Kategoria: Yleinen – General

Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation yksi tärkeimmistä voimavaroista. Siksi on merkityksellistä kehittää henkilöstön hyvinvoinnin sekä työssäjaksamisen tueksi erilaisia menetelmiä. ”EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta puhelimitse toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi” -hankkeen päätavoitteena on kehittää sekä pilotoida etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamista ja työhyvinvointia edistävä EtänäHyvin-koulutusmalli. Hankkeen osatavoitteena on lisätä kyseisen kohderyhmän työn fyysisten ja psykososiaalisten riskien tunnistamista ja hallintaa itsenäisesti suoritettavan koulutusmallin avulla sekä työhyvinvointia tukevien hyvien käytäntöjen levittämistä valtakunnallisesti.

Kehittämismenetelmänä hankkeessa sovelletaan IDEO:n palvelumuotoilumenetelmää, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen ihmislähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua. Tällöin jo heti kehittämisvaiheen alussa otetaan palvelun tuleva käyttäjä mukaan aktiiviseksi kehittäjäksi. Palvelumuotoilua toteutetaan hankkeessa kolmiportaisen vaiheistuksen avulla: ymmärrys, konseptointi, prototypointi. Ymmärrysvaiheessa kerätään tietoa käyttäjistä, heidän tarpeistaan, toiveista ja mahdollisista ongelmista. Konseptointivaiheessa luodaan ja kehitetään ideoita, miten löydetyt tarpeet ja ongelmat ratkaistaisiin esim. ideointipajojen kautta. Prototypoinnissa kehitetään palvelun varsinainen versio. (Sirviö & Ruotsalainen 2020). 

EtänäHyvin-koulutusmallia kehitetään yhteistyönä Satakunnan, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kesken. Mukana hankkeen kohderyhmässä ovat Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueen akuuttihenkilöstö, joka toteuttaa etänä puhelimitse tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia sekä ohjausta. Satakunnan ammattikorkeakoulu on päävastuussa palvelumuotoilun soveltamisesta ymmärrysvaiheessa ja siinä saatujen tulosten käsittelystä. Ymmärrysvaihe toimii pohjana koko hankkeen jatkokehittämisvaiheille. 

Palvelumuotoilu kehittämismenetelmänä

Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöinen kehittämismenetelmä, joka keskittyy palveluiden suunnitteluun ja parantamiseen ymmärtämällä syvällisesti käyttäjien tarpeet, kokemukset ja odotukset. Se on erityisen tehokas työkalu silloin, kun halutaan luoda uusia tai parantaa olemassa olevia palveluja (Stickdorn ym., 2021). Palvelumuotoilussa hyödynnetään usein design-ajattelun (design thinking) periaatteita, jotka korostavat luonteenomaista kokeilua, iterointia ja käyttäjäpalautteen keräämistä koko kehitysprosessin ajan (Brown, 2009).

Palvelumuotoilua käytetään erityisesti silloin, kun kehitetään palveluja, jotka vaativat käyttäjän osallistumista ja vuorovaikutusta. Etänä puhelimitse toteutettavassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja ohjauksessa käyttäjäkokemus ja palvelun sujuvuus ovat keskeisiä tekijöitä. Palvelumuotoilu auttaa tässä kontekstissa tuottamaan palveluja, jotka eivät ainoastaan ole teknisesti toimivia, vaan myös käyttäjäystävällisiä ja merkityksellisiä (Hassi & Laakso, 2019). Palvelumuotoilun suurin vahvuus on sen kyky tuottaa ratkaisuja, jotka aidosti vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja parantavat heidän kokemustaan palvelun käytöstä. Tässä prosessissa loppukäyttäjä ei ole vain palvelun vastaanottaja, vaan aktiivinen osallistuja, joka vaikuttaa palvelun muotoiluun ja kehittämiseen (Polaine ym., 2019).

Palvelumuotoilun hyödyt ja haasteet

Palvelumuotoilu tarjoaa monia etuja, kuten asiakaslähtöisen lähestymistavan, joka parantaa palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä (Koskela-Huotari & Vargo, 2020). Se edistää myös innovaatioita, koska se rohkaisee kokeiluihin ja uusien ratkaisujen testaamiseen (Micheli & Caniato, 2021). Hyvin suunnitellut palvelut voivat parantaa myös prosessien tehokkuutta ja vähentää kustannuksia (Stickdorn ym., 2021).

Palvelumuotoilussa on myös haasteita, kuten jatkuvan käyttäjäpalautteen keräämisen vaatimukset ja iteratiivisten prosessien tarve, jotka voivat olla ajankäytöllisesti ja resursseiltaan kuormittavia (Kujala ym., 2020). Organisaatioissa voi esiintyä myös vastarintaa muutoksille, erityisesti jos henkilöstö ei ole tottunut käyttäjälähtöisiin lähestymistapoihin (Bason, 2018). Palvelumuotoilun vaikutusten mittaaminen voidaan nähdä myös haastavana, sillä tulokset eivät aina ole välittömiä tai helposti mitattavissa (Micheli & Caniato, 2021).

Taustaselvitykset ja aineistonkeruu

EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisessä on tärkeää ymmärtää etänä tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjauksen erityispiirteet ja haasteet. Siksi kohdehenkilöstön ajatuksia työnsä voimavara- ja kuormitustekijöistä sekä tuen tarpeesta selvitettiin yksilöhaastatteluin. Haastatteluissa nousi esille monia tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän kokemuksiinsa, kuten työympäristön hallinta, teknologian käyttö ja työyhteisön tuki. Haastattelujen avulla saatiin tietoa siitä, kuinka etäarviointia ja -ohjausta toteuttavat kokevat, että heidän työhyvinvointiaan voisi tukea ja miten koulutusmalli voisi vastata näihin tarpeisiin.

Ymmärryksen lisäämiseksi tehtiin myös aiheeseen liittyvää taustaselvitystä kirjallisuudesta. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että etänä hoidon tarpeen arviointia ja -ohjausta toteuttavien työntekijöiden hyvinvointia tukevat muun muassa joustavat työaikajärjestelyt, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä työyhteisön tuki (Martikainen ym., 2020). Kirjallisuudessa käsiteltiin myös etätyön kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi työstä palautumista sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä, jotka voivat vaikuttaa työssä jaksamiseen (Mäkelä & Salmela-Aro, 2021). Näiden haastatteluista ja kirjallisuudesta saatujen näkökulmien pohjalta luotiin hankkeen koko kohdehenkilöstölle (noin 90 vastaajaa) kyselylomake, jonka tarkoituksena on kerätä laajempi aineisto EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisen tueksi. Kysely toteutetaan mukana olevilla hyvinvointialueilla kevään 2025 aikana.

Haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että etähoitotyön ammattilaiset kaipaavat erityisesti koulutusta ja tukea teknologian käytössä sekä vertaistukea ja työyhteisön tukea. Näitä tekijöitä voidaan vahvistaa EtänäHyvin-koulutusmallilla, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada tukea työssä jaksamiseen.

Johtopäätökset ja tulevaisuudennäkymät

EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisessä on tärkeää huomioida, että etänä puhelimitse toteutettava hoidon tarpeen arviointi on monivaiheinen ja monimutkainen prosessi, jossa ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa tukea ja koulutusta sekä ennen kaikkea voimavaroja. IDEO:n palvelumuotoilun menetelmä tarjoaa vahvan pohjan EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämiselle, koska se tuo esiin käyttäjien tarpeet ja kokemukset sekä mahdollistaa jatkuvan käyttäjäystävällisen kehittämisen. Käyttäjätarpeiden ja kokemuksien jälkeen seuraavassa ideointivaiheessa luodaan potentiaalisia ratkaisuja yhdessä kohderyhmän kanssa. Ideointivaiheen jälkeen laaditaan EtänäHyvin -koulutusmalli, joka pilotoidaan keväällä 2026. Pilotoinnin jälkeen koulutusmallia muokataan pilotoinnissa mahdollisesti esiin tulleiden muutostarpeiden mukaisesti.

Koulutusmallin tavoitteena on parantaa etänä hoidon tarpeen arviointia ja ohjausta tekevien työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista tarjoamalla heille työkaluja, tukea ja koulutusta, jotka auttavat heitä hallitsemaan työn kuormitustekijöitä ja vahvistamaan voimavaratekijöitä. Tulevaisuudessa koulutusmallia voidaan laajentaa ja muokata tarpeen mukaan, jotta se pystyy vastaamaan etähoitotyön muuttuviin haasteisiin. EtänäHyvin- koulutusmalli tulee hankkeen päättymisen jälkeen avoimesti kaikkien saataville Opin.fi-alustalle.  Hanke päättyy joulukuussa 2026.

Etänä hyvin -hanke on ESR+ osarahoittama ryhmähanke, jossa hankkeen päätoteuttaja on Turku AMK. Osahankkeen toteuttajina ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja Oy Vaasan ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tavoitteena on yhdessä kehittää etäarviointia ja ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön kanssa EtänäHyvin-koulutusmalli työhyvinvoinnin tueksi. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2024 – 31.12.2026.

Lähteet

Bason, C. (2018). Designing for the Public Good: The Role of Design in Public Services. Design Management Review, 29(1), 10-17.

Brown, T. (2009). Change by design: How design thinking creates new alternatives for business and society. HarperBusiness.

Hassi, L., & Laakso, M. (2019). Service design in health care: An overview. International Journal of Healthcare Management, 12(1), 4-12.

Koskela-Huotari, M., & Vargo, S. L. (2020). Service-Dominant Logic: A New Perspective on Service Design. Journal of Service Research, 23(1), 3-18.

Kujala, S., Rönkkö, K., & Rantakokko, P. (2020). Service Design in the Public Sector: A Systematic Literature Review. Journal of Service Research, 23(3), 345-362.

Martikainen, M., Liukkonen, T., & Järvinen, M. (2020). Etätyöntekijöiden hyvinvointi ja tuki. Työelämän tutkimus, 18(4), 330-342.

Micheli, P., & Caniato, F. (2021). Service Design and Innovation: A Systematic Literature Review. Journal of Business Research, 124, 1-12.

Mäkelä, P., & Salmela-Aro, K. (2021). Etätyön kuormitustekijät ja niiden hallinta. Suomen Lääkärilehti, 76(10), 1232-1239.

Polaine, A., Løvlie, L., & Reason, B. (2019). Service design: From insight to implementation. Rosenfeld Media.

Sirviö, T. & Ruotsalainen, A-L. (toim.) (2020). Ihmislähtöinen sote. Palvelumuotoilun osaamiskokonaisuus. SotePeda 24/7-hanke. https://www.academia.edu/92402238/Ihmisl%C3%A4ht%C3%B6inen_Sote_Palvelumuotoilun_osaamiskokonaisuus 

Stickdorn, M., Lawrence, A., & Hormess, M. E. (2021). This is service design doing: Applying service design thinking in the real world. O’Reilly Media.

Lisätietoja hankkeesta:

Anu Elo, TtM, sh (YAMK), lehtori, OPS-vastaava, SAMK 

Maarit Hallia, AmO, th (YAMK), sh (YAMK), tutkija, tuntiopettaja, SAMK 

Tuuli Paija, TtM, lehtori, väitöskirjatutkija, Turku AMK 

Virpi Välimaa, TyM, lehtori, väitöskirjatutkija, VAMK 

Simulaatiopedagogiikka on noussut merkittävään rooliin opetustilanteissa monilla eri aloilla sen merkityksen kasvaessa oppimisen mahdollistajana. Simulaatiot tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppimiseen, harjoitteluun ja innovointiin muuttaen sekä syventäen koulutuksen pedagogisia työmenetelmiä. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla opiskelijat voivat kokea realistisia oppimistilanteita turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella lääkkeenjakoa pelillisessä virtuaalisessa lääkehuoneessa, mikä kehittää heidän taitojaan ja valmiuksiaan ennen todellisiin asiakas- ja potilaskohtaamisiin siirtymistä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon opetuksen uudet mahdollisuudet 

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) simulaatiot tarjoavat mahdollisuuden harjoitella erilaisia toimenpiteitä ja hoidollista päätöksentekoa aiheuttamatta riskiä. Tämä parantaa hoidon laatua sekä potilas- ja asiakasturvallisuutta. Lisäksi simulaatiot auttavat sotealan ammattilaisia pysymään ajan tasalla uusimmista näyttöön perustuvista menetelmistä ja teknologioista. Simulaatiot mahdollistavat myös uusien tuotteiden ja rakenteiden testaamisen sekä pilotoimisen. Mahdollisesti voidaan vähentää kustannuksia ja riskejä sekä nopeuttaa innovaatioiden käyttöönottoa. Simulaatiot ovat olennainen osa uusien hoitotyöntutkimussäätiön (Hotus) näyttövinkkien testausta. 

Moniammatillisuus tarjoaa näköalapaikan 

Simulaatio-oppimista on mahdollista syventää moniammatillisen yhteisopettajuuden keinoin. Näin kyetään tarjoamaan opiskelijoille jo opintojen aikana laajempia näkökulmia sotealan työpaikoille ja työtehtäviin. Yhteisopettajuuden kautta moniammatillisuus jalkautuu oppijoiden saavutettavaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon opettajat ovat pohjakoulutukseltaan muun muassa sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, kuntoutuksen ohjaajia, sosionomeja sekä geronomeja. Heidän ammattitaitonsa korostuvat opettajayhteistyössä oppijoiden eduksi. Lisäksi opettajien on mahdollista oppia toisiltaan ja kehittyä ammatissaan. Yhteisopettajuudessa korostuukin jatkuvanoppimisen käsite sekä vahva kollegiaalisuus. 

Viihteellisyys oppimisen tukena 

On todettu simulaatioiden tarjoavan uusia ja jännittäviä kokemuksia, joihin tämän päivän nuoret opiskelijat eli diginatiivit ovat tottuneet. Diginatiiveista on puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan, he sellaisia nuoria kenelle digitaalisuuden maailma on hyvin tuttu jo arkipäivän toiminnoista. Suurin osa nuorista opiskelijoista on juuri diginatiiveja, joille digitaalisuus on täysin normaalia, ei olleenkaan offensiivista, kuten se saattaa olla vanhemmille opiskelijoille esimerkiksi uudelleen kouluttautujille. Diginatiivit saattavat viettää päivässä useita tunteja digitaalisissa ympäristöissä. Välillä hoitaen sosiaalisia suhteita ja välillä pelaten erilaisia pelejä. Pelit koetaan viihteenä ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna kiinnostus pelejä kohtaan kasvaa tarjoten pelaajalle haasteita, onnistumisen kokemuksia sekä aktivoivaa osallistumista pelissä tapahtuvaan päätöksentekoon. Pelit tarjoavat vaihtelua arkiseen oppimiseen, minkä vuoksi pelien avulla pystytään motivoimaan ja innostamaan opiskelijoita oppimaan hyödyntäen koulutuksessa menetelmää, mikä on perinteisemmin liitetty vain huviin ja viihteeseen. Pelit kokoavat myös ryhmiä pelaamaan eli tähän linkittyy lisäksi sosiaalinen näkökulma. Vertaisoppijoiden kautta saattaa tulla myös kilpailua pelin tuloksista, mikä motivoi opiskelijoita korkeampiin pistetuloksiin ja tässä yhteydessä myös oppimistuloksiin. Esimerkiksi VR-pelit vievät opiskelijat realistisiin sosiaali- ja terveysalan ympäristöihin, joissa he voivat oppia tarinoiden keinoin ennennäkemättömällä tavalla. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomalle oppimiselle. 

Tulevaisuudennäkymät 

Simulaatiopedagogiikan kehitys jatkuu vauhdilla, ja sen sovellukset laajenevat jatkuvasti. Tulevaisuudessa voimme odottaa entistä realistisempia ja immersiivisempiä simulaatioita, jotka muuttavat tapaamme oppia, työskennellä ja kehittää itseämme. Simulaatiot ovat vahvasti tulevaisuuden innovaatioiden ytimessä. 

Merkittävä kysymys nyt ja tulevaisuudessa on se, miten vakuutetaan kansallisella tasolla päättäjät siitä, että pedagoginen tulevaisuusinvestointi on kannattavaa yhteiskunnallisesti tarkasteltuna. Terveysteknologisia ja digitaalisia opetusratkaisuja voidaan edelleen kehittää uusimpien suuntaviivojen valossa ja sitä kautta lievittää käytännön hoitotyön kuormittavuutta. Tutkimusten ja hankkeiden kautta tehdään näkyväksi uudet innovaatiot ja näin kyetään levittämään hyviä käytäntöjä sekä tietoa.  

Artikkelikuvassa vasemmalla blogitekstin kirjoittajat opetuspäällikkö Nina Leppälammi (SAMK) ja hoitotyön lehtori Sini-Charlotta Kamberg (Sataedu). Lisäksi kuvassa muita samkilaisia Digisimu-hankkeen toimijoita Anni Riikonen, Terhi Lahti-Myllymäki ja Katri Inkinen. 

Matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-ala (Marata) on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka osaamisen kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli. Marata-verkosto, Arene ry:n alainen koulutusalakohtainen kehittämisryhmä, kokoaa yhteen kaikki 13 restonomeja kouluttavaa ammattikorkeakoulua Suomessa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat korkeinta matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-alan koulutusta Suomessa, ja Marata-verkoston toiminnan keskiössä on koulutuksen kehityksen tukeminen ja alan tunnettuuden edistäminen. Tämä laaja-alainen yhteistyöverkosto mahdollistaa koulutuksen kehittämisen lisäksi yhteiset hankkeet sekä aktiivisen vuoropuhelun elinkeinon toimijoiden kanssa.

Vahvaa yhteistyötä ja kehittämistyötä

Marata-verkosto on aktiivinen toimija, jonka keskeisiä toimintamuotoja ovat säännölliset kokoukset ja kehittämisseminaarit sekä aktiivinen vuoropuhelu tapaamisten välillä. Verkosto toimii koulutuksen laadun ja kehityksen edistäjänä, varmistaen, että restonomikoulutus vastaa niin elinkeinoelämän tarpeisiin kuin tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämisseminaarit ja verkosto tarjoavat myös vertaisoppimisen ja -kehittämisen mahdollisuuksia. Vaikka tutkintonimike on valtakunnallisesti sama, sisällöt poikkeavat toisistaan paljonkin koulutuksittain, mikä verkostossa näkyy aitona yhteistyönä alan näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi, vaikka tietyssä mielessä olemme toki keskenämme kilpailijoitakin. Kehittämisseminaarit muun muassa järjestetään aina jonkin korkeakoulun tiloissa, jolloin opimme jatkuvasti enemmän esimerkiksi siitä, miten kampukset kehittyvät ja minkälaisia oppimisympäristöjä eri koulut tarjoavat.

Verkoston toiminnan vahvuus on ammatillinen kehittyminen erilaisten yritysvierailujen ja virikepuheenvuorojen kautta, oli kyseessä sitten opiskelijoiden tai henkilökunnan tilaisuus. Verkosto on myös aktiivisesti muun muassa kommentoinut valtakunnallista pääsykoetta sen eri kehitysvaiheissa sekä osallistunut osaamisen ennakointifoorumin työhön. Tämän lisäksi verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Mara ry:n, SURE:n, SMALlin ja muiden toimijoiden kanssa alan veto- ja pitovoiman edistämiseksi. Marata-verkosto on vakiinnuttanut paikkansa, sillä se kutsutaan myös mukaan keskusteluihin esimerkiksi matkailukoulutuksen pohjoismaisen kehityksen osalta ja verkostolta pyydetään näkemyksiä ja lausuntoja erilaisiin hankkeisiin, oli kyseessä sitten luomuopetus ammattikorkeakouluissa tai henkilöbrändäyksen merkitys matkailualalla.

Tammikuussa 2025 Marata-verkoston kaikki 13 jäsenkoulua oli mukana Matkamessuilla yhteisellä messuosastolla, jossa ne esittelivät alan koulutusta pohjoisesta etelään. Tapahtuma tarjosi erinomaisen tilaisuuden tuoda esiin restonomikoulutuksen monipuolisuutta ja sen tarjoamia uramahdollisuuksia, sekä toki myös verkostoitumismahdollisuuksia korkeakoulujen edustajille. Yhteistyön tiiviydestä kertoo paljon se, kuinka hyvin osastolla työskennelleet osasivat kertoa messukävijöille eri korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka edustivatkin itse vain yhtä koulua.

Resto-tietotaitokilpailu – perinteikäs osaamisen mittari

Marata-verkoston kautta koordinoidaan myös Resto-tietotaitokilpailuja, jotka ovat olleet osa restonomikoulutuksen perinnettä jo yli 20 vuotta. Kilpailu tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden mitata osaamistaan, verkostoitua alan ammattilaisten kanssa sekä kehittää taitojaan aidossa kilpailuympäristössä.

Kilpailun järjestäjä vaihtuu vuosittain, ja tulevat järjestäjät on jo sovittu vuoteen 2029 asti, seuraavina XAMK 2026 ja Haaga-Helia 2027. Pitkäjänteinen suunnittelu kertoo kilpailun vakiintuneesta asemasta ja sen arvostuksesta niin opiskelijoiden kuin korkeakoulujen keskuudessa.

Tulevaisuus yhteistyön voimin

Verkoston tekemä yhteistyö ammattikorkeakoulujen, yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa luo vahvan pohjan alan tulevaisuuden osaamisen rakentamiselle. Verkoston toiminta edistää restonomikoulutuksen tunnettuutta ja vaikuttavuutta, sekä pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että ala pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmassa. Verkostossa muun muassa seurataan säännöllisesti restonomikoulutusten, sekä AMK- että YAMK-koulutusten vetovoimaa, aloituspaikkojen kehitystä, koulutusvientiin liittyviä toimenpiteitä ja opetussuunnitelmauudistuksia.

Yksi verkoston toiminnan keskeisistä voimavaroista on sen avoimuus ja matalan kynnyksen yhteistyökulttuuri. Tämä näkyy esimerkiksi kehittämisseminaareissa, joissa jo esittäytymiskierroksen aikana osallistujat tarjoavat apuaan ja osoittavat kiinnostusta yhteisten hankkeiden edistämiseen. Sekä onnistumisista että epäonnistumisista käydään avointa vuoropuhelua, sillä yhteisenä päämääränä on restonomikoulutuksen jatkuva kehittäminen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen.

Jaettu asiantuntijuus ja yhteinen tekeminen luovat vaikuttavuutta – verkoston katse on jo vuodessa 2026.

Teksti ja kuva: lehtori Heini Korvenkangas

Kirjoittaja on Marata-verkoston varapuheenjohtaja.

Artikkelikuva on Matkamessuilta, joille Marata osallistui.

Syyslukukauden alussa ryhmä SAMKin sairaanhoitajaopiskelijoita osallistui viikon mittaiselle BIP (Blended Intensive Program) opintojaksolle, jonka aiheena oli Sexual Health. BIP tarkoittaa lyhytkestoista opintojaksoa, jonka voi järjestää kolme Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvaa korkeakoulua eri maista. Opintojakso sisältää vähintään viiden päivän mittaisen intensiivisen yhteisopiskelun jakson järjestävän maan korkeakoulussa. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy yleensä etätapaamisia ennen ja jälkeen intensiiviviikon. BIP siis mahdollistaa vaihtojakson myös niille opiskelijoille, joille pitkäkestoinen vaihtoon lähteminen tuntuu haasteelliselta. Ja BIP-opintojaksolta saadut opintopisteet saa sisällytettyä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Sexual Health Issues -opintojaksolla intensiiviviikko suuntautui Belgiaan. Tunnelmallinen PXL Hogeschool Hasseltin kaupungissa tarjosi parastaan – siitä lisää alempana opiskelijoiden kokemuksissa.

Opiskelijat Anil Dhakal, Sonita Kemoe, Emma Jönkkäri, Wilhelmiina Äijälä, Iida Huhdanmäki ja Milla Kivistö sekä opettaja Heli Mäkelä ottivat eräänä syksyisenä sunnuntaina suunnaksi Helsinki-Vantaan lentokentän, josta oli tarkoitus suunnata Belgiaan, Hasseltiin. Seuraavana päivänä alkaisivat opinnot, joiden alkamista opiskelijat ja opettaja odottivat innoissaan. Oli aika päästä kokemaan lyhyt, viikon mittainen vaihto. Lentokoneesta noustessa Belgiassa kuuma ulkoilman aalto hyökkäsi päin kasvoja. Pitkiin housuihin ja huppareihin pukeutuneet ikijäässä olevat suomalaiset sulivat Belgian kosteassa loppukesän säässä. Lyhyet vaatteet äkkiä vaihtoon ja suunnaksi hotellit, joihin kaikki olivat ripottautuneet ympäri Hasseltin kaupunkia. Seuraavana aamuna suunnistus PXL-koululle. Koululla suut loksahtivat auki, kuinka kaunis, rustiikkinen ja mahtipontinen koulu oli. Vanhoista kivistä koulun seinällä suorastaan huokui historia.

Seuraavat viisi päivää vietimmekin tässä kyseisessä koulussa. Muutaman päivän opiskelun jälkeen me kaikki tajusimme, että koulun sisällä ei ole ilmastointijärjestelmiä, toisin kuin meillä Suomessa. Ulkona oli koko viikon hellettä, ja sen myös huomasi sisällä. Kuumuus ei kuitenkaan meitä estänyt opiskelemasta uutta seksuaalisuuteen ja sen moniin aihehaaroihin liittyen. Koulun opettajat, jotka pitivät luentoja, olivat osaavia ja selkeästi seksuaalisuudesta kiinnostuneita. Ainoa hankala asia koulun käynnissä Belgiassa oli vieras kieli. Kaikilta opiskelijoilta ja opettajilta taittui kyllä englannin kieli, mutta oli siinä tottumista kuunnella ainoastaan englantia, sointuvan helpon suomen sijaan. Yhtenä iltana kävimme kaikkien kurssin opiskelijoiden ja opettajien kanssa pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia. Perjantaina oli viimeinen koulupäivä ja lähdimme takaisin sateiseen talvea enteilevään Suomeen. Olemme enemmän kuin kiitollisia kyseisestä mahdollisuudesta. Suosittelemme BIP-vaihtoa kaikille suurella lämpimällä sydämellä.

Jokainen SAMKin opiskelija halusi vielä jakaa ajatuksia matkastaan.

ANIL

”Blended Intensive Program (BIP) on Sexual Health offered me an opportunity to dive into the physiological, psychological, and socio-cultural aspects of sexual health. This experience would provide me with valuable skills on how to address sexual health problems, approach sensitive conversations with patients, and understand sexual health as a vital component of overall patient care. For these reasons, I decided to come to Belgium for the BIP on sexual health. The best part of the trip was the perfect blend of academic learning and cultural exploration. Our lecturers were knowledgeable and presented a variety of ideas on sexual diseases and common sexual problems such as dysfunctions or sexual health concerns across different age groups. The team dynamic was exceptional – the four blondies were awesome and friendly and helpful. And Sonita was lively, dancing and enjoying her atmosphere. Our group was very supportive and that made learning enjoyable. The dinner evenings allowed us to relax and share insightful discussions on sexual health frameworks. Along with the delicious food, (forget the Indian chili evening), sunny weather, and the lively streets of Belgium. The whole experience was a rewarding balance of gaining education and being a part of fun.

Without our teacher being supportive and friendly, and without her guidance, we would not have had this opportunity to learn and enjoy the exchange at the same time. The one-week intensive course not only earns us academic credits, but it also offers practical frameworks that we can directly apply in our professional healthcare practice. We gain global prospects, build valuable networks, and have an educational experience that goes beyond the classroom. With all expenses covered, this was a unique opportunity to broaden our horizons both academically and culturally!”

EMMA

”Halusin osallistua BIP-kurssille, sillä koin aiheen todella mielenkiintoiseksi. SAMKissa opiskelemani seksuaaliterveyden opintojakso tuntui pintaraapaisulta aiheeseen ja halusin syventää osaamistani. Kurssilla keskityttiin erityisesti potilaan kohtaamiseen ja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Viikon kurssi tuntui juuri sopivan mittaiselta, sillä se oli helppo sovittaa omaan aikatauluun. Pidempi aika olisi vaatinut enemmän järjestelyjä. Paras osa matkaa oli SAMKin porukka, jonka kanssa matkustimme Belgiaan yhdessä, vietimme koulupäivät ja vapaaillat yhdessä.”

WILHELMIINA

”Omissa opinnoissa SAMKissa mielenkiintoisin oli mielestäni seksuaaliterveyden opintojakso. Koin mahtavaksi mahdollisuudeksi oppia lisää kiinnostavasta aiheesta, ja vielä toisessa maassa. Koulupäivien päätteeksi parasta oli kierrellä eri nähtävyyksissä, istua iltaa oman ryhmän kanssa ja keskustella opituista asioista. Seksuaaliterveys on edelleen monelle vaikea ja ”kiusallinen” keskustelunaihe, mutta erittäin tärkeä sellainen. Siitä puhuminen on terveydenhuollon ammattilaiselle tärkeä taito, sillä seksuaalisuus on iso osa jokaisen elämää ja hyvinvointia.”

MILLA

”Opettajalta tulleessa sähköpostissa keväällä 2024 haettiin kiinnostuneita opiskelijoita hakemaan vaihtoon Belgiaan opiskelemaan seksuaaliterveyttä syvemmällä tasolla. Aihe kiinnostaa minua hurjasti, ja on yksi haaveeni tulevaisuudessa suuntautua sairaanhoitajana seksuaalisuuden puolelle. Vaihto-opiskelu on myös ollut yksi unelmistani, ja nyt olisi mahdollisuus kokea lyhyempikestoinen vaihto. Parasta matkassamme oli meidän SAMKin opiskelijoiden ja opettajan välinen suhde matkan aikana. Teimme paljon kaikkea yhdessä. Tutustuimme kulttuuriin ja nähtävyyksiin sekä kävimme ostoksilla yhdessä. Tietenkin yksi parhaista asioista oli myös koulunkäynti. Oli hienoa nähdä ja kokea eri kulttuurin koulunkäyntiä, ja kokea millaista on opiskella kokonaan muulla kuin omalla äidinkielellään. En voi muuta kuin suositella BIP-kurssia kaikille vähäänkään vaihdosta kiinnostuneille. Menisin uudelleen milloin vain! Tämä kokemus oli yksi hienoimmista kokemuksista elämässäni, ja en ikinä tule unohtamaan tätä.”

IIDA

”Hain vaihtoon Belgiaan, koska seksuaaliterveys kiinnostaa minua, ja olen pitkään haaveillut vaihto-opiskelusta. Pidempi vaihto ei valitettavasti ollut minulle mahdollinen, joten innostuin heti, kun sain tietää lyhyemmän vaihdon mahdollisuudesta. Kurssilla parasta oli ehdottomasti mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Alkuun se jännitti, mutta nopeasti huomasin, että luentojen kuunteleminen onnistui hyvin myös englanniksi. Kurssin sisältö oli todella mielenkiintoista ja se avasi uusia näkökulmia seksuaaliterveyteen. Tutustuminen muihin SAMKista matkaan lähteneisiin opiskelijoihin sekä muiden maiden opiskelijoihin oli myös erittäin antoisaa. Oli mukavaa jakaa kokemuksia ja oppia eri kulttuureista. Vapaa-aikaa oli riittävästi, joten pääsimme myös tutustumaan kaupunkiin, käymään erilaisissa ravintoloissa ja maistelemaan paikallisia ruokia. Suosittelen lämpimästi BIP-vaihtoa muille opiskelijoille. Se on hyvä tilaisuus saada kansainvälistä perspektiiviä ja kuulla eri kulttuureista tulevien ajatuksia seksuaaliterveydestä. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin opettavainen ja rikastuttava!”

SONITA

”My first thought when I heard of this Blended Intensive Program (BIP) about sexual health, was to improve my knowledge of sexual health and be able to discuss sexual health issues with my clients freely and in plain language to get effective results. This course has helped me to understand sexuality about chronic diseases, individual desires, disabilities, STDs, and sexual dysfunctions. Every human is a sexual being with different sexual desires and needs. Therefore, they have the right to receive information and knowledge about sexuality without focusing on their problems but rather on the possible solutions to their problems.

It was an awesome experience for a team of six students and one lecturer from SAMK to meet a whole lot of other students from different countries at PXL University of Applied Sciences Hasselt, Belgium, together with a team of wonderful lecturers on sexual health topics. We also had to explore the town after lectures to discover nice scenery, museums, eateries, clubs, and churches. The fun was so breathtaking that we hoped we were given more time for the event.

I will recommend students to actively take part in such BIP courses because it will enrich their knowledge of important life events and better ways of handling cases of sexuality without being judgemental.”

Teksti: Opiskelija Milla Kivistö

Kuvat: Milla Kivistö ja Heli Mäkelä

Satakunta International Peoples’ Fair supports connections between local residents and the international community of Satakunta.

The International office from SAMK Campus Rauma participated in the Satakunta International Peoples’ Fair held at Poselli in October. The event was organised for the first time in the autumn of 2023 in Pori at Puuvilla mall, where the international community of Satakunta was celebrated with dance and music performances. The event is organised by International Professionals and this year it took place in Rauma, hosted by International House Rauma.

Many local organisations who support the international community were represented with their own stand, amongst them the staff from the international office from Campus Rauma represented SAMK, during the event they answered questions about the English degrees SAMK offer.

International students from SAMK supported the event by assisting with reception management, technical needs, and serving refreshments to participants, allowing students to develop skills that are directly transferable to professional environments.

Throughout the event there were musical performances and dance performances which reflected the multi-cultural environment of Satakunta. at the end of the fair it was announced that it will be held in Huittinen next year.

Text: Mona Elo, Researcher, Logistics and Maritime Technology

Article picture (Mona Elo): In the picture is left to right is Henna Tapiovaara the International Relations Secretary and Arachchige Kadawatha Trainee in the international office.

SAMKin opinnäytetöiden parhaimmiston tiivistelmät on koottu vuodesta 2012 saakka yhteen julkaisuun.  Viime vuosina julkaisussa on ollut myös palkittujen opiskelijoiden tekstejä omista oppimisprosesseistaan. Tämä Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen kuin aiemmin.

Ajatus uudistaa Osaajaa syntyi jo viime vuonna – sekä saavutettavuuden että yleisemmin tuoreen ulkoasun näkökulmasta. Uudistus käynnistettiin kevättalvella 2024, ja uudistettu graafinen ilme oli valmiina odottamassa huhtikuun lopussa saatavia kilpailun tuloksia.

Tässä haluamme hiukan avata sitä, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa tässä julkaisussa ja mitä sen eteen on tehty.

Kirjaintyypin selkeys on tärkeää

Olimme kirjanneet uudistuslistalle muun muassa seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat parannukset:

1.         leipätekstin koon kasvattaminen
2.         rivivälin kasvattaminen
3.         tekstin vasemman laidan tasaus.

Aloitimme fontin eli kirjaintyypin valinnalla. Saavutettavuuden näkökulmasta kaikkien merkkien olisi hyvä olla toisistaan selkeästi eroavia. Hyvä fontti olisi sellainen, jossa 1 (yksi), I (iso i-kirjain) sekä l (pieni L-kirjain) erottuvat toisistaan. Sama pätee isoon O-kirjaimeen ja nollaan. Vertailujen jälkeen päädyimme Arialiin, jota on monilla saavutettavuusaiheisilla sivustoilla kuvailtu yleisesti saavutettavaksi fontiksi, vaikka haasteelliset merkit (iso i, pieni L) eivät erotu selkeästi toisistaan. Esimerkiksi Verdana-fontti olisi saavutettavuuden näkökulmasta vielä parempi, mutta valitsimme visuaalisesti aiempaa Osaajan fonttia muistuttavan ja SAMKin brändikirjastakin tutun Arialin.

Kuvat ja linkit ruudunlukijan näkökulmasta

Saavutettavuuden vuoksi kuviin tulee asettaa ALT-tekstit (tekstivastineet, vaihtoehtoiset tekstit), jotka ruudunlukija lukee. Niissä kuvaillaan kuvan sisältöä näkövammaiselle – ne ovat siis eri asia kuin kuvateksti. Kuvien ALT-tekstit ovat tuttuja myös esimerkiksi opinnäytetyön tekijöille, niihinkin ALT-tekstit tulee laatia.

Saavutettavissa julkaisuissa myös linkeille laaditaan ALT-tekstit. Osaajassa kunkin opinnäytetyön tiivistelmän jälkeen kerrotaan, mistä opinnäytetyön löytää, esimerkiksi ”Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024590″. Se, että ruudunlukija lukee tuon osoitteen ääneen (urn piste fi kautta urn kaksoispiste än bee än kaksoispiste…), ei tuota hyötyä käyttäjälle. Nyt ruudunlukija on asetettu lukemaan linkit näin: ”NN:n opinnäytetyö Theseus.fi-sivustolla”.

Lisäksi ns. kuvituksellisiksi tarkoitetut sivut, joiden teksti on julkaisussa luettavissa myös muualla, on asetettu ohitettaviksi. Ruudunlukija ei siis lue niitä lainkaan, koska kuultuina ne oikeastaan vain häiritsisivät.

Ulkoasu muutenkin uudeksi

Kannessa säilytettiin puuteema – ja oppimisen hedelmät. Ilme kuitenkin muuttui. Väriinkin meillä on tietty idea. Osaajan kannessa on jo aiemmin hyödynnetty muutaman kerran Pantonen väri-instituutin valitsemaa julkaisuvuoden ”vuoden väriä”. Valitun värin ajatellaan kuvastavan globaalia tunnelmaa ja asenteita kyseisenä ajankohtana. Esimerkiksi koronan jälkeen maailmaan tarvittiin iloa ja positiivisuutta, jonka vuoksi Osaaja 2020 -julkaisun kansi oli pirteän keltainen julkaisuvuoden 2021 vuoden värin mukaisesti. Ulkoasun uudistuksen jälkeen kannessa nähdään jatkossakin vuoden väriä.
Tällä muodon toistuvuudella ja värin muutoksella on haluttu yhtäältä sitä, että julkaisut/kannet erottuvat toisistaan ja toisaalta sitä, että julkaisu on tunnistettavissa ja että sen taitto on helppo toteuttaa. Näin julkaisun graafista ilmettä tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan – tämä on tietysti aina myös taloudellinen kysymys.

Se, että tekstien oikea reuna ei ole nyt tasattu, herättää näkevissä lukijoissa monenlaisia ajatuksia. Molempiin reunoihin tasattu teksti voi luoda epätasaisia sanavälejä (valkoisia ”puroja” tekstin sisään tai liian lähekkäin olevia sanoja), mikä vaikeuttaa tekstin lukemista erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen haasteita, kuten dysleksia. Monelle molempien reunojen tasaus näyttäytyy kauniimpana ja siistimpänä, niin myös meille. Nyt kuitenkin halusimme toteuttaa julkaisun mahdollisimman pitkälle saavutettavana ja helppolukuisena.

Teksti: Anne Sankari & Heidi Valtonen

Anne Sankari on ollut yksi Osaajan toimittajista jo vuodesta 2013 (Osaaja 2012).

SAMKin alumni Heidi Valtonen on taittanut Osaajaa vuodesta 2017 ja suunnitellut sille nyt uuden graafisen ilmeen.



Lähteitä:
Pantone. (n.d.). Color of the Year. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year
Pantone (7.12.2023). How Does Pantone Select the Pantone Color of the Year? An Interview with Laurie Pressman, Vice President of the Pantone Color Institute. https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year/choosing-the-pantone-color-of-the-year
Satakunnan ammattikorkeakoulu. (n.d.). SAMK Brändikirja. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://brandikirja.samk.fi/talta-naytamme/
Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas. Seloit.
W3C. (2016). The World Wide Web Consortium. Visual Presentation: Understanding SC 1.4.8. Haettu 11.6.2023 osoitteesta https://www.w3.org/TR/2016/NOTE-UNDERSTANDING-WCAG20-20161007/visual-audio-contrast-visual-presentation.html

The International Tourism Management degree program faced similar challenges to other international degree programs: it takes time for international students to arrive in Finland, and they come individually throughout the academic year.

We had the opportunity to develop a flexible start concept beginning in autumn 2023, called ongoing enrollment. In this concept, most first-year courses are offered in a way that allows students to start at any time, meaning on the very day they arrive on campus.

Different courses were implemented slightly differently, but the main principle remained the same. The course content was divided into smaller learning objectives. We called these units “themes,” and each course included a certain number of themes, for example, six themes.

Each theme includes a weekly lecture and/or workshop and assignments. After all the themes are covered, a new round of themes begins. In the ongoing enrollment concept, at least two rounds should be conducted per semester.

The system is flexible for students, as they can enroll in the course on any theme. For example, if a student starts a six-theme course at theme 3, they will proceed in order through themes 3, 4, 5, and 6, then in the next round, themes 1 and 2. In addition to the themes, there may be a final exam or assignment, which becomes available to the student after completing most of the assignments from the themes.

The concept is described in the course ”Introduction to Tourism and Hospitality Business” as follows: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on-campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

The ongoing enrollment concept can be implemented in various ways. The picture below (Huuhka 2024) is an example from the course Cultural Competence as a Success Factor, which had three rounds during the fall semester 2023. In this implementation, the second round and first round lectures were partly joint. For example, “categorizing cultures,” “Hofstede,” “the Lewis Model,” and “study circle” were the same for both rounds.

Attention should be given to learning objectives, teaching content, teaching methods, assessment criteria, and feedback as in any other courses. It is also recommended to create a core content analysis to support teaching and help students set their own learning goals.

Positives:

• Students can start their studies immediately after arriving on campus without any waiting.

• Developing a new pedagogical solution is rewarding for teachers.

• The ongoing enrollment concept is also flexible for teachers.

• Students easily adopted and understood the concept.

Points to Consider:

• Teaching many rounds felt repetitive for the teachers.

• Students were confused about courses that were not in ongoing enrollment.

• The concept and Moodle platform need to be clear and accessible.

• Teachers should be careful with allowing retakes of assignments in this concept.

• The timetable and flexible start model don’t work fluently together yet.

• Teachers need to give grades regularly and consider carefully how students request their grades.

• Not all elements of the concept had established pedagogical terms.

Text: Senior Lecturers Jonna Huuhka and Jaana Ruoho

Artcle photo: Inna Saarinen

We used the help of ChatGPT in the translation process from Finnish to English.