When I first reached out to the Maritime Logistics Research Center, I didn’t know I was starting a journey that would span two degrees and shape my career.
It all began with my bachelor’s thesis in Industrial Management (BEng) at Satakunta University of Applied Sciences. On my supervisor’s recommendation, I looked into the Center’s objectives and goals. Feeling that they aligned well with my own values, I bravely sent an email. The topic “Analysis of Sustainable Technologies for Heavy Lifting Equipment in the Port of Rauma” was mutually discussed and carefully chosen to reflect both the commissioner’s interests and my own passion for sustainability. I was happy to be later recognized for this paper in the Osaaja 2023 competition.
But what truly brought the thesis experience to a new level was the visit to the Port of Rauma, arranged by the commissioner. It was my first time stepping into a port in a professional capacity, seeing the cranes up close, walking through the site, and connecting theory with reality.
Shortly after my graduation, I joined Konecranes as a Project Engineer in Port Solutions business area. Over the past two years, I had a privilege to visit many ports around the world. Yet, the Port of Rauma will always hold a special place in my heart as the starting point of my journey.
The collaboration with the Center throughout the bachelor’s thesis was excellent; communication was smooth, feedback was thoughtful, and I felt truly supported. So, when it was time to write my master’s thesis for my Business Administration (MBA) degree at South-Eastern Finland University of Applied Sciences, I knew exactly what to do. I reached out to the Maritime Logistics Research Center again, hoping they’d be open to another collaboration. They welcomed me back, and after a great call, we landed on a topic that excited both of us, “Analyzing Barriers to Global Adoption of the Port Activity App”.
Writing this thesis while working full-time was not easy. Luckily, the commissioner helped me to connect with the right participants for interviews. People were interested in the topic, so much so that interviews often ran over time because no one wanted to stop talking! Once again, the collaboration with the Center was smooth, respectful, and full of valuable feedback. And once again, my thesis received the highest grade.
However, it’s not the academic success that made my experience with the Center so meaningful, it’s the shared commitment to sustainability and innovation in maritime logistics. The Center’s goals and values resonate deeply with me, and I’m grateful to have been part of their mission, even in a small way.
Now I can say with confidence that having the right commissioner doesn’t just support your studies, it helps you to grow professionally, too.
Developing a new digital tool requires much more than technical expertise. Creating a useful and usable tool demands a deep understanding of user needs, careful planning, and genuine collaboration. The Sustainable Flow project’s development work on the Emission Monitor tool for tracking CO2 emissions in Baltic Sea ports demonstrates how putting customer experience at the center of development leads to truly useful and meaningful solutions.
Digital Tool Developed Based on User Needs
The foundation for successful digital tool development is a thorough understanding of who will use the tool, for what purpose, and what they want to achieve with it. The Sustainable Flow project started with an extensive assessment of ports’ needs regarding an emissions reduction tool. All seven pilot ports in Finland, Sweden, Estonia, and Latvia participated in the assessment.
Developing based on assumptions is dangerous and often leads to tools that don’t match users’ daily work. In Emission Monitor’s development, no assumptions were made. Instead, the project team discussed directly with port personnel and identified operational requirements, technical capabilities, and goals related to CO2 emissions reduction.
The needs, operating environments, and specialization areas of the ports are very different, but through extensive collaboration it has been ensured that Emission Monitor meets users’ daily work needs.
Users at the Center Throughout Development
A significant strength of the project has been the strong engagement of end users in the development work. Through regular workshops and meetings, close dialogue has been maintained with ports about which features are most important and how information should be formatted. Continuous communication has ensured that development progresses consistently and that the tool meets the ports’ needs and goals.
Considering Different Users and Use Cases
In Emission Monitor’s development, it was recognized that different users need different features. For example, environmental managers need comprehensive reporting functions to meet legal requirements and track emission reduction targets. Operational workers need the emission data that is easy to digest to understand the impacts of their daily operations to port’s overall emissions.
Considering different user groups from the start has ensured that every user can access the information important for them. With Emission Monitor, ports can examine their CO2 emissions ranging from the high level required for strategic planning to the detailed level required for operational decisions, making it a valuable tool for all port stakeholders.
Ease of Use and Visual Design
Emission Monitor was designed from the beginning to be an easy-to-use, browser-based, responsive tool. These objectives, combined with Google Material Design principles, result in a professional but familiar and intuitive user experience.
The user interface is visual and customizable. Users can modify views according to their preferences, and emphasis has been placed on visuality so that understanding complex emission data is possible with a single glance. Information can be filtered by time periods and emission sources, enabling comparisons, monitoring, and deep drilling into individual emission sources.
Automatic Data Collection Through APIs
Ports’ digital infrastructures are different, so Emission Monitor offers several ways to input information. Primarily, data affecting CO2 emissions is collected automatically through application programming interfaces (APIs). APIs enable automatic data transfer including from electricity producers, fuel consumption monitoring devices, and equipment monitoring systems. The advantages of automatic data transfer are accuracy, real-time updates, and reduction of manual work.
One of the biggest challenges in development has been the limited availability of APIs. Although ports have API-compatible systems in use, utilizing APIs has been challenging. Ports’ limited resources and APIs belonging to third parties have proven to be the most significant limiting factors.
Due to limited API availability, alternative data input methods have been developed for Emission Monitor. The tool enables both manual data input and uploading of tables, making data collection easier without an API connection. These versatile input methods enable application deployment in all project ports.
Power of Collaboration
Collaboration is one of the Sustainable Flow project’s objectives and has been a prerequisite for the project’s success. All five project partners have worked closely towards a common goal, and close collaboration with ports has ensured the development of a genuinely useful digital tool. Weekly meetings, workshops, and continuous communication have enabled quick resolution of challenges.
The supplier of Emission Monitor has brought technical expertise and emissions calculation knowledge to the project. Developing the application on a familiar cloud platform has ensured smooth development work. Three-week sprints and regular demonstrations have guaranteed transparency and schedule-compliant progress.
Emission Monitor’s Possibilities After the Project Ends
Emission Monitor is being developed as an open-source application so that everyone interested can benefit from the tool and develop it further. The openness of development work is part of the project’s broader goal to support sustainable development and emission reductions in the central Baltic Sea area and beyond.
Emission Monitor’s development work shows that successful implementation of a digital tool is not just about utilizing technology, but about understanding people, promoting collaboration, and designing solutions that truly serve their purpose. By keeping customer experience at the center of every decision, the Sustainable Flow project has created a tool that helps ports achieve emission reduction targets by visualizing emission data and making monitoring easier.
Text: Piia Lukkaroinen Researcher in the Sustainable Flow project at the Maritime Logistics Research Center
Uuden digitaalisen työkalun kehittäminen vaatii paljon muutakin kuin teknistä osaamista. Hyödyllisen ja käytettävän työkalun kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä käyttäjien tarpeista, huolellista suunnittelua ja aitoa yhteistyötä. Sustainable Flow -hankkeen kehitystyö CO2-päästöjä seuraavan Emission Monitor -työkalun kehittämisessä Itämeren satamille osoittaa, miten asiakaskokemuksen asettaminen kehitystyön keskiöön johtaa aidosti hyödyllisiin ja merkityksellisiin ratkaisuihin.
Käyttäjien tarpeiden perusteella kehitetty digitaalinen työkalu
Menestyksekkään digitaalisen työkalun kehityksen perustana on perusteellinen ymmärrys siitä, kuka työkalua käyttää ja mihin, ja mitä työkalun avulla halutaan saavuttaa. Sustainable Flow -projekti aloitettiin laajalla arvioinnilla satamien tarpeista päästövähennystyökalun suhteen. Arviointiin osallistuivat kaikki seitsemän pilottisatamaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.
Oletusten perusteella kehittäminen on vaarallista ja johtaa usein työkaluihin, jotka eivät vastaa käyttäjien arkea tai toimintatapoja. Emission Monitorin kehityksessä ei tehty oletuksia, vaan projektitiimi keskusteli suoraan satamien henkilöstön kanssa ja selvitti operatiiviset vaatimukset, tekniset valmiudet ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät tavoitteet.
Satamien tarpeet, toimintaympäristöt ja erikoistumisalueet ovat hyvin erilaisia, mutta laajalla yhteistyöllä on varmistettu, että Emission Monitor vastaa käyttäjien päivittäisen työn tarpeisiin
Käyttäjät keskiössä läpi kehitystyön
Projektin merkittävä vahvuus on ollut loppukäyttäjien vahva sitouttaminen kehitystyöhön. Säännöllisten työpajojen ja palaverien avulla on pidetty satamien kanssa tiivistä vuoropuhelua siitä, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä ja miten tieto tulisi muotoilla. Jatkuva yhteydenpito on varmistanut, että suunnittelu ja kehitystyö etenevät johdonmukaisesti ja että kehitettävä työkalu vastaa satamien tarpeita ja tavoitteita.
Erilaisten käyttäjien ja -käyttötilanteiden huomioiminen
Emission Monitorin kehityksessä tunnistettiin, että eri käyttäjät tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi ympäristöpäälliköt tarvitsevat kattavat raportointitoiminnot lakien ja säännösten vaatimusten täyttämiseen ja päästövähennystavoitteiden seuraamiseen. Ja operatiiviset työntekijät tarvitsevat nopeasti sisäistettävää päästötietoa, jotta he voivat ymmärtää päivittäisten toimintojensa vaikutukset.
Erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen alusta asti on varmistanut, että jokainen käyttäjä pääsee käsiksi itselleen tärkeisiin tietoihin ja toimintoihin. Emission Monitorin avulla voi tarkastella sataman hiilidioksidipäästöjä sekä strategisen suunnittelun vaatimalla korkealla tasolla että operatiivisten päätösten vaatimalla yksityiskohtaisella tasolla, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun kaikille sataman toimijoille.
Helppokäyttöisyys ja visuaalisuus
Hankkeen tavoitteiden mukaisesti Emission Monitor on helppokäyttöinen selainpohjainen responsiivinen työkalu. Se on kehitetty Google Material Design -suunnitteluperiaatteita noudattaen ja tarjoaa ammattimaisen, mutta tutun ja intuitiivisen käyttökokemuksen.
Sovelluksen käyttöliittymä on visuaalinen ja muokattava. Käyttäjät voivat muokata näkymiä tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan. Visuaalisuuteen on panostettu, jotta monimutkaisten päästötietojen ymmärtäminen on mahdollista yhdellä silmäyksellä. Tietoja voi suodattaa näkymissä vapaasti ajanjaksojen ja päästölähteiden mukaan, mikä mahdollistaa erilaisten vertailut, hiilidioksidipäästöjen tutkimisen ja seuraamisen ja syvällisen porautumisen yksittäisiin päästölähteisiin.
Automaattinen tiedonkeruu APIen avulla
Satamien digitaaliset infrastruktuurit ovat erilaisia, joten Emission Monitor tarjoaa useita erilaisia tapoja syöttää tietoja. Ensisijaisesti hiilidioksipäästöihin vaikuttavat tiedot kerätään automaattisesti ohjelmointirajapintojen eli APIen (Application Programming Interface) avulla. APit mahdollistavat automaattisen tiedonsiirron muun muassa sähköntuottajilta, polttoaineen kulutuksen seurantalaitteilta ja eri laitteiden seurantajärjestelmistä. Automaattisen tiedonsiirron etuna on erityisesti tarkkuus, reaaliaikaisuus ja manuaalisen työn vähentäminen.
Yksi kehityksen suurimmista haasteista on ollut APIen rajallinen saatavuus. Vaikka satamissa on käytössä API-yhteensopivia järjestelmiä, APIen hyödyntäminen on ollut haastavaa. Satamien rajalliset resurssit ja APIen kuuluminen kolmansien osapuolten hallintaan ovat osoittautuneet merkittävimmiksi kehitystä rajoittaviksi tekijöiksi.
APIen rajallisen saatavuuden vuoksi Emission Monitoriin on kehitetty vaihtoehtoisia tiedon syöttötapoja. Työkalu mahdollistaa sekä manuaalisen tiedon syöttämisen että taulukoiden lataamisen, mikä helpottaa tiedonkeruuta ilman API -yhteyttä. Monipuoliset tiedon syöttötavat mahdollistavat sovelluksen käyttöönoton kaikissa hankkeen satamissa.
Yhteistyön voimalla
Yhteistyö on yksi Sustainable Flow -hankkeen tavoitteista ja yhteistyö on ollut edellytys hankkeen menestykselle. Kaikki viisi hankekumppania ovat työskennelleet tiiviisti yhteisen tavoitteen eteen ja tiivis yhteistyö satamien kanssa on varmistanut aidosti hyödyllisen digitaalisen työkalun kehittämisen. Viikoittaiset palaverit, erilaiset työpajat ja jatkuva viestintä ovat mahdollistaneet erilaisten haasteiden nopean ratkaisun ja toimivan työkalun kehittämisen.
Emission Monitorin toimittaja Awake.AI on tuonut hankkeeseen teknisen ja päästölaskennan osaamisen. Sovelluksen kehittäminen Awake.AIlle tutulla AW-alustalla on varmistanut sujuvan kehitystyön. Kolmen viikon sprintit ja säännölliset demonstraatiot ovat taanneet avoimuuden ja aikataulun mukaisen etenemisen.
Emission Monitorin mahdollisuudet hankkeen päätyttyä
Emission Monitor kehitetään avoimen lähdekoodin sovelluksena, jotta kaikki halukkaat voivat hyötyä kehitetystä työkalusta ja kehittää sitä edelleen. Kehitystyön avoimuus on osa hankkeen laajempaa tavoitetta tukea kestävää kehitystä ja päästövähennyksiä keskisen Itämeren alueella ja sen ulkopuolella.
Emission Monitorin kehitystyö osoittaa, että digitaalisen työkalun onnistunut käyttöönotto ei ole vain teknologian hyödyntämistä, vaan ihmisten ymmärtämistä, yhteistyön edistämistä ja sellaisten ratkaisujen suunnittelua, jotka todella palvelevat tarkoitustaan. Pitämällä asiakaskokemus keskiössä jokaisessa päätöksessä Sustainable Flow -hankkeessa on luotu työkalu, joka auttaa satamia päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa visualisoimalla päästötietoja ja helpottamalla niiden seurantaa.
Syyskuun lopulla 2025 Tallinnassa järjestetty 21. merenkulun konferenssi kokosi yhteen alan asiantuntijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä pohtimaan Euroopan meriliikenteen tulevaisuutta. Tapahtuma tarjosi ajankohtaisen katsauksen siihen, miten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja geopoliittinen muutos muokkaavat merenkulun toimintaympäristöä ja miten Viro voivat näissä teemoissa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi Suomen kanssa.
TalTech, Viron meriklusteri ja varautumisen näkökulma
Vierailu Tallinnan teknillisen yliopiston (TalTech) merenkulkuopistolla tarjosi monipuolisen katsauksen TalTechin merenkulun opetukseen, sekä laajemmin Viron meriklusterin toimintaan. TalTechin koulutustarjonta kattaa laajasti merenkulun eri osa-alueet, aina navigoinnista ja laivakoneopista satamatoimintoihin, varustamotoimintaan ja vesiväylien turvallisuuden hallintaan asti. Viron meriklusterin vahvuus sen sijaan on sen kyvyssä yhdistää koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhteiseksi kehittämisalustaksi, joka tukee, sekä elinkeinojen kilpailukykyä, että yhteiskunnallista varautumista.
Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että Virossa merenkulun kehittämistä tarkastellaan osana laajempaa turvallisuus- ja huoltovarmuuskeskustelua. Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on lisännyt ymmärrystä siitä, että merenkulku ei ole vain logistiikkaa ja liiketoimintaa, vaan myös osa kriittistä infrastruktuuria (Nõmmela, 2023). Tämä näkökulma resonoi vahvasti myös Suomen tilanteen kanssa. Molemmissa maissa pohditaan, miten varmistetaan turvallinen ja kestävä meriliikenne muuttuvissa olosuhteissa.
Euroopan merenkulku muutoksessa
Konferenssin keskusteluissa korostui, että Euroopan merenkulku elää suurta murroskautta. Vihreä siirtymä ja päästövähennystavoitteet ohjaavat voimakkaasti alan kehitystä, mutta samanaikaisesti on löydettävä tasapaino kilpailukyvyn, kustannusten ja ympäristötavoitteiden välillä (Suomen Varustamot ry, 2025).
Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Automaattinen tiedonvaihto, datan hyödyntäminen ja tekoälypohjainen päätöksenteko ovat jo nyt osa merenkulun arkea. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään.
Makrotaloudellisesta näkökulmasta nähtiin, että Euroopan talouden epävarmuus ja globaalit toimitusketjuhaasteet vaikuttavat suoraan meriliikenteeseen. Tässä ympäristössä korostuvat joustavuus ja kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
Teknologian, vihreiden polttoaineiden ja satamien rooli
Uusien teknologioiden ja vihreiden ratkaisujen käyttöönotto nousi päivän keskeiseksi teemaksi. Satamat nähdään yhä enemmän innovaatioiden ja energiaratkaisujen solmukohtina, joiden tulisi tukea vihreää siirtymää tarjoamalla infrastruktuuria vaihtoehtoisille polttoaineille ja älykkäille energiaratkaisuille (Hrenov ym., 2025). Samalla myös varustamoiden vihreän siirtymän valinnoilla ja panostuksilla on merkitystä satamien tulevaisuuden investointeihin.
Teknologia ei yksin ratkaise muutosta. Siirtymä vähäpäästöisiin ratkaisuihin edellyttää laajaa yhteistyötä: varustamoiden, satamien, viranomaisten ja tutkimuksen välistä kumppanuutta. Valtioiden tuki merenkulun kehitykselle koetaan jokaisen sidosryhmän kannalta äärimmäisen tärkeäksi. Merenkulun ekosysteemi on laaja ja monitasoinen, ja sen onnistuminen riippuu yhteisestä suunnasta ja avoimesta tiedonvaihdosta.
Yhteiset haasteet, yhteiset ratkaisut
Viron merenkulun sidosryhmät painivat monella tapaa samojen haasteiden kanssa kuin Suomessa:
miten turvata vihreä siirtymä ilman, että kilpailukyky kärsii,
miten varautua geopoliittisiin riskeihin ja toimitusketjujen häiriöihin,
ja miten houkutella uusia osaajia alalle, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan.
Juuri näistä syistä Suomen ja Viron välinen yhteistyö on paitsi luontevaa, myös välttämätöntä. Molemmilla mailla on paljon opittavaa toisiltaan: Virolla ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä, Suomella pitkää kokemusta tutkimusyhteistyöstä ja digitalisaation kehittämisestä. Yhdessä nämä vahvuudet voivat tukea koko Itämeren alueen kestävää kasvua ja turvallisuutta.
NEMO-hankkeen näkökulma ja tulevaisuuden suunta
Konferenssi tarjosi myös hyvän tilaisuuden esitellä NEMO-hanketta ja sen tavoitteita digitalisaation, älyliikenteen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. NEMO:n näkökulmasta tapahtuma vahvisti käsitystä siitä, että teknologiset ratkaisut, datan avoimuus ja rajat ylittävä yhteistyö ovat merenkulun tulevaisuuden kulmakiviä.
Tallinnan keskusteluista jäi vahva tunne siitä, että merenkulun tulevaisuus ei synny yksin. Se rakennetaan verkostoissa, yhteisillä tavoitteilla ja jaetulla vastuulla. Kun vihreä siirtymä, teknologinen kehitys ja turvallisuus yhdistyvät, merenkululla on potentiaali toimia koko Euroopan kestävän kasvun ja resilienssin veturina.
Kirjoittajat Wili Helenius ja Kati Renholm työskentelevät tutkijoina SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.
Kuvassa he ovat NEMO:n esittelypisteellä tapahtumassa.
Viittaukset:
Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.
Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)
The 21st Maritime Conference, held in Tallinn in late September 2025, brought together industry experts, researchers, and policymakers to consider the future of European maritime transport. The event provided an overview of the latest developments in the green transition, digitalization and geopolitical changes reshaping the maritime domain, as well as exploring ways in which Estonia and other EU countries (e.g. Finland) can strengthen their cooperation in these areas.
TalTech, the Estonian maritime cluster, and the perspective of preparedness
A visit to the Estonian Maritime Academy at Tallinn University of Technology (TalTech) offered valuable insight into the university’s maritime education and, the activities of the Estonian maritime cluster. TalTech curriculum covers the full spectrum of maritime competencies: from navigation and marine engineering to port operations, shipping management, and waterway safety. The strength of the Estonian maritime cluster lies in its ability to integrate education, research, and industry into a shared development platform that enhances both competitiveness and societal preparedness. The development of the Estonian maritime sector is increasingly being viewed through the lens of national security and resilience. Considering the evolving geopolitical landscape in the Baltic Sea region, the importance of maritime transport is recognized not only in economic terms, but also as part of critical infrastructure (Nõmmela, 2023). This perspective is particularly relevant in Finland, where similar questions arise regarding how to ensure the safety and sustainability of maritime operations in changing conditions.
European maritime transport in transition
Discussions at the conference emphasised that European maritime transport is undergoing a profound transformation. The green transition and ambitious emissions reduction targets are major drivers of this change. However, it is important to strike a balance between environmental goals, cost structures and competitiveness (Finnish Shipowners’ Association, 2025).
Digitalization and artificial intelligence (AI) offer new possibilities for improving efficiency and safety. Automated data exchange, advanced analytics, and AI-assisted decision-making are increasingly embedded in maritime operations, with their strategic importance expected to grow even further.
From a macroeconomic perspective, the economic uncertainty in Europe and the disruptions to the global supply chain have direct implications for maritime transport, emphasising the need for flexibility and the ability to adapt quickly.
The role of technology, green fuels, and ports
Adopting emerging technologies and green solutions was a core theme throughout the event. Ports are increasingly being recognised as hubs for innovation and energy transformation. They are expected to support the green transition by providing the necessary infrastructure for alternative fuels and smart energy systems (Hrenov et al., 2025). Meanwhile, the decarbonisation strategies of shipping companies directly influence future port investments.
However, technology alone cannot drive the transition. The move towards low-emission solutions requires the collaboration of shipping companies, ports, authorities and the research community. State-level support was identified as crucial for all stakeholder groups. The success of maritime transport relies on shared goals and open information exchange within its complex, multilayered ecosystem.
Common challenges, common solutions
Like their Finnish counterparts, Estonian maritime stakeholders face many of the same challenges:
how to advance the green transition without compromising competitiveness,
how to prepare for geopolitical risks and supply-chain disruptions, and
how to attract new talent to a sector undergoing rapid transformation.
These shared challenges mean that cooperation between Finland and Estonia is not only natural, but also necessary. The two countries have complementary strengths: Estonia contributes agility and quick decision-making, while Finland has a strong tradition of research collaboration and digital development. Together, these strengths could promote sustainable growth and security throughout the Baltic Sea region.
The NEMO project and the future direction
The conference also presented a valuable opportunity to promote the NEMO project and its objectives of encouraging digitalisation, intelligent transport and international collaboration. From NEMO’s perspective, the event reinforced the importance of technological solutions, open data, and cross-border collaboration for the future of maritime transport.
One of the key messages from Tallinn was that the future of maritime transport cannot be developed in isolation. Rather, it will emerge through networks, shared objectives, and collective responsibility. As the green transition, technological advancement and security considerations converge, maritime transport has the potential to drive Europe’s sustainable growth and resilience.
The authors Wili Helenius and Kati Renholm work as researchers at the Maritime Logistics Research Center at SAMK.
They are at NEMO’s stand at the event in the photo.
References:
Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.
Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)
I am Katja Haulmark, an intern at the Maritime Logistics Research Center, and a soon-to-be graduate with a Bachelor’s Degree in International Business Administration from SAMK Campus Rauma. During my internship, I had the opportunity to investigate North American shipbuilding and maritime education, with a special focus on shipbuilding education. This research journey connected me to the industry’s rich history and its evolving future.
Historically, shipbuilding in North America has played a pivotal role – from Marco Polo’s ship, built in Canada and once promoted as the fastest in the world, to the birth of the U.S. Navy during the Revolutionary War. The post-war period saw shipbuilding flourish, spurred by the rise of piracy. Notably, during World War II, the United States produced 60% of the world’s shipping tonnage, supporting both its own fleet and those of its allies. These milestones provided valuable context for understanding today’s shipbuilding challenges, revitalization efforts, and the essential role education plays in sustaining the sector.
Sketch of the LPD 29 by Katja Haulmark.
My research delved into the current state of maritime education and the ongoing efforts to revitalize the industry. Maritime education plays a critical role in preparing the next generation of skilled professionals needed to support technological advancements and sustainable practices in shipbuilding and logistics. These revitalization initiatives not only aim to modernize infrastructure and production methods but also create promising opportunities for research, innovation, and investment. Understanding these dynamics has deepened my appreciation of how education and industry development work hand in hand to secure the future of maritime commerce and research.
Deeper into the internship
Conducting research independently demanded discipline and resourcefulness. Accessing international resources required tools like VPNs and academic email addresses from universities abroad – resources I was fortunate to have through my previous exchange program at Washburn University. Additionally, the support and understanding of family and friends, who respected my work routine even while I was home, proved invaluable.
This internship has been both enjoyable and enlightening. Before this experience, I had not seriously considered research as a career path. Now, as I near the end of my internship, I can envision a future in research—drawn by the autonomy it offers, the flexibility to manage my schedule, and the satisfaction that comes from meeting deadlines and uncovering new knowledge.
For students considering research internships, I encourage you to embrace the opportunity. If you enjoy learning, problem-solving, and pursuing answers with curiosity, research could be a rewarding path for you.
Writer: Katja Haulmark Bachelor’s Degree Student in International Business Administration
Olen Joona Arvo, ja olen 26-vuotias kansainvälisen kaupan opiskelija Raumalta. Olen opiskellut korkeakoulutasolla jo neljä vuotta, joista yhden olen viettänyt vaihdossa Etelä-Koreassa. Harjoittelussani Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa sain työkseni tutkia ja luoda raportin huoltovarmuudesta Satakunnassa. Luonnollisesti tutkimukseni painottui merilogistiikan puolelle, jonka kantilta aloin asiaa tutkimaan. Raporttiin ei määritelty mitään tarkempia teemoja, joten sain aika vapaasti tehdä sitä.
Raportin kokonaisuus rakentui vaihe vaiheelta
Raporttini kirjoittaminen alkoi samanlaisesti, miten miltein kaikki kirjalliset työni koulussa ovat. Aloitin kirjoitusprosessin luomalla kehyksen, jonka ympärille aloin raporttiani kirjoittamaan. Kehystämisen jälkeen aloin miettimään teemoja, jotka sopisivat raporttiin. Itse en alkuun lämmennyt annettuun aihealueeseen, koska en opinnoissani erikoistunut logistiikkaan. Tarpeeksi kovan mietinnän jälkeen keksin johdannon lisäksi seuraavat aihealueet:
Satamat Satakunnassa
Huoltovarmuus nykypäivänä
Huoltovarmuuden uhkatekijät
Huoltovarmuuden tulevaisuus
Satamista kirjoittaminen oli suhteellisen helppoa. Asiaan pystyin käyttämään julkisesti löydettäviä tietoja. Julkisiin tietoihin kuuluivat muun muassa sataman kulkuväylät sekä sen toimintakyvyt. Muihin kolmeen aihealueeseen käytin pohjustuksena haastatteluani Rauman sataman turvallisuuspäällikön kanssa, josta sain paljon hyvää tietoa asian ytimestä.
Raportin kirjaaminen ei ollut itselleni ihan helpoin. Olen opintojeni aikana tehnyt melkein kaiken kirjallisen työn englanniksi, joten suomen kirjoittaminen raportoivaan muotoon oli alkuun hieman tönkköä. Kirjoittamista myös haittasi minun (vieläkin) vaiheessa oleva opinnäytetyö, jota tein samaan aikaan. Helpottavana asiana toimi se, että harjoitteluni oli pituudeltaan poikkeuksellisen pitkä, vähän yli kuusi kuukautta.
Huoltovarmuus satamissa on jatkuvaa kehittämistä
Hieman aiempaan viitaten, tiedonkeruu oli helppoa. Käytin hyväkseni Rauman ja Porin satamien satelliittikuvia, joista pystyin kertomaan kyseisten satamien kulkuväylistä maalla. Käytin myös hyväkseni Väyläviraston pilviverkostoa, josta pystyin selvittämään molempien satamien vesireitit. Minun oli myös tarkoitus kirjoittaa osio Eurajoen satamasta, koska se on yhteydessä Olkiluodon ydinvoimalaitokseen, mutta satamasta itsestään ei löytynyt tarpeeksi tietoa kairatakseen itselleen kappaletta.
Käytännöllisemmän tiedon, eli itse huoltovarmuuteen liittyvän tiedon sain eriteltyä Teams-haastattelusta Rauman sataman turvallisuuspäällikön Juhani Laihon kanssa. Laiho kuvasi selkeästi Rauman sataman arkea ja sen tapoja ylläpitää huoltovarmuutta. Lyhyesti sanottuna, huoltovarmuus satamissa on jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja yritysten kanssa.
Laiho myös kertoi, että lähiaikojen tapahtumat (COVID-19, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan) ovat antaneet heille paljon uudenlaista kehitettävää. Laihon mukaan COVID-19 -pandemia oli satamassa haastavaa aikaa. Haasteita arkeen toivat muun muassa miehistön kierrättäminen vuoroissa tartuntojen ehkäisemiseksi ja tarpeellisten testausten mahdollistaminen tälle miehistölle.
Tulevaisuuden kannalta Laiho sanoi, että arki pysyy samanlaisena. Kehitystä tehdään jatkuvasti, ja tiettyihin osa-alueisiin panostetaan entistä enemmän. Hänen mukaansa oppiminen on paras tapa kehittää toimintaa. Yhtenä nostona hän toi esiin kameravalvonnan, ja sen miten tehostetulla kameravalvonnalla saadaan satama-alueita turvallisemmiksi kaikille alueella toimiville tahoille.
Tyyni myrskyn jälkeen
Viimeiset neljä vuotta ovat olleet minulle todella vauhdikkaita opintojeni vuoksi. Aloitin koulun juuri koronapandemian jyllätessä, mutta ajan myötä olen päässyt takaisin lähiopetukseen. Sain myös jopa mahdollisuuden mennä ikimuistoiseen vaihtoon Etelä-Korean Konkuk Universityyn. Aikani opiskellessa on mennyt hyvin mielin, ja jopa tykästyin etäopetukseen. Tällä harjoittelulla uskon saavani enemmän kokemusta virallisesta raportoinnista, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Enää ei minulta puutu kuin bisneskieli, jonka jälkeen pääsen kokeilemaan onneani työelämässä.
Teksti: Joona Arvo, kansainvälisen kaupan opiskelija
During my internship at Maritime Logistics Research Center, I had one of the best Learning Experience that I am going to share here.
To start with, ports are not quays and cranes. They are systems in which three layers need to be reconciled, physical (berths, roads, rail), process (customs, safety, workflows), and data (who needs what information, and when). Most of the delays do not occur in one machine; the delay is seen where the layers do not coincide.
Second, mini-digital victories are most important in the initial stage. An E-delivery order, E-gate pass, shared-reliable ETA, every minute is saved. Together, they remove days. Starting with basic tools that everyone is familiar with, ”Smart port” takes shape.
Third, culture determines results. In low-hierarchy teams change is transmitted via open problem-solving. In a more hierarchical environment change becomes entrenched where leaders are seen to sponsor it and where the gains are realized immediately on day one. Culture rollouts to the design you have.
Fourth, green = operational. Shore power, just-in-time arrivals and cleaner equipment not only reduce emissions; it reduces noise, fuel and conflict. When planned, sustainability and reliability sustained one another.
Finally, geopolitics is not background music–a design constraint. Anything can cause a cable outage, tariffs, storms, strikes: the first step toward resilience is redundancy in power, data, finance and routing. When a plan can only work on good days it is not a plan.
The greatest transformation was change of perspective. Ports have become to me an expression of promise: to ships (reliability), to communities (clean operations) and to shippers (reliable schedules). Making those promises is primarily coordination, rather than concrete. That is the silent art of seaport logistics, and it that transforms a port into a platform.
Writer Hridoy Hossain Santo is a logistics student. He completed his internship at the Maritime Logistics Research Center.
My name is Nguyen Tran Thu Trang, a 21-year-old international student pursuing a Logistics degree at Satakunta University of Applied Sciences. This summer, I had the opportunity to complete my internship at the Maritime Logistics Research Center, where I explored how these global trends manifest at the regional level.
For my project, I compared maritime logistics in two very different places: the ports of Rauma and Pori in Finland’s Satakunta region and Hai Phong Port in northern Vietnam. While separated by thousands of kilometres, these ports face surprisingly similar questions: How can they handle growing trade efficiently? How should they modernize? And how can they meet sustainability targets without slowing down?
My Writing Process
For this report, I worked entirely with secondary data, drawing on official reports, academic publications, company reports, and reliable news sources. To ensure the findings were up to date, I primarily focused on materials published within the last five years, with most data sourced from platforms such as ScienceDirect, government and institutional websites, and port authorities.
One of the biggest challenges was data consistency, especially for Hai Phong. Since the port is actually a network of multiple terminals, comparing it directly with Rauma and Pori wasn’t straightforward. Therefore, I narrowed the scope to the state-managed Hai Phong Port Joint Stock Company. I structured the study around four main themes:
Infrastructure & Cargo Handling
Digitalization & Technology
Sustainability Goals
Operation and Governance Models
Collecting information about Rauma and Pori also had its difficulties. Some details, especially on sustainability targets and infrastructure, were either outdated or unavailable. On my supervisor’s advice, I used the new EU regulation 2023/1804 as a reference point to interpret their future sustainability goals.
What I Found in the Comparison
Looking at Rauma, Pori, and Hai Phong side by side, I realized how much a port’s identity depends on its role in the economy. Rauma focuses on container traffic and forest industry products, while Pori handles bulk cargo and heavy project shipments. Hai Phong, by contrast, moves far greater volumes overall, from containers to bulk cargo, reflecting Vietnam’s fast-growing trade.
Technology is another area where the differences are clear. Rauma has already introduced Sea Traffic Management to help ships arrive on time and reduce emissions, while Hai Phong impressed me with its Smart Gate system, which makes truck entry faster and more efficient.
Sustainability is where Finnish ports take the lead. Rauma already offers shore-side electricity, while Pori is planning a CO₂ terminal and exploring offshore wind energy. Hai Phong doesn’t yet have major “green” programs, but by improving efficiency through digital solutions, it is already taking steps toward lower emissions.
Overall, Finnish ports are further ahead in sustainability, while Hai Phong is strong in adaptability and customer-friendly digitalization. Both sides have valuable lessons they can learn from each other.
Preparing for my thesis
On a personal level, I strengthened my ability to analyze complex information and present it in a clear and structured manner. Working with various types of sources and comparing two distinctly different regions enabled me to practice critical thinking, information synthesis, and decision-making. For instance, the process of mutual learning not only helped me absorb information but also trained me to process it in a way that leads to meaningful and effective conclusions.
This project also provided a valuable opportunity to prepare for my upcoming thesis, as the structure and research approach were quite similar. It gave me confidence in building a framework, narrowing the scope, and applying analytical methods, skills that I will carry forward into my thesis work.
Suomessa AMK-sektorilla kansainvälisyyden on katsottu tukevan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja työelämärelevanssia mm. strategiset kumppanuuksissa ja TKI-hankkeissa (Launikari, 2023). Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) on tehnyt ohjaus- ja linjausdokumentin, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä ulottuvuutta 2017–2025 välillä. Dokumentissa keskeisiksi teemoiksi nostettiin 1) vetovoima ja laatu kansainvälisessä kilpailussa, 2) kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen, 3) koulutusviennin ja maksullisten ohjelmien rooli, 4) resurssien kohdentaminen ja henkilöstön osaaminen ja 5) seuranta ja arviointi (OKM, 2017).
Olen työurallani matkustanut monissa maissa ja maanosissa, mutta Intiassa ja Aasiassa en ole aiemmin käynyt. Mahdollisuus tarjoutui vierailuun kansainvälisten merenkulun yliopistojen yhdistyksen (International Association of Maritime Universities, IAMU) vuosikokouksessa Chennaissa, Intiassa lokakuussa 2025. Matka toteutti OKM (2017) tavoitteista kaikkia viittä (1-5).
Minna Keinänen-Toivola oli Satakunnan ammattikorkeakoulun virallinen edustaja ja osallistuja vuosikokoukseen.
Kansainvälisyys osana korkeakoulustrategiaa
Matkan järjestelyt veivät kuukausia ja olivat moninaiset niin käytännön asioiden kuin tieteellisen työn osalta. Lokakuun puolivälissä matka vihdoin koitti. Matkustin turvallisuus- ja verkostoitumissyistä Chennaihin Tallinnan Teknillisen yliopiston Meriakatemian (EMERA) asiantuntijoiden kanssa. Järjestävän yliopiston (Academy Of Maritime Education And Training, AMET) henkilökunta oli meitä vastassa lentokentällä ja veivät meidät tapahtumahotellille. Matka kesti kaikkiin 20 tuntia ja vastassa oli kuuma ja kostea Intian yö. Tapahtumahotellina oli viiden tähden lomakeskus Bengalinlahden rannalla. Sopeutuminen 2,5 puolen tunnin aikaeroon ja ilmastoon otti oman aikansa.
IAMU AGA järjestettiin Chennaissa, Intiassa, Bengalin lahden rannalla.
Vuosikokouksen ja konferenssin parasta antia olivat lukuisat kohtaamiset tuttujen kanssa ympäri maailmaa. Pääsin neuvottelemaan virallisesti yhteisistä jatkoyhteistyöstä, kuten myös luomaan uusia kontakteja. Edellisellä viikolla toteutuneet jäänmurtajakaupat USA:n kanssa olivat useiden keskusteluiden aiheena. Hotellialue oli laaja, joten tuttuja tapasi virallisen ohjelman ulkopuolella vain satunnaisesti. SAMK järjesti vastaavan tapahtuman Helsingissä ja Silja Serenadella vuonna 2023, joten kuulin paljon positiivisia muistoja kahden vuoden takaa.
Tieteellistä yhteistyötä ja kestävän merilogistiikan kehittämistä
Konferenssissa tärkeinä alan teemoina olivat teknologia, innovaatiot ja kestävä merilogistiikka. Oma tieteellinen esitykseni koosti kahden käynnissä olevan projektimme Sustainable Flow- ja NEMO CEF-projektin tekemisiä ja tuloksia. Sustainable Flow -projektissa on kehitetty satamille ja logistiikkaketjuille digitaalisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa pilotoidut työkalut parantavat satamakäyntien ennustettavuutta ja tehokkuutta, mikä johtaa pienempään polttoaineenkulutukseen ja CO₂-päästöihin. Lisäksi työssä on luotu viitekehys energiansäästöön ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen, mikä tukee vihreää siirtymää Itämeren alueella.
Toisena projektina esitellyssä NEMO CEF -projektissa, kehitetään Suomen kansallista meriliikenteen ilmoituspalvelua osana EU:n yhteistä Maritime Single Window -ympäristöä. Projekti tuo yhteen eri sidosryhmät ja mahdollistaa tulevaisuudessa arvokkaiden lisäarvopalvelujen kehittämisen. NEMO CEF -projektin keskeiset tulokset julkaistaan myöhemmin tieteellisessä artikkelissa, mikä vahvistaa Suomen roolia digitaalisen merenkulun kehityksessä kansainvälisesti.
Merenkulun logistiikan monimutkaisessa sidosryhmäekosysteemissä digitaalisen järjestelmän onnistunut toteutus ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää useita tekijöitä. Ensinnäkin tarvitaan keskeisten toimijoiden aktiivista osallistumista kehitystyöhön, jotta ratkaisut vastaavat käytännön tarpeisiin. Lisäksi teeman määrittäjiltä, kuten viranomaisilta ja johtavilta organisaatioilta, vaaditaan strategista sitoutumista, joka luo kehitykselle vakaan perustan. Kohderyhmien kuuleminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen on välttämätöntä, jotta järjestelmä olisi aidosti käyttäjälähtöinen ja helpottaisi arjen työtä. Lopuksi onnistumista tukee avoin ja läpinäkyvä viestintä koko ekosysteemin sisällä, mikä lisää luottamusta ja sitouttaa kaikki osapuolet yhteiseen tavoitteeseen. Molemmat hankkeet osoittavat, kuinka tutkimus ja käytännön kehitystyö voivat yhdessä edistää sekä kestävää kehitystä että merenkulun kilpailukykyä.
Ystävyyspuut istutettiin Academy of Maritime Education and Training (AMET) -yliopistossa, joka isännöi IAMU AGA 2025 -tapahtumaa.
Kulttuurinen oppiminen ja globaalien verkostojen vahvistaminen
Huipentumana virallisessa ohjelmassa oli tekninen kierros, jossa kävimme AMET:n innovaatiokeskuksessa, jonka on perustanut globaali varustamo MAERSK. Vierailin myös omatoimisesti kahtena aamuna Unescon maailmanperintökohteessa Mahabalipuramissa, joka oli täynnä upeaa muinaista kivitaidetta ja arkkitehtuuria. Kontrasti Vanhaan Rauman oli aikamoinen.
Työmatkat ”maailman ääriin” eivät ole vain asiaa vaan myös kokemuksia ja oppia eri kulttuureista ja ihmisistä. Ruoka oli erinomaista ja vastoin ennakkovaroittelua pysyin terveenä. Tuoreet eksoottiset hedelmät aloittivat päiväni värikkäästi. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kaikki puhuvat Britannian siirtomaahistoriasta johtuen englantia.
Työmatkat välittyvät usein kauniina kuvia erilaisista paikoista. Ne ovat hienoja kokemuksia, mutta myös todella paljon aikaa ja energiaa vieviä. Matka ei lopu siihen, kun avaa matkan jälkeen kotiovensa, vaan sen jälkeen tulee olla aktiivisesti yhteydessä kaikkiin kontakteihinsa. Työmatkat myös antavat todella paljon, niin yksilönä ammatillisesti kuin ihmisenä kehittymisessä kuin organisaatiolle. Organisaatiolle globaali yhteistyö vahvistaa olemassa olevia suhteita ja luoda uusia koulutus- ja tutkimusyhteistyömahdollisuuksia. SAMK on ollut mukana IAMU:ssa jo yli 30 vuotta ja yhteistyö jatkuu ja syvenee vuosi vuodelta.
Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola
Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa SAMKissa.
