STOP-hanke (Surface Transfer of Pathogens) on EU:n Horizon Europe -rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on vähentää ja jopa estää pintoihin liittyviä mikrobien tartuntareittejä uusilla pinnoille levitettävillä nanopinnoitteilla. Tutkimuskeskus WANDER vetää hankkeessa antimikrobisuuden testaukseen keskittyvää työpakettia. Käytännössä meidän roolinamme on muun muassa viedä pinnoitteiden testaamista lähemmäs elävää elämää ja testata pinnoitteiden toimivuutta käytössä olevassa kiinteistössä. Hankkeen viides partnerikokous järjestettiin Italian Torinossa Lingottossa, jossa oli ennen Fiatin autotehdas ja nykyään iso kompleksi tarjoten muun muassa kauppakeskuksen, hotellin ja konferenssikeskuksen palveluja. Lentomatka Torinoon Munchenin kautta onneksi sujui ilman viivästyksiä, siitä huolimatta matkustaminen vei käytännössä yhden päivän.
Ensimmäisenä osallistumispäivänä meille tarjoutui samalla mahdollisuus osallistua ESB-konferenssiin eli 34th Annual Conference of European Society of Biomaterials, koska partnerikokous oli järjestetty samassa paikassa suoraan jatkona tähän alan suureen konferenssiin. STOP-hanke järjesti oman session nimeltään Antimicrobial surfaces: preventing the spread of infectious diseases, jossa Merja Ahonen piti esitelmän “Antimicrobial surfaces as a part of indoor hygiene concept (IHC) decrease the number of infections”.
Paikalla oli 50-60 henkeä mikä oli hyvä osallistuminen ottaen huomioon konferenssin laajuuden, samanaikaisia sessioita oli kuusi. Sisätilan hygieniasta ja sen toimivuuden tutkimisesta infektioiden torjunnassa oli hyvää keskustelua.
Konferenssi tarjosi lounaaksi vain eväspussin, mutta onneksi se oli mahdollisuus syödä Lingotton omassa viidakossa ja tankata samalla niin sanottuja hyviä bakteereja vastaiskuna hankkeen tavoitteelle vähentää mikrobeja kosketuspinnoilla.
Lounastauon jälkeen alkoi STOP-partnerikokous, jossa kaikki osallistuvat organisaatiot esittivät edistyksensä omissa tutkimusosioissaan. Esitykset herättivät runsaasti keskustelua ja pohdintaa seuraavaksi tehtävistä toimenpiteistä. Perjantaina söimme lounasta läheisessä pizzeriassa. Seura oli hyvää ja keskustelu vilkasta edelleen.
Pinnoitteet lähemmäs arkea – testaus alkaa Suomessa ja Kreikassa
Lounaan jälkeen pääsimme käsiksi kokouksen tärkeimpään asiaan eli jatkotestaukseen pääsevän pinnoitteen valintaan. Varsinainen tosielämän testaus tapahtuu Suomessa ja Kreikassa. Kreikassa asiaa tutkii Prolepsis Institute, joka on yleishyödyllinen kansanterveyttä edistävä järjestö, ja Suomessa tutkimuskeskus WANDER. Sekä Suomessa että Kreikassa varsinainen testaaminen tapahtuu vanhuspalveluasumisen yksiköissä.
Tätä ennen pinnoitteiden pitää läpikäydä tarkka laboratoriotestaus, jossa varmistetaan, että ne eivät ole toksisia, ovat antimikrobisia, pysyvät paikoillaan käsitellyllä pinnalla, eivät muuta pinnan väriä tai vaikeuta siivoamista. Lisäksi tutkijoiden täytyy pystyä tuottamaan niitä tarvittava määrä sovitun ajan sisällä ja niiden pitää olla helposti pinnoitettavissa ilman erikoisosaamista. Aikamoinen lista asioita, joita pitää täyttää! Monet tutkimusryhmät ovat tehneet parhaansa kehittäessään pinnoitteita ja myös testatessaan niitä eri tavoilla. Aivan viimeistä sanaa ei tässä kokouksessa saatu siitä mikä pinnoite valitaan, vaan muutama pinnoite vielä kilpailee ykkössijasta.
Meillä Suomessa ja Wanderissa asian viivästyminen tosin hankaloittaa elämää, koska tälläkin projektilla on päättymispäivä ja paljon pitää saada tehtyä ennen sitä, emmekä pääse aloittamaan meidän osuuttamme ennen kuin pinnoite on valittu. Mutta positiivisella mielellä ollaan ja vielä on hanketta jäljellä marraskun 2026 loppuun asti.
Tosin yksi pinnoite eli Institute of Electronics Bulgarian Academy Of Sciences kehittämä terästä teräksellä oleva nanopiikkejä sisältävä pinnoite meillä on jo Porin kampuksella testissä. Sitä testataan kahden vessan ovipainikkeissa, siten että kummallekin vessalle on samanlaisessa käytössä oleva vessa verrokkina. Ovipainikkeista otetaan pintapuhtausnäytteitä, joista tutkitaan bakteerien kokonaismäärää ja indikaattoribakteereita. Pinnoitetulta ovipainikkeelta saatuja tuloksia verrataan verrokkiin, jotta nähdään toimiiko tällainen teräksestä tehty pinnoite käytännössä bakteerimääriä vähentäen.
Teksti: erikoistutkija Sari Repka ja tutkijayliopettajaMerja Ahonen
Artikkelikuva: Sari Repka