Kategoria: Yleinen

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Opiskelijat, Yleinen

Toimittajaverkoston ekosysteemi mallintaa kytköksiä eri tekijöiden kesken

Kesätöitä on varmasti moneen lähtöön ja junaan. Tässä junassa, jonka kyytiin lähdin toukokuun alussa, viedään maaliin yli kahden vuoden vaativa työ laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen kehittämiseksi. Uskon, että konkreettisen tekemisen ja aikaansaannosten lisäksi päivittäiset maisemat matkan varrella ovat mielenkiintoiset ja opin paljon uutta ja mielenkiintoista.

Olen Sami Alatörmä, 24-vuotias kansainvälisen kaupan opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tänä kesänä olen töissä Merilogistiikan tutkimuskeskuksella LaivaDigiLab-hankkeessa, joka on Euroopan aluekehitysrahaston ja SAMKin rahoittama hanke. Olen mukana viimeistelemässä hanketta projektitutkijan roolissa yhdessä kokeneen työporukan kanssa.

Kesätyöni tärkein tehtävä on tehdä laivanrakentamiseen ja digitaalisten järjestelmiin liittyvän toimittajaverkoston ekosysteemistä näkyvä ja luova kokonaisuus. Tämä auttaa tekijäkenttää hahmottamaan kokonaisuutta ja laitetoimittajia näkemään kytköksiä oman toiminnan suhteesta muihin toimijoihin.

Hankkeessa on tehty jo vastaava ekosysteemimallinnus muutamien pääjärjestelmien osalta. Mindmap-tyyppisissä kaavioissa nähdään kytkökset järjestelmien välillä.

Mallinnosten hyöty tulee tiedon ja ymmärryksen lisäämisestä oman työn ulkopuolelle: muutos yhdessä järjestelmässä tai toimittajan tuotteessa voi vaikuttaa etäämmälläkin kuin puhtaasti ”naapurin tontilla”. Tämä näkyvyys järjestelmien riippuvuuksista ja toisaalta toimittajien kytköksistä auttaa niin laivan elinkaaren ylläpito-osuudessa, mutta voi olla hyödyllinen työkalu myös ennakkotestaamisessa.

Tulen myös työstämään laivanrakentamisen ennakkotestauksen konseptista ajatuskarttaa, jossa tuodaan näkyväksi laivanrakentamisen vaiheet ja vaiheisiin liittyviä hyviä työtapoja.

Mikä on LaivaDigiLab?

Voidakseni toteuttaa ekosysteemimallinnosta, on minun tullut tutustua LaivaDigiLab-hankkeeseen. Sen tavoitteena on tukea satakuntalaista laivanrakentamisen digitaalisten järjestelmien ennakkotestauksen prosessi. Hanke lähti käyntiin laivojen digitaalisten järjestelmien nykytilanteen kartoituksella. Vastauksena digitaalisten järjestelmien yhteensovittamisen haasteisiin ja ongelmien ratkaisuun ennakoivasti hankkeessa pilotoidaan ennakkotestauksen konseptia. Taustalla on myös vihreä siirtymä, jonka mukaisia energiatehokkuustavoitteita hanke tukee.

Tähänastisen ymmärrykseni mukaan liiketoimintaa uhkaavia tekijöitä on mahdollista ehkäistä ennakkotestauksen menetelmiä kehittämällä. Hankkeen tulosten avulla voidaan säästää aikaa ja rahaa.

Hanke ei luo fyysistä testaustilaa, vaan yrittää luoda olosuhteet ja konseptin, joka ohjaa huomioimaan muuttuvia tekijöitä ennaltaehkäisevästi. Hankkeen onnistuminen on erittäin tärkeää Rauman ja satakuntalaisen merenkulun kannalta. Oman koulutustaustaani pohjaten koen, että hankkeen tuloksia voisi esitellä ulkomailla, mikä antaisi hyvää mainetta koko Suomen merenkululle. Raumalainen merenkulku ja laivanrakennus on kenties pieni peluri globaalisti, mutta ainutlaatuisuus ja edelläkävijyys monissa asioissa ovat valttikortteja isossa kuvassa maailmalla. Ennakkotestauksen konseptin hyödyt voisi toimia esimerkkinä vihreässä siirtymässä muille maille.

Kesätöistä buustia opinnäytetyöhön

Olen ollut työssä vasta toukokuun alusta alkaen, tutustunut hankkeeseen, hankemaailmaan sekä SAMKin tapaan tehdä töitä. Hankemaailma vaikuttaa vielä monimutkaiselta ja vaikealta, mutta luotan, että töiden edetessä kuviot selkeytyvät ja että kesätyön jälkeen hallitsen monia asioita paremmin. Työkaverit ovat kokeneita, ja tukea oppimiseen on tarjolla. Myös työmoraali on korkealla: töitä tehdään kovaa, mutta rennolla otteella.

Minulle on tärkeää, että opin hallitsemaan LaivaDigiLab-kokonaisuutta. Toimittajaverkostojen kartoitus ja yhdistäminen visuaaliseksi kokonaisuudeksi sekä ennakkotestaamisen konseptin visualisointi ovat kuitenkin kaksi tärkeintä, joiden on onnistuttava parhaiten. Toivottavasti saisin myös inspiraatiota opinnäytetyöhön, jonka teen SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden tuella. Kesästä tulee varmasti hyvä: työntäyteinen, mutta motivoiva ja tärkeä myös työurani kannalta. Tulen näkemään, millä tavalla projektit saatetaan loppuun ja millaista osaamista tämän hetken työmaailma kaipaa.

Teksti: Sami Alatörmä, kesätyöntekijä ja kolmannen vuoden opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Kirjoitus on tuotettu osana LaivaDigiLab-hanketta, jonka rahoittajana toimivat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja SAMK.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen

Hyvinvointia Hybridisti -hanke esitteli innovatiivisia teknologioita pop up -tapahtumissa Metropoliassa ja TAMKissa

Hyvinvointia Hybridisti -hankkeessa järjestettiin kaksi menestyksekästä teknologian pop up -tapahtumaa, ensimmäinen 5.5.2023 Metropolian kampuksella ja toinen 17.5.2023 Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kampuksella. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) vetämät pop up -tapahtumat ovat hankkeen keskeistä toimintaa, jolla edistetään innovaatioita ja vuoropuhelua tutkijoiden, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, opiskelijoiden, ammattilaisten ja muiden palvelujen käyttäjien välillä. Hanke keskittyy digitaaliseen vuorovaikutukseen yhteiskehittämisen, työpajojen ja koulutusten kautta. Hankkeessa myös jäsennellään ja mallinnetaan etäpalveluita digitaalisen teknologian kyvykkyyksien, vuorovaikutus- ja arviointitaitojen näkökulmista.

SAMKin ja Metropolian (vas.) sekä TAMKin (oikealla) tutkijat ja projektityöntekijät pop up -tapahtumissa.

Erilaiset teknologiat herättivät kävijöiden kiinnostuksen

Molemmat tapahtumat keräsivät huomattavan määrän kävijöitä. Innovatiivisten teknologioiden joukossa oli sosiaalisia robotteja, kuten Pepper ja Edison, älypöytäliina, älytyyny, erilaisia VR-materiaaleja sekä erilaisia laitteita ja työkaluja rentoutumiseen, liikuntaan ja opetukseen.

Vieraille tarjottiin mahdollisuus testata erilaisia teknologioita, jolloin he saivat käsityksen niiden mahdollisuuksista. He tutustuivat innokkaasti prototyyppeihin ja jakoivat kokemuksiaan. Tapahtumissa kannustettiin myös keskustelemaan näiden teknologioiden mahdollisista sovelluksista yhteiskunnassamme saatavilla olevien esteettömien ja osallistavien palvelujen edistämisessä.

TAMKin opiskelijat pitävät hauskaa älytyynyn kanssa.

Saavutettavuus ja empatia keskiössä

Tämänkaltaisten tapahtumien menestys korostaa sitoutumisen ja vuorovaikutuksen edistämisen merkitystä teknologian aikakaudella. Hyvinvointia Hybridisti -hanke keskittyy yhteiskehittämiseen ja käytännön kokemuksiin ja osoittaa saavutettavan digitaalisen teknologian ja etäpalveluiden luomisen tärkeyttä ja samalla edistää empatiaa palveluiden käyttäjiä kohtaan.

Yhteistyö ja tutkimusvaikutukset

Tutkijat ja ammattilaiset pitivät teknologian pop up -tapahtumia arvokkaina alustoina tiedon jakamiselle ja yhteistyölle. Tapahtumien aikana luotujen yhteyksien avulla edistettiin tieteidenvälistä vuoropuhelua ja edellytyksiä yhteisiin tutkimushankkeisiin ja kumppanuuksiin.

Teknologian pop up -tapahtumista saatuja oivalluksia hyödynnettiin suoraan Hyvinvointia Hybridisti -hankkeen käynnissä olevissa toimenpiteissä, erityisesti hankkeen palvelumuotoilualoitteissa. Keräämällä palautetta ja näkökulmia eri sidosryhmiltä tutkijat ja asiantuntijat pystyivät tarkentamaan lähestymistapojaan ja keskittymään vaikuttavimpiin osa-alueisiin. Tällaiset tapahtumat ja muut hankkeen tulevat toimet kaventavat digitaalista kuilua ja luovat oikeudenmukaisemman ja osallistavamman tulevaisuuden.

Hyvinvointia Hybridisti -hanketta rahoittaa ESR (Euroopan sosiaalirahasto) ja se toteutetaan yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa.

Lue lisää Hyvinvointia Hybridisti -hankkeesta

Teksti: Ryann Deloso, SAMK ; Ali Tavakoli, SAMK & Minna Kangasniemi, SAMK

Kuvat: Ryann Deloso, SAMK

Artikkelikuvassa kävijät kokeilevat eri teknologioita Metropolian pop-up-tapahtumassa.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen

Kenelle kuntoutus kuuluu?

Kansallinen Kuntoutusviikko järjestetään tänä vuonna toista kertaa 29.5.–2.6.2023 ja se huipentuu Kuntoutussäätiön kuntoutuspäiville Helsingissä. Kuntoutusviikkoa koordinoivat Kuntoutussäätiö ja Kuntoutusverkosto KUVE. Kuntoutusviikon teemana tänä vuonna on Kuntoutumisen tarinat – kokemukset näkyväksi. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelmaa ja SAMKin alumnin, Sanna Raution, työuratarinaa.

Tiesitkö, että SAMKissa on ollut kuntoutuksen ohjauksen tutkinto-ohjelma jo vuodesta 1997 ja tutkintoon on valmistunut 322 opiskelijaa (5/2023 SAMK tilastot)? Viime vuosina uusia opiskelijoiden sisäänottomäärä on lähes tuplaantunut ja tutkinto-ohjelma on ollut mukavan vetovoimainen. Opintojen parissa puurtaa parasta aikaa yli sata opiskelijaa. Opiskelijat ovat työllistyneet hyvin valmistumisensa jälkeen, monille eri sote- ja kasvatusalan sektoreille ja osa on jatkanut opintojaan (Vipunen, tilastopalvelut). Meitä kuntoutuksen ohjauksen lehtoreita on kaksi, mutta opetukseen osallistuu useita muitakin muun muassa sosiaali- ja kuntoutusalan opettajia.

Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja oikea-aikaiseen kuntoutukseen ohjaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen uudistuksen myötä noussut yhä tärkeämmäksi. Ihmiset, joiden työ- ja / tai toimintakyvyssä tapahtuu muutos huonompaan, voivat tarvita apua ja ohjausta asioidensa eteenpäin viemiseksi. Kuntoutuksen ohjaaja on sote-ammattilainen, joka osaa tukea asiakasta ja hänen läheisiään kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Kuntoutuksen uudistaminen 2020–2022 arviointiraportissa (Sukula & Kanto-Ronkainen, 2022. Kuntoutuksen uudistamisen vuosina 2020–2022) todetaan, että vastuullinen asiakasohjausmalli (Case Management) on vasta muotoutumassa ja otettu pilotoivaksi tai käyttöön vain harvassa sote-keskuksessa. Vastuutyöntekijämalleista on hyviä kokemuksia ja niiden käyttöä tulisikin arvioraportin mukaan kuntoutuksessa tulevaisuudessa laajentaa.   

Mitä on kuntoutus ja kuntoutusohjaus?

Kuntoutusta on määritelty monessa eri yhteydessä jo lähes 70 vuoden ajan ja määrittely jatkunee vastedeskin. Arkikielessä sana kuntoutus voidaan sekoittaa kuntoiluun tai ymmärtää pääosin fysioterapiaksi. Kuntoutus-käsite kattaa kuitenkin laajemman kokonaisuuden. Viimeisin määrittely lienee kuntoutuksen uudistamiskomitean määrittely vuodelta 2017:

“Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”

Kuntoutuksen kohderyhmät ja kuntoutustarpeen laukaisevat tekijät ovat vuosien saatossa monimuotoistuneet. Kuntoutuksen tavoitteet voidaan asettaa monelle eri elämänalueelle. Erityisesti pitkäkestoisessa kuntoutuksessa tärkeää on asiakkaan ja eri kuntoutusammattilaisten yhteistyö. Ihminen voi tarvita kuntoutusta, kun fyysinen toimintakyky heikkenee (toimintakykykuntoutus) sairauden tai vammautumisen takia tai kun elämänhallinta vaikeutuu (sosiaalinen kuntoutus) esimerkiksi työttömyyden tai syrjäytymisen seurauksena. Ammatillisen kuntoutuksen yhteiskunnallinen merkitys on aina ollut tärkeä ja on yhäkin, koska ihmisiä tarvitaan “pyörittämässä työelämän rattaita” ja ylläpitämään yhteiskunnan hyvinvointia. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan myös edistää yksilön työkykyä ja työssä jatkamista, työhön palaamista tai sinne pääsemistä. Kasvatuksellisella kuntoutuksella tuetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvua, kehitystä ja koulunkäyntiä. 

Kuntoutuksen ohjaaja voi toimia kaikilla edellä mainituilla kuntoutusareenoilla. Ihmisen kuntoutumisen tarve ei katso ikää. Nuorten kohdalla huoli syvenee mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, syrjäytymisestä ja toimintakyvyn laskusta. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla se ammattilainen, joka ottaa yhdessä nuoren kanssa kopin tilanteen selkiyttämisestä. Kuntoutuksen ohjaaja voi olla myös tärkeä linkkihenkilö, jos työkyky on uhattuna, tai kun sitä on olemassa enää vähän. Enää ei siis katsota sitä työkykyä, mitä ihminen on kenties menettänyt, vaan sitä, mikä on vielä jäljellä. Ihmiset elävät yhä pidempään ja vaikka ihmisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneetkin ajan saatossa, ikäihmisten ja heidän läheistensä palveluohjauksen tarve lisääntyy.  Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelujärjestelmä on varsin monimutkainen ja lisääntyvät digitaaliset palvelut eivät ole automaattisesti kaikkien saavutettavilla – syntyy digikuiluja ja -pudokkaita. Ohjausalan ammattilainen, kuntoutuksen ohjaaja, osaa kohdata, kuunnella ja opastaa palvelujen suunnittelussa ja tarvittaessa auttaa tukiverkoston kokoamisessa.   

Kuntoutuksen ohjaaja on kuntoutusammattilainen, joka tuntee palvelujärjestelmän, ymmärtää kuntoutumisen prosessia, mutta erityisesti kuntoutuksen ohjaaja on ohjaustyön ammattilainen. Ohjausta ja neuvontaa tekevät hyvin monet ammattilaiset työssään, mutta pitkäkestoisen, ihmisen oman kuntoutumisprosessin tukeminen ja ohjaaminen ovat ammatillista osaamista vaativaa työtä. Kuntoutuksen ohjauksen koulutuksessa korostuukin ohjausosaaminen, erilaiset menetelmät kuntoutumisprosessin eri vaiheissa. Ohjausta tehdään niin kasvotusten yhden ihmisen asioiden äärellä, ryhmätoiminnassa sekä yhä enemmän verkossa. Nämä kaikki vaativat omaa osaamistaan. Ohjaus ei ole käskemistä, vaan se on asiakkaan omien oivallusten etsimistä ja rohkaisua, se on rinnalla kulkua, se on helläkätistä patistamista tai jarruttamista, kannattelua, tutkimista ja ongelmanratkaisua.

SAMKin alumnin, Sannan, työuratarina

SAMKin alumni Sanna Rautio on aiemmalta ammatiltaan lähihoitaja. Hän on työskennellyt eri asiakasryhmien kanssa sote-alalla vuodesta 2001 alkaen. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa Sanna aloitti uudessa kuntoutusohjaajan tehtävässä, jonka hän itse yhdessä esihenkilönsä kanssa loivat.  Kyseessä oli rajapintatyö terveys-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Vuoden 2023 alusta Sanna on toiminut kuntoutusohjaajana ja tehtävänkuva on moninainen. Päätehtävään liittyy työllistymistä edistävään monilaiseen (TYP) työhön, työttömien työkyvyn selvittelyihin ja sen prosessin eteenpäin viemiseen. Eläke-, kuntoutus yms. selvittelyt, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointi ja ohjaus tarvittaviin palveluihin ovat myös keskeisiä tehtäviä. Sanna toimii myös kuntouttavan työtoiminnan sekä sosiaalisen kuntoutuksen vastuuhenkilönä ja tekee viranhaltijapäätöksiä ko. palveluista. Hän toimii myös vastinparina TE-palveluiden asiantuntijoiden kanssa monialaisten ja aktivointisuunnitelmien päivityksessä. 

Asiakkaiden moninaiset ongelmat haastavat kuntoutusohjaajaa päivittäin, mutta Sannan mukaan ne ovat myös työssä parasta. Päivät vaihtelevat ja työssä riittää haastetta. Myös se, että hänellä on ollut vapaus kehittää omaa tehtävänkuvaansa ja saada itse määritellä työpäiviään, tuovat mielekkyyttä tehtävään.

Opinnoistaan Sanna on saanut työhön liittyvää teoriatietoa sekä tiedonhakuun liittyviä oppeja. Opinnoissaan hän oppi lukemaan ja soveltamaan lakitekstiä, sovittamaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen lakeja yhteen ja hakemaan tietoa eri kanavista. Opintojen sisältämiä ohjausoppeja hän käyttää päivittäin. Lue myös Jaanan ja Anne-Marien uratarinat https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/amk-tutkinto/kuntoutuksenohjaaja/

Vastaus otsikon kysymykseen: Kuntoutus kuuluu kaikille! 

Kirjoittajat: Merja Koivuniemi, lehtori ja Sanna Marjamäki, lehtori

Kuva: Sanna Marjamäki

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Hoitotyö, Sosiaaliala, Yleinen

Kokemusasiantuntijat uutta oppimassa Hilkka-näyttämöllä

Olen Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden kouluttama kokemusasiantuntija. Valmistuin vuonna 2017. Tänä talvena sain mahdollisuuden osallistua Satakunnan ammattikorkeakoulun Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä -hankkeen järjestämään päihde- ja mielenterveysasioiden kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen. Koulutusta mainostettiin mahdollisuudella päästä käyttämään omaa osaamista enemmän ja uudenlaisissa tilanteissa. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi simulaatiotilanteet SAMKissa. Mainoksessa kerrottiin, että koulutuksen vetäisivät näyttelijät Maarit ja Teemu Niemelä. Koulutus järjestettäisi Porissa Hilkka-näyttämöllä kuutena eri kertana.

Koulutus alkoi sillä, että osallistujat kertoivat lyhyesti oman tarinansa. Sen jälkeen loimme erilaisia tarinoita yhdessä ja teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, esim. Tappajakani-harjoituksen, joka ”tuunattiin” nepsy-ystävälliseksi eli korvattiin kovat äänet vilkutuksilla. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Saimme kotitehtäväksi netistä löytyvän luonnetestin tekemisen.

Seuraavilla kerroilla työskentelimme fiiliskorttien parissa ja teimme harjoituksia, joiden tarkoitus oli oppia huomaamaan hyvä itsessä. Käsittelimme myös vuorovaikutusta ja tunteita sekä teimme erilaisia improvisaatioharjoituksia. Lopuksi olikin aika alkaa valmistautua tuleviin simulaatiokeikkoihin.

Tämä SAMKin järjestämä koulutus tarjosi jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille mahdolllisuuuden päästä oppimaan lisää itsestään ja ”pätevyyden” toimia SAMKin simulaatiotilanteissa ja miksei muuallakin työelämässä.

Tämän kaltainen täydennyskoulutus kokemustoimijoille on uraa uurtavaa toimintaa. Ehdottomasti suosittelisin vastaavaa koulutusta ihan kaikille kokemusasiantuntijoille. Myös opetustehtävissä toimivia ammattilaisia rohkaisisin ottamaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijoiden käyttö päihde- ja mielenterveysalalla on kovassa nosteessa. Toiminta on alkanut Suomessa noin 20 vuotta sitten. Toiminta linkittyy vahvasti myös toipumisorientaatio-käsitteeseen. Se on myös tutkitustikin vaikuttavaa.

Teksti: Susanna Valtanen

Kuva: Johanna Huhtala

Lue lisää toteutuneesta simulaatioharjoituksesta artikkelista ”Uutta SAMKissa – simulaatioita kokemusasiantuntijan kanssa”.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen

SAMK participated in the BUP Teachers’ Course to integrate UN SDGs into the International Tourism Management programme

Baltic University Programme (BUP) Teachers’ Course 2022–23 focused on integrating UN SDGs into Higher Education. The Teachers’ course was relevant for me as the International Tourism Management programme was undergoing a renewal process with the aim of integrating sustainability into the programme. I participated in the Teachers’ course along with two lecturers from the Environmental Engineering programme.

The course taught us participants hands-on ways to implement SDGs into teaching and study programmes. The UN SDGs are a set of 17 global goals adopted by the UN in 2015 to achieve a sustainable future. The goals address a range of social, economic, and environmental challenges.

The Teacher’s course of BUP incorporated the principles of Education for Sustainable Development (ESD) as a pedagogical approach to promote sustainable practices.  ESD is an approach that seeks to equip students with the knowledge, skills, and values necessary to promote sustainable practices. Education, particularly ESD, is recognized as a key driver for achieving the SDGs.

By incorporating ESD principles into tourism education at SAMK, we can create responsible and environmentally conscious tourism professionals who can address challenges facing the industry. Students are empowered to become active agents of sustainable tourism practices. They promote cultural diversity and preserve natural and cultural heritage for future generations. Incorporating sustainability into tourism higher education can lead to a more responsible and ethical industry.

Integrating ESD Principles in the International Tourism Management programme: Ideas & Strategies

  • Incorporate sustainability themes into curriculum and course content
  • Use participatory learning approaches
  • Foster critical thinking
  • Emphasize local to global perspectives
  • Incorporate experiential learning opportunities
  • Encourage ethical reflection

The Baltic University Programme (BUP) is a network of universities and other higher education institutions in the Baltic Sea region. Its aim is to promote cooperation in education, research, and sustainable development. SAMK is a member in this network.

Text: Jaana Ruoho, International Tourism Management

Image: The participants of BUP Teachers’ Course 2022–23 in Kaunas, Lithuania in March 2023. Participants and teachers came from several European countries. Image from BUP.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, Yleinen

Kokemuksia VR-pelin kehittämisestä kuntoutuksen tarpeisiin  

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n yhteistyönä on kehitetty virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutukseen soveltuva peli. Kehitystä vauhditti johtava ajatus asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan säädettävistä ominaisuuksista ja pelaamisen aikaisen liikkeen tietojen hyödyntämisestä. Oleellinen osa pelin soveltuvuudesta terapiakäyttöön on peliin kehitetty mahdollisuus hallita pelin säätöjä ulkoisesti. 

Tarve pelin kehittämiseen syntyi Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n (RFH) omistajien ideasta saada käyttöön virtuaalisuutta hyödyntävä peli, jonka avulla aktivoidaan koko kehoa ja ennen kaikkea alaraajoja. SAMKissa kehitettyä  Mokke-peliä ohjataan yläraajojen avulla, mutta pelissä voidaan kuitenkin aktivoida tarpeen mukaan alaraajoja tai toteuttaa harjoittelu istuen. RFH:n fysioterapeuttien toiveesta pelin tuli olla asiakkaalle yksinkertainen, mutta haasteellinen ja yksilöllisesti säädettävä, jotta motivaatio peliin säilyisi ja harjoittelu olisi tavoitteellista. Kuntoutumisen ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen edellyttävät asiakkaan toimintojen mittaamista ja tarkkailua. Fysioterapeuteille on tämän vuoksi tärkeää saada nähtäväksi pelaamisen avulla kertyvä tieto liikeradoista, liikkeen laajuudesta, nopeudesta ja tarkkuudesta.  

SAMKin aiemmissa pelinkehitysprojekteissa on havaittu haaste pelin säätöjen tekemisessä virtuaalimaailmassa. Asiakkaalle pelin säätöjen tekeminen saattaa olla liian vaikeaa ja vaihdettaessa laseja fysioterapeutin päästä asiakkaan päähän, saattavat säädöt tai näkymä muuttua. (Merilampi & Heikkinen 2022.) Tähän tarpeeseen vastattiin kehittämällä sovelluspohjainen etäohjausmahdollisuus, jolloin fysioterapeutti voi säätää tarvittavia muuttuvia tekijöitä tietokoneella etukäteen tai asiakkaan pelatessa (Marttila 2023). Etäohjaus mahdollistaa tavoitteiden mukaan ohjatun, progressiivisen harjoittelun sekä läsnä että etänä toteutettavassa terapiassa. Etäohjaussovellus otettiin käyttöön myös Mokke-peliin. 

Kuntoutuksessa hyödynnettävä virtuaalisuus, erityisesti “immersiivinen virtuaalisuus” VR-lasien avulla, vähentää kivuntuntemusta (Wong, Tse & Qin, 2022). Mokke-pelissä harjoittelun avulla tavoitellaan asiakkaan aktivoimista liikkeelle ja harjoitusten tekemistä luonnollisilla liikeradoilla vähäisemmällä kiputuntemuksella. Kuntoutuja saattaa pelin aikana suorittaa suurempia liikeratoja ja useampia toistoja, kuin perinteisesti tehtyjen harjoitteiden muodossa. Liikkeen laadun varmistaminen ja riittävän ohjauksen antaminen jäävät edelleen fysioterapeutin vastuulle (Honkanen ym. 2022) ja siten päätökset yksilöllisistä säädöistä ja seisten tai istuen tehtävistä harjoitteista ovat ensisijaisen tärkeitä.   

Mokke-peli 

Mokke-pelissa kuntoutuja toimii jalkapallomaalivahtina hyödyntäen virtuaalilaseja (kuva 1). Pelin keskeisenä ominaisuutena on peliasetusten säätäminen hyödyntäen etäohjaussovellusta (kuva 2). Esimerkiksi pallojen tuloaikoja, -paikkoja, -nopeuksia ja pallon kokoa säätämällä voidaan säätää asetuksia fysioterapian näkökulmasta kuntoutujan tarpeita ja tavoitteita vastaaviksi.   

Kuntoutujan näkymä mokke-pelissä. 
Pelin etäohjainsovellus

Itse pelissä kerätään virtuaalilasien ohjainten tuottamaa dataa fysioterapeutin analysoitavaksi. Dataa saadaan ohjainten sijainnista, liikkeen nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Etähallintasovelluksessa näkyy koordinaatistossa liikelaajuuksien maksimi- ja minimiarvot, maksimi -ja miniminopeudet, harjoituksen kesto sekä torjuttujen pallojen lukumäärä. Lisäksi saadaan visuaalisia kuvaajia ohjainten sijainti- ja nopeusdatasta. Tietokantaan kerääntyvän harjoitusdatan avulla pystytään seuraamaan kuntoutujan edistymistä ja suunnittelemaan uusia harjoitteita. 

Harjoittelualueen tulee olla riittävän suuri, jos halutaan hyödyntää koko kapasiteetti, mitä peli voi tarjota. Jalkapallomaali vastaa siis tässä pelissä kooltaan oikeaa jalkapallomaalia. On kuitenkin mahdollista pelata pienemmällä alueella, jolloin säätöjä hyödyntämällä peliä voidaan hyödyntää erilaisten asiakkaan kohdalla. Pelin edelleen kehittäminen on mahdollista ja alaraajojen käyttäminen ohjaimissa olisi mielenkiintoinen variaatio. Tässä vaiheessa ohjaimia ei vielä voitu kiinnittää alaraajoihin, mutta erilaiset sensorit tai kiinnitysmekanismit voisivat mahdollistaa tämän. 

Moniammatillinen kehittäminen 

Pelinkehitys lähti liikkeelle aikaisemmin ilmenneestä tarpeesta saada säädettyä asetuksia virtuaalilasien ulkopuolelta. Lisäksi alkulähtökohtana oli, että lasien kanssa toimivien ohjaimien liikkeestä pitäisi saada kerättyä dataa fysioterapian tarpeisiin. Näiden asioiden selvittämiseen ja kuntoutuksen tarpeiden ymmärtämiseen kuluivat ensimmäiset kuukaudet, ennen kuin itse pelin teema tai toiminnot olivat selvillä. Alun perin jalkapallon torjuntapeli oli vain yksi esimerkki, jonka avulla etäohjaus ja datan tallentaminen nähtiin mahdolliseksi.  

Monialaisen kehittämisen aluksi teknologian ammattilaisten oli käytettävä aikaa kuntoutukseen liittyvän olennaisen tiedon hankkimiseen ja ymmärtämiseen. Tätä prosessia helpotti hanketiimin koostuminen niin teknologian kuin kuntoutuksen asiantuntijoista sekä yhteistyö RFH:n edustajan kanssa. Jalkojen liikkeen seuraaminen oli haaste, mitä ei tämän hankkeen aikataulun puitteissa päästy selvittämään. Yhteiskehittämisen keinoin tilanne ratkaistiin siten, että kuntoutuja käyttää pelissä jalkojaan, vaikkei dataa niiden liikkeistä kerätä. Haastavaa oli myös datan tietoturvallinen käsittely ja palvelininfrastruktuurin suunnittelu. Tietoturva taattiin käyttämällä yleisiä suojauksen ja salauksen standardeja ja pelin kehitysvaiheessa on hyödynnetty SAMKissa valmiina olevaa infrastruktuuria. Asiakastietoja ei ohjelmaan tallenneta, ainoastaan asiakkaan tunniste vain fysioterapeutin tietämällä koodilla. 

RFH:n fysioterapeuttien Hannakaisa Mäkitalon ja Hanna Teerialhon mielestä Mokke-peli on kiinnostava lisä kuntoutukseen, kuten koko VR-maailma yleisestikin: “Pelinä jalkapallo nimenomaan oli hyvä ratkaisu tuttuuden vuoksi. Peliä voisi toteuttaa hyvin myös muissa lajeissa, kuten salibandyssa tai jääkiekossa. Olisikin hienoa, jos samassa simulaatiossa olisi mahdollista valita eri lajien välillä.” Simulaation isoin etu on tällä hetkellä se, että pelialuetta on helppo määritellä ja sitä voi pelata pienemmällä alueella esimerkiksi pyörätuoliasiakkaan kanssa tai isommalla alueella liikkuvan nuoren kanssa. Mäkitalon ja Teerialhon mielestä “Haastetta peliin saadaan helposti lisäämällä pallojen nopeutta ja sijaintia, jonne seuraava pallo menee.” Mokke-simulaatiossa on paljon potentiaalia ja jatkokehittämällä siitä voisi saada hyvän kaupallisen versionkin.  

Mokke-peli on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa (Erityisavustus varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja korkeakoulutuksen  erkostomaiseen kehittämiseen) hankkeessa Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa. Mokke-peli on saatavilla kaikille sen jatkokehittämisestä kiinnostuneille ottamalla yhteyttä taina.jyrakoski@samk.fi. 

Kirjoittajat: Taina Jyräkoski, Kari Marttila, Mikko Penttilä, Jani Lahti 

Lähteet: 

Honkanen, S., Korpi, H., Chichaeva, J., Holopainen, R., Sjögren, T. & Aartolahti, E. 2022. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden merkityksellisyys kuntoutuksessa. Julkaisussa Ilves, O., Korpi, H., Honkanen, S. & Aartolahti, E. (toim.) Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037517  

Marttila, K. 2023. Unityllä toteutetun VR-pelin etäohjauksen suunnittelu ja toteutus. SAMK opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303012925  

Merilampi, S., Heikkinen, M. 2022. Kokemuksia Whack-a-physio virtuaalitodellisuuspelistä kuntoutuksessa. Julkaisussa Merilampi, S. & Holappa, N. (toim.) Teknologia työkaverina – Yhteisiä kokemuksia hyvinvointi- ja terveysteknologioista Satakunta DigiHealth -ekosysteemissä. SAMK sarja B, Raportti 6/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039264  

Wong, K.P., Tse, M.M.Y. & Qin, J. 2022. Effectiveness of Virtual Reality-Based Interventions for Managing Chronic Pain on Pain Reduction, Anxiety, Depression and Mood: A Systematic Review. https://doi.org/10.3390/healthcare10102047  

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen

From new acquaintance to old partners in a heartbeat

Back in April 2019, Judith and Ragna were waiting at a hotel reception in Tampere. By the time we arrived in Pori it was like we would have known each other for a long time already. And yet it was only some weeks earlier that we got the first enquiry from HZ from two teachers who wanted to visit us under the Erasmus+ teacher mobility programme. HZ? A University of Applied Sciences in the Netherlands. Completely new to us, but of course we were happy to welcome a new partner.

During the visit we learned how very similar HZ and SAMK are when it comes to teaching philosophy, pedagogical methods, research interests, degree programmes, and even administratively, considering e.g., the size of the school or organizational form. Both schools represent higher education in rural areas focusing strongly on co-operation and development projects with the organizations in the area.

The plan was to pay back the visit, but then Covid19 forced us to find immediately new ways to co-operate. Tourism management students of HZ needed clients for their development project and since the owner of an adventure company suddenly had spare time in their hands, I interrupted their forest skiing trip and asked to co-operate with HZ students in spring 2020.

Mirthe Martinius and Jere Kuusinen

This autumn we finally had a chance to continue building even stronger relationship within tourism education. Mirthe visited SAMK and finally I had a chance to visit Vlissingen. In the meanwhile, our tourism student had done her exchange studies at HZ, and we also had incoming exchange students from HZ. But as I like to promote to our students especially partners, who I know well, I was so happy to finally visit HZ Café and shop myself, see student lounges and classrooms – and of course, students.

During my teacher exchange I joined Scrum-session with the second-year students and followed their presentations on cultural awareness. I gave lectures on seasonal employees, connection between salary and job satisfaction, and on Finnish culture based on Hofstede, Trompenaars and Lewis, as requested. And I must say I felt slightly intimidated to give a lecture on Dutch scholars – for the Dutch.

The highlight of my visit was when I saw genuine interest on students’ faces when I introduced SAMK as an exchange opportunity for them. One of my lectures was also joined by 14 prospective HZ students interested in tourism studies. They were hosted by study buddies, and they had lunch together during the day when they followed the regular schedule of tourism students. Hopefully prospective students of HZ will also be our prospective incoming exchange students!

Learning even better how same and yet different we as schools are, gave me lots of ideas. For example, in the Netherlands tourism studies follow the same profile in all schools, whereas in Finland, we have the flexibility to design our own curricula, even though tourism educators have a strong and active co-operation network. This provides a great opportunity for us to provide complementary studies for HZ tourism management students.

HZ main campus in Vlissingen

All great business stories start from a garage, and HZ has their very own Garage, where interdisciplinary teams of students make projects for organizations that have requested students to develop something for them. I also had a pleasure to visit the daily stand-up, which was scheduled exceptionally for the afternoon due to my visit. All in all, I could not have felt more welcomed with so many people being aware of my visit, having my own desk at the staff working area, being invited into daily conversations, and being accompanied by both tourism and sport management teams for a dinner.  

Since April 2019 when Judith and Ragna had the opportunity to stand on a (piece of) frozen sea, SAMK and HZ have also partnered in Skills4CMT-project together with some of our other national and international partners. I would like to encourage our colleagues in SAMK and HZ to look for co-operation opportunities in research and education, including student mobility, as I am sure there are many possibilities for us to discover how to #thinkfuture, and to ensure #itsyourfuture. 

Text: Heini Korvenkangas, Senior Lecturer

Article photo (top photo): Judith van Poppel and Ragna Brouwers visited the Yyteri beach in winter.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Matkailu, Matkakertomukset, Yleinen

Lehtorin mietteitä: Opiskelijoiden kanssa reissussa

Artikkelikuva: PXL

Haaveilin ja suunnittelin. Pohdin, että uskaltaisinko, ja että saisinko reissun onnistumaan. Koronavuosien jälkeen haluisin tarjota tutorryhmälleni uuden ja erilaisen oppimiskokemuksen.

Tilaisuus tarjoutui belgialaisen yhteistyökumppanin kautta. Kyseessä oli BIP eli Blended Intensive Programme, jonka kohokohtana oli intensiiviviikko Belgiassa Hasseltissa PXL ammattikorkeakoulun vieraana. Matkaan lähtivät minä ja opiskelijani eli matkailun kansainvälisen tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelijat.

Kuva: Jaana Ruoho

Hello World -nimiselle BIP-kurssille osallistui opiskelijoita Belgiasta (PXL), Kroatiasta (PAR) ja Suomesta (SAMK). Kurssilla kehitettiin uusi konsepti paikalliselle linnalle.

Olimme reissussa marras-joulukuun vaihteessa 2022. Joulupukki oli muistanut meitä herkuilla. Kuvassa SAMKin International Tourism Management -ohjelman opiskelija Heli Kulju tutkii kroatialaisen opiskelijan kanssa saalista.

Kuva: Jaana Ruoho

Intensiiviviikko tiiviillä ohjelmalla ja tavallisuudesta poikkeavalla pedagogisella lähestymistavalla virkisti ja antoi uutta potkua omaan työhön. Parasta oli vaihtelu omaan perustyöhön ja vertailukohdan saaminen omalle asiantuntijuudelle. Oli hienoa myös nähdä, miten omat opiskelijat pärjäsivät, osasivat ja oppivat.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistui. Tässä minä ja kollegat Kroatiasta.

Kuva: Sandra Di Marcantonio.

Opettajalle ja opiskelijoille BIP antoi mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä tiimissä, oppien taitoja, joita tarvitaan kansainvälisissä ja monikulttuurisissa opiskelu- ja työyhteisöissä.

Kuva: Sandra Di Marcantonio.

Erasmus+ lyhyt monimuotoliikkuvuuden BIP-kurssi tarkoittaa vähintään kolmen opintopisteen laajuista kurssia, jossa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen. BIP-kurssin järjestää kolme Erasmus+-ohjelmaan osallistuvaa korkeakoulua.

BIP on myös riittävän lyhyt, jolloin monella on siihen mahdollisuus elämäntilanteesta riippumatta. Opiskelijat pääsevät myös harjoittelemaan viikon mittaiseen vaihtoon liittyviä käytännön asioita. Yhdessä matkustaminen, majoittuminen ja tiivis työskentely vahvistavat ryhmähenkeä.

Minä matkustin yksin ja opiskelijat matkustivat omia reittejään.

Teksti: Jaana Ruoho, matkailuliiketoiminnan lehtori

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen

Project ChangeMakers visiting sTARTUp days 2022

ChangeMakers is a Central Baltic project, that was ignited by a challenge we all are aware of: societies and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. The ChangeMakers project works with these themes from March 2020 to November 2022. On the 24th-26th of August, a group of students, teachers and project partners took part in the most business-minded business festival in Tartu, Estonia – sTARTUp days 2022.

The project connected around 250 students, aged 14-17, from Finland (incl. Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Students were given real-life environmental challenges from local companies, and their mission was to create multicultural mini startups to solve these challenges. Challenges were related to circular economy, recycling and reducing additional waste of products or in production.

What would be a better way to close the project than visiting one of the most active startup cities in the Baltics!

Students started their festival experience on Wednesday with some side events. “A Drive To The Future” was a show of self-driving cars at Tasku Centre, continued by “Tartu Street Art Tour” and “Buildit Green Demo Day” – that was exactly something the students have been doing in ChangeMakers!

Seen at Buildit Green Demo Day: Company making product boxes out of textile waste by carding fibers. Katri Moisio
Students had time to tour around the beautiful city of Tartu. Jani Helenius

Thursday – the first official day of the event at the Sports Centre of the University of Tartu, offered very inspiring and thoughtful presentations, such as Mateja Sponza from Microsoft talking about “How to use AI – even if you don’t have a team of Data scientists”. Mateja went through Microsoft’s massive library of different artificial intelligence and machine learning tools.

The most exciting part of Thursday for entrepreneurs was the Pitching competition, where companies with ground-breaking ideas and products pitched to the jury in hopes of getting an investment.

In today’s world, multitasking is something that we are used to – at least having several things going on simultaneously. But are we seriously getting anything done? For that purpose, we entered some productivity masterclasses: “Control Your Time, Energy and Attention to Achieve Powerful Results” and “From High performance to Hyper performance”, where we gained some great new tools and ideas to build our everyday life, or even just our workday, differently to be more productive.

Friday, the last day of the event, did not leave us cold either. With great presentations on mental health, happiness, space technology and innovations, the teachers of our crew found “Data Monetization – Anarchy, Oligarchy or Democracy” and “To Build Fast You Need to Be Slow” the most inspiring. When a service we like to use is free, usually we, the users, are the product. However, globally there’s an abundance of rules and regulations surrounding data governance. We would obviously like to own our personal data, but that’s the product for major companies as we heard during the Data Monetization presentation.

Teachers, students and project members of the CB851 ChangeMakers – Start-ups for sustainable environment created by youngsters from Finland and Estonia, would like to thank Tartu for a great festival and hospitality – hopefully see you again next year!

Text: Ollipekka Kivin and Olena de Andres Gonzalez
Photos: Katrin Kaur, Katri Moisio and Jani Helenius

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat In English, Yleinen

Final events of the CBSmallPorts project in Riga, Latvia

The CBSmallPorts project, focused on developing small ports in the Central Baltic area, started just as the pandemic hit the world in 2020. COVID restrictions prevented face-to-face meetings from happening and therefore project partners from different countries were only able to meet in online meetings and workshops. Luckily, during the last few months of the project, the CBSmallPorts partners, including SAMK team, could have a few face-to-face workshops and participate in a few events and fairs. At last, the final conference and final partner meeting were held in in Riga, Latvia in August 2022 for the entire project partnership.

Travel to Riga, 24.08.2022

The SAMK team took an approximately one-hour flight from Helsinki to Riga in the afternoon on 24 August. When we arrived at the airport in Riga, we took taxis to our hotel Wellton Riverside Spa Hotel located in the city center. After a short rest we had a walk in the old town of Riga which was very close to the hotel.

View from the airplane in Helsinki, Finland.

The old town of Riga had a wonderful atmosphere with historical buildings. Most of us in the team were taking beautiful photos of the streets and buildings even though a few of us had already visited the place some years back. Our walk in the old town, which lasted for a few hours, ended with a great dinner. The it was time to head back to the hotel to rest and to prepare for the conference on the day after.

CBSmallPorts final conference, 25.08.2022

The venue for the final conference room was located on the top (8th) floor of the same hotel we stayed at. After having a good breakfast, we met our partners in the conference room at around 9:30 AM to have a coffee and start the conference at 10 AM.

It was very exciting to finally being able to meet the partners from Sweden, Latvia, and Estonia after having mostly online meetings for over two years. That reminded us how important it is to meet the coworkers or partners in person and how the work can proceed when meeting people face-to-face.

Final conference in Wellton Riverside SPA Hotel’s conference room in Riga, Latvia.

During the final conference, the presentations covered topics such as small port development, energy efficiency for boaters and small ports, and development of networks and cooperation. The small ports are part of the tourism industry – they are essential in providing services to boaters and other users. It was mentioned that one euro spent in the small port leads to four euros spent in other services. The CBSmallPorts project results were presented by SAMK’s Minna Keinänen-Toivola. Minna introduced one of the key results of the CBSmallPorts project, an online platform called Baltic Small Ports. In addition, as August 25 happened to be the annual Baltic Sea Day, it was a great opportunity to celebrate the Baltic Sea at the conference, as well.

Minna Keinänen-Toivola presenting CBSmallPorts project results.

The last partner meeting with a tour in small ports and old Riga, 26.08.2022

On Friday morning, SAMK team and project partners gathered in the meeting room for the last partner meeting of the project. It was time to sum up the results and have final discussions. Jussi Sutela from XAMK, one of the project partner organizations, attended the meeting online. At last, we took a group photo and ended the meeting with a wish to work with the same partners in future projects.

CBSmallPorts project partners’ group photo.

After the meeting, we took a bus to visit three small ports in Riga and to have a one-hour guided tour in the old town of Riga. We had the chance to hear the history and stories behind the old buildings. Riga and Latvia in general, have an interesting history and hearing them while visiting the place and taking photos, is a great experience.

Latvian small ports have had several investments made with EU-funding.
Guided sightseeing in the Old Town of Riga.

Finally, after a lunch in a restaurant with a beautiful view it was time to head to the airport and return to Finland. Overall, it was an amazing trip with the company of nice people, in a beautiful city with a wonderful atmosphere.

Text: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola
Photos: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola