Lastensuojelun sijaishuollon työ on vaativaa ja vastuullista ihmissuhdetyötä, jossa kohdataan lasten ja nuorten elämän eri vaiheita; traumaattisia kokemuksia, turvattomuutta sekä haastavia vuorovaikutustilanteita, mutta myös ilon ja onnistumisen hetkiä. Työ edellyttää vahvaa ammatillista osaamista, mutta myös kykyä säädellä omia tunteita, tunnistaa riskejä ja huolehtia omasta jaksamisesta. Näihin tarpeisiin vastaa SataLasso hankkeen Kestävä minä -toimenpide, jossa tarjotaan tukea ja keinoja ammatillisen kestävyyden vahvistamiseen jo opintojen aikana.
Kestävä minä -ryhmät on suunnattu Diakin ja SAMKin sosionomi-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille, jotka ovat olleet, ovat parhaillaan tai ovat suuntaamassa lastensuojelun sijaishuollon työtehtäviin. Toimenpiteen lähtökohtana on ajatus siitä, että sijaishuollon työn vaatimuksiin on tärkeää valmistautua ennakoivasti – ennen kuin kuormitus kasautuu liialliseksi.
Kestävä minä lastensuojelun sijaishuollon työssä on osa SAMKin ja Diakin yhteistä SataLasso-hanketta, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tukea hyvinvointia erityisesti vaativissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä, mitä lastensuojelun sijaishuoltokin edustaa.
Keväällä 2026 toteutuu yksi viiden kokoontumiskerran ryhmätoteutus. Samalla luotua mallia pilotoidaan ja saadun palautteen avulla mallia kehitetään edelleen. Syksyllä 2026 toteutuu vielä kaksi samansisältöistä Kestävä minä -ryhmää. Kaiken kaikkiaan tämä toimenpiteen avulla voimme vahvistaa jopa 30 opiskelijan osaamista heidän vaativaa lastensuojelutyön työuraa tukien.
Ryhmätoiminta osana ammatillista valmistautumista lastensuojelun sijaishuollon työhön
Kestävä minä -ryhmät tarjoavat sijaishuollossa työskenteleviksi tai sinne suuntautuville opiskelijoille mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa jaksamistaan, tunnesuhdettaan työhön ja keinoja selviytyä työn vaatimuksista. Ryhmätoiminta tukee ammatillista kasvua tarjoamalla tilan reflektoida kokemuksia, jakaa ajatuksia vertaisten kanssa ja vahvistaa itsetuntemusta. Ryhmissä korostuu ajatus siitä, että työn kuormittavuus ei ole yksilöllinen ongelma, vaan liittyy työn rakenteisiin ja sisältöihin. Erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa työn emotionaalinen kuormitus, riskitilanteet ja vastuu lapsen turvallisuudesta koskettavat eri ammattiryhmiä – sosionomeja, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia – hieman eri tavoin, mutta yhteisen perustehtävän kautta.
Asiantuntijoiden näkökulma tuo työn realiteetit esille
Kestävä minä -ryhmiä toteutetaan pienryhminä, joissa osallistujamäärä mahdollistaa luottamuksellisen ja vuorovaikutteisen työskentelyn. Ryhmiä ohjaavat SataLasso hankkeen asiantuntijat yhdessä vaihtuvan, lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevän ammattilaisen kanssa. Moniammatillinen ohjaus tuo ryhmiin sekä pedagogista että käytännön työelämän näkökulmaa. Tämä mahdollistaa sen, että teemoja tarkastellaan realistisesti ja työelämälähtöisesti, samalla kun opiskelijat saavat tukea ammatillisen identiteetin rakentumiseen. Ryhmissä käsiteltävät sisällöt kootaan myös oppimateriaaleiksi Moodleen, jotta materiaali on hyödynnettävissä laajemmin opetuksessa ja opiskelijoiden itsenäisessä työskentelyssä.
Teemat vastaavat sijaishuollon työn keskeisiin haasteisiin
Kestävä minä -ryhmien teemat on rakennettu vastaamaan lastensuojelun sijaishuollon työn todellisuutta ja niitä tilanteita, joita opiskelijat kohtaavat harjoitteluissa ja työelämässä:
- Omien voimavarojen, rajojen ja kuormituksen varhaisten merkkien tunnistaminen.
- Hyvinvointia tukevien ja haastavien tekijöiden tarkastelu sijaishuollon toimintaympäristössä.
- Resilienssi ja palautumisen taidot
- Riskitilanteet, niiden tunnistaminen ja niissä toimiminen
- Haastavan kasvatus- ja tunnetyön kuormittavuus sekä keinot oman jaksamisen suojaamiseen.
Nyt alkavien ryhmien tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata lastensuojelun sijaishuollon työn vaatimuksia realistisesti ja kestävästi. Kun itsetuntemukseen, työhyvinvointiin, tunnetyöhön ja riskitilanteisiin liittyviä taitoja harjoitellaan jo opintojen aikana, voidaan ennaltaehkäistä kuormittumista ja tukea pidempiä, kestävämpiä työuria. Kestävä ammatillinen toimijuus ei tarkoita kovettumista, vaan kykyä tunnistaa omat rajat, hyödyntää saatavilla olevaa tukea ja rakentaa osaamista, joka kantaa myös työn vaativissa tilanteissa.
Teksti: lehtorit Miia Immonen ja Heli Rosenqvist (SAMK) sekä lehtori Mari Kirkanen (Diak).
Kuva: Roosa Koivuniemi
Artikkelikuvassa Heli Rosenqvist (vas.), Mari Kirkanen ja Miia Immonen.