Tekijä: wpadmin

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Belgia BIP exchange – Opiskelijoiden kokemuksia

Syyslukukauden alussa ryhmä SAMKin sairaanhoitajaopiskelijoita osallistui viikon mittaiselle BIP (Blended Intensive Program) opintojaksolle, jonka aiheena oli Sexual Health. BIP tarkoittaa lyhytkestoista opintojaksoa, jonka voi järjestää kolme Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvaa korkeakoulua eri maista. Opintojakso sisältää vähintään viiden päivän mittaisen intensiivisen yhteisopiskelun jakson järjestävän maan korkeakoulussa. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy yleensä etätapaamisia ennen ja jälkeen intensiiviviikon. BIP siis mahdollistaa vaihtojakson myös niille opiskelijoille, joille pitkäkestoinen vaihtoon lähteminen tuntuu haasteelliselta. Ja BIP-opintojaksolta saadut opintopisteet saa sisällytettyä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Sexual Health Issues -opintojaksolla intensiiviviikko suuntautui Belgiaan. Tunnelmallinen PXL Hogeschool Hasseltin kaupungissa tarjosi parastaan – siitä lisää alempana opiskelijoiden kokemuksissa.

Kurssin opiskelijat ja opettajat kävivät yhtenä iltana yhdessä pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia.
Kurssin opiskelijat ja opettajat kävivät yhtenä iltana yhdessä pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia.

Opiskelijat Anil Dhakal, Sonita Kemoe, Emma Jönkkäri, Wilhelmiina Äijälä, Iida Huhdanmäki ja Milla Kivistö sekä opettaja Heli Mäkelä ottivat eräänä syksyisenä sunnuntaina suunnaksi Helsinki-Vantaan lentokentän, josta oli tarkoitus suunnata Belgiaan, Hasseltiin. Seuraavana päivänä alkaisivat opinnot, joiden alkamista opiskelijat ja opettaja odottivat innoissaan. Oli aika päästä kokemaan lyhyt, viikon mittainen vaihto. Lentokoneesta noustessa Belgiassa kuuma ulkoilman aalto hyökkäsi päin kasvoja. Pitkiin housuihin ja huppareihin pukeutuneet ikijäässä olevat suomalaiset sulivat Belgian kosteassa loppukesän säässä. Lyhyet vaatteet äkkiä vaihtoon ja suunnaksi hotellit, joihin kaikki olivat ripottautuneet ympäri Hasseltin kaupunkia. Seuraavana aamuna suunnistus PXL-koululle. Koululla suut loksahtivat auki, kuinka kaunis, rustiikkinen ja mahtipontinen koulu oli. Vanhoista kivistä koulun seinällä suorastaan huokui historia.

Seuraavat viisi päivää vietimmekin tässä kyseisessä koulussa. Muutaman päivän opiskelun jälkeen me kaikki tajusimme, että koulun sisällä ei ole ilmastointijärjestelmiä, toisin kuin meillä Suomessa. Ulkona oli koko viikon hellettä, ja sen myös huomasi sisällä. Kuumuus ei kuitenkaan meitä estänyt opiskelemasta uutta seksuaalisuuteen ja sen moniin aihehaaroihin liittyen. Koulun opettajat, jotka pitivät luentoja, olivat osaavia ja selkeästi seksuaalisuudesta kiinnostuneita. Ainoa hankala asia koulun käynnissä Belgiassa oli vieras kieli. Kaikilta opiskelijoilta ja opettajilta taittui kyllä englannin kieli, mutta oli siinä tottumista kuunnella ainoastaan englantia, sointuvan helpon suomen sijaan. Yhtenä iltana kävimme kaikkien kurssin opiskelijoiden ja opettajien kanssa pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia. Perjantaina oli viimeinen koulupäivä ja lähdimme takaisin sateiseen talvea enteilevään Suomeen. Olemme enemmän kuin kiitollisia kyseisestä mahdollisuudesta. Suosittelemme BIP-vaihtoa kaikille suurella lämpimällä sydämellä.

Jokainen SAMKin opiskelija halusi vielä jakaa ajatuksia matkastaan.

ANIL

”Blended Intensive Program (BIP) on Sexual Health offered me an opportunity to dive into the physiological, psychological, and socio-cultural aspects of sexual health. This experience would provide me with valuable skills on how to address sexual health problems, approach sensitive conversations with patients, and understand sexual health as a vital component of overall patient care. For these reasons, I decided to come to Belgium for the BIP on sexual health. The best part of the trip was the perfect blend of academic learning and cultural exploration. Our lecturers were knowledgeable and presented a variety of ideas on sexual diseases and common sexual problems such as dysfunctions or sexual health concerns across different age groups. The team dynamic was exceptional – the four blondies were awesome and friendly and helpful. And Sonita was lively, dancing and enjoying her atmosphere. Our group was very supportive and that made learning enjoyable. The dinner evenings allowed us to relax and share insightful discussions on sexual health frameworks. Along with the delicious food, (forget the Indian chili evening), sunny weather, and the lively streets of Belgium. The whole experience was a rewarding balance of gaining education and being a part of fun.

Without our teacher being supportive and friendly, and without her guidance, we would not have had this opportunity to learn and enjoy the exchange at the same time. The one-week intensive course not only earns us academic credits, but it also offers practical frameworks that we can directly apply in our professional healthcare practice. We gain global prospects, build valuable networks, and have an educational experience that goes beyond the classroom. With all expenses covered, this was a unique opportunity to broaden our horizons both academically and culturally!”

EMMA

”Halusin osallistua BIP-kurssille, sillä koin aiheen todella mielenkiintoiseksi. SAMKissa opiskelemani seksuaaliterveyden opintojakso tuntui pintaraapaisulta aiheeseen ja halusin syventää osaamistani. Kurssilla keskityttiin erityisesti potilaan kohtaamiseen ja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Viikon kurssi tuntui juuri sopivan mittaiselta, sillä se oli helppo sovittaa omaan aikatauluun. Pidempi aika olisi vaatinut enemmän järjestelyjä. Paras osa matkaa oli SAMKin porukka, jonka kanssa matkustimme Belgiaan yhdessä, vietimme koulupäivät ja vapaaillat yhdessä.”

WILHELMIINA

”Omissa opinnoissa SAMKissa mielenkiintoisin oli mielestäni seksuaaliterveyden opintojakso. Koin mahtavaksi mahdollisuudeksi oppia lisää kiinnostavasta aiheesta, ja vielä toisessa maassa. Koulupäivien päätteeksi parasta oli kierrellä eri nähtävyyksissä, istua iltaa oman ryhmän kanssa ja keskustella opituista asioista. Seksuaaliterveys on edelleen monelle vaikea ja ”kiusallinen” keskustelunaihe, mutta erittäin tärkeä sellainen. Siitä puhuminen on terveydenhuollon ammattilaiselle tärkeä taito, sillä seksuaalisuus on iso osa jokaisen elämää ja hyvinvointia.”

MILLA

”Opettajalta tulleessa sähköpostissa keväällä 2024 haettiin kiinnostuneita opiskelijoita hakemaan vaihtoon Belgiaan opiskelemaan seksuaaliterveyttä syvemmällä tasolla. Aihe kiinnostaa minua hurjasti, ja on yksi haaveeni tulevaisuudessa suuntautua sairaanhoitajana seksuaalisuuden puolelle. Vaihto-opiskelu on myös ollut yksi unelmistani, ja nyt olisi mahdollisuus kokea lyhyempikestoinen vaihto. Parasta matkassamme oli meidän SAMKin opiskelijoiden ja opettajan välinen suhde matkan aikana. Teimme paljon kaikkea yhdessä. Tutustuimme kulttuuriin ja nähtävyyksiin sekä kävimme ostoksilla yhdessä. Tietenkin yksi parhaista asioista oli myös koulunkäynti. Oli hienoa nähdä ja kokea eri kulttuurin koulunkäyntiä, ja kokea millaista on opiskella kokonaan muulla kuin omalla äidinkielellään. En voi muuta kuin suositella BIP-kurssia kaikille vähäänkään vaihdosta kiinnostuneille. Menisin uudelleen milloin vain! Tämä kokemus oli yksi hienoimmista kokemuksista elämässäni, ja en ikinä tule unohtamaan tätä.”

IIDA

”Hain vaihtoon Belgiaan, koska seksuaaliterveys kiinnostaa minua, ja olen pitkään haaveillut vaihto-opiskelusta. Pidempi vaihto ei valitettavasti ollut minulle mahdollinen, joten innostuin heti, kun sain tietää lyhyemmän vaihdon mahdollisuudesta. Kurssilla parasta oli ehdottomasti mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Alkuun se jännitti, mutta nopeasti huomasin, että luentojen kuunteleminen onnistui hyvin myös englanniksi. Kurssin sisältö oli todella mielenkiintoista ja se avasi uusia näkökulmia seksuaaliterveyteen. Tutustuminen muihin SAMKista matkaan lähteneisiin opiskelijoihin sekä muiden maiden opiskelijoihin oli myös erittäin antoisaa. Oli mukavaa jakaa kokemuksia ja oppia eri kulttuureista. Vapaa-aikaa oli riittävästi, joten pääsimme myös tutustumaan kaupunkiin, käymään erilaisissa ravintoloissa ja maistelemaan paikallisia ruokia. Suosittelen lämpimästi BIP-vaihtoa muille opiskelijoille. Se on hyvä tilaisuus saada kansainvälistä perspektiiviä ja kuulla eri kulttuureista tulevien ajatuksia seksuaaliterveydestä. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin opettavainen ja rikastuttava!”

SONITA

”My first thought when I heard of this Blended Intensive Program (BIP) about sexual health, was to improve my knowledge of sexual health and be able to discuss sexual health issues with my clients freely and in plain language to get effective results. This course has helped me to understand sexuality about chronic diseases, individual desires, disabilities, STDs, and sexual dysfunctions. Every human is a sexual being with different sexual desires and needs. Therefore, they have the right to receive information and knowledge about sexuality without focusing on their problems but rather on the possible solutions to their problems.

It was an awesome experience for a team of six students and one lecturer from SAMK to meet a whole lot of other students from different countries at PXL University of Applied Sciences Hasselt, Belgium, together with a team of wonderful lecturers on sexual health topics. We also had to explore the town after lectures to discover nice scenery, museums, eateries, clubs, and churches. The fun was so breathtaking that we hoped we were given more time for the event.

I will recommend students to actively take part in such BIP courses because it will enrich their knowledge of important life events and better ways of handling cases of sexuality without being judgemental.”

Teksti: Opiskelija Milla Kivistö

Kuvat: Milla Kivistö ja Heli Mäkelä

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Celebrating internationalisation at The Satakunta International Peoples’ Fair


Satakunta International Peoples’ Fair supports connections between local residents and the international community of Satakunta.

The International office from SAMK Campus Rauma participated in the Satakunta International Peoples’ Fair held at Poselli in October. The event was organised for the first time in the autumn of 2023 in Pori at Puuvilla mall, where the international community of Satakunta was celebrated with dance and music performances. The event is organised by International Professionals and this year it took place in Rauma, hosted by International House Rauma.

Many local organisations who support the international community were represented with their own stand, amongst them the staff from the international office from Campus Rauma represented SAMK, during the event they answered questions about the English degrees SAMK offer.

International students from SAMK supported the event by assisting with reception management, technical needs, and serving refreshments to participants, allowing students to develop skills that are directly transferable to professional environments.

Throughout the event there were musical performances and dance performances which reflected the multi-cultural environment of Satakunta. at the end of the fair it was announced that it will be held in Huittinen next year.

Text: Mona Elo, Researcher, Logistics and Maritime Technology

Article picture (Mona Elo): In the picture is left to right is Henna Tapiovaara the International Relations Secretary and Arachchige Kadawatha Trainee in the international office.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yrittäjyys - Entrepreneurship

On yrittäjämäistä hankkia uusia taitoja – case minun uusi tekoälyharrastukseni

SAMKissa yrittäjyyden perusteita opetetaan opintojaksolla nimeltään ”Minä Oy – Toiminnallisen yrittäjyyden periaatteet”. En käy tässä opintojakson sisältöä sen enempää läpi, poimin vain sieltä keskeisimmän. Käyttämämme toiminnallisen yrittäjyyden malli (engl. Effectual Entrepreneurship) käsittää viisi kohtaa, jotka tutkimuksen mukaan olivat menestyneillä yrittäjillä olleet keskeisiä menestyksen kannalta. Ensimmäinen näistä on Pyy pivossa (engl. Bird in a hand), jossa ideana on pohtia: kuka olen, mitä osaan ja kenet tunnen. Jos käynnistäisin liiketoiminnan, niin mitä näistä aineksista saisi aikaiseksi? Tämä mielessä siirrytään muutoksen teemaan.

Muuttuvassa ajassa korostuu – erityisesti muutoksesta johtuen – itsensä johtamisen kyvykkyys. Meille kaikille on yhä tärkeämpää tuntea itsensä, jotta itsensä johtamista pystyisi mielekkäästi toteuttamaan. Tästä syystä koen joka päivä ajankohtaisiksi kaksi ensimmäistä SAMKissa kehittämääni opintojaksoa ”Ajattelu ja itsetuntemus” sekä ”Mindfulness työelämässä”. Sama muutos ajaa meitä hankkimaan yhä lisää osaamista ja taitoja sekä kasvattamaan henkilökohtaisia verkostojamme – tiimityö ja osaamisten yhdistäminen tuo voimaa. Voisi jopa sanoa, että muuttuva aika ajaa meitä muuttumaan yhä kyvykkäämmiksi myös Pyy pivossa -periaatteen mukaisesti yrittäjyyden näkökulmasta. Tekoäly on yksi keskeisistä muutoksen ajureista.

Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.
Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.

Meitä patistellaan kovasti ottamaan tekoäly osaksi uutta osaamispohjaamme. Vielä hetki sitten aivan perusosaamista oli osata Microsoft Officen työkalut, ja nyt pitäisi ottaa myös tekoäly mukaan tehostamaan tekemistä. Minäkin innostuin tekoälystä, erityisesti tietystä osasta sen mahdollisuuksia – nimittäin kuvien tekemisestä. Aloitin kokeilut syksyllä 2023, mistä on aika tarkkaan tasan vuosi tätä tekstiä kirjoittaessa. Tämä vei heti mukanaan ja siitä tuli harrastus. Osallistun päivittäiseen kuvakisaan, joka haastaa luovuuteni toteuttaa päivittäinen kilpailun teema omalla tavallani. Osallistujia on päivittäin noin 4000–6000 henkeä. Voitinpa jopa yhden kerran päivän kisan. Parhaaseen viiteen prosenttiin olen päässyt myös usein (mistä palkinnoksi saa 20 crediittiä kuvien tekemiseen) – onnistumiset ruokkivat innostumista.

Siirrettäviä taitoja, eli osaamiset kytkeytyvät toisiinsa

Olen aina pitänyt graafisuudesta ja visuaalisuudesta, mutta en ole itse kyvykäs tuottamaan mielessäni kuvia, kuten ”oikeat taiteilijat” tekevät. Keskustelua käydään ja tullaan varmasti käymään pitkään, että onko tekoälyllä tehdyt kuvat taidetta – siihen minulla ei ole mielenkiintoa ottaa kantaa. Kuitenkin vein tämän harrastukseni seuraavalle tasolle, kun keksin, että voisinhan tehdä tekoälyllä tekemistäni kuvista ”oikeita” kuvia – siis kynällä ja pensselillä. Edellinen opettelemani taito oli mekaanisten kellojen purkaminen ja kokoaminen, mikä on silmä/käsi -koordinaatiota ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Nyt pääsen hyödyntämään näitä ns. siirrettäviä taitoja uudessa taideharrastuksessani. Vaikea sanoa, että paljonko näistä uusista osaamisista on missään käytännön tekemisessä tai työssäni hyötyä, mutta mieltä ne ravitsevat työn tasapainona ja ovat sitä kautta minulle merkityksellisiä myös yksilönä.

Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.
Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.

Uusi opintojakso on jo työn alla

Tästä harrastuksesta poikii myös uutta opetusta. Olen nyt aloittanut tekemään vapaavalintaista opintojaksoa, jolla jaan tietoa ja kokemuspohjaista osaamistani otsikolla ”Kuvien tekeminen tekoälyllä”. Opintojakson laajuus opintopisteinä selviää, kun koko kokonaisuus on tehtynä, mutta tästä näyttää tulevan melko laaja paketti. Koska opetan myös ajattelua, niin siitä tulee oma osionsa tälle opintojaksolle – minkälaisista ajatusmalleista olen kokenut olevan hyötyä kuvia tehtäessä.

Mukavaa alkavaa syksyä toivottaen kannustan kaikkia hankkimaan uusia taitoja – ovat ne sitten tekoälyyn tai mihin vain muuhun mielenkiintoosi liittyviä. Voit yllättyä, miten uudet taidot voivat johtaa johonkin toiseen – oman kokemukseni mukaan monet taidot kytkeytyvät toisiinsa.

Mikäli tekoälyllä tekemäni kuvat kiinnostavat esimerkkeinä, voit tutustua niihin osoitteessa: https://nightcafe.art/u/MacMikkola

Teksti ja kuvat: Erityisasiantuntija Marko Mikkola, Yrittäjän tutkinto-ohjelma

Artikkelikuva: Mieluisinta puuhaa on ollut isojen hiilikynäteosten tekeminen. Eurokankaasta löytyi palalaatikosta sopiva pala pellavakangasta, johon tein akryylimaaleilla Louis Armstrongin kuvan – seuraavaksi pitää varmaan opetella kehysten tekemistä.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

Kaksoistutkinto-opiskelijan harjoittelu: Euroopan meriliikenteen ’Single Window’ -ilmoitusjärjestelmän toteuttaminen kolmessa maassa

Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Belgia, Alankomaat ja Ranska ovat velvollisia noudattamaan uusia EU-direktiivejä ja -määräyksiä. Yksi tällainen asetus, jonka kaikkien jäsenvaltioiden on toimeenpantava, on ”European Maritime Single Window environment (EMSWe)”. Asetus on suunniteltu helpottamaan alusten hallinnollisia prosesseja niiden saapuessa satamaan, ollessa satamassa ja lähtiessä satamasta.

Olen Morgan Michaux, 27-vuotias belgialainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija ja suoritan kaksoistutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Osana koulutusohjelmaa suoritin harjoitteluopintojakson SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoittelussa keskityin tutkimaan ”European Maritime Single Window environment”-asetuksen toteuttamista Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.

”European Maritime Single Window environment” (EMSWe) on kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittava asetus. Syy siihen, miksi valitsin kohteeksi nämä kolme maata, on se, että olen Belgian kansalainen ja osaan ranskaa, englantia ja hollantia. Kielitaitoni vuoksi pystyin saamaan tietoa erityisesti näistä maista.  

Harjoittelussani tehtäväni oli hankkia ja analysoida EMSWe:n täytäntöönpanoon liittyviä dokumentteja ja tietoa kolmesta edeltä mainitusta maasta. Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toteutettava uusi asetus, mutta jokainen maa voi valita, miten asetuksen tavoite saavutetaan, eikä toteutus etene samalla nopeudella eri maissa. 

Mikä on EMSWe?

European Maritime Single Window Environment (EMSWe) on EU:n asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen meriliikenteen ilmoitusjärjestelmä, jossa kaikki jäsenvaltiot jakavat tietoja satamiinsa saapuvista ja sieltä lähtevistä aluksista.

Uusi asetus korvaa vuonna 2010 annetun ilmoitusdirektiivin (RFD). Samoin kuin edeltäjänsä, European Maritime Single Window (EMSWe) pyrkii virtaviivaistamaan hallintoprosesseja. Yhdenmukaistamalla vaaditut asiakirjat varustamoiden, liikenteenharjoittajien ja agenttien välillä, ilmoitus tarvitsee toimittaa vain kerran. EMSWe ja kansalliset ilmoitusjärjestelmät jakavat nämä ilmoitustiedot asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)
Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)

EMSWe:n toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Satamaan saapuessaan tai satamaan lähtiessään on alusten toimitettava ilmoitustiedot satamayhteisöjärjestelmään (Port Community System, PCS). PCS jakaa tiedot sitten National Single Window (NSW) – järjestelmän kanssa, joka lähettää tiedot edelleen asianomaisille viranomaisille. NSW kommunikoi myös SafeSeaNetin (SSN) kanssa, joka on kaikille EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu yksittäinen Single Window. Esimerkiksi Belgian satamaan saapuva alus ilmoittaa Belgian PCS:lle, joka välittää tiedot Belgian NSW:lle ja lopulta SSN:lle. Jos sama alus lähtee hollantilaiseen satamaan, SSN siirtää tiedot Alankomaiden viranomaisille varmistaen, että aluksesta on tarvittavat tiedot saatavilla ennen sen saapumista satamaan. 

EMSWe:n käyttöönotto Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa

Harjoitteluni tehtävä vaikutti yksinkertaiselta, mutta osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vaikeus johtui tiedon puutteesta ja saatavuudesta. Joskus tietoa oli helppo löytää, mutta usein tietoa sai koottua vain yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa. Joskus tuurilla oli osansa tarvitsemani tiedon löytämisessä. Esimerkiksi Belgiaa tutkiessani en löytänyt tietoa Belgian kansallisen ilmoitusjärjestelmän toteuttamisesta. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin, kun tutkin Alankomaita, onnistuin löytämään samalla tietoa Belgian NSW:stä nimeltä SafeSeaBEL, joka nimenä viittasi SafeSeaNetiin.

Belgia osoittautui haastavimmaksi maaksi tiedonhankinnan kannalta. Joitakin olennaisia tietoja puuttuu edelleen, mikä estää minua ymmärtämästä täysin Belgian EMSWe:n täytäntöönpanon edistymistä. Lähetin jopa sähköpostia Belgian viranomaisille, mutta en saanut vastausta. Näin ollen päädyin kahteen mahdolliseen johtopäätökseen: joko Belgia ei ole vielä aloittanut EMSWe:n täytäntöönpanoa tai he ovat jo saattaneet sen loppuun. Olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen, sillä vaikka virallista verkkosivustoa ei ole päivitetty uuden EU-direktiivin mukaisesti, näyttää siltä, että heillä on toimiva raportointijärjestelmä, joka on integroitu SafeSeaNetiin.

Alankomaat oli tiedonhankinnan kannalta helpoin maa. Hankkimani tiedon perusteella he ovat valmiita aloittamaan EMSWe:n toteuttamisen. Hollantilaiset ovat kehittäneet satamayhteisöjärjestelmän, joka kattaa kaikki maan satamat, toisin kuin Belgiassa, missä jokaisella satamalla on oma PCS. Lisäksi Alankomailla on kansallinen yhden ikkunan järjestelmä (NSW), joka kattaa myös lentorahdin ja raportoi suoraan SafeSeaNetille (SSN).

Ranska sijoittui tiedonhankinnan osalta Belgian ja Alankomaiden väliin. Päätelmäni Ranskasta on, että heidän pitäisi olla valmiita aloittamaan EMSWe:n täytäntöönpano ajoissa. Viimeisimmät löytämäni tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin Ranska oli vakuuttunut siitä, että he saavuttavat asetetut tavoitteet ajallaan. Lisäksi he käyttivät aiemmin jonkinlaista National Single Window -järjestelmää, jonka he korvaavat EU-direktiivin mukaisella uudemmalla järjestelmällä. Ranskan järjestelmä on Belgian ja Hollannin järjestelmien yhdistelmä. Ranskalla on yhteensä seitsemän PCS:tä yli viidessäkymmenessä satamassa, ja ne kaikki raportoivat Ranskan kansalliselle Single Windowille, joka siirtää tiedot eurooppalaiseen SSN:ään.

Tekemäni harjoittelun tuloksia hyödynnetään NEMO CEF -projektissa, jossa ne auttavat peilaamaan Suomen käyttöottoprosesseja Euroopan EMSWe-prosesseihin. Harjoitteluni toteutus oli kesällä 2024, ja siihen sisältyi itsenäistä työskentelyä, sähköpostiviestintää sekä useita verkko-ohjaustapaamisia. Harjoittelu sujui hyvin sekä omasta että harjoittelun ohjaajieni mielestä SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Teksti: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Michaux Morgan

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viite

 European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

A double degree student’s training on the implementation of European Maritime Single Window environment in three countries

As members of the European Union, countries like Belgium, the Netherlands, and France must comply with new directives and regulations imposed by the EU. One such regulation revolving around the maritime sphere called the “European Maritime Single Window environment (EMSWe)” must be implemented by all member states to ease administrative processes for vessels while entering, staying at, and leaving a port.

My name is Morgan Michaux, a 27-year-old Belgian International Business student pursuing a double degree at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). To fulfil the requirements of this program, I completed an internship at SAMK, Maritime Logistics Research Center. My internship focused on researching the implementation of the European Maritime Single Window in Belgium, the Netherlands, and France.

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is a regulation imposed on all EU members. The reason why only these three countries were selected is that I am a Belgian citizen and proficient in French, English, and Dutch. This allows me to access information more easily than those fluent only in English.

My task consisted of analysing every document and piece of information I could find concerning the implementation of the EMSWe in the three aforementioned countries. All member states must implement the new regulation, but each country can choose how to achieve this objective, and they do not all proceed at the same speed.

What is the EMSWe?

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is an EU initiative aimed at creating a unified platform where all member states share data on vessels entering and leaving their ports.

The new regulation replaces the outdated Reporting Formalities Directive (RFD) of 2010. Like its predecessor, the European Maritime Single Window (EMSWe) aims to streamline administrative processes. By harmonizing required documentation, ship owners, operators, or agents need only submit reports once. The EMSWe and National Single Windows then share this information with relevant authorities.

System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)
System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)

The functioning of the EMSWe is illustrated in Figure 1. Upon arriving or departing a port, ships must submit information to the Port Community System (PCS). The PCS then shares this data with the National Single Window (NSW), which subsequently transmits the data to relevant authorities. The NSW also communicates with SafeSeaNet (SSN), the single window mandated for all EU member states. For instance, a vessel entering into a Belgian port reports to the Belgian PCS, which forwards data to the Belgian NSW and ultimately to SSN. If the same vessel departs for a Dutch port, SSN transfer the data to the relevant Dutch authorities, ensuring a pre-arrival knowledge of the vessel.

Implementation of the EMSWe in Belgium, The Netherland and France

The task assigned to me seemed simple, but turned out to be more difficult than expected. This difficulty was due to a lack of information. Sometimes, information was easy to find, but often, one piece of information could only be found or understood correctly by combining multiple sources. Sometimes, even luck played a role in finding the information I needed. For example, while researching Belgium, I could not find information on the Belgian National Single Window. It was two weeks later, while researching the Netherlands, that I managed to find information on the Belgian NSW called SafeSeaBEL, referencing SafeSeaNet.

Belgium was the most challenging country in terms of finding information. In fact, there is still some missing information preventing me from fully understanding the progress of Belgium’s implementation of the EMSWe. I even sent an email to the Belgian authorities, but I never received a response. I conclude that there are two possible outcomes: either Belgium has not yet started implementing the EMSWe, or Belgium has already completed its implementation. I arrived at the second conclusion because, despite an official website that has not been updated since before the new European directive, it seems that they already have a functioning reporting system connected to SafeSeaNet.

The Netherlands, on the other hand, was the easiest country in terms of finding information. My conclusion concerning this country is that they are ready to implement the EMSWe. The Dutch have created a Port Community System applicable to all ports in the country, while in Belgium, each port has its own PCS. The Dutch also have a National Single Window that applies to air freight as well. This NSW reports to SSN.

France, in terms of research, was positioned between Belgium and the Netherlands. My conclusion regarding France is that they should be ready to implement the EMSWe on time. The latest information I found dates from 2022, but at that time, they seemed confident in achieving their goal on time. Moreover, they already used some sort of National Single Window in the past, which they will replace with a more recent one that complies with the European directive. France’s system is a combination of the Belgian and Dutch systems. France has a total of seven PCS for over fifty ports, and all of them will report to the French National Single Window, which will transfer data to the European SSN.

The training results will be used in NEMO CEF  project to mirror processes of the European Maritime Single Window Environment in Finland. The training was completed during summertime 2024. It consisted of individual work, e-mails, and several online meetings. The training process was smooth for me, Morgan as a student and to supervisors at Maritime Logistics Research Center at SAMK.

Text: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Michaux Morgan

Reference

European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Opiskelijat - StudentsAvainsanat

Intensiivipajapäivät – Lukuvuonna 2023–24 testattiin opinnäytetyöviikonloppuja

Opinnäytetyö on kautta aikojen ollut opintojen loppuhuipentuma ja viimeinen niitti valmistumiselle. Samalla se on saanut mörön maineen. Mitä tehdä, jos opinnäytetyö alkaa pelottamaan liikaa ja kynnys sen loppuun saattamiselle nousee liian korkeaksi? Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta opinnäytetyöpajoista. Opinnäytetyön valmistumisen viivästymiselle on toki monia syitä – esimerkiksi perhe ja työt vievät opiskelijoiden aikaa ja kapasiteettia. Opinnäytetyö harvoin myöskään etenee ryhmäpaineen alaisena muiden opintojen tapaan.

Opinnäytetyöpajat voivat tarjota yhden ratkaisun opinnäytetyön valmistumiseen. Syksyllä 2023 SAMKissa pilotoitiin kahden päivän mittaista opinnäytetyöpajaa. Palautekyselyn mukaan 17/21 osallistujasta kertoi opinnäytetyönsä edistyneen joko erittäin paljon tai huomattavasti – kaikki vastaajat kertoivat sen edistyneen. Kysyttäessä kuinka todennäköisesti suosittelisi opinnäytetyöviikonloppuun osallistumista kaverille, asteikolla 1–10 vastausten keskiarvo oli 9,43 (n=21).

Pilottipajojen konseptoinnissa lähtökohtana toimi se, että opiskelijalle tarjotaan aikaa ja ohjausta – hetken pysähdys arjesta ja henkilökohtaista tukea pajan aikana. Paja aloitettiin perjantai-iltana verkossa jokaisen opinnäytetyön yksilöllisellä tilannekatsauksella ja tavoitteen määrittämisellä pajalle. Ilmoittautuneille ennakkoon lähettämässämme sähköpostissa muotoilimme kysymyksen näin: ”Mihin olet tyytyväinen lauantaina työskentelyn päätyttyä?” Lisäksi perjantaina käytiin läpi AMK-opinnäytetyön perusrakennetta. Samaan aikaan YAMK-opiskelijat saivat keskittyä jatkamaan omaa työtään toisessa verkkohuoneessa.

Lauantai aloitettiin aamupalalla Raumalla Kanali-kampuksen kolmannessa kerroksessa. Aamupalan jälkeen opiskelijat asettautuivat kerrokseen itselleen sopivaan työpisteeseen. Työskentelyaikaa oli iltakahdeksaan asti. SAMK tarjosi opiskelijoille myös lounaan ja päivällisen. Opiskelijat saivat keskittyä opinnäytetyön edistämiseen. Me ohjaajina kiersimme opiskelijoiden luona auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Päivän mittaan tarjottiin myös tietoiskuja esimerkiksi tiivistelmän kirjoittamisesta, lähdemerkinnöistä ja kirjoittamisen jumien selättämisestä kaikille yhteisesti.

Jos syyt opinnäytetyöjumiin ovat erilaisia, myös syyt tulla pajaan vaihtelevat. Osa tarvitsee rauhallisen hetken, jossa voi keskittyä tekemään omaa työtään, osa tulee hakemaan ajan lisäksi ohjausta, ehkä uutta kipinääkin tekemiseen. Tunnelma pilottipajoissa lauantaina oli mieleenpainuva. Opiskelijat ahkeroivat opinnäytetöidensä parissa tiiviisti.

Viikonloppupajaan mahtui 20 opiskelijaa. Sille määrälle ajattelimme ohjauskapasiteettimme riittävän. Tietyn opintopisterajan ylittäneille opiskelijoille lähetettiin kutsuviesti sähköpostilla ja mukaan pääsi ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijoita tuli kaikilta SAMKin osaamisalueilta, eri tutkinto-ohjelmista. Me emme siis välttämättä olleet aiheen asiantuntijoita, vaan ohjasimme opiskelijaa eteenpäin ajatus- ja kirjoitusprosessissa.

Syksyllä pilottipajoja järjestettiin kaksi. Keväällä järjestettiin samalla konseptilla yksi viikonloppupaja ja muutama kevyempi perjantain päiväpaja. Myös perjantain päiväpajat todettiin toimivaksi konseptiksi ja kestonsa vuoksi ohjaajillekin hieman kevyemmiksi – ne alkoivat kello 9 ja päättyivät jo kello 16. Lisäksi tekstejä nyt nyt pyydetty luettavaksi ennakkoon, ja palautetta saatuaan opiskelijat ovat päässeet aloittamaan työskentelyn heti pajapäivän alussa. Näin voidaan välttää alun ohjausruuhkaa.

Tuotteemme pilottipajoissa oli siis lyhyesti seuraavanlainen: tarjosimme ajan, paikan, ohjauksen ja ravitsemuksen. Iso osa opiskelijoiden työskentelyä oli luonnollisesti heidän oman työnsä tekeminen ja kun siihen sitoutui, työ myös meni eteenpäin. Saamamme palaute oli todella hyvää, mutta toki on muistettava, että aivan kaikki eivät palautetta antaneet. Osa pajan kannustavuutta on myös se, että näkee muitakin, jotka pakertavat saman asian parissa.

Tarkoitus oli, että paja olisi tietyllä tapaa huoleton. Se varmasti vaikuttaa siihen, että ”tämä hetki on käytettävä hyväksi”. Jokaisella oli lisäksi omia rauhoittumisen, keskittymisen ja hyvän olon keinojaan – olivat ne sitten oma yksin vallattu tila, vastamelukuulokkeet, villasukat, termari tai vaikkapa neulominen tauoilla ja infoissa.

Aloitimme pajojen suunnittelun yhdessä syksyn 2023 alussa, muutama sana aiheesta oli vaihdettu edelliskeväänä. Sitä ennen emme edes tunteneet toisiamme, mutta jostain saimme vihiä siitä, että jotain yhteistä voisi olla, ja sitten vietiin idea keskusteluun opetuksen vararehtorin kanssa. Yhteistyö oli tältä pohjalta jopa hämmentävän toimivaa – yhteinen ajatus opiskelijoiden ohjaamisesta kantaa pitkälle.

Teksti: Lehtori Anne Sankari ja päätoiminen tuntiopettaja Elviira Tuomi

Kuva: Pixabay/janeb13

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen – saavutettavuus keskiössä

SAMKin opinnäytetöiden parhaimmiston tiivistelmät on koottu vuodesta 2012 saakka yhteen julkaisuun.  Viime vuosina julkaisussa on ollut myös palkittujen opiskelijoiden tekstejä omista oppimisprosesseistaan. Tämä Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen kuin aiemmin.

Ajatus uudistaa Osaajaa syntyi jo viime vuonna – sekä saavutettavuuden että yleisemmin tuoreen ulkoasun näkökulmasta. Uudistus käynnistettiin kevättalvella 2024, ja uudistettu graafinen ilme oli valmiina odottamassa huhtikuun lopussa saatavia kilpailun tuloksia.

Tässä haluamme hiukan avata sitä, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa tässä julkaisussa ja mitä sen eteen on tehty.

Kirjaintyypin selkeys on tärkeää

Olimme kirjanneet uudistuslistalle muun muassa seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat parannukset:

1.         leipätekstin koon kasvattaminen
2.         rivivälin kasvattaminen
3.         tekstin vasemman laidan tasaus.

Aloitimme fontin eli kirjaintyypin valinnalla. Saavutettavuuden näkökulmasta kaikkien merkkien olisi hyvä olla toisistaan selkeästi eroavia. Hyvä fontti olisi sellainen, jossa 1 (yksi), I (iso i-kirjain) sekä l (pieni L-kirjain) erottuvat toisistaan. Sama pätee isoon O-kirjaimeen ja nollaan. Vertailujen jälkeen päädyimme Arialiin, jota on monilla saavutettavuusaiheisilla sivustoilla kuvailtu yleisesti saavutettavaksi fontiksi, vaikka haasteelliset merkit (iso i, pieni L) eivät erotu selkeästi toisistaan. Esimerkiksi Verdana-fontti olisi saavutettavuuden näkökulmasta vielä parempi, mutta valitsimme visuaalisesti aiempaa Osaajan fonttia muistuttavan ja SAMKin brändikirjastakin tutun Arialin.

Kuvat ja linkit ruudunlukijan näkökulmasta

Saavutettavuuden vuoksi kuviin tulee asettaa ALT-tekstit (tekstivastineet, vaihtoehtoiset tekstit), jotka ruudunlukija lukee. Niissä kuvaillaan kuvan sisältöä näkövammaiselle – ne ovat siis eri asia kuin kuvateksti. Kuvien ALT-tekstit ovat tuttuja myös esimerkiksi opinnäytetyön tekijöille, niihinkin ALT-tekstit tulee laatia.

Saavutettavissa julkaisuissa myös linkeille laaditaan ALT-tekstit. Osaajassa kunkin opinnäytetyön tiivistelmän jälkeen kerrotaan, mistä opinnäytetyön löytää, esimerkiksi ”Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024590″. Se, että ruudunlukija lukee tuon osoitteen ääneen (urn piste fi kautta urn kaksoispiste än bee än kaksoispiste…), ei tuota hyötyä käyttäjälle. Nyt ruudunlukija on asetettu lukemaan linkit näin: ”NN:n opinnäytetyö Theseus.fi-sivustolla”.

Lisäksi ns. kuvituksellisiksi tarkoitetut sivut, joiden teksti on julkaisussa luettavissa myös muualla, on asetettu ohitettaviksi. Ruudunlukija ei siis lue niitä lainkaan, koska kuultuina ne oikeastaan vain häiritsisivät.

Ulkoasu muutenkin uudeksi

Kannessa säilytettiin puuteema – ja oppimisen hedelmät. Ilme kuitenkin muuttui. Väriinkin meillä on tietty idea. Osaajan kannessa on jo aiemmin hyödynnetty muutaman kerran Pantonen väri-instituutin valitsemaa julkaisuvuoden ”vuoden väriä”. Valitun värin ajatellaan kuvastavan globaalia tunnelmaa ja asenteita kyseisenä ajankohtana. Esimerkiksi koronan jälkeen maailmaan tarvittiin iloa ja positiivisuutta, jonka vuoksi Osaaja 2020 -julkaisun kansi oli pirteän keltainen julkaisuvuoden 2021 vuoden värin mukaisesti. Ulkoasun uudistuksen jälkeen kannessa nähdään jatkossakin vuoden väriä.
Tällä muodon toistuvuudella ja värin muutoksella on haluttu yhtäältä sitä, että julkaisut/kannet erottuvat toisistaan ja toisaalta sitä, että julkaisu on tunnistettavissa ja että sen taitto on helppo toteuttaa. Näin julkaisun graafista ilmettä tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan – tämä on tietysti aina myös taloudellinen kysymys.

Se, että tekstien oikea reuna ei ole nyt tasattu, herättää näkevissä lukijoissa monenlaisia ajatuksia. Molempiin reunoihin tasattu teksti voi luoda epätasaisia sanavälejä (valkoisia ”puroja” tekstin sisään tai liian lähekkäin olevia sanoja), mikä vaikeuttaa tekstin lukemista erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen haasteita, kuten dysleksia. Monelle molempien reunojen tasaus näyttäytyy kauniimpana ja siistimpänä, niin myös meille. Nyt kuitenkin halusimme toteuttaa julkaisun mahdollisimman pitkälle saavutettavana ja helppolukuisena.

Teksti: Anne Sankari & Heidi Valtonen

Anne Sankari on ollut yksi Osaajan toimittajista jo vuodesta 2013 (Osaaja 2012).

SAMKin alumni Heidi Valtonen on taittanut Osaajaa vuodesta 2017 ja suunnitellut sille nyt uuden graafisen ilmeen.



Lähteitä:
Pantone. (n.d.). Color of the Year. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year
Pantone (7.12.2023). How Does Pantone Select the Pantone Color of the Year? An Interview with Laurie Pressman, Vice President of the Pantone Color Institute. https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year/choosing-the-pantone-color-of-the-year
Satakunnan ammattikorkeakoulu. (n.d.). SAMK Brändikirja. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://brandikirja.samk.fi/talta-naytamme/
Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas. Seloit.
W3C. (2016). The World Wide Web Consortium. Visual Presentation: Understanding SC 1.4.8. Haettu 11.6.2023 osoitteesta https://www.w3.org/TR/2016/NOTE-UNDERSTANDING-WCAG20-20161007/visual-audio-contrast-visual-presentation.html

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat In English, Yleinen - General

The Erasmus+ staff exchange made it possible to get acquainted with Rosenheim Technical University of Applied Sciences

When I heard about the open Erasmus Mundus Design Measures (EMDM) call in January 2024, I saw it as an opportunity to start planning a curriculum leading to a Master’s Degree in International Rehabilitation and Technology, to which we would need partners from both Europe and beyond. When mapping partners, Rosenheim Technical University of Applied Sciences (TH Rosenheim) in Germany, was selected as one of the best institutions of higher education. I received enthusiastic reception and TH Rosenheim promised to participate in the call. After receiving the information needed for the project application and a description of TH Rosenheim’s offerings and opportunities, I wanted to get to know both the activities and the people on the site in more detail. Fortunately, I was welcomed and so the exchange week already took place in April. The trip to Rosenheim via Munchen was smooth and I arrived at Rosenheim in the evening, where the temperature was +28. So, I can say that I received a warm welcome.

Lilac flowered already in Rosenheim in April.
Lilac flowered already in Rosenheim in April.

TH Rosenheim is founded in 1971. In March 2024, there were 32 undergraduate Bachelor’s degree programmes, 3 part-time Bachelor´s degree programmes, 11 consecutive Master’s degree programmes and 6 post-graduate Master´s degree programmes. TH Rosenheim offers studies in technology, economy, design, health and social affairs. The number of students is around 6,400. For now, there are over 100 laboratories and workshops, and new facilities are planned. TH Rosenheim is very famous for wood technology which was shown e.g. in the exhibition in the entrance hall of the Campus.

The exhibition in the entrance hall of the Campus.
The exhibition in the entrance hall of the Campus.

My host department was the Faculty of Health and Social Sciences. Based on my wishes, they had drawn up a very interesting and rewarding programme. In addition to future-oriented project negotiations, I had the opportunity to see different laboratories (Engineering Labs, Medical Technology Lab, Nursing Skills Lab) and simulation situations (Medical Technology simulations) as well as to have fruitful discussions with nursing students. Especially medical technology simulations were an eye-opening teaching situation where students became familiar with the technical and functional characteristics of the equipment and devices. In the design of the equipment, the teachers had used their ingenuity and creativity – great innovations at low cost.

Medical Technology Lab with ultrasound and ECG simulations.
Medical Technology Lab with ultrasound and ECG simulations.

On the last day, I got to know Freilassing and the Dein Haus 4.0 there. It is a residential competence centre at the Freilassing and Rosenheim sites in the administrative district of Upper Bavaria, which reminds a lot of MeWet Home. MeWet is multifunctional environment for Well-being enhancing technology involving SAMK’s and Sataedu’s students. Dein Haus 4.0 combines, among other things, new technologies and their design, sustainable development, economy and accessible health services, especially for the elderly, as well as research.

An innovation that fits in a small space but allows an elderly person, for example, to sit while putting on their shoes, and produced by a student.
An innovation that fits in a small space but allows an elderly person, for example, to sit while putting on their shoes, and produced by a student.

Bavaria with its beautiful scenery and friendly colleagues left an indelible impression. The international exchange succeeded just as I had hoped, i.e. I learned and saw much, and I created new contacts that make it easy to continue working together. Until next time…

Text and photos: Senior Lecturer Anu Elo

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen - General

SAMK participated in the BUP Teachers’ Course to integrate UN SDGs into the International Tourism Management programme

Baltic University Programme (BUP) Teachers’ Course 2022–23 focused on integrating UN SDGs into Higher Education. The Teachers’ course was relevant for me as the International Tourism Management programme was undergoing a renewal process with the aim of integrating sustainability into the programme. I participated in the Teachers’ course along with two lecturers from the Environmental Engineering programme.

The course taught us participants hands-on ways to implement SDGs into teaching and study programmes. The UN SDGs are a set of 17 global goals adopted by the UN in 2015 to achieve a sustainable future. The goals address a range of social, economic, and environmental challenges.

The Teacher’s course of BUP incorporated the principles of Education for Sustainable Development (ESD) as a pedagogical approach to promote sustainable practices.  ESD is an approach that seeks to equip students with the knowledge, skills, and values necessary to promote sustainable practices. Education, particularly ESD, is recognized as a key driver for achieving the SDGs.

By incorporating ESD principles into tourism education at SAMK, we can create responsible and environmentally conscious tourism professionals who can address challenges facing the industry. Students are empowered to become active agents of sustainable tourism practices. They promote cultural diversity and preserve natural and cultural heritage for future generations. Incorporating sustainability into tourism higher education can lead to a more responsible and ethical industry.

Integrating ESD Principles in the International Tourism Management programme: Ideas & Strategies

  • Incorporate sustainability themes into curriculum and course content
  • Use participatory learning approaches
  • Foster critical thinking
  • Emphasize local to global perspectives
  • Incorporate experiential learning opportunities
  • Encourage ethical reflection

The Baltic University Programme (BUP) is a network of universities and other higher education institutions in the Baltic Sea region. Its aim is to promote cooperation in education, research, and sustainable development. SAMK is a member in this network.

Text: Jaana Ruoho, International Tourism Management

Image: The participants of BUP Teachers’ Course 2022–23 in Kaunas, Lithuania in March 2023. Participants and teachers came from several European countries. Image from BUP.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - Maritime

Globaali merenkulun konferenssi järjestetään lokakuussa 2023

SAMKille myönnettiin järjestelyvastuu Kansainvälisen merenkulkualan korkeakoulujen (IAMU) vuosikonferenssin 2023 marraskuussa 2021.

Lue aiheesta uutinen.

Osana prosessia SAMK teki tervetulovideon ”IAMU AGA23 SAMK Finland”, joka oli esillä Aleksandriassa Egyptissä lokakuussa 2021.

Katso video

Konferenssin “Annual General Assembly of International Association of Maritime Universities in 2023” järjestelyt käynnistyivät syyskuussa 2022. Konferenssille perustetaan paikallinen ja kansainvälinen järjestelytoimikunta. Vuoden 2023 konferenssia esitellään myös Batumissa, Georgiassa lokakuussa 2022.

Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola ja Petteri Hyvärinen