Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ─ Opinnäytetyöprosessit 25 vuoden välein 

Tasan 25 vuotta kahden maisteritutkinnon välillä on pitkä aika yksilön elämässä. Opinnäyteprosesseistani löytyi jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jopa jotain sinistä.  

Uutta 

Nuorena maisteriopiskelijana tavoite oli saada tutkinto ja päästä töihin, kun 25 vuotta myöhemmin kolmen lapsen äitinä opiskelu oli henkilökohtainen tavoite. Opiskelu oli aiemmin hyvin erilaista, koska ei ollut työn ja muun elämän velvoitteita. Uutta oli suunnitella ajankäyttönsä tarkasti, jotta kaiken ehtii.  

Viralliset opinnäytetyöprosessit ovat muuttuneet paljon 25 vuodessa. Nykyään ohjeistus on yksityiskohtaista ja se löytyy netistä, kuten SAMKin ohjeet.  Kirjallisuutta ja muutakin tietoa on nykyään enemmän ja  helpommin saatavilla sähköisistä lähteistä. Opinnäytetöitä ei enää tulosteta ja laiteta mustiin nahkakansiin kultaisilla kirjaimilla kirjaston hyllyyn ”pölyttymään”. Työt ovat sähköisesti, pääosin vapaasti n.k. ”open access” periaatteen mukaisesti saatavilla. Oma työnikin löytyy ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisuiden Theseus-järjestelmästä .  

Tekoälyn käyttö on tullut opintojen ja opinnäytetyön teemoiksi parina viime vuotena. Tekoäly on hyvä apuväline tiedon etsintään ja esimerkiksi kielentarkastukseen, mutta muuten opinnäytetyö tulee mielestäni olla edelleen opiskelijan oman suunnittelun ja tekstin tuoton tulos. Opinnäytetyö on prosessi, jonka tulee ja joka vaikuttaa yksilön ajatteluun.  

YAMK-työssä opinnäytetyön osuus on kolmannes, joten sen merkitys oppimisessa korostui verrattuna maisteriopintojen rakenteeseen ennen Bologna-prosessia, joka allekirjoitettiin vuonna 1999. Aiemmin Suomen yliopistoissa tehtiin pääasiassa ”suoraan” maisteritutkintoja ilman kandivaiheen opintoja. Kansainvälisyys on tullut  osaksi suomalaista korkeakoulukenttää. Graduni tein aikanaan suomenkielisessä koulutusohjelmassa suomeksi, eikä olisi tullut mieleeni käyttää englantia. 25 vuotta myöhemmin kansainvälisen tutkijauran jälkeen opiskelu ja opinnäytetyö englanniksi oli luonteva valinta. Englanninkielinen opinnäytetyön levikki on myös laajempi kuin mitä suomenkielisen olisi. 

Myös juhlan hetket ovat muuttuneet, sillä 25 vuotta sitten ei ollut yhteistä valmistujaisjuhlaa maistereille tai en ainakaan muista sitä. SAMKissa järjestettiin juhlava valmistujaisjuhla, publiikki kesäkuussa 2025. Olen ollut töissä SAMKissa töissä vuodesta 2012, mutta osallistuin kyseiseen juhlaan ensimmäisen kerran oman valmistumiseni myötä.  

Vanhaa  

Vaikka opinnäytetyö olisi henkilökohtainen tavoite ja  ”omaa aikaa” siinä on aikakaudesta riippumatta samoja elementtejä. Varmasti jokainen, joka on tehnyt opinnäytetyötä tai muuta vaativaa kokonaisuutta tunnistaa yllättävän motivaationsa esimerkiksi siivoamiseen, kun pitäisi istua tietokoneen äärelle ja alkaa tekemään työnsä seuraavaa vaihetta. Opinnäytetyölle ei löydy koskaan aikaa, jos siihen ei panosta. Paras näkemäni ja noudattamani ohje YAMK-opinnäytetyölle on ollut ”Tee vaikka sinulla ei olisi aikaa”. Luomisen tuska ja vetkuttelu ovat sinällään luonteva osa oppimis- ja kirjoitusprosessia.  Aina toki opinnäytetyön tekemiseen ei ole motivaatiota tai innostusta ja silloin kannattaa tehdä jotakin muuta. Itselläni kirjoitusprosessia tukivat happihyppelyt, äänikirjat ja musiikki. Opinnäytetyön, joka innostaa aiheena ja esim. kytkeytyy omaan työhön motivoi ja tuo onnistumisen iloa. Ohjaajan merkitys on myös keskeinen, koska hän tukee ja neuvoo työn tekijää aina tarvittaessa. Tärkeää on muistaa, että opinnäytetyö on ”vain” opinnäytetyö, ei elämäntehtävä. 

Lainattua  

Opinnäytetyön tekemistä voi ja tulee rytmittää. Lehtori Anne Sankarin LinkedIn:ssä julkaisema vinkki Pomodoro-tekniikasta  oli loistava. Pomodoro-tekniikassa rytmitetään asioiden tekeminen 25 minuutin pätkiin ja 5 minuutin taukoihin. Todistetusti Pomodoro-tekniikan käyttö paransi keskittymistäni ja esimerkiksi esti sosiaalisen median vilkuilun. Kokonaisuudessaan sosiaalinen media kannattaa jättää opinnäytetyötä tehdessä vähemmälle, koska se passivoi ja häiritsee keskittymistä. 

Opinnäytetyöprosessia ei tarvitse käydä läpi yksin. Muodostimme opiskelukavereideni Minnan ja Anitan kanssa WhatsApp-ryhmän, jossa vaihdoimme ajatuksiamme opinnäytetöidemme tekemisestä. Viikoittaiset sunnuntai-illan verkkokokoukset vauhdittivat työtä, kun oli luvannut opiskelukavereille työnsä seuraavan vaiheen. Myös virallisesti opinnäytetyöesitykset kolme kertaa opponointikäytäntöineen prosessin aikana olivat hyödyllisiä. 

Sinistä 

Opinnäytetyöni aihepiirit, ympäristötiede ja kestävä liiketoiminta ovat hyvin erilaisia, mutta vesi eri näkökulmista yhdisti niitä. Gradun sain valmiiksi vuonna 2000 talousveden ja nyt vuonna 2025 YAMK-työni merilogistiikan teemoista.  Maisteritasoisen opinnäytetyön tekeminen 25 vuoden välein oli antoisa kokemus. Aikuisiällä opiskelu on tuonut itselleni uuden ”Oppimisen kevään”. Tarkoituksenani on jatkaa opintojani edelleen ”sinisten” teemojen parissa. 


Kolme tärkeintä vinkkiä opinnäytetyön tekemisiin 

  • Opinnäyte on prosessi, joten pilko ja aikatauluta kokonaisuus. Ole itsellesi jämäkkä, mutta armollinen. 
  • Lue ohjeet ja noudata niitä.  
  • Muodosta vertaistukiryhmä kanssaopiskelijoittesi kanssa ja tapaa säännöllisesti. 

Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.  

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola 

Kuva: Matilda Toivola 

Näin rakennetaan moniosaajatiimi – NEMO CEF -tutkimusprojektin opit

Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus on partnerina NEMO CEF -projektissa, jossa kehitetään kansallista merenkulun tiedonhallintajärjestelmää NEMOa. NEMO CEF:ssä tutkitaan NEMOn prosessin kehittymistä ennen ja jälkeen käyttöoton. Projektissa SAMKin osaajatiimi tutkii pilottitapauksia, kehittää kestävän kehityksen mittareita sekä toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa meriliikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa.

Projektit vaativat usein monipuolisia osaajia, jotka yhdessä muodostavat moniosaajatiimin – näin on myös NEMO CEF -projektissa. Projektin tiimi koostuu eri taustoista ja koulutuksista tulevista asiantuntijoista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutukseksi. Moniosaajatiimi muodostui samalla tavoin kuin missä tahansa ryhmädynamiikassa. Alussa tiimi kävi läpi tutustumisvaiheen, jossa tunnusteltiin ja arvioitiin tilannetta. Tätä seurasi jonkinasteinen koetteluvaihe, jossa rooleja ja tiimin sisäistä dynamiikkaa haettiin. Oli tärkeää, että tämän jälkeen siirryttiin nopeasti työstövaiheeseen, joka on keskeinen projektin toteutuksen kannalta.

NEMO CEF -projektin toteutuksessa ja tiimin muodostuksessa ollaan onnistuneesti ja vahvasti jo työstövaiheessa. Projektitiimi koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutuksessa. Tiimin koulutustaustat vaihtelevat AMK-tutkinnoista tohtorintutkintoihin ja dosentuuriin, mikä mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisen projektin eri osa-alueilla. Tiimin jäsenet tulevat alun perin eri puolilta Suomea ja maailmaa: Kuopiosta, Porista, Eurasta, Helsingistä, Uudestakaupungista ja Tanskan Roskildesta. Monimuotoisuus ja kemiat ovat projektissa kohdanneet hyvin, minkä pohjalta voi tehdä seuraavia havaintoja hyvän moniosaajatiimin rakentamisessa.

Rekrytointi on kriittinen vaihe moniosaajatiimin rakentamisessa. On tärkeää löytää osaajia, joilla on paitsi tarvittavaa asiantuntemusta, myös halua ja kykyä työskennellä osana monimuotoista tiimiä. Haasteellisinta on kuitenkin arvioida, miten osaajien kemiat kohtaavat käytännössä. Siksi rekrytointiprosessissa on hyvä painottaa teknisen osaamisen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Pehmeät taidot ovatkin avainasemassa, kun pyritään varmistamaan sujuva kommunikaatio, konfliktien rakentava ratkaisu ja yhteisen päämäärän saavuttaminen.

Moniosaajaprojektitiimin onnistumisen kannalta keskeistä on projektin tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja realistisia. NEMO CEF -projektin alussa oli tärkeä käyttää aikaa yhteisten päämäärien määrittämiseen ja varmistaa, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa projektin kokonaisuudessa. Selkeät vastuunjaot varmistavat, että osaamista hyödynnetään tehokkaasti. NEMO CEF -projekti on laaja kokonaisuus ja kestää kesäkuuhun 2026. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuusalueitaan, mutta myös oppia uutta. Yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus ja arvostus, jotka mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen ja jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksien hyödyntämisen.

Toimiva viestintä on jokaisen projektin selkäranka, mutta erityisesti moniosaajatiimeissä sen merkitys korostuu. Selkeä ja avoin kommunikaatiokulttuuri auttaa tiimin jäseniä jakamaan tietoa, ideoimaan yhdessä ja ratkaisemaan haasteita tehokkaasti. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea, että hänen panoksensa on arvokas ja että häntä kuunnellaan. Minna Keinänen-Toivola toimii NEMO CEF:ssa projektipäällikkönä ja ollut projektissa mukana hakuvaiheesta saakka. 

– NEMO CEF:ssä olemme enemmän kuin osiemme summa. Moniosaajatiimissä kaikkien näkökulmat huomioidaan. On erittäin tärkeää, että asioista ollaan myös eri mieltä ja niistä keskustellaan avoimesti rakentavassa hengessä, hän toteaa.

Projektin henkilöresurssimonimuotoisuus on iso rikkaus; oppimista ja osaamisen jakamista tapahtuu kaiken aikaa.

– Monitaustainen osaaminen eri tehtävistä ja eri työelämän rankingeista, sekä avoin toisen ihmisen ymmärtämiseen pyrkivä ryhmäasenne luo koheesiota. Jokaisella tiimiin kuuluvalla on ns. tutkijanvapauden lisäksi velvollisuus: kunnioittaa toista ja arvostaa, sillä ihmisten välisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee viestinnästä. Se on kaiken perusta, kuunnella ja tulla kuulluksi. On ollut upeaa huomata monen vuoden laivakokemuksen jälkeen, että maatyöpaikoissakin voi kokea vähän samankaltaista me -henkeä kun parhaimmillaan laivalla, pienessä porukassa, tietyllä tavalla eristyksissä muista. Eroakin silti on, pitkän päivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan, sanoo NEMO CEF:n tutkija Mika Lindfors.

Projektin aikana rakentuva moniosaajatiimi on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei välttämättä enää ikinä muodostu samassa kokoonpanossa. Projektin päätyttyä tiimin jäsenet usein jatkavat työskentelyään eri projekteissa ja rooleissa. Tavoitteena ja toivottavaa onkin, että yhteinen kohtaamisen aika on tuloksekasta sekä täynnä ihmisenä kehittymistä ja työn iloa. NEMO CEF:ssä moniosaajatiimi on rakentunut luontevasti ja töitä tehdään yhdessä innolla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Tiimin innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avaimia sekä tuloksellisuuteen että työssä viihtymiseen, toteaa tutkija Kati Renholm.

Kirjoittajat: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm ja Mika Lindfors

Kirjoittajat työskentelevät SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen NEMO CEF -projektissa tutkijoina eri tehtävissä.

Kuva: Heikki Koivisto