TEKSTI: Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon (vuosikurssi 2017) opiskelijat | PHOTO by rawpixel.com from Pexels
Vanhustyön ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat järjestivät osana projektiopintojaan vanhustyön asiantuntijoille, opiskelijoille ja kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille suunnatun Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivän marraskuussa 2019. Teemana oli vanhustyö muutoksessa.
Satakunnan sote-valmistelujen hankepäällikkö Mari Niemi aloitti tilannekatsauksella sote-uudistukseen. Niemi totesi, että oikeammin on kysymys maakuntauudistuksesta, johon liittyy soten lisäksi paljon muutakin. Maakuntauudistus edellyttää laajaa toimintakulttuurin muutosta työkentällä. Vanhustyön näkökulmasta kehittämisen kohteena ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, keskitetyn palveluohjausmallin kehittäminen sekä kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen.
Vs vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Mäkilä kertoi vanhustenhuollon nykytilasta Porissa. Vanhustenhuolto on vielä hyvin laitosvaltaista ja tavoitteena onkin siirtää painopiste kotona asumisen tukemiseen. Uusina kotona asumista tukevina kehittämiskohteina ovat kotihoidon asiakkaiden ravitsemushoidon tehostaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan keinoilla. Myös gerontologinen sosiaalityö on saanut lisää resursseja.
Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström ja sairaanhoitaja Suvi Hakala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä kertoivat Mun Klinikka -etädiagnosointi -pilotista. Mun Klinikka on sähköinen keskustelukanava, jossa asiakas saa neuvoja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisen aloitteesta voidaan avata myös videopuhelu. Mun Klinikka toimii vaihtoehtona soittamiselle tai käynnille terveyskeskuksessa.
Hovikodin toimitusjohtaja Jussi Peltonen esitteli ikäihmisten päivätoiminta Singaporessa.
Peltonen kertoi Suomen ja Singaporen välisistä eroista vanhustenhuollossa sekä näkemyksiään Suomen vanhustenhuollon vahvuuksista. Peltosen mielestä maailmalle voisi viedä enemmänkin suomalaista vanhustenhuollon osaamista. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi tutkimustiedon, erityisesti dementian ja muistisairauksien osalta, Green Care eli luonnon hyödyntämisen hoivassa ja yksittäiset vanhustenhuoltoon ja hoivaan kehitetyt tuotteet. Lisäksi Peltonen painotti, että kaikki toiminta vanhustenhuollossa tulisi olla tavoitteellista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.
THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen puhui ikäihmisten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta. Kärkkäinen korosti, että mielenterveyden sairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Merkittävä tekijä sekä ennaltaehkäisyssä että hoidon tukena on tekeminen ja toiminta. Ikääntyneillä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on samaa luokkaa kuin muissakin ikäryhmissä, mutta fyysisiä sairauksia on enemmän ja nämä voivat laukaista oireita tai aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Tärkeää on sairauksien diagnosointi ja tämän pohjalta luotu hoitosuunnitelma, jossa keskitytään vaikuttaviin hoitomuotoihin. Merkityksellistä on potilaan sitouttaminen hoitoon.
Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivä järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se keräsi paikalle runsaan joukon kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös järjestävän opiskelijaryhmän kehittämistöistä tehdyt värikkäät posterit sekä sponsorien esittelypöydät
Ryhmämme toivoo, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessakin seuraavien opiskelijoiden toimesta. Kiitämme kaikkia seminaaripäivään osallistuneita ja tilaisuuden mahdollistaneita yhteistyötahoja.
Valoa Vanhustyön muutokseen!