Avainsana: hiilineutraali

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - GeneralAvainsanat ,

Kohti hiilineutraalia ammattikorkeakoulua, missä tilanteessa SAMK nyt?

Hiilineutraalius kuulostaa ensikuulemalta melko yksinkertaiselta tavoitetilalta. Päästöjä syntyy korkeintaan sen verran kuin niitä poistetaan ilmakehästä. Yritysten ja organisaatioiden todellinen päästövähennystyö ei kuitenkaan ole ollenkaan noin yksiselitteinen. Jotta tavoitteita voidaan ylipäätään asettaa, on ensin määriteltävä, mitä toimintoja ja päästöjä tarkasteluun sisällytetään, miltä vuodelta laskenta tehdään ja millä tavalla mahdolliset jäljelle jäävät päästöt käsitellään. Tämä rajauksen ja tavoitteiden täsmentämisen tarve näkyy myös ammattikorkeakoulujen yhteisessä ilmastotyössä.

Arenen vuonna 2026 päivittämässä kestävyysohjelmassa ammattikorkeakoulut sitoutuvat jatkuvaan hiilijalanjäljen vähentämiseen. Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osalta tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle nettonollaa vuoteen 2030 mennessä. Scope 3 -päästöille asetetaan puolestaan ammattikorkeakoulukohtaiset vähennystavoitteet päästökategorioiden olennaisuuden ja todennettavien toimenpiteiden perusteella. Scope 1 ja Scope 2 -kategorioita tarkastellaan yleensä ensin, sillä ne sisältävät organisaation suorat päästöt ja niiden vähentämiseen voidaan vaikuttaa nopeammin ja helpommin kuin Scope 3 -kategoriaan ja ne toimivat näin hyvänä välitavoitteena.

Siksi kysymykseen siitä, kuinka lähellä SAMK on hiilineutraaliutta, voidaan antaa kaksi hyvin erilaista vastausta. Tarkastelemme aihetta kahdessa blogitekstissä. Tässä ensimmäisessä keskitymme SAMKin suoriin päästöihin ja ostetun energian päästöihin eli Scope 1- ja Scope 2 -luokkiin, joiden osalta tavoite on jo varsin lähellä. Toisessa tekstissä tarkastelu laajennetaan koko toiminnan arvoketjuun eli Scope 3 -päästöihin, joiden vähentämisessä varsinainen työ on vasta alkanut.

Mitä hiilineutraalius oikeastaan tarkoittaa?

GHG-protokolla jakaa organisaation kasvihuonekaasupäästöt kolmeen luokkaan. Scope 1 sisältää organisaation omistamista tai hallitsemista lähteistä syntyvät suorat päästöt. Scope 2 kattaa ostetun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Scope 3 sisältää muut arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, kuten hankinnat, liikematkat, kuljetukset, jätteet sekä polttoaineiden ja energian tuotantoketjujen päästöjä. Päästöjen jakaminen kolmeen luokkaan antaa laskennalle rakenteen, mutta se ei yksistään ratkaise sitä, millä ehdoin organisaatiota voidaan kutsua hiilineutraaliksi.

Hiilineutraaliudelle ei ole ollut yhtä yksiselitteistä teknistä määritelmää. Veli-Matti Tikkanen toteaa hiilineutraaliusväittämien markkinointia käsittelevässä artikkelissaan, että määritelmät eroavat muun muassa siinä, mitä kasvihuonekaasuja ja toimintoja laskentaan sisällytetään. Luotettava väite edellyttää siksi vähintään väittämän kohteen ja rajauksen avaamista, kattavaa päästölaskentaa sekä ensisijaisesti omien ja arvoketjun päästöjen vähentämistä.

Rajaus Scope 1- ja Scope 2 -päästöihin ei ole myöskään poikkeuksellinen. Esimerkiksi vapaaehtoisen VSME-standardin perusmoduulissa kasvihuonekaasupäästöistä raportoidaan Scope 1- ja sijaintiperusteiset Scope 2 -päästöt, kun taas Scope 3 -päästöjen raportointi on erillinen kokonaisuus. Myös GHG-protokollan Corporate Standardissa Scope 1 ja 2 muodostavat organisaatiotason päästöraportoinnin vähimmäislaajuuden. Tämä tekee Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä perustellun ensimmäisen tarkastelutason, vaikka koko organisaation ilmastovaikutuksen tai hiilineutraaliuden arviointi edellyttää laajempaa tarkastelua.

Pelkkä ilmaus ”SAMK on hiilineutraali” jäisi siis liian epätarkaksi. Täsmällisempiä ilmaisuja ovat esimerkiksi:

  • Kuinka lähellä nollaa SAMKin Scope 1- ja markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt ovat ja milloin?
  • Kuinka paljon SAMKin kaikkien kolmen päästökategorian päästöt ovat vähentyneet vertailuvuodesta?
  • Mitkä päästölähteet on laskettu mukaan ja mitä rajauksen ulkopuolelle jää?
  • Perustuuko tavoite todellisiin päästövähennyksiin, hiilenpoistoihin vai organisaation ulkopuolelta ostettuihin kompensaatioihin?

SAMKin suorat ja energian päästöt ovat jo pieni osa kokonaisuutta

SAMKin nykyisessä hiilijalanjälkilaskennassa SAMKin suorat ja ostetun energian päästöt, eli Scope 1- ja Scope 2 -päästöt muodostavat hieman yli kymmenesosan kokonaispäästöistä (kuva 1). Scope 1 -luokassa päästöjä syntyy tällä hetkellä etenkin SAMKin käytössä olevista bensiini- ja dieselautoista. Niiden osuus koko hiilijalanjäljestä jää alle puoleen prosenttiin.

SAMKilla käytössä olevat, liisatut sähköautot eivät aiheuta ajon aikana suoria (Scope 1) pakokaasupäästöjä, mutta niiden käyttämän sähkön tuotannosta syntyy Scope 2 -päästöjä ja energian tuotantoketjusta lisäksi Scope 3 -päästöjä. Näin ollen laskentamallin mukaan sähköautojenkaan käyttö ei ole täysin päästötöntä.

GHG-protokollan mukaan leasingomaisuuden luokittelu voi vaihdella Scope 1, 2 ja 3 välillä sen mukaan, millä periaatteella organisaatioraja määritellään ja millainen vuokrajärjestely on kyseessä. Esimerkiksi omien autojen käyttö kuuluu Scope 1 -kategoriaan, mutta leasingautot voivat kuulua joko Scope 1- tai Scope 3 -kategoriaan. SAMKissa autojen osalta rajaus on tehty toiminnallisen määräysvallan mukaan, sillä SAMK määrää niiden käytöstä ja pystyy vaikuttamaan käytönaikaisiin päästöihin.

Kuva 1. SAMKin päästöjen jakautuminen eri Scope-kategorioihin

Loppuosa SAMKin Scope 1- ja Scope 2 -kategorioiden päästöistä liittyy ostettuun energiaan. Porin kampuksella energiatehokkuutta on jo parannettu monin keinoin. Lämmityksessä hyödynnetään lämpöpumppuja, valaistusta ja ilmanvaihtoa ohjataan käytön perusteella ja tiloja käytetään tehokkaasti. Raumalla kehitys on etenemässä samaan suuntaan, mutta kaikilla kampuksilla vastaavat ratkaisut eivät vielä toteudu yhtä tehokkaasti.

Seuraava askel voisi teknisesti vaikuttaa helpolta: hankitaan kaikille kampuksille alkuperältään varmennettua uusiutuvaa sähköä ja vähäpäästöistä lämpöä. Jos energiasopimukset täyttävät käytetyn laskentaohjeen laatuvaatimukset, SAMKin markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt voivat pienentyä huomattavasti. Samalla tulisi raportoida avoimesti myös sijaintiperusteiset (eli alueen keskimääräiseen energiantuotantoon perustuvat) Scope 2 -päästöt, jotta energian todellinen paikallinen tuotantorakenne ei katoa näkyvistä. Lisäksi energian tuotantoketjun elinkaaripäästöjä syntyy edelleen Scope 3 -kategoriaan.

Ratkaisut eivät myöskään ole täysin SAMKin omissa käsissä. SAMK toimii vuokratiloissa, joten energiaan, rakennustekniikkaan ja kiinteistöjen käyttöön liittyvät muutokset vaativat yhteistyötä kiinteistönomistajien ja muiden sopimusosapuolten kanssa. Tämä ei poista SAMKin vastuuta, mutta muuttaa keinovalikoimaa. Omien investointien lisäksi tarvitaan tavoitteita vuokrasopimuksiin, yhteistä seurantaa sekä aktiivista vaikuttamista tilojen omistajiin.

Scope 1- ja markkinaperusteisten Scope 2 -päästöjen osalta SAMK voisi siis päästä hyvin lähelle nollaa. Tavoitetta olisikin täsmällisempää kuvata juuri näin sen sijaan, että käyttäisi koko organisaatiosta yleistä hiilineutraaliusväitettä. Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentäminen on kuitenkin vasta osa kokonaisuutta. Lähes 90 prosenttia SAMKin hiilijalanjäljestä syntyy arvoketjussa, jossa päästöjen vähentäminen on huomattavasti vaikeampaa. Tätä tarkastellaan blogitekstin toisessa osassa.

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa SAMKin ympäristövastuullisuutta käsittelevässä tekstisarjassa.

Lähteet:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2026). Ammattikorkeakoulujen kestävyysohjelma 2026–2030. Haettu 15.9.2026. Ammattikorkeakoulujen-kestavyysohjelma-2026-2030.pdf

European Commission. (2025). Commission Recommendation (EU) 2025/1710 of 30 July 2025 on a voluntary sustainability reporting standard for small and medium-sized undertakings. Official Journal of the European Union. Haettu 15.9.2026. EUR-Lex – 32025H1710 – EN – EUR-Lex

Tikkanen, V.-M. (2023). Päästökompensaatioon perustuvien hiilineutraaliusväittämien markkinointi. Defensor Legis, 1/2023, 73–92. Haettu 15.9.2026. Tikkanen, Veli-Matti: Päästökompensaatioon perustu… | EDILEX

World Resources Institute, & World Business Council for Sustainable Development. (2004). The greenhouse gas protocol: A corporate accounting and reporting standard (Rev. ed.). Haettu 15.9.2026. ghg-protocol-revised.pdf

World Resources Institute, & World Business Council for Sustainable Development. (2004). Categorizing GHG emissions associated with leased assets: Appendix F to the GHG Protocol Corporate Standard. Haettu 15.9.2026. Dealing with Leases

SAMKin prosenttiosuudet ja kampuksia koskevat tiedot perustuvat organisaation omaan hiilijalanjälkilaskentaan ja tässä kirjoituksessa kuvattuihin nykytilatietoihin.

Teksti: tutkijalehtori Sanna Lindgren

Artikkelikuva: Elsa Penttilä / Satakunnan Biolaakso

Artikkelikuvan kuvateksti: Vähäpäästöinen energia on askel kohti hiilineutraaliutta. Scope 1- ja 2-päästöihin rajattu näkymä näyttää kuitenkin vain osan SAMKin hiilijalanjäljestä.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat , ,

SYKEn 25-vuotislahja Canemurelta maakunnille

Kiitoksena sitoutumisesta haastavaan päästövähennystavoitteeseen, SYKE antoi Hinku-kunnille ja -maakunnille 25-juhlavuotensa kunniaksi paketit, joissa on kuntakohtaista tietoa ja työkaluja jatkuvan ilmastotyön tueksi. Paketit jaettiin myös Canemure-maakunnille.

Paketeista löytyy tietoa Hinku-verkoston, maakuntien ja niiden kuntien (Hinku ja muut) päästökehityksestä, sekä ilmastonmuutoksen hillinnän eri indikaattoreista ja niiden kehityksestä kunnissa ja maakunnissa. Nämä tiedot helpottavat kuntien edistymisen seuraamista ja vertaamista kohti yhteisiä päästövähennystavoitetta.

Satakunnan paketissa on kaaviot jokaisen kunnan päästökehityksistä sektoreittain, joista tähän tekstiin on nostettu koko Satakunnan ja Porin kaaviot. Päästöt on laskettu Hinku-laskennalla, joka on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, josta on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Satakunnan 17 kunnasta neljä ovat Hinku-kuntia: Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Rauma. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta ja Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Lisätietoa Hinku-kunnista ja kriteereistä löytyy Hiilineutraalisuomi.fi sivulta.

Seuraavassa kaaviossa näkyy Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosilta 2005–2018. Hinku-laskennan mukaan kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 1 713,6 kt CO2e, joka on 30 % vähemmän vuoteen 2007 verrattuna. Asukasta kohden vuonna 2018 päästöt olivat 7,8 t CO2e, mikä tarkoittaa 27 % vähennystä vuoteen 2007 verrattuna. Taulukosta on selkeästi havaittavissa, että Satakunnassa eniten päästöjä tulee tieliikenteestä samoin kuin muualla Suomessa. Tämänhetkistä ja tulevaisuuden ilmastotyötä ajatellen juuri tieliikenteessä on suurin päästöjen vähennyspotentiaali, kun siirrytään fossiilisten polttoaineiden käytöstä esimerkiksi sähköisiin kulkuvälineisiin ja panostetaan julkiseen liikenteeseen. Kaaviosta näkee, että Satakunnassa tuulivoima on alkanut vaikuttaa vähentävästi päästöihin vuodesta 2013 ja sen määrä on joka vuosi ollut kasvussa.

Seuraavassa kaaviossa on Porin kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Porista tuli Hinku-kunta vuonna 2016. Kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 495,5 kt CO2e ja siinä on tapahtunut 39 % päästövähennys vuodesta 2007. Asukasta kohden päästöt vuonna 2018 olivat 5,9 t CO2e.


Pori on sitoutunut vapaaehtoisiin kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin, joiden tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä.

Satakunnassa kokonaispäästöjä on vähennetty vuosina 2007–2018 yhteensä 30 %. Tähän hienoon tulokseen on päästy kuntien yhteisillä ponnistuksilla, ja vaikka Satakunnan isoimmissa kaupungeissa on tehty mittavia päästövähennyksiä erilaisten hankkeiden ja toimien avulla, löytyy myös pienemmistä kunnista esimerkkejä onnistumisista. Eniten kokonaispäästöjään vuosina 2007–2018 on Satakunnassa vähentänyt Siikainen, jossa päästöt ovat vähentyneet jopa 53 %. Siikaisissa on vähennetty myös Satakunnasta eniten päästöjä per asukas, yhteensä 44 %.

Vuonna 2018 eniten aurinkoenergiaa per asukas Satakunnassa tuotettiin Merikarvialla, jossa sitä tuotettiin 29 kWh/as, kun koko Satakunnassa aurinkoenergiaa tuotettiin 19 kWh/as. Tuulivoimaa tuotettiin samana vuonna eniten Siikaisissa (51 794 kWh/as) ja koko Satakunnassa 3 314 kWh/as.

Satakunnassa vuonna 2018 vähiten öljyä käytettiin energiakäytössä Ulvilassa (4 354 kWh/as) ja koko Satakunnassa 6 673 kWh/as. Biokaasua tuotettiin eniten Honkajoella (18 007 kWh/as) ja Satakunnassa 332 kWh/as.

Suurin sähkö-/hybridi- ja kaasuautojen osuus autokannasta vuonna 2020 löytyi Eurajoelta, jossa 1,6 % autokannasta oli joko sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja. Koko Satakunnassa osuus oli vuonna 2020 1,0 %.

Eri kuntia vertaillessa tulee aina muistaa, että päästöjen vähentämiseen ja vähentämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat todella monet asiat, kuten muun muassa kunnan sijainti, rakenne ja väkimäärä. Hyviä käytäntöjä ja onnistuneita (ja myös epäonnistuneita) hankkeita on kuitenkin todella tärkeää jakaa kuntien kesken sekä maakunnan sisällä, että muidenkin maakuntien kesken. Tässä pyritään auttamaan Canemure-hankkeessa.
Hiilineutraalia maakuntaa kohti on vielä matkaa kuljettavana, mutta yhteistyöllä matka kulkee joutuisammin!

Tutustu SYKE:n lahjapakettiin Satakunnan osalta.

Teksti: Aino Nummelin ja Taija Seppälä

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Suomenkieliset, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat , , , , , , , , ,

Yhteistyöllä kohti hiilineutraalia Lounais-Suomea

Raumalla järjestettiin 6.4. Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -tilaisuus. Sen isäntänä toimi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski. Esillä olivat Lounais-Suomen alueen Hinku-kunnat eli ne kunnat, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Oli hieno huomata, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite.

Oli hieno huomata kaikkien esityksistä yhtenäinen tahtotila muutoksen aikaansaamiseksi sekä se, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite. Monen suusta kuuluikin eri muodoissa ajatus siitä, että kyse on kuntien välisestä yhteistyöstä, ei kilpailusta.

Jokaisella kunnalla oli selkeästi oma kärkensä, jolla se haluaa edetä. Esimerkiksi Loimaalla lähes 50 % päästöistä aiheutuu maataloudesta, kun taas Turussa suuri osa päästöistä aiheutuu kaukolämmityksestä. Jokaisen tarpeet päästövähennyksien suurimpiin vaikutuksiin ovat erilaiset. Kuitenkin monilla oli samoja toimia, esimerkiksi kuntien kiinteistöihin oli asennettu aurinkoenergia-, maalämpö-, ja pellettijärjestelmiä. Nämä kaikki yhdistämällä ja tietoa kuntien välillä jakamalla saadaan maakunnallisesti aikaan suurempi vaikutus kuin mitä osat yksinään tuottaisivat.

Tilaisuuden päätteeksi julkaistiin haaste:

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat – Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki yhdessä Turun kaupungin kanssa – haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartan 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Ainakin Eurajoki tarttui haasteeseen jo heti sen julkaisun jälkeen!

Parasta antia oli kuulla, miten nyt kaivattiin konkreettisia tekoja, viestintää ja uusia ajatuksia, jotta tavoitteet saadaan toteutettua ja miten kaikki olivat sitä mieltä, että tämä toteutetaan yhteistyöllä. Maakunnalle tarvitaan nyt veturi, joka ohjaa Lounais-Suomen edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä maakuntatasolla. Aktiivisia kuntia alueelta ainakin löytyy!

Lehdistötiedote tilaisuudesta.

Kuva tilaisuudesta: Nina Myllykoski

MeriOleniusMeri Olenius
Kirjoittaja on SAMKin Älykkäät Energiaratkaisut -tutkimusryhmän vetäjä ja oli paikalla, koska SAMK tukee tutkimus- ja opetustoiminnallaan maakunnan siirtymistä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.