Yrittäjäksi oppimassa

Teksti: Karla Suvanto ja Marko Mikkola | Kuvat: Yrittäjän koulutusohjelma

Lue lisää yrittäjän koulutuksesta

Istun modernissa luokkahuoneessa. Tavallisten tuolien lisäksi huoneessa on pari nojatuolia ja nurkassa lojuu säkkituoli. Katsellessani ympäri näen parikymppisiä opiskelijoita. Tai hetkinen, ainakin puolet näistä ovat hyvinkin päälle nelikymppisiä. Yksi vauvaperhekin löytyy. Mikäs paikka tämä on?

–Menossa on Yrittäjän koulutusohjelman toisen vuosikurssin oppitunti Satakunnan ammattikorkeakoulussa, vastaa Susanna Aaltonen. Meitä on täällä aika moneen junaan, hän naurahtaa. Itse hain tähän koulutusohjelmaan, koska halusin jatkaa isäni yritystä ja saada samalla tradenomin tutkinnon. Yrittäjyys on aina kiehtonut vastuullaan ja haasteillaan. Parasta opinnoissa on ollut verkostoituminen ja mahtaviin ihmisiin tutustuminen, sekä se, että opintoja saa tehdä omassa tahdissa. Yritysideaakaan ei välttämättä tarvitse olla valmiina, kunhan asennetta yrittäjyyteen löytyy.

Samoilla linjoilla ovat Jani Koivunen, Johanna Peuhkuri, sekä Tuulia Koivisto.

– Opintojen mukauttaminen omia tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi on ihan huippua, sanoo autonasentajaksi aiemmin valmistunut Tuulia. Hänenkin perheellään on yritys, jossa hän työskentelee aina kun ehtii. Sen sijaan Janin ja Johannan tavoitteena on jonain päivänä perustaa oma yritys.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua, sanoo Jani. Hain koulutusohjelmaan, sillä halusin myös tutkinnon osaamisestani.

Katselen lisää ympärilleni. Opettaja puhuu luokan edessä. Kun katson tarkemmin, huomaan, ettei hän ole ainoa luokassa oleva opettaja. Itse asiassa heitä on luokassa viisi. Onko tämä tyypillistä juuri tälle koulutusohjelmalle?

– Kyllä, opetus eroaa muista Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusohjelmista nimenomaan tiimipedagogiikan ansiosta, toteaa koulutusohjelmasta vastaava lehtori Pia Marjanen. Lisäksi opetussuunnitelma on pyritty laatimaan siten, että opiskelija pystyy halutessaan luotsaamaan omaa yritystään opintojensa ohella ja myös suuntaamaan opintojaan omaa yritystä hyödyttävästi.

– Mielestäni juuri tämän tyyppistä koulutusta tarvitaan. Uskon, että tulevaisuudessa opettajan roolin tulee olla enemmän oppimisen ohjaamisessa ja puitteiden luomisessa. Tähän koulutusohjelmaan halusin lähteä opettamaan, koska olen aina ollut myös heittäytyjä ja uusi kiinnosti. Koulutusohjelmassa on mahtava muu opetustiimi, jossa on monipuolista osaamista ja upea henki.

No entäs se vauvaperhe sitten? Miten pikkulapsiarjen ja opiskelun voi yhdistää?

– Ihan mainiosti, vastaa Toni Hietala. Olemme molemmat vanhemmat myös palkkatöissä ja meillä on lisäksi omat toiminimet musiikkialalla. Opiskelu on todella virkistävää, kun tapaa uusia eri ikäisiä ja eri taustaisia ihmisiä oman työn ulkopuolelta. Lisäksi opiskellessa vahvistuu luotto omaan tekemiseen myös yritysasioissa.

Seinänvierustalla istuu kaksi pidemmän linjan yrittäjää, Anne Määttänen ja Jari Taimi. Anne toimii yrittäjänä tapettien maahantuontiyrityksessä ja lähti koulutusohjelmaan mukaan kehittääkseen itseään ja saadakseen lisäkoulutusta. Jari on SataCom Oy:n toimitusjohtaja, sekä lisäksi hallituksen puheenjohtaja useammassa yrityksessä. Yhdestä asiasta nämä kaksi yrittäjää ovat yhtä mieltä: yrittäjyys lähtee aina ihmisestä itsestään, eikä sitä oikeastaan voi opiskella. Vaikka yrittäjän koulutusohjelmasta saa eväitä yrittämiseen, yrittäjyys tulee aina omasta sydämestä.

– Uusien asioiden opiskelu on mielenkiintoista ja jos ei ole, niin sitten mennään siitä, mistä aita on matalin. Kun on paljon puuhaa, pitää olla armollinen itselleen, toteaa Jari.

On mahtavaa olla aivan erilaisessa ympäristössä, missä normaalisti olen. Aivan kuin olisin lomalla, hän nauraa.

– Osa opiskelijoista käy Porissa opiskelemassa muualta käsin. Näihin reissaajiin kuuluu myös tamperelainen Esa Voitto Ravantti. Hänen tavoitteenaan on tulevaisuudessa perustaa itse yritys tai ostaa jo toimiva yritys.

– Haluan kannustaa kaikkia vähän vanhemmallakin iällä opiskelemaan, Esa sanoo. Olen itse 56-vuotiaana ammatinvaihtajana saanut uuden mahdollisuuden elää mielenkiintoista elämää ja oppinut kosolti uusia asioita. Hienointa koulutuksessa on ollut oppia oppimaan ja päästä mukaan seuraamaan tulevaisuuden teknologioiden ja opetusmenetelmien esiinmarssia.

Kysyn vielä Pialta, millaista on opettaa näin heterogeenistä porukkaa.

– Opiskelijoiden erilaiset taustat ja ikähaitari ovat erittäin hyvä asia, sillä siitä kumpuaa mielenkiintoisia keskusteluja ja oppimista tapahtuu näin ollen myös opiskelija-opiskelija- sekä opiskelija-opettaja -akselilla. Haastavinta on lunastaa ydinlupauksemme eli pystyä tarjoamaan mahdollisuus opiskella myös yrittäjyyden tai työssäkäynnin ohella. Näiden kahden vuosikurssin perusteella voin sanoa ylpeydellä, että meidän koulutusohjelmassamme opiskelevat ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia, ennakkoluulottomampia, kunnianhimoisempia ja määrätietoisempia kuin muut. Tämä on toki oma subjektiivinen mielipiteeni, eikä pohjaudu tutkimustietoon.

INFO:

  • Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrittäjän koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.
  • Koulutuksesta valmistuu tradenomiksi ja opiskella voi myös yrittämisen tai työssäkäynnin ohella.
  • Pääsykoevalinnan tekee tekoäly ja pääsykoekurssi itsessään kerryttää opintopisteitä, jotka hyväksiluetaan koulutusohjelman opintoihin.
  • Hakuaika Yrittäjän koulutusohjelmaan on 20.3.2019-3.4.2019.

 

 

SAMKissa tehtävää ympäristötyötä kehitetään opiskelijavetoisesti

Osallistuimme Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksolle keväällä 2018. Emme aluksi osanneet odottaa opintojaksolta mitään erityistä, mutta se avasikin hienon mahdollisuuden päästä kehittämään SAMKissa tehtävää ympäristötyötä. Samalla saamme kehitettyä myös ammattiosaamistamme. 

Mistä kaikki sai alkunsa? SAMK ryhtyi Porin kaupungin ilmastokumppaniksi syksyllä 2017 sitoutuen näin vähentämään myös hiilidioksidipäästöjään.  Keväällä 2018 järjestettyyn Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksoon kuului laaja ryhmätyö, jossa päämääränämme oli kehittää ilmastositoumuksen tavoitteiden toteuttamista käytännössä. 

Ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.

Ryhmätyössä ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.  Opintojakson lopussa esitimme työmme ohjaaville opettajille hieman epävarmoina tuotoksestamme. Opettajat olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä ja halusivat ehdottomasti, että esittäisimme työmme myös SAMKin johtoryhmälle. Aluksi epäröimme, mutta ohjaavien opettajien kannustuksesta päätimme kuitenkin sopia tapaamisen johtoryhmän kanssa.  

Johtoryhmä hyväksyi valmistelemamme ympäristöpolitiikan

Toukokuun 8. päivä odottelimme kokoushuoneen ulkopuolella vuoroamme. Yksi kerrallaan johtoryhmän jäsenet astelivat kokoushuoneeseen ohitsemme ja kohta meidätkin kutsuttiin sisään samaiseen kokoushuoneeseen. Jännitimme kaikki, vaikka olimmekin valmistelleet esityksemme hyvin. Käytimme esitykseen reilut viisi minuuttia ja tämän jälkeen oli hetken hiljaista. Johtoryhmä taputti meille ja otti ehdotuksemme positiivisesti vastaan. Rehtorin mukaan olimme tehneet todella hyvää työtä ja johtoryhmä hyväksyikin valmistelemamme ympäristöpolitiikan yksimielisesti. Myös ehdotuksemme ympäristötyöryhmän perustamisesta ja verkkosivuille lisättävästä Ympäristö-osiosta hyväksyttiin.  

Kokouksen jälkeen olimme erittäin tyytyväisiä tekemäämme työhön ja johtoryhmälle pidettyyn esitykseen. Samalla viikolla saimme vielä ohjaavilta opettajilta kirjallisen palautteen sekä arvosanat omien ja vertaisarvioiden perusteella. Vaikka opintojakson alussa ryhmäytyminen oli hankalaa, lopulta saimme opintojaksolta erittäin arvokkaita kokemuksia.  

Halusimme jatkaa asioiden viemistä eteenpäin

Opintojakson jälkeen keskustelimme ryhmän sisällä ja lopputuloksena me kolme halusimme jatkaa johtoryhmässä hyväksyttyjen asioiden viemistä eteenpäin. Kerroimme ohjaaville opettajille halustamme jatkaa projektin parissa ja he suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti.   

Tämän kesän aikana olemme lisänneet SAMKin verkkosivuille Ympäristö-osion yhdessä SAMKin viestinnän kanssa. Osiosta löytyy ympäristöpolitiikka sekä tietoa ilmastokumppanuudesta ja muusta SAMKissa tehtävästä ympäristötyöstä.  Tällä hetkellä suunnittelemme ympäristötyöryhmän rekrytointia. Ympäristötyöryhmä tulee koostumaan seitsemästä jäsenestä, joista neljä on eri alojen opiskelijoita ja kolme henkilökunnan jäseniä. Olemme täynnä intoa ja ideoita, joita saamme nyt toteuttaa omatoimisesti!   

Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi.

Tiimissämme on kolme jäsentä, jonka vuoksi erilaisia ideoita syntyy koko ajan. Välillämme vallitsee luottamus ja tiedämme, että yhdessä saamme asioita aikaiseksi. Johtoryhmä toivoi, että ympäristötyötä kehitetään jatkossakin opiskelijavetoisesti. Toivottavasti siis saamme rekrytoitua tulevaan ympäristötyöryhmään innostuneita opiskelijoita. Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi. Yksi tietää enemmän esteettömyydestä, toinen viestinnästä ja kolmas ymmärtää miten esimerkiksi vesijärjestelmät toimivat.   

Katso Ympäristö-osio SAMKin verkkosivuilla.

SAMK Mia Heinonen kuva Kristiina KortelainenMiia Heinonen  

Valmistuin energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä työskentelen SAMKin WANDER Vesi-instituutti -tutkimusyksikössä projektitutkijana.  

 

 

 

Olen kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Aloittelen juuri opinnäytetyötäni ja työskentelen ympäristötarkastaja-harjoittelijana Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluissa.  

 

 

 

Opiskelen energia- ja ympäristötekniikkaa neljättä vuotta. Työskentelen nyt toista kesää Lassila & Tikanojan vaarallisen jätteen terminaalilla Porissa.  

Kuvat: Kristiina Kortelainen

ALL IN PITCH -yritysideakilpailu saa nuoret heittäytymään ja kokeilemaan yritysideansa kantavuutta

 

Porin Terveystalon yksikönjohtaja Kimmo Laakso haastatteli tuomaristoon kuuluvia Tomi Lähdeniemeä (Satakunnan Kansa), Jani Vikkulaa (Kauppahuone Riveri), Jari Taimia (SataCom), Matti Ratsulaa (Ratsula) ja Kari Ollilaa (Finnish Business Angels).

ALL IN Pitch on Satakunnan yrittäjäpalveluyhdistys Enterin, Länsi-Suomen Osuuspankin ja ALL IN -verkoston yhdessä järjestämä yritysideakilpailu, jossa on kolme sarjaa: ammatillinen toinen aste, korkea-aste ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sarja. Pitchaus-kisassa haastetaan oma mukavuusalue ja hypätään lavalle pitämään perinteinen hissipuhe ja saadaan siitä tuomariston palaute. Jokainen lavalle nousija on voittaja.

Pitchaus-kilpailu etenee monivaiheisesti: kaikki halukkaat opiskelijatiimit osallistuvat oppilaitoskohtaisiin alkukarsintoihin. Alkukarsinnoista parhaat tiimit etenevät semifinaaliin, joka järjestetään Satakunnan suurimmassa kauppakeskuksessa. Siellä kunkin sarjan parhaimmat tiimit esittävät ideansa paikalla olevan yleisön edessä. Kaikki pitchaukset videoidaan. Finaaliin pääsijät valitsee raati, johon kuuluu paikallisten yritysten johtoa. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluivat Kari Ollila, Jari Taimi, Tomi Lähdeniemi, Jani Vikkula ja Matti Ratsula. Semifinaalin ja finaalin välissä opettajien on mahdollista tsempata opiskelijoitaan sekä tiimien hioa esitystään. Finaaliin valitaan kaksi tiimiä kustakin sarjasta.

SAMKilaisen musiikinopettaja Karla Suvannon improkortit palkittiin yhtenä vuoden parhaista yritysideoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilpailun alkukarsinnat järjestettiin kussakin oppilaitoksessa erikseen. SAMKista kilpailuun ilmoittautui kolme opiskelijaa.  Kauppakorkeakoulussa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua alkukarsintaan Johdatus yrittäjyyteen -kurssin kautta. Ammatilliselta toiselta asteelta opiskelijoita kisassa oli kuusi joukkuetta ja lisäksi yksi 10-vuotias.

Semifinaali ja finaali järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksen tapahtumalavalla. Tänä vuonna semifinaalin 12 esityksestä finaaliin valittiin kuusi kilpailijaa elinvoimaisen yritysidean perusteella. Finaalissa kolme parasta palkittiin kukin 1500 euron stipendillä.

Kilpailun kolme parasta ideaa vuonna 2017 olivat:

  • Karla Suvanto, SAMK, Improkortit -tuote
  • Momentum, Turun kauppakorkeakoulu, Pori, Old but Gold -mobiilisovellusidea
  • Fanni Kyösti, lastenhoitaja-mobiilisovellusidea

Tuomaristo nosti esiin, että kilpailun ideoiden taso oli noussut huimasti vuodesta 2016. He perustelivat voittajakolmikon valintaa seuraavasti: Karlan esitys improkorteista oli vakuuttava ja hän on omasta tarpeestaan kehittänyt hienon tuotteen tukemaan musiikin oppimista ja musiikin opiskelun pitkäjänteisyyttä. Tuote on skaalattavissa ja se on mahdollisuus toteuttaa myös puhelinsovelluksena. Karla Suvanto työskentelee musiikinopettajana ja opiskelee ensimmäistä vuottaan SAMKin Yrittäjän koulutusohjelmassa.

Momentumin Old but Gold -idea tarjoaa hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ikäihmisille. Momentumin palkitsemiseen vaikutti idean tuoreus ja omaperäisyys sekä sen ajankohtaisuus.

Fanni Kyösti esitti idean lastenhoitaja -mobiilisovelluksesta, mikä tarjoaisi lastenhoitoapua tarvitseville kanavan. Tämän kanavan kautta voisi varata ja saada tietoa tarjolla olevista hoitajista. Idea oli alun perin Sataedun opiskelijaryhmän, joka jätti idean kehittämisen kesken. Kisassa menestynyt ponteva kymmenvuotias Fanni halusi viedä ideaa eteenpäin ja jatkojalostaa sitä. Tällä sinnikkyydellä kilpailun kuopus myös nousi kisan mustaksi hevoseksi ja vei stipendin monen muun hyvän idean edestä. Raati kehui, että tämän tyyppisiä nuoria Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: työteliäitä ja periksiantamattomia heittäytyjiä, jotka eivät epäröi viedä hyviä ideoita maaliin.

Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. He saivat yli neljäsosan yleisöäänistä hennatatuointeihin ja muihin kehonmuokkausmenetelmiin perustuvalla ideallaan.

Yleisön suosikki HotInk toteutti pitchauksen mukaansatempaavasti

Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää parasta hissipuhetta. Yleisö olikin aktiivisesti mukana ja ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 416. Niistä paras esitys keräsi lähes neljänneksen. Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. Heidän ideansa oli toteuttaa väliaikaisia kehonmuokkauksia henna-, tussi-, timantti- ja maalausmentelmillä.

Tuuli ja Heidi herättivät yleisön kiinnostuksen tuomalla lavalle miesmallin, jonka kasvot oli koristeltu fantasiatyyliin. Esitys rakentui draamallisesti erinomaisesti: alkukiinnostuksen herättämisen jälkeen HotInk jatkoi esitystään tuomalla esille faktoja kuinka paljon tällä hetkellä ihmiset haluavat joko muuttaa jo ottamiaan tatuointeja tai hankkiutua niistä eroon. Hennatatuoinnit ja muut kehonmuokkausmenetelmät antavat mahdollisuuden toteuttaa omat kuvat niin, että niitä voi vaihdella vaikka kuukausittain. Nämä menetelmät antavat mahdollisuuden piirrättää ihoonsa kuvia sesongin tai juhlan mukaan. Mielenkiinto säilyi esityksessä loppuun saakka, sillä esiintyjillä oli positiivinen ote yleisöön ja sitä mukaa kun Tuuli ja Heidi esittelivät eri menetelmiä, he myös havainnollistivat niitä mallinsa avulla. Esityksen jälkeen oli mielenkiinto herätetty, ja monella mielessä, että tuotahan pitää kokeilla. Ja sehän on hyvän hissipuheen merkki: se herättää kiinnostuksen ja aikaansaa toimintaa.

ALL IN Pitch on koettu hyväksi tavaksi saada opiskelijoita kokeilemaan oman ideansa ja esityksensä toimivuutta ja tehoa. Parhaimmillaan opiskelija oppii itsestään ja vahvuuksistaan jotain olennaista.

Satakuntalaisille nuorille suunnattu yritysideakilpailu järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa perjantaina 10.11. toista kertaa.

 

Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN käynnistyi vuoden 2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Kiihdyttämöön osallistuvat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja Winnova sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Yritysideakilpailu ALL IN PITCH on yksi ALL IN -yrityskiihdyttämössä kehitetyistä yrittäjyysopetuksen toimintamalleista.

Kuvat: Pia Marjanen

 


 

 

 

 

Pia Marjanen

Kirjoittaja toimii SAMKissa myynnin ja markkinoinnin lehtorina sekä mentorina yrityskiihdyttämössä.

 

Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä

Matkailuliiketoiminta panostaa Itämeren alueen kehittämiseen. Olemme ottaneet napakoita askelia matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä toiminnan kansainvälistämiseksi. Ensin saatiin rahoitus Itämeren alueen Central Baltic -rahoitusohjelmasta Boosted-hankkeelle. Siinä luodaan SAMKin johdolla Itämeren alueelle yhteinen matkailualan liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus. Partnereita meillä on viisi.

SAMKin restonomiopiskelijat pääsevät opiskelemaan tätä koulutuskokonaisuutta matkailun uudessa kansainvälisessä koulutusohjelmassa ensi vuonna. Partneriverkosto myös syventää opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvää yhteistyötä: ihan ensimmäiseksi Vidzemen ammattikorkeakoulusta Latviasta on tulossa opettaja viikoksi SAMKiin – ja vastavuoroinen kutsu on saatu Latviaan.

Boostedin hyvistä kokemuksista innostuneina päätimme aloittaa vihreään yrittäjyyteen liittyvän täydennyskoulutuspaketin suunnittelun Itämeren alueen yrittäjille. Aihealueen valinta oli meille itsestään selvä, koska olemme tehneet paljon kehittämistoimenpiteitä maaseutu-, luonto- ja green care -yrittäjien ja muiden alan kehittäjien kanssa.

Itämeren alueen kiinnostavimmat vihreän kasvun mahdollisuudet liittyvät meidän mielestämme luontomatkailuun, green careen ja käsityöläistuotantoon.

Toivomme, että hankkeessa on myös mahdollisuus lisätä suuren yleisön ja tulevien yrittäjien kiinnostusta vihreää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Tätä vihreään yrittäjyyteen liittyvän koulutuspaketin suunnittelua ja toteuttamista varten jätimme jo helmikuussa hakemuksen Boostedista tuttuun Itämeren alueen Central Baltic -ohjelmaan. Hakuprosessi on kaksivaiheinen ja hakuprosessin toiseen vaiheeseen liittyvä suunnittelu käynnistettiin tämän vuoksi Viron Pärnussa 25.4.2017.

SAMK luontomatkailu Merikarvia
Itämeren alueen luontoresurssien vastuullinen hyödyntäminen luo kasvun mahdollisuuksia mikroyrittäjille. Kuva Susanna Uolia.

Tässä toisessa vaiheessa teimme päätöksiä korkeakoulujen rooleista hankkeissa. Lisäksi suunnittelimme pedagogisia ratkaisuja suurella intohimolla, olemmehan kaikki myös opettajia. Koulutuspaketti tullaan toteuttamaan verkko-opintoina, joita höystetään lähipäivillä. Yrittäjien kannalta verkostoituminen, osaamisen jakaminen ja henkilökohtainen palaute ovat tärkeitä asioita, joten ne tulee ottaa huomioon koulutuksen toteuttamisessa.

Pohdimme myös pitkään, miten toteutamme sen, että yrittäjät pääsisivät verkostoitumaan Itämeren alueella muiden koulutukseen osallistuvien yrittäjien kanssa. Tätä lähdimme kukin tahoillamme pohtimaan, kun antoisa, mutta jokseenkin tiivis päivä oli ohi.

Otsikkokuva: Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä: SAMK, Tarton Yliopisto, Vidzemen ammattikorkeakoulu ja Södertörnin yliopisto. Kuva Jaana Ruoho.

JaanaRuoho SAMK

 

Jaana Ruoho

Kirjoittaja toimii SAMKissa lehtorina ja projektipäällikkönä matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä.

Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään

Pk-yrittäjä, miten markkinoit yritystäsi? Tällaisen kysymyksen esitti aikoinaan oma esimieheni minulle valmistautuakseni yritysjohdon kanssa keskusteluun markkinoinnista ja omasta myytävästä tuotteesta.  Omalla kohdalla tuo kysymys vie yli kahden vuosikymmenen taakse, mutta kysymys on edelleen ajankohtainen.

Jatka lukemista ”Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään”