Opinnäytetyö on kautta aikojen ollut opintojen loppuhuipentuma ja viimeinen niitti valmistumiselle. Samalla se on saanut mörön maineen. Mitä tehdä, jos opinnäytetyö alkaa pelottamaan liikaa ja kynnys sen loppuun saattamiselle nousee liian korkeaksi? Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta opinnäytetyöpajoista. Opinnäytetyön valmistumisen viivästymiselle on toki monia syitä – esimerkiksi perhe ja työt vievät opiskelijoiden aikaa ja kapasiteettia. Opinnäytetyö harvoin myöskään etenee ryhmäpaineen alaisena muiden opintojen tapaan.
Opinnäytetyöpajat voivat tarjota yhden ratkaisun opinnäytetyön valmistumiseen. Syksyllä 2023 SAMKissa pilotoitiin kahden päivän mittaista opinnäytetyöpajaa. Palautekyselyn mukaan 17/21 osallistujasta kertoi opinnäytetyönsä edistyneen joko erittäin paljon tai huomattavasti – kaikki vastaajat kertoivat sen edistyneen. Kysyttäessä kuinka todennäköisesti suosittelisi opinnäytetyöviikonloppuun osallistumista kaverille, asteikolla 1–10 vastausten keskiarvo oli 9,43 (n=21).
Pilottipajojen konseptoinnissa lähtökohtana toimi se, että opiskelijalle tarjotaan aikaa ja ohjausta – hetken pysähdys arjesta ja henkilökohtaista tukea pajan aikana. Paja aloitettiin perjantai-iltana verkossa jokaisen opinnäytetyön yksilöllisellä tilannekatsauksella ja tavoitteen määrittämisellä pajalle. Ilmoittautuneille ennakkoon lähettämässämme sähköpostissa muotoilimme kysymyksen näin: ”Mihin olet tyytyväinen lauantaina työskentelyn päätyttyä?” Lisäksi perjantaina käytiin läpi AMK-opinnäytetyön perusrakennetta. Samaan aikaan YAMK-opiskelijat saivat keskittyä jatkamaan omaa työtään toisessa verkkohuoneessa.
Lauantai aloitettiin aamupalalla Raumalla Kanali-kampuksen kolmannessa kerroksessa. Aamupalan jälkeen opiskelijat asettautuivat kerrokseen itselleen sopivaan työpisteeseen. Työskentelyaikaa oli iltakahdeksaan asti. SAMK tarjosi opiskelijoille myös lounaan ja päivällisen. Opiskelijat saivat keskittyä opinnäytetyön edistämiseen. Me ohjaajina kiersimme opiskelijoiden luona auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Päivän mittaan tarjottiin myös tietoiskuja esimerkiksi tiivistelmän kirjoittamisesta, lähdemerkinnöistä ja kirjoittamisen jumien selättämisestä kaikille yhteisesti.
Jos syyt opinnäytetyöjumiin ovat erilaisia, myös syyt tulla pajaan vaihtelevat. Osa tarvitsee rauhallisen hetken, jossa voi keskittyä tekemään omaa työtään, osa tulee hakemaan ajan lisäksi ohjausta, ehkä uutta kipinääkin tekemiseen. Tunnelma pilottipajoissa lauantaina oli mieleenpainuva. Opiskelijat ahkeroivat opinnäytetöidensä parissa tiiviisti.
Viikonloppupajaan mahtui 20 opiskelijaa. Sille määrälle ajattelimme ohjauskapasiteettimme riittävän. Tietyn opintopisterajan ylittäneille opiskelijoille lähetettiin kutsuviesti sähköpostilla ja mukaan pääsi ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijoita tuli kaikilta SAMKin osaamisalueilta, eri tutkinto-ohjelmista. Me emme siis välttämättä olleet aiheen asiantuntijoita, vaan ohjasimme opiskelijaa eteenpäin ajatus- ja kirjoitusprosessissa.
Syksyllä pilottipajoja järjestettiin kaksi. Keväällä järjestettiin samalla konseptilla yksi viikonloppupaja ja muutama kevyempi perjantain päiväpaja. Myös perjantain päiväpajat todettiin toimivaksi konseptiksi ja kestonsa vuoksi ohjaajillekin hieman kevyemmiksi – ne alkoivat kello 9 ja päättyivät jo kello 16. Lisäksi tekstejä nyt nyt pyydetty luettavaksi ennakkoon, ja palautetta saatuaan opiskelijat ovat päässeet aloittamaan työskentelyn heti pajapäivän alussa. Näin voidaan välttää alun ohjausruuhkaa.
Tuotteemme pilottipajoissa oli siis lyhyesti seuraavanlainen: tarjosimme ajan, paikan, ohjauksen ja ravitsemuksen. Iso osa opiskelijoiden työskentelyä oli luonnollisesti heidän oman työnsä tekeminen ja kun siihen sitoutui, työ myös meni eteenpäin. Saamamme palaute oli todella hyvää, mutta toki on muistettava, että aivan kaikki eivät palautetta antaneet. Osa pajan kannustavuutta on myös se, että näkee muitakin, jotka pakertavat saman asian parissa.
Tarkoitus oli, että paja olisi tietyllä tapaa huoleton. Se varmasti vaikuttaa siihen, että ”tämä hetki on käytettävä hyväksi”. Jokaisella oli lisäksi omia rauhoittumisen, keskittymisen ja hyvän olon keinojaan – olivat ne sitten oma yksin vallattu tila, vastamelukuulokkeet, villasukat, termari tai vaikkapa neulominen tauoilla ja infoissa.
Aloitimme pajojen suunnittelun yhdessä syksyn 2023 alussa, muutama sana aiheesta oli vaihdettu edelliskeväänä. Sitä ennen emme edes tunteneet toisiamme, mutta jostain saimme vihiä siitä, että jotain yhteistä voisi olla, ja sitten vietiin idea keskusteluun opetuksen vararehtorin kanssa. Yhteistyö oli tältä pohjalta jopa hämmentävän toimivaa – yhteinen ajatus opiskelijoiden ohjaamisesta kantaa pitkälle.
Teksti: Lehtori Anne Sankari ja päätoiminen tuntiopettaja Elviira Tuomi
Kuva: Pixabay/janeb13
