Kategoria: Merenkulku – Maritime

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Työelämätaidot - Working life skills, Ympäristö - Environment

Kesäharjoittelu Pohjois-Amerikan satamien kestävyyden selvittämisen parissa 

Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.  

Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?

Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.  

Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle. 

Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista

Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin.  Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.  

Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle. 

Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.  

Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään

Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.  

Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin. 

Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa. 

Teksti: Oscar King 

Kuva: Oscar King 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Liiketalous - Business, Merenkulku - MaritimeAvainsanat ,

Työharjoittelu Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa – itsenäistä työskentelyä ja näkökulmaa merilogistiikkaan 

Harjoitteluni teemana oli kirjoittaa raportti aiheesta ”Merilogistiikan vaikutus päivittäistavarakauppaan Satakunnassa”. Raportissa tuli esiin esimerkiksi se, että päivittäistavarakauppa on riippuvainen meriteitse tehtävistä kuljetuksista. Tärkeäksi osaksi nousi myös jakelukeskukset. K-ryhmän Turun ja S-ryhmän Lempäälän jakelukeskukset toimittavat päivittäistavarakaupan tuotteet maateitse kaupan hyllylle. Merilogistiikka ei ole näkyvää vain satamassa, vaan se ulottuu myös kuluttajan ostoskoriin. Satakunnan satamat keskittyvät pääosin teollisuuden vientiin. Vaikka Satakunta on väestön osuudesta vain 4% tuottaa se 6,9% osuuden ulkomaan kaupasta. 

Harjoittelussa isossa roolissa oli itsenäinen työskentely, mikä oli sekä palkitsevaa että haastavaa. Itsenäinen työskentely tarkoitti sitä, että minulla oli vastuuta omasta aikataulutuksesta sekä työn etenemisestä. Harjoittelun ansiosta kehitin omaa ajanhallintaani sekä ongelmanratkaisutaitojani. Vaikka työ olikin itsenäistä, säännölliset palaverit kuuluivat harjoitteluun. Palaverit antoivat arvokasta palautetta raportista. Säännölliset palaverit kehittivät etätyötaitoja ja koen, että olen paljon itsevarmempi kameran edessä. 

Liiketalouden opiskelijana harjoittelu avasi, miten merilogistiikka ja liiketalous ovat yhteydessä toisiinsa. Merilogistiikka mahdollistaa tavaroiden liikkumisen tehokkaasti satamien ja jakelukeskusten välillä. Ilman sujuvaa merikuljetusta kauppojen hyllyt eivät täyttyisi ajallaan. Pääsin raporttiani kirjoittaessa analysoimaan logistiikkaketjujen tehokkuutta ja sitä, miten erilaiset häiriöt, kuten sääolosuhteet ja satamien ruuhkat, voivat vaikuttaa tuotteiden hintaan ja saatavuuteen. 

Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan Merilogistiikan tutkimuskeskukseen. Oli kiinnostavaa nähdä miten asiat toimivat käytännössä. Tutkimuskeskuksella oli useita eri projekteja meneillään ja oli hienoa nähdä, miten projektit olivat kasvaneet vuosi vuodelta. Laivasimulaattorit olivat erityisen kiinnostavia varsinkin liiketalouden opiskelijan näkökulmasta. Vierailun aikana kerrottiin, että Rauman satamalla toimii useita eri yrityksiä ja niillä on menossa useita eri projekteja. Satamassa oli myös rakenteilla laiva Australiaan. 

Harjoittelun aikana tiedonhakutaitoni, raportointitaitoni ja liiketalouden ymmärtäminen kasvoi. Liiketalous ei ole vain pelkkiä lukuja toimistossa vaan se on osa kokonaisuutta mihin myös merilogistiikka kuuluu. Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa suorittamani työharjoittelu oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja opin asioista enemmän, kuin missään kurssilla opintojeni aikana. 

Kirjoittaja: Juuso Joska, Liiketalouden opiskelija 

Kuva: Minna Keinänen-Toivola 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Yleinen - General

A double degree student’s training on CRM strategy and event organization at the Maritime Logistics Research Center 

My name is Matthieu Avale. I’m a 23-year-old French international business student and was completing my internship at the Maritime Logistics Research Center  in Rauma, Finland. This experience forms part of my studies and personal development, and I would like to share some insights into my missions, the challenges I encountered, and the skills I developed during this period. 

I was assigned two main tasks during my internship that shaped my daily activities and learning journey. The main task was to propose a CRM solution for the Maritime Logistics Research Center, and the second one was to organize an event. 

Proposing a CRM System 

My first mission was to research and propose a CRM (Customer Relationship Management) system that would meet the research center’s needs. A CRM system is both a strategy and a tool used by companies to manage and analyze interactions with customers and prospects. Its main objectives are to: 

  • Improve business relationships 
  • Enhance customer satisfaction and retention 
  • Streamline internal processes 
  • Boost sales and overall profitability 

CRM tools allow companies to centralize client data, making it easier to answer customer questions, detect potential problems, and optimize service delivery. Previously, I had only used CRM systems to extract data; during this project, I needed to take a step back to truly understand the center’s needs and suggest a solution tailored to them. This work gave me a deeper understanding of CRM systems’ function and the strategic thinking behind selecting the right tool. I also proposed a few action plans for the center to better leverage CRM to enhance its operations. 

However, the task came with its challenges: 

Budget constraint: The CRM solution needed to be free of charge. Many of the best-known systems on the market are not, and they were the ones I was most familiar with. 

Regulatory considerations: I had to ensure that any data collection and storage practices complied with relevant privacy and data protection regulations. 

Despite these obstacles, the project helped me develop critical thinking skills and a more solution-oriented mindset. 

I also had to change CRM solutions several times, either because I wasn’t fully satisfied with the functionality offered or because some systems proved too complex to set up in the specific context of the research center. 

Organizing an Event 

My second mission was to organize an event for the center. 
Having a lot of time before the event was an advantage. It allowed me to brainstorm ideas, consider potential animations, and foresee potential problems well in advance. The continuous reflection helped me build a more detailed and creative event plan.   

One of the key benefits of organizing and participating in the event was the opportunity it created for team building. Strong team dynamics are essential for productivity, creativity, and a positive work atmosphere in any professional environment. Events like the one I organized provide a relaxed setting where team members can interact outside their usual roles, discover shared interests, and strengthen mutual trust. This not only improves communication but also enhances collaboration and morale within the workplace. For me, it was a chance to get to know my colleagues better and to help strengthen their bond. 

The realization of the event went smoothly. Although it was cancelled quite late the first time, I had to re-plan and prepare everything again, but it was better to do it this way than to organize it, and only 2 or 3 people showed up. In the end, the event was successful in my opinion. It also offered an excellent opportunity to connect with the team and get to know them better in a more informal setting. 

One of my initial concerns was whether the schedule would be held and if all the planned activities would fit into the allocated time. Fortunately, everything went according to plan, and all activities were carried out as expected. I also prepared backup activities in case things moved faster than anticipated. This project taught me the importance of foresight, adaptability, and detailed preparation when planning professional events. 

Balancing Internship and Thesis 

Alongside these missions, I have been working on my thesis. Balancing the workload between my thesis and my internship has been a challenge, but also a great opportunity to improve my time management and organizational skills. It also helped me to develop my curiosity and my writing skills. 

Conclusion 

This internship at the Maritime Logistics Research Center has been a very interesting experience. It not only allowed me to apply theoretical knowledge in a real-world setting but also pushed me to gain maturity as I was organizing my own schedule. From navigating CRM systems under constraints to organizing a successful event, each task brought unique challenges that strengthened my problem-solving, communication, and planning skills. 

Moreover, working in an international environment in Finland has broadened my perspective and given me valuable insights into cross-cultural teamwork. I’m grateful for the trust placed in me and the support from Minna throughout this training. I am thankful for this opportunity, and I really appreciate working in this positive environment.  

Reference: 

Author unknown. (n.d.). CRM system components. Retrieved from https://www.engagebay.com/blog/importance-of-crm/ 

Text: Matthieu Avale, international business student 

Photo: Minna Keinänen-Toivola 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Ympäristö - Environment

Belgian student discovers sustainability in maritime logistics in Finland 

My name is Elisa, and I’m a Belgian student studying for a double degree in marketing and international business. This year, I’m lucky enough to be living a unique experience in Finland, as part of my studies at SAMK (Satakunta University of Applied Sciences), in Rauma. This adventure not only allows me to discover a new culture, but also to immerse myself in an exciting professional world. 

I did my internship at SAMK’s Maritime Logistics Research Center, a forward-looking center that strives to integrate sustainability principles into every one of its projects. My main objective during this internship was to highlight the center’s sustainable commitments and explore ways of improving them. 

To do this, I carried out a real investigation: I analyzed their communications (website, social networks), observed their working environment, and above all, I had the chance to talk directly with some of the researchers. These interviews were particularly enriching. I discovered the challenges they face – particularly in terms of the transition to cleaner fuels, the adaptation of port infrastructures, and the importance of digitalization to better measure and reduce emissions. 

The result is a comprehensive report structured around the three pillars of sustainability: environmental, social and futuristic. In it, I also put forward concrete ideas for raising the profile of the center’s sustainable actions, through communications media such as social networks, flyers, and specialized events. 

Among my tasks, I was also asked to consider the center’s participation in Baltic Sea Day, a key event in the region. I proposed that the center organize interactive mini-conferences on this occasion, in order to present in a dynamic way the advances of its research linked to maritime sustainability. The idea is to create a space for exchange with the public, but also to raise awareness of the importance of applied research in preserving the Baltic Sea. 

This internship has given me a better understanding of how sustainability can (and must) be integrated into maritime logistics, a key sector that is still too often lagging behind on these issues. It has also enabled me to develop my skills in research, strategic communication, and critical analysis, while contributing to a mission that is close to my heart: to participate, in my own way, in a more responsible future. 

Text:  Elisa Tinel, a double degree student in marketing and international business  

Photo: Minna Keinänen-Toivola 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - Maritime

Yllätysrekry kestävän kehityksen näköalapaikalle 

Viime kesän kynnyksellä sain yllättäen puhelun, jossa kysyttiin, haluanko työhaastatteluun, vaikken juuri silloin ollut hakenut mihinkään. Näin voi käydä, kun on SAMK Talent Community -osaajayhteisön jäsenenä. Tarjolla oli sukellus merilogistiikan kestävän kehityksen hankkeisiin. Kiinnostukseni oli valtaisa, mikä ehkä oli havaittavissa työhaastattelussa, koska vajaan viikon päästä ensimmäisestä puhelusta minulle soitettiin, että minut on valittu hankeviestijäksi Merilogistiikan tutkimuskeskukselle. 

Sen lisäksi, että työtarjous yllätti minut, yllättävältä on vaikuttanut koko tutkimuskeskus monesta, jonka kanssa olen puhunut. ”Ai, onko Raumalla siis joku Merilogistiikan tutkimuskeskus?” on kysymys, jonka olen kuullut monta kertaa mainittuani työpaikkani. Tutkimuskeskuksissa tehtävä TKI-työ eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö ei vaikuta vielä olevan laajalti tunnettua, vaikka sen vaikuttavuus on kasvanut ja rahoitus lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden sisällä. TKI-toiminnassa käytännönläheisyys yhdistyy laadukkaaseen tutkimukseen, minkä pohjalta luodaan ratkaisuja aluekehityksen, innovoinnin ja elinkeinoelämän tueksi. 

TKI-työssä pääsin perehtymään MUSTBE-projektin hulevesikäsittelyn luontopohjaisiin ratkaisuihin ja Sustainable Flow -projektissa satamatoiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoihin. Minulla on uutistoimittajatausta, ja siinä työssä olisi suureksi eduksi tietää kaikesta kaikki, mutta esimerkiksi luontopohjaisen hulevesikäsittelyn monihyötyiset ratkaisut ja maasähkön potentiaali aluskäynnin optimoinnissa eivät soittaneet kohdallani kelloja ennen Merilogistiikan tutkimuskeskuksella aloittamista. Kuitenkin jo pian aloittamisen jälkeen pystyin kirjoittamaan aiheista uskottavasti, mistä voi kiittää neuvokkaita työkavereita ja myös Itämeren alueen maiden projektipartnereita, joiden joukossa on asiantuntijuutta moneen tarpeeseen. 

Uuden tiedon hyökyaallon omaksumisesta kirjoittaessani en voi kuitenkaan jättää välistä tilaisuutta kehua tieteenalaa, joka oli yliopisto-opinnoissa sivuaineenani ja osoittautui valmistumisen jälkeen opintojen hyödyllisemmäksi anniksi. Kyse on tieteen kuningasala filosofiasta, erityisesti sen argumentaation ja logiikan kursseista. En edes pahasti liioittele, jos sanon, että näihin aihepiireihin perehtyminen on hyödyllistä kaiken ajatustyön kannalta. Logiikan ja argumentaation peruskuvioiden sisäistäminen parantaa valmiutta omaksua uutta tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kuvainnollisesti tämän voisi selittää niin, että ajatusten astiakaapissa on valmiina sopivanmuotoiset astiat ja järkevät paikat niille. 

Merilogistiikan alalla kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tämänhetkisen kehityksen suuntaviittoina. Näillä kehityssuunnilla on vaikutusta, koska noin 80 prosenttia koko maailmankaupan massasta kulkee meriteitse.  Merilogistiikan tutkimuskeskus onkin oiva näköalapaikka hienolle työlle, mitä kestävän kehityksen eteen tehdään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kun työarki on tämänkaltaisessa ajatusympäristössä, se lisää uskoa myönteiseen kehitykseen. Näin tulevaisuutta uskaltaa tarkastella hieman toiveikkaammin silmin. 

Teksti: tutkija Krista Valkonen (kuvassa)

Tämä teksti on tuotettu osana MUSTBE– ja Sustainable Flow -hankkeita. 

Lue lisää merilogistiikan tutkimuskeskuksesta
Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - MaritimeAvainsanat

How to build a multidisciplinary team – lessons from the NEMO CEF research project

The Maritime Logistics Research Center of Satakunta University of Applied Sciences is a partner in the NEMO CEF project, which develops the Finnish maritime information management system NEMO. The NEMO CEF project studies the development of the NEMO process before and after deployment. The SAMK team of experts will study pilot cases, develop sustainability indicators and actively interact with different stakeholders in the maritime transport ecosystem.

Projects often require a wide range of experts who together form a multi-disciplinary team – this is also the case for the NEMO CEF project. The project team is made up of experts from different backgrounds and educational backgrounds, who combine their knowledge and experience to deliver the project. The multi-disciplinary team was formed in the same way as in any team dynamics. At the beginning, the team went through a familiarization phase, where the situation was explored and assessed. This was followed by a period of some experimentation, where roles and internal team dynamics were sought. It was important to move quickly from this to the working phase, which is crucial to the implementation of the project.

The implementation of the NEMO CEF project and team building is already well and truly underway. The project team is composed of professionals from different fields who combine their know-how and experience in the implementation of the project. The team’s educational background ranges from bachelor’s degrees to doctors and a docent/adjunct professor, allowing them to draw on a wide range of expertise in different areas of the project. The team members originally come from different parts of Finland and the world: Kuopio, Pori, Eura, Helsinki, Uusikaupunki and Roskilde in Denmark. Diversity and chemistry have been well matched in the project, which has led to the following observations in building a good multi-disciplinary team.

Recruitment is a critical step in building a multidisciplinary team. It is important to find people who not only have the necessary expertise, but also the willingness and ability to work as part of a diverse team. The most challenging part, however, is assessing how the chemistry of the talent will meet in practice. Therefore, the recruitment process should emphasize not only technical skills, but also soft skills such as interpersonal and collaboration skills. Soft skills are therefore key to ensuring smooth communication, constructive conflict resolution and the achievement of a common goal.

The key to the success of a multidisciplinary project team is to define the project’s objectives. The objectives must be clear, measurable and realistic. At the beginning of the NEMO CEF project, it was important to take time to define common goals and to ensure that everyone understood their role and responsibilities in the overall project. Clear lines of responsibility ensure that skills are used effectively. The NEMO CEF is a large-scale project, running until June 2026, and everyone will be able to draw on their own strengths, but also learn new things. The cooperation is based on mutual trust and respect, which allows for open interaction and the use of each team member’s strengths.

Effective communication is the backbone of any project, but it is particularly important in multidisciplinary teams. A clear and open communication culture helps team members to share knowledge, brainstorm together and solve challenges effectively. Every team member needs to feel that his or her contribution is valued and listened to. Minna Keinänen-Toivola is the project manager at NEMO CEF and has been involved in the project since the application phase. 

– At NEMO CEF, we are more than the sum of our parts. In a multi-disciplinary team, everyone’s perspective is taken into account. It is very important to disagree and discuss issues in an open and constructive spirit, she says.

The human resource dimension of the project is a great enrichment; learning and knowledge sharing happens all the time.

– Multi-disciplinary skills from different roles and different professional ranks, and an open and understanding team attitude, create cohesion. Each member of the team has a duty, in addition to the so-called ”freedom of inquiry”: to respect and value others, because in human relations everything starts with communication. It is the basis of everything, to listen and to be heard. It has been wonderful to discover, after many years of experience on board ship, that even in land-based jobs you can experience a bit of the same “we” spirit as when you are at your best on board, in a small group, in a certain way isolated from others. But there is a difference, you can go home to sleep after a long day, says Mika Lindfors, researcher at NEMO CEF.

The multidisciplinary team built up during the project is a unique entity that may never be formed in the same way again. After the project is over, team members often continue to work on different projects and in different roles. The aim and hope is that the time spent together will be fruitful and full of personal development and enjoyment. At NEMO CEF, a multi-disciplinary team has been built up naturally, working together with enthusiasm to achieve common goals.

– Team enthusiasm and working together are the keys to both performance and enjoyment at work, says researcher Kati Renholm.

Authors: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm and Mika Lindfors

The authors are working as researchers in the NEMO CEF project at SAMK’s Maritime Logistics Research Center in different positions.

Photo: Heikki Koivisto

Translation from Finnish to English is done with DeepL tool.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - MaritimeAvainsanat

Näin rakennetaan moniosaajatiimi – NEMO CEF -tutkimusprojektin opit

Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus on partnerina NEMO CEF -projektissa, jossa kehitetään kansallista merenkulun tiedonhallintajärjestelmää NEMOa. NEMO CEF:ssä tutkitaan NEMOn prosessin kehittymistä ennen ja jälkeen käyttöoton. Projektissa SAMKin osaajatiimi tutkii pilottitapauksia, kehittää kestävän kehityksen mittareita sekä toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa meriliikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa.

Projektit vaativat usein monipuolisia osaajia, jotka yhdessä muodostavat moniosaajatiimin – näin on myös NEMO CEF -projektissa. Projektin tiimi koostuu eri taustoista ja koulutuksista tulevista asiantuntijoista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutukseksi. Moniosaajatiimi muodostui samalla tavoin kuin missä tahansa ryhmädynamiikassa. Alussa tiimi kävi läpi tutustumisvaiheen, jossa tunnusteltiin ja arvioitiin tilannetta. Tätä seurasi jonkinasteinen koetteluvaihe, jossa rooleja ja tiimin sisäistä dynamiikkaa haettiin. Oli tärkeää, että tämän jälkeen siirryttiin nopeasti työstövaiheeseen, joka on keskeinen projektin toteutuksen kannalta.

NEMO CEF -projektin toteutuksessa ja tiimin muodostuksessa ollaan onnistuneesti ja vahvasti jo työstövaiheessa. Projektitiimi koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutuksessa. Tiimin koulutustaustat vaihtelevat AMK-tutkinnoista tohtorintutkintoihin ja dosentuuriin, mikä mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisen projektin eri osa-alueilla. Tiimin jäsenet tulevat alun perin eri puolilta Suomea ja maailmaa: Kuopiosta, Porista, Eurasta, Helsingistä, Uudestakaupungista ja Tanskan Roskildesta. Monimuotoisuus ja kemiat ovat projektissa kohdanneet hyvin, minkä pohjalta voi tehdä seuraavia havaintoja hyvän moniosaajatiimin rakentamisessa.

Rekrytointi on kriittinen vaihe moniosaajatiimin rakentamisessa. On tärkeää löytää osaajia, joilla on paitsi tarvittavaa asiantuntemusta, myös halua ja kykyä työskennellä osana monimuotoista tiimiä. Haasteellisinta on kuitenkin arvioida, miten osaajien kemiat kohtaavat käytännössä. Siksi rekrytointiprosessissa on hyvä painottaa teknisen osaamisen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Pehmeät taidot ovatkin avainasemassa, kun pyritään varmistamaan sujuva kommunikaatio, konfliktien rakentava ratkaisu ja yhteisen päämäärän saavuttaminen.

Moniosaajaprojektitiimin onnistumisen kannalta keskeistä on projektin tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja realistisia. NEMO CEF -projektin alussa oli tärkeä käyttää aikaa yhteisten päämäärien määrittämiseen ja varmistaa, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa projektin kokonaisuudessa. Selkeät vastuunjaot varmistavat, että osaamista hyödynnetään tehokkaasti. NEMO CEF -projekti on laaja kokonaisuus ja kestää kesäkuuhun 2026. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuusalueitaan, mutta myös oppia uutta. Yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus ja arvostus, jotka mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen ja jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksien hyödyntämisen.

Toimiva viestintä on jokaisen projektin selkäranka, mutta erityisesti moniosaajatiimeissä sen merkitys korostuu. Selkeä ja avoin kommunikaatiokulttuuri auttaa tiimin jäseniä jakamaan tietoa, ideoimaan yhdessä ja ratkaisemaan haasteita tehokkaasti. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea, että hänen panoksensa on arvokas ja että häntä kuunnellaan. Minna Keinänen-Toivola toimii NEMO CEF:ssa projektipäällikkönä ja ollut projektissa mukana hakuvaiheesta saakka. 

– NEMO CEF:ssä olemme enemmän kuin osiemme summa. Moniosaajatiimissä kaikkien näkökulmat huomioidaan. On erittäin tärkeää, että asioista ollaan myös eri mieltä ja niistä keskustellaan avoimesti rakentavassa hengessä, hän toteaa.

Projektin henkilöresurssimonimuotoisuus on iso rikkaus; oppimista ja osaamisen jakamista tapahtuu kaiken aikaa.

– Monitaustainen osaaminen eri tehtävistä ja eri työelämän rankingeista, sekä avoin toisen ihmisen ymmärtämiseen pyrkivä ryhmäasenne luo koheesiota. Jokaisella tiimiin kuuluvalla on ns. tutkijanvapauden lisäksi velvollisuus: kunnioittaa toista ja arvostaa, sillä ihmisten välisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee viestinnästä. Se on kaiken perusta, kuunnella ja tulla kuulluksi. On ollut upeaa huomata monen vuoden laivakokemuksen jälkeen, että maatyöpaikoissakin voi kokea vähän samankaltaista me -henkeä kun parhaimmillaan laivalla, pienessä porukassa, tietyllä tavalla eristyksissä muista. Eroakin silti on, pitkän päivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan, sanoo NEMO CEF:n tutkija Mika Lindfors.

Projektin aikana rakentuva moniosaajatiimi on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei välttämättä enää ikinä muodostu samassa kokoonpanossa. Projektin päätyttyä tiimin jäsenet usein jatkavat työskentelyään eri projekteissa ja rooleissa. Tavoitteena ja toivottavaa onkin, että yhteinen kohtaamisen aika on tuloksekasta sekä täynnä ihmisenä kehittymistä ja työn iloa. NEMO CEF:ssä moniosaajatiimi on rakentunut luontevasti ja töitä tehdään yhdessä innolla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tiimin innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avaimia sekä tuloksellisuuteen että työssä viihtymiseen, toteaa tutkija Kati Renholm.

Kirjoittajat: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm ja Mika Lindfors

Kirjoittajat työskentelevät SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen NEMO CEF -projektissa tutkijoina eri tehtävissä.

Kuva: Heikki Koivisto

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

Kaksoistutkinto-opiskelijan harjoittelu: Euroopan meriliikenteen ’Single Window’ -ilmoitusjärjestelmän toteuttaminen kolmessa maassa

Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Belgia, Alankomaat ja Ranska ovat velvollisia noudattamaan uusia EU-direktiivejä ja -määräyksiä. Yksi tällainen asetus, jonka kaikkien jäsenvaltioiden on toimeenpantava, on ”European Maritime Single Window environment (EMSWe)”. Asetus on suunniteltu helpottamaan alusten hallinnollisia prosesseja niiden saapuessa satamaan, ollessa satamassa ja lähtiessä satamasta.

Olen Morgan Michaux, 27-vuotias belgialainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija ja suoritan kaksoistutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Osana koulutusohjelmaa suoritin harjoitteluopintojakson SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoittelussa keskityin tutkimaan ”European Maritime Single Window environment”-asetuksen toteuttamista Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.

”European Maritime Single Window environment” (EMSWe) on kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittava asetus. Syy siihen, miksi valitsin kohteeksi nämä kolme maata, on se, että olen Belgian kansalainen ja osaan ranskaa, englantia ja hollantia. Kielitaitoni vuoksi pystyin saamaan tietoa erityisesti näistä maista.  

Harjoittelussani tehtäväni oli hankkia ja analysoida EMSWe:n täytäntöönpanoon liittyviä dokumentteja ja tietoa kolmesta edeltä mainitusta maasta. Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toteutettava uusi asetus, mutta jokainen maa voi valita, miten asetuksen tavoite saavutetaan, eikä toteutus etene samalla nopeudella eri maissa. 

Mikä on EMSWe?

European Maritime Single Window Environment (EMSWe) on EU:n asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen meriliikenteen ilmoitusjärjestelmä, jossa kaikki jäsenvaltiot jakavat tietoja satamiinsa saapuvista ja sieltä lähtevistä aluksista.

Uusi asetus korvaa vuonna 2010 annetun ilmoitusdirektiivin (RFD). Samoin kuin edeltäjänsä, European Maritime Single Window (EMSWe) pyrkii virtaviivaistamaan hallintoprosesseja. Yhdenmukaistamalla vaaditut asiakirjat varustamoiden, liikenteenharjoittajien ja agenttien välillä, ilmoitus tarvitsee toimittaa vain kerran. EMSWe ja kansalliset ilmoitusjärjestelmät jakavat nämä ilmoitustiedot asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)
Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)

EMSWe:n toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Satamaan saapuessaan tai satamaan lähtiessään on alusten toimitettava ilmoitustiedot satamayhteisöjärjestelmään (Port Community System, PCS). PCS jakaa tiedot sitten National Single Window (NSW) – järjestelmän kanssa, joka lähettää tiedot edelleen asianomaisille viranomaisille. NSW kommunikoi myös SafeSeaNetin (SSN) kanssa, joka on kaikille EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu yksittäinen Single Window. Esimerkiksi Belgian satamaan saapuva alus ilmoittaa Belgian PCS:lle, joka välittää tiedot Belgian NSW:lle ja lopulta SSN:lle. Jos sama alus lähtee hollantilaiseen satamaan, SSN siirtää tiedot Alankomaiden viranomaisille varmistaen, että aluksesta on tarvittavat tiedot saatavilla ennen sen saapumista satamaan. 

EMSWe:n käyttöönotto Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa

Harjoitteluni tehtävä vaikutti yksinkertaiselta, mutta osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vaikeus johtui tiedon puutteesta ja saatavuudesta. Joskus tietoa oli helppo löytää, mutta usein tietoa sai koottua vain yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa. Joskus tuurilla oli osansa tarvitsemani tiedon löytämisessä. Esimerkiksi Belgiaa tutkiessani en löytänyt tietoa Belgian kansallisen ilmoitusjärjestelmän toteuttamisesta. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin, kun tutkin Alankomaita, onnistuin löytämään samalla tietoa Belgian NSW:stä nimeltä SafeSeaBEL, joka nimenä viittasi SafeSeaNetiin.

Belgia osoittautui haastavimmaksi maaksi tiedonhankinnan kannalta. Joitakin olennaisia tietoja puuttuu edelleen, mikä estää minua ymmärtämästä täysin Belgian EMSWe:n täytäntöönpanon edistymistä. Lähetin jopa sähköpostia Belgian viranomaisille, mutta en saanut vastausta. Näin ollen päädyin kahteen mahdolliseen johtopäätökseen: joko Belgia ei ole vielä aloittanut EMSWe:n täytäntöönpanoa tai he ovat jo saattaneet sen loppuun. Olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen, sillä vaikka virallista verkkosivustoa ei ole päivitetty uuden EU-direktiivin mukaisesti, näyttää siltä, että heillä on toimiva raportointijärjestelmä, joka on integroitu SafeSeaNetiin.

Alankomaat oli tiedonhankinnan kannalta helpoin maa. Hankkimani tiedon perusteella he ovat valmiita aloittamaan EMSWe:n toteuttamisen. Hollantilaiset ovat kehittäneet satamayhteisöjärjestelmän, joka kattaa kaikki maan satamat, toisin kuin Belgiassa, missä jokaisella satamalla on oma PCS. Lisäksi Alankomailla on kansallinen yhden ikkunan järjestelmä (NSW), joka kattaa myös lentorahdin ja raportoi suoraan SafeSeaNetille (SSN).

Ranska sijoittui tiedonhankinnan osalta Belgian ja Alankomaiden väliin. Päätelmäni Ranskasta on, että heidän pitäisi olla valmiita aloittamaan EMSWe:n täytäntöönpano ajoissa. Viimeisimmät löytämäni tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin Ranska oli vakuuttunut siitä, että he saavuttavat asetetut tavoitteet ajallaan. Lisäksi he käyttivät aiemmin jonkinlaista National Single Window -järjestelmää, jonka he korvaavat EU-direktiivin mukaisella uudemmalla järjestelmällä. Ranskan järjestelmä on Belgian ja Hollannin järjestelmien yhdistelmä. Ranskalla on yhteensä seitsemän PCS:tä yli viidessäkymmenessä satamassa, ja ne kaikki raportoivat Ranskan kansalliselle Single Windowille, joka siirtää tiedot eurooppalaiseen SSN:ään.

Tekemäni harjoittelun tuloksia hyödynnetään NEMO CEF -projektissa, jossa ne auttavat peilaamaan Suomen käyttöottoprosesseja Euroopan EMSWe-prosesseihin. Harjoitteluni toteutus oli kesällä 2024, ja siihen sisältyi itsenäistä työskentelyä, sähköpostiviestintää sekä useita verkko-ohjaustapaamisia. Harjoittelu sujui hyvin sekä omasta että harjoittelun ohjaajieni mielestä SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Teksti: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Michaux Morgan

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viite

 European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

A double degree student’s training on the implementation of European Maritime Single Window environment in three countries

As members of the European Union, countries like Belgium, the Netherlands, and France must comply with new directives and regulations imposed by the EU. One such regulation revolving around the maritime sphere called the “European Maritime Single Window environment (EMSWe)” must be implemented by all member states to ease administrative processes for vessels while entering, staying at, and leaving a port.

My name is Morgan Michaux, a 27-year-old Belgian International Business student pursuing a double degree at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). To fulfil the requirements of this program, I completed an internship at SAMK, Maritime Logistics Research Center. My internship focused on researching the implementation of the European Maritime Single Window in Belgium, the Netherlands, and France.

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is a regulation imposed on all EU members. The reason why only these three countries were selected is that I am a Belgian citizen and proficient in French, English, and Dutch. This allows me to access information more easily than those fluent only in English.

My task consisted of analysing every document and piece of information I could find concerning the implementation of the EMSWe in the three aforementioned countries. All member states must implement the new regulation, but each country can choose how to achieve this objective, and they do not all proceed at the same speed.

What is the EMSWe?

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is an EU initiative aimed at creating a unified platform where all member states share data on vessels entering and leaving their ports.

The new regulation replaces the outdated Reporting Formalities Directive (RFD) of 2010. Like its predecessor, the European Maritime Single Window (EMSWe) aims to streamline administrative processes. By harmonizing required documentation, ship owners, operators, or agents need only submit reports once. The EMSWe and National Single Windows then share this information with relevant authorities.

System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)
System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)

The functioning of the EMSWe is illustrated in Figure 1. Upon arriving or departing a port, ships must submit information to the Port Community System (PCS). The PCS then shares this data with the National Single Window (NSW), which subsequently transmits the data to relevant authorities. The NSW also communicates with SafeSeaNet (SSN), the single window mandated for all EU member states. For instance, a vessel entering into a Belgian port reports to the Belgian PCS, which forwards data to the Belgian NSW and ultimately to SSN. If the same vessel departs for a Dutch port, SSN transfer the data to the relevant Dutch authorities, ensuring a pre-arrival knowledge of the vessel.

Implementation of the EMSWe in Belgium, The Netherland and France

The task assigned to me seemed simple, but turned out to be more difficult than expected. This difficulty was due to a lack of information. Sometimes, information was easy to find, but often, one piece of information could only be found or understood correctly by combining multiple sources. Sometimes, even luck played a role in finding the information I needed. For example, while researching Belgium, I could not find information on the Belgian National Single Window. It was two weeks later, while researching the Netherlands, that I managed to find information on the Belgian NSW called SafeSeaBEL, referencing SafeSeaNet.

Belgium was the most challenging country in terms of finding information. In fact, there is still some missing information preventing me from fully understanding the progress of Belgium’s implementation of the EMSWe. I even sent an email to the Belgian authorities, but I never received a response. I conclude that there are two possible outcomes: either Belgium has not yet started implementing the EMSWe, or Belgium has already completed its implementation. I arrived at the second conclusion because, despite an official website that has not been updated since before the new European directive, it seems that they already have a functioning reporting system connected to SafeSeaNet.

The Netherlands, on the other hand, was the easiest country in terms of finding information. My conclusion concerning this country is that they are ready to implement the EMSWe. The Dutch have created a Port Community System applicable to all ports in the country, while in Belgium, each port has its own PCS. The Dutch also have a National Single Window that applies to air freight as well. This NSW reports to SSN.

France, in terms of research, was positioned between Belgium and the Netherlands. My conclusion regarding France is that they should be ready to implement the EMSWe on time. The latest information I found dates from 2022, but at that time, they seemed confident in achieving their goal on time. Moreover, they already used some sort of National Single Window in the past, which they will replace with a more recent one that complies with the European directive. France’s system is a combination of the Belgian and Dutch systems. France has a total of seven PCS for over fifty ports, and all of them will report to the French National Single Window, which will transfer data to the European SSN.

The training results will be used in NEMO CEF  project to mirror processes of the European Maritime Single Window Environment in Finland. The training was completed during summertime 2024. It consisted of individual work, e-mails, and several online meetings. The training process was smooth for me, Morgan as a student and to supervisors at Maritime Logistics Research Center at SAMK.

Text: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Michaux Morgan

Reference

European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Merenkulku - Maritime

Kestävää ihmisyyttä NEMOssa

Kestävä kehitys, henkilöresurssit ja eurooppalainen uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä kuulostavat siltä, että näillä kolmella termillä ei ole mitään yhteistä.

Merilogistiikka on tavaroiden ja matkustajien kuljettamista paikasta A paikkaan B laivoilla. Näissä prosesseissa tuotetaan, siirretään ja jaetaan paljon digitaalista tietoa, joka edellyttää yhteistyötä ja inhimillisiä taitoja eri organisaatioiden välillä.

Merenkulkualalla on perinteisesti keskitytty voiton tavoitteluun, ja viime vuosina se on myös painottanut merkittävästi CO2-päästöjen vähentämistä. CO2-päästöjen vähentäminen on yksi osa kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on kokonaisuudessaan sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristönäkökohtien tasapainottamista eri toimissa.

Perinteisesti henkilöstöresurssiasiat liittyvät työsopimuksiin ja työvoiman hallinnointiin, kuten palkkaamiseen, suorituskykyyn tai turvallisuuteen. Kestävä kehitys, henkilöstöresurssit ja Euroopan merenkulun tiedonhallintajärjestelmä yhdistetään NEMO CEF -hankkeessa sekä tieteellisistä että käytännön näkökohdista.

NEMO yhdistää digitalisaation ja kestävyyden merilogistiikassa

Euroopan merenkulun tiedonhallintajärjestelmä (EMSWe) koostuu merikuljetusten yhdenmukaistetuista ja digitalisoiduista raportointimenettelyistä. NEMO on suomalainen merenkulun tiedonhallintajärjestelmä, jota on kansallisesti kehitetty useita vuosia ja joka otetaan käyttöön elokuussa 2025.

NEMO on osa merenkulkualan digitalisaatiota. Eri sidosryhmillä, kuten järjestelmän kehittäjillä, käyttäjillä ja asiakkailla, on omat arvonsa, ajattelutapansa ja odotuksensa NEMOa kohtaan. Jotkut sidosryhmät ovat varhaisia sopeutujia, joilla on riittävät resurssit, kun taas toiset reagoivat vasta viime hetkellä. Inhimilliset näkökohdat vaihtelevat organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Jokaisella yksilöllä on sisäinen arvomalli, joka kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Olemassa oleva yhteiskunnallinen ympäristö estää usein muutoksia kohti kestävää toimintaa, koska ympäristö suosii yksilöitä, jotka käyttäytyvät olemassa olevien järjestelmien mukaisesti (Zabel, 2005). Kestävä kehitys henkilöstöresurssoinnissa auttaa varmistamaan, että organisaatiokulttuuri ja yhteisön käytännöt ovat osallistavia ja motivoivat työntekijöitä (Lavri, 2023).

Inhimillisten näkökohtien kestävyys NEMOssa on otettava huomioon prosessin kaikissa vaiheissa, organisaatioiden sisäisessä suunnittelussa sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, kun NEMO otetaan käyttöön. Taitojen päivittämiseen ja koulutukseen tulee olemaan tarpeita. Kestävällä henkilöstöresurssoinnilla voidaan edistää työntekijöiden luovuutta ja digitalisaatiotaitoja sekä yrittäjähenkistä ajattelutapaa digitalisoituneessa maailmassa. Kestävä henkilöstöresurssien hallinta voi vähentää työntekijöiden stressiä, joka liittyy uusiin verkkoalustoihin, kuten NEMOon (Dapic et al., 2023).

Henkilöstöresurssit kestävän kehityksen edistämisessä

Eri henkilöstöresurssien hallintamallit ovat vaikuttaneet vastuullisuuden eri näkökohtiin, kuten ”sosiaalisesti vastuullinen” (engl. Socially Responsible HRM) taloudellisiin ja sosiaalisiin arvoihin, ”vihreä” (engl. Green HRM) taloudellisiin ja ekologisiin arvoihin, ”kestävän kehityksen” (engl. Triple Bottom Line HRM) ihmis-, ympäristö- ja talousarvoihin ja ”yhteisen hyvän” (engl. Common Good HRM) mukaisiin arvoihin. Kolmessa ensimmäisessä hallintamallissa painotetaan taloudellisia arvoja, kun taas yhteisen hyvän mallissa painotetaan ratkaisun löytämistä suuriin kestävyyshaasteisiin (Aust et al., 2020). Nykyään panostus taloudellisiin arvoihin ei riitä merenkulkualalla, joten NEMOn kehittämisessä ja käytössä yhteisen hyvän hallintamalli (Common Good HRM) on oltava kestävän ihmisyyden perusta.

Työntekijöiden työssä viihtyminen koostuu elinvoimaisuudesta ja oppimisesta. Kun työntekijät kukoistavat, he ovat samalla ennakoivia luomaan yhdessä työympäristöään, joka mahdollistaa kukoistuksen lisäämisen (Spreitzer et al., 2012). NEMOssa organisaatioilla on potentiaalia, että ne eivät vain ota NEMOa käyttöön pakollisena digitaalisena työkaluna, vaan voivat saada työntekijät kukoistamaan järjestelmän käytössä, jolloin työntekijät oppivat ja kehittävät organisaatioita edelleen.

EU on jo pitkään sitoutunut parantamaan työntekijöiden hyvinvointia, ja työntekijöiden kestävyydestä on tullut olennainen strategia yritysten kasvulle (Bersin, 2023). SAMK Merilogistiikan tutkimuskeskus tutkii ja kehittää kestävän ihmisyyden käsitteitä NEMOssa, sillä näin varmistetaan työntekijöiden suunnittelun, kehittämisen ja käytön onnistuminen digitaalisessa järjestelmässä. Samalla yhdistetään kestävä kehitys, henkilöresurssit ja eurooppalainen uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä.

Teksti: dosentti, johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Minna M. Keinänen-Toivola

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viitteet

Aust (Ehnert), A., Matthews, B., & Muller-Camen, M. (2020). Common Good HRM: A paradigm shift in Sustainable HRM? Human Resource Management Review 30, 100705. https://doi.org/10.1016/j.hrmr.2019.100705

Bersin, J. (2023). Sustainability Is About Your Workforce, Too. Retrieved May 17, 2024, from https://hbr.org/2023/09/sustainability-is-about-your-workforce-too 

Dabic, M., Maley,  J.M.,  Svarc J., & Pocek, J. (2023). Future of digital work: Challenges for sustainable human resources management. Journal of Innovation & Knowledge 8, 100353. https://doi.org/10.1016/j.jik.2023.100353    

Lavri, O. (2023). Sustainability in HR: benefits, tips, and use cases. Retrieved May 20, 2024, from https://hrforecast.com/is-hr-turning-into-people-sustainability/

Spreitzer, G., Porath, C.L., & Gibson, C.B. (2012). Toward human sustainability: How to enable more thriving at work. Organizational Dynamics 41, 155-162. 10.1016/j.orgdyn.2012.01.009  

Zabel, H.-U. (2005). A model of human behaviour for sustainability. International Journal of Social Economics 32, 717-735. https://doi.org/10.1108/03068290510608228