Satakunnan elintarvikkeiden innovaatiomessut on uusi konsepti, jonka tarkoituksena on tuoda esiin SAMKin tuotantotekniikan ja tuotantotalouden/elintarviketuotannon opiskelijoiden luovuutta. Osana kolmannen vuoden tuotekehityskurssia opiskelijat esittelivät kehittämiään uusia elintarvikekonsepteja, joista osa perustui teollisuuden kumppaneiden esittämiin haasteisiin.
HY Chicken kebab – uusi hybridityyppinen lihatuote, jossa yhdistyvät broilerin jauheliha ja herneproteiinit. Tavoitteena on paras mahdollinen laatu ja samalla parempi tuotteen kestävyys.
Messujen tavoitteena on tarjota foorumi, jossa opiskelijat voivat osoittaa taitojaan, teollisuuden kumppanit voivat jakaa todellisia haasteita, ja vierailijat voivat verkostoitua nauttien kahvia ja tutustuen innovatiivisiin ideoihin.
Messut järjestettiin joulukuussa Rauman kampuksella, ja niissä oli mukana:
• 3 teollisuuden kumppania, jotka jakoivat kehityksen haasteita
• 10 opiskelijatiimiä, jotka esittelivät ainutlaatuisia elintarvikekonsepteja ja
• ainesosien toimittajia, jotka tarjosivat trendikkäitä raaka-aineita.
Onko Suomi valmis tälle kiinalaiselle kananjalkaherkulle? Ruokamessujen kävijät ottivat selvää.
Luokkahuoneen ilmapiiri oli täynnä positiivisuutta, luovuutta ja jännitystä. Vieraat pääsivät maistamaan hybridilihauutuuksia, joiden avulla tutkittiin kestäviä proteiinivaihtoehtoja, sekä uudenlaisia kananjalkojen käyttötapoja, jotka haastavat perinteisiä käsityksiä. Lisäksi tarjolla oli uusia tulkintoja valmissyötävistä pizzoista, jotka tukivat paikallisia raaka-aineita ja paikallista tuotantoa. Vieraat lähtivät inspiroituneina, mukanaan uusia ideoita ja näkökulmia Satakunnan elintarvikekosysteemin vahvistamisesta ja laajentamisesta.
MajoneesiMiehet esittelivät majoneesi-ideansa.
Tämän vuoden messut eivät olisi olleet mahdollisia ilman alan kumppaneiden tukea. Erityinen kiitos kuuluu Tiina Ilmivallalle Azelisilta, jonka asiantuntemus raaka-aineiden toimituksesta toi trendikkäät raaka-aineet opiskelijoidemme ulottuville; Pasi Rantaselle Ikigaialta, jonka ohjaus liiketoiminnan kiihdyttäjänä auttoi tuomaan mukaan yrittäjähenkeä; ja Matti Tapailalle IFF:ltä, jonka panos varmisti pääsyn ainesosiin, jotka nostivat projektit ammattimaiselle tasolle. Heidän osallistumisensa oli korvaamatonta, jotta messut saatiin aikaan todellinen kohtaamispaikka koulutukselle, teollisuudelle ja innovaatioille.
Teksti: lehtori/tutkija Jauke Buijs
Kuvat: Elsa Penttilä
Artikkelikuva: Opiskelijat ottivat vastaan valmis syötäväksi -pinsapohjan kehityshaasteen.
Geronomi (AMK) -koulutuksessa ollaan matkalla kohti joustavampia opintopolkuja ja geronomi (AMK) -tutkinnon kehittämistä. Koulutus on jatkuvassa muutoksessa ja yhä useampi opiskelija tasapainoilee työn, perheen ja opintojen välillä ja perinteinen “yhden mallin” koulutuspolku ei vastaa enää nykypäivän tarpeisiin. Joustavat opintopolut antavat opiskelijoille mahdollisuuden rakentaa oman reittinsä tutkintoon ja osaamiseen.
Joustavuus ei kuitenkaan muodostu itsestään vaan se edellyttää rakenteellisia ja pedagogisia muutoksia. Korkeakoulujen verkko- ja nonstop-opintojaksojen valikoima tulee laajenemaan ja opintojaksot ovat opintopistemäärältään pienempiä ts. modulaarisia ja mikro-osaamista sisältäviä kokonaisuuksia. Oppiminen toteutuu digitaalisissa oppimisympäristöissä ja verkkoyhteyksien kautta, mikä edellyttää opettajilta verkkopedagogista osaamista ja IT-taitoja. Opiskelijoiden ohjaus muuttuu yhä opiskelijalähtöisemmäksi ja yksilöllisemmäksi.
Joustavat opintopolut edistävät yhteisöllisyyttä ja opiskelijan motivaatiota
Kun opiskelijat kokevat, että koulutus joustaa edistää se opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista opintoihin, jolloin oppimistulokset paranevat. Opiskelijan valinnanvapaus ja vastuu opintojen suorittamisesta lisääntyvät. Joustavuus lisää myös yhteisöllisyyttä, kun opiskelijat kohtaavat erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä eri tavoin. Samalla he pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja rakentavat uudenlaista oppimisen kulttuuria.
Opin.fi-alusta avaa opiskelijoille uusia mahdollisuuksia suorittaa opinnot verkko-opintoina joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Tulevaisuudessa koulutusta voidaan tarjota joustavammin ja laajemmin, jolloin opiskelijat pääsevät yhdistelemään opintoja ja rakentamaan monialaista osaamista. Joustavat opintopolut mahdollistavat sen, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja oppia sekä rakentaa oma uransa omasta elämäntilanteesta ja taustasta riippumatta.
GEROS-hankkeen keskiössä on joustavien opintopolkujen kehittäminen ja geronomien ydinosaamisen tunnistaminen
GEROS-hankkeessa edistetään geronomiopiskelijoiden joustavampia opintopolkuja tuottamalla geronomien ydinosaamista ja täydentävää osaamista tukevia opintojaksoja opin.fi-alustalle. Yhtenä keskeisempänä tavoitteena on nostaa esille myös geronomien ydinosaaminen ja edistää geronomitutkinnon tunnettavuutta. Ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kautta geronomien osaaminen tulee näkyvämmäksi sekä koulutusvalintoja tekeville että sosiaali- ja terveysalan toimijoille. Lisäämällä tutkinnon näkyvyyttä voidaan vahvistaa geronomin asemaa merkittävänä asiantuntijana ikääntyvän väestön palveluissa.
Geronomitutkinnon kehittämisessä on keskeistä ennakoida tulevaisuuden haasteet. Väestön ikääntyminen ja yhä moninaistuvat palvelutarpeet vaativat uudenlaista ajattelua, innovatiivisuutta ja rohkeutta kehittää erilaisia palveluja. Ydinosaamisen lisäksi, koulutuksen läpileikkaavat teemat; ikäystävällisyys, eettisyys, gerontologinen asiantuntemus, verkostomainen ja monialainen työskentely sekä voimavaralähtöinen ajattelu vahvistavat valmistuvan geronomin kasvua tulevaisuuden osaajaksi. Työn keskiössä on ikääntyneen arvokas, merkityksellinen ja mahdollisimman itsenäinen elämä. Ikäosaamisen merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tulevaisuudessa ikäosaaminen tulee olemaan myös osa yhteiskunnallista ydintaitoa, jota tarvitaan kestävän työelämän ja henkilöstöjohtamisen rakentamisessa. Hanke jatkuu vuoteen 2027 asti ja valmiit opintojaksot ovat saatavilla Opin.fi-alustalla viimeistään vuonna 2028.
GEROS-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on edistää geronomi (AMK) -koulutuksen opetussuunnitelmayhteistyötä ja tutkintojen profiloitumista kuuden geronomi (AMK) -koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun kesken. Hanketta toteuttamassa ovat: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu.
During my internship at Maritime Logistics Research Center, I had one of the best Learning Experience that I am going to share here.
To start with, ports are not quays and cranes. They are systems in which three layers need to be reconciled, physical (berths, roads, rail), process (customs, safety, workflows), and data (who needs what information, and when). Most of the delays do not occur in one machine; the delay is seen where the layers do not coincide.
Second, mini-digital victories are most important in the initial stage. An E-delivery order, E-gate pass, shared-reliable ETA, every minute is saved. Together, they remove days. Starting with basic tools that everyone is familiar with, ”Smart port” takes shape.
Third, culture determines results. In low-hierarchy teams change is transmitted via open problem-solving. In a more hierarchical environment change becomes entrenched where leaders are seen to sponsor it and where the gains are realized immediately on day one. Culture rollouts to the design you have.
Fourth, green = operational. Shore power, just-in-time arrivals and cleaner equipment not only reduce emissions; it reduces noise, fuel and conflict. When planned, sustainability and reliability sustained one another.
Finally, geopolitics is not background music–a design constraint. Anything can cause a cable outage, tariffs, storms, strikes: the first step toward resilience is redundancy in power, data, finance and routing. When a plan can only work on good days it is not a plan.
The greatest transformation was change of perspective. Ports have become to me an expression of promise: to ships (reliability), to communities (clean operations) and to shippers (reliable schedules). Making those promises is primarily coordination, rather than concrete. That is the silent art of seaport logistics, and it that transforms a port into a platform.
Writer Hridoy Hossain Santo is a logistics student. He completed his internship at the Maritime Logistics Research Center.
My name is Nguyen Tran Thu Trang, a 21-year-old international student pursuing a Logistics degree at Satakunta University of Applied Sciences. This summer, I had the opportunity to complete my internship at the Maritime Logistics Research Center, where I explored how these global trends manifest at the regional level.
For my project, I compared maritime logistics in two very different places: the ports of Rauma and Pori in Finland’s Satakunta region and Hai Phong Port in northern Vietnam. While separated by thousands of kilometres, these ports face surprisingly similar questions: How can they handle growing trade efficiently? How should they modernize? And how can they meet sustainability targets without slowing down?
My Writing Process
For this report, I worked entirely with secondary data, drawing on official reports, academic publications, company reports, and reliable news sources. To ensure the findings were up to date, I primarily focused on materials published within the last five years, with most data sourced from platforms such as ScienceDirect, government and institutional websites, and port authorities.
One of the biggest challenges was data consistency, especially for Hai Phong. Since the port is actually a network of multiple terminals, comparing it directly with Rauma and Pori wasn’t straightforward. Therefore, I narrowed the scope to the state-managed Hai Phong Port Joint Stock Company. I structured the study around four main themes:
Infrastructure & Cargo Handling
Digitalization & Technology
Sustainability Goals
Operation and Governance Models
Collecting information about Rauma and Pori also had its difficulties. Some details, especially on sustainability targets and infrastructure, were either outdated or unavailable. On my supervisor’s advice, I used the new EU regulation 2023/1804 as a reference point to interpret their future sustainability goals.
What I Found in the Comparison
Looking at Rauma, Pori, and Hai Phong side by side, I realized how much a port’s identity depends on its role in the economy. Rauma focuses on container traffic and forest industry products, while Pori handles bulk cargo and heavy project shipments. Hai Phong, by contrast, moves far greater volumes overall, from containers to bulk cargo, reflecting Vietnam’s fast-growing trade.
Technology is another area where the differences are clear. Rauma has already introduced Sea Traffic Management to help ships arrive on time and reduce emissions, while Hai Phong impressed me with its Smart Gate system, which makes truck entry faster and more efficient.
Sustainability is where Finnish ports take the lead. Rauma already offers shore-side electricity, while Pori is planning a CO₂ terminal and exploring offshore wind energy. Hai Phong doesn’t yet have major “green” programs, but by improving efficiency through digital solutions, it is already taking steps toward lower emissions.
Overall, Finnish ports are further ahead in sustainability, while Hai Phong is strong in adaptability and customer-friendly digitalization. Both sides have valuable lessons they can learn from each other.
Preparing for my thesis
On a personal level, I strengthened my ability to analyze complex information and present it in a clear and structured manner. Working with various types of sources and comparing two distinctly different regions enabled me to practice critical thinking, information synthesis, and decision-making. For instance, the process of mutual learning not only helped me absorb information but also trained me to process it in a way that leads to meaningful and effective conclusions.
This project also provided a valuable opportunity to prepare for my upcoming thesis, as the structure and research approach were quite similar. It gave me confidence in building a framework, narrowing the scope, and applying analytical methods, skills that I will carry forward into my thesis work.
Greetings from a 2nd year physiotherapy student. I am Rugilė Baltrūnaitė and I am studying in the international degree for physiotherapy in SAMK‘s Pori Campus.
Physiotherapy students in the wild
If you are ever walking through SAMK and see a group of students dressed as elderly patients, with medicine balls to simulate pregnant bellies, and rolling around in wheelchairs, you can safely assume they study physiotherapy.
As students, we tend to take advantage of the opportunities that our institution has to offer, so we often experiment with optimal assistive aids, different exercise equipment, and other strange looking devices. This is why when you encounter us “in the wild”, you can quite easily recognize our class.
Physio life with a part-time job
Balancing student life with a part-time job can be exhausting, especially when all you can think about is human anatomy and how good your current recovery is. Between all the extensor pollicis longus and tibialis anterior, your mind rarely has a break or an opportunity to relax. Lately, my tactic has been to keep my studies, my job, and my hobies separate. This allows me to relax from the mental load of studying healthcare. However, whenever I participate in any of my active hobies (the gym, swimming, dancing, rock-climbing), I find myself coming back to the knowledge I have acquired during my studies. Does my pelvis tilt? Am I keeping my core engaged? Are my joints properly aligned for this exercise? – these and many more questions start racing through my head when I move.
Interestingly enough, I am starting to think that I should embrace all of these thoughts. They do not only keep me safe while exercising, but they also support my learning journey and jog my professional memory. So then comes a new problem – when do I let my brain rest?
Physiotherapy students photographed at Meri-Porin Yhtenäiskoulu.
Rest and digest
Physiotherapy studies have become an ominpresent part of my life, but sometimes I wish I could rest from all of the theory in my mind. Obviously, I can utilize the calm, sound-proof booths at SAMK, read something relaxing on the hammocks in the downstairs library, but the best option I have started utilizing is environmental change. Us students spend so much time indoors, so why not implement something outside? Taking a walk when you are overstimulated, studying or chatting to friends in cafes, even reading a book sometimes in bed and other times at your kitchen table. Break away from the constant academic mindset and put yourself in a position or place that will aid relaxation. Join a student event while you are at it!
Life beyond the ruckus
Student life at SAMK can be full of surprises, especially when us physiotherapy students lead active breaks, run around in Agora, or organize fundraising events. Among all of this academic chaos, it is nice to remember how all of these tasks improve our own professional abilities. But it is also important to have time for yourself, to find the balance between your student identity and who you are outside of SAMK. While I am still on my own journey to balance these scales, I am excited for what‘s to come!
Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.
Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?
Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.
Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle.
Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista
Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin. Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.
Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle.
Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.
Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään
Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.
Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin.
Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa.
My name is Matthieu Avale. I’m a 23-year-old French international business student and was completing my internship at the Maritime Logistics Research Center in Rauma, Finland. This experience forms part of my studies and personal development, and I would like to share some insights into my missions, the challenges I encountered, and the skills I developed during this period.
I was assigned two main tasks during my internship that shaped my daily activities and learning journey. The main task was to propose a CRM solution for the Maritime Logistics Research Center, and the second one was to organize an event.
Proposing a CRM System
My first mission was to research and propose a CRM (Customer Relationship Management) system that would meet the research center’s needs. A CRM system is both a strategy and a tool used by companies to manage and analyze interactions with customers and prospects. Its main objectives are to:
Improve business relationships
Enhance customer satisfaction and retention
Streamline internal processes
Boost sales and overall profitability
CRM tools allow companies to centralize client data, making it easier to answer customer questions, detect potential problems, and optimize service delivery. Previously, I had only used CRM systems to extract data; during this project, I needed to take a step back to truly understand the center’s needs and suggest a solution tailored to them. This work gave me a deeper understanding of CRM systems’ function and the strategic thinking behind selecting the right tool. I also proposed a few action plans for the center to better leverage CRM to enhance its operations.
However, the task came with its challenges:
Budget constraint: The CRM solution needed to be free of charge. Many of the best-known systems on the market are not, and they were the ones I was most familiar with.
Regulatory considerations: I had to ensure that any data collection and storage practices complied with relevant privacy and data protection regulations.
Despite these obstacles, the project helped me develop critical thinking skills and a more solution-oriented mindset.
I also had to change CRM solutions several times, either because I wasn’t fully satisfied with the functionality offered or because some systems proved too complex to set up in the specific context of the research center.
Organizing an Event
My second mission was to organize an event for the center. Having a lot of time before the event was an advantage. It allowed me to brainstorm ideas, consider potential animations, and foresee potential problems well in advance. The continuous reflection helped me build a more detailed and creative event plan.
One of the key benefits of organizing and participating in the event was the opportunity it created for team building. Strong team dynamics are essential for productivity, creativity, and a positive work atmosphere in any professional environment. Events like the one I organized provide a relaxed setting where team members can interact outside their usual roles, discover shared interests, and strengthen mutual trust. This not only improves communication but also enhances collaboration and morale within the workplace. For me, it was a chance to get to know my colleagues better and to help strengthen their bond.
The realization of the event went smoothly. Although it was cancelled quite late the first time, I had to re-plan and prepare everything again, but it was better to do it this way than to organize it, and only 2 or 3 people showed up. In the end, the event was successful in my opinion. It also offered an excellent opportunity to connect with the team and get to know them better in a more informal setting.
One of my initial concerns was whether the schedule would be held and if all the planned activities would fit into the allocated time. Fortunately, everything went according to plan, and all activities were carried out as expected. I also prepared backup activities in case things moved faster than anticipated. This project taught me the importance of foresight, adaptability, and detailed preparation when planning professional events.
Balancing Internship and Thesis
Alongside these missions, I have been working on my thesis. Balancing the workload between my thesis and my internship has been a challenge, but also a great opportunity to improve my time management and organizational skills. It also helped me to develop my curiosity and my writing skills.
Conclusion
This internship at the Maritime Logistics Research Center has been a very interesting experience. It not only allowed me to apply theoretical knowledge in a real-world setting but also pushed me to gain maturity as I was organizing my own schedule. From navigating CRM systems under constraints to organizing a successful event, each task brought unique challenges that strengthened my problem-solving, communication, and planning skills.
Moreover, working in an international environment in Finland has broadened my perspective and given me valuable insights into cross-cultural teamwork. I’m grateful for the trust placed in me and the support from Minna throughout this training. I am thankful for this opportunity, and I really appreciate working in this positive environment.
My name is Elisa, and I’m a Belgian student studying for a double degree in marketing and international business. This year, I’m lucky enough to be living a unique experience in Finland, as part of my studies at SAMK (Satakunta University of Applied Sciences), in Rauma. This adventure not only allows me to discover a new culture, but also to immerse myself in an exciting professional world.
I did my internship at SAMK’s Maritime Logistics Research Center, a forward-looking center that strives to integrate sustainability principles into every one of its projects. My main objective during this internship was to highlight the center’s sustainable commitments and explore ways of improving them.
To do this, I carried out a real investigation: I analyzed their communications (website, social networks), observed their working environment, and above all, I had the chance to talk directly with some of the researchers. These interviews were particularly enriching. I discovered the challenges they face – particularly in terms of the transition to cleaner fuels, the adaptation of port infrastructures, and the importance of digitalization to better measure and reduce emissions.
The result is a comprehensive report structured around the three pillars of sustainability: environmental, social and futuristic. In it, I also put forward concrete ideas for raising the profile of the center’s sustainable actions, through communications media such as social networks, flyers, and specialized events.
Among my tasks, I was also asked to consider the center’s participation in Baltic Sea Day, a key event in the region. I proposed that the center organize interactive mini-conferences on this occasion, in order to present in a dynamic way the advances of its research linked to maritime sustainability. The idea is to create a space for exchange with the public, but also to raise awareness of the importance of applied research in preserving the Baltic Sea.
This internship has given me a better understanding of how sustainability can (and must) be integrated into maritime logistics, a key sector that is still too often lagging behind on these issues. It has also enabled me to develop my skills in research, strategic communication, and critical analysis, while contributing to a mission that is close to my heart: to participate, in my own way, in a more responsible future.
Text: Elisa Tinel, a double degree student in marketing and international business
Toteutimme sosionomiopiskelijoiden kesken projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää oppimiseen toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä ja pelillisyyttä. Pakopeli toteutettiin SAMKin Pelisellissä, joka mahdollisti teeman ja tarinan elävöittämistä äänitehosteiden, valotuksen sekä virtuaalitaustojen avulla. Opiskelijaryhmä kokosi tilaan myös muuta metsäaiheista rekvisiittaa.
Pakopelissä oli lavasteiden lisäksi myös roolihahmoja, jotka näyttelivät ritaria, metsäneläimiä sekä metsän henkeä. Pelin tehtävät vaativat ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyötä koko ryhmältä. Tavoitteena oli pyrkiä uniikkiin ja ainutlaatuiseen lopputulokseen ja tarjota lapsille jotain aivan uudenlaista.
Osallistujille kerrottiin tarina Lumoavasta metsästä ja sen kirouksesta. Metsäseikkailijoiden tehtävänä oli ratkoa erilaisia pulmia 45 minuutissa, jotta metsän kirous saatiin purettua. Tehtäviin liittyviä vihjeitä oli kätketty pakohuoneeseen ja niiden avulla seikkailijat pääsivät ratkomaan pulmia. Pulmien ratkaisut tarjosivat numerokoodeja lukkoihin, tietoa aarrearkkujen avainten olinpaikasta sekä kirjaimia tai sanoja koodien murtamiseksi. Jokainen ratkaistu tehtävä vei lähemmäs loppuratkaisua ja metsän kirouksen purkamista. Pakohuoneen osallistujat olivat 1.–7.-luokkalaisia, minkä vuoksi tehtävät olivat myös vaikeusasteeltaan räätälöity ikätason mukaisesti.
Metsäteemainen pakohuone sai innostuneen vastaanoton sekä opettajilta että oppilailta ja moni toivoi pääsevänsä ratkomaan tulevaisuudessa uusia pakopelejä. Tämänkaltaiset oppimiskokemukset ovat loistava tapa yhdistää esimerkiksi luontoaiheita, ryhmätyötaitoja ja leikkimielisyyttä.
On 31st of March, our student Jayamini Peirisyalage from the Rauma campus visited SAMK’s Pori campus. In this video, she shares her impressions of the visit and what stood out to her the most. You’ll get a sneak peek into our RoboAI lab and Pelliselli (Experience Lab), while hearing her thoughts on the importance of balancing technology with wellbeing, and how learning mindfulness techniques can support your studies. Tech, wellbeing, and great vibes – don’t miss it!
