Haluan blogitekstin muodossa kirjoittaa eettisestä johtamisesta, sen haasteista ja siitä, mitä minulta sairaanhoitajana oletetaan, kun maailma muuttuu. Lisäksi haluan kirjoittaa sairaanhoitajan työn antoisuudesta ja kuormittavuudesta sekä ristiriidasta, jota olen viimeaikana hoitajan työssä kohdannut.
Lähtökohtani on se, että opiskelen sairaanhoitajaksi ja teen sijaisuutta eräässä asumisyksikössä. Työssä en käsittele henkilötietoja enkä puhu yksinomaan tietystä asumisyksiköstä. Haluan tekstilläni herätellä erityisesti hoitotyön ammattilaisia ja opiskelijoita, sekä esihenkilöitä ja johtajia; siihen mitä nykypäivänä hoitotyö vaatii ja millaista on eettinen johtaminen.
Eettisen johtamisen perusperiaatteet ovat reiluus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus, puolueettomuus ja tuloksellisuus. Tilannekohtaisuus vaatii johtajalta paljon ymmärrystä ja osaamista toimia kaikissa tilanteissa. Johtajan täytyy olla eettisesti tietoinen toiminnastaan ja omata valmius puuttua eettisiin ristiriitoihin ja toimia oikein. Eettistä johtamista tulisi vaatia kaikilta johtajilta. (Laaksonen ym., 2020.)
Jos mietitään, mitä minulta sairaanhoitajana vaaditaan, kun puhutaan eettisyydestä, niin minun tulee toimia eettisten periaatteiden mukaan ja siihen kuuluvat kaikki edellä mainitut perusperiaatteet. Sairaanhoitajana minun tulee toimia potilaiden edun mukaisesti ja päivittäin miettiä omien tekojeni seurauksia. Minulta vaaditaan hyviä kohtaamistaitoja ja osaamista hallita haastaviakin tilanteita. Olen sairaanhoitajana potilaitani varten ja kohtaan heidät yksilöinä ja vastaan heidän tarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka minulla olisi kiire. Jos tulevaisuudessa hakeutuisin esimiestehtäviin, uskoisin eettisen johtamisen tulevan minulta luonnostaan sairaanhoitajan ammatin kautta.
Kun resurssit vähenevät, kasvavat hoitotyön ristiriidat
Tilanne on muuttunut vuosien aikana, jos mietitään, millainen työympäristö nykypäivänä on. Monikulttuurisuus hoitotyössä on lisääntynyt, resurssit ovat pienentyneet, aikaa on rajatusti, kustannukset ovat lisääntyneet ja ikääntyvä väestö on kasvussa. Kuitenkin johtamiselta vaaditaan yhä enemmän ja parempaa tilanteenhallintaa. Hallinnolliset resurssit ovat pienentyneet, mutta samalla johtajien työt ovat lisääntyneet. Sama pätee hoitajiin. Työmäärä on tuplaantunut, henkilöstö on vähentynyt ja hoidettavien määrä on lisääntynyt. Väestön ikääntymisen vuoksi asiakkaat ovat myös hoidollisesti vaativampia. (Kokkinen L., 2020). Tästä aiheesta Laaksonen ym., (2020) kirjoittavat raportissaan ja korostavat sitä, miten työn johtaminen on muuttunut työympäristön muutoksissa.
On selvää, että jatkuvat vaatimukset ja kiireen tunne kuormittavat sekä johtajia että sairaanhoitajia, ja arki voi ajoittain tuntua haastavalta. Tilanne voi näyttäytyä kehänä, jossa sekä johto että työntekijät pyrkivät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen muuttuvissa olosuhteissa. Samalla on hyvä tunnistaa, että yhteinen tavoite – laadukas hoito ja toimiva työyhteisö – yhdistää kaikkia osapuolia.
Vaikka täydellistä päämäärää ei ehkä koskaan saavuteta, työ kehittyy jatkuvasti ja pienilläkin edistysaskeleilla on merkitystä. Arjen keskellä onnistumisten ja merkityksellisyyden huomaaminen voi vahvistaa jaksamista, vaikka kiitosta ei aina tulisikaan ulkopuolelta.
Sairaanhoitajalta odotetaan enemmän kuin koskaan ennen
Sairaanhoitajan näkökulmasta on toisinaan vaikea ajatella, millaiset paineet johtajilla on tänä päivänä. En itse varsinaisesti olisi valmis hyppäämään niihin saappaisiin. Koen kuitenkin sairaanhoitajana toisinaan paineita siitä mitä minulta vaaditaan. Henkilö, joka ei ole koskaan tehnyt hoitotyötä, voisi sanoa, onko se nyt niin vaikeaa, jos jaat lääkkeet ja hoidat aamutoimia. Työhön kuuluu kuitenkin valtavasti kohtaamista, monialaista osaamista ja jatkuvaa hoidollista päätöksentekoa. Lisäksi minulta odotetaan valmiutta toimia kaikissa tilanteissa, jopa niissä, joita ei osattu ennakoida. Tämä johtaa joskus ristiriitoihin, kun tapahtuu asioita, joihin ei osattu valmistautua tarpeeksi.
Eettinen sairaanhoitajan työ sekä johtaminen sisältävät myös ristiriitoja päivittäin. Onko oikein tehdä jokin asia ja onko se potilaan parhaaksi? Onko potilaan paras aina sama kuin se, mitä omaiset ajattelevat asioista? Lisäksi ristiriitoja voi syntyä esimerkiksi työyhteisössä. Eettiseltä johtajalta tarvitaankin rohkeutta olla alaistensa puolella, tasapuolinen, oikeudenmukainen, helposti lähestyttävä ja johdonmukainen (Laaksonen ym., 2020). Tällöin pystytään selvittämään syntyviä ristiriitoja tai jopa ennaltaehkäisemään niitä.
Hyvä johtaminen näkyy työntekijän jaksamisessa
Kun nykyään kaikesta säästetään, unohtuu toisinaan työntekijöiden hyvinvointi. Säästötoimet ajavat työn siihen pisteeseen, että joskus tuntuu, että unohdetaan ihmisten tekevän töitä ihmisille. Hyvää hoitoa ei voi mitoittaa, rajata tai yksinkertaistaa. Jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi ja saada yksilöllisesti suunniteltua hoitoa. Nykymaailman päätökset ovat unohtaneet sen täysin tai siltä se ainakin välillä tuntuu.
Työhyvinvointiin vaikuttavat useat asiat. Sillä, miten ihmisiä kohdellaan työpaikalla, on valtava merkitys. Työhyvinvointiin vaikuttaa oman hyvinvoinnin tukemisen lisäksi se, että töissä oleminen on mutkatonta ja sisältää ne puitteet, joita työn tekeminen edellyttää. Työhyvinvointi on niin sanottu yhteenveto elämän kaikkien osa-alueiden tasapainosta. (Laaksonen ym., 2020). Kun mietitään yksilöllistä, sosiaalista ja inhimillistä kestävää kehitystä, on ensiarvoisen tärkeää, että työpaikoilla huolehditaan työntekijöiden jaksamisesta ja siitä, etteivät työpaikat joudu jatkuvasti kouluttamaan uusia työntekijöitä. Tämä vahvistaa työyhteisön pitovoimaa ja tukee kestävää kehitystä, kun työntekijät sitoutuvat työhönsä, osaaminen säilyy organisaatiossa ja työyhteisö pystyy kehittymään pitkäjänteisesti yhdessä.
Sairaanhoitajan työ on monipuolista ja merkityksellistä, ja siinä on mahdollisuus kohdata ihmisiä aidosti sekä vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Työ tarjoaa jatkuvasti uusia oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia, ja parhaimmillaan se tuo myös onnistumisen kokemuksia sekä vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Juuri nämä kokemukset vahvistavat motivaatiota ja muistuttavat työn arvosta arjen keskellä. On hienoa, että joka vuosi alalle kouluttautuu uusia sairaanhoitajia ja lähihoitajia, jotka tuovat työyhteisöön uusia näkökulmia. On hienoa huomata, että työyhteisössä osa opiskelijoista uskaltavat puuttua epäkohtiin ja täten mahdollisesti tukea positiivista työilmapiiriä merkittävästi. Olen itse nähnyt, miten rohkeudella voidaan korjata paljon asioita.
Tämä tekstini on melkoinen mielipiteiden myrsky. Nykypäivän tilanne hoitotyössä antaa paljon ajattelemista ja se tukee ammatillista kehittymistä, kun uskaltaa lähteä miettimään, mikä voisi olla toisin. Eettisyys on paljon muutakin kuin sanoja. Se vaatii osaamista ja uskallusta toimia tilanteissa, jotka ovat haastavia. Eettisten periaatteiden pohjalta tulisi aina toimia ja kantaa niitä läpi elämän. Toivon tekstini pystyvät puhuttelemaan lukijaa. Elämme hoitotyön arjessa jatkuvassa muutoksessa ja sen muutoksen aallossa on pysyttävä kyydissä. Vaikka emme koskaan täysin tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hoitotyön merkityksellisyys ja mahdollisuus tehdä hyvää kantavat eteenpäin myös muuttuvissa tilanteissa.
Lähteet
Laaksonen, H., Laitinen, H., Hiilamo, H., Hautaviita, P., Hyvärinen, H., Vänni, K. (2020).
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Sanoma Pro Oy.
Kokkinen, L. (2020) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos.
Teksti: Aino Kalliomäki, hoitotyön opiskelija
Kuva: Pixabay/Elf-Moondance
Teksti perustuu Satakunnan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden Hoitotyön johtaminen ja laadunvarmistus -opintojakson tehtävään. Tehtävässä opiskelijat pohtivat eettistä johtamista, työhyvinvointia sekä kestävän kehityksen näkökulmia sosiaali- ja terveysalalla sairaanhoitajan työn arjessa. Kirjoitukset tuovat esiin opiskelijoiden ajatuksia, kokemuksia ja näkemyksiä tulevaisuuden hoitotyöstä sekä sen kehittämisestä.
