The CBSmallPorts project, focused on developing small ports in the Central Baltic area, started just as the pandemic hit the world in 2020. COVID restrictions prevented face-to-face meetings from happening and therefore project partners from different countries were only able to meet in online meetings and workshops. Luckily, during the last few months of the project, the CBSmallPorts partners, including SAMK team, could have a few face-to-face workshops and participate in a few events and fairs. At last, the final conference and final partner meeting were held in in Riga, Latvia in August 2022 for the entire project partnership.
Travel to Riga, 24.08.2022
The SAMK team took an approximately one-hour flight from Helsinki to Riga in the afternoon on 24 August. When we arrived at the airport in Riga, we took taxis to our hotel Wellton Riverside Spa Hotel located in the city center. After a short rest we had a walk in the old town of Riga which was very close to the hotel.
View from the airplane in Helsinki, Finland.
The old town of Riga had a wonderful atmosphere with historical buildings. Most of us in the team were taking beautiful photos of the streets and buildings even though a few of us had already visited the place some years back. Our walk in the old town, which lasted for a few hours, ended with a great dinner. The it was time to head back to the hotel to rest and to prepare for the conference on the day after.
CBSmallPorts final conference, 25.08.2022
The venue for the final conference room was located on the top (8th) floor of the same hotel we stayed at. After having a good breakfast, we met our partners in the conference room at around 9:30 AM to have a coffee and start the conference at 10 AM.
It was very exciting to finally being able to meet the partners from Sweden, Latvia, and Estonia after having mostly online meetings for over two years. That reminded us how important it is to meet the coworkers or partners in person and how the work can proceed when meeting people face-to-face.
Final conference in Wellton Riverside SPA Hotel’s conference room in Riga, Latvia.
During the final conference, the presentations covered topics such as small port development, energy efficiency for boaters and small ports, and development of networks and cooperation. The small ports are part of the tourism industry – they are essential in providing services to boaters and other users. It was mentioned that one euro spent in the small port leads to four euros spent in other services. The CBSmallPorts project results were presented by SAMK’s Minna Keinänen-Toivola. Minna introduced one of the key results of the CBSmallPorts project, an online platform called Baltic Small Ports. In addition, as August 25 happened to be the annual Baltic Sea Day, it was a great opportunity to celebrate the Baltic Sea at the conference, as well.
Minna Keinänen-Toivola presenting CBSmallPorts project results.
The last partner meeting with a tour in small ports and old Riga, 26.08.2022
On Friday morning, SAMK team and project partners gathered in the meeting room for the last partner meeting of the project. It was time to sum up the results and have final discussions. Jussi Sutela from XAMK, one of the project partner organizations, attended the meeting online. At last, we took a group photo and ended the meeting with a wish to work with the same partners in future projects.
CBSmallPorts project partners’ group photo.
After the meeting, we took a bus to visit three small ports in Riga and to have a one-hour guided tour in the old town of Riga. We had the chance to hear the history and stories behind the old buildings. Riga and Latvia in general, have an interesting history and hearing them while visiting the place and taking photos, is a great experience.
Latvian small ports have had several investments made with EU-funding.Guided sightseeing in the Old Town of Riga.
Finally, after a lunch in a restaurant with a beautiful view it was time to head to the airport and return to Finland. Overall, it was an amazing trip with the company of nice people, in a beautiful city with a wonderful atmosphere.
Text: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola Photos: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola
SAMKin opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua Bli proffs! -hankkeen vapaasti valittavalle Svensk företagskultur -opintojaksolle kevätlukukaudella 2022. Svensk företagskultur on ruotsin kieleen liittyvä opintojakso, jonka tavoitteena on tutustua syvemmin ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen yrityskulttuuriin sekä työelämässä tarvittavaan ruotsin kielen taitoon. Opintojaksoon kuuluu verkkotunnit, opintokäynnit ja itsenäinen työskentely.
Mukana oli Bli proffs! -hankkeen projektipäällikkö ja lehtori Mari Linna, ruotsinopettaja Anni Jokiranta ja ammattiaineiden opettajat Viveka Höijer-Brear (fysioterapia ja kuntoutus) sekä Tero Tuomi (liiketalous).
Luentoihin osallistui eri alojen työelämäkumppaneita, tunnit koostuivat ryhmätöistä ja tehtävien tekemisistä. Opintojaksoon osallistui kansainvälisen kaupan, yrittäjyyden, tekniikan sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Opintokäynnit ja verkkotunnit
Hanke on toteuttanut useita opintojaksoja. Olen osallistunut kahteen niistä. Ensimmäinen oli Ruotsin aktivointi -kurssi. Sillä opintojaksolla vierailin Hilla-senioriasuntoihin, Kristiinankaupungin perusturvaan (Kristinahemmet) sekä Geritrim-kuntoutuskeskukseen. Nämä vierailut olivat minulle erityisen tärkeitä, koska opiskelen hoitoalalla.
Svensk företagskultur -opintojakson aikana meillä oli kolme opintokäyntiä.
Ensimmäinen opintokäynti oli Ahlström, jossa tutustuttiin ruotsinkieliseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Opintojaksolla oli mukana asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala. Luennolla hän esitti Ahlströmin 170-vuotishistoriaa ja kulttuuriperinnettä. Saatiin nähdä, kuinka historia vaikutti yhtiön tähän päivään.
Toinen opintokäynti oli Tactic-yrityksessä. Tactic on Pohjoismaiden suurin ja ekologisin pelitalo. Esityksen piti pelisuunnittelija Petter Ilander.
Kolmas opintokäynti oli Leimet Oy -yrityksessä. Leimet on metallialan yritys, joka valmistaa paalutuksessa tarvittavia betonipaalujen teräksisiä jatkos- ja kärkikappaleita, joista 90 prosenttia menee vientiin. Esityksen piti myyntipäällikkö Henri Vuorinen.
Oli hienoa tutustua erilaisiin yrityksiin.
Verkkotunneilla pidettiin kamerat auki ja jokaisella opiskelijalla oli mahdollisuus kysyä ja puhua vapaasti kaikesta. Opiskelijat olivat erittäin aktiivisia tunneilla. Tunnit olivat erittäin hyödyllisiä, opiskelijat olivat motivoituneita ja ahkeria, opettajat olivat innostuneita.
Kurssilla on erilaisia tehtäviä, joissa on hyötyä, jos ruotsin kieli on todella hyvä. Se ei kuitenkaan haitannut, vaikka ruotsin kieli olisi vähäisessä käytössä tai aloittelijatasolla. Kurssin aikana tulee valtava kehitys, sillä sitä käytetään kaikkialla. Kaikki olivat erittäin auttavaisia, joten kurssilla pärjää todella hyvin kaikentasoiset ruotsin puhujat.
Tukholman opintokäynnit
Kielen oppii parhaiten ruotsinkielisessä ympäristössä. Kurssin lopussa meillä oli hieno mahdollisuus päästä Tukholman matkalle. Meitä oli 10 opiskelijaa eri aloilta.
Ensimmäisenä päivänä meillä oli opintomatka suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa, jossa esityksen piti toimitusjohtaja Kjell Skoglund, hänen assistenttinsa Milena Westman, markkinaneuvoja Tayebeh Sedighi ja harjoittelija Ronja Englund. Siellä sain kuulla, miten markkinointi toimii Suomen ja Ruotsin välillä ja kuinka hyvin Suomi ja Ruotsi toimii yhdessä. Vaikka itse en opiskele liiketaloutta, oli erittäin mielenkiintoista kuunnella markkinoinnista.
Toisena päivänä olimme Suomen Tukholma-instituutissa. Siellä meidät otti vastaan kirjastopäällikkö Eeva Östberg. Instituutin tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille.
Instituutti tiedottaa muiden järjestäjien suomalaista kulttuuria esittelevistä satsauksista Ruotsissa ja näyttää uusia suomalaisia elokuvia yli 50 paikkakunnalla Ruotsissa.
Suomi-kuva on muuttunut positiivisemmaksi kuin ennen oli. Suomalaista koulutusta arvostetaan kovasti. Instituutti pyrkii levittää ja lisätä suomalaista kulttuuria ja perinnettä.
Instituutti tarjoaa myös harjoittelumahdollisuuksia SAMKin opiskelijoille.
Vapaa ohjelma Tukholman kaupungilla
Opintokäynnit olivat aamulla, joten loppupäivä oli vapaata ohjelmaa.
Opintokäyntien jälkeen tutustuttiin syvemmin Tukholman nähtävyyksiin ja maisemiin. Käytiin museoissa, Fotografiska-valokuvamuseossa ja Vaasamuseossa. Museot olivat todella vaikuttavia.
Käytiin erilaisissa puistoissa katsomassa luontoa. Käytiin erilaisissa kaupoissa ja kirpputoreilla. Nautittiin erittäin hyvää ruokaa ravintoloissa ja kahviloissa ympäri kaupunkia.
Meillä oli valtavasti mahdollisuuksia hyödyntää omaa ruotsin kielitaitoa.
Omat ajatukset opinnoista
Pidin todella kovasti tästä matkasta. Joka päivä olen oppinut paljon uutta, hyödynsin omaa ruotsin kielitaitoa ja sain hyviä kavereita. Meillä oli erittäin hauska ryhmä ja meillä oli todella kivaa opiskella yhdessä. Jokainen auttoi toista eikä kukaan jäänyt yksin. Tästä opintojaksosta minulle jäi todella kiitollinen ja hyvä olo. Minun ruotsin kielitaitoni kehittyi valtavasti ja sain enemmän motivaatiota sen oppimiseen.
Aloitin geronomiopinnot SAMKissa syksyllä 2020. Ennen geronomiopiskeluja olen työskennellyt vuosia lähihoitajana Hollannissa sekä Suomessa ja suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon sekä opiskellut avoimessa yliopistossa gerontologian perusopinnot. Geronomiksi olen jo pitkään halunnut opiskella, mutta se ei aiemmin ollut mahdollista lasten ollessa vielä pieniä. Geronomiksi opiskelu kestävää n. 3,5 vuotta, mutta kurssit suoritin 2 vuodessa, koska opinnoissa on mahdollista edetä omaan tahtiin. Nyt olen sitten opinnäytetyötä vaille valmis geronomi!
Geronomiopinnot ovat tarjonneet juuri sitä, mitä niiltä odotinkin. Opettajien tuki ja innostava opetus ovat vakauttaneet ajatustani siitä, että geronomin ammatti on juuri sitä mitä haluan tehdä. Opiskelu oli monipuolista ja työharjoittelujaksot innostavia, ne ovat avanneet silmiäni sille, että geronomina voi työskennellä todella mielenkiintoisissa ja erilaisissa työympäristöissä.
Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana
Minä esimerkiksi suoritin johtamisen ja kehittämisen työharjoittelun KotiTV:llä. Se on porilainen ikäihmisille suunnattu maksuton tv-kanava, joka tarjoaa arkiliikuntaa, muistikuntoutusta ja kulttuuria ikäihmisille. KotiTV:n näkyvyys kattaa kahdeksan maakuntaa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Uusimaa. Työharjoittelujaksolla ohjasin muita opiskelijoita kevään ajan ja osallistuin ohjelmien ideointiin. KotiTV:n konsepti innosti minua ja kanavan moniammatillinen tiimi tuki työharjoittelun aikana, sekä avasi näkemään uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten hyvinvointiin teknologian kautta. Tiimin omistautuminen työlleen ja aito kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiselle teki vaikutuksen.
Viime vuonna pääsin tiimimme kanssa noutamaan Vanhustenviikon pääjuhlaan Vuoden vanhusteko 2021 -palkinnon. Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana työskentelystä en osannut koskaan tätä ennen uneksiakaan, mutta huomatessani, miten valtava vaikutus kanavalla on ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn sekä mielenhyvinvointiin innostuin asiasta. Työharjoittelun lopuksi KotiTV:ltä tarjottiin työpaikkaa, jonka otin innolla ja kiitollisena vastaan.
Myös hanketyö tutuksi
Olen myös päässyt porilaiselle, yksityiselle lääkäriasemalle Karhulinnaan pitämään geronomin vastaanottoa, jossa työtäni on ikäihmisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi. Karhulinnassa teen muistitestejä asiakkaille ennen geriatrin vastaanottoa, liittyen geriatrin ajoterveysarvioon tai ikäihmisen muistiongelmiin. Karhulinnassa työskentely on vastannut myös sitä mitä sieltä lähdin hakemaan. Ikäihmisten aito sekä kiireetön kohtaaminen on aina ollut minulle sydämen asia ja Karhulinnassa pääsen sitä myös toteuttamaan juuri toivomallani tavalla. Opiskelujeni aikana opetetut erilaiset toimintakykyä mittaavat testit tulevat tässä työssä hyvin käyttöön ja pitkä työkokemukseni sekä muut opiskeluni tätä ennen tukevat sitä hienosti.
Opiskelujen kautta olen ollut myös mukana Vetovoimainen vanhustyö hankkeessa kokemusasiantuntija kirjoittajana sekä teen opinnäytetyötä Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeelle. Opinnäytetyöni olen jo aloittanut ja se valmistuu kesän 2022 aikana. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö ja siinä tutkitaan esimerkiksi, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hankkeessa hyödyntää ja kuinka sosiaalista mediaa käyttämällä voidaan parantaa kotihoidon kuvaa. Opinnäytetyöni teko on ollut mielenkiintoista ja varsin ajankohtaista hoitotyön ollessa viime aikoina paljon otsikoissa.
Perheen tuki korvaamatonta
Näiden lisäksi olen toiminut 2 vuotta SAMKin promoottorina pitämällä erilaisia Instagram-kaappauksia SAMKin kanavalla, jossa olen kertonut arjen sekä opiskelujen yhdistämisestä geronomi koulutuksen aikana. Arki kahden lapsen äitinä, töiden sekä koulun yhdistäminen on sujunut yllättävän helposti, koska otin välillä opintovapaata työstäni porilaisesta yksityisestä palvelukodista, Ruskahovista pystyäkseni työharjoittelujaksoja suorittamaan. Ruskatalot työnantajana on upeasti opiskeluja tukeva ja jatko-opiskeluihin innostava työpaikka ja siksi tämä sujui vaivattomasti. Myös perheeni tuki opiskeluissa on ollut ihanaa! Ensi syksynä nuorin lapsista aloittaa koulun, joten keskityn töiden ohella siihen, mutta seuraavalle vuodelle on jo taas uusia opiskelusuunnitelmia.
Tulevaisuudessa vanhustyön kehittäminen sekä ikäihmisten hyvinvointia tukevat hankkeet kiinnostavat minua. Teen myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa töitä vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi omalla Instagram kanavallani ” geronomiopiskelijapia”, koska haluan myös innostaa muita näkemään geronomin ammatin monipuoliset mahdollisuudet ja uskon tulevaisuudessa niitä tulevan vielä enemmän näkyviin. Geronomi on vielä vähän huonosti tunnettu sekä tunnistettu ammatti, mutta uskon sen tulevaisuudessa muuttuvan.
Meitä geronomeja työskentelee tosi erilaisissa paikoissa, mutta yksi asia meitä kaikkia yhdistää ja se on rakkaus ja innostus vanhustyöhön!
Hi everyone, I’m Yassir, I’m a 21 years old guy who moved to France when I was 15 years old to study in this country. Nowadays I am in my last year at the university before graduating, and I’m studying Applied Foreign Languages at Clermont University in France.
For the last semester it was mandatory to have an experience abroad to improve our language skills, and since the first year at the university doing an Erasmus was one of my studying plan. At first I was supposed to go to Moscow, Russia because I was studying Russian, but ended up Finland and more precisely the city of Rauma.
So I left for Finland on January 1, 2022, right after celebrating New Year’s Eve with my loved ones. My arrival was quite complicated for several reasons, in fact once I landed in Finland I had to adapt to a lifestyle completely different from the countries in which I had already lived.
The biggest complications I had to adapt to were the freezing temperature, the long nights and the ice on the road that made slipping very easy.
Plus when I arrived at my apartment a surprise awaited me, many things were missing from the apartment such as a pillow, blanket, or even kitchen utensils. Consequently the day after my arrival I had to go out to do some shopping, and buy everything I would need.
The problem was the amount of stuff I had bought and I didn’t know how I was going to transport everything to the apartment which was about a 30 minute walk away. Luckily a sweet Finnish woman offered to drive me home and save me from carrying all the groceries.
This is the experience that marked me the most at the beginning of my experience because it represented the difficulties we encounter when we find ourselves in a country we don’t know, with a completely different language and a different culture.
After the initial difficulties I began to acclimatize to life in a Nordic country, I began to visit the city.
The activities I enjoyed the most were walking on the frozen sea, and discovering the country’s cuisine.
I also had the opportunity to visit a big city near Rauma, the city of Turku.
This city I found very nice and cozy, and since I prefer bigger cities I found it very comfortable.
During my free time I tried to learn how to ice skate, an activity that even children practice in Finland. Unfortunately I am not sure that I completely learned how to skate but it was fun trying to learn with other Erasmus students.
My biggest regret was leaving during the health crisis and not being able to do the complete Erasmus experience. But I am glad I was able to visit a country I never thought I would live in, and to have been able to study in a Finnish university that are known to be the best in the world. I really liked the school system, the way of teaching that alternates theory and practice is really interesting. Plus the fact of being much more autonomous than in the French universities allowed me to mature from a personal point of view.
It was definitely challenging for me to go through the initial weeks, however I learned so much about myself and it also helped me develop in so many different ways. I never thought I would be able to overcome these challenges on my own.
I’m glad I was able to have this experience that I recommend to anyone, it’s an experience that allows you to measure yourself, and is very beneficial for the future.
Every now and then I still think about my walks over the snow, the falls I took while skating, or the hot chocolates I made to warm up. And I consider myself fortunate to be able to tell my family and friends about this experience and memories that i will always cherish.
Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa (90 op) tammikuussa 2022. Ryhmässä on monenlaisia hyvinvointipalveluiden parissa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. Valtaosa opiskelijoista on luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta myös tradenomeja tai jonkin muun AMK-koulutuksen suorittaneita henkilöitä on joukossa mukana. Opiskelijoista suurin osa toimii julkisella sektorilla, mutta ryhmässä on lisäksi yksityisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoiminnan vahvoja osaajia. Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri: erilaiset mielipiteet ja aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen muovaamat tiedot ja käsitykset ovat rikastaneet meidän kaikkien ymmärrystä hyvinvointipalveluista ja niiden kehittämisestä.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinnot on toteutettu kokonaan etäyhteyksillä. Vaikka ryhmä on iso – 50 opiskelijaa – mahdollisuuksia ajatusten jakamiseen on pyritty järjestämään sekä kontaktituntien sisällä että niiden välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat joidenkin opintojaksojen sisältöihin liittyvät pienryhmissä työstettävät välitehtävät, joihin opiskelijat sopivat aikataulun ja työnjaon keskenään. Palautteiden perusteella pienryhmissä syntyi uusia oivalluksia ja omat ajatukset laajenivat esimerkiksi siitä, mitä kaikkea hyvinvointipalveluihin sisältyy tai millaisia tulevaisuuden skenaarioita eri teemoihin voisi liittyä. Pienryhmätehtävät ovat myös tukeneet ryhmäytymistä, mikä on etäopinnoissa yksi iso haaste. Lähiopetuksessa ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti esimerkiksi yhteisten kahvitaukojen tai lounaskeskustelujen myötä, mutta etäopiskelussa siihen pitää tietoisesti satsata opintojaksojen toteutuksissa.
Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa suurin osa pakollisista opinnoista toteutetaan ensimmäisen lukukauden aikana. Myös opinnäytetyön suunnittelu on ollut ensimmäisen lukukauden ohjelmassa, joten opiskelutahti on ollut varsin tiivis. Seuraavilla lukukausilla opinnot painottuvat vaihtoehtoisiin johtamisopintoihin ja opinnäytetyöhön, jolloin aikataulutus riippuu kunkin opiskelijan tekemistä valinnoista. Opetussuunnitelmassa vaihtoehtoisten johtamisopintojen tarjonta on laaja; opiskelija valitsee kahdeksasta eri opintojaksosta vähintään neljä omien tarpeidensa ja mielenkiintonsa perusteella ja miettii, milloin ne suorittaa. Opintojaksojen aikataulut on laadittu niin, että esimerkiksi syksyllä 2022 tarjolla olevien johtamisopintojen kontaktiopetukset eivät mene päällekkäin, jolloin opiskelija voi valita vaikka kaikki tarjolla olevat opinnot jos niin haluaa. Jos taas haluaa satsata syksyllä opinnäytetyön toteutukseen ja raportointiin, johtamisopintoja voi suorittaa myöhemmin. Osa vaihtoehtoisista johtamisopinnoista toteutetaan sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijapalautteissa toivottiin mahdollisuutta tehdä laajemmin opintoja kesäaikana. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan vuoden 2023 opintotarjontaa suunnitellessamme.
Opetussuunnitelma mahdollistaa oman asiantuntijuuden vahvistamisen myös muussa aihealueessa kuin johtamisessa. Täydentävissä ja vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija voi opiskella vaikkapa vanhustyötä, sosiaalialaa tai hyvinvointiteknologiaa. Tätä mahdollisuutta näkökulmien laajentamiseen osa opiskelijoista on hyödyntämässä jo tulevan syyslukukauden aikana.
Ohjauskeskusteluja itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman eli HOPSin tiimoilta on käyty pitkin kevättä. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää heti, vaan suunnitelmaa voi muokata ja päivittää opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan erilaiset polut kohti YAMK-tutkintoa mahdollistava opetussuunnitelma on saanut opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Mielenkiinnolla seuraamme, millaisia kokonaisuuksia eri opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun todistuksia kirjoitetaan.
Teksti ja kuva: Merja Sallinen TtT, yliopettaja, OPS-vastaava, tutoropettaja
SAMKissa 1.3.2021–28.2.2022 toteutettu AlusAkku-projekti keskittyi laivoihin asennettavaan ja niissä kuljetettavaan litiumioniakkuteknologiaan. Kerätty tieto ja tutkimustyö liittyi mm. akkujärjestelmien sähköturvallisuuteen, toimintaan häiriötilanteissa, huoltoihin liittyviin osaamistarpeisiin, tiedon jakamisen haasteisiin sekä mahdollisiin puutteisiin käyttöönotossa.
AlusAkku-hankkeen päätavoitteena oli tiedon ja ymmärryksen kerryttäminen litiumioniakuista osana laivojen käyttöenergiaa ja operointia. Tärkeää tietoa saatiin myös lastina kuljetettavien akkujen turvallisuusvaikutuksista, josta hyvänä esimerkkinä sähköautot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit aluksilla ja satamissa.
Hankkeen rahoitti Ulla Tuomisen säätiö. Projektissa hyödynnettiin SAMKin opiskelijoiden lopputyömateriaalina kerääntynyttä tietoa litiumioniakkujen käytöstä laivoissa ja satamissa useasta eri näkökulmasta. Tietoa kerääntyi akkujen koko elinkaaren ajalta, alkaen niiden valmistukseen käytettävistä raaka-aineista, päättyen kierrätyksen eri mahdollisuuksiin.
Aihe vaati perehtymistä
Joulukuussa 2021 alkanut oma osuuteni hankkeen projektitutkijana sisälsi ensitöikseen aiheeseen perehtymistä. Sen tarkoituksena oli luoda riittävää ymmärrystä aiheesta niin, että laivojen akkuihin liittyvää kirjallista materiaalia oli mahdollista lähteä tuottamaan oppilastöiden pohjalta.
Ensimmäisenä oli vuorossa palaveri, jossa käytiin läpi kohta kohdalta oma osuuteni kyseiselle hankkeelle, perustuen käytettävissä olevaan tuntimäärään. Näitä tarkentavia palavereja oli alussa muutama, kunnes aiheeseen uppoutuminen pääsi täyteen vauhtiinsa oppilaiden opinnäytetöihin perehtymisellä. Käytännössä tein ensin kaikista Word-tiedostoista pdf-dokumentit, minkä jälkeen merkitsin pdf-tiedostoihin keltaisella korostusvärillä omasta mielestäni oleellisimmat ja itseäni kiinnostavimmat kohdat tekstistä. Tiedän että tähän työvaiheeseen on kehittyneempiäkin tapoja, esim. korostuksia useammassa ”tasossa” (boldaus tai muita värejä), mutta itselleni tuo valittu menetelmä näytti toimivan, kun hetken päästä jouduin taas kertaamaan asioita. Ymmärtääkseni myös koko tekstin korostusvärillä merkityt osiot voi joillain ohjelmilla yhdellä kertaa exportoida ja viedä haluamaansa ohjelmaan tiedon jatkojalostamista varten, mutta päätin jättää niiden opettelut seuraavaan kertaan.
Ilman aiempaa perehtymistä akkujen sähkökemialliseen reaktioon tai siihen liittyvään tekniikkaan laivan järjestelmissä kesti hetken aikaa ennen kuin pääsin tekstin sisältöön kunnolla kiinni. Aiheeseen paneutumista helpotti oma kiinnostukseni laivojen tekniikkaan ja vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin. Myös aiempi kiinnostukseni sähkölentokoneisiin auttoi hahmottamaan opeteltavan asian merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Sinnikkäästi kohta kohdalta omia merkintöjä tehdessäni alkoi aihe kuitenkin avautua paremmin ja siihen liittyvä detaljitason tekninen tieto muuttua vähemmän kryptiseksi.
AlusAkussa SAMKin opiskelijoiden lopputyöt toimivat tärkeänä, jopa ensisijaisena tietolähteenä laivojen ja niiden lastina olevien litiumioniakkujen käyttöön ja käsittelyyn liittyvän tiedon keräämisessä. Osana viestintätoimia tein opiskelijahaastattelut kahdelle opiskelijalle.
Seuraavassa opiskelijahaastattelussa Saeid Salari ja Ville Leino kertovat, miten heidän opinnäytetyönsä linkittyivät oleellisesti AlusAkkuun, ja millä tavoin he omaa osuuttaan hoitivat.
Haastattelussa Saeid Salari
Kuka olet?
Olen Saeid Salari.
Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?
Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.
Miten päädyit projektiin?
Etsin viime kesänä opiskelijaharjoittelijan kesätyöpaikkaa laivojen sähkösuunnittelun, tuotannon ja toiminnan parista. Opettajaltani Jarno Laineelta sain kutsun AlusAkku-projektiin. Minua on aina kiehtonut laivojen sähkö ja tästä syystä näin SAMKin tarjoaman kesätyöpaikan parhaana mahdollisuutena kehittää ja vahvistaa taitojani laivasähkösuunnittelijana.
Miten olet työskennellyt korona-aikana?
Asuin samaan aikaan Turussa, joten työtä tehtiin kokonaisuudessa etänä. Sain tarvittavat työn aikaleimaukseen liittyvät ohjeet SAMKilta ja työ etenikin sujuvasti.
Mikä on ollut mukavaa?
Kokemus oli todella hyvä ja mukava itselleni. Vaikka työtä tehtiin etänä, sain kaikki tarvitsemani ohjeet aina nopeasti. Työn etenemistä tarkasteltiin online-kokouksissa.
Mikä on sujunut hyvin?
Näen AlusAkun innovatiivisena ja toiminnaltaan laaja-alaisena projektina. Olen myös tyytyväinen, että olin mukana projektissa luomassa uraani.
Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?
Olen aina halunnut ottaa uusia haasteita vastaan ja kehittää osaamistani. Halusin ottaa vastuuta myös projektityöskentelyssä, jota tämä projekti tarjosi.
Haastattelussa Ville Leino
Kuka olet?
Nimeni on Ville Leino.
Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?
Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa neljännellä vuosikurssilla, vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.
Miten päädyit projektiin?
Päädyin projektiin mukaan sähköpostin kautta, jossa mainostettiin mahdollista opinnäytetyöpaikkaa. Kyseisen työn ollessa edessä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa, päätin ottaa härkää sarvista ja testata, miten rahkeet riittävät tällaisessa osittain oman alan ulkopuolistakin tietoa vaativassa tehtävässä.
Mitä olet tehnyt työssäsi?
Työnä oli puhtaasti tutkimustyö laiva-automaation yhteyksien parametrointiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia, ja niiden mahdollisesti löytyessä, luoda eräänlainen ohjeistus tai taulukko eri väyläratkaisujen yhteyksien määrittelyyn vaadittavista parametreista, sekä antaa pintapuolinen informaatiopaukku kyseisistä väylistä ja laiva-automaation kokonaiskuvasta.
Miten olet työskennellyt korona-aikana?
Työtä on tehty lähes kokonaan tietokoneella, joten koronaviruskaan ei suuremmin ole päässyt sitä häiritsemään. Ehkä jokunen vierailukäynti tiettyihin relevantteihin toimipaikkoihin on saattanut jäädä väliin.
Mikä on ollut mukavaa?
Tutkimustyössä mukavaa on ollut työn tekemisen suhteellinen kiireettömyys ja ehkä fyysisen kuormittavuuden puutekin. Itse asiakin on ollut mielenkiintoista haasteistaan huolimatta. Sen pohtiminen, miten asiat saatetaan toimimaan, on jo itsessään mielenkiintoista ja varsin alakeskeistä automaatiotekniikan opiskelijalle.
Mikä on sujunut hyvin?
Tiedonsiirtoväylien perustietouden löytäminen oli osittain edellisestä johtuen kohtalaisen onnistunut savotta. Materiaalia kertyi suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.
Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?
Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on usein erittäin hankalaa, joskus jopa tuskastuttavaa, mutta sen haetun ymmärryksen saavuttaminen on erittäin palkitsevaa.
Sen sijaan huomattavasti haasteellisemmaksi muodostui spesifimmän tiedon löytäminen (ja ajoittain jopa etsiminen) itse laiva-automaatiosta. Kirjallisuutta on vähäisesti, ja koska laivojen automaatiotyöt ovat usein hyvin yksilöllisiä, ei internetistäkään tahdo kovin helpolla niitä pieniäkään tiedonmurusia löytyä. Lisäksi tuntitolkulla netissä surffaaminen hieman turhautuneena ja monimutkaisia asioita päässään pyöritellen on – hieman ehkä yllättäenkin – ollut paikoin jopa fyysistä työtä raskaampaa, ja siitä palautuminen on tavallisesti ollut hieman hitaampaa.
Ajattelu väsyttää! Kuka olisi arvannut?
Jännittävä matka Aurora Botnialle
Jatkaakseni vielä muutaman värssyn omista kokemuksistani projektin parissa, alla pari sanaa keväisestä matkastamme M/S Aurora Botnialle. Kyseessä on RMC:n rakentama ja laivayhtiö Wasalinen käyttöön vuonna 2021 valmistunut ropax-matkustajalaiva, joka toimii LNG/biokaasu/dieselyhdistelmällä sekä litiumakkujärjestelmällä. Aluksesta tuli valmistuttuaan maailman ympäristöystävällisin laiva ja se rakennettiin Clean Design -luokan määräysten mukaisesti.
Alkuvuodesta opeteltu tieto paljastui erittäin hyödylliseksi, kun projektin loppumainingeissa pääsin osallistumaan ekskursioretkelle Aurora Botnialle, jonne kolmihenkinen miehistömme suuntasi intoa puhkuen. Matkanjohtajana toimi projektipäällikkö-merikapteeni-mastermariner Heikki Koivisto, laivasähköpuolen lehtorina ja asiantuntijana mainetta niittänyt Jarno Laine, sekä allekirjoittanut ensisijaisesti viestintäosaamisen edustajana, mutta myös merenkulun teknisistä ratkaisuista aidosti kiinnostuneena.
Matkamme starttasi 16.3. aamuvarhaisella Raumalta kohti Vaasaa, SAMKin omalla sähköautolla. Perille laivaan pääsimme hyvissä ajoin ennen köysien irtoamista, minkä jälkeen pääsimmekin ihailemaan jäissäkulkua akkujen voimalla.
Viime vuonna valmistunut laiva oli vielä uutuuttaan hohkaava. Mainittakoon että kyseisen matkustaja-autolautan tarjoama ruoka oli erittäin maukasta. Jos osaisin kuvailla sen herkkuja notkuvat pöydät kuten Viisikko-kirjasarjan ruokakuvauksissa oli tapana, tekisin niin, mutten osaa. Myös henkilökunta oli oikein ystävällistä. Suosittelen lämpimästi käymään!
Merireitin ollessa varsin lyhyt teimme yhteensä useamman reissun Aurora Botnialla välillä Vaasa–Uumaja, jossa oma tehtäväni liittyi ensisijaisesti eri viestintämateriaalien taltiointiin. Sinkoillessani kameran ja jalustan kanssa sinne tänne, muu retkikunta haastatteli aluksen väkeä laajasti ja innostuneena, selvittäen heidän kokemuksiaan akustojen käyttöönotosta sekä toimintaan liittyvistä havainnoista ja mahdollisista pullonkauloista.
Samalla kun projektipäällikkömme mahdollisti omalla merenkulkuun liittyvällä detaljitason asiantuntemuksellaan ja avoimella vuorovaikutukseen perustuvalla lähestymistavallaan ovien aukeamisen muilta piilossa oleviin tiloihin, tarkasteli sähköopeasiantuntijamme samoja aiheita omasta, yksityiskohdissa varsin pitkälle menevästä näkökulmastaan käsin. Siinä kynä sauhusi ahkeraan ja Moleskinesta meinasi sivut loppua, kun korkeatasoisia muistiinpanoja syntyi tulevia raportteja varten.
Näkymät laivan brykällä olivat henkeäsalpaavan hienot, keväistä merta ja jäätä joka puolella.Heikki Koivisto ja Jarno Laine jututtamassa henkilökuntaa ja tekemässä tarkkoja muistiinpanoja.Akkuhuone täydessä loistossaan.Valvomossa oli monitorien lisäksi nappulaa ja vempainta jos jonkinlaista.
Reissu sujui kaikin puolin hienoissa puitteissa ja keleissä. Tärkeimmät Aurora Botnian akkuihin liittyvät tilat ja hallintalaitteet tuli tarkistettua ja sovitut haastattelut tehtyä. Paluupäivän aamuna hoidimme vielä matkamme viimeisen sovitun huipputapaamisen WE Techin toimistolla Vaasassa.
Yhteenvetona matkasta voisin todeta, että olipas kerta kaikkiaan onnistunut oppimatka litiumioniakkujen ihmeelliseen maailmaan. Ja koska kuljimme maantieosuuden pelkällä sähköllä, oli reissu yhtä akkuoppimista alusta loppuun myös käytännön tasolla.
Yhteenvetona kyseisen projektin osalta voisin todeta oikein nauttineeni uuden oppimisesta. Varsinkin kun se liittyy vahvasti horisontissa siintävään tulevaisuuteen, jossa päästöttömät ja edullisemmat polttoaineet sekä huoltovapaammat moottorit ovat arkipäivää kulkupelistä riippumatta, myös meriliikenteessä.
Teksti ja kuvat: Petteri Hyvärinen (projektitutkija, Merilogistiikan tutkimuskeskus)
TURID-verkoston toteuttaman projektin ensiaskelina koostimme viiden opintopisteen verkko-opintojakson. Opiskelijat suorittivat tätä opintojaksoa kevään aikana itsenäisesti Moodlessa, jonka jälkeen jakso huipentui toukokuussa 2022 järjestettävään intensiiviviikkoon Merikarvialla. SAMKilla oli tällä kertaa TURID-verkoston koordinointivastuu ja vastuuopettajana työtä oli paljon ja jännitettävää riitti loppuun saakka.
Opintojakso, sen tehtävät ja materiaalit suunniteltiin ja laadittiin yhdessä. TURID-verkoston opettajat Merikarvialla. Kuva: Helena Larilahti
Projektimme nimi: “Digitalisation Opportunities among Coastal Tourism Entrepreneurs and Networks” tiivistää tavoitteet ja sisällön. Yhteisen jakson ja leiriviikon tavoitteena oli siis kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia.
Krookan Plassin ainutlaatuinen liikeidea ja vastuullinen toimintatapa herättivät ihastusta. Plassi toimi yhden opiskelijaryhmän toimeksiantajana. Kuva: Jaana Ruoho
Intensiiviviikon konkreettisina tuotoksina syntyi vino pino valmiita somepäivityksiä merikarvialaisille matkailualan toimijoille. Toimeksiantajat kertoivat toiveensa ja opiskelijoille jäi ideointi ja toteuttaminen.
TURID-verkosto on kuuden korkeakoulun verkosto, jossa on korkeakouluja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. TURIDilla on pitkä historia ja yhteisiä matkailuun liittyviä intensiiviviikkoja on toteutettu vuorotellen kahdenkymmenen vuoden ajan. Seuraava intensiiviviikko onkin melkein heti, koska Lapin AMKin vastuuvuoro on syksyllä 2022. Koronan vuoksi kaksi leiriä sattui samalle vuodelle.
Majoituimme Koivuniemen Herran Farmilla, mikä osoittautui nappiratkaisuksi. Kaikki tarvittava eli majoitus, ruokailu, kokous- ja työskentelytilat ja kiinnostava ympäristö tulivat yhdessä paketissa. Palvelualtis isäntäväki piti meistä hyvää huolta ja asiat sujuivat kuin itsestään. Merikarvialla on runsaasti kiinnostavaa matkailutoimintaa, upeita alan yrityksiä ja aktiivinen, kehittyvä kunta, joten paikkakunta valikoitui helposti kohteeksi.
Oli hieno nähdä matkailua opiskelevien nuorten pääsevän osallistumaan tällaiseen toimintaan kahden koronavuoden jälkeen. Moni sanoikin, ettei ollut koskaan aiemmin ollut mukana missään vastaavassa opintojensa aikana. Kuva: Tabea Busch
Suosittelen lämpimästi opettajia ja opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön! Työtä ja ihmettelyä riittää, mutta kokemukset ovat vaivan arvoisia. Tallensimme projektin tapahtumat Nordplus TURID network Facebook-ryhmään.
Teksti: Jaana Ruoho, lehtori
Artikkelikuva (ylin kuva): Helena Larilahti. Kuvassa osallistujat eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä neljästä eri maasta Nordplus Higher Education -ohjelman rahoittamassa projektissa.
Opiskelen geronomi-tutkintoa, johon sisältyy kehittämisen ja esimiestaidon harjoittelujakso. Se on laajuudeltaan 17 opintopistettä. SAMK antoi mahdollisuuden työharjoitteluun ulkomailla apurahan avulla. Ohjaavan opettajan tuki oli koko ajan saatavilla.
Kansainvälinen työharjoittelujaksoni toteutui Ruotsissa, Sundsvallin kaupungin palveluksessa. Löysin minun opintoihini sopivan paikan netistä, suomalais-ruotsalaisen vanhusten asumisenyksikön ja Sundsvallin hyvinvointitoimialueen vähemmistöjä auttavan projektin. Sundsvall toimii suomenkielisten ja saamenkielisten vähemmistöjen etujen ja oikeuksien valvojana. Sundsvallin kaupungin projekti vähemmistöille on toiminut vuodesta 2019.
Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman kautta sain tukea ruotsin kielen opiskeluun samanaikaisesti Online linguistig studies -nettikurssin avulla. Työharjoitteluni aikana sain lisää rohkeutta ilmaista itseäni ruotsin kielellä. Kolmen kuukauden aikana sain useita tilaisuuksia puhua ja kirjoittaa ruotsiksi. Ruotsalaisessa työyhteisöissä toimiminen oli minulle erittäin rikastuttava kokemus niin kulttuurisesti kuin opinnollisesti.
Löysin työpaikkaohjaajani esimiehen kautta hyvän asunnon kolmen kuukauden työharjoittelujakson ajalle. Työyhteisössä minut huomioitiin täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä ja sain tuoda omia ideoitani ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Tein vertailua Suomen ja Ruotsin ikäihmisten palveluiden välillä ja kehitin taitoja ja valmiuksiani työyhteisön parempaan toimimiseen. Suosittelen työharjoittelua kaikille sitä harkitseville SAMKin opiskelijoille. Ulkomailla suoritettu harjoittelu on merkittävä meriitti, joka osoittaa rohkeutta ja minulle se laajensi käsityksiä hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta.
Annikka Salonen kertoo blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa.
The event, which took place at the end of April, brought together students, teachers and project workers from all four participating countries, Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia . For six months, the students had been developing international startups to solve real-life environmental challenges posed by the companies.
At the Challenges to Business event, students presented their business ideas in the Rauma Hall, in front of the jury and other participants. The best teams were rewarded. The three-day event included a variety of other activities, including Amazing Race competition in the center of Rauma. SAMK has been responsible for the project’s communication and open learning platform ePlatform. In total, the project has had two rounds, with more than 250 participants.
All the countries of the Central Baltic are united by the same challenge: society and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. Students’ business ideas are based on environmental challenges, presented by local businesses. The project connected 14-17 year old students and teachers from each country and they worked together with project mentors and companies, exploring the challenges of the circular economy and creating solutions for them. The project formed about 50 international start-up training companies during two rounds.
Main topics of the challenges, to which student teams were involved from the beginning of the project:
#1 How to reduce fabric waste in textile industry #2 New innovations from disposable paper tableware # 3 Reduce inflow of marine litter from urban stormwater systems # 4 Rainwater as a resource in urban areas #5 What to do with scrap tube from production #6 How to find a way to re-use the silage packaging #7 How to reduce food waste #8 How to make more sustainable choices #9 How to make green hydrogen competitive #10 How to turn organic waste into a resource
For students, the ChangeMakers project culminated in a three-day event in Rauma. The highlight of the event was the “Dragon’s Den” competition, which format was related to a famous TV show Lion’s cave. Students presented their business ideas in front of a jury, teachers, project workers and other student teams. After each performance, jury had the opportunity to ask questions or comment to the teams that performed on stage. The jury included professor Ilari Sääksjärvi (University of Turku), sales manager Venla Wiik (ResQ Club), entrepreneur Harri Ketamo (HeadAI), education coordinator Terhi Liettilä (Cycle) and entrepreneur Ivana Blanco Gross (RaumArs artist).
The first day of the event began on the Rauma campus of the University of Turku, at the Department of Teacher Education, with a welcome speech, an Emoji Quiz and a motivational speech by entrepreneur Harri Ketamo. Program also included a lecture on presentation skills and a final mentoring meeting of the students and their mentors. The mentors have worked closely with different student teams for two years and two rounds, arranging regular mentoring meetings and helping to complete the course assignments given in the project.
At the end of the first day the project staff organized a competition, called Amazing Race, in which the student teams toured around old Rauma with various activity points and visited local entrepreneurs’ shops to carry out tasks. After completing the race, they went to dine at the Osteria de Filippo, restaurant in a center of the city, after which they returned to the hotel to prepare for the next day.
The Amazing Race took the students around old Rauma to various task points.
The second day of the event started on the SAMK campus Rauma, in the Rauma Hall. It was time to show the results of the project – students presented their business ideas in front of the jury and almost full Rauma Hall in the Dragon’s Den competition. The students had prepared a three-minute video presentation that was shown first when the team took the stage. After that, the team had two more minutes to verbally clarify their own business idea with a so-called elevator speech. Then there was time for the jury to ask questions and give comments. Jury’s feedback to the teams was encouraging and positive, as the students had just been in front of 150 people performing and answering the jury’s questions in English! In general, the feedback was good, and for example ResQ Club’s sales manager Venla Wiik commented that performances were great and young entrepreneurs are brave and innovative.
Janica Nurminen and Ea Joensuu from the Audience Award winning team.
Students shared their experiences after the event. As a result, they have learned a lot from the project and gained new skills for the future. For example Janica Nurminen and Ea Joensuu from Merikarvia high school mentioned that they’ve made new friends, learned presentation skills and their language skills got better. Their team had an idea of an application that motivates people to do eco-friendly actions every day, through gamification. Their idea won the Audience Award. Janica and Ea felt that communication in a foreign language with teammates online was challenging at first, however, the experience taught them to communicate better in English. Due to COVID-19 restrictions, the Challenges to Business event was the first time the team met face to face. Janica and Ea felt that their mentor was very helpful during the process and was always there for them. The project inspired Janica and Ea to be more interested in entrepreneurship, and an own company is possible in the future.
Text: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez and Nina Savela
Huhtikuun loppupuolella järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukioikäisiä opiskelijoita, opettajia sekä hanketyöntekijöitä kaikista hankkeen neljästä osallistujamaasta, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Opiskelijat olivat puolen vuoden ajan kehitelleet kansainvälisiä startup-yrityksiä ratkomaan yritysten antamia tosielämän ympäristöhaasteita.
Challenges to Business -tapahtumassa opiskelijat esittelivät yritysideoitaan Rauma-salissa, tuomariston ja muiden osallistujien edessä. Parhaat tiimit palkittiin. Kolmipäiväiseen tapahtumaan kuului monenlaista muutakin aktiviteettia, kuten Amazing Race -kilpailu Rauman keskustassa. SAMK on vastannut hankkeen viestinnästä ja avoimesta oppimisalusta ePlatformista. Kaikkiaan hankkeessa on järjestetty kaksi kierrosta, jonka aikana osallistujia on ollut mukana yli 250.
Kaikkia Keskisen Itämeren maita yhdistää sama haaste: yhteiskunnan ja yritysten tulisi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä tukien. Opiskelijoiden yritysideat perustuvat paikallisten yritysten esittelemiin, todellisiin ympäristöhaasteisiin. Projekti yhdistää jokaisesta hankemaasta 14-17-vuotiaita nuoria ja heidän opettajiaan, jotka yhdessä projektin mentoreiden ja yritysten edustajien kanssa tutkivat kiertotalouteen liittyviä haasteita ja ratkaisumalleja. Hankkeessa muodostettiin kahden kierroksen aikana noin 50 kansainvälisten opiskelijatiimien ideoimaa start-up -harjoitusyritystä.
Hankkeessa mukana olleet haasteet, joita opiskelijatiimit lähtivät ratkaisemaan hankkeen alussa: #1 Kuinka vähentää kangashävikkiä tekstiiliteollisuudessa #2 Uusia innovaatioita kertakäyttöisistä paperiastioista #3 Merestä virtaavan jätteen määrän vähentäminen kaupunkien hulevesijärjestelmistä #4 Sadevesi luonnonvarana kaupunkialueilla #5 Mitä tehdä tuotannosta tulevalle putkijätteelle #6 Miten rehupakkauksia voidaan uudelleenkäyttää #7 Miten vähentää ruokajätettä #8 Miten tehdä enemmän kestäviä valintoja #9 Kuinka tehdään vihreästä vedystä kilpailukykyistä #10 Miten orgaanista jätettä voidaan hyötykäyttää
ChangeMakers-hanke huipentui opiskelijoiden osalta kolmipäiväiseen tapahtumaan Raumalla. Tapahtuman kohokohtana oli tv-ohjelma Leijonan luolan mukaisesti järjestetty ”Dragon’s Den” -kilpailu, jossa opiskelijat esittivät yritysideansa tuomariston, opettajien, hanketyöntekijöiden ja muiden opiskelijatiimien edessä. Jokaisen esityksen jälkeen tuomaristolla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tai kommentteja lavalla esiintyneille tiimeille. Tuomaristoon kuului professori Ilari Sääksjärvi (Turun yliopisto), myyntipäällikkö Venla Wiik (ResQ Club), yrittäjä Harri Ketamo (HeadAI), koulutuskoordinaattori Terhi Liettilä (Sykli) sekä yrittäjä Ivana Blanco Gross (RaumArs-taiteilija).
Ensimmäinen tapahtumapäivä alkoi Turun yliopiston Rauma-kampuksella, Opettajankoulutuslaitoksen tiloissa tervetulopuheella, Emoji Quiz -tietovisalla sekä yrittäjä Harri Ketamon motivaatiopuheenvuorolla. Ensimmäiseen päivään sisältyi myös luento esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden ja heidän mentoriensa viimeinen mentoritapaaminen. Mentorit ovat työskennelleet opiskelijatiimien kanssa tiiviissä yhteistyössä kahden vuoden ja kierroksen ajan, järjestäen säännöllisiä mentoritapaamisia ja auttaneet esimerkiksi hankkeessa annettujen kurssitehtävien tekemisessä.
Ensimmäisen päivän päätteeksi oli vielä Amazing Race -kisa, jossa opiskelijatiimit kiersivät ympäri vanhaa Raumaa erilaisilla aktiviteettipisteillä ja vierailivat paikallisten yrittäjien liikkeissä toteuttamassa tehtäviä. Kisan suorittamisen jälkeen siirryttiin ruokailemaan Osteria de Filippoon, jonka jälkeen palattiin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.
Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
Toinen tapahtumapäivä starttasi Rauman SAMK-kampuksella, Rauma-salissa. Päivään tiivistyi koko hanke – eli opiskelijat esittelisivät puolen vuoden ajan hiottuja yritysideoitaan tuomariston ja melkein täyden Rauma-salin edessä Dragon’s Den -kilpailussa. Opiskelijat olivat valmistelleet kolmen minuutin yritysvideoesittelyn, joka näytettiin ensimmäiseksi tiimin astuessa lavalle. Sen jälkeen tiimillä oli vielä kaksi minuuttia aikaa tarkentaa sanallisesti omaa yritysideaan niin sanotulla hissipuheella. Lopuksi oli varattu aikaa tuomariston kysymyksille ja kommenteille. Tuomariston palaute tiimeille oli kannustavaa ja positiivista – olivathan opiskelijat juuri olleet 150:n ihmisen edessä esiintymässä ja vastaamassa tuomariston kysymyksiin englanniksi! Tiimit saivat yleisesti hyvää palautetta ja esimerkiksi ResQ Clubin myyntipäällikkö Venla Wiik kommentoi nuoria yrittäjänalkuja rohkeiksi ja innovatiivisiksi. Esitykset olivat Wiikin mukaan upeita.
Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Opiskelijat kertovat saaneensa hankkeesta paljon oppeja ja taitoja tulevaisuutta ajatellen. Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu Merikarvian lukiosta mainitsevat löytäneensä uusia ystäviä, kartuttaneensa esiintymistaitojaan sekä oppineensa lisää englannin kieltä. Heidän tiiminsä ideoi sovelluksen, joka motivoi jokapäiväisiin ympäristötekoihin pelillistämisen keinoin. Janica ja Ea olivat sitä mieltä, että vieraalla kielellä tapahtuva viestintä tiimikavereiden kanssa verkossa oli aluksi haastavaa, mutta projektin aikana karttunut kielitaito auttoi heitä kommunikoimaan paremmin englanniksi. Rauman tapahtumassa tiimi tapasi toisensa kasvotusten ensimmäistä kertaa. Tiimin mentori saa kiitosta avuliaisuudestaan ja läsnäolostaan. Hanke sai Janican ja Ean kiinnostumaan yrittäjyydestä enemmänkin, ja oma yritys on tulevaisuudessa mahdollinen ajatus.
Teksti: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez sekä Nina Savela
