Merenkulku - Maritime arkistot - Tarinoita työnteon arjesta. Stories of day-to-day working.

wpadmin22.10.202522.10.2025Merenkulku - Maritime, Ympäristö - Environment

Globaaleja kohtaamisia värikkäässä Intiassa

Suomessa AMK-sektorilla kansainvälisyyden on katsottu tukevan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja työelämärelevanssia mm. strategiset kumppanuuksissa ja TKI-hankkeissa (Launikari, 2023). Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) on tehnyt ohjaus- ja linjausdokumentin, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä ulottuvuutta 2017–2025 välillä. Dokumentissa keskeisiksi teemoiksi nostettiin 1) vetovoima ja laatu kansainvälisessä kilpailussa, 2) kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen, 3) koulutusviennin ja maksullisten ohjelmien rooli, 4) resurssien kohdentaminen ja henkilöstön osaaminen ja 5) seuranta ja arviointi (OKM, 2017).

Olen työurallani matkustanut monissa maissa ja maanosissa, mutta Intiassa ja Aasiassa en ole aiemmin käynyt. Mahdollisuus tarjoutui vierailuun kansainvälisten merenkulun yliopistojen yhdistyksen (International Association of Maritime Universities, IAMU) vuosikokouksessa Chennaissa, Intiassa lokakuussa 2025. Matka toteutti OKM (2017) tavoitteista kaikkia viittä (1-5).

Minna Keinänen-Toivola oli Satakunnan ammattikorkeakoulun virallinen edustaja ja osallistuja vuosikokoukseen.

Kansainvälisyys osana korkeakoulustrategiaa

Matkan järjestelyt veivät kuukausia ja olivat moninaiset niin käytännön asioiden kuin tieteellisen työn osalta. Lokakuun puolivälissä matka vihdoin koitti. Matkustin turvallisuus- ja verkostoitumissyistä Chennaihin Tallinnan Teknillisen yliopiston Meriakatemian (EMERA) asiantuntijoiden kanssa. Järjestävän yliopiston (Academy Of Maritime Education And Training, AMET) henkilökunta oli meitä vastassa lentokentällä ja veivät meidät tapahtumahotellille. Matka kesti kaikkiin 20 tuntia ja vastassa oli kuuma ja kostea Intian yö. Tapahtumahotellina oli viiden tähden lomakeskus Bengalinlahden rannalla. Sopeutuminen 2,5 puolen tunnin aikaeroon ja ilmastoon otti oman aikansa.

IAMU AGA järjestettiin Chennaissa, Intiassa, Bengalin lahden rannalla.

Vuosikokouksen ja konferenssin parasta antia olivat lukuisat kohtaamiset tuttujen kanssa ympäri maailmaa. Pääsin neuvottelemaan virallisesti yhteisistä jatkoyhteistyöstä, kuten myös luomaan uusia kontakteja. Edellisellä viikolla toteutuneet jäänmurtajakaupat USA:n kanssa olivat useiden keskusteluiden aiheena. Hotellialue oli laaja, joten tuttuja tapasi virallisen ohjelman ulkopuolella vain satunnaisesti. SAMK järjesti vastaavan tapahtuman Helsingissä ja Silja Serenadella vuonna 2023, joten kuulin paljon positiivisia muistoja kahden vuoden takaa.

UNESCO:n maailmanperintökohde, Mahabalipuramin monumenttiryhmä (Mamallapuram).

Tieteellistä yhteistyötä ja kestävän merilogistiikan kehittämistä

Konferenssissa tärkeinä alan teemoina olivat teknologia, innovaatiot ja kestävä merilogistiikka. Oma tieteellinen esitykseni koosti kahden käynnissä olevan projektimme Sustainable Flow- ja NEMO CEF-projektin tekemisiä ja tuloksia. Sustainable Flow -projektissa on kehitetty satamille ja logistiikkaketjuille digitaalisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa pilotoidut työkalut parantavat satamakäyntien ennustettavuutta ja tehokkuutta, mikä johtaa pienempään polttoaineenkulutukseen ja CO₂-päästöihin. Lisäksi työssä on luotu viitekehys energiansäästöön ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen, mikä tukee vihreää siirtymää Itämeren alueella.

Toisena projektina esitellyssä NEMO CEF -projektissa, kehitetään Suomen kansallista meriliikenteen ilmoituspalvelua osana EU:n yhteistä Maritime Single Window -ympäristöä. Projekti tuo yhteen eri sidosryhmät ja mahdollistaa tulevaisuudessa arvokkaiden lisäarvopalvelujen kehittämisen. NEMO CEF -projektin keskeiset tulokset julkaistaan myöhemmin tieteellisessä artikkelissa, mikä vahvistaa Suomen roolia digitaalisen merenkulun kehityksessä kansainvälisesti.

Merenkulun logistiikan monimutkaisessa sidosryhmäekosysteemissä digitaalisen järjestelmän onnistunut toteutus ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää useita tekijöitä. Ensinnäkin tarvitaan keskeisten toimijoiden aktiivista osallistumista kehitystyöhön, jotta ratkaisut vastaavat käytännön tarpeisiin. Lisäksi teeman määrittäjiltä, kuten viranomaisilta ja johtavilta organisaatioilta, vaaditaan strategista sitoutumista, joka luo kehitykselle vakaan perustan. Kohderyhmien kuuleminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen on välttämätöntä, jotta järjestelmä olisi aidosti käyttäjälähtöinen ja helpottaisi arjen työtä. Lopuksi onnistumista tukee avoin ja läpinäkyvä viestintä koko ekosysteemin sisällä, mikä lisää luottamusta ja sitouttaa kaikki osapuolet yhteiseen tavoitteeseen. Molemmat hankkeet osoittavat, kuinka tutkimus ja käytännön kehitystyö voivat yhdessä edistää sekä kestävää kehitystä että merenkulun kilpailukykyä.

Ystävyyspuut istutettiin Academy of Maritime Education and Training (AMET) -yliopistossa, joka isännöi IAMU AGA 2025 -tapahtumaa.

Kulttuurinen oppiminen ja globaalien verkostojen vahvistaminen

Huipentumana virallisessa ohjelmassa oli tekninen kierros, jossa kävimme AMET:n innovaatiokeskuksessa, jonka on perustanut globaali varustamo MAERSK. Vierailin myös omatoimisesti kahtena aamuna Unescon maailmanperintökohteessa Mahabalipuramissa, joka oli täynnä upeaa muinaista kivitaidetta ja arkkitehtuuria. Kontrasti Vanhaan Rauman oli aikamoinen.

Tasmanialais–brittiläis-suomalaista ystävyyttä Mahabalipuramin rantatemppelillä.

Työmatkat ”maailman ääriin” eivät ole vain asiaa vaan myös kokemuksia ja oppia eri kulttuureista ja ihmisistä. Ruoka oli erinomaista ja vastoin ennakkovaroittelua pysyin terveenä. Tuoreet eksoottiset hedelmät aloittivat päiväni värikkäästi. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kaikki puhuvat Britannian siirtomaahistoriasta johtuen englantia.

Työmatkat välittyvät usein kauniina kuvia erilaisista paikoista. Ne ovat hienoja kokemuksia, mutta myös todella paljon aikaa ja energiaa vieviä. Matka ei lopu siihen, kun avaa matkan jälkeen kotiovensa, vaan sen jälkeen tulee olla aktiivisesti yhteydessä kaikkiin kontakteihinsa. Työmatkat myös antavat todella paljon, niin yksilönä ammatillisesti kuin ihmisenä kehittymisessä kuin organisaatiolle. Organisaatiolle globaali yhteistyö vahvistaa olemassa olevia suhteita ja luoda uusia koulutus- ja tutkimusyhteistyömahdollisuuksia. SAMK on ollut mukana IAMU:ssa jo yli 30 vuotta ja yhteistyö jatkuu ja syvenee vuosi vuodelta.

Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola

Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa SAMKissa.

Kuvat: Minna M. Keinänen-Toivola

Viitteet

Launikari, M. (2023, 6. maaliskuu). Laurea-ammattikorkeakoulu ja kansainväliset strategiset kumppanuudet. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/laurea-ammattikorkeakoulu-ja-kansainvaliset-strategiset-kumppanuudet/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025 (OKM:n julkaisuja 2017:11). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79438/okm11.pdf

wpadmin21.10.202521.10.2025Merenkulku - Maritime, Ympäristö - Environment

Global Encounters in Colorful India

In Finland, within the University of Applied Sciences (UAS) sector, internationalization has been seen as supporting quality, impact, and relevance to working life, particularly through strategic partnerships and RDI projects (Launikari, 2023). The Ministry of Education and Culture (OKM) has issued a guidance and policy document aiming to strengthen the international dimension of Finnish higher education and research between 2017–2025. The document highlighted five main themes: 1) attractiveness and quality in international competition, 2) building international partnerships, 3) the role of education export and fee-based programs, 4) allocation of resources and staff expertise, and 5) monitoring and evaluation (OKM, 2017).

In my professional career, I have travelled to many countries and continents, but I had never before visited India or Asia. The opportunity came with the Annual General Assembly of the International Association of Maritime Universities (IAMU) in Chennai, India, in October 2025. This trip realized all five of OKM’s (2017) internationalization goals.

Minna Keinänen-Toivola was the official participant of SAMK and the Annual General Assembly.

Internationalization as a strategic goal in higher education

Arrangements for the trip took months and involved a wide range of practical as well as scientific preparations. Finally, in mid-October, the journey began. For safety and networking reasons, I travelled to Chennai together with experts from the Estonian Maritime Academy of Tallinn University of Technology (EMERA). Staff from the host university, the Academy of Maritime Education and Training (AMET), welcomed us at the airport and took us to the conference hotel. The journey took altogether 20 hours, and we were greeted by the hot and humid Indian night. The conference venue was a five-star resort on the shores of the Bay of Bengal. Adjusting to the 2.5-hour time difference and the climate took some time.

IAMU AGA was organized in Chennai, India, along the Bay of Bengal.

The best part of the assembly and conference was the numerous encounters with colleagues from around the world. I was able to negotiate formally on continuing cooperation as well as create new contacts. The icebreaker deal signed the previous week between the USA and Finland was a recurring topic of conversation. The hotel area was vast, so meeting acquaintances outside the official program happened only occasionally. SAMK hosted a similar IAMU event in Helsinki and onboard Silja Serenade in 2023, and I heard many positive memories of that event from two years ago.

The UNESCO World Heritage Site, the Group of Monuments at Mahabalipuram (Mamallapuram).

Scientific collaboration and sustainable maritime development

Key themes of the conference included technology, innovation, and sustainable maritime logistics. My scientific presentation showcased the activities and results of two ongoing projects: Sustainable Flow and NEMO CEF. The Sustainable Flow project has developed digital solutions for ports and logistics chains to reduce emissions. The piloted tools improve the predictability and efficiency of port calls, leading to reduced fuel consumption and CO₂ emissions. In addition, a framework for energy saving and renewable energy utilization has been created, supporting the green transition in the Baltic Sea region.

The NEMO CEF project develops Finland’s national maritime reporting service as part of the EU Maritime Single Window environment. The project brings together stakeholders and enables the future development of valuable value-added services. The main results of NEMO CEF will be published later in a scientific article, strengthening Finland’s role in international digital maritime development.

In the complex stakeholder ecosystem of maritime logistics, the successful implementation of a digital system does not happen automatically; it requires several key factors. First, active involvement of the main actors is needed to ensure that solutions meet practical needs. Second, commitment from context setters, such as authorities and leading organizations, provides a stable foundation for development. Listening to target groups and considering their perspectives is essential to ensure that the system is genuinely user-oriented and supports everyday work. Finally, open and transparent communication within the ecosystem builds trust and strengthens collective commitment to shared goals. Both projects demonstrate how research and practical development can jointly promote sustainability and competitiveness in maritime transport.

The friendship trees were planted at the Academy of Maritime Education and Training (AMET) University, which hosted the IAMU AGA 2025.

Cultural Insights and Strengthening Global Networks

The highlight of the official program was a technical tour at AMET’s innovation center, established by the global shipping company MAERSK. On my own initiative, I also visited the UNESCO World Heritage site Mahabalipuram on two mornings. The site, with its stunning ancient stone art and architecture, was quite a contrast to Old Rauma back home.

Tasmanian/UK/Finnish friendship at Shore Temple of Mahabalipuram.

Business trips to “the ends of the world” are not only about professional matters but also about experiences and learning from different cultures and people. The food was excellent, and contrary to warnings, I remained healthy. Fresh exotic fruits gave my mornings a colorful start. The people were friendly, and thanks to the colonial history, everyone spoke English.

Work trips are often shared as beautiful pictures of different places. They are indeed great experiences, but also very demanding in terms of time and energy. The trip does not end when you walk through your front door at home; afterwards, it is essential to actively follow up with all new contacts. Yet, these trips give back so much – for professional development, personal growth, and organizational benefits. For the organization, global cooperation strengthens existing relationships and creates new opportunities for education and research collaboration. SAMK has been a member of IAMU for over 30 years, and this cooperation continues to deepen year by year.

Text: Minna M. Keinänen-Toivola

The author works as a Chief Researcher at the Maritime Logistics Research Center, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK).

Photos: Minna M. Keinänen-Toivola

References

Translation was made from Finnish to English using ChatGPT 5

wpadmin10.10.20259.10.2025Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Työelämätaidot - Working life skills, Ympäristö - Environment

Kesäharjoittelu Pohjois-Amerikan satamien kestävyyden selvittämisen parissa

Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.

Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?

Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.

Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle.

Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista

Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin. Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.

Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle.

Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.

Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään

Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.

Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin.

Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa.

Teksti: Oscar King

Kuva: Oscar King

wpadmin16.9.2025Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritimeliiketalous, merilogistiikka

Työharjoittelu Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa – itsenäistä työskentelyä ja näkökulmaa merilogistiikkaan

Harjoitteluni teemana oli kirjoittaa raportti aiheesta ”Merilogistiikan vaikutus päivittäistavarakauppaan Satakunnassa”. Raportissa tuli esiin esimerkiksi se, että päivittäistavarakauppa on riippuvainen meriteitse tehtävistä kuljetuksista. Tärkeäksi osaksi nousi myös jakelukeskukset. K-ryhmän Turun ja S-ryhmän Lempäälän jakelukeskukset toimittavat päivittäistavarakaupan tuotteet maateitse kaupan hyllylle. Merilogistiikka ei ole näkyvää vain satamassa, vaan se ulottuu myös kuluttajan ostoskoriin. Satakunnan satamat keskittyvät pääosin teollisuuden vientiin. Vaikka Satakunta on väestön osuudesta vain 4% tuottaa se 6,9% osuuden ulkomaan kaupasta.

Harjoittelussa isossa roolissa oli itsenäinen työskentely, mikä oli sekä palkitsevaa että haastavaa. Itsenäinen työskentely tarkoitti sitä, että minulla oli vastuuta omasta aikataulutuksesta sekä työn etenemisestä. Harjoittelun ansiosta kehitin omaa ajanhallintaani sekä ongelmanratkaisutaitojani. Vaikka työ olikin itsenäistä, säännölliset palaverit kuuluivat harjoitteluun. Palaverit antoivat arvokasta palautetta raportista. Säännölliset palaverit kehittivät etätyötaitoja ja koen, että olen paljon itsevarmempi kameran edessä.

Liiketalouden opiskelijana harjoittelu avasi, miten merilogistiikka ja liiketalous ovat yhteydessä toisiinsa. Merilogistiikka mahdollistaa tavaroiden liikkumisen tehokkaasti satamien ja jakelukeskusten välillä. Ilman sujuvaa merikuljetusta kauppojen hyllyt eivät täyttyisi ajallaan. Pääsin raporttiani kirjoittaessa analysoimaan logistiikkaketjujen tehokkuutta ja sitä, miten erilaiset häiriöt, kuten sääolosuhteet ja satamien ruuhkat, voivat vaikuttaa tuotteiden hintaan ja saatavuuteen.

Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan Merilogistiikan tutkimuskeskukseen. Oli kiinnostavaa nähdä miten asiat toimivat käytännössä. Tutkimuskeskuksella oli useita eri projekteja meneillään ja oli hienoa nähdä, miten projektit olivat kasvaneet vuosi vuodelta. Laivasimulaattorit olivat erityisen kiinnostavia varsinkin liiketalouden opiskelijan näkökulmasta. Vierailun aikana kerrottiin, että Rauman satamalla toimii useita eri yrityksiä ja niillä on menossa useita eri projekteja. Satamassa oli myös rakenteilla laiva Australiaan.

Harjoittelun aikana tiedonhakutaitoni, raportointitaitoni ja liiketalouden ymmärtäminen kasvoi. Liiketalous ei ole vain pelkkiä lukuja toimistossa vaan se on osa kokonaisuutta mihin myös merilogistiikka kuuluu. Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa suorittamani työharjoittelu oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja opin asioista enemmän, kuin missään kurssilla opintojeni aikana.

Kirjoittaja: Juuso Joska, Liiketalouden opiskelija

Kuva: Minna Keinänen-Toivola

wpadmin20.8.202520.8.2025In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Yleinen - General

A double degree student’s training on CRM strategy and event organization at the Maritime Logistics Research Center

My name is Matthieu Avale. I’m a 23-year-old French international business student and was completing my internship at the Maritime Logistics Research Center in Rauma, Finland. This experience forms part of my studies and personal development, and I would like to share some insights into my missions, the challenges I encountered, and the skills I developed during this period.

I was assigned two main tasks during my internship that shaped my daily activities and learning journey. The main task was to propose a CRM solution for the Maritime Logistics Research Center, and the second one was to organize an event.

Proposing a CRM System

My first mission was to research and propose a CRM (Customer Relationship Management) system that would meet the research center’s needs. A CRM system is both a strategy and a tool used by companies to manage and analyze interactions with customers and prospects. Its main objectives are to:

Improve business relationships

Enhance customer satisfaction and retention

Streamline internal processes

Boost sales and overall profitability

CRM tools allow companies to centralize client data, making it easier to answer customer questions, detect potential problems, and optimize service delivery. Previously, I had only used CRM systems to extract data; during this project, I needed to take a step back to truly understand the center’s needs and suggest a solution tailored to them. This work gave me a deeper understanding of CRM systems’ function and the strategic thinking behind selecting the right tool. I also proposed a few action plans for the center to better leverage CRM to enhance its operations.

However, the task came with its challenges:

Budget constraint: The CRM solution needed to be free of charge. Many of the best-known systems on the market are not, and they were the ones I was most familiar with.

Regulatory considerations: I had to ensure that any data collection and storage practices complied with relevant privacy and data protection regulations.

Despite these obstacles, the project helped me develop critical thinking skills and a more solution-oriented mindset.

I also had to change CRM solutions several times, either because I wasn’t fully satisfied with the functionality offered or because some systems proved too complex to set up in the specific context of the research center.

Organizing an Event

My second mission was to organize an event for the center.
Having a lot of time before the event was an advantage. It allowed me to brainstorm ideas, consider potential animations, and foresee potential problems well in advance. The continuous reflection helped me build a more detailed and creative event plan.

One of the key benefits of organizing and participating in the event was the opportunity it created for team building. Strong team dynamics are essential for productivity, creativity, and a positive work atmosphere in any professional environment. Events like the one I organized provide a relaxed setting where team members can interact outside their usual roles, discover shared interests, and strengthen mutual trust. This not only improves communication but also enhances collaboration and morale within the workplace. For me, it was a chance to get to know my colleagues better and to help strengthen their bond.

The realization of the event went smoothly. Although it was cancelled quite late the first time, I had to re-plan and prepare everything again, but it was better to do it this way than to organize it, and only 2 or 3 people showed up. In the end, the event was successful in my opinion. It also offered an excellent opportunity to connect with the team and get to know them better in a more informal setting.

One of my initial concerns was whether the schedule would be held and if all the planned activities would fit into the allocated time. Fortunately, everything went according to plan, and all activities were carried out as expected. I also prepared backup activities in case things moved faster than anticipated. This project taught me the importance of foresight, adaptability, and detailed preparation when planning professional events.

Balancing Internship and Thesis

Alongside these missions, I have been working on my thesis. Balancing the workload between my thesis and my internship has been a challenge, but also a great opportunity to improve my time management and organizational skills. It also helped me to develop my curiosity and my writing skills.

Conclusion

This internship at the Maritime Logistics Research Center has been a very interesting experience. It not only allowed me to apply theoretical knowledge in a real-world setting but also pushed me to gain maturity as I was organizing my own schedule. From navigating CRM systems under constraints to organizing a successful event, each task brought unique challenges that strengthened my problem-solving, communication, and planning skills.

Moreover, working in an international environment in Finland has broadened my perspective and given me valuable insights into cross-cultural teamwork. I’m grateful for the trust placed in me and the support from Minna throughout this training. I am thankful for this opportunity, and I really appreciate working in this positive environment.

Reference:

Author unknown. (n.d.). CRM system components. Retrieved from https://www.engagebay.com/blog/importance-of-crm/

Text: Matthieu Avale, international business student

Photo: Minna Keinänen-Toivola

Inna Saarinen12.8.2025In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Ympäristö - Environment

Belgian student discovers sustainability in maritime logistics in Finland

My name is Elisa, and I’m a Belgian student studying for a double degree in marketing and international business. This year, I’m lucky enough to be living a unique experience in Finland, as part of my studies at SAMK (Satakunta University of Applied Sciences), in Rauma. This adventure not only allows me to discover a new culture, but also to immerse myself in an exciting professional world.

I did my internship at SAMK’s Maritime Logistics Research Center, a forward-looking center that strives to integrate sustainability principles into every one of its projects. My main objective during this internship was to highlight the center’s sustainable commitments and explore ways of improving them.

To do this, I carried out a real investigation: I analyzed their communications (website, social networks), observed their working environment, and above all, I had the chance to talk directly with some of the researchers. These interviews were particularly enriching. I discovered the challenges they face – particularly in terms of the transition to cleaner fuels, the adaptation of port infrastructures, and the importance of digitalization to better measure and reduce emissions.

The result is a comprehensive report structured around the three pillars of sustainability: environmental, social and futuristic. In it, I also put forward concrete ideas for raising the profile of the center’s sustainable actions, through communications media such as social networks, flyers, and specialized events.

Among my tasks, I was also asked to consider the center’s participation in Baltic Sea Day, a key event in the region. I proposed that the center organize interactive mini-conferences on this occasion, in order to present in a dynamic way the advances of its research linked to maritime sustainability. The idea is to create a space for exchange with the public, but also to raise awareness of the importance of applied research in preserving the Baltic Sea.

This internship has given me a better understanding of how sustainability can (and must) be integrated into maritime logistics, a key sector that is still too often lagging behind on these issues. It has also enabled me to develop my skills in research, strategic communication, and critical analysis, while contributing to a mission that is close to my heart: to participate, in my own way, in a more responsible future.

Text:  Elisa Tinel, a double degree student in marketing and international business

Photo: Minna Keinänen-Toivola

wpadmin20.2.202520.2.2025Merenkulku - Maritime

Yllätysrekry kestävän kehityksen näköalapaikalle

Viime kesän kynnyksellä sain yllättäen puhelun, jossa kysyttiin, haluanko työhaastatteluun, vaikken juuri silloin ollut hakenut mihinkään. Näin voi käydä, kun on SAMK Talent Community -osaajayhteisön jäsenenä. Tarjolla oli sukellus merilogistiikan kestävän kehityksen hankkeisiin. Kiinnostukseni oli valtaisa, mikä ehkä oli havaittavissa työhaastattelussa, koska vajaan viikon päästä ensimmäisestä puhelusta minulle soitettiin, että minut on valittu hankeviestijäksi Merilogistiikan tutkimuskeskukselle.

Sen lisäksi, että työtarjous yllätti minut, yllättävältä on vaikuttanut koko tutkimuskeskus monesta, jonka kanssa olen puhunut. ”Ai, onko Raumalla siis joku Merilogistiikan tutkimuskeskus?” on kysymys, jonka olen kuullut monta kertaa mainittuani työpaikkani. Tutkimuskeskuksissa tehtävä TKI-työ eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö ei vaikuta vielä olevan laajalti tunnettua, vaikka sen vaikuttavuus on kasvanut ja rahoitus lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden sisällä. TKI-toiminnassa käytännönläheisyys yhdistyy laadukkaaseen tutkimukseen, minkä pohjalta luodaan ratkaisuja aluekehityksen, innovoinnin ja elinkeinoelämän tueksi.

TKI-työssä pääsin perehtymään MUSTBE-projektin hulevesikäsittelyn luontopohjaisiin ratkaisuihin ja Sustainable Flow -projektissa satamatoiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoihin. Minulla on uutistoimittajatausta, ja siinä työssä olisi suureksi eduksi tietää kaikesta kaikki, mutta esimerkiksi luontopohjaisen hulevesikäsittelyn monihyötyiset ratkaisut ja maasähkön potentiaali aluskäynnin optimoinnissa eivät soittaneet kohdallani kelloja ennen Merilogistiikan tutkimuskeskuksella aloittamista. Kuitenkin jo pian aloittamisen jälkeen pystyin kirjoittamaan aiheista uskottavasti, mistä voi kiittää neuvokkaita työkavereita ja myös Itämeren alueen maiden projektipartnereita, joiden joukossa on asiantuntijuutta moneen tarpeeseen.

Uuden tiedon hyökyaallon omaksumisesta kirjoittaessani en voi kuitenkaan jättää välistä tilaisuutta kehua tieteenalaa, joka oli yliopisto-opinnoissa sivuaineenani ja osoittautui valmistumisen jälkeen opintojen hyödyllisemmäksi anniksi. Kyse on tieteen kuningasala filosofiasta, erityisesti sen argumentaation ja logiikan kursseista. En edes pahasti liioittele, jos sanon, että näihin aihepiireihin perehtyminen on hyödyllistä kaiken ajatustyön kannalta. Logiikan ja argumentaation peruskuvioiden sisäistäminen parantaa valmiutta omaksua uutta tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kuvainnollisesti tämän voisi selittää niin, että ajatusten astiakaapissa on valmiina sopivanmuotoiset astiat ja järkevät paikat niille.

Merilogistiikan alalla kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tämänhetkisen kehityksen suuntaviittoina. Näillä kehityssuunnilla on vaikutusta, koska noin 80 prosenttia koko maailmankaupan massasta kulkee meriteitse. Merilogistiikan tutkimuskeskus onkin oiva näköalapaikka hienolle työlle, mitä kestävän kehityksen eteen tehdään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kun työarki on tämänkaltaisessa ajatusympäristössä, se lisää uskoa myönteiseen kehitykseen. Näin tulevaisuutta uskaltaa tarkastella hieman toiveikkaammin silmin.

Teksti: tutkija Krista Valkonen (kuvassa)

Tämä teksti on tuotettu osana MUSTBE– ja Sustainable Flow -hankkeita.

Lue lisää merilogistiikan tutkimuskeskuksesta

wpadmin29.1.202529.1.2025Merenkulku - Maritimemaritime logistics

How to build a multidisciplinary team – lessons from the NEMO CEF research project

The Maritime Logistics Research Center of Satakunta University of Applied Sciences is a partner in the NEMO CEF project, which develops the Finnish maritime information management system NEMO. The NEMO CEF project studies the development of the NEMO process before and after deployment. The SAMK team of experts will study pilot cases, develop sustainability indicators and actively interact with different stakeholders in the maritime transport ecosystem.

Projects often require a wide range of experts who together form a multi-disciplinary team – this is also the case for the NEMO CEF project. The project team is made up of experts from different backgrounds and educational backgrounds, who combine their knowledge and experience to deliver the project. The multi-disciplinary team was formed in the same way as in any team dynamics. At the beginning, the team went through a familiarization phase, where the situation was explored and assessed. This was followed by a period of some experimentation, where roles and internal team dynamics were sought. It was important to move quickly from this to the working phase, which is crucial to the implementation of the project.

The implementation of the NEMO CEF project and team building is already well and truly underway. The project team is composed of professionals from different fields who combine their know-how and experience in the implementation of the project. The team’s educational background ranges from bachelor’s degrees to doctors and a docent/adjunct professor, allowing them to draw on a wide range of expertise in different areas of the project. The team members originally come from different parts of Finland and the world: Kuopio, Pori, Eura, Helsinki, Uusikaupunki and Roskilde in Denmark. Diversity and chemistry have been well matched in the project, which has led to the following observations in building a good multi-disciplinary team.

Recruitment is a critical step in building a multidisciplinary team. It is important to find people who not only have the necessary expertise, but also the willingness and ability to work as part of a diverse team. The most challenging part, however, is assessing how the chemistry of the talent will meet in practice. Therefore, the recruitment process should emphasize not only technical skills, but also soft skills such as interpersonal and collaboration skills. Soft skills are therefore key to ensuring smooth communication, constructive conflict resolution and the achievement of a common goal.

The key to the success of a multidisciplinary project team is to define the project’s objectives. The objectives must be clear, measurable and realistic. At the beginning of the NEMO CEF project, it was important to take time to define common goals and to ensure that everyone understood their role and responsibilities in the overall project. Clear lines of responsibility ensure that skills are used effectively. The NEMO CEF is a large-scale project, running until June 2026, and everyone will be able to draw on their own strengths, but also learn new things. The cooperation is based on mutual trust and respect, which allows for open interaction and the use of each team member’s strengths.

Effective communication is the backbone of any project, but it is particularly important in multidisciplinary teams. A clear and open communication culture helps team members to share knowledge, brainstorm together and solve challenges effectively. Every team member needs to feel that his or her contribution is valued and listened to. Minna Keinänen-Toivola is the project manager at NEMO CEF and has been involved in the project since the application phase.

– At NEMO CEF, we are more than the sum of our parts. In a multi-disciplinary team, everyone’s perspective is taken into account. It is very important to disagree and discuss issues in an open and constructive spirit, she says.

The human resource dimension of the project is a great enrichment; learning and knowledge sharing happens all the time.

– Multi-disciplinary skills from different roles and different professional ranks, and an open and understanding team attitude, create cohesion. Each member of the team has a duty, in addition to the so-called ”freedom of inquiry”: to respect and value others, because in human relations everything starts with communication. It is the basis of everything, to listen and to be heard. It has been wonderful to discover, after many years of experience on board ship, that even in land-based jobs you can experience a bit of the same “we” spirit as when you are at your best on board, in a small group, in a certain way isolated from others. But there is a difference, you can go home to sleep after a long day, says Mika Lindfors, researcher at NEMO CEF.

The multidisciplinary team built up during the project is a unique entity that may never be formed in the same way again. After the project is over, team members often continue to work on different projects and in different roles. The aim and hope is that the time spent together will be fruitful and full of personal development and enjoyment. At NEMO CEF, a multi-disciplinary team has been built up naturally, working together with enthusiasm to achieve common goals.

– Team enthusiasm and working together are the keys to both performance and enjoyment at work, says researcher Kati Renholm.

Authors: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm and Mika Lindfors

The authors are working as researchers in the NEMO CEF project at SAMK’s Maritime Logistics Research Center in different positions.

Photo: Heikki Koivisto

Translation from Finnish to English is done with DeepL tool.

wpadmin29.1.202529.1.2025Merenkulku - Maritimemerilogistiikka

Näin rakennetaan moniosaajatiimi – NEMO CEF -tutkimusprojektin opit

Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus on partnerina NEMO CEF -projektissa, jossa kehitetään kansallista merenkulun tiedonhallintajärjestelmää NEMOa. NEMO CEF:ssä tutkitaan NEMOn prosessin kehittymistä ennen ja jälkeen käyttöoton. Projektissa SAMKin osaajatiimi tutkii pilottitapauksia, kehittää kestävän kehityksen mittareita sekä toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa meriliikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa.

Projektit vaativat usein monipuolisia osaajia, jotka yhdessä muodostavat moniosaajatiimin – näin on myös NEMO CEF -projektissa. Projektin tiimi koostuu eri taustoista ja koulutuksista tulevista asiantuntijoista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutukseksi. Moniosaajatiimi muodostui samalla tavoin kuin missä tahansa ryhmädynamiikassa. Alussa tiimi kävi läpi tutustumisvaiheen, jossa tunnusteltiin ja arvioitiin tilannetta. Tätä seurasi jonkinasteinen koetteluvaihe, jossa rooleja ja tiimin sisäistä dynamiikkaa haettiin. Oli tärkeää, että tämän jälkeen siirryttiin nopeasti työstövaiheeseen, joka on keskeinen projektin toteutuksen kannalta.

NEMO CEF -projektin toteutuksessa ja tiimin muodostuksessa ollaan onnistuneesti ja vahvasti jo työstövaiheessa. Projektitiimi koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutuksessa. Tiimin koulutustaustat vaihtelevat AMK-tutkinnoista tohtorintutkintoihin ja dosentuuriin, mikä mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisen projektin eri osa-alueilla. Tiimin jäsenet tulevat alun perin eri puolilta Suomea ja maailmaa: Kuopiosta, Porista, Eurasta, Helsingistä, Uudestakaupungista ja Tanskan Roskildesta. Monimuotoisuus ja kemiat ovat projektissa kohdanneet hyvin, minkä pohjalta voi tehdä seuraavia havaintoja hyvän moniosaajatiimin rakentamisessa.

Rekrytointi on kriittinen vaihe moniosaajatiimin rakentamisessa. On tärkeää löytää osaajia, joilla on paitsi tarvittavaa asiantuntemusta, myös halua ja kykyä työskennellä osana monimuotoista tiimiä. Haasteellisinta on kuitenkin arvioida, miten osaajien kemiat kohtaavat käytännössä. Siksi rekrytointiprosessissa on hyvä painottaa teknisen osaamisen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Pehmeät taidot ovatkin avainasemassa, kun pyritään varmistamaan sujuva kommunikaatio, konfliktien rakentava ratkaisu ja yhteisen päämäärän saavuttaminen.

Moniosaajaprojektitiimin onnistumisen kannalta keskeistä on projektin tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja realistisia. NEMO CEF -projektin alussa oli tärkeä käyttää aikaa yhteisten päämäärien määrittämiseen ja varmistaa, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa projektin kokonaisuudessa. Selkeät vastuunjaot varmistavat, että osaamista hyödynnetään tehokkaasti. NEMO CEF -projekti on laaja kokonaisuus ja kestää kesäkuuhun 2026. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuusalueitaan, mutta myös oppia uutta. Yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus ja arvostus, jotka mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen ja jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksien hyödyntämisen.

Toimiva viestintä on jokaisen projektin selkäranka, mutta erityisesti moniosaajatiimeissä sen merkitys korostuu. Selkeä ja avoin kommunikaatiokulttuuri auttaa tiimin jäseniä jakamaan tietoa, ideoimaan yhdessä ja ratkaisemaan haasteita tehokkaasti. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea, että hänen panoksensa on arvokas ja että häntä kuunnellaan. Minna Keinänen-Toivola toimii NEMO CEF:ssa projektipäällikkönä ja ollut projektissa mukana hakuvaiheesta saakka.

– NEMO CEF:ssä olemme enemmän kuin osiemme summa. Moniosaajatiimissä kaikkien näkökulmat huomioidaan. On erittäin tärkeää, että asioista ollaan myös eri mieltä ja niistä keskustellaan avoimesti rakentavassa hengessä, hän toteaa.

Projektin henkilöresurssimonimuotoisuus on iso rikkaus; oppimista ja osaamisen jakamista tapahtuu kaiken aikaa.

– Monitaustainen osaaminen eri tehtävistä ja eri työelämän rankingeista, sekä avoin toisen ihmisen ymmärtämiseen pyrkivä ryhmäasenne luo koheesiota. Jokaisella tiimiin kuuluvalla on ns. tutkijanvapauden lisäksi velvollisuus: kunnioittaa toista ja arvostaa, sillä ihmisten välisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee viestinnästä. Se on kaiken perusta, kuunnella ja tulla kuulluksi. On ollut upeaa huomata monen vuoden laivakokemuksen jälkeen, että maatyöpaikoissakin voi kokea vähän samankaltaista me -henkeä kun parhaimmillaan laivalla, pienessä porukassa, tietyllä tavalla eristyksissä muista. Eroakin silti on, pitkän päivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan, sanoo NEMO CEF:n tutkija Mika Lindfors.

Projektin aikana rakentuva moniosaajatiimi on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei välttämättä enää ikinä muodostu samassa kokoonpanossa. Projektin päätyttyä tiimin jäsenet usein jatkavat työskentelyään eri projekteissa ja rooleissa. Tavoitteena ja toivottavaa onkin, että yhteinen kohtaamisen aika on tuloksekasta sekä täynnä ihmisenä kehittymistä ja työn iloa. NEMO CEF:ssä moniosaajatiimi on rakentunut luontevasti ja töitä tehdään yhdessä innolla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tiimin innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avaimia sekä tuloksellisuuteen että työssä viihtymiseen, toteaa tutkija Kati Renholm.

Kirjoittajat: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm ja Mika Lindfors

Kirjoittajat työskentelevät SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen NEMO CEF -projektissa tutkijoina eri tehtävissä.

Kuva: Heikki Koivisto

wpadmin29.8.202430.8.2024AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

Kaksoistutkinto-opiskelijan harjoittelu: Euroopan meriliikenteen ’Single Window’ -ilmoitusjärjestelmän toteuttaminen kolmessa maassa

Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Belgia, Alankomaat ja Ranska ovat velvollisia noudattamaan uusia EU-direktiivejä ja -määräyksiä. Yksi tällainen asetus, jonka kaikkien jäsenvaltioiden on toimeenpantava, on ”European Maritime Single Window environment (EMSWe)”. Asetus on suunniteltu helpottamaan alusten hallinnollisia prosesseja niiden saapuessa satamaan, ollessa satamassa ja lähtiessä satamasta.

Olen Morgan Michaux, 27-vuotias belgialainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija ja suoritan kaksoistutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Osana koulutusohjelmaa suoritin harjoitteluopintojakson SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoittelussa keskityin tutkimaan ”European Maritime Single Window environment”-asetuksen toteuttamista Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.

”European Maritime Single Window environment” (EMSWe) on kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittava asetus. Syy siihen, miksi valitsin kohteeksi nämä kolme maata, on se, että olen Belgian kansalainen ja osaan ranskaa, englantia ja hollantia. Kielitaitoni vuoksi pystyin saamaan tietoa erityisesti näistä maista.

Harjoittelussani tehtäväni oli hankkia ja analysoida EMSWe:n täytäntöönpanoon liittyviä dokumentteja ja tietoa kolmesta edeltä mainitusta maasta. Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toteutettava uusi asetus, mutta jokainen maa voi valita, miten asetuksen tavoite saavutetaan, eikä toteutus etene samalla nopeudella eri maissa.

Mikä on EMSWe?

European Maritime Single Window Environment (EMSWe) on EU:n asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen meriliikenteen ilmoitusjärjestelmä, jossa kaikki jäsenvaltiot jakavat tietoja satamiinsa saapuvista ja sieltä lähtevistä aluksista.

Uusi asetus korvaa vuonna 2010 annetun ilmoitusdirektiivin (RFD). Samoin kuin edeltäjänsä, European Maritime Single Window (EMSWe) pyrkii virtaviivaistamaan hallintoprosesseja. Yhdenmukaistamalla vaaditut asiakirjat varustamoiden, liikenteenharjoittajien ja agenttien välillä, ilmoitus tarvitsee toimittaa vain kerran. EMSWe ja kansalliset ilmoitusjärjestelmät jakavat nämä ilmoitustiedot asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)

EMSWe:n toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Satamaan saapuessaan tai satamaan lähtiessään on alusten toimitettava ilmoitustiedot satamayhteisöjärjestelmään (Port Community System, PCS). PCS jakaa tiedot sitten National Single Window (NSW) – järjestelmän kanssa, joka lähettää tiedot edelleen asianomaisille viranomaisille. NSW kommunikoi myös SafeSeaNetin (SSN) kanssa, joka on kaikille EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu yksittäinen Single Window. Esimerkiksi Belgian satamaan saapuva alus ilmoittaa Belgian PCS:lle, joka välittää tiedot Belgian NSW:lle ja lopulta SSN:lle. Jos sama alus lähtee hollantilaiseen satamaan, SSN siirtää tiedot Alankomaiden viranomaisille varmistaen, että aluksesta on tarvittavat tiedot saatavilla ennen sen saapumista satamaan.

EMSWe:n käyttöönotto Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa

Harjoitteluni tehtävä vaikutti yksinkertaiselta, mutta osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vaikeus johtui tiedon puutteesta ja saatavuudesta. Joskus tietoa oli helppo löytää, mutta usein tietoa sai koottua vain yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa. Joskus tuurilla oli osansa tarvitsemani tiedon löytämisessä. Esimerkiksi Belgiaa tutkiessani en löytänyt tietoa Belgian kansallisen ilmoitusjärjestelmän toteuttamisesta. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin, kun tutkin Alankomaita, onnistuin löytämään samalla tietoa Belgian NSW:stä nimeltä SafeSeaBEL, joka nimenä viittasi SafeSeaNetiin.

Belgia osoittautui haastavimmaksi maaksi tiedonhankinnan kannalta. Joitakin olennaisia tietoja puuttuu edelleen, mikä estää minua ymmärtämästä täysin Belgian EMSWe:n täytäntöönpanon edistymistä. Lähetin jopa sähköpostia Belgian viranomaisille, mutta en saanut vastausta. Näin ollen päädyin kahteen mahdolliseen johtopäätökseen: joko Belgia ei ole vielä aloittanut EMSWe:n täytäntöönpanoa tai he ovat jo saattaneet sen loppuun. Olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen, sillä vaikka virallista verkkosivustoa ei ole päivitetty uuden EU-direktiivin mukaisesti, näyttää siltä, että heillä on toimiva raportointijärjestelmä, joka on integroitu SafeSeaNetiin.

Alankomaat oli tiedonhankinnan kannalta helpoin maa. Hankkimani tiedon perusteella he ovat valmiita aloittamaan EMSWe:n toteuttamisen. Hollantilaiset ovat kehittäneet satamayhteisöjärjestelmän, joka kattaa kaikki maan satamat, toisin kuin Belgiassa, missä jokaisella satamalla on oma PCS. Lisäksi Alankomailla on kansallinen yhden ikkunan järjestelmä (NSW), joka kattaa myös lentorahdin ja raportoi suoraan SafeSeaNetille (SSN).

Ranska sijoittui tiedonhankinnan osalta Belgian ja Alankomaiden väliin. Päätelmäni Ranskasta on, että heidän pitäisi olla valmiita aloittamaan EMSWe:n täytäntöönpano ajoissa. Viimeisimmät löytämäni tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin Ranska oli vakuuttunut siitä, että he saavuttavat asetetut tavoitteet ajallaan. Lisäksi he käyttivät aiemmin jonkinlaista National Single Window -järjestelmää, jonka he korvaavat EU-direktiivin mukaisella uudemmalla järjestelmällä. Ranskan järjestelmä on Belgian ja Hollannin järjestelmien yhdistelmä. Ranskalla on yhteensä seitsemän PCS:tä yli viidessäkymmenessä satamassa, ja ne kaikki raportoivat Ranskan kansalliselle Single Windowille, joka siirtää tiedot eurooppalaiseen SSN:ään.

Tekemäni harjoittelun tuloksia hyödynnetään NEMO CEF -projektissa, jossa ne auttavat peilaamaan Suomen käyttöottoprosesseja Euroopan EMSWe-prosesseihin. Harjoitteluni toteutus oli kesällä 2024, ja siihen sisältyi itsenäistä työskentelyä, sähköpostiviestintää sekä useita verkko-ohjaustapaamisia. Harjoittelu sujui hyvin sekä omasta että harjoittelun ohjaajieni mielestä SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Teksti: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Michaux Morgan

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viite

European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.