Opinnäyte on näyte asiantuntijaosaamisesta

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. SAMKissa yhtenä strategisena tavoitteena onkin, että koulutuksemme ja tutkimuksemme on työelämälähtöistä. Opinnäytetyöt ovat yksi osoitus siitä, miten opinnoista hankittuja tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää, kehittää ja soveltaa työelämän tarpeisiin. Vuonna 2025 opinnäytetöiden parhaimmistoa – arvosanan 5 saaneita – oli jälleen runsas määrä, joista vain pieni osa päätyi palkittaviksi ja esiteltäväksi Osaaja-julkaisuun.

Opinnäytetyön tekeminen on monelle opintojen vaativin yksittäinen kokonaisuus, joka alkaa tarkoituksenmukaisesta, selkeästä ja perustellusta aihevalinnasta – hyvä lähtökohta usein on, että aihe on tekijää itseään kiinnostava ja opinnäytetyöstä hyötyy jokin muukin taho eli työssä on mahdollisuus tuottaa uutta tietoa, ymmärrystä tai kehittämisratkaisuja. Aiheen valinnan lisäksi erinomaisen työn lähtökohtia on selkeät ja rajatut tavoitteet, jotka ovat realistisia ja riittävän kunnianhimoisia, jotta tekijä voi kehittää taitojaan ja osoittaa asiantuntijaosaamisensa.

Opinnäytetyö edellyttää hyvää tiedonhankintataitoa tietoperustan rakentamisessa ja tutkimuksellisten menetelmien valinnassa. Tekijän tulee kriittisesti arvioida ja perustella opinnäytetyöhönsä valitsemaansa tietoperustaa – sen tulee olla uskottavaa: monipuolista, ajankohtaista ja relevanttia. Käytettävät menetelmät sekä aineiston keruu on perusteltava ja valittava huolellisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja niiden käytön pitää olla hallittua. Erinomaisessa työssä myös osoitetaan, että tekijä ymmärtää, miksi juuri valitut keinot sopivat asetettuun tutkimusongelmaan. Luotettavuus ja eettisten suosituksien noudattaminen näkyy muun muassa siinä, että aineiston hankinta, käsittely ja raportointi on kuvattu laadukkaasti.

Erinomainen opinnäytetyö on kokonaisuutena selkeä ja johdonmukainen. Tekstillä on looginen rakenne: lukija ymmärtää, mistä on kyse, miksi työ on tehty ja mihin tulokset perustuvat. Hyvä raportointi ei ainoastaan välitä tietoa, vaan tekee siitä ymmärrettävää ja uskottavaa. Myös viimeistely, kuten kielen tarkistaminen ja lähdeviittausten merkinnät kertovat tekijän ammattitaidosta. Opinnäytetyö ei ainoastaan kuvaa tehtyä työtä ja sen tuloksia, vaan tekijä myös arvioi niitä: tunnistaa työn vahvuudet, rajoitukset ja kehittämiskohteet sekä pohtii, miten tehdyt valinnat vaikuttivat lopputulokseen.

Opinnäytetyö vaatii aikaa, ajatustyötä, sinnikkyyttä ja kykyä kohdata epävarmuutta sekä halua oppia, kehittyä ja arvioida omaa työtään kriittisesti. Opinnäytetyöprosessi vaatii pitkäjänteistä työskentelyä ja sitoutumista koko prosessiin. Tämä matka sisältää usein erilaisia vaiheita – vaikkapa valtava innostus, jumalaton hämminki, helvetillinen sekaannus, paluu lähtöruutuun, punaisen langan kadottaminen, epätoivo, uudelleenmietintä, punaisen langan löytäminen, järkiintyminen, ahaa-oivallushetki, uusi vaihde päälle ja niin edelleen. Tämä johtuu usein siitä, että opinnäytetyöprosessin edetessä tekijälle tulee usein eteen enemmän tai vähemmän ennakoimattomia vaihtoehtoja, näkökulmia ja kysymyksiä, joita tekijä ei aloittaessaan mitenkään odottanut tai tunnistanut. Vaiheet ovat hyödyllisiä, jotta työ etenee, kehittyy ja hioutuu – ja samalla tekijän asiantuntemus aiheeseen kasvaa ja vahvistuu.

Opinnäytetyöntekijät eivät ole kuitenkaan matkallaan yksin, matkakumppaneina ovat ohjaavat opettajat, toiset opiskelijat sekä toimeksiantajan ammattilaiset ja asiantuntijat. Opinnäytetyöprosessin vaiheissa tarvitaankin tekijältä keskustelemisen, kuuntelemisen, muiden näkökulmien huomioinnin osaamista ja palautteen vastaanottamisen taitoja. Tämä taas vahvistaa tekijän asiantuntijan ammatillista kehittymistä ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoissa, joita tarvitaan kaikissa työelämän kehittämishankkeissa ja -projekteissa.

Erinomainen opinnäytetyö ei synny sattumalta – se on näyte tekijänsä osaamisesta, ajattelusta ja kyvystä soveltaa oppimaansa käytäntöön. Erinomaisen arvosanan 5 saaneet työt edustivat nimensä mukaisesti näytettä tuosta asiantuntijaosaamisesta: ennen kaikkea opintojen vaatimuksia ja asiantuntijuutta, mutta myös kykyä työskennellä huolellisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti.

Erinomaiset opinnäytetyöt ovat osoitus siitä, miten osaamista voidaan hyödyntää, kehittää ja soveltaa työelämän todellisiin tarpeisiin. Samalla ne toimivat esimerkkeinä tuleville opiskelijoille: näin syntyy huolellisesti rajattu, hyvin perusteltu ja eettisesti kestävä asiantuntijatyö. Asiantuntijuus syntyy pitkäjänteisestä työstä ja halusta tehdä asiat hyvin – alusta loppuun.


Kirjoittaja Tuula Miettinen toimii lehtorina SAMKin Liiketoiminta ja juridiikka -toimintayksikössä ohjaten myös opinnäytetöitä sekä toimii Osaaja-kilpailun opinnäytetyöraadin liiketoimintasarjan puheenjohtajana.

Artikkelikuva: Mona Elo

Omat askeleet työarkeen – työharjoittelijana viestinnässä ja markkinoinnissa 

Kahden viikon harjoittelujaksossa SAMKissa pääsin nopeasti mukaan siihen, mitä viestintätiimissä tehdään. Pääsin kuulemaan muiden työtehtäviä ja auttamaan heitä niissä. 

Työarjen kuviot ja mieleen jäävät työkaverit 

Aluksi minulle kerrottiin pelisäännöistä SAMKissa ja mitä minä tulisin tekemään tämän jakson aikana. Sitten sain kätellä ja esitellä itseni kaikille työkavereilleni kuin olisin ollut Linnan juhlissa. 

Tulin nopeasti oppimaan paljon heistä ja heidän persoonistaan, sillä joka päivä minulla oli eri vastuuhenkilö viestintätiimistä. He kertoivat ensin työstään ja taustastaan, minkä jälkeen pääsin kokeilemaan heidän alojaan muun muassa artikkelien ja blogien kirjoittamista sekä infotaulujen graafista suunnittelua. Jokaisella oli omat vastuualueensa.

Oli kiinnostavaa kuulla jokaisen tarinaa ja miten heidän työnsä vaikuttaa SAMKin toimintaan. Työn ohella työkaverit olivat parhaita. Kahvi- ja ruokatauoilla oli hauskat jutut ja aina sain rupatella mitä mieleen juolahti. Itselläni ei ole ennen ollut näin sosiaalista kesätyötä, joten en valittanut yhtään.  

Odotukset ja lopputulos 

Pelkäsin, mitä kuuluu viestintään ja markkinointiin, minulla ei ollut siitä hajuakaan. Luulin, että minun pitäisi tehdä koko ajan somejuttuja ja mainontaa, mutta olin positiivisesti yllättynyt siitä, mitä kaikkea pääsin tekemään.  

Ensimmäinen tehtävä mitä pääsin tekemään, oli mainosteltan kokoaminen parkkihalliin. Se oli outoa, mutta todella hauskaa ja pääsin siinä samalla tutustumaan paremmin Anssiin, jonka kanssa vietin suurimman osan ajastani. Mietin, miten tämä liittyy viestintään tai markkinointiin, mutta pian sain myös siitä tuntumaa.  

Kirjoitin artikkelin kahdesta muusta kesäharjoittelijasta SAMKissa, tein vertailevan diaesityksen eri ammattikorkeakouluista ja tutustuin kansainvälisten agenttiyritysten nettisivuihin, näin isoimpia tehtäviä nimetäkseni.  

Olen työjaksoon todella tyytyväinen. Tykkäsin joka aamu tulla töihin ja laittaa nimilätkän kaulaan. Kiitän ja kumarran viestintätiimille tästä kokemuksesta.


Teksti ja kuva: Leo Pakkasela

Kirjoittaja on SAMKin viestintä- ja markkinointipalveluissa kesätyöjakson suorittanut Leo Pakkasela.

”Tutustu työelämään ja tienaa” on kahden viikon kesätyöohjelma, jonka aikana tutustutaan ammattikorkeakoulun erilaisiin työtehtäviin ja työelämän pelisääntöihin sekä kerrytetään osaamista tulevaisuutta varten.

Tarna-talo tarjoaa kuvataideopiskelijoille huikeat puitteet

Kankaanpään Taidekoulun kampuksen opiskelijoilla on nyt huikea tilanne. Kaikilla halukkailla kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoilla on oma työhuone.  

Tämän mahdollistaa Kankaanpään kulttuurikorttelista löytyvä kaksikerroksinen 1950-luvun rakennus, entinen sairaanhoitajien asuntola. Pitkään vajaalla käytöllä ollut rakennus on joskus toiminut Taidekoulun kampuksen vierailevien opettajien majoitustilana. Nyt rakennus on saanut kokonaan uuden elämän taideopiskelijoiden työtilana – sekä myös uuden nimen: Tarna-talo. Nimi on kunnianosoitus Kankaanpään taidekoulun perustajalle ja pitkäaikaiselle opettajalle Juhani Tarnalle.  

Toiminta opiskelijoiden työhuoneina alkoi syksyllä 2025. Nyt talon kaikki 24 työhuonetta on käytössä, ja siellä työskentelee yhteensä 27 kuvataideopiskelijaa. Rakennus on vuokralla Kankaanpään kaupungilta.   

Itse kolmannen vuoden kuvataiteen opiskelijana olen onnellinen saadessani käyttööni oman, ovella suljettavan ja rauhallisen työtilan. Taidekoulun kampuksella yleisissä tiloissa työskennellessäni jään usein sosiaalisena ihmisenä keskustelemaan helposti toisten kanssa. Verkostoituminen ja sosialisoituminen on tärkeää, mutta ainakin yhtä tärkeää on oma tila taiteellisen prosessin ollessa päällä.  

Pitkään tyhjillään ollut talo on nyt täynnä luovia SAMKin kuvataideopiskelijoita työn touhussa.
Pitkään tyhjillään ollut talo on nyt täynnä luovia SAMKin kuvataideopiskelijoita työn touhussa.

Omaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä

Oman työtilan hyviä puolia on myös se, että päivän työskentelyn päätyttyä saat rauhassa jättää keskeneräisen maalauksen tai veistoksen sekä työvälineet odottamaan seuraavaa aamua ilman pelkoa siitä, että keskeneräinen työsi olisi muiden tiellä. Kaiken tämän lisäksi saat jo opiskeluvaiheessa pikkuhiljaa harjoitella itsenäistä työskentelyä sekä oppia luottamaan omiin valintoihisi. 

Jokainen Tarna-talolla työskentelevä opiskelija saa halutessaan omaan työhuoneeseensa maalaustelineen, pöydän, tuolin sekä kavaletin eli pyörivän veistojalustan. Monet opiskelijoista ovat tuoneet kotoa työhuoneisiinsa jotain ekstraa, nojatuoleja, lipastoja, mattoja ja viherkasveja. Työhuoneet on sisutettu oman näköisiksi, luoviksi paikoiksi, jotka tukevat käynnissä olevaa taiteellista prosessia.  

– On hienoa, että vanha tunnelmallinen rakennus on saanut uuden elämän. Talot ja tienhaarat -hankkeessa yritämme lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: löytää taiteelle ja kulttuurille edullisia tiloja ja samalla käytön myötä turvata vanhojen rakennusten säilymisen, Jesse Kitinoja, kuvataideopiskelija, arkkitehti ja Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkö kiteyttää. 

Tulevalle keväälle olemme ideoimassa Tarna-talolle ja sen ympäristöön kaikille avointa tapahtumaa, jossa ihmiset pääsevät katsomaan miltä siellä näyttää. Hyvin harvoin taiteilija päästää työhuoneeseensa ketään keskeneräisien teoksien sekaan. Tänä keväänä Tarna-talon tapahtumassa saatatkin päästä kurkistamaan paikkoihin, joihin yleensä ei ole pääsyä. 

Teksti: Sonja Sorsa, tutkija, Talot ja tienhaarat-hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuus 

Kuvat: Sonja Sorsa 

Artikkelikuva: Jokainen tuleva kuvataiteilija on sisustanut työhuoneensa itselleen mieluisaksi ja inspiraatiota antavaksi. 

Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut 2025 – Opiskelijoiden luovuuden ja teollisuuden yhteistyön esittely Rauman kampuksella

Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut on uusi konsepti, jonka tarkoituksena on tuoda esiin SAMKin tuotantotekniikan ja tuotantotalouden/elintarviketuotannon opiskelijoiden luovuutta. Osana kolmannen vuoden tuotekehityskurssia opiskelijat esittelivät kehittämiään uusia elintarvikekonsepteja, joista osa perustui teollisuuden kumppaneiden esittämiin haasteisiin.

Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut 2025 - Satakunnan Food Innovation Fair 2025
HY Chicken kebab – uusi hybridityyppinen lihatuote, jossa yhdistyvät broilerin jauheliha ja herneproteiinit. Tavoitteena on paras mahdollinen laatu ja samalla parempi tuotteen kestävyys.

Messujen tavoitteena on tarjota foorumi, jossa opiskelijat voivat osoittaa taitojaan, teollisuuden kumppanit voivat jakaa todellisia haasteita, ja vierailijat voivat verkostoitua nauttien kahvia ja tutustuen innovatiivisiin ideoihin.

Messut järjestettiin joulukuussa Rauman kampuksella, ja niissä oli mukana:

•    3 teollisuuden kumppania, jotka jakoivat kehityksen haasteita

•    10 opiskelijatiimiä, jotka esittelivät ainutlaatuisia elintarvikekonsepteja ja

•    ainesosien toimittajia, jotka tarjosivat trendikkäitä raaka-aineita.

Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut 2025 - Satakunnan Food Innovation Fair 2025
Onko Suomi valmis tälle kiinalaiselle kananjalkaherkulle? Ruokamessujen kävijät ottivat selvää.

Luokkahuoneen ilmapiiri oli täynnä positiivisuutta, luovuutta ja jännitystä. Vieraat pääsivät maistamaan hybridilihauutuuksia, joiden avulla tutkittiin kestäviä proteiinivaihtoehtoja, sekä uudenlaisia kananjalkojen käyttötapoja, jotka haastavat perinteisiä käsityksiä. Lisäksi tarjolla oli uusia tulkintoja valmis­syötävistä pizzoista, jotka tukivat paikallisia raaka-aineita ja paikallista tuotantoa. Vieraat lähtivät inspiroituneina, mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia Satakunnan elintarvikekosysteemin vahvistamisesta ja laajentamisesta.

Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut 2025 - Satakunnan Food Innovation Fair 2025
MajoneesiMiehet esittelivät majoneesi-ideansa.

Tämän vuoden messut eivät olisi olleet mahdollisia ilman alan kumppaneiden tukea. Erityinen kiitos kuuluu Tiina Ilmivallalle Azelisilta, jonka asiantuntemus raaka-aineiden toimituksesta toi trendikkäät raaka-aineet opiskelijoidemme ulottuville; Pasi Rantaselle Ikigaialta, jonka ohjaus liiketoiminnan kiihdyttäjänä auttoi tuomaan mukaan yrittäjähenkeä; ja Matti Tapailalle IFF:ltä, jonka panos varmisti pääsyn ainesosiin, jotka nostivat projektit ammattimaiselle tasolle. Heidän osallistumisensa oli korvaamatonta, jotta messut saatiin aikaan todellinen kohtaamispaikka koulutukselle, teollisuudelle ja innovaatioille.

Teksti: lehtori/tutkija Jauke Buijs

Kuvat: Elsa Penttilä

Artikkelikuva: Opiskelijat ottivat vastaan valmis syötäväksi -pinsapohjan kehityshaasteen.

Kesäharjoittelu Pohjois-Amerikan satamien kestävyyden selvittämisen parissa 

Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.  

Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?

Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.  

Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle. 

Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista

Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin.  Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.  

Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle. 

Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.  

Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään

Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.  

Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin. 

Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa. 

Teksti: Oscar King 

Kuva: Oscar King 

Työharjoittelu viestintätiimissä – uuden oppimista ja itsensä haastamista

Harjoitteluni kesti kaksi kuukautta ja sen aikana pääsin osaksi SAMKin viestinnän tiimiä. Harjoitteluuni kuului viestinnän ja markkinoinnin erilaisia työtehtäviä. Harjoittelujakson aikana sain mahdollisuuden perehtyä viestinnän ja markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen sekä kehittää omaa osaamistani erilaisten työtehtävien kautta.

Suurin osa työstäni oli sisällön tuottamista SAMKin TikTok-ja Instagram-tileille. Harjoittelin suunnittelemaan ja toteuttamaan julkaisuja sekä mietin, miten kuvatekstit voisi muotoilla kohderyhmälle kiinnostaviksi. Opin muotoilemaan tekstin selkeäksi ja tekemään visuaalisesti houkuttelevia julkaisuja sosiaalisen median kanaviin. Oli hienoa nähdä, miten yksittäinen julkaisu voi tavoittaa niin suuren määrän ihmisiä.

Harrastan valokuvausta, joten sain käyttää taitojani hyödyksi ja ottaa valokuvia esimerkiksi opiskelijoista. Lisäksi sain olla mukana promokuvauksissa sekä kuvattavana että behind the scenes-kuvaajana. Opin olemaan kameran edessä ja miettimään, miten kuvat ja videot tukevat organisaation brändiä ja viestintää. Valokuvaamisen kautta opin myös paljon visuaalisuudesta ja siitä, miten tärkeä rooli kuvilla on viestinnässä. Behind the scenes-materiaalia käytin oman Mydayn tekemiseen, jonka julkaisin SAMKin TikTokissa.

Näyttötyön tekoa ja uusia kokemuksia

Tein harjoittelustani näyttötyön, jonka toteutin käyttäen Wordiä, Exceliä ja PowerPointia. Opin tekemään muun muassa kaavioita Excelillä, jotka liitin PowerPointiin. Harjoitteluni lopulla sain pitää PowerPoint-esityksen viestintätiimille, jonka myötä sain varmuutta myös esitysten pitämiseen.

Harjoittelun aikana huomasin, että viestintä ja markkinointi ovat paljon muutakin kuin näkyviä julkaisuja. Taustalla on suunnittelua, ideointia ja yhteistyötä eri ihmisten kanssa. Opin myös, että kärsivällisyys ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia viestintätyössä.

Kokonaisuudessaan harjoitteluni antoi minulle arvokasta kokemusta viestinnän ja markkinoinnin työstä sekä varmuutta omaan osaamiseeni. Lähden SAMKista motivoituneena kehittämään osaamistani entisestään.

Teksti: Hanna Tammisto

Kuva: Inna Saarinen

SimulaatioSankarit; oppimisen supervoimat käytössä

Sataedu sekä SAMK toteuttavat yhdessä innovatiivista DigiSimu-hanketta, joka vie sosiaali- ja terveysalan oppimisen uudelle tasolle simulaatiopedagogiikkaan turvautuen. Simulaatiopedagogiikka on noussut merkittäväksi osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta niin kansallisesti, kuin kansainvälisestikin sen tarjotessa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön kehittää monipuolisesti ammatillisia taitoja. Lisäksi simulaatiopedagogiikka tiivistää yhteisopettajuuden keinoin moniammatillista yhteistyötä opettajien välillä tarjoten samalla mahdollisuuden kehittää myös opettajien henkilökohtaista osaamista. Simulaatiopedagogiikan avulla kaikkien on siis mahdollista oppia.

Tämä blogikirjoitus käsittelee tiivistynyttä oppilaitosyhteistyötä Sataedun ja SAMKin välillä, joka on osa DigiSimu-hankkeen tavoitteita tuoden samalla esiin simulaatio-oppimisen merkityksen ammatillisen- ja ammattikorkeakoulutuksen adaptiivisella kentällä.

Simulaatio-oppiminen kehittää taitoja ja yhteistyötä

Simulaatio-oppiminen on keskeinen osa koko DigiSimu-hanketta. Simulaatiopedagogiikka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella kliinisiä taitoja turvallisessa ja kontrolloidussa ympäristössä. Simulaatioharjoitukset sisältävät ennakkomateriaalin, aktivoivan aloituksen, toimintaosuuden ja oppimiskeskustelun. Tämä nelivaiheinen prosessi edistää oppimaan oppimisen taitoja ja parantaa muun muassa hoitotyön näyttöön perustuvaa ydinosaamista, kuten lääkehoitoa, haavanhoitoa ja vitaalien seurantaa.

Hankkeessa on toteutettu useita oppilaitosten välisiä yhteissimulaatioita. Ne ovat erityisen arvokkaita niiden mahdollistaessa moniammatillisen yhteistyön, jossa eri oppilaitosten ja ammattiryhmien opiskelijat toimivat yhdessä. Tämä kehittää opiskelijoiden kykyä toimia tiimeissä, mikä on välttämätöntä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyö tuo mukanaan monipuolisia näkökulmia ja käytäntöjä, rikastuttaen oppimiskokemusta. Resurssien jakaminen parantaa opetuksen laatua ja kustannustehokkuutta. Yhteistyöprojektit, kuten DigiSimu-hanke, edistävät innovaatioita ja uusien oppimismenetelmien kehittämistä. Oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua- ja identiteettiä, valmistamalla heitä paremmin kohtaamaan työelämän haasteet ja mahdollisuudet. Eri ammattiryhmien yhteistyö avartaa ymmärrystä toisen ammattilaisen työstä ja mahdollistaa opiskelijoille verkostoitumisen jo opintojen aikana.

SimulaatioSankarit-podcast tuo kokemukset kuuluviin

SimulaatioSankarit-podcast on uusi ja jännittävä lisä DigiSimu-hankkeeseen. Podcastissa käsitellään simulaatio-oppimisen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla sekä tuodaan esiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia simulaatioharjoituksista- ja pedagogiikasta. Simulaatiot ja pelillisyys tarjoavat uusia välineitä käytännön taitojen kehittämiseen osaksi oppimisen sekä opettamisen arkea. Tavoitteena on inspiroida niin opettajia kuin oppijoitakin. Podcast tarjoaa syvällisiä keskusteluja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten simulaatio-oppiminen voi parantaa opetuksen laatua ja valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään.

Podcastin jaksoissa käsitellään monitasoisesti erilaisia simulaatiotilanteita. Jokaisessa jaksossa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia simulaatioiden maailmasta. SimulaatioSankarit-podcastin tavoitteena on lisätä tietoisuutta simulaatio-oppimisen hyödyistä kannustaen oppilaitoksia ja työelämän toimijoita hyödyntämään simulaatiopedagogiikkaa entistä laajemmin. Podcastin kautta kuulijat saavat konkreettisia vinkkejä ja ideoita simulaatioharjoitusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Podcast tarjoaa myös mahdollisuuden kuulla opiskelijoiden ja opettajien tarinoita siitä, miten simulaatioharjoitukset ovat vaikuttaneet heidän oppimiseensa ja ammatilliseen kasvuun.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys vahvistavat oppimista

Sataedun ja SAMKin yhteistyö on vahvistanut myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteyttä. DigiSimu-hankkeessa työskentelevät opettajat toimivat yhdessä sotealan ammattihenkilöiden kanssa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden laadukkaita ja vaikuttava työ- ja oppimisympäristöjä. Oppilaitosten välinen yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä, koska se mahdollistaa monipuolisten näkökulmien ja käytäntöjen jakamisen eri oppilaitosten ja työelämän välillä, mikä puolestaan rikastuttaa oppimiskokemusta. Opiskelijat pääsevät työskentelemään moniammatillisissa tiimeissä, mikä harjaannuttaa erityisesti heidän vuorovaikutustaitojaan. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla, jossa laadukas yhteistyö ja kommunikaatio ovat keskeisiä potilasturvallisuuden sekä oikea-aikaisen hoidon kannalta.

DigiSimu-hankkeen yhteistyöprojektit, kuten OpinKoti, tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin työelämäprojekteihin. Projektit lisäävät heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan opintoihin. He saavat realistisen kuvan tulevasta työelämästä ja voivat kehittää itseluottamustaan sekä ammatillista identiteettiään aidossa työympäristössä.

OpinKoti-projekti DigiSimu-hankkeen hallinnoima on innovatiivinen oppimiskokonaisuus, jossa hoitajaopiskelijat suorittavat tutkinnon osia aidossa hoitotyön ympäristössä opettajien johdolla, Attendo Kuninkaanhaassa Porissa. Projektin tavoitteena on yhdistää teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin, korostaen oppimaan oppimisen taitoja ja yhteisöllistä oppimista. Palautteen saaminen ja oman osaamisen reflektointi ovat tärkeitä asioita opintojen aikana.

Yhteistyön kautta opiskelijat oppivat myös arvostamaan jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä, mikä on tärkeää heidän ammatillisen uransa kannalta. Näin he ymmärtävät, että oppiminen ei pääty valmistumiseen, vaan se jatkuu läpi koko työuran. Tämä asenne auttaa heitä pysymään ajan tasalla alan uusimmista näyttöön perustuvista tutkimuksista ja käytännöistä, mikä parantaa heidän ammatillista osaamistaan sekä työllistymistään. Opintojen aikana sisäistetty jatkuvan oppimisen malli valmistaa tulevia ammattilaisia myös jatkamaan yhteistyötä monialaisesti ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Simulaatioyhteistyö on osoittautunut menestyksekkääksi

Sataedun ja SAMKin monipuolinen simulaatioyhteistyö DigiSimu-hankkeessa on osoittautunut menestyksekkääksi. Sen tarjotessa uudenlaisia malleja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseksi, missä yhdistyy teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin. Tämä oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua, parantaa hoitotyön laatua ja vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. SimulaatioSankarit-podcastin kautta tarjoutuu erinomainen kanava kuulla lisää simulaatio-oppimisen merkityksestä, kokemuksista sekä näkemyksistä tulvaisuuden koulutuksesta.  Sataedu ja SAMK jatkavat yhteistyötään kehittääkseen entistä parempia oppimisympäristöjä ja pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia erityisesti Satakunnan alueella.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia, yhteistyön supervoimalla!

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg, lehtori Sataedu & Nina Leppälammi, opetuspäällikkö SAMK

Kuva: Katri Kulmala

Kesätöissä SAMKin Viestintäpalveluissa

Vielä toukokuun loppupuolella olin kesätyötä vailla, kunnes minulle vinkattiin viime hetkellä kesätyöstä SAMKissa. Otin työn vastaan tietämättäni, mitä kaikkea se tulee sisältämään. Onneksi tein näin, sillä en kadu valintaani hetkeäkään. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesätyöohjelmassa oli mahdollista hakeutua viestintä- ja markkinointitehtäviin, minne hakeuduin intoa piukeana. 

Ensiaskeleet työhön 

Maanantaina, ensimmäisenä päivänäni, sain helposti kiinni työstäni ja minua autettiin ja ohjeistettiin tarpeen tullen. Aamulla ensimmäisenä meitä kesätyöntekijöitä odotti perehdytys ja yhteisien pelisääntöjen sekä toimitilojen läpikäynti. Ryhmään kuului minun lisäkseni kaksi muuta kesätyöläistä. Kaikki meistä työskentelee eri toimissa. 

Sain heti muutaman projekti-idean, joita aloin työstämään. Aamupäivän tein kirjoitustöitä koneella. Työ oli vapaata ja sain keksiä itse, miten kirjoitan. Sain idean kirjoittaa muun muassa päiväkirjamaisen blogitekstin sekä uutisjutun koskien kesätyötä muiden kesätyöläisten näkökulmasta. Loppupäivän tutustuin rakennukseen turvallisuuskierroksen sekä SAMKin tuottamien lehtien kautta. Turvallisuuskierroksella kävimme läpi esimerkiksi hätätilanteessa toimimista, hätäuloskäyntejä ja kokoontumispaikkoja.  

Tiistaina pääsin haastattelemaan muita kesätyöläisiä heidän työstään. Haastattelussa keräsin päällimmäiset ja merkittävät ajatukset, ja siirryin omalle koneelleni työstämään niistä juttua.  

Some-julkaisuista artikkeliin 

Pääsin osallistumaan tiimipalaveriin, jossa puhuttiin Instagram-postauksista ja SuomiAreenasta. Palaverin päätyttyä haimme kaupasta jäätelöt, jonka jälkeen jatkoimme kukin omiin töihimme. 

Keskiviikkona heti saavuttuani sain tehtäväksi kuvata My Day -videon Instagramiin. Aluksi pohdin hetken, miten sen toteuttaisin. Päädyin yhtenäiseen videoon.  Aloin järjestelemään SAMKin oheistuotteita eli vaatteita. Viikkasin t-paidat ja hupparit ja laitoin ne koon mukaan hyllyyn. Aamupäivä kului aika lailla siinä.  

Lounaan jälkeen jatkoin tietokoneen kanssa työskentelyä. Sain tehtäväksi etsiä erilaisten yritysten nettisivuja, jotka tekevät yhteistyötä SAMKin kanssa. Jatkoin myös kirjoittamisia. 

Uusia taitoja ja tuttavuuksia 

Torstaina saavuin paikalle hiljaiseen toimistoon, joten jatkoin itsenäisesti tietokoneen kanssa. Sain tehtäväksi muokata PowerPoint-esitystä visuaalisesti paremmaksi. Työ oli oikein mukavaa, koska sain vapaat kädet sen tekemiseen. Aloin sen jälkeen tekemään Instagramiin julkaistavaa mainosta sekä siihen sopivaa banneria. Siihenkin sain vapaat kädet.  

Myöhemmin päivällä lähdin haastattelemaan loppuja kesätyöläisiä. Heihin oli mukava tutustua, kun juttu kulki hyvin. Sain kirjoitettua artikkelin viimeistelyä vaille valmiiksi. Ensimmäinen työviikko alkaa olla takana. Viikko on ollut mukava ja olen oppinut kaikenlaista työelämästä.  

Visualisointia ja avunantoa 

Maanantai, kello kahdeksan aamulla saavuin töihin. Kampus on tyhjä ihmisistä, ja hiljaisuus on joka puolella. Sain artikkelini tehtyä. Päivän aikana sain siitä paljon mukavaa palautetta.  

Aloin tekemään erilaisia bannereita eri tapahtumapäiviin. Alussa se oli hankalaa, kun en tiennyt tiettyjä sääntöjä saatikka keksinyt minkälaiset niistä teen. Homma lähti kuitenkin sujumaan. 

Sain pieneksi sivutehtäväksi auttaa erästä työntekijää valmistelemaan palaveria. Haimme kaupan puolelta termarin ja leivonnaisia kokousta varten. 

Rennompi tunnelma valtaa SAMKin 

Tiistaina jatkoin bannereita. Tutustuin paremmin Canvan sekä ChatGPT:n käyttöön. Loin hauskoja kuvia ja tekstejä sekä tutustuimme kaikenlaisiin ominaisuuksiin.  

SAMK alkaa näyttää melko lomatunnelmaiselta, ja porukka sekä työ on paljon rennompaa.  

Keskiviikkona työskentelin jälleen bannereiden kanssa. Tein bannerit porraspäiville, jouluviikon tapahtumiin, hyvinvointiviikolle sekä hyvinvointipalveluiden infoon ja toiminnalliselle kampuskierrokselle.  

Myöhemmin editoin My Day-videota julkaisukuntoon. Videosta tulee asiallisen rento. Sain tekstittää tulevaan TikTok-videoon englanninkieliset tekstit. Tekstit olivat onneksi valmiina ja piti vain kopioida, joten ei tarvinnut miettiä oikeinkirjoituksen kanssa. 

Viimeisten päivien kohokohtia 

SAMKilla on tipan muotoisia lippuja, joissa on vedellä täytettävä paino, jotta lippu ei karkaa. Painot muistuttavat uimarengasta. Niitä oli kaksi, joista toisessa oli reikä. Täytin renkaan vedellä ja huomatessani reiän pistin sen päälle teippiä.  

Toiseksi viimeinen päivä alkaa olla lopuillaan. Nyt vasta olen tottunut kaikkeen tähän, eikä todella ole fiilistä lopettaa huomenna. Työporukka täällä on aivan mahtava ja ihmiset ovat kohteliaita ja mukavia kaikille.  

Viimeisenä päivänäni sain jälleen kerran iloisen vastaanoton, jonka jälkeen ohjeistuksen tehtäviin. SuomiAreenalle SAMKin pisteelle tulee onnenpyörä, johon piti jokaiseen laatikkoon kirjoittaa pieni teksti ja siitä pitää arvata, mikä tutkimuskeskus on kyseessä. Kopioin tekstipätkät Canvaan ja koristelin ne hitusen hienommiksi. Myöhemmin leikkasin ja liimasin paikoilleen. Viimeisenä työnäni tein A4-kokoisen paperin, jossa on kaikki tutkimuskeskukset. Tarkoitus on auttaa onnenpyörässä. 

Kesätyöjakso näyttää olevan päättynyt. Sain hurjasti työkokemusta ja tuntemusta uusista erilaisista ihmisistä. Kesätyöpaikkana SAMK on aivan mahtava. 

Teksti: Kesätyöntekijä Alina Kärki

Kuva: Reetta Vähä-Aho

Taide monialaisen yhteistyön innoittajana

Satakunnan Kansa uutisoi aiemmin keväällä (SK 29.3.), miten Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijoiksi valmistuvat näkevät tulevaisuuden valoisana. Valmistuneilla on myös realistinen kuva alan rahoituksesta ja siitä, että kuvataiteilijan työ vaatii kekseliäisyyttä, joustamista ja heittäytymistä.

SAMK on selvittänyt Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli –projektissa, millaisia teemoja kuvataiteen opiskelijat pitävät tärkeänä ammatissa toimiessaan. Vastaajien mukaan tärkeimmiksi teemoiksi nousivat itseohjautuvuus, oman itsensä johtaminen, luovuus, taiteellinen näkemys, epävarmuuden sietokyky ja ongelmanratkaisutaidot (Kuusimäki, 2022, s. 22).

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on kerätty kuvataiteen ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden arvioita siitä, miten korkeakouluopinnot ovat vastanneet työelämän vaatimuksia. Vastaajat tunnistivat, että eniten parannettavaa opintojen aikana on taitojen kehittämisessä ongelmanratkaisutaidoissa, stressinsietokyvyssä, organisointi- ja koordinointitaidoissa, itsenäisessä työskentelyssä ja ajanhallinnassa. (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, n.d.)

Lukiolaiset tutkivat Viheräperän maisemaa taiteilijan johdolla.
Lukiolaiset tutkivat Viheräperän maisemaa taiteilijan johdolla. Kuvaaja: Tomas Regan.

Kokemuksellinen ja kontekstuaalinen oppiminen on erityisen toimivaa näiden taitojen kehittämiseen taidekoulutuksessa (Orr & Shreeve, 2018). SAMKissa tunnistetaan työelämälähtöisen oppimisen ja kokemuksellisuuden merkitys taidekoulutuksessa. Aidossa, tilannesidonnaisessa ja työelämää vastaavassa työskentelyssä opiskelija ottaa luonnollisesti vastuuta omasta tekemisestään. Lisäksi vieras ympäristö voi toimia katalyyttina luovalle ajattelulle.

SAMK koordinoi valtakunnallista ESR+-rahoitteista TKI-projektia, jonka tavoitteena on kehittää luovan ja kulttuurialan tuotanto-osaamista. Samalla selvitetään myös, millaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia kuvataiteilijoilla on toimia asiantuntijoina monialaisilla innovaatioalustoilla. Projektin varhaisten kokemusten perusteella taiteilijan potentiaali uusien innovaatioiden synnyttäjänä on rajapintoja ja totuttuja toimintatapoja hämmentävän toimijan rooli.

Monialaisissa ympäristöissä työskentelevä taiteilija liikkuu eri alojen ja yhteisöjen välillä ja reunamilla. Rajapinnoilla syntyy helposti kitkaa, ristiriitoja tai epäselvyyksiä, mutta juuri niistä voi löytyä jotain uutta. Tätä kitkaa ei tarvitse vältellä tai poistaa. Kitka pakottaa luovaan ajatteluun, siitä voi syntyä oivalluksia, jotka vievät eteenpäin niin omaa työtä kuin yhteisiä projekteja.

Kuvataiteilija ei tuo mukaan vain sisältöjä tai visuaalisuutta, vaan myös erilaisen tavan lähestyä kysymyksiä. Siksi hän voi olla tärkeä osa tiimiä, kun kehitetään uusia ideoita, palveluja, teknologioita ja strategioita. Hän voi rohkaista työryhmää kyseenalaistamaan oletuksia, kestämään epävarmuutta ja kokeilemaan uusia näkökulmia. Tällainen vaikutus voi muuttaa koko ryhmän ajattelun suuntaa – ja juuri siitä syntyy usein todellista uudistumista.

Turun yliopiston tutkijat nostavat esiin Satakunnan Kansan yliössä (SK 13.4.), että osallisuutta, sitoutumista ja yhteistyötä korostava tekeminen tarjoaa tulevaisuuteen suuntaavan näkökulman. Sen mukaan Satakunnan vetovoima ja pitovoima eivät ole vain päättäjien harteilla, vaan jaettua vastuuta. Tutkimuksen mukaan satakuntalaiset kaipaavat lisää alueen sisäistä yhteistyötä.

Satakunta on vahva kulttuuri- ja taidemaakunta. Kankaanpään Taidekoulu on muovannut alueen taide-elämää 60 vuoden ajan ja Kankaanpään strategiassa on taide nostettu merkittävään osaan. Rauman ja Porin vahva kulttuurielämä ja taidekenttä tuo alueelle elinvoimaa. Maakunnassa on myös vahvaa ITE-taidetoimintaa.

Voisiko Satakunta olla edelläkävijä myös monialaisessa innovaatiotoiminnassa, jossa taiteilijoilla on oma roolinsa osana uusia ideoita kehittäviä tiimejä? Mitä annettavaa uusilla monialaisilla yhteistyömuodoilla voisi olla esimerkiksi aluekehittämiseen tai satakuntalaiseen identiteettityöhön? Kaikki edellytykset tutkia tätä löytyvät jo maakunnasta. Valmistuvilla kuvataiteilijoilla on valmiutta monialaiseen innovaatiotyöhön, halu olla mukana, ja tarve löytää tai luoda ympäristö, jossa tehdä työtään.

Lähteet

Kuusimäki, T. (toim.). (2022). Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli. Satakunnan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041429255

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. (n.d). Ammattikorkeakoulutus. Haettu 8.2.2025 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/amk

Kuvaja, S. (SK 29.3.2025). Uudet taiteilijan osoittavat osaamisensa Porissa. Satakunnan Kansa, s. B2

Orr, S., & Shreeve, A. (2018). Art and design pedagogy in higher education: Knowledge, values and ambiguity in the creative curriculum. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315415130

Pohjola, T. & Kaukiainen, P. (SK 13.4.2025). Satakuntalaiset haluavat lisää maakunnan sisäistä yhteistyötä, s. B10

Kirjoittajat: Tomi Kuusimäki, Laura Lilja ja Tomas Regan

Kirjoittajat työskentelevät Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Taide, teknologia ja kestävä matkailu –projektissa.

Artikkelikuva (Piia Orava): Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin geologi Pasi Talvitie on tärkeässä osassa taiteilijoiden kanssa tehtävässä moniammatillisessa yhteistyössä.

Havaintoja länsinaapurista – harjoittelussa Suomen Tukholman suurlähetystössä 

Aloitin AMK-harjoittelijana suurlähetystön poliittisen tiimin assistenttitiimissä maaliskuun alussa ja olen ehtinyt jo oppia harjoittelussa paljon uusia taitoja, mutta myös havainnoida uutta, väliaikaista kotikaupunkiani. Tukholma oli minulle tuttu kohde lomareissuilta ja päiväristeilyiltä, ja tulipa lukioikäisenä myös majoituttua viikko etelätukholmalaisen koulun lattialla salibandyleirin aikana. Varsinainen arki Tukholmassa on kuitenkin ollut uusi kokemus ja haaste. Onhan Tukholma paljon muutakin kuin vanha kaupunki, Åhléns ja Gröna Lund. 

Tiesin jo ennakkoon, että asuntotilanne Tukholmassa on haastava. Siispä aloitin jo joulukuussa heti harjoittelupaikan varmistuttua etsimään asuntoa. Huomasin nopeasti, että joko olisi maksettava huomattavasti enemmän asumisesta tai sitten tingittävä sijainnista. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka tarkoittaa, että kuljen joka aamu metrolla eli tunnelbanalla noin 45 minuutin työmatkan, johon sisältyy yksi vaihto. On myös ollut jännittävää asua tuntemattoman kämppiksen kanssa, sillä päädyin alivuokraamaan huoneen asunnosta, jossa myös vuokranantajani asuu. Asunnon kanssa kävi kyllä hyvä tuuri, ainoastaan välillä joudun vähän jännittämään kuinka asunnon viherkasvit selviävät hoidossani asunnon omistajan ollessa pitkiä pätkiä reissussa. 

Ensimmäisellä viikolla kävin joka päivä kaupassa ja yritin muistella, mitä sitä oikein tuleekaan syötyä arkena. Elintarvikkeet ovat pitkälti samoja kuin Suomessa, mutta Suomen valikoimat ovat todella paljon runsaammat kuin täällä. Alkuun olin yllättynyt, kun kaupasta löytyi vain ulkomaalaista kurkkua, koska Suomessahan saa suomalaista kurkkua ympäri vuoden. Jossakin kohtaa tuli vastaan iloinen yllätys, kun ulkomaalaisena kurkkuna olikin tarjolla suomalaista kurkkua espanjalaisen sijaan! Soijarouhetta tai pikapuuropusseja täältä ei tahdo kaupasta löytyä, ja niitä kollegat kuulemmat aina tuovatkin Suomessa käydessään. 

Tukholman siluetti.
Maisema Tukholman Skinnarviksbergetiltä Kungsholmenin suuntaan.

Isompaa kulttuurishokkia ei ole kuitenkaan päässyt syntymään, koska elämä Tukholmassa ei lopulta juurikaan eroa arjesta Suomessa alun asettumisen jälkeen. Julkinen liikenne toimii hyvin ja Tukholmassa riittää nähtävää. Huomasin alkuun, että vaikka puhun ja ymmärrän ruotsia todella hyvin, niin paikalliset vaihtavat kielen herkästi englantiin, jos yhtään vaikuttaa siltä, että keskustelukumppani ei ymmärrä ruotsia tai puhu sitä sujuvasti. 

Harjoittelun aikana olen päässyt osallistumaan erilaisiin tapahtumiin, joissa olen tutustunut myös ruotsalaiseen minglauskulttuuriin. Lähes kaikissa tapahtumissa on varattu aikaa minglaukselle, joka tarkoittaa siis vapaamuotoisempaa osuutta, jolloin on aikaa vaihtaa kuulumisia muiden osallistujien kesken ja verkostoitua uusien tuttavien kanssa, yleensä vaikkapa kahvikupillisen äärellä. Näissä tilanteissa pitäisi olla itse rohkeampi ja mennä aktiivisesti luomaan verkostoja, mutta harjoittelijana olen vielä tuntenut oloni hieman epävarmaksi ja jäänyt vaihtamaan kuulumisia pääasiassa kollegoiden tai muiden harjoittelijoiden kanssa. Tässäpä siis tavoitetta harjoittelun loppuajalle. 

Harjoittelun ohessa on ollut hienoa osallistua myös muutamiin kansainvälisiin suurlähetystöharjoittelijoille tarkoitettuihin kokoontumisiin ja after work -tilaisuuksiin. On ollut mielenkiintoista verrata harjoittelukokemuksia esimerkiksi tanskalaisten ja tšekkiläisten harjoittelijoiden kanssa. Tšekkiläisten kanssa jutellessa tuli hauska kysymys, kun he halusivat tietää, että pidämmekö me suomalaiset ruotsalaisia jäykkinä, kylminä ja vaikeasti lähestyttävinä. Kysymys sai minut ja suomalaisen harjoittelijakollegani hieman hämmentymään ja taisimme naurahtaakin, koska tuo kuvaus osui niin lähelle stereotyyppistä kuvausta suomalaisista. Suomessa ruotsalaisia on pidetty ehkäpä juuri päinvastoin avoimina, positiivisina ja sosiaalisina. Tämän myös kerroimme, ja saimme aikaan hyvän keskustelun stereotypioista ja niiden vastaavuudesta todellisuuteen. Täällä kokemani mukaan Suomi ja suomalaiset nauttivat oikein hyvää mainetta Ruotsissa sekä myös esimerkiksi muiden maiden harjoittelijoiden parissa. Etenkin meidän opiskelijoiden kannattaa ottaa siitä hyöty irti ja unohtaa stereotypiat ja turha vaatimattomuus. 


Anni Tapani

Anni Tapani 

Kirjoittaja on toisen vuoden tradenomiopiskelija, humanististen tieteiden kandidaatti ja pohjoismaisten kielten maisteriopiskelija, joka toteuttaa parhaillaan unelmaansa harjoittelujaksosta ulkomailla.