merry Camping is a cool place with many possibilities and things to do. Their webpage has  all of the information needed with great pictures, but we saw awesome opportunities in creating content for their Instagram.

In our project, we also faced some challenges. The most difficult challenge was that we did not get to meet our commissioner personally. We had Anu, who works for them to show us around and tell us the tasks they wanted us to focus on. We had quite free hands to be  creative, but we still missed the commissioner’s own point of view. The other challenge that affected our work was the fact that all the activities for summer were not prepared yet. We did not have access to the summer activities such as minigolf, sup- boards, pedal boats, etc. There were also some scheduling issues so, in the end, we were unable to use or take photos or videos about the activities while in use.

Text: Silvia Pertens, TalTech University & Kashish Gosain, SAMK & Helena Larilahti Lapland UAS

Images: Silvia Pertens and Helena Larilahti

The SME Aisle project provided an inspiring internship for Arthur Dessenius

The SME Aisle project, funded by the Interreg Central Baltic and coordinated by the Satakunta University of Applied Sciences, was launched in 2018 to support the SMEs of the Finnish, Swedish, Estonian and Latvian maritime clusters in accessing Namibia as a gateway to the Southern African region. The project carried out a number of export promotion trips, researched the target countries’ business opportunities and sought solutions to support SME trade in the Southern African markets. The project ended in May 2022. Student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

“I was seeking an internship for the end of my bachelor’s degree, and my school, SAMK, offered me to join the SME Aisle project. After being introduced to the project, I was highly motivated by this great offer. I discovered an organisation that was willing to do its best to reach its objectives. The project had big ambitions and a true desire to help developing the business between Finland and Southern African countries like Namibia, Zambia, and South Africa. How could someone deny such opportunity?

My supervisors entrusted me with the task of studying the market entry process in Southern African countries, especially Namibia, Zambia, and South Africa. The study began with some desk research to become familiar with the topic. Then came the interviews of both case companies and supportive institutions. Case companies were interviewed to share their experience with other companies that would like to enter those markets. Supportive institutions were studied to provide a summary of all the help available for a market entry in Southern Africa.

Now that my journey reaches its end, I can say that the best asset of the SME Aisle project is its team. Each person that I met had a rich background and a lot of information to share. Their knowledge is obviously the result of a strong involvement in the project. There is also a caring atmosphere in the SME Aisle project. The people I got to work with always considered my wellbeing, which makes the work even more enjoyable. At the end, it was a real pleasure to spend the last months of the project there, and I am very grateful to be accepted on board.”


International Business student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

Text: Nina Savela and Arthur Dessenius

Photos: Hanna Kajander and Arthur Dessenius

SAMKin AlusAkku-projekti – pioneerityötä laivojen akkujen parissa

SAMKissa 1.3.2021–28.2.2022 toteutettu AlusAkku-projekti keskittyi laivoihin asennettavaan ja niissä kuljetettavaan litiumioniakkuteknologiaan. Kerätty tieto ja tutkimustyö liittyi mm. akkujärjestelmien sähköturvallisuuteen, toimintaan häiriötilanteissa, huoltoihin liittyviin osaamistarpeisiin, tiedon jakamisen haasteisiin sekä mahdollisiin puutteisiin käyttöönotossa.

AlusAkku-hankkeen päätavoitteena oli tiedon ja ymmärryksen kerryttäminen litiumioniakuista osana laivojen käyttöenergiaa ja operointia. Tärkeää tietoa saatiin myös lastina kuljetettavien akkujen turvallisuusvaikutuksista, josta hyvänä esimerkkinä sähköautot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit aluksilla ja satamissa.

Hankkeen rahoitti Ulla Tuomisen säätiö. Projektissa hyödynnettiin SAMKin opiskelijoiden lopputyömateriaalina kerääntynyttä tietoa litiumioniakkujen käytöstä laivoissa ja satamissa useasta eri näkökulmasta. Tietoa kerääntyi akkujen koko elinkaaren ajalta, alkaen niiden valmistukseen käytettävistä raaka-aineista, päättyen kierrätyksen eri mahdollisuuksiin.

Aihe vaati perehtymistä

Joulukuussa 2021 alkanut oma osuuteni hankkeen projektitutkijana sisälsi ensitöikseen aiheeseen perehtymistä. Sen tarkoituksena oli luoda riittävää ymmärrystä aiheesta niin, että laivojen akkuihin liittyvää kirjallista materiaalia oli mahdollista lähteä tuottamaan oppilastöiden pohjalta.

Ensimmäisenä oli vuorossa palaveri, jossa käytiin läpi kohta kohdalta oma osuuteni kyseiselle hankkeelle, perustuen käytettävissä olevaan tuntimäärään. Näitä tarkentavia palavereja oli alussa muutama, kunnes aiheeseen uppoutuminen pääsi täyteen vauhtiinsa oppilaiden opinnäytetöihin perehtymisellä. Käytännössä tein ensin kaikista Word-tiedostoista pdf-dokumentit, minkä jälkeen merkitsin pdf-tiedostoihin keltaisella korostusvärillä omasta mielestäni oleellisimmat ja itseäni kiinnostavimmat kohdat tekstistä. Tiedän että tähän työvaiheeseen on kehittyneempiäkin tapoja, esim. korostuksia useammassa ”tasossa” (boldaus tai muita värejä), mutta itselleni tuo valittu menetelmä näytti toimivan, kun hetken päästä jouduin taas kertaamaan asioita. Ymmärtääkseni myös koko tekstin korostusvärillä merkityt osiot voi joillain ohjelmilla yhdellä kertaa exportoida ja viedä haluamaansa ohjelmaan tiedon jatkojalostamista varten, mutta päätin jättää niiden opettelut seuraavaan kertaan.

Ilman aiempaa perehtymistä akkujen sähkökemialliseen reaktioon tai siihen liittyvään tekniikkaan laivan järjestelmissä kesti hetken aikaa ennen kuin pääsin tekstin sisältöön kunnolla kiinni. Aiheeseen paneutumista helpotti oma kiinnostukseni laivojen tekniikkaan ja vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin. Myös aiempi kiinnostukseni sähkölentokoneisiin auttoi hahmottamaan opeteltavan asian merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Sinnikkäästi kohta kohdalta omia merkintöjä tehdessäni alkoi aihe kuitenkin avautua paremmin ja siihen liittyvä detaljitason tekninen tieto muuttua vähemmän kryptiseksi.

AlusAkussa SAMKin opiskelijoiden lopputyöt toimivat tärkeänä, jopa ensisijaisena tietolähteenä laivojen ja niiden lastina olevien litiumioniakkujen käyttöön ja käsittelyyn liittyvän tiedon keräämisessä. Osana viestintätoimia tein opiskelijahaastattelut kahdelle opiskelijalle.

Seuraavassa opiskelijahaastattelussa Saeid Salari ja Ville Leino kertovat, miten heidän opinnäytetyönsä linkittyivät oleellisesti AlusAkkuun, ja millä tavoin he omaa osuuttaan hoitivat.

Haastattelussa Saeid Salari

Kuka olet?

Olen Saeid Salari.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Etsin viime kesänä opiskelijaharjoittelijan kesätyöpaikkaa laivojen sähkösuunnittelun, tuotannon ja toiminnan parista. Opettajaltani Jarno Laineelta sain kutsun AlusAkku-projektiin. Minua on aina kiehtonut laivojen sähkö ja tästä syystä näin SAMKin tarjoaman kesätyöpaikan parhaana mahdollisuutena kehittää ja vahvistaa taitojani laivasähkösuunnittelijana.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Asuin samaan aikaan Turussa, joten työtä tehtiin kokonaisuudessa etänä. Sain tarvittavat työn aikaleimaukseen liittyvät ohjeet SAMKilta ja työ etenikin sujuvasti.

Mikä on ollut mukavaa?

Kokemus oli todella hyvä ja mukava itselleni. Vaikka työtä tehtiin etänä, sain kaikki tarvitsemani ohjeet aina nopeasti. Työn etenemistä tarkasteltiin online-kokouksissa.

Mikä on sujunut hyvin?

Näen AlusAkun innovatiivisena ja toiminnaltaan laaja-alaisena projektina. Olen myös tyytyväinen, että olin mukana projektissa luomassa uraani.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Olen aina halunnut ottaa uusia haasteita vastaan ja kehittää osaamistani. Halusin ottaa vastuuta myös projektityöskentelyssä, jota tämä projekti tarjosi.

Haastattelussa Ville Leino

Kuka olet?

Nimeni on Ville Leino.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa neljännellä vuosikurssilla, vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Päädyin projektiin mukaan sähköpostin kautta, jossa mainostettiin mahdollista opinnäytetyöpaikkaa. Kyseisen työn ollessa edessä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa, päätin ottaa härkää sarvista ja testata, miten rahkeet riittävät tällaisessa osittain oman alan ulkopuolistakin tietoa vaativassa tehtävässä.

Mitä olet tehnyt työssäsi?

Työnä oli puhtaasti tutkimustyö laiva-automaation yhteyksien parametrointiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia, ja niiden mahdollisesti löytyessä, luoda eräänlainen ohjeistus tai taulukko eri väyläratkaisujen yhteyksien määrittelyyn vaadittavista parametreista, sekä antaa pintapuolinen informaatiopaukku kyseisistä väylistä ja laiva-automaation kokonaiskuvasta.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Työtä on tehty lähes kokonaan tietokoneella, joten koronaviruskaan ei suuremmin ole päässyt sitä häiritsemään. Ehkä jokunen vierailukäynti tiettyihin relevantteihin toimipaikkoihin on saattanut jäädä väliin.

Mikä on ollut mukavaa?

Tutkimustyössä mukavaa on ollut työn tekemisen suhteellinen kiireettömyys ja ehkä fyysisen kuormittavuuden puutekin. Itse asiakin on ollut mielenkiintoista haasteistaan huolimatta. Sen pohtiminen, miten asiat saatetaan toimimaan, on jo itsessään mielenkiintoista ja varsin alakeskeistä automaatiotekniikan opiskelijalle.

Mikä on sujunut hyvin?

Tiedonsiirtoväylien perustietouden löytäminen oli osittain edellisestä johtuen kohtalaisen onnistunut savotta. Materiaalia kertyi suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on usein erittäin hankalaa, joskus jopa tuskastuttavaa, mutta sen haetun ymmärryksen saavuttaminen on erittäin palkitsevaa.

Sen sijaan huomattavasti haasteellisemmaksi muodostui spesifimmän tiedon löytäminen (ja ajoittain jopa etsiminen) itse laiva-automaatiosta. Kirjallisuutta on vähäisesti, ja koska laivojen automaatiotyöt ovat usein hyvin yksilöllisiä, ei internetistäkään tahdo kovin helpolla niitä pieniäkään tiedonmurusia löytyä. Lisäksi tuntitolkulla netissä surffaaminen hieman turhautuneena ja monimutkaisia asioita päässään pyöritellen on – hieman ehkä yllättäenkin – ollut paikoin jopa fyysistä työtä raskaampaa, ja siitä palautuminen on tavallisesti ollut hieman hitaampaa.

Ajattelu väsyttää! Kuka olisi arvannut?

Jännittävä matka Aurora Botnialle

Jatkaakseni vielä muutaman värssyn omista kokemuksistani projektin parissa, alla pari sanaa keväisestä matkastamme M/S Aurora Botnialle. Kyseessä on RMC:n rakentama ja laivayhtiö Wasalinen käyttöön vuonna 2021 valmistunut ropax-matkustajalaiva, joka toimii LNG/biokaasu/dieselyhdistelmällä sekä litiumakkujärjestelmällä. Aluksesta tuli valmistuttuaan maailman ympäristöystävällisin laiva ja se rakennettiin Clean Design -luokan määräysten mukaisesti.

Alkuvuodesta opeteltu tieto paljastui erittäin hyödylliseksi, kun projektin loppumainingeissa pääsin osallistumaan ekskursioretkelle Aurora Botnialle, jonne kolmihenkinen miehistömme suuntasi intoa puhkuen. Matkanjohtajana toimi projektipäällikkö-merikapteeni-mastermariner Heikki Koivisto, laivasähköpuolen lehtorina ja asiantuntijana mainetta niittänyt Jarno Laine, sekä allekirjoittanut ensisijaisesti viestintäosaamisen edustajana, mutta myös merenkulun teknisistä ratkaisuista aidosti kiinnostuneena.

Matkamme starttasi 16.3. aamuvarhaisella Raumalta kohti Vaasaa, SAMKin omalla sähköautolla. Perille laivaan pääsimme hyvissä ajoin ennen köysien irtoamista, minkä jälkeen pääsimmekin ihailemaan jäissäkulkua akkujen voimalla.

Viime vuonna valmistunut laiva oli vielä uutuuttaan hohkaava. Mainittakoon että kyseisen matkustaja-autolautan tarjoama ruoka oli erittäin maukasta. Jos osaisin kuvailla sen herkkuja notkuvat pöydät kuten Viisikko-kirjasarjan ruokakuvauksissa oli tapana, tekisin niin, mutten osaa. Myös henkilökunta oli oikein ystävällistä. Suosittelen lämpimästi käymään!

Merireitin ollessa varsin lyhyt teimme yhteensä useamman reissun Aurora Botnialla välillä Vaasa–Uumaja, jossa oma tehtäväni liittyi ensisijaisesti eri viestintämateriaalien taltiointiin. Sinkoillessani kameran ja jalustan kanssa sinne tänne, muu retkikunta haastatteli aluksen väkeä laajasti ja innostuneena, selvittäen heidän kokemuksiaan akustojen käyttöönotosta sekä toimintaan liittyvistä havainnoista ja mahdollisista pullonkauloista.

Samalla kun projektipäällikkömme mahdollisti omalla merenkulkuun liittyvällä detaljitason asiantuntemuksellaan ja avoimella vuorovaikutukseen perustuvalla lähestymistavallaan ovien aukeamisen muilta piilossa oleviin tiloihin, tarkasteli sähköopeasiantuntijamme samoja aiheita omasta, yksityiskohdissa varsin pitkälle menevästä näkökulmastaan käsin. Siinä kynä sauhusi ahkeraan ja Moleskinesta meinasi sivut loppua, kun korkeatasoisia muistiinpanoja syntyi tulevia raportteja varten.

Näkymät laivan brykällä olivat henkeäsalpaavan hienot, keväistä merta ja jäätä joka puolella.
Heikki Koivisto ja Jarno Laine jututtamassa henkilökuntaa ja tekemässä tarkkoja muistiinpanoja.
Akkuhuone täydessä loistossaan.
Valvomossa oli monitorien lisäksi nappulaa ja vempainta jos jonkinlaista.

Reissu sujui kaikin puolin hienoissa puitteissa ja keleissä. Tärkeimmät Aurora Botnian akkuihin liittyvät tilat ja hallintalaitteet tuli tarkistettua ja sovitut haastattelut tehtyä. Paluupäivän aamuna hoidimme vielä matkamme viimeisen sovitun huipputapaamisen WE Techin toimistolla Vaasassa.

Yhteenvetona matkasta voisin todeta, että olipas kerta kaikkiaan onnistunut oppimatka litiumioniakkujen ihmeelliseen maailmaan. Ja koska kuljimme maantieosuuden pelkällä sähköllä, oli reissu yhtä akkuoppimista alusta loppuun myös käytännön tasolla.

Yhteenvetona kyseisen projektin osalta voisin todeta oikein nauttineeni uuden oppimisesta. Varsinkin kun se liittyy vahvasti horisontissa siintävään tulevaisuuteen, jossa päästöttömät ja edullisemmat polttoaineet sekä huoltovapaammat moottorit ovat arkipäivää kulkupelistä riippumatta, myös meriliikenteessä.

Teksti ja kuvat: Petteri Hyvärinen (projektitutkija, Merilogistiikan tutkimuskeskus)

Get-together event for exchange students: An opportunity to experience Finnish traditions

New year and new opportunities for students 

In the early 2022, as restrictions due to the pandemic started to decrease gradually, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) welcomed many new degree and exchange students from all around the world. Some students traveled to Finland already in autumn 2021 and some in the beginning of 2022. 

Get-together event on April 6 

The International Office at SAMK offers many different events and activities for students. One of these events was a get-together event organized for exchange students in Silokallio on April 6, with the purpose of introducing Finland and Finnish traditions to foreign students, as well as helping students to get to know each other. 

The participants were mostly exchange students studying on either Pori or Rauma campus, some were studying at other universities also. Members of Soteekki (SAMK’s service center of social and health care) and some student ambassadors also took part in the event. During the event, they produced content for SAMK social media channels and helped students in various activities.  

The students were taken to Silokallio by bus. At first students had a morning chat with each other over coffee.  

The event included a lot of activities, and since it was held close to Easter, it included many traditional Finnish Easter activities as well, in order to introduce the Finnish way of celebrating Easter to international students. 

At first, there was a presentation that introduced Finland and Finnish culture to students. After the presentation, there was a workshop of making Virpomisvitsat which is the activity of making handcrafts using willow twigs and decorating them with feathers and ribbons in different colors. These are usually prepared one week before Easter in Finland. After having the fun activity of finding hidden Easter chocolate eggs, the students had their lunch break.  

After the lunch break, students went to the sauna and jumped to the frozen lake – a popular winter activity in Finland. They also tried Mämmi, a sweet traditional Finnish desert which is usually eaten with cream during Easter. 

Students played many different games as well, including Tug of war. Then, they prepared a fire and grilled sausages and marshmallows provided by the International Office. 

All in all, the get-together event was a fun event. It helped students to get more familiar with Finnish traditions and activities as well as to get to know each other better in a positive atmosphere. These types of events organized by the International Office provide exchange students with very nice and fun experiences during their studying period in Finland. 

Text: Sina Khabbazi 

Photos: Sina Khabbazi 

Moduuliharjoittelu antaa ja haastaa – yhteistyöllä kohti monikulttuurisempia sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä

Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia. Monikielinen, -ammatillinen ja -kulttuurinen moduuliharjoittelu on yksi malli, jolla voidaan harjoitella kieltä ammatillisessa kontekstissa, monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyä ja osallisuuden vahvistamista vuorovaikutuksessa. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu moduuliharjoittelumallia, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut sujuvoittaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden siirtymistä suomalaiseen työelämään.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrista (2021) käy selville eri ammattien kehitysnäkymä lähitulevaisuudessa. Suurimmassa osassa Suomea on paljon pulaa hakijoista sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpaikkoihin. Isossa osassa Suomea fysioterapeuttien työllisyysnäkymä on tasapainossa, mutta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Savon alueilla on jo puutetta työnhakijoista.

Hallituksen tiekartan linjauksen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä ja heidän työllistymisensä Suomeen nostetaan 75 prosenttiin (Valtioneuvosto 2021). Jo tämän vuoksi koulutusorganisaatioiden ja työelämän on yhdessä tärkeää miettiä ei suomea äidinkielenään puhuvien tutkinto-opiskelijoiden koulutuksen sujuvaa etenemistä ja joustavaa työmarkkinoille siirtymistä. Sosiaali- ja terveysalalla työelämään siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti riittävää suomen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Mikäli valmistuneella ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen osaamista, pitää kieliopintoja jatkaa valmistumisen jälkeen. Puutteellisen kielitaidon vuoksi valmistunut saattaa myös muuttaa pois Suomesta (STM 2020, 39). Tärkeää on, että koulutusorganisaatioissa panostetaan erilaisin keinoin kielen ja kulttuurin oppimisen tukemiseen. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on yhdessä työelämän edustajien kanssa kehitetty ja pilotoitu moniammatillista, -kielistä ja -kulttuurista moduuliharjoittelumallia.

Yhteinen näkemys potilaan parhaasta edellyttää moniammatillisen yhteistyön oppimista ja monialaista harjoittelua (OKM 2019). Tällainen monialainen harjoittelumalli on esimerkiksi tiimiharjoittelu, jossa opiskelijaryhmä harjoittelee moniammatillisesti. Tavoitteena yhdessä oppimisen vahvistaminen, ammatillinen kasvu, päätöksenteko sekä moniammatillinen toiminta (STM 2020, 34). Korkeakoulujen ja toimintayksiköiden pitäisi vahvistaa yhteistyötä ja opiskelijaohjauksen kehittämistä. Toiminnan tavoitteena on taata laadukas ohjaus ja harjoittelupaikkojen riittävyys pätevän henkilöstön saamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Koko palvelujärjestelmän harjoittelumahdollisuuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että ammattilaisia on jatkossakin riittävästi työelämän tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille tulisi säätää velvoite tarjota harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoille (OKM 2019, 34).

Moduullimallisesta harjoittelusta kohti työelämää

Moduulimallinen harjoittelu on lähtöisin Ruotsista Karoliinisesta yliopistosairaalasta, jossa tutkimusten perusteella kliinisen oppimisen on todettu rakentuvan potilaslähtöisyydestä, vertaisoppimisesta ja tiimityöskentelystä. Mallin taustalla on Mezirowin teoria transformatiivisesta eli merkityksellisestä oppimisesta, jossa oppiminen nähdään aikominen-tekeminen prosessina, jossa opiskelijat ovat aktiivisesti mukana ja ottavat vastuun omasta oppimisestaan. Tärkeänä osana mallissa on ohjaajan toteuttama mentorointi, jolloin ohjaajat tukevat ja auttavat opiskelijoita työvuoron aikana (Manninen 2014.) Ruotsissa on luotu pedagoginen malli, opiskelijamoduuli, mikä poikkeaa perinteisestä harjoittelukäytännöstä. Perinteisessä harjoittelukäytännössä yhdellä ohjaajalla on yksi opiskelija ohjattavanaan, kun taas opiskelijamoduulissa harjoittelu tapahtuu opiskelijaryhmänä. Tällöin yhdellä ohjaajalla on ohjattavanaan useampi opiskelija. Malli mahdollistaa useamman opiskelijan sijoittamisen yhtäaikaisesti samaan harjoitteluympäristöön. (Kinnunen 2019).

Perinteisen ohjauskäytännön mukaan oppiminen perustuu ohjaajan havainnointiin ja mallioppimiseen, kun opiskelijamoduulissa se perustuu opiskelijoiden vertaisoppimiseen ja ohjaajan toteuttamaan mentorointiin ja taka-alalla pysyttelemiseen potilasturvallisuus huomioiden. Opiskelijamoduuli voidaan toteuttaa moniammatillisesti, jolloin siinä harjoittelee eri tutkintoja opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijat voivat olla myös eri opiskeluvaiheessa. Harjoittelu kehittää tiimityöskentelytaitoja ja kliinistä päätöksentekoa, mutta vaatii opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta. (Kinnunen 2019, Manninen 2014). Mallissa opiskelijat huolehtivat ohjaajien tuella omista potilaistaan niin itsenäisesti kuin mahdollista. Opiskelijat toimivat kuten ammattilaiset ollen vastuussa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta, jolloin potilas on oppimisen keskiössä. Ohjaajilla on useampi opiskelija ja he keskustelevat opiskelijoiden kanssa oppimisesta viikoittain. Ennen moduulimalliharjoittelun alkamista opiskelijoille pidetään infopäivä, jossa he tutustuvat tarkemmin osaston henkilökuntaan. Myös opettajat osallistuvat infopäivään. (Manninen 2014.)

Monikieliset, -alaiset ja -kulttuuriset moduulimalliharjoittelupilotit Satakunnassa

Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu 2021 monikielistä, -alaista ja -kulttuurista moduulimallia harjoitteluun, jossa on otettu huomioon Kinnusen (2019) pro gradun suosituksia systemaattisesta perehdytyksestä, yksilöllisestä ohjauksesta ja moniammatillisuuden lisäämisestä. Uudenlaisen ohjausmallin kehittämisessä mukana ovat olleet hankkeessa toimivat kansainvälisten ja suomenkielisten fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmien opettajat, harjoittelun ohjaajat sekä suomen kielen (S2) opettaja. Pilotteja toteutettiin yhteensä kolme, kaksi Porin perustuvassa ja yksi Satasairaalassa Kuntoutusosastolla. Pilotit suunniteltiin yhdessä harjoitteluyksiköiden henkilöstön kanssa. Pilotteihin osallistui opiskelijoita sekä suomenkielisistä, että englanninkielisistä fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmista kahdesta eri ammattikorkeakoulusta, yhteensä 16 opiskelijaa (12 Porin perusturvassa ja 4 Satasairaalassa). Pilotoidut harjoittelujaksot kestivät 5-6 viikkoa. Ennen harjoittelujaksojen alkua moduulissa harjoittelevat opiskelijat tapasivat toisensa ja tutustuivat. Harjoittelujaksojen alussa opiskelijoille pidettiin perehdytystä tulevasta moduuliharjoittelusta, selkosuomesta, harjoitteluun liittyvistä sanastoista ja fraaseista, työelämätaidoista sekä osaston toiminnasta. Jaksojen aikana pidettiin viikoittain reflektiokeskusteluja hoidon sekä kuntoutuksen kysymyksistä, suomen kielestä ja opiskelijoiden oppimiskokemuksista harjoittelussa. Väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin vertaisarviointeina.

Monikielisessä, -alaisessa ja -kulttuurisessa harjoittelumallissa suomenkielinen ja ei suomea äidinkielenään puhuva saman alan opiskelija toimivat työparina vaihtaen välillä paria. Monialaisuus toteutui siten, että sekä sairaanhoidon että fysioterapian opiskelijat harjoittelivat samassa moduulissa suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden yhdessä potilaiden kokonaishoitoa ja kuntoutusta. Työskentelyn tärkeitä lähtökohtia olivat moniammatillisuuden ymmärtäminen työssä sekä monikulttuurisuuden ja monikielisyyden hyödyntäminen. Yksi tärkeimmistä haasteista ja hankkeen kehittämiskohteista harjoittelussa olikin suomen kielen käytön kehittyminen ei suomea äidinkielenään puhuvilla ja selkokielen sekä kielitietoisuuden kehittyminen suomenkielisillä opiskelijoilla, harjoittelun ohjaajilla ja muulla henkilöstöllä sekä opettajilla. Lähtökohtana oli, että yhteinen kieli harjoittelussa olisi suomen kieli – potilasturvallisuus huomioiden. Tämä haastoi ei suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita laajentamaan suomen kielen ammatillista sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja sekä suomenkielisiä opiskelijoita ja ohjaajia kielitietoiseen suomen kielen käyttöön ja selkokielen tuottamiseen. Tarvittaessa piloteissa otettiin tukikieleksi englanti tai puhuttiin suomea ja englantia vuorotellen (Finglish). Kaikki osapuolet hyötyivät, kun moduulissa opittiin ja harjoiteltiin kielen käytön eri mahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa. Pilottien aikana vahvistui se, kuinka tärkeää on asioiden ymmärtämisen varmistaminen puolin ja toisin eri vuorovaikutus- ja hoitotilanteissa. Lisäksi ajan antaminen kielen kehittymiselle todettiin tärkeäksi. Erilaisilla kulttuuritaustoilla todettiin olevan myös vaikutusta harjoittelussa ja oppimisessa. Tärkeää onkin oppia ymmärtämään vastavuoroisesti erilaisia kulttuuritaustoista johtuvia asioita, jotka voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen, oppimiseen ja harjoittelun ohjaukseen.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan ennen harjoittelujaksoa pidetty keskinäinen tapaaminen ja tutustuminen toisiinsa koettiin tärkeäksi, koska se lievensi harjoitteluun liittyvää jännitystä. Opiskelijat perustivat Whatsapp-ryhmän tukemaan keskinäistä viestintää ja tutustumista. Piloteissa perehdytyspäivissä opettajat nostivat esille uusia asiakokonaisuuksia osastojen perehdytyksen rinnalle. Perehdytyksessä käsitellyistä asioista merkittäviksi opiskelijat kokivat luottamuksen oppimisympäristössä, vertaisarvioinnin harjoittelussa, ristiriitojen käsittelyn, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadinnan sekä harjoittelun pelisäännöt. Harjoittelujen aikana opettajat kävivät osastolla, tapasivat opiskelijoita verkossa tai opettaja oli tavoitettavissa puhelimitse joka arkipäivä sovittuna kellonaikana. Opettajien käynnit osastolla koettiin tarpeellisiksi, varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa. Opettajien tapaamiset koostuivat monipuolisista keskusteluista opiskelijoiden ja harjoittelun ohjaajien kanssa liittyen moduuliharjoitteluun tai harjoittelussa mieltä askarruttaviin asioihin. Vertaistuen ja suomen kielen tukeminen harjoittelujakson aikana koettiin tärkeäksi. Opiskelijoita kannustettiin käyttämään harjoittelun aikana muistivihkoa, johon kehotettiin kirjaamaan esimerkiksi uusia suomenkielisiä sanoja ja fraaseja sekä opittuja asioita. Muistivihon käyttö nähtiin tarpeelliseksi. Reflektiokeskustelut sekä väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin harjoittelupaikassa tai verkossa. Reflektiokeskustelut havaittiin hyödyllisiksi ja väli- sekä loppuarvioinnit vertaisarviointina koettiin hyväksi tavaksi toteuttaa arvioinnit.

Ohjaajien mukaan opiskelijat oppivat moduuliharjoittelussa enemmän kokonaisvaltaista hoitotyötä ja kuntoutusta. Ohjaajat kokivat moduulissa työskentelyn antoisana ja he toivat esille moduulimallissa ohjaamiseen sitoutumisen ja motivoitumisen merkityksen, joka nousee esille myös Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tuloksissa. Erityisenä huomiona koettiin, että aikaa ohjaukseen tarvitaan normaalia enemmän, koska opiskelijoita on paljon ja kieli sekä kulttuuritietoisuus haastavat ohjausta. Esimerkiksi kulttuurien välinen vuorovaikutus voi olla hyvinkin erilaista ja kulttuuritaustan tuomia vuorovaikutustapoja on hyvä ymmärtää. Toisaalta vieraan kulttuurin edustajan pitää ymmärtää suomalaisia työelänormeja ja -taitoja, esimerkiksi työaikojen noudattamista täsmällisesti. Opiskelijoilta ei odoteta täydellistä suomen kielen osaamista, vaan ohjaajille riittää, että opiskelija uskaltaa puhua ja yrittää. Ohjaajat itse huomasivat tarvitsevansa englanninkielistä sairaalasanastoa ohjaamisen ja ymmärretyksi tulemisen tueksi. Fysioterapiaopiskelijoiden aiempi kokemus sairaalassa työskentelystä olisi voinut olla eduksi, koska harjoittelu sairaalaympäristössä oli heille uutta.

Ohjaajat painottivat, että yhteistyö on jatkossakin työharjoittelupaikan ja koulun välillä tärkeää, jotta esimerkiksi tiedetään, millaisia opiskelijoita on tulossa. Ohjaajat toivoivat edelleen koulun puolelta suomen kielen opintojaksoja, enemmän englannin- ja suomenkielisten koulutusohjelmien yhteistyötä ja sairaalaosastolle suomi – englanti sairaalasanastoa sekä fraaseja. Lisäksi ohjaajat toivat esille, että opiskelijoiden keskinäinen ryhmäytyminen on tärkeää, jotta yhteistyö fysioterapia- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden välillä toimii mahdollisimman hyvin.

Johtopäätökset

Tähän mennessä moduuliharjoittelupilottien tulokset ovat osoittaneet, että riippuen opiskelijan kielitaitotasosta, suomen kielen käytössä on usein haasteita. Potilasturvallisuuden takaamiseksi ja kielen kehittymisen tukemiseksi asioita onkin varmistettava tarvittaessa englannin kielellä. Myös epätäydellisen suomen kielen käytön hyväksymistä ja ajan antamista kielen opetteluun harjoittelujaksoilla on hyvä miettiä, koska opiskelijoiden kielitaito karttuu opintojen edetessä ja toisilla kielen oppiminen kestää kauemmin. Selkokielen käyttäminen nousee suureen rooliin kaikessa kommunikoinnissa moduuliharjoittelussa, mutta sen onnistunut käyttö vaatii määrätietoista harjoittelua ja kouluttautumista kaikilta osapuolilta. Selkokielen koulutuksia harjoitteineen tulisikin tarjota enemmän työyhteisöille ja alan opiskelijoille.  Tarvittaessa on hyvä käyttää myös englannin- ja suomen kieltä vuorotellen (Finglish), jotta varmistetaan ymmärretyksi tuleminen puolin ja toisin.  Piloteissa todettiin, että suomen kielen (S2) opettajan rooli kielen kehittymisen tukemisessa oli merkittävä. On tärkeää miettiä, miten yhteistyötä ja suomen kielen opettajan roolia ei suomea puhuvien opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa ja ohjaajien kouluttamisessa hyödynnetään.

Moduuliharjoittelupiloteissa toteutettiin Kinnusen (2019) johtopäätöksissään suosittelemaa systemaattista perehdytystä sekä opiskelijan yksilöllistä oppimista tukevaa ohjauskäytäntöä, jossa moniammatillisuus oli vahvasti mukana. Pilottien perusteella voidaan olla samaa mieltä Kinnusen (2019) kanssa siitä, että ohjaajien ohjausresursseja ja opettajien roolia pitää tarkentaa. Ei suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan harjoittelun ohjauksessa on tärkeää, että ohjaajalla on aikaa ja kärsivällisyyttä ohjata opiskelijaa, koska kieli ja kulttuuri tuovat ohjaukseen omat haasteensa. Opettajalla pitää myös olla aikaa tukea ja ohjata opiskelijaa sekä ohjaajaa, kuten Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille (2020) suosittavat. Kulttuurien ymmärtäminen auttaa varmasti tekemään ohjauksesta sujuvamman ja laadukkaamman. Myös väärinymmärryksiä voidaan ehkäistä, kun opitaan tuntemaan eri kulttuurien ominaispiirteitä.

Osa ohjaajista koki, että saman alan opiskelijoiden olisi hyvä olla samassa vaiheessa opinnoissaan tullessaan moduuliharjoitteluun. Näin suomea puhuva ja ei suomea äidinkielenään puhuva työpari pystyisivät ehkä toimimaan tavoitteellisemmin tiiminä harjoittelussa. Opiskelijat kokivat, että eri ammattiryhmien tehtävät tulivat tutuiksi, oppiminen oli perinteistä harjoittelua tehokkaampaa, syvällisempää ja laaja-alaisempaa. Lisäksi ryhmätyötaidot sekä itseohjautuvuus kehittyivät. Kokemukset ovat samansuuntaisia Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tulosten kanssa, jossa esiin nousi, että ohjattu harjoittelu paransi opiskelijan omaa asiantuntijuutta, roolia ja identiteettiä. Moduuliharjoittelun arviointi toteutettiin vertaisarviointina opiskelijoiden kokemusten ja itsearviointien pohjalta, mutta opiskelijat toivoivat myös palautteissaan yksilöarviointia. Jatkossakin on tärkeää, että ennen harjoittelun alkua työyhteisö saa tietoa tulevista opiskelijoista ja perehtyy tuleviin opiskelijoihin esimerkiksi Jobiilin CV:n kautta. Ei suomea puhuvien opiskelijoiden on tärkeää tuoda CV:ssä esille omaa suomen kielen taitotasoaan kielen eri osa-alueilta.

Pilotoitua ohjausmallia on perusteltua jatkaa tulevaisuudessakin. Monikielisestä, -alaisesta ja -kulttuurisesta moduulimallista tehdään mallinnus, jotta sitä voidaan viedä tehokkaasti käytäntöön erilaisiin harjoitteluyksiköihin räätälöiden malli kunkin yksikön käytänteisiin sopivaksi.

LÄHTEET:

Ammattibarometri. 2021. Fysioterapeutit ym. Viitattu 11.11.2021.  https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3255&kieli=fi

Ammattibarometri. 2021. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Viitattu 11.11.2021. https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3221&kieli=fi

Kinnunen, A. 2019. Hoitotyön kliininen harjoittelu opiskelijamoduulina. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia opiskelijamoduulipilotista. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Manninen, K. 2014. EXPERIENCING AUTHENTICITY – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm.

OKM. 2019 Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019

Pramila-Savukoski, S. 2018. Lääkäri-, sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemukset yhteisestä monialaisesta ohjatusta osastoharjoittelusta. Kirjallisuuskatsaus. Oulun yliopisto.

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen – Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2020: 3.

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus-työryhmä. (2020). Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Saatavissa: https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf Viitattu 1.12.2021.

Valtioneuvosto. 2021. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74.

Kirjoittajat:

Harjanne Maarit, TtM, Sh, hoitotyön lehtori                                 

Lintukorpi Sari, TtM, Ft, fysioterapian päätoiminen tuntiopettaja

Rautava-Nurmi Hanna, TtM, Sh, hoitotyön lehtori     

Tomberg Marja, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Törne Mari,TtM, Ft, fysioterapian lehtori

How traineeship experience in CBSmallPorts project changed my view of my future career and plans

Practical training (PT) can be a really great experience for any student who is interested in getting to know the working environment and get more familiar with it before graduating and starting to work in a job related to his/her major of study and also It can strongly affect the students’ future careers. In my case, it worked exactly as planned and totally changed my view of my future plans.

How it began

I am a third-year student, studying International Tourism Development in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). As I proceeded in my studies during the second year, as a part of my studies I needed to work and start doing a practical training for approximately 5 months or 750 hours of work which is usually during the summer and partly in spring. So, I started to look for a training place so that I can find a job which I am interested in and is related to my studies.

In early spring 2021 I got to know Alberto Lanzanova and Minna M. Keinänen-Toivola from the CBSmallPorts project thanks to Heini Korvenkangas for her help. I contacted Alberto, we had a meeting with SAMK team who are working in the project, and we made an agreement. This was the beginning of a really good experience of traineeship. I worked in CBSmallPorts project as my PT, and it was a totally new experience to me which helped me gaining new skills and helped me in planning my future career.

Working in CBSmallPorts project

CBSmallPorts project focuses on energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic area and overall, 10 partners work in this project including SAMK as the project leader and the partners are from different Baltic countries.

The project plans and makes environmentally friendly and energy efficient investments in the small ports as well as marketing those places by participating in different fairs, events and workshops. Also, CBSmallPorts introduces the small ports and the offered services using their social media and by publishing different informative reports and blog posts.

As a trainee I worked in the marketing team of the project for a few months and my tasks were in general, marketing and communication. I wrote a few blog posts which are published in this blog, managed CBSmallPorts social media, designed the layouts of project’s reports, designed and made a basic online platform, etc.

During my working period, all our SAMK internal meetings and all the partner meeting were held online due to the pandemic except a few internal face-to-face meetings which were held in Pori campus. Even though, the meetings were held online, the project proceeded perfectly and except a few inevitable challenges, everything went as planned.

What I learned

Before doing my traineeship, I had no idea what my interest is and what I am going to do after graduation or even what type of job and in what categories I need to look for! But working in the CBSmallPorts team in SAMK and doing marketing and communication related tasks helped me to enter the world of marketing work. I noticed how interested I am in marketing after doing this PT and working in the great environment of SAMK and CBSmallPorts project.

During my training I learned using new software such as Adobe InDesign. I wrote blog posts which are a really good way of marketing and helps the project to be known by more people who are interested. In addition, working on social media pages has the purpose with even more influence. All in all, this experience made my future and my plans clearer to me which would certainly help me to get closer to success and what I am looking to achieve. This experience is a proof of the importance of practical training for students and their future careers.

Text: Sina Khabbazi, Alberto Lanzanova, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Bogdan Enacica, Jussi Sutela

CBSmallports project: energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic region

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has worked on various projects in the Baltic Sea region in order to make this area more climate friendly and also to make boating and sailing more eco-friendly.

SAMK is leading CBSmallPorts project at the moment, with the intention of focusing on energy efficiency of the small ports of Central Baltic (CB) area. This project is making new energy efficiency investments in the small ports of Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Altogether, CBSmallPorts project has been making investments in 15 small ports in Finland, Sweden and Estonia.

The project’s investments have been divided into 6 periods starting from March 2020 and it is scheduled to be done until November 2022 which is the final reporting deadline of the project.

New installed concrete pontoon guest pier in Airisto Marina. Teemu Heikkinen.

CBSmallPorts approach to energy efficiency

CBSmallPorts is making investments in the small ports of the Central Baltic Sea region to improve energy supply to be used efficiently by boaters and small ports owners and it aims to improve energy efficiency by using green technologies which lead to less CO2 emissions.

One of the main fixed costs of the small ports is electricity. Therefore, managing the efficient use of electricity has been the CBSmallPorts project’s center of focus. In order to approach energy efficiency management, the project has done many climate-friendly investments to produce eco-friendly energy such as installing solar panels and to save energy by making different investments such as installing LED lightings in the small ports and there are many environmentally friendly investments still ongoing.

What investments have been done?

Generally, there has been a variety of energy efficiency investments in different small ports in the CB area depending on the ports’ atmosphere and their needs.

Making new piers in some small ports including Dirhami located in Estonia, is a part of CBSmallPorts investments. The idea is that by installing solar panels in the mentioned port, a part of the needed electricity used in the piers will be provided in more energy efficient and sustainable ways.

As it is mentioned, to improve energy efficiency and save energy, the project has provided some small ports with LED light stands, solar light systems, cost effective lighting and smart lighting. Also, the installation process is still ongoing in other small ports which need the mentioned investments.

CBSmallPorts has made major renovations in a few small ports including renovations of two saunas in Seili small port located in municipality of Pargas, Finland. The project’s team has replaced the old wood burning stoves with new and more energy efficient electric ones and one of the saunas has received major renovation where also the walls and the floors were renovated in order to decrease the energy losses. Also, the wastewater of the sauna is now treated in proper wastewater purification plant.

Renovated sauna in Seili small port. Teemu Heikkinen.

To mention the main investments made by CBSmallPorts project in different small ports which are either completely done or they will be completed during the project, LED light stands have been installed in Lennusadam, Estonia, a wind generator in Lõunaranna small port, Estonia, new heat pump based heating system in Kalev yacht club small port, Estonia ongoing installation of solar panels in Roograhu, Estonia, ongoing installation of smart lighting for harbor facilities in Kärdla, Orjaku and Sõru Marinas located in Estonia, walking decks at piers (iron frames / wooden deck maintenance, recast surface of one pier) in Bläse Kalkbruk small port, Sweden, solar energy and lighting as well as water system in Klacksörarna, Sweden, modernized power line and transferred line from air to the underground and to sea bottom across a bay in Keihässalmi small port, Finland, installation of piers and ongoing installation of solar panels in Airisto Marina, Finland, solar power plant and LED lighting services in Sapokka, Kotka, Finland and guest harbor area LED lighting in Tervasaari, Finland.

Part of the renewed walking decks in Bläse Kalkbruk. Leif Ortman.
Service stands installed in Lennusadam, Estonia. Lauri Väinsalu.

Overall, as a summary of what small ports CBSmallPorts project has been working on, the project is investing in 15 different small ports which some of the investments are still ongoing. The small ports are:

• Seili located in Turku, Finland. The investments are complete.
• Airisto located in Turku, Finland. The investments are ongoing.
• Sapokka, Keihässalmi and Tervasaari, all located in South-Eastern Finland. The investments are ongoing.
• Bläse Kalkbruk located in Gotland, Sweden. The investments are complete.
• Klacksörarna located in Söderhamn, Sweden. The investments are ongoing.
• Dirhami, Lennusadam, Lounaranna, Roograhu, Kalev all located in Estonia. The investments are ongoing.
• Kärdla, Orjaku and Soru, all located in Hiiumaa, Estonia. The investments are ongoing.

New ways of cooperating during the pandemic

CBSmallPorts’ project partners were supposed to share their knowledge and experiences during the process of energy efficiency investments and marketing. They had planned to involve each other in planning, decision makings, investments, installations and basically the whole process.

Due to the Covid-19 and the restrictions, this idea was not realized, and the partners were not able to have enough physical meetings and interactions. Also, it caused some delays in component deliveries of e.g., semiconductor components that are used in PV systems i.e., in solar panels. So, the team had to adapt to the new ways of cooperation to advance the investments of the project.

All partners in CBSmallPorts did their best in using online tools to communicate and advance the project and investments. In order to develop the project, they used new ways and gained new skills and experiences which will be useful in the future.

Report on investments

To have a better picture of the investments of the project, CBSmallPorts team has gathered the detail of all the investments and practical works done implementing them to a separate document which will be published during the autumn 2021. The document will be a report on practical work done within investing small ports and best practices for energy efficiency for small ports with investments (technical specifications, tendering, new technologies to use). Through the report, port developers can get a good idea of what kind of investments were done in different small ports, how the procedures went and what were the costs. The report will also present some lessons learned during the investment process.

Text: Sina Khabbazi, Teemu Heikkinen, Hanna Rissanen, Alberto Lanzanova

Green sailing in the Baltic Sea ─
The environmental-friendly collaboration of the CBSmallPorts project and S/Y Fuga

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has been taking environmentally friendly actions in the Central Baltic region by leading several national and international projects over the past few years.

CBSmallPorts is an international project started in June 2020 and led by SAMK with the focus on energy efficiency in the small ports of Central Baltic region as well as marketing activities. The project works on improving energy supply and its efficient use by boaters and small port users in the CB area.

In May 2021, CBSmallPorts started a social media campaign, collaborating with Sailing Fuga. Within this campaign, Sailing Fuga had a sailing trip to the small ports around the Baltic Sea region including selected small ports located in Finland, Estonia, Latvia and Sweden which was split in two parts. In general, the objective of this campaign was to raise awareness on the Central Baltic Sea, energy efficiency and environmentally friendly sailing as well as spreading a survey about energy efficiency of the small ports.

Teemu Heikkinen from CBSmallPorts team meeting with Pellervo Kunnaala from Sailing Fuga

Sailing Fuga collaboration

Sailing Fuga based in Rauma, aims to raise awareness on the Baltic Sea and show a different way of sailing. Sailing Fuga’s team had participated in different projects using environmentally friendly equipment and new sustainable technologies to make sailing safer and eco-friendlier.

In this collaboration project, Sailing Fuga’s main goal was to promote the small ports of CB area by exploring this region and taking pictures and videos for the social media campaign (Facebook, Instagram and YouTube) while sailing with energy efficient equipment to show a different way of sailing. Also, they had a live stream of their sailing adventure on their YouTube channel during the whole journey which gave them the possibility to show their route, share their thoughts on the journey, and to show how to tie the knots, etc.

During the trip, both Sailing Fuga and CBSmalPorts team shared the sailing adventure by posting pictures and videos of CB area and small ports on social media through the whole journey.

Sailing Fuga in Rauma preparing for the journey

The other goal of this collaboration was for Sailing Fuga to spread information about a survey regarding energy efficient services for boaters and small ports owners as well as energy efficient investments in the small ports.

Basically, Sailing Fuga distributed the survey which is still ongoing, and the team also handed out business cards about the project to the small ports’ owners during the journey. The business cards included a description of the project and a link to the survey.

The CBSmallPorts team is collecting data from the small ports and after analyzing the survey the results will be published in a report during the autumn 2022.

Equipment and sponsors

Sailing Fuga had a lot of energy efficient equipment onboard. They had two separate solar power systems including 240Wp panel as well as two 280Wp panels installed for the expedition, so 800Wp solar power in total. They equipped their boat with a UP400 hydrogen generator backup power source and their main engine was the final backup for all the electrical equipment onboard. At last, they equipped the boat with a 700Ah battery bank which was powered by the power generating equipment.

They installed a measuring device powered by Finnish Meteorological Institute (FMI) in order to measure air and the sea’s temperature 24/7 and to automatically send the data based on their locations to FMI.

Overall, Sailing Fuga was provided with a variety of equipment from different energy supplier companies as sponsors. These companies provided Sailing Fuga’s team with the hydrogen generator backup power source, solar panel, battery bank and other environmentally friendly equipment which made their journey eco-friendlier.

Mikko Puolitaival (front) and Pellervo Kunnaala (back, Captain) from Sailing Fuga’s team

The trip

After planning the route and installing the energy efficient equipment onboard, Sailing Fuga started exploring Baltic Sea and the small ports. Sailing Fuga had a two-part sailing trip to the small ports of the CB area. Within each trip, they explored different small ports of the region and returned to Rauma.

Sailing Fuga, sailing from Hanko to Barösund

The first part of the journey was during May 2021 starting from one of the small ports of Rauma. During this trip, Sailing Fuga explored throughout the coast of Southern Finland, Estonia, Latvia, Bornholm (Denmark), Southern Sweden and Åland Islands.

The second part was during the first half of August 2021. During the second trip, they explored the northern parts of the Baltic Sea. As the last destination of the trip, Sailing Fuga visited the small port of Gävle in Sweden and they familiarized with the port and the energy efficient investments which some of them had been made through PortMate project (another Central Baltic project before CBSmallPorts). After visiting Gävle, Sailing Fuga returned to Rauma across the southern part of the Gulf of Bothnia.

Within the exploration of the Central Baltic Sea, Sailing Fuga had to make changes to their plans due to the Covid-19. While visiting small ports of Sweden and Denmark, they were not allowed to get off the boat and get to the shores, so they had to end up rushing and return to Rauma earlier. Also, they had planned to visit southernmost part of the Baltic Sea and sail coasts of Poland and Germany as well but, due to the Covid-19 and restrictions they had to change the plan and skip this part entirely.

Sailing Fuga experience

Overall, the Sailing Fuga experience was a great cooperation and a great opportunity for both Sailing Fuga and CBSmallPorts project to promote small ports of the CB area and improve the marketing of the ports as well as gaining more knowledge about the energy supplies and energy efficiency investments in this region.

For more information:

CBSmallPorts project website

S/Y Fuga website

Authors: Sina Khabbazi, Hanna Rissanen, Teemu Heikkinen, Alberto Lanzanova

Pictures: S/Y Fuga

Kentällä ja käytännössä energiatehokkuutta meriteollisuudelle

Projektityön perusta ovat kenttävierailut. Rauman sataman alueella pyrytti ja tuiskusi 1.2.2018. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Tutkimus- ja kehittämistyöstä voi asiasta sen tarkemmin tietämättömällä olla mielikuva ”hullusta professorista”, joka omassa kammiossaan tutkii ”jotain” ja epäselvästi mutisemalla selittää löydöksistään silmät loistaen. Todellisuudessa TKI-työtä meillä Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdään tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa: kentällä ja käytännössä.

Energian säästämisestä puhutaan paljon julkisuudessa ja sen parissa tehdään ponnisteluita monella sektorilla. Toisaalta uusiutuvan energian lähteitä, kuten aurinkopaneeleita, ilmestyy katukuvaan kiihtyvällä vauhdilla. Satakunta on vientivetoinen maakunta, jossa meriteollisuuden toimijoilla on keskeinen merkitys. Maakunnassa on kaksi pääsatamaa Raumalla ja Porissa. Toisaalta Rauman meriteollisuuspuisto on noussut uuteen kukoistukseensa ja siellä rakennetaan ympäristöystävällisiä laivoja tulevaisuuden tarpeisiin.

Meriteollisuus kuluttaa paljon energiaa, joten siellä on myös paljon energiansäästömahdollisuuksia. Energiansäästö tuo myös kulusäästöjä, kun toimenpiteet tehdään suunnitellusti. Energiaa kuluu satamissa kuljetuskalustossa, kuten trukeissa ja nostureissa, sekä valaistukseen. Teollisuushalleissa energiaa kuluu mm. laitteisiin, lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Toisaalta varasto- ja teollisuushallien katot tarjoavat paljon pinta-alaa aurinkopaneeleille.

Satakuntalaiset merialan yritykset ovat olleet kiinnostuneita energiatehokkuusasioista, niin energiansäästöpotentiaalista kuin uusiutuvasta energiasta. Kokonaisuutta ei ollut kuitenkaan tutkittu ennen SataMari-projektia. SataMari-projektissa työskenneltiin läheisessä yhteistyössä merialan toimijoiden kanssa käyttäen Rauman meriteollisuuspuistoa ja Rauman satamaa pilottialueina. Lopputuloksena projektista tehtiin ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu, jonka oppien pohjalta merialan yritykset voivat lisätä energiatehokkuuttaan ja uusiutuvan energian käyttöään.

”Polku” projekti-ideasta valmiiseen nettipohjaiseen työkaluun vaati paljon kenttätöitä pilottialueilla ja monenlaisia vaiheita ja sattumuksia konkreettisesta työstä. Usein tämä polku jää mukaviksi muistoksi, joita ei sen tarkemmin mihinkään kuvata. Kenttätöissä kaikki ei yleensä mene kuten suunnitellaan, mikä kehittää toimintaa ja tuo lisämausteensa tekemiseen. SataMarin polun varrelta kertyi kokemuksia ja tarinoita, joita esittelemme seuraavassa.

Kenttätyöt aloitettiin tammikuussa 2018 tutustumalla toimijoihin ja heidän toiveisiinsa SataMari-hankkeen teemoissa. Raumalla ei kovinkaan paljon ollut talven aikana lunta tullut, mutta kenttävierailulle Rauman sataman alueelle satuimme vuoden ensimmäiseen kunnon lumimyrskyyn.

Onnistunut kenttävierailu vaikka aurinko ei paistanutkaan. Kuvassa on Petri Lähde (vasemmalla), Teija Järvenpää ja Aleksi Granfors. Aleksi teki projektiin liittyen energia- ja ympäristötekniikan opinnäytetyönsä varastohallin aurinkopaneelien suunnittelusta. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Energiatehokkuuden parantaminen vaatii aina mittaus- ja mallinnustöitä. Kaikkia tarvittavia mittareita ei löydy kaupan hyllyltä vaan ne joudutaan rakentamaan itse. Teollisuushallin lämpötilaprofiilin mittaamiseksi rakennettiin projektityöntekijöiden ja opiskelijoiden toimesta 3 kpl eri pituisia ja toisiinsa liitettäviä köysiantureita. Anturin asentaminen hoidettiin turvallisesti, korkeat paikat huomioiden.

Kampuksella testaamassa köysianturia. (Kuva: Teija Järvenpää)

Vaikka mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan tarkasti, eivät ne aina mene täysin, kuten suunnitellaan. Lämpötilamittauksissa meriteollisuuspuistossa lämpötilaloggerin anturi eli termoparikaapeli oli rispaantunut laitteen puoleisesta päästä niin, että termoparin lämpötilaa mittaava kontakti syntyikin laitteen kylkeen eikä viiden metrin päähän, kaapelin varsinaiseen ajateltuun mittauspäähän. Koska itse mittalaite oli pölysuojassa muovipussissa, tuli mittaustulokset näin ollen pussin sisältä. Virhe huomattiin myöhemmin anturia kalibroitaessa, kun mittapää näytti jääpalahauteessakin huoneenlämpötilaa.

Loggeri mittaamassa suojapussissaan pussin sisältä, ei anturin päästä.

Lämpökamerakuvauksissa kävi niin, että kameran asetukset unohtuivat tarkistaa ja ajateltu hyödyllinen lämpökamerakuvalle rinnakkainen valokuva jäi ottamatta ja saatiin pelkkä lämpökuva. Silläkin pärjäsi, mutta valokuva olisi helpottanut kuvauskohteen paikantamista jälkikäteen. Seuraavalla kerralla muistettiinkin sitten jo tarkistaa asetukset.

Lämpökamerakuvasta näkee lämpövuotokohdat. Ikkunan yläosasta valskaa.

Kenttätöissä tehdään myös paljon dokumentaatiota teemalla ”mitä ja missä”. Käytimme dronea lintuperspektiivin saamiseksi kuviin ja videoihin. Drone, lempinimeltään ”Ukko” meinasi toisinaan lähteä omille teilleen, mutta kokenut ohjaaja sai sen aisoihin. Ukko kävi valmistajan huollossa ja sen jälkeen se on toiminut mainiosti.

Dronella sai kokonaiskäsityksen alueesta ja asennetuista aurinkopaneeleista. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Toisinaan kentällä tulee ulkoisia tekijöitä vastaan. SataMariin koronapandemia vaikutti yllättävällä tavalla. Teollisuushallin korkeussuuntaisten lämpötilaerojen mittauksiin käytiin asentamassa lämpötilaloggeri koronarajoituksia edeltävällä viikolla. Laite mittasi lämpötilaa kahdeksalta eri korkeudelta ja tallensi lämpötilat suunnitellun viikon sijasta lopulta 83 päivän ajalta. Patteritkaan ei oletuksesta huolimatta loppuneet vaan laite mittasi ja tallensi lämpötilan viiden minuutin välein koko jakson. Tästä oli lopulta se hyöty, että samaan mittaussarjaan saatiin näkyviin sekä lämmitys- että kesäkautta. Huomattiin, että kerrostumista ei juurikaan ollut lämmityskaudella, mutta sen sijaan touko-kesäkuussa lämpötila kerrostui korkeassa hallissa selvästi enemmän.

Projektin päätuotoksen, päätöksentekotyökalun tekeminen oli kaikkein pisin polku. Toteuttavalla projektihenkilöstöllä ei ollut alkuvaiheessa tarkkaa ajatusta minkälainen työkalu olisi kyseessä ja minkälaisia päätöksiä sen pitäisi tehdä. Yhteisillä ideatyöpajoissa työkalun muoto ja sisältö alkoivat kuitenkin hahmottua. Matkan varrella palautetta ja ajatuksia toteutuksesta ja toimenpidekorteista kysyttiin ja saatiin myös sidosryhmiltä. Tapaamiset ja vierailut meriklusterin yrityksissä toivat myös lisäsisältöä ja esimerkkejä työkalun toimenpidekortteihin.

Päätöksentekotyökalun hahmottelu alkoi muistilapuilla. (Kuva: Teija Järvenpää)

Valmis energiansäästötyökalu on nyt julkaistu, ja kaikkien vapaassa käytössä! Työkalu energiatehokkaine ratkaisuineen ja uusiutuvan energian käyttövinkkeineen on suunnattu erityisesti meriklusterin yrityksille, mutta myös muut teollisuusalan yritykset ja mikseivät opiskelijatkin voi hyödyntää työkalua. Tutustu työkaluun: https://sub.samk.fi/satamari/.

Valmis SataMari-työkalu on verkkopohjainen sovellus. Siinä on teemoina tilat ja toiminnot ja se sisältää 30 kpl erilaisia ratkaisuja pdf-korttien muodossa.

Vaikka kentällä sattuu ja tapahtuu, lopputuloksena oli tälläkin kertaa konkreettinen työkalu alan toimijoille. Energiaa säästyy ja sitä tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä. SataMari-hanketta (2018–2020) rahoitti Euroopan Aluekehitys Rahasto (EAKR). Lisätietoa SataMari-projektista ja päätöksentekotyökalu: https://sub.samk.fi/satamari/.

Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola, Teemu Heikkinen, Teija Järvenpää ja Petri Lähde

Kuvat: Teemu Heikkinen ja Teija Järvenpää