Satakunnan Kansa uutisoi aiemmin keväällä (SK 29.3.), miten Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijoiksi valmistuvat näkevät tulevaisuuden valoisana. Valmistuneilla on myös realistinen kuva alan rahoituksesta ja siitä, että kuvataiteilijan työ vaatii kekseliäisyyttä, joustamista ja heittäytymistä.
SAMK on selvittänyt Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli –projektissa, millaisia teemoja kuvataiteen opiskelijat pitävät tärkeänä ammatissa toimiessaan. Vastaajien mukaan tärkeimmiksi teemoiksi nousivat itseohjautuvuus, oman itsensä johtaminen, luovuus, taiteellinen näkemys, epävarmuuden sietokyky ja ongelmanratkaisutaidot (Kuusimäki, 2022, s. 22).
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on kerätty kuvataiteen ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden arvioita siitä, miten korkeakouluopinnot ovat vastanneet työelämän vaatimuksia. Vastaajat tunnistivat, että eniten parannettavaa opintojen aikana on taitojen kehittämisessä ongelmanratkaisutaidoissa, stressinsietokyvyssä, organisointi- ja koordinointitaidoissa, itsenäisessä työskentelyssä ja ajanhallinnassa. (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, n.d.)
Kokemuksellinen ja kontekstuaalinen oppiminen on erityisen toimivaa näiden taitojen kehittämiseen taidekoulutuksessa (Orr & Shreeve, 2018). SAMKissa tunnistetaan työelämälähtöisen oppimisen ja kokemuksellisuuden merkitys taidekoulutuksessa. Aidossa, tilannesidonnaisessa ja työelämää vastaavassa työskentelyssä opiskelija ottaa luonnollisesti vastuuta omasta tekemisestään. Lisäksi vieras ympäristö voi toimia katalyyttina luovalle ajattelulle.
SAMK koordinoi valtakunnallista ESR+-rahoitteista TKI-projektia, jonka tavoitteena on kehittää luovan ja kulttuurialan tuotanto-osaamista. Samalla selvitetään myös, millaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia kuvataiteilijoilla on toimia asiantuntijoina monialaisilla innovaatioalustoilla. Projektin varhaisten kokemusten perusteella taiteilijan potentiaali uusien innovaatioiden synnyttäjänä on rajapintoja ja totuttuja toimintatapoja hämmentävän toimijan rooli.
Monialaisissa ympäristöissä työskentelevä taiteilija liikkuu eri alojen ja yhteisöjen välillä ja reunamilla. Rajapinnoilla syntyy helposti kitkaa, ristiriitoja tai epäselvyyksiä, mutta juuri niistä voi löytyä jotain uutta. Tätä kitkaa ei tarvitse vältellä tai poistaa. Kitka pakottaa luovaan ajatteluun, siitä voi syntyä oivalluksia, jotka vievät eteenpäin niin omaa työtä kuin yhteisiä projekteja.
Kuvataiteilija ei tuo mukaan vain sisältöjä tai visuaalisuutta, vaan myös erilaisen tavan lähestyä kysymyksiä. Siksi hän voi olla tärkeä osa tiimiä, kun kehitetään uusia ideoita, palveluja, teknologioita ja strategioita. Hän voi rohkaista työryhmää kyseenalaistamaan oletuksia, kestämään epävarmuutta ja kokeilemaan uusia näkökulmia. Tällainen vaikutus voi muuttaa koko ryhmän ajattelun suuntaa – ja juuri siitä syntyy usein todellista uudistumista.
Turun yliopiston tutkijat nostavat esiin Satakunnan Kansan yliössä (SK 13.4.), että osallisuutta, sitoutumista ja yhteistyötä korostava tekeminen tarjoaa tulevaisuuteen suuntaavan näkökulman. Sen mukaan Satakunnan vetovoima ja pitovoima eivät ole vain päättäjien harteilla, vaan jaettua vastuuta. Tutkimuksen mukaan satakuntalaiset kaipaavat lisää alueen sisäistä yhteistyötä.
Satakunta on vahva kulttuuri- ja taidemaakunta. Kankaanpään Taidekoulu on muovannut alueen taide-elämää 60 vuoden ajan ja Kankaanpään strategiassa on taide nostettu merkittävään osaan. Rauman ja Porin vahva kulttuurielämä ja taidekenttä tuo alueelle elinvoimaa. Maakunnassa on myös vahvaa ITE-taidetoimintaa.
Voisiko Satakunta olla edelläkävijä myös monialaisessa innovaatiotoiminnassa, jossa taiteilijoilla on oma roolinsa osana uusia ideoita kehittäviä tiimejä? Mitä annettavaa uusilla monialaisilla yhteistyömuodoilla voisi olla esimerkiksi aluekehittämiseen tai satakuntalaiseen identiteettityöhön? Kaikki edellytykset tutkia tätä löytyvät jo maakunnasta. Valmistuvilla kuvataiteilijoilla on valmiutta monialaiseen innovaatiotyöhön, halu olla mukana, ja tarve löytää tai luoda ympäristö, jossa tehdä työtään.
Lähteet
Kuusimäki, T. (toim.). (2022). Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli. Satakunnan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041429255
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. (n.d). Ammattikorkeakoulutus. Haettu 8.2.2025 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/amk
Kuvaja, S. (SK 29.3.2025). Uudet taiteilijan osoittavat osaamisensa Porissa. Satakunnan Kansa, s. B2
Orr, S., & Shreeve, A. (2018). Art and design pedagogy in higher education: Knowledge, values and ambiguity in the creative curriculum. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315415130
Pohjola, T. & Kaukiainen, P. (SK 13.4.2025). Satakuntalaiset haluavat lisää maakunnan sisäistä yhteistyötä, s. B10
Kirjoittajat: Tomi Kuusimäki, Laura Lilja ja Tomas Regan
Kirjoittajat työskentelevät Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Taide, teknologia ja kestävä matkailu –projektissa.
Artikkelikuva (Piia Orava): Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin geologi Pasi Talvitie on tärkeässä osassa taiteilijoiden kanssa tehtävässä moniammatillisessa yhteistyössä.