Syyskuun lopulla 2025 Tallinnassa järjestetty 21. merenkulun konferenssi kokosi yhteen alan asiantuntijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä pohtimaan Euroopan meriliikenteen tulevaisuutta. Tapahtuma tarjosi ajankohtaisen katsauksen siihen, miten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja geopoliittinen muutos muokkaavat merenkulun toimintaympäristöä ja miten Viro voivat näissä teemoissa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi Suomen kanssa.
TalTech, Viron meriklusteri ja varautumisen näkökulma
Vierailu Tallinnan teknillisen yliopiston (TalTech) merenkulkuopistolla tarjosi monipuolisen katsauksen TalTechin merenkulun opetukseen, sekä laajemmin Viron meriklusterin toimintaan. TalTechin koulutustarjonta kattaa laajasti merenkulun eri osa-alueet, aina navigoinnista ja laivakoneopista satamatoimintoihin, varustamotoimintaan ja vesiväylien turvallisuuden hallintaan asti. Viron meriklusterin vahvuus sen sijaan on sen kyvyssä yhdistää koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhteiseksi kehittämisalustaksi, joka tukee, sekä elinkeinojen kilpailukykyä, että yhteiskunnallista varautumista.
Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että Virossa merenkulun kehittämistä tarkastellaan osana laajempaa turvallisuus- ja huoltovarmuuskeskustelua. Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on lisännyt ymmärrystä siitä, että merenkulku ei ole vain logistiikkaa ja liiketoimintaa, vaan myös osa kriittistä infrastruktuuria (Nõmmela, 2023). Tämä näkökulma resonoi vahvasti myös Suomen tilanteen kanssa. Molemmissa maissa pohditaan, miten varmistetaan turvallinen ja kestävä meriliikenne muuttuvissa olosuhteissa.
Euroopan merenkulku muutoksessa
Konferenssin keskusteluissa korostui, että Euroopan merenkulku elää suurta murroskautta. Vihreä siirtymä ja päästövähennystavoitteet ohjaavat voimakkaasti alan kehitystä, mutta samanaikaisesti on löydettävä tasapaino kilpailukyvyn, kustannusten ja ympäristötavoitteiden välillä (Suomen Varustamot ry, 2025).
Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Automaattinen tiedonvaihto, datan hyödyntäminen ja tekoälypohjainen päätöksenteko ovat jo nyt osa merenkulun arkea. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään.
Makrotaloudellisesta näkökulmasta nähtiin, että Euroopan talouden epävarmuus ja globaalit toimitusketjuhaasteet vaikuttavat suoraan meriliikenteeseen. Tässä ympäristössä korostuvat joustavuus ja kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Teknologian, vihreiden polttoaineiden ja satamien rooli
Uusien teknologioiden ja vihreiden ratkaisujen käyttöönotto nousi päivän keskeiseksi teemaksi. Satamat nähdään yhä enemmän innovaatioiden ja energiaratkaisujen solmukohtina, joiden tulisi tukea vihreää siirtymää tarjoamalla infrastruktuuria vaihtoehtoisille polttoaineille ja älykkäille energiaratkaisuille (Hrenov ym., 2025). Samalla myös varustamoiden vihreän siirtymän valinnoilla ja panostuksilla on merkitystä satamien tulevaisuuden investointeihin.
Teknologia ei yksin ratkaise muutosta. Siirtymä vähäpäästöisiin ratkaisuihin edellyttää laajaa yhteistyötä: varustamoiden, satamien, viranomaisten ja tutkimuksen välistä kumppanuutta. Valtioiden tuki merenkulun kehitykselle koetaan jokaisen sidosryhmän kannalta äärimmäisen tärkeäksi. Merenkulun ekosysteemi on laaja ja monitasoinen, ja sen onnistuminen riippuu yhteisestä suunnasta ja avoimesta tiedonvaihdosta.
Yhteiset haasteet, yhteiset ratkaisut
Viron merenkulun sidosryhmät painivat monella tapaa samojen haasteiden kanssa kuin Suomessa:
- miten turvata vihreä siirtymä ilman, että kilpailukyky kärsii,
- miten varautua geopoliittisiin riskeihin ja toimitusketjujen häiriöihin,
- ja miten houkutella uusia osaajia alalle, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan.
Juuri näistä syistä Suomen ja Viron välinen yhteistyö on paitsi luontevaa, myös välttämätöntä. Molemmilla mailla on paljon opittavaa toisiltaan: Virolla ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä, Suomella pitkää kokemusta tutkimusyhteistyöstä ja digitalisaation kehittämisestä. Yhdessä nämä vahvuudet voivat tukea koko Itämeren alueen kestävää kasvua ja turvallisuutta.
NEMO-hankkeen näkökulma ja tulevaisuuden suunta
Konferenssi tarjosi myös hyvän tilaisuuden esitellä NEMO-hanketta ja sen tavoitteita digitalisaation, älyliikenteen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. NEMO:n näkökulmasta tapahtuma vahvisti käsitystä siitä, että teknologiset ratkaisut, datan avoimuus ja rajat ylittävä yhteistyö ovat merenkulun tulevaisuuden kulmakiviä.
Tallinnan keskusteluista jäi vahva tunne siitä, että merenkulun tulevaisuus ei synny yksin. Se rakennetaan verkostoissa, yhteisillä tavoitteilla ja jaetulla vastuulla. Kun vihreä siirtymä, teknologinen kehitys ja turvallisuus yhdistyvät, merenkululla on potentiaali toimia koko Euroopan kestävän kasvun ja resilienssin veturina.
Kirjoittajat Wili Helenius ja Kati Renholm työskentelevät tutkijoina SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.
Kuvassa he ovat NEMO:n esittelypisteellä tapahtumassa.
Viittaukset:
Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.
Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)
Suomen Varustamot ry. (8.12.2025). Uusi kannustin meriliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille voisi tuoda miljardiluokan hyödyt Suomelle.
Kuvat: Wili Helenius ja Kati Renholm, artikkelikuvassa Tallinnan teknillinen yliopisto.