Merenkulku - Maritime arkistot - Tarinoita työnteon arjesta. Stories of day-to-day working.

wpadmin29.12.2025Merenkulku - Maritime

Vihreä siirtymä, yhteistyö ja varautuminen: havaintoja Tallinnan merenkulkukonferenssista

Syyskuun lopulla 2025 Tallinnassa järjestetty 21. merenkulun konferenssi kokosi yhteen alan asiantuntijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä pohtimaan Euroopan meriliikenteen tulevaisuutta. Tapahtuma tarjosi ajankohtaisen katsauksen siihen, miten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja geopoliittinen muutos muokkaavat merenkulun toimintaympäristöä ja miten Viro voivat näissä teemoissa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi Suomen kanssa.

TalTech, Viron meriklusteri ja varautumisen näkökulma

Vierailu Tallinnan teknillisen yliopiston (TalTech) merenkulkuopistolla tarjosi monipuolisen katsauksen TalTechin merenkulun opetukseen, sekä laajemmin Viron meriklusterin toimintaan. TalTechin koulutustarjonta kattaa laajasti merenkulun eri osa-alueet, aina navigoinnista ja laivakoneopista satamatoimintoihin, varustamotoimintaan ja vesiväylien turvallisuuden hallintaan asti. Viron meriklusterin vahvuus sen sijaan on sen kyvyssä yhdistää koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhteiseksi kehittämisalustaksi, joka tukee, sekä elinkeinojen kilpailukykyä, että yhteiskunnallista varautumista.

Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että Virossa merenkulun kehittämistä tarkastellaan osana laajempaa turvallisuus- ja huoltovarmuuskeskustelua. Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on lisännyt ymmärrystä siitä, että merenkulku ei ole vain logistiikkaa ja liiketoimintaa, vaan myös osa kriittistä infrastruktuuria (Nõmmela, 2023). Tämä näkökulma resonoi vahvasti myös Suomen tilanteen kanssa. Molemmissa maissa pohditaan, miten varmistetaan turvallinen ja kestävä meriliikenne muuttuvissa olosuhteissa.

Euroopan merenkulku muutoksessa

Konferenssin keskusteluissa korostui, että Euroopan merenkulku elää suurta murroskautta. Vihreä siirtymä ja päästövähennystavoitteet ohjaavat voimakkaasti alan kehitystä, mutta samanaikaisesti on löydettävä tasapaino kilpailukyvyn, kustannusten ja ympäristötavoitteiden välillä (Suomen Varustamot ry, 2025).

Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Automaattinen tiedonvaihto, datan hyödyntäminen ja tekoälypohjainen päätöksenteko ovat jo nyt osa merenkulun arkea. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään.

Makrotaloudellisesta näkökulmasta nähtiin, että Euroopan talouden epävarmuus ja globaalit toimitusketjuhaasteet vaikuttavat suoraan meriliikenteeseen. Tässä ympäristössä korostuvat joustavuus ja kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Teknologian, vihreiden polttoaineiden ja satamien rooli

Uusien teknologioiden ja vihreiden ratkaisujen käyttöönotto nousi päivän keskeiseksi teemaksi. Satamat nähdään yhä enemmän innovaatioiden ja energiaratkaisujen solmukohtina, joiden tulisi tukea vihreää siirtymää tarjoamalla infrastruktuuria vaihtoehtoisille polttoaineille ja älykkäille energiaratkaisuille (Hrenov ym., 2025). Samalla myös varustamoiden vihreän siirtymän valinnoilla ja panostuksilla on merkitystä satamien tulevaisuuden investointeihin.

Teknologia ei yksin ratkaise muutosta. Siirtymä vähäpäästöisiin ratkaisuihin edellyttää laajaa yhteistyötä: varustamoiden, satamien, viranomaisten ja tutkimuksen välistä kumppanuutta. Valtioiden tuki merenkulun kehitykselle koetaan jokaisen sidosryhmän kannalta äärimmäisen tärkeäksi. Merenkulun ekosysteemi on laaja ja monitasoinen, ja sen onnistuminen riippuu yhteisestä suunnasta ja avoimesta tiedonvaihdosta.

Yhteiset haasteet, yhteiset ratkaisut

Viron merenkulun sidosryhmät painivat monella tapaa samojen haasteiden kanssa kuin Suomessa:

miten turvata vihreä siirtymä ilman, että kilpailukyky kärsii,
miten varautua geopoliittisiin riskeihin ja toimitusketjujen häiriöihin,
ja miten houkutella uusia osaajia alalle, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan.

Juuri näistä syistä Suomen ja Viron välinen yhteistyö on paitsi luontevaa, myös välttämätöntä. Molemmilla mailla on paljon opittavaa toisiltaan: Virolla ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä, Suomella pitkää kokemusta tutkimusyhteistyöstä ja digitalisaation kehittämisestä. Yhdessä nämä vahvuudet voivat tukea koko Itämeren alueen kestävää kasvua ja turvallisuutta.

NEMO-hankkeen näkökulma ja tulevaisuuden suunta

Konferenssi tarjosi myös hyvän tilaisuuden esitellä NEMO-hanketta ja sen tavoitteita digitalisaation, älyliikenteen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. NEMO:n näkökulmasta tapahtuma vahvisti käsitystä siitä, että teknologiset ratkaisut, datan avoimuus ja rajat ylittävä yhteistyö ovat merenkulun tulevaisuuden kulmakiviä.

Tallinnan keskusteluista jäi vahva tunne siitä, että merenkulun tulevaisuus ei synny yksin. Se rakennetaan verkostoissa, yhteisillä tavoitteilla ja jaetulla vastuulla. Kun vihreä siirtymä, teknologinen kehitys ja turvallisuus yhdistyvät, merenkululla on potentiaali toimia koko Euroopan kestävän kasvun ja resilienssin veturina.

Kirjoittajat Wili Helenius ja Kati Renholm työskentelevät tutkijoina SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Kuvassa he ovat NEMO:n esittelypisteellä tapahtumassa.

Viittaukset:

Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.

Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)

Suomen Varustamot ry. (8.12.2025). Uusi kannustin meriliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille voisi tuoda miljardiluokan hyödyt Suomelle.

Kuvat: Wili Helenius ja Kati Renholm, artikkelikuvassa Tallinnan teknillinen yliopisto.

wpadmin29.12.202529.12.2025Merenkulku - Maritime

Green transition, collaboration, and preparedness: insights from the Tallinn Maritime Conference

The 21st Maritime Conference, held in Tallinn in late September 2025, brought together industry experts, researchers, and policymakers to consider the future of European maritime transport. The event provided an overview of the latest developments in the green transition, digitalization and geopolitical changes reshaping the maritime domain, as well as exploring ways in which Estonia and other EU countries (e.g. Finland) can strengthen their cooperation in these areas.

TalTech, the Estonian maritime cluster, and the perspective of preparedness

A visit to the Estonian Maritime Academy at Tallinn University of Technology (TalTech) offered valuable insight into the university’s maritime education and, the activities of the Estonian maritime cluster. TalTech curriculum covers the full spectrum of maritime competencies: from navigation and marine engineering to port operations, shipping management, and waterway safety. The strength of the Estonian maritime cluster lies in its ability to integrate education, research, and industry into a shared development platform that enhances both competitiveness and societal preparedness. The development of the Estonian maritime sector is increasingly being viewed through the lens of national security and resilience. Considering the evolving geopolitical landscape in the Baltic Sea region, the importance of maritime transport is recognized not only in economic terms, but also as part of critical infrastructure (Nõmmela, 2023). This perspective is particularly relevant in Finland, where similar questions arise regarding how to ensure the safety and sustainability of maritime operations in changing conditions.

European maritime transport in transition

Discussions at the conference emphasised that European maritime transport is undergoing a profound transformation. The green transition and ambitious emissions reduction targets are major drivers of this change. However, it is important to strike a balance between environmental goals, cost structures and competitiveness (Finnish Shipowners’ Association, 2025).

Digitalization and artificial intelligence (AI) offer new possibilities for improving efficiency and safety. Automated data exchange, advanced analytics, and AI-assisted decision-making are increasingly embedded in maritime operations, with their strategic importance expected to grow even further.

From a macroeconomic perspective, the economic uncertainty in Europe and the disruptions to the global supply chain have direct implications for maritime transport, emphasising the need for flexibility and the ability to adapt quickly.

The role of technology, green fuels, and ports

Adopting emerging technologies and green solutions was a core theme throughout the event. Ports are increasingly being recognised as hubs for innovation and energy transformation. They are expected to support the green transition by providing the necessary infrastructure for alternative fuels and smart energy systems (Hrenov et al., 2025). Meanwhile, the decarbonisation strategies of shipping companies directly influence future port investments.

However, technology alone cannot drive the transition. The move towards low-emission solutions requires the collaboration of shipping companies, ports, authorities and the research community. State-level support was identified as crucial for all stakeholder groups. The success of maritime transport relies on shared goals and open information exchange within its complex, multilayered ecosystem.

Common challenges, common solutions

Like their Finnish counterparts, Estonian maritime stakeholders face many of the same challenges:

how to advance the green transition without compromising competitiveness,
how to prepare for geopolitical risks and supply-chain disruptions, and
how to attract new talent to a sector undergoing rapid transformation.

These shared challenges mean that cooperation between Finland and Estonia is not only natural, but also necessary. The two countries have complementary strengths: Estonia contributes agility and quick decision-making, while Finland has a strong tradition of research collaboration and digital development. Together, these strengths could promote sustainable growth and security throughout the Baltic Sea region.

The NEMO project and the future direction

The conference also presented a valuable opportunity to promote the NEMO project and its objectives of encouraging digitalisation, intelligent transport and international collaboration. From NEMO’s perspective, the event reinforced the importance of technological solutions, open data, and cross-border collaboration for the future of maritime transport.

One of the key messages from Tallinn was that the future of maritime transport cannot be developed in isolation. Rather, it will emerge through networks, shared objectives, and collective responsibility. As the green transition, technological advancement and security considerations converge, maritime transport has the potential to drive Europe’s sustainable growth and resilience.

The authors Wili Helenius and Kati Renholm work as researchers at the Maritime Logistics Research Center at SAMK.

They are at NEMO’s stand at the event in the photo.

References:

Suomen Varustamot ry. (8.12.2025). Uusi kannustin meriliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille voisi tuoda miljardiluokan hyödyt Suomelle.

Translation was made from Finnish to English using DEEPL.

The photos: Wili Helenius and Kati Renholm (the header photo features Tallinn University of Technology).

wpadmin18.12.202518.12.2025AMK - Bachelor, Merenkulku - Maritime

Reflections from research internship ”What Connects Marco Polo, the Birth of a Navy, Pirates, and 60% of World Shipping tonnage During WWII?”

I am Katja Haulmark, an intern at the Maritime Logistics Research Center, and a soon-to-be graduate with a Bachelor’s Degree in International Business Administration from SAMK Campus Rauma. During my internship, I had the opportunity to investigate North American shipbuilding and maritime education, with a special focus on shipbuilding education. This research journey connected me to the industry’s rich history and its evolving future.

Historically, shipbuilding in North America has played a pivotal role – from Marco Polo’s ship, built in Canada and once promoted as the fastest in the world, to the birth of the U.S. Navy during the Revolutionary War. The post-war period saw shipbuilding flourish, spurred by the rise of piracy. Notably, during World War II, the United States produced 60% of the world’s shipping tonnage, supporting both its own fleet and those of its allies. These milestones provided valuable context for understanding today’s shipbuilding challenges, revitalization efforts, and the essential role education plays in sustaining the sector.

My research delved into the current state of maritime education and the ongoing efforts to revitalize the industry. Maritime education plays a critical role in preparing the next generation of skilled professionals needed to support technological advancements and sustainable practices in shipbuilding and logistics. These revitalization initiatives not only aim to modernize infrastructure and production methods but also create promising opportunities for research, innovation, and investment. Understanding these dynamics has deepened my appreciation of how education and industry development work hand in hand to secure the future of maritime commerce and research.

Deeper into the internship

Conducting research independently demanded discipline and resourcefulness. Accessing international resources required tools like VPNs and academic email addresses from universities abroad – resources I was fortunate to have through my previous exchange program at Washburn University. Additionally, the support and understanding of family and friends, who respected my work routine even while I was home, proved invaluable.

This internship has been both enjoyable and enlightening. Before this experience, I had not seriously considered research as a career path. Now, as I near the end of my internship, I can envision a future in research—drawn by the autonomy it offers, the flexibility to manage my schedule, and the satisfaction that comes from meeting deadlines and uncovering new knowledge.

For students considering research internships, I encourage you to embrace the opportunity. If you enjoy learning, problem-solving, and pursuing answers with curiosity, research could be a rewarding path for you.

Writer:
Katja Haulmark
Bachelor’s Degree Student in International Business Administration

wpadmin20.11.202521.11.2025Merenkulku - Maritime

Huoltovarmuus Satakunnassa: Miten satamat pysyvät toiminnassa?

Olen Joona Arvo, ja olen 26-vuotias kansainvälisen kaupan opiskelija Raumalta. Olen opiskellut korkeakoulutasolla jo neljä vuotta, joista yhden olen viettänyt vaihdossa Etelä-Koreassa. Harjoittelussani Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa sain työkseni tutkia ja luoda raportin huoltovarmuudesta Satakunnassa. Luonnollisesti tutkimukseni painottui merilogistiikan puolelle, jonka kantilta aloin asiaa tutkimaan. Raporttiin ei määritelty mitään tarkempia teemoja, joten sain aika vapaasti tehdä sitä.

Raportin kokonaisuus rakentui vaihe vaiheelta

Raporttini kirjoittaminen alkoi samanlaisesti, miten miltein kaikki kirjalliset työni koulussa ovat. Aloitin kirjoitusprosessin luomalla kehyksen, jonka ympärille aloin raporttiani kirjoittamaan. Kehystämisen jälkeen aloin miettimään teemoja, jotka sopisivat raporttiin. Itse en alkuun lämmennyt annettuun aihealueeseen, koska en opinnoissani erikoistunut logistiikkaan. Tarpeeksi kovan mietinnän jälkeen keksin johdannon lisäksi seuraavat aihealueet:

Satamat Satakunnassa
Huoltovarmuus nykypäivänä
Huoltovarmuuden uhkatekijät
Huoltovarmuuden tulevaisuus

Satamista kirjoittaminen oli suhteellisen helppoa. Asiaan pystyin käyttämään julkisesti löydettäviä tietoja. Julkisiin tietoihin kuuluivat muun muassa sataman kulkuväylät sekä sen toimintakyvyt. Muihin kolmeen aihealueeseen käytin pohjustuksena haastatteluani Rauman sataman turvallisuuspäällikön kanssa, josta sain paljon hyvää tietoa asian ytimestä.

Raportin kirjaaminen ei ollut itselleni ihan helpoin. Olen opintojeni aikana tehnyt melkein kaiken kirjallisen työn englanniksi, joten suomen kirjoittaminen raportoivaan muotoon oli alkuun hieman tönkköä. Kirjoittamista myös haittasi minun (vieläkin) vaiheessa oleva opinnäytetyö, jota tein samaan aikaan. Helpottavana asiana toimi se, että harjoitteluni oli pituudeltaan poikkeuksellisen pitkä, vähän yli kuusi kuukautta.

Huoltovarmuus satamissa on jatkuvaa kehittämistä

Hieman aiempaan viitaten, tiedonkeruu oli helppoa. Käytin hyväkseni Rauman ja Porin satamien satelliittikuvia, joista pystyin kertomaan kyseisten satamien kulkuväylistä maalla. Käytin myös hyväkseni Väyläviraston pilviverkostoa, josta pystyin selvittämään molempien satamien vesireitit. Minun oli myös tarkoitus kirjoittaa osio Eurajoen satamasta, koska se on yhteydessä Olkiluodon ydinvoimalaitokseen, mutta satamasta itsestään ei löytynyt tarpeeksi tietoa kairatakseen itselleen kappaletta.

Käytännöllisemmän tiedon, eli itse huoltovarmuuteen liittyvän tiedon sain eriteltyä Teams-haastattelusta Rauman sataman turvallisuuspäällikön Juhani Laihon kanssa. Laiho kuvasi selkeästi Rauman sataman arkea ja sen tapoja ylläpitää huoltovarmuutta. Lyhyesti sanottuna, huoltovarmuus satamissa on jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja yritysten kanssa.

Laiho myös kertoi, että lähiaikojen tapahtumat (COVID-19, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan) ovat antaneet heille paljon uudenlaista kehitettävää. Laihon mukaan COVID-19 -pandemia oli satamassa haastavaa aikaa. Haasteita arkeen toivat muun muassa miehistön kierrättäminen vuoroissa tartuntojen ehkäisemiseksi ja tarpeellisten testausten mahdollistaminen tälle miehistölle.

Tulevaisuuden kannalta Laiho sanoi, että arki pysyy samanlaisena. Kehitystä tehdään jatkuvasti, ja tiettyihin osa-alueisiin panostetaan entistä enemmän. Hänen mukaansa oppiminen on paras tapa kehittää toimintaa. Yhtenä nostona hän toi esiin kameravalvonnan, ja sen miten tehostetulla kameravalvonnalla saadaan satama-alueita turvallisemmiksi kaikille alueella toimiville tahoille.

Tyyni myrskyn jälkeen

Viimeiset neljä vuotta ovat olleet minulle todella vauhdikkaita opintojeni vuoksi. Aloitin koulun juuri koronapandemian jyllätessä, mutta ajan myötä olen päässyt takaisin lähiopetukseen. Sain myös jopa mahdollisuuden mennä ikimuistoiseen vaihtoon Etelä-Korean Konkuk Universityyn. Aikani opiskellessa on mennyt hyvin mielin, ja jopa tykästyin etäopetukseen. Tällä harjoittelulla uskon saavani enemmän kokemusta virallisesta raportoinnista, josta voi olla hyötyä tulevaisuudessa. Enää ei minulta puutu kuin bisneskieli, jonka jälkeen pääsen kokeilemaan onneani työelämässä.

Teksti: Joona Arvo, kansainvälisen kaupan opiskelija

Artikkelikuva: Pixabay/zzkonst

Joona Arvon kuva: Joona Arvon arkisto

wpadmin17.11.2025Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students

What have I learned through my research internship?

During my internship at Maritime Logistics Research Center, I had one of the best Learning Experience that I am going to share here.

To start with, ports are not quays and cranes. They are systems in which three layers need to be reconciled, physical (berths, roads, rail), process (customs, safety, workflows), and data (who needs what information, and when). Most of the delays do not occur in one machine; the delay is seen where the layers do not coincide.

Second, mini-digital victories are most important in the initial stage. An E-delivery order, E-gate pass, shared-reliable ETA, every minute is saved. Together, they remove days. Starting with basic tools that everyone is familiar with, ”Smart port” takes shape.

Third, culture determines results. In low-hierarchy teams change is transmitted via open problem-solving. In a more hierarchical environment change becomes entrenched where leaders are seen to sponsor it and where the gains are realized immediately on day one. Culture rollouts to the design you have.

Fourth, green = operational. Shore power, just-in-time arrivals and cleaner equipment not only reduce emissions; it reduces noise, fuel and conflict. When planned, sustainability and reliability sustained one another.

Finally, geopolitics is not background music–a design constraint. Anything can cause a cable outage, tariffs, storms, strikes: the first step toward resilience is redundancy in power, data, finance and routing. When a plan can only work on good days it is not a plan.

The greatest transformation was change of perspective. Ports have become to me an expression of promise: to ships (reliability), to communities (clean operations) and to shippers (reliable schedules). Making those promises is primarily coordination, rather than concrete. That is the silent art of seaport logistics, and it that transforms a port into a platform.

Writer Hridoy Hossain Santo is a logistics student. He completed his internship at the Maritime Logistics Research Center.

Text: Hridoy Hossain Santo

Photos: Pixabay/EvgeniT and Hridoy Hossain Santo

wpadmin29.10.202529.10.2025Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students

Ports across continents: Comparing maritime logistics in Finland and Vietnam

My name is Nguyen Tran Thu Trang, a 21-year-old international student pursuing a Logistics degree at Satakunta University of Applied Sciences. This summer, I had the opportunity to complete my internship at the Maritime Logistics Research Center, where I explored how these global trends manifest at the regional level.

For my project, I compared maritime logistics in two very different places: the ports of Rauma and Pori in Finland’s Satakunta region and Hai Phong Port in northern Vietnam. While separated by thousands of kilometres, these ports face surprisingly similar questions: How can they handle growing trade efficiently? How should they modernize? And how can they meet sustainability targets without slowing down?

My Writing Process

For this report, I worked entirely with secondary data, drawing on official reports, academic publications, company reports, and reliable news sources. To ensure the findings were up to date, I primarily focused on materials published within the last five years, with most data sourced from platforms such as ScienceDirect, government and institutional websites, and port authorities.

One of the biggest challenges was data consistency, especially for Hai Phong. Since the port is actually a network of multiple terminals, comparing it directly with Rauma and Pori wasn’t straightforward. Therefore, I narrowed the scope to the state-managed Hai Phong Port Joint Stock Company. I structured the study around four main themes:

Infrastructure & Cargo Handling

Digitalization & Technology

Sustainability Goals

Operation and Governance Models

Collecting information about Rauma and Pori also had its difficulties. Some details, especially on sustainability targets and infrastructure, were either outdated or unavailable. On my supervisor’s advice, I used the new EU regulation 2023/1804 as a reference point to interpret their future sustainability goals.

What I Found in the Comparison

Looking at Rauma, Pori, and Hai Phong side by side, I realized how much a port’s identity depends on its role in the economy. Rauma focuses on container traffic and forest industry products, while Pori handles bulk cargo and heavy project shipments. Hai Phong, by contrast, moves far greater volumes overall, from containers to bulk cargo, reflecting Vietnam’s fast-growing trade.

Technology is another area where the differences are clear. Rauma has already introduced Sea Traffic Management to help ships arrive on time and reduce emissions, while Hai Phong impressed me with its Smart Gate system, which makes truck entry faster and more efficient.  

Sustainability is where Finnish ports take the lead. Rauma already offers shore-side electricity, while Pori is planning a CO₂ terminal and exploring offshore wind energy. Hai Phong doesn’t yet have major “green” programs, but by improving efficiency through digital solutions, it is already taking steps toward lower emissions.

Overall, Finnish ports are further ahead in sustainability, while Hai Phong is strong in adaptability and customer-friendly digitalization. Both sides have valuable lessons they can learn from each other.

Preparing for my thesis

On a personal level, I strengthened my ability to analyze complex information and present it in a clear and structured manner. Working with various types of sources and comparing two distinctly different regions enabled me to practice critical thinking, information synthesis, and decision-making. For instance, the process of mutual learning not only helped me absorb information but also trained me to process it in a way that leads to meaningful and effective conclusions.

This project also provided a valuable opportunity to prepare for my upcoming thesis, as the structure and research approach were quite similar. It gave me confidence in building a framework, narrowing the scope, and applying analytical methods, skills that I will carry forward into my thesis work.

Text: Nguyen Tran Thu Trang

Photo: Nguyen Tran Thu Trang

wpadmin22.10.202522.10.2025Merenkulku - Maritime, Ympäristö - Environment

Globaaleja kohtaamisia värikkäässä Intiassa

Suomessa AMK-sektorilla kansainvälisyyden on katsottu tukevan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja työelämärelevanssia mm. strategiset kumppanuuksissa ja TKI-hankkeissa (Launikari, 2023). Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) on tehnyt ohjaus- ja linjausdokumentin, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä ulottuvuutta 2017–2025 välillä. Dokumentissa keskeisiksi teemoiksi nostettiin 1) vetovoima ja laatu kansainvälisessä kilpailussa, 2) kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen, 3) koulutusviennin ja maksullisten ohjelmien rooli, 4) resurssien kohdentaminen ja henkilöstön osaaminen ja 5) seuranta ja arviointi (OKM, 2017).

Olen työurallani matkustanut monissa maissa ja maanosissa, mutta Intiassa ja Aasiassa en ole aiemmin käynyt. Mahdollisuus tarjoutui vierailuun kansainvälisten merenkulun yliopistojen yhdistyksen (International Association of Maritime Universities, IAMU) vuosikokouksessa Chennaissa, Intiassa lokakuussa 2025. Matka toteutti OKM (2017) tavoitteista kaikkia viittä (1-5).

Minna Keinänen-Toivola oli Satakunnan ammattikorkeakoulun virallinen edustaja ja osallistuja vuosikokoukseen.

Kansainvälisyys osana korkeakoulustrategiaa

Matkan järjestelyt veivät kuukausia ja olivat moninaiset niin käytännön asioiden kuin tieteellisen työn osalta. Lokakuun puolivälissä matka vihdoin koitti. Matkustin turvallisuus- ja verkostoitumissyistä Chennaihin Tallinnan Teknillisen yliopiston Meriakatemian (EMERA) asiantuntijoiden kanssa. Järjestävän yliopiston (Academy Of Maritime Education And Training, AMET) henkilökunta oli meitä vastassa lentokentällä ja veivät meidät tapahtumahotellille. Matka kesti kaikkiin 20 tuntia ja vastassa oli kuuma ja kostea Intian yö. Tapahtumahotellina oli viiden tähden lomakeskus Bengalinlahden rannalla. Sopeutuminen 2,5 puolen tunnin aikaeroon ja ilmastoon otti oman aikansa.

IAMU AGA järjestettiin Chennaissa, Intiassa, Bengalin lahden rannalla.

Vuosikokouksen ja konferenssin parasta antia olivat lukuisat kohtaamiset tuttujen kanssa ympäri maailmaa. Pääsin neuvottelemaan virallisesti yhteisistä jatkoyhteistyöstä, kuten myös luomaan uusia kontakteja. Edellisellä viikolla toteutuneet jäänmurtajakaupat USA:n kanssa olivat useiden keskusteluiden aiheena. Hotellialue oli laaja, joten tuttuja tapasi virallisen ohjelman ulkopuolella vain satunnaisesti. SAMK järjesti vastaavan tapahtuman Helsingissä ja Silja Serenadella vuonna 2023, joten kuulin paljon positiivisia muistoja kahden vuoden takaa.

UNESCO:n maailmanperintökohde, Mahabalipuramin monumenttiryhmä (Mamallapuram).

Tieteellistä yhteistyötä ja kestävän merilogistiikan kehittämistä

Konferenssissa tärkeinä alan teemoina olivat teknologia, innovaatiot ja kestävä merilogistiikka. Oma tieteellinen esitykseni koosti kahden käynnissä olevan projektimme Sustainable Flow- ja NEMO CEF-projektin tekemisiä ja tuloksia. Sustainable Flow -projektissa on kehitetty satamille ja logistiikkaketjuille digitaalisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa pilotoidut työkalut parantavat satamakäyntien ennustettavuutta ja tehokkuutta, mikä johtaa pienempään polttoaineenkulutukseen ja CO₂-päästöihin. Lisäksi työssä on luotu viitekehys energiansäästöön ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen, mikä tukee vihreää siirtymää Itämeren alueella.

Toisena projektina esitellyssä NEMO CEF -projektissa, kehitetään Suomen kansallista meriliikenteen ilmoituspalvelua osana EU:n yhteistä Maritime Single Window -ympäristöä. Projekti tuo yhteen eri sidosryhmät ja mahdollistaa tulevaisuudessa arvokkaiden lisäarvopalvelujen kehittämisen. NEMO CEF -projektin keskeiset tulokset julkaistaan myöhemmin tieteellisessä artikkelissa, mikä vahvistaa Suomen roolia digitaalisen merenkulun kehityksessä kansainvälisesti.

Merenkulun logistiikan monimutkaisessa sidosryhmäekosysteemissä digitaalisen järjestelmän onnistunut toteutus ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää useita tekijöitä. Ensinnäkin tarvitaan keskeisten toimijoiden aktiivista osallistumista kehitystyöhön, jotta ratkaisut vastaavat käytännön tarpeisiin. Lisäksi teeman määrittäjiltä, kuten viranomaisilta ja johtavilta organisaatioilta, vaaditaan strategista sitoutumista, joka luo kehitykselle vakaan perustan. Kohderyhmien kuuleminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen on välttämätöntä, jotta järjestelmä olisi aidosti käyttäjälähtöinen ja helpottaisi arjen työtä. Lopuksi onnistumista tukee avoin ja läpinäkyvä viestintä koko ekosysteemin sisällä, mikä lisää luottamusta ja sitouttaa kaikki osapuolet yhteiseen tavoitteeseen. Molemmat hankkeet osoittavat, kuinka tutkimus ja käytännön kehitystyö voivat yhdessä edistää sekä kestävää kehitystä että merenkulun kilpailukykyä.

Ystävyyspuut istutettiin Academy of Maritime Education and Training (AMET) -yliopistossa, joka isännöi IAMU AGA 2025 -tapahtumaa.

Kulttuurinen oppiminen ja globaalien verkostojen vahvistaminen

Huipentumana virallisessa ohjelmassa oli tekninen kierros, jossa kävimme AMET:n innovaatiokeskuksessa, jonka on perustanut globaali varustamo MAERSK. Vierailin myös omatoimisesti kahtena aamuna Unescon maailmanperintökohteessa Mahabalipuramissa, joka oli täynnä upeaa muinaista kivitaidetta ja arkkitehtuuria. Kontrasti Vanhaan Rauman oli aikamoinen.

Tasmanialais–brittiläis-suomalaista ystävyyttä Mahabalipuramin rantatemppelillä.

Työmatkat ”maailman ääriin” eivät ole vain asiaa vaan myös kokemuksia ja oppia eri kulttuureista ja ihmisistä. Ruoka oli erinomaista ja vastoin ennakkovaroittelua pysyin terveenä. Tuoreet eksoottiset hedelmät aloittivat päiväni värikkäästi. Ihmiset olivat ystävällisiä ja kaikki puhuvat Britannian siirtomaahistoriasta johtuen englantia.

Työmatkat välittyvät usein kauniina kuvia erilaisista paikoista. Ne ovat hienoja kokemuksia, mutta myös todella paljon aikaa ja energiaa vieviä. Matka ei lopu siihen, kun avaa matkan jälkeen kotiovensa, vaan sen jälkeen tulee olla aktiivisesti yhteydessä kaikkiin kontakteihinsa. Työmatkat myös antavat todella paljon, niin yksilönä ammatillisesti kuin ihmisenä kehittymisessä kuin organisaatiolle. Organisaatiolle globaali yhteistyö vahvistaa olemassa olevia suhteita ja luoda uusia koulutus- ja tutkimusyhteistyömahdollisuuksia. SAMK on ollut mukana IAMU:ssa jo yli 30 vuotta ja yhteistyö jatkuu ja syvenee vuosi vuodelta.

Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola

Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa SAMKissa.

Kuvat: Minna M. Keinänen-Toivola

Viitteet

Launikari, M. (2023, 6. maaliskuu). Laurea-ammattikorkeakoulu ja kansainväliset strategiset kumppanuudet. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/laurea-ammattikorkeakoulu-ja-kansainvaliset-strategiset-kumppanuudet/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Yhteistyössä maailman parasta: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025 (OKM:n julkaisuja 2017:11). https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79438/okm11.pdf

wpadmin21.10.202521.10.2025Merenkulku - Maritime, Ympäristö - Environment

Global Encounters in Colorful India

In Finland, within the University of Applied Sciences (UAS) sector, internationalization has been seen as supporting quality, impact, and relevance to working life, particularly through strategic partnerships and RDI projects (Launikari, 2023). The Ministry of Education and Culture (OKM) has issued a guidance and policy document aiming to strengthen the international dimension of Finnish higher education and research between 2017–2025. The document highlighted five main themes: 1) attractiveness and quality in international competition, 2) building international partnerships, 3) the role of education export and fee-based programs, 4) allocation of resources and staff expertise, and 5) monitoring and evaluation (OKM, 2017).

In my professional career, I have travelled to many countries and continents, but I had never before visited India or Asia. The opportunity came with the Annual General Assembly of the International Association of Maritime Universities (IAMU) in Chennai, India, in October 2025. This trip realized all five of OKM’s (2017) internationalization goals.

Minna Keinänen-Toivola was the official participant of SAMK and the Annual General Assembly.

Internationalization as a strategic goal in higher education

Arrangements for the trip took months and involved a wide range of practical as well as scientific preparations. Finally, in mid-October, the journey began. For safety and networking reasons, I travelled to Chennai together with experts from the Estonian Maritime Academy of Tallinn University of Technology (EMERA). Staff from the host university, the Academy of Maritime Education and Training (AMET), welcomed us at the airport and took us to the conference hotel. The journey took altogether 20 hours, and we were greeted by the hot and humid Indian night. The conference venue was a five-star resort on the shores of the Bay of Bengal. Adjusting to the 2.5-hour time difference and the climate took some time.

IAMU AGA was organized in Chennai, India, along the Bay of Bengal.

The best part of the assembly and conference was the numerous encounters with colleagues from around the world. I was able to negotiate formally on continuing cooperation as well as create new contacts. The icebreaker deal signed the previous week between the USA and Finland was a recurring topic of conversation. The hotel area was vast, so meeting acquaintances outside the official program happened only occasionally. SAMK hosted a similar IAMU event in Helsinki and onboard Silja Serenade in 2023, and I heard many positive memories of that event from two years ago.

The UNESCO World Heritage Site, the Group of Monuments at Mahabalipuram (Mamallapuram).

Scientific collaboration and sustainable maritime development

Key themes of the conference included technology, innovation, and sustainable maritime logistics. My scientific presentation showcased the activities and results of two ongoing projects: Sustainable Flow and NEMO CEF. The Sustainable Flow project has developed digital solutions for ports and logistics chains to reduce emissions. The piloted tools improve the predictability and efficiency of port calls, leading to reduced fuel consumption and CO₂ emissions. In addition, a framework for energy saving and renewable energy utilization has been created, supporting the green transition in the Baltic Sea region.

The NEMO CEF project develops Finland’s national maritime reporting service as part of the EU Maritime Single Window environment. The project brings together stakeholders and enables the future development of valuable value-added services. The main results of NEMO CEF will be published later in a scientific article, strengthening Finland’s role in international digital maritime development.

In the complex stakeholder ecosystem of maritime logistics, the successful implementation of a digital system does not happen automatically; it requires several key factors. First, active involvement of the main actors is needed to ensure that solutions meet practical needs. Second, commitment from context setters, such as authorities and leading organizations, provides a stable foundation for development. Listening to target groups and considering their perspectives is essential to ensure that the system is genuinely user-oriented and supports everyday work. Finally, open and transparent communication within the ecosystem builds trust and strengthens collective commitment to shared goals. Both projects demonstrate how research and practical development can jointly promote sustainability and competitiveness in maritime transport.

The friendship trees were planted at the Academy of Maritime Education and Training (AMET) University, which hosted the IAMU AGA 2025.

Cultural Insights and Strengthening Global Networks

The highlight of the official program was a technical tour at AMET’s innovation center, established by the global shipping company MAERSK. On my own initiative, I also visited the UNESCO World Heritage site Mahabalipuram on two mornings. The site, with its stunning ancient stone art and architecture, was quite a contrast to Old Rauma back home.

Tasmanian/UK/Finnish friendship at Shore Temple of Mahabalipuram.

Business trips to “the ends of the world” are not only about professional matters but also about experiences and learning from different cultures and people. The food was excellent, and contrary to warnings, I remained healthy. Fresh exotic fruits gave my mornings a colorful start. The people were friendly, and thanks to the colonial history, everyone spoke English.

Work trips are often shared as beautiful pictures of different places. They are indeed great experiences, but also very demanding in terms of time and energy. The trip does not end when you walk through your front door at home; afterwards, it is essential to actively follow up with all new contacts. Yet, these trips give back so much – for professional development, personal growth, and organizational benefits. For the organization, global cooperation strengthens existing relationships and creates new opportunities for education and research collaboration. SAMK has been a member of IAMU for over 30 years, and this cooperation continues to deepen year by year.

Text: Minna M. Keinänen-Toivola

The author works as a Chief Researcher at the Maritime Logistics Research Center, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK).

Photos: Minna M. Keinänen-Toivola

References

Translation was made from Finnish to English using ChatGPT 5

wpadmin10.10.20259.10.2025Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Työelämätaidot - Working life skills, Ympäristö - Environment

Kesäharjoittelu Pohjois-Amerikan satamien kestävyyden selvittämisen parissa

Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.

Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?

Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.

Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle.

Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista

Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin. Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.

Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle.

Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.

Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään

Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.

Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin.

Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa.

Teksti: Oscar King

Kuva: Oscar King

wpadmin16.9.2025Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritimeliiketalous, merilogistiikka

Työharjoittelu Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa – itsenäistä työskentelyä ja näkökulmaa merilogistiikkaan

Harjoitteluni teemana oli kirjoittaa raportti aiheesta ”Merilogistiikan vaikutus päivittäistavarakauppaan Satakunnassa”. Raportissa tuli esiin esimerkiksi se, että päivittäistavarakauppa on riippuvainen meriteitse tehtävistä kuljetuksista. Tärkeäksi osaksi nousi myös jakelukeskukset. K-ryhmän Turun ja S-ryhmän Lempäälän jakelukeskukset toimittavat päivittäistavarakaupan tuotteet maateitse kaupan hyllylle. Merilogistiikka ei ole näkyvää vain satamassa, vaan se ulottuu myös kuluttajan ostoskoriin. Satakunnan satamat keskittyvät pääosin teollisuuden vientiin. Vaikka Satakunta on väestön osuudesta vain 4% tuottaa se 6,9% osuuden ulkomaan kaupasta.

Harjoittelussa isossa roolissa oli itsenäinen työskentely, mikä oli sekä palkitsevaa että haastavaa. Itsenäinen työskentely tarkoitti sitä, että minulla oli vastuuta omasta aikataulutuksesta sekä työn etenemisestä. Harjoittelun ansiosta kehitin omaa ajanhallintaani sekä ongelmanratkaisutaitojani. Vaikka työ olikin itsenäistä, säännölliset palaverit kuuluivat harjoitteluun. Palaverit antoivat arvokasta palautetta raportista. Säännölliset palaverit kehittivät etätyötaitoja ja koen, että olen paljon itsevarmempi kameran edessä.

Liiketalouden opiskelijana harjoittelu avasi, miten merilogistiikka ja liiketalous ovat yhteydessä toisiinsa. Merilogistiikka mahdollistaa tavaroiden liikkumisen tehokkaasti satamien ja jakelukeskusten välillä. Ilman sujuvaa merikuljetusta kauppojen hyllyt eivät täyttyisi ajallaan. Pääsin raporttiani kirjoittaessa analysoimaan logistiikkaketjujen tehokkuutta ja sitä, miten erilaiset häiriöt, kuten sääolosuhteet ja satamien ruuhkat, voivat vaikuttaa tuotteiden hintaan ja saatavuuteen.

Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan Merilogistiikan tutkimuskeskukseen. Oli kiinnostavaa nähdä miten asiat toimivat käytännössä. Tutkimuskeskuksella oli useita eri projekteja meneillään ja oli hienoa nähdä, miten projektit olivat kasvaneet vuosi vuodelta. Laivasimulaattorit olivat erityisen kiinnostavia varsinkin liiketalouden opiskelijan näkökulmasta. Vierailun aikana kerrottiin, että Rauman satamalla toimii useita eri yrityksiä ja niillä on menossa useita eri projekteja. Satamassa oli myös rakenteilla laiva Australiaan.

Harjoittelun aikana tiedonhakutaitoni, raportointitaitoni ja liiketalouden ymmärtäminen kasvoi. Liiketalous ei ole vain pelkkiä lukuja toimistossa vaan se on osa kokonaisuutta mihin myös merilogistiikka kuuluu. Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa suorittamani työharjoittelu oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja opin asioista enemmän, kuin missään kurssilla opintojeni aikana.

Kirjoittaja: Juuso Joska, Liiketalouden opiskelija

Kuva: Minna Keinänen-Toivola