Tekijä: Inna Saarinen

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat In English, Matkakertomukset - Travel stories

Business travelling in Germany: European-wide cooperation on weather extremes

The coronavirus pandemic stopped business travelling in international projects for over one and half years. In international projects, the face-to-face meetings and events are critical in ensuring work progress in good cooperation.

My first international business trip during the COVID-19 times headed to the COST DAMOCLES Annual Assembly, in Leipzig, Germany. In COST DAMOCLES, European researchers cooperate in the field of compound events of weather extremes with the aim of minimizing the risks of these events (https://damocles.compoundevents.org/). The trip, the DAMOCLES meeting and Leipzig as a city, turned out to be colourful.

Long way to Leipzig

DAMOCLES Chair of the Action Jakob Zscheischler asked the core group members around midsummer 2021, if we had the willingness and the possibility to participate a face-to-face meeting in Leipzig in later in the autumn. I answered, “yes, if needed”. At the end of August, I received a confirmation that the DAMOCLES meetings will be organized during the last week of October 2021. Before making practical travel arrangements, I had to ask for a risk assessment and travelling permit from SAMK. Luckily, the COVID-19 situation was ok in Germany, so I got the permission to do travel arrangements, with a cancellation option, of course.

Minna Keinänen-Toivola poseeraa läihkuvssa suojamaski naamalla.

Due to the long pause in travelling, I needed to start with the basics – how is business travelling done actually…? I must arrange travelling to and from the airport in Finland, flights, hotel(s), and local travelling at the destination. The travel arrangements, which have been simple things earlier, needed a lot of extra thinking. Luckily, the COVID-19 vaccination passport was launched in Finland perfectly 1.5 weeks before my trip.

Travelling to Leipzig was not the easiest process, as the connections were not the smoothest. I had to travel to the airport hotel in Helsinki-Vantaa already on Saturday, as there was no Sunday morning connection to reach my flight at 1 pm. I had to fill in an electronic COVID-19 vaccination form and a vaccination passport to the airline company before I was able to do the check-in for my flight. In the plane, masks were obligatory, as well as at the airports in Germany. Travelling went smoothly, and when I got up from the escalator at the Leipzig main train station, I already saw the lights of my hotel.

Meeting face-to-face

The Satakunta University of Applied Sciences joined COST DAMOCLES with the Baltic Sea Region flood control project “NOAH” (BSR NOAH: https://sub.samk.fi/noah/). The key theme from the very beginning has been the engagement of stakeholders. In DAMOCLES, there is a work package on the topic, WG2 stakeholder communication and involvement. The leader of WG2 changed in 2021, and I started to lead the work. The Leipzig meeting was the first in my new position.

Recently, matters in the work group WG2 have been handled and discussed in emails and online meetings. The meetings in Leipzig started on Monday with a core group discussion on: ”What is the current project status?”. The DAMOCLES Annual Assembly was held on Tuesday and Wednesday with about 50 participants. The Annual Assembly consisted of several presentations, tasks related to work packages, discussion on upcoming funding possibilities and planning of the project’s last activities and responsibilities.

Ihmisiä istuu pöydän ympärillä kokoustamassa.
Kuusi ihmistä istuu kokoustamassa pöydän ympärillä.
Yleiskuva konferenssista. Ihmiset istuvat pöytien äärellä. Taustalla PowePointesitys.
The meetings were not just about scientific success cases and planning, but also about meeting people face to face. We had a lot of discussion on COVID-19, how students have been handling the situation, how long each expert has done distance work, what is the vaccination situation and how people are reacting to the pandemic. A lively discussion fulfilled the coffee, lunch and dinner breaks. I got to enjoy a vegan lunch twice during the meetings.

Culture in a colourful city

Business travelling is work from morning to evening: first you travel to the meeting venue, then you have a full day meeting, then you take your computer to the hotel and find the official dinner restaurant to eat the dinner during while it is nearly bedtime in Finland. Luckily, the meeting dinner in Leipzig was a cultural experience. It was in the Auerbachs Keller restaurant, which was Goethe’s favourite bar in 1765-1768.

I had some time to explore the city on my way to the meeting venue, and had also about five hours free time during my trip. I did a two-hour visit to the Leipzig Zoo on Monday in sunny weather. The most interesting place was a huge dome, which had tropical climate and various plants. On Wednesday, before leaving to the airport hotel in Leipzig, I visited Johan Sebastian Bach’s workplace, the St. Thomas church (Thomaskirche). The church is home of the St. Thomas choir (Thomanerchor), which has started operations in year 1212. I also visited the famous art museum Museum der bildenden Künste, which has master pieces from many centuries, but also a few contemporary art pieces.

Kasvihuoneessa erilaisia viherkasveja.
Johan Sebastian Bachin patsas ja taustalla museo.
Edessä tooga-asuinen naispatsas taustalla fesko, jossa kuvattuna ihmisiä maan päällä ja helvetti maan alla.

The sun was rising as my flight from Leipzig to Munich was landing on Thursday morning. My thoughts were on the song ”The world is beautiful”, versioned by the Rauma-origin baritone Aarne Peltonen and pianist Iiro Rantalainen. The lyrics say ”The World is beautiful and a good place to live for a person who has time and space for dreams and freedom of mind”. The COVID-19 situation is not over globally, but in that moment, I saw a ray of hope on the recovery of international cooperation during these uncertain times.

Kuva pilvien yläpuolelta. Alla pilviä taustalla horisontti.

Minna M. Keinänen-Toivola, Faculty of Logistics and Maritime Technology, Maritime Logistics Research Center

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Matkakertomukset - Travel stories, Suomenkieliset

Työmatkalla Saksassa: Euroopan laajuista yhteistyötä sään ääri-ilmiöissä

Koronapandemia katkaisi työmatkat kansainvälisissä projekteissa yli puoleksitoista vuodeksi. Kansainvälissä projekteissa kasvotusten pidettävät kokoukset ja tapahtumat ovat keskeisiä, jotta työt etenevät hyvässä yhteisymmärryksessä.

Ensimmäinen ulkomaan työmatkani suuntautui korona-aikana COST DAMOCLES -vuosikokoukseen Leipzigiin, Saksaan. COST DAMOCLES:ssa tehdään Euroopan laajuista tutkimusyhteistyötä sään ääri-ilmiöiden yhteisvaikutusten ja riskien minimoinnin parissa (https://damocles.compoundevents.org/). Matka, DAMOCLES-kokous ja Leipzig kaupunkina osoittautuivat värikkäiksi.

Pitkä matka Leipzigiin

DAMOCLESin vetäjä Jakob Zscheischler tiedusteli ydinryhmäläisiltä juhannuksen aikaan 2021, onko meillä halukkuutta ja mahdollisuutta kokoustaa kasvotusten Leipzigissä syksyllä 2021. Vastasin ”kyllä tarvittaessa”. Elokuun lopulla varmistui, että DAMOCLES:n kokoukset järjestetään lokakuun viimeisellä viikolla. Matkajärjestelyjen alkajaisiksi SAMKissa piti pyytää riskienarviointia ja matkustuslupaa. Koronatilanne oli Saksassa ok ja sain luvan matkajärjestelyihin, huomioiden peruutusmahdollisuudet.

Matkajärjestelyt aloitin miettimällä, miten työmatka tehdään…tulee hoitaa meno- ja paluu lentokentälle, lennot, hotelli(t) ja paikallismatkat kohteessa. Matkajärjestelyt, jotka ovat olleet aiemmin perusasioita, vaativat paljon ylimääräistä pohdintaa. Koronapassi tuli sopivasti Suomessa voimaan 1,5 viikkoa ennen matkaa.

Leipzigiin matkustaminen ei ollut yksinkertaista, koska kulkuyhteydet eivät olleet sujuvimmasta päästä. Jouduin matkustamaan jo lauantaina lentokenttähotelliin Helsinki-Vantaalle, koska sunnuntaina ei ollut aamusta yhteyttä, jolla olisin ehtinyt iltapäivä yhden maissa lähteneelle lennolle. Ennen kuin sain kirjauduttua lennolle, piti täyttää lentoyhtiön sähköinen lomake tietoineen koronarokotuksista ja koronapassista. Lennolla oli maskipakko, kuten Saksan lentokentillä. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia ja noustessani Leipzigin päärautatieaseman liukuportaista näin heti hotellini valot.

Kokoustamista kasvotusten

Satakunnan ammattikorkeakoulu liittyi COST DAMOCLESiin Itämeren alueen NOAH-tulvahallintaprojektin myötä 2018 (Interreg Baltic Sea Region NOAH https://sub.samk.fi/projects/noah/). Keskeisenä teemana on alusta saakka ollut yhteistyö sidosryhmien kanssa. DAMOCLES:ssa on kokonainen työpaketti WG2 sidosryhmien kanssa viestimiseen ja sitouttamiseen. Työpaketti WG2 vetäjä vaihtui vuoden 2021 alusta, kun aloin vetämään työpakettia. Leipzigin kokous oli ensimmäinen uudessa tehtävässäni.

Työpaketti WG2:sta oli hoidettu sähköpostitse ja nettikokouksessa. Leipzigissä kokoukset aloitettiin maanantaina ydinryhmän kokouksella keskustelemalla ”missä projektissa mennään”. Tiistaina ja keskiviikkona pidettiin DAMOCLESin vuosikokous, johon osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Vuosikokouksessa oli lukuisia esitelmiä, työpakettityöskentelyä, puhuttiin jatkorahoitusmahdollisuuksista ja suunniteltiin projektin viimeisen vuoden tehtäviä ja vastuita.

Keskeistä kokouksissa tieteellisten saavutusten ja suunnitelmien lisäksi oli ihmisten kohtaaminen kasvotusten. Koronasta vaihdettiin näkemyksiä, miten opiskelijat ovat pärjänneet, miten pitkään kukin on tehnyt etätöitä, mikä on rokotustilanne ja miten ihmiset suhtautuvat pandemiaan. Eläväinen puheensorina täytti kahvi-, lounas- ja illallishetket. Söinpä ensimmäistä kertaa vegaanisen kokouslounaankin kaksi kertaa.

Kulttuuria värikkäässä kaupungissa

Työmatkat ovat aina työtä aamusta iltaan, ensin matkustat kokouspaikalle, osallistut koko päivän kokoukseen, viet tietokoneesi hotellille ja etsit illallispaikan syödäksesi illallisen puoli yhdeksän uutisten aikaan. Leipzigissä tiistain kokousillallinen oli kulttuurielämys jo itsessään. Illallinen oli Auerbachs Keller -ravintolassa, joka oli Goethen kantapaikka vuosina 1765-1768.

Leipzigissä ehdin havainnoida kaupunkia matkalla kokoukseen ja illallisille. Lisäksi minulla oli kaikkiaan viitisen tuntia vapaata aikaa. Maanantaina tein parin tunnin vierailun Leipzigin eläintarhaan aurinkoisessa säässä. Mielenkiintoisin paikka oli valtava kupoli, jossa oli trooppinen ilmasto monipuolisine kasveineen. Keskiviikkona kokouksien loputtua ennen lähtöä lentokenttähotellille kävin tutustumassa Johan Sebastian Bachin työpaikkaan Tuomaankirkkoon (Thomaskirche). Kirkossa on Thomaskirchen kuoro, Thomanerchor, joka on perustettu vuonna 1212. Kävin myös kuuluisassa Museum der bildenden Künste -taidemuseossa, jossa oli mestariteoksia satojen vuosien takaa kuten myös muutamia nykytaiteen teoksia.

Aurinko nousi torstaiaamuna, kun lentoni Leipzigistä laskeutui Müncheniin. Mieleeni tuli raumalaislähtöisen baritonin Aarne Peltosen ja pianisti Iiro Rantalaisen versio ”Maailma on kaunis” -laulusta, jossa lauletaan ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus”. Tilanne maailmalla ei koronan suhteen ei ole vielä läheskään ohi, mutta siinä hetkessä heräsi toivo kansainvälisen yhteistyön elpymisestä ja monipuolistumisesta näinä poikkeuksellisina aikoina.

Minna M. Keinänen-Toivola, Logistiikka- ja meriteknologian osaamisalue, Merilogistiikan tutkimuskeskus 

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, In EnglishAvainsanat , ,

CBSmallports project: energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic region

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has worked on various projects in the Baltic Sea region in order to make this area more climate friendly and also to make boating and sailing more eco-friendly.

SAMK is leading CBSmallPorts project at the moment, with the intention of focusing on energy efficiency of the small ports of Central Baltic (CB) area. This project is making new energy efficiency investments in the small ports of Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Altogether, CBSmallPorts project has been making investments in 15 small ports in Finland, Sweden and Estonia.

The project’s investments have been divided into 6 periods starting from March 2020 and it is scheduled to be done until November 2022 which is the final reporting deadline of the project.

New installed concrete pontoon guest pier in Airisto Marina. Teemu Heikkinen.

CBSmallPorts approach to energy efficiency

CBSmallPorts is making investments in the small ports of the Central Baltic Sea region to improve energy supply to be used efficiently by boaters and small ports owners and it aims to improve energy efficiency by using green technologies which lead to less CO2 emissions.

One of the main fixed costs of the small ports is electricity. Therefore, managing the efficient use of electricity has been the CBSmallPorts project’s center of focus. In order to approach energy efficiency management, the project has done many climate-friendly investments to produce eco-friendly energy such as installing solar panels and to save energy by making different investments such as installing LED lightings in the small ports and there are many environmentally friendly investments still ongoing.

What investments have been done?

Generally, there has been a variety of energy efficiency investments in different small ports in the CB area depending on the ports’ atmosphere and their needs.

Making new piers in some small ports including Dirhami located in Estonia, is a part of CBSmallPorts investments. The idea is that by installing solar panels in the mentioned port, a part of the needed electricity used in the piers will be provided in more energy efficient and sustainable ways.

As it is mentioned, to improve energy efficiency and save energy, the project has provided some small ports with LED light stands, solar light systems, cost effective lighting and smart lighting. Also, the installation process is still ongoing in other small ports which need the mentioned investments.

CBSmallPorts has made major renovations in a few small ports including renovations of two saunas in Seili small port located in municipality of Pargas, Finland. The project’s team has replaced the old wood burning stoves with new and more energy efficient electric ones and one of the saunas has received major renovation where also the walls and the floors were renovated in order to decrease the energy losses. Also, the wastewater of the sauna is now treated in proper wastewater purification plant.

Renovated sauna in Seili small port. Teemu Heikkinen.

To mention the main investments made by CBSmallPorts project in different small ports which are either completely done or they will be completed during the project, LED light stands have been installed in Lennusadam, Estonia, a wind generator in Lõunaranna small port, Estonia, new heat pump based heating system in Kalev yacht club small port, Estonia ongoing installation of solar panels in Roograhu, Estonia, ongoing installation of smart lighting for harbor facilities in Kärdla, Orjaku and Sõru Marinas located in Estonia, walking decks at piers (iron frames / wooden deck maintenance, recast surface of one pier) in Bläse Kalkbruk small port, Sweden, solar energy and lighting as well as water system in Klacksörarna, Sweden, modernized power line and transferred line from air to the underground and to sea bottom across a bay in Keihässalmi small port, Finland, installation of piers and ongoing installation of solar panels in Airisto Marina, Finland, solar power plant and LED lighting services in Sapokka, Kotka, Finland and guest harbor area LED lighting in Tervasaari, Finland.

Part of the renewed walking decks in Bläse Kalkbruk. Leif Ortman.
Service stands installed in Lennusadam, Estonia. Lauri Väinsalu.

Overall, as a summary of what small ports CBSmallPorts project has been working on, the project is investing in 15 different small ports which some of the investments are still ongoing. The small ports are:

• Seili located in Turku, Finland. The investments are complete.
• Airisto located in Turku, Finland. The investments are ongoing.
• Sapokka, Keihässalmi and Tervasaari, all located in South-Eastern Finland. The investments are ongoing.
• Bläse Kalkbruk located in Gotland, Sweden. The investments are complete.
• Klacksörarna located in Söderhamn, Sweden. The investments are ongoing.
• Dirhami, Lennusadam, Lounaranna, Roograhu, Kalev all located in Estonia. The investments are ongoing.
• Kärdla, Orjaku and Soru, all located in Hiiumaa, Estonia. The investments are ongoing.

New ways of cooperating during the pandemic

CBSmallPorts’ project partners were supposed to share their knowledge and experiences during the process of energy efficiency investments and marketing. They had planned to involve each other in planning, decision makings, investments, installations and basically the whole process.

Due to the Covid-19 and the restrictions, this idea was not realized, and the partners were not able to have enough physical meetings and interactions. Also, it caused some delays in component deliveries of e.g., semiconductor components that are used in PV systems i.e., in solar panels. So, the team had to adapt to the new ways of cooperation to advance the investments of the project.

All partners in CBSmallPorts did their best in using online tools to communicate and advance the project and investments. In order to develop the project, they used new ways and gained new skills and experiences which will be useful in the future.

Report on investments

To have a better picture of the investments of the project, CBSmallPorts team has gathered the detail of all the investments and practical works done implementing them to a separate document which will be published during the autumn 2021. The document will be a report on practical work done within investing small ports and best practices for energy efficiency for small ports with investments (technical specifications, tendering, new technologies to use). Through the report, port developers can get a good idea of what kind of investments were done in different small ports, how the procedures went and what were the costs. The report will also present some lessons learned during the investment process.

Text: Sina Khabbazi, Teemu Heikkinen, Hanna Rissanen, Alberto Lanzanova

Read more
Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Opiskelijat - Students, Suomenkieliset

Samkilaiset työskentelevät Itämeren hyväksi

Itämeripäivää vietettiin tänäkin vuonna elokuun viimeisenä torstaina. Itämeripäivä on John Nurmisen säätiön perustama juhlapäivä, jonka tavoitteena on iloita yhdessä meremme kulttuurista ja luonnosta, lisätä tietoisuutta ja kannustaa tekoihin Itämeren hyväksi. SAMK juhlisti Itämerta koko elokuun ajan Merilogistiikan tutkimuskeskuksen nettisivustolla, jossa julkaistiin juhlapäivään liittyvä artikkelisarja. Samkilaiset uurastavat Itämeren hyväksi ympäri vuoden; tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään muun muassa merellisen matkailun ja ympäristöystävällisten satamien parissa. Myös opiskelijat osallistuvat talkoisiin, kun esimerkiksi merenkulkualan laivaharjoittelussa perehdytään käytännössä alati tiukentuviin ympäristömääräyksiin. 

Itämeripäivänä koko Suomi täyttyy monenlaisista tapahtumista, joita tänä vuonna olivat muun muassa avoimet satamat, erilaiset näyttelyt, merelliset menut, pelastustoimen meritoimintaharjoitukset sekä virtuaalitapahtumat.

SAMK kotimeremme asioiden äärellä 

SAMKin sijainti Selkämeren rannikolla antaa mahtavan mahdollisuuden tutkia Itämerta, tehdä konkreettisia tekoja ja näin olla vaikuttamassa kotimeremme asioihin. Tulevaisuuden osaajien kouluttamisen lisäksi SAMK on ollut liikkeellepanijana tai yhteistyökumppanina monissa merellisissä hankkeissa, joista tässä lueteltuna vain muutamia poimintoja. 

Erasmus+ kansainväliset kumppanuushankkeet tähtäävät korkeakouluopetuksen uudistamiseen. Erasmus+ Skills4CMT –hankkeen tarkoituksena on kehittää matkailukoulutuksen laatua ja digitalisaatiota. Hankkeen tuloksena luodaan eurooppalainen ammattiprofiili vesistömatkailussa tarvittavalle osaamiselle ja yhteinen opetussuunnitelma. Toinen Erasmus+ hanke, jossa SAMK on mukana, on Erasmus+ Green Ship. Hankkeen tavoitteena on mennä kohti laivojen nollapäästöjä muun muassa polttoaineen kulutusta vähentämällä. Projekti luo EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi johtonuoria, kuten aluksien energian käytön tarkkailu, käytettyjen menetelmien tehokkuuden arviointi ja päästövähentämiseen liittyen standardisoidun koulutusohjelman kehittäminen aluksien miehistölle. 

CBSmallPorts, PortMate ja Efficient Flow -hankkeet keskisellä Itämerellä toimivat sekä merkittävän kansainvälisen logistiikan että pienvenesatamien parissa. CBSmallPorts –projekti kerää olemassa olevan, ajankohtaisen tiedon ja resurssit yhteiseen alustaan, helposti saataville. Pääteemana on energiaviisas ja ympäristöystävällinen pienvenesatamien vapaa-ajankäyttö. PortMate-hankkeen tavoitteena olivat turvalliset ja resursseiltaan optimoidut piensatamat Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Projektin sivustolla on esimerkiksi videoita turvalliseen lähestymiseen veneellä eri pienvenesatamakohteissa. SAMK oli myös mukana Efficient Flow –yhteistyöprojektissa kehittämässä uutta ICT-applikaatiota satamien toimintojen edistämiseksi. Tavoitteena oli parantaa logistiikkaa tehostamalla materiaali- ja matkustajavirtoja. Projektissa kehitetty Rauman ja Gävlen satamien Port Activity –sovellus on levinnyt jo 14 suomalaiseen satamaan ja on marraskuussa pidettävän, vuoden 2021 Seatrade Awardsin finalisti. 

Tutustu Merilogistiikan projekteihin

Kirjoittajasta 

Emilia Alajärvi on 26-vuotias kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Teknologiateollisuus ry:n MyTech-lähettiläs. Emilia kirjoitti menneen kesän aikana ohjatun työharjoittelun osana Itämeripäivä-teemaisen neljäosaisen artikkelisarjan. Emilian työharjoittelu jatkuu seuraavaksi marraskuussa Raumalla Merenkulun koulutuksen 140-vuotisjuhlan yhteydessä järjestettävän Meriverkostopäivä & Merimessut -tapahtuman avustustehtävissä.

– Harjoittelu on ollut haastava, mutta mahtava mahdollisuus päästä kokeilemaan hyppyä ammattilaisen saappaisiin. Olen saanut syventää Itämeri-tietoisuuttani ja löytänyt uutta näkökulmaa. Ennen yhdistin Itämeren tilaan ensimmäisenä mökkiläisten tiskivedet ja rehevöitymisen. Nyt kuitenkin olen oppinut hurjan paljon toimista, joita ammattilaiset tekevät lisätäkseen meremme hyvinvointia. Lisäksi olen saanut olla omalta osaltani lisäämässä tietoutta aiheesta, Emilia kuvailee. 

Vapaa-ajallaan Emilia leikkii 5-vuotiaan tytön kanssa, käy pitkillä lenkeillä koirien takia ja remontoi rintamamiestaloa.

Teksti: Emilia Alajärvi, SAMK-opiskelija
Kuvat: Emilia Alajärvi, SAMK-opiskelija

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen - General

Green sailing in the Baltic Sea ─
The environmental-friendly collaboration of the CBSmallPorts project and S/Y Fuga

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has been taking environmentally friendly actions in the Central Baltic region by leading several national and international projects over the past few years.

CBSmallPorts is an international project started in June 2020 and led by SAMK with the focus on energy efficiency in the small ports of Central Baltic region as well as marketing activities. The project works on improving energy supply and its efficient use by boaters and small port users in the CB area.

In May 2021, CBSmallPorts started a social media campaign, collaborating with Sailing Fuga. Within this campaign, Sailing Fuga had a sailing trip to the small ports around the Baltic Sea region including selected small ports located in Finland, Estonia, Latvia and Sweden which was split in two parts. In general, the objective of this campaign was to raise awareness on the Central Baltic Sea, energy efficiency and environmentally friendly sailing as well as spreading a survey about energy efficiency of the small ports.

Teemu Heikkinen from CBSmallPorts team meeting with Pellervo Kunnaala from Sailing Fuga

Sailing Fuga collaboration

Sailing Fuga based in Rauma, aims to raise awareness on the Baltic Sea and show a different way of sailing. Sailing Fuga’s team had participated in different projects using environmentally friendly equipment and new sustainable technologies to make sailing safer and eco-friendlier.

In this collaboration project, Sailing Fuga’s main goal was to promote the small ports of CB area by exploring this region and taking pictures and videos for the social media campaign (Facebook, Instagram and YouTube) while sailing with energy efficient equipment to show a different way of sailing. Also, they had a live stream of their sailing adventure on their YouTube channel during the whole journey which gave them the possibility to show their route, share their thoughts on the journey, and to show how to tie the knots, etc.

During the trip, both Sailing Fuga and CBSmalPorts team shared the sailing adventure by posting pictures and videos of CB area and small ports on social media through the whole journey.

Sailing Fuga in Rauma preparing for the journey

The other goal of this collaboration was for Sailing Fuga to spread information about a survey regarding energy efficient services for boaters and small ports owners as well as energy efficient investments in the small ports.

Basically, Sailing Fuga distributed the survey which is still ongoing, and the team also handed out business cards about the project to the small ports’ owners during the journey. The business cards included a description of the project and a link to the survey.

The CBSmallPorts team is collecting data from the small ports and after analyzing the survey the results will be published in a report during the autumn 2022.

Equipment and sponsors

Sailing Fuga had a lot of energy efficient equipment onboard. They had two separate solar power systems including 240Wp panel as well as two 280Wp panels installed for the expedition, so 800Wp solar power in total. They equipped their boat with a UP400 hydrogen generator backup power source and their main engine was the final backup for all the electrical equipment onboard. At last, they equipped the boat with a 700Ah battery bank which was powered by the power generating equipment.

They installed a measuring device powered by Finnish Meteorological Institute (FMI) in order to measure air and the sea’s temperature 24/7 and to automatically send the data based on their locations to FMI.

Overall, Sailing Fuga was provided with a variety of equipment from different energy supplier companies as sponsors. These companies provided Sailing Fuga’s team with the hydrogen generator backup power source, solar panel, battery bank and other environmentally friendly equipment which made their journey eco-friendlier.

Mikko Puolitaival (front) and Pellervo Kunnaala (back, Captain) from Sailing Fuga’s team

The trip

After planning the route and installing the energy efficient equipment onboard, Sailing Fuga started exploring Baltic Sea and the small ports. Sailing Fuga had a two-part sailing trip to the small ports of the CB area. Within each trip, they explored different small ports of the region and returned to Rauma.

Sailing Fuga, sailing from Hanko to Barösund

The first part of the journey was during May 2021 starting from one of the small ports of Rauma. During this trip, Sailing Fuga explored throughout the coast of Southern Finland, Estonia, Latvia, Bornholm (Denmark), Southern Sweden and Åland Islands.

The second part was during the first half of August 2021. During the second trip, they explored the northern parts of the Baltic Sea. As the last destination of the trip, Sailing Fuga visited the small port of Gävle in Sweden and they familiarized with the port and the energy efficient investments which some of them had been made through PortMate project (another Central Baltic project before CBSmallPorts). After visiting Gävle, Sailing Fuga returned to Rauma across the southern part of the Gulf of Bothnia.

Within the exploration of the Central Baltic Sea, Sailing Fuga had to make changes to their plans due to the Covid-19. While visiting small ports of Sweden and Denmark, they were not allowed to get off the boat and get to the shores, so they had to end up rushing and return to Rauma earlier. Also, they had planned to visit southernmost part of the Baltic Sea and sail coasts of Poland and Germany as well but, due to the Covid-19 and restrictions they had to change the plan and skip this part entirely.

Sailing Fuga experience

Overall, the Sailing Fuga experience was a great cooperation and a great opportunity for both Sailing Fuga and CBSmallPorts project to promote small ports of the CB area and improve the marketing of the ports as well as gaining more knowledge about the energy supplies and energy efficiency investments in this region.

For more information:

CBSmallPorts project website

S/Y Fuga website

Authors: Sina Khabbazi, Hanna Rissanen, Teemu Heikkinen, Alberto Lanzanova

Pictures: S/Y Fuga

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Webinar gathered together business partners from Namibia and Central Baltic countries

The Interreg Central Baltic SME Aisle project held a webinar on business between Namibia and the Central Baltic area on 26 May 2021. The webinar brought together various company representatives from Finland, Sweden, Latvia, Estonia and Namibia. In addition, various institutional and governmental actors joined the event to catch up on the current business activities in the countries and to hear the latest greetings from the project.

Dr. Minna Keinänen-Toivola presented the SME Aisle project’s results and the next steps.

The webinar was opened by the SME Aisle project manager Dr. Minna Keinänen-Toivola, who went through the past success cases and current activities of the project. After the greetings from the project’s side, the webinar welcomed honorable guests of the embassies: recently accredited Ambassador of Namibia in Finland, Estonia and Latvia H.E. Charles B. Josob (Embassy of Namibia in Finland) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso (Embassy of the Republic of Namibia in Sweden). Both ambassadors shared their greetings and were genuinely delighted for the opportunity to network with new actors.

The project had an honor to receive greetings from the ambassadors: H.E. Charles B. Josob from the Embassy of Namibia in Finland (left) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso from the Embassy of the Republic of Namibia in Sweden (right).

Next, Captain Heikki Koivisto (SAMK) gave insights on the maritime sector situation in Namibia. Although tourism, port operations and the fishing industry have suffered from the current situation, for example SAMK’s cooperation with the local actors in the field of maritime training proceeds well. Managing Director Andre Snyman from the company Walvis Bay Salt Holdings presented Namibia’s business situation in general as well as company’s business in year 2020. The year 2020 ended up being a very good year for the company and it managed to gain new market share in Africa. The company also started to break into Brazilian bulk salt market.

Current business landscapes in Latvia, Estonia and Finland were also introduced by the SME Aisle project partners. A similar message was heard in all presentations: although Covid-19 has affected local industries, the situation is stabilizing in many countries and various SME Aisle companies are ready to take part in business delegations when possible again.

Company representatives from N-Tech Ltd and Image Soft Ltd presenting their business cases in Namibia.

In the final part of the webinar, two Finnish companies shared their successful business cases in Namibia. Company Image Soft Ltd delivers maritime simulators and N-tech Ltd concentrates on technical spare parts and consultancy. The company director Pekka Santanen said in his presentation that the pandemic had even helped their company gain more time to develop their technical solutions to better meet the target market’s needs. According to the company representative Jarno Laine from N-Tech, the company has started to successfully co-operate with Namibian service providers during the SME Aisle project and has conducted consultancy work via email and online calls.

In her final words of the webinar, Keinänen-Toivola introduced the next steps of the project and recalled the essence of the project’s goals.

– Our job is to help the companies flourish, Keinänen-Toivola concluded.

As for many other projects, Covid-19 has had an impact on the project activities. Nevertheless, the webinar offered a platform for good conversations and inspiring atmosphere. The cooperation continues, great contacts are restored, maintained and success stories shared until Spring 2022 and even beyond.

Read more about the latest updates.

Text: Nina Savela

Pictures: Teija Järvenpää

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Matkailu - Tourism

SAMKissa on vahvaa merellisen matkailun osaamista

Vaikka matkailu keskittyy Euroopassa rannikkoalueille, nimenomaan merelliseen matkailuun liittyvää korkeakoulutusta on ollut vähänlaisesti tarjolla. Tämä ihmetytti meitä joitain vuosia sitten ja päätimmekin siksi tarttua aiheeseen. Sittemmin olemme tehneet aihealueen tutkimusta, kehittäneet koulutusta joka keskittyy nimenomaan merellisen matkailun erityispiirteisiin sekä edistäneet alan toimintaedellytyksiä.

Merelliset matkailukohteet luokitellaan usein joko kylmien vesistöjen (cold water destinations) tai lämpimien vesistöjen (warm water destinations) kohteisiin. Luontevaa on ollut, että me olemme keskittyneet niihin kylmempiin kohteisiin, joihin Itämerikin kuuluu.

Uusin projektimme on kansainvälinen Skills4CMT-niminen Erasmus+ hanke jossa on mukana kuusi korkeakoulua. Hankkeessa tehtiin ensin tutkimusta merellisen matkailun osaamistarpeista Euroopassa ja nyt seuraavassa vaiheessa kirjoitetaan opetussuunnitelma ja opintojaksot. Hankkeessa tehdään myös yhteiset eurooppalaiset osaamiskuvaukset kolmelle eri ammattiprofiilille merellisen matkailun ympäristössä.

Haasteita on tiedossa, sillä aiemmista kokemuksista viisastuneina tiedämme, että opintojaksokuvausten kirjoittaminen ymmärretään hyvin eri tavalla eri korkeakouluissa, osan keskittyessä laveisiin ja lyhyisiin kuvauksiin, osan odottaessa yksityiskohtaisia ja pitkiä kuvauksia. Yhteisen eurooppalaisen opetussuunnitelman luominen on silti antoisaa ja valmis tuotos opintojaksokuvauksineen on ylpeyden aihe.

Parasta Skills4CMT-hankkeessa on, että ainakin osa jaksoista päästään pilotoimaan yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Vaikka tarkoituksena on tuottaa uutta osaamista eurooppalaisille matkailualan opiskelijoille ja elinkeinoelämälle, sitä joutuu ja pääsee itse oppimaan eniten, sekä aiheesta että opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta kansainvälisessä verkostossa.

Aiempien hankkeiden tulokset on hyödynnetty SAMKissa tarkoin. Sen johdosta meillä on nyt jo matkailun kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa, International Tourism Managementissa, 20 opintopisteen moduuli pyhitetty kokonaan merelliselle matkailulle. Yksi jaksoista (Tourism in Coastal and Marine Destinations) on tarjolla myös Campus Onlinessa, jossa se on osoittanut suosionsa monien eri alojen korkeakouluopiskelijoiden parissa.

Rannikkoalueille kohdistuvalla matkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset kohteet syntyivät vanhojen kalastajakylien tai satamapaikkojen ympärille satoja vuosia sitten muun muassa Englantiin ja Ranskaan. Ensimmäiset rannikkomatkailijat tunsivat meriveden, raikkaan ilman ja auringon terveyshyödyt. Suomenkin rannikkopaikkakunnilla oli rikas terveyskylpyläkulttuuri, joka kuitenkin hiipui toiseen maailmansotaan mennessä.

Sittemmin rannikkomatkailusta on tullut massaturismia. Euroopassa rannikko- ja merellisen matkailun merkittävin alue on Välimeren monet kohteet. Lisääntyneen ympäristötietoisuuden ja matkailun kielteisten vaikutusten tunnistaminen on nostanut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merellisen matkailun keskeisiksi huolenaiheiksi. Meidän tavoitteena on omalta osaltamme vaikuttaa myönteisesti merellisen matkailun kestävyyteen.

Kirjoittaja: Jaana Ruoho

Kuva: Pixabay

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat

Ideasta hankkeeksi – miten päädyimme polttamaan aurinkosähköjärjestelmän?

Satakunnan ammattikorkeakoulu tuottaa materiaalia pelastusalan ammattilaisille sekä aurinkosähköjärjestelmien kanssa toimiville aurinkosähköjärjestelmien suunnittelun, sähköturvallisuuden sekä palomääräysten oppimiseen. Materiaalilla pyritään laajentamaan ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmien käyttäytymisestä palotilanteessa.

– Kaikki alkoi siitä, kun Marko Ylinen soitti minulle ja sanoi että poltetaan paneeleja. Taisi olla perjantai-iltapäivä ja molemmat ajelemassa palaverista kotiin viikonloppu mielessä. Markon kanssa yhteistyössä on se hauska puoli, että Marko keksii hyvän ja hauskan idea, joka alkuun kuulostaa ihan päättömältä. Kuitenkin siinä on aina jokin järki takana ja yhdessä teemme ideasta hankeaihion, kertoo projektipäällikkö Meri Olenius.

Vaikka alkuun idea kuulostikin pelkältä polttamiselta, on taustalla kuitenkin isompi suunnitelma. Pelastustehtävissä on usein piirteenä epätietoisuus ja työturvallisuusriskit on otettava huomioon. Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet Suomessa ja järjestelmiä on monissa eri kokoluokissa sekä erilaisissa kiinteistöissä. Sähkö on pelottava asia monelle, koska sitä ei voi nähdä ja kun se kytketään pois päältä, ei silti tiedetä, onko se pois päältä. Sähkön ”näkee” vain, kun laittaa valot päälle tai kun moottori pyörii. Vikatilanteessa sähkön näkee vain, jos syntyy kipinöintiä tai sähkö aiheuttaa valokaaren.

– Halusimme tuottaa oppimateriaalia, jossa käydään läpi aurinkosähköjärjestelmän toiminta ja kokoonpano, sen käyttäytyminen palotilanteissa ja etenkin se, miten aurinkosähköjärjestelmä saadaan pois pelistä. Satuin keksimään, että paras tapahan tälle olisi videoida itse palaminen, kertoo idean päänikkari, Marko Ylinen.

Hankkeelle rahoituksen myönsi Palosuojelurahasto. Tämän jälkeen alkoi siirtyminen tositoimiin.

– Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin etäkoulutus Satakunnan pelastuslaitoksella. Sen perusteella karttui kokemus siitä, miten erilaista osaamista pelastusalalla on. Oppimateriaalin tulisi siis huomioida eri lähtötasot. Koska pelastustyöstä meillä ei ollut kokemusta, pääsimme mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen sammutusharjoitukseen. Pääsimme seuraamaan sivusta, miten paloa lähestytään ja miten palo käyttäytyy. Näiden pohjalta toteutimme omat polttomme Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella, jatkaa Meri Olenius.

Polttopaikan ja rakennuksen etsintä osoittautui haastavaksi ja vasta neljäs vaihtoehto osoittautui mahdolliseksi toteuttaa. Lopullinen toteutus tehtiin teollisesti rakennettuun pienoismökkiin. Mökkiin rakennettiin pieni, mutta muuten täydellinen määräysten mukainen ja turvallinen aurinkosähköjärjestelmä turvakytkimineen. Asennukseen liitettiin myös tarpeet täyttävä mittausjärjestelmä. Yllättävintä mittausjärjestelmässä oli se, että n. 100 € ”DIY-ratkaisulla” sai mitattua 1100 asteen lämpöjä.

Testauksia toteutettiin kolmena eri päivänä valokaaritesteistä, kaapelin ja turvakytkimen polttoon, paneelin rikkomiseen ja lopulliseen mökin polttoon. Vaikka testausryhmässä oli kokemusta sähköstä, aurinkosähköstä sekä pelastustoimesta yli kahdenkymmen vuoden ajalta saimme jälleen kerran oppia jotain uutta.

Määräysten mukaisesti asennettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja kannattava hankinta. Ne viat, jotka aiheutettiin tahallaan, eivät voi tapahtua oikein mitoitetussa, määräysten mukaisesti suunnitellussa, merkityissä, asennetuissa sekä tarkastetuissa järjestelmissä.

Tutkimustemme mukaan aurinkosähköjärjestelmistä aiheutuvat viat ja palot ovat aiheutuneet väärin rakennetuista ja tarkastamattomista järjestelmistä pääsääntöisesti. Kun asennutat omaasi, varmista sähköurakoitsijan ammattitaito ja sähköasennusluvat.

Me aiheutimme teisteissä viat, valokaaret sekä tulipalon ammattilaisten avustuksella Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella turvallisesti, jotta sinun ei tarvitse sitä tehdä. Älä siis yritä tätä itse. Jos nyt kuitenkin se tulipalo tapahtuu jossain, niin pelastushenkilöstökin toivottavasti saa oppimateriaalin avulla tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun kohteessa on aurinkosähköä. Se toivottavasti johtaa siihen, että pelastajien työturvallisuus paranee ja pelastaminen onnistuu entistä paremmin.

Ja mitäs me? Me ymmärsimme olevamme osa sitä selvitys- ja tutkimusporukkaa, joka on luotu tätä varten. Lapsenomainen alkuajatus paneelinen poltosta, oli muuttunut ammattimaiseksi työskentelyksi koko moniammatillisessa porukassa.

Kirjoittajat: Meri Olenius ja Marko Ylinen

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat , ,

SYKEn 25-vuotislahja Canemurelta maakunnille

Kiitoksena sitoutumisesta haastavaan päästövähennystavoitteeseen, SYKE antoi Hinku-kunnille ja -maakunnille 25-juhlavuotensa kunniaksi paketit, joissa on kuntakohtaista tietoa ja työkaluja jatkuvan ilmastotyön tueksi. Paketit jaettiin myös Canemure-maakunnille.

Paketeista löytyy tietoa Hinku-verkoston, maakuntien ja niiden kuntien (Hinku ja muut) päästökehityksestä, sekä ilmastonmuutoksen hillinnän eri indikaattoreista ja niiden kehityksestä kunnissa ja maakunnissa. Nämä tiedot helpottavat kuntien edistymisen seuraamista ja vertaamista kohti yhteisiä päästövähennystavoitetta.

Satakunnan paketissa on kaaviot jokaisen kunnan päästökehityksistä sektoreittain, joista tähän tekstiin on nostettu koko Satakunnan ja Porin kaaviot. Päästöt on laskettu Hinku-laskennalla, joka on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, josta on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Satakunnan 17 kunnasta neljä ovat Hinku-kuntia: Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Rauma. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta ja Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Lisätietoa Hinku-kunnista ja kriteereistä löytyy Hiilineutraalisuomi.fi sivulta.

Seuraavassa kaaviossa näkyy Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosilta 2005–2018. Hinku-laskennan mukaan kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 1 713,6 kt CO2e, joka on 30 % vähemmän vuoteen 2007 verrattuna. Asukasta kohden vuonna 2018 päästöt olivat 7,8 t CO2e, mikä tarkoittaa 27 % vähennystä vuoteen 2007 verrattuna. Taulukosta on selkeästi havaittavissa, että Satakunnassa eniten päästöjä tulee tieliikenteestä samoin kuin muualla Suomessa. Tämänhetkistä ja tulevaisuuden ilmastotyötä ajatellen juuri tieliikenteessä on suurin päästöjen vähennyspotentiaali, kun siirrytään fossiilisten polttoaineiden käytöstä esimerkiksi sähköisiin kulkuvälineisiin ja panostetaan julkiseen liikenteeseen. Kaaviosta näkee, että Satakunnassa tuulivoima on alkanut vaikuttaa vähentävästi päästöihin vuodesta 2013 ja sen määrä on joka vuosi ollut kasvussa.

Seuraavassa kaaviossa on Porin kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Porista tuli Hinku-kunta vuonna 2016. Kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 495,5 kt CO2e ja siinä on tapahtunut 39 % päästövähennys vuodesta 2007. Asukasta kohden päästöt vuonna 2018 olivat 5,9 t CO2e.


Pori on sitoutunut vapaaehtoisiin kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin, joiden tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä.

Satakunnassa kokonaispäästöjä on vähennetty vuosina 2007–2018 yhteensä 30 %. Tähän hienoon tulokseen on päästy kuntien yhteisillä ponnistuksilla, ja vaikka Satakunnan isoimmissa kaupungeissa on tehty mittavia päästövähennyksiä erilaisten hankkeiden ja toimien avulla, löytyy myös pienemmistä kunnista esimerkkejä onnistumisista. Eniten kokonaispäästöjään vuosina 2007–2018 on Satakunnassa vähentänyt Siikainen, jossa päästöt ovat vähentyneet jopa 53 %. Siikaisissa on vähennetty myös Satakunnasta eniten päästöjä per asukas, yhteensä 44 %.

Vuonna 2018 eniten aurinkoenergiaa per asukas Satakunnassa tuotettiin Merikarvialla, jossa sitä tuotettiin 29 kWh/as, kun koko Satakunnassa aurinkoenergiaa tuotettiin 19 kWh/as. Tuulivoimaa tuotettiin samana vuonna eniten Siikaisissa (51 794 kWh/as) ja koko Satakunnassa 3 314 kWh/as.

Satakunnassa vuonna 2018 vähiten öljyä käytettiin energiakäytössä Ulvilassa (4 354 kWh/as) ja koko Satakunnassa 6 673 kWh/as. Biokaasua tuotettiin eniten Honkajoella (18 007 kWh/as) ja Satakunnassa 332 kWh/as.

Suurin sähkö-/hybridi- ja kaasuautojen osuus autokannasta vuonna 2020 löytyi Eurajoelta, jossa 1,6 % autokannasta oli joko sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja. Koko Satakunnassa osuus oli vuonna 2020 1,0 %.

Eri kuntia vertaillessa tulee aina muistaa, että päästöjen vähentämiseen ja vähentämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat todella monet asiat, kuten muun muassa kunnan sijainti, rakenne ja väkimäärä. Hyviä käytäntöjä ja onnistuneita (ja myös epäonnistuneita) hankkeita on kuitenkin todella tärkeää jakaa kuntien kesken sekä maakunnan sisällä, että muidenkin maakuntien kesken. Tässä pyritään auttamaan Canemure-hankkeessa.
Hiilineutraalia maakuntaa kohti on vielä matkaa kuljettavana, mutta yhteistyöllä matka kulkee joutuisammin!

Tutustu SYKE:n lahjapakettiin Satakunnan osalta.

Teksti: Aino Nummelin ja Taija Seppälä

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, Ympäristö - Environment

Kentällä ja käytännössä energiatehokkuutta meriteollisuudelle

Projektityön perusta ovat kenttävierailut. Rauman sataman alueella pyrytti ja tuiskusi 1.2.2018. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Tutkimus- ja kehittämistyöstä voi asiasta sen tarkemmin tietämättömällä olla mielikuva ”hullusta professorista”, joka omassa kammiossaan tutkii ”jotain” ja epäselvästi mutisemalla selittää löydöksistään silmät loistaen. Todellisuudessa TKI-työtä meillä Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdään tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa: kentällä ja käytännössä.

Energian säästämisestä puhutaan paljon julkisuudessa ja sen parissa tehdään ponnisteluita monella sektorilla. Toisaalta uusiutuvan energian lähteitä, kuten aurinkopaneeleita, ilmestyy katukuvaan kiihtyvällä vauhdilla. Satakunta on vientivetoinen maakunta, jossa meriteollisuuden toimijoilla on keskeinen merkitys. Maakunnassa on kaksi pääsatamaa Raumalla ja Porissa. Toisaalta Rauman meriteollisuuspuisto on noussut uuteen kukoistukseensa ja siellä rakennetaan ympäristöystävällisiä laivoja tulevaisuuden tarpeisiin.

Meriteollisuus kuluttaa paljon energiaa, joten siellä on myös paljon energiansäästömahdollisuuksia. Energiansäästö tuo myös kulusäästöjä, kun toimenpiteet tehdään suunnitellusti. Energiaa kuluu satamissa kuljetuskalustossa, kuten trukeissa ja nostureissa, sekä valaistukseen. Teollisuushalleissa energiaa kuluu mm. laitteisiin, lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Toisaalta varasto- ja teollisuushallien katot tarjoavat paljon pinta-alaa aurinkopaneeleille.

Satakuntalaiset merialan yritykset ovat olleet kiinnostuneita energiatehokkuusasioista, niin energiansäästöpotentiaalista kuin uusiutuvasta energiasta. Kokonaisuutta ei ollut kuitenkaan tutkittu ennen SataMari-projektia. SataMari-projektissa työskenneltiin läheisessä yhteistyössä merialan toimijoiden kanssa käyttäen Rauman meriteollisuuspuistoa ja Rauman satamaa pilottialueina. Lopputuloksena projektista tehtiin ohjeistus- ja päätöksentekotyökalu, jonka oppien pohjalta merialan yritykset voivat lisätä energiatehokkuuttaan ja uusiutuvan energian käyttöään.

”Polku” projekti-ideasta valmiiseen nettipohjaiseen työkaluun vaati paljon kenttätöitä pilottialueilla ja monenlaisia vaiheita ja sattumuksia konkreettisesta työstä. Usein tämä polku jää mukaviksi muistoksi, joita ei sen tarkemmin mihinkään kuvata. Kenttätöissä kaikki ei yleensä mene kuten suunnitellaan, mikä kehittää toimintaa ja tuo lisämausteensa tekemiseen. SataMarin polun varrelta kertyi kokemuksia ja tarinoita, joita esittelemme seuraavassa.

Kenttätyöt aloitettiin tammikuussa 2018 tutustumalla toimijoihin ja heidän toiveisiinsa SataMari-hankkeen teemoissa. Raumalla ei kovinkaan paljon ollut talven aikana lunta tullut, mutta kenttävierailulle Rauman sataman alueelle satuimme vuoden ensimmäiseen kunnon lumimyrskyyn.

Onnistunut kenttävierailu vaikka aurinko ei paistanutkaan. Kuvassa on Petri Lähde (vasemmalla), Teija Järvenpää ja Aleksi Granfors. Aleksi teki projektiin liittyen energia- ja ympäristötekniikan opinnäytetyönsä varastohallin aurinkopaneelien suunnittelusta. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Energiatehokkuuden parantaminen vaatii aina mittaus- ja mallinnustöitä. Kaikkia tarvittavia mittareita ei löydy kaupan hyllyltä vaan ne joudutaan rakentamaan itse. Teollisuushallin lämpötilaprofiilin mittaamiseksi rakennettiin projektityöntekijöiden ja opiskelijoiden toimesta 3 kpl eri pituisia ja toisiinsa liitettäviä köysiantureita. Anturin asentaminen hoidettiin turvallisesti, korkeat paikat huomioiden.

Kampuksella testaamassa köysianturia. (Kuva: Teija Järvenpää)

Vaikka mittaukset suunnitellaan ja toteutetaan tarkasti, eivät ne aina mene täysin, kuten suunnitellaan. Lämpötilamittauksissa meriteollisuuspuistossa lämpötilaloggerin anturi eli termoparikaapeli oli rispaantunut laitteen puoleisesta päästä niin, että termoparin lämpötilaa mittaava kontakti syntyikin laitteen kylkeen eikä viiden metrin päähän, kaapelin varsinaiseen ajateltuun mittauspäähän. Koska itse mittalaite oli pölysuojassa muovipussissa, tuli mittaustulokset näin ollen pussin sisältä. Virhe huomattiin myöhemmin anturia kalibroitaessa, kun mittapää näytti jääpalahauteessakin huoneenlämpötilaa.

Loggeri mittaamassa suojapussissaan pussin sisältä, ei anturin päästä.

Lämpökamerakuvauksissa kävi niin, että kameran asetukset unohtuivat tarkistaa ja ajateltu hyödyllinen lämpökamerakuvalle rinnakkainen valokuva jäi ottamatta ja saatiin pelkkä lämpökuva. Silläkin pärjäsi, mutta valokuva olisi helpottanut kuvauskohteen paikantamista jälkikäteen. Seuraavalla kerralla muistettiinkin sitten jo tarkistaa asetukset.

Lämpökamerakuvasta näkee lämpövuotokohdat. Ikkunan yläosasta valskaa.

Kenttätöissä tehdään myös paljon dokumentaatiota teemalla ”mitä ja missä”. Käytimme dronea lintuperspektiivin saamiseksi kuviin ja videoihin. Drone, lempinimeltään ”Ukko” meinasi toisinaan lähteä omille teilleen, mutta kokenut ohjaaja sai sen aisoihin. Ukko kävi valmistajan huollossa ja sen jälkeen se on toiminut mainiosti.

Dronella sai kokonaiskäsityksen alueesta ja asennetuista aurinkopaneeleista. (Kuva: Teemu Heikkinen)

Toisinaan kentällä tulee ulkoisia tekijöitä vastaan. SataMariin koronapandemia vaikutti yllättävällä tavalla. Teollisuushallin korkeussuuntaisten lämpötilaerojen mittauksiin käytiin asentamassa lämpötilaloggeri koronarajoituksia edeltävällä viikolla. Laite mittasi lämpötilaa kahdeksalta eri korkeudelta ja tallensi lämpötilat suunnitellun viikon sijasta lopulta 83 päivän ajalta. Patteritkaan ei oletuksesta huolimatta loppuneet vaan laite mittasi ja tallensi lämpötilan viiden minuutin välein koko jakson. Tästä oli lopulta se hyöty, että samaan mittaussarjaan saatiin näkyviin sekä lämmitys- että kesäkautta. Huomattiin, että kerrostumista ei juurikaan ollut lämmityskaudella, mutta sen sijaan touko-kesäkuussa lämpötila kerrostui korkeassa hallissa selvästi enemmän.

Projektin päätuotoksen, päätöksentekotyökalun tekeminen oli kaikkein pisin polku. Toteuttavalla projektihenkilöstöllä ei ollut alkuvaiheessa tarkkaa ajatusta minkälainen työkalu olisi kyseessä ja minkälaisia päätöksiä sen pitäisi tehdä. Yhteisillä ideatyöpajoissa työkalun muoto ja sisältö alkoivat kuitenkin hahmottua. Matkan varrella palautetta ja ajatuksia toteutuksesta ja toimenpidekorteista kysyttiin ja saatiin myös sidosryhmiltä. Tapaamiset ja vierailut meriklusterin yrityksissä toivat myös lisäsisältöä ja esimerkkejä työkalun toimenpidekortteihin.

Päätöksentekotyökalun hahmottelu alkoi muistilapuilla. (Kuva: Teija Järvenpää)

Valmis energiansäästötyökalu on nyt julkaistu, ja kaikkien vapaassa käytössä! Työkalu energiatehokkaine ratkaisuineen ja uusiutuvan energian käyttövinkkeineen on suunnattu erityisesti meriklusterin yrityksille, mutta myös muut teollisuusalan yritykset ja mikseivät opiskelijatkin voi hyödyntää työkalua. Tutustu työkaluun: https://sub.samk.fi/satamari/.

Valmis SataMari-työkalu on verkkopohjainen sovellus. Siinä on teemoina tilat ja toiminnot ja se sisältää 30 kpl erilaisia ratkaisuja pdf-korttien muodossa.

Vaikka kentällä sattuu ja tapahtuu, lopputuloksena oli tälläkin kertaa konkreettinen työkalu alan toimijoille. Energiaa säästyy ja sitä tuotetaan uusiutuvilla menetelmillä. SataMari-hanketta (2018–2020) rahoitti Euroopan Aluekehitys Rahasto (EAKR). Lisätietoa SataMari-projektista ja päätöksentekotyökalu: https://sub.samk.fi/satamari/.

Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola, Teemu Heikkinen, Teija Järvenpää ja Petri Lähde

Kuvat: Teemu Heikkinen ja Teija Järvenpää