Olen Porin kaupungin psykososiaalisten palveluiden kouluttama kokemusasiantuntija. Valmistuin vuonna 2017. Tänä talvena sain mahdollisuuden osallistua Satakunnan ammattikorkeakoulun Ymmärrä asiakasta – kokemustoiminta keskiössä -hankkeen järjestämään päihde- ja mielenterveysasioiden kokemusasiantuntijoiden jatkokoulutukseen. Koulutusta mainostettiin mahdollisuudella päästä käyttämään omaa osaamista enemmän ja uudenlaisissa tilanteissa. Näitä tilanteita voisivat olla esimerkiksi simulaatiotilanteet SAMKissa. Mainoksessa kerrottiin, että koulutuksen vetäisivät näyttelijät Maarit ja Teemu Niemelä. Koulutus järjestettäisi Porissa Hilkka-näyttämöllä kuutena eri kertana.
Koulutus alkoi sillä, että osallistujat kertoivat lyhyesti oman tarinansa. Sen jälkeen loimme erilaisia tarinoita yhdessä ja teimme erilaisia ryhmäytymisharjoituksia, esim. Tappajakani-harjoituksen, joka ”tuunattiin” nepsy-ystävälliseksi eli korvattiin kovat äänet vilkutuksilla. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Saimme kotitehtäväksi netistä löytyvän luonnetestin tekemisen.
Seuraavilla kerroilla työskentelimme fiiliskorttien parissa ja teimme harjoituksia, joiden tarkoitus oli oppia huomaamaan hyvä itsessä. Käsittelimme myös vuorovaikutusta ja tunteita sekä teimme erilaisia improvisaatioharjoituksia. Lopuksi olikin aika alkaa valmistautua tuleviin simulaatiokeikkoihin.
Tämä SAMKin järjestämä koulutus tarjosi jo koulutetuille kokemusasiantuntijoille mahdolllisuuuden päästä oppimaan lisää itsestään ja ”pätevyyden” toimia SAMKin simulaatiotilanteissa ja miksei muuallakin työelämässä.
Tämän kaltainen täydennyskoulutus kokemustoimijoille on uraa uurtavaa toimintaa. Ehdottomasti suosittelisin vastaavaa koulutusta ihan kaikille kokemusasiantuntijoille. Myös opetustehtävissä toimivia ammattilaisia rohkaisisin ottamaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita mukaan opetukseen. Kokemusasiantuntijuus ja kokemusasiantuntijoiden käyttö päihde- ja mielenterveysalalla on kovassa nosteessa. Toiminta on alkanut Suomessa noin 20 vuotta sitten. Toiminta linkittyy vahvasti myös toipumisorientaatio-käsitteeseen. Se on myös tutkitustikin vaikuttavaa.
Baltic University Programme (BUP) Teachers’ Course 2022–23 focused on integrating UN SDGs into Higher Education. The Teachers’ course was relevant for me as the International Tourism Management programme was undergoing a renewal process with the aim of integrating sustainability into the programme. I participated in the Teachers’ course along with two lecturers from the Environmental Engineering programme.
The course taught us participants hands-on ways to implement SDGs into teaching and study programmes. The UN SDGs are a set of 17 global goals adopted by the UN in 2015 to achieve a sustainable future. The goals address a range of social, economic, and environmental challenges.
The Teacher’s course of BUP incorporated the principles of Education for Sustainable Development (ESD) as a pedagogical approach to promote sustainable practices. ESD is an approach that seeks to equip students with the knowledge, skills, and values necessary to promote sustainable practices. Education, particularly ESD, is recognized as a key driver for achieving the SDGs.
By incorporating ESD principles into tourism education at SAMK, we can create responsible and environmentally conscious tourism professionals who can address challenges facing the industry. Students are empowered to become active agents of sustainable tourism practices. They promote cultural diversity and preserve natural and cultural heritage for future generations. Incorporating sustainability into tourism higher education can lead to a more responsible and ethical industry.
Integrating ESD Principles in the International Tourism Management programme: Ideas & Strategies
Incorporate sustainability themes into curriculum and course content
Use participatory learning approaches
Foster critical thinking
Emphasize local to global perspectives
Incorporate experiential learning opportunities
Encourage ethical reflection
The Baltic University Programme (BUP) is a network of universities and other higher education institutions in the Baltic Sea region. Its aim is to promote cooperation in education, research, and sustainable development. SAMK is a member in this network.
Text: Jaana Ruoho, International Tourism Management
Image: The participants of BUP Teachers’ Course 2022–23 in Kaunas, Lithuania in March 2023. Participants and teachers came from several European countries. Image from BUP.
Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n yhteistyönä on kehitetty virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutukseen soveltuva peli. Kehitystä vauhditti johtava ajatus asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan säädettävistä ominaisuuksista ja pelaamisen aikaisen liikkeen tietojen hyödyntämisestä. Oleellinen osa pelin soveltuvuudesta terapiakäyttöön on peliin kehitetty mahdollisuus hallita pelin säätöjä ulkoisesti.
Tarve pelin kehittämiseen syntyi Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n (RFH) omistajien ideasta saada käyttöön virtuaalisuutta hyödyntävä peli, jonka avulla aktivoidaan koko kehoa ja ennen kaikkea alaraajoja. SAMKissa kehitettyä Mokke-peliä ohjataan yläraajojen avulla, mutta pelissä voidaan kuitenkin aktivoida tarpeen mukaan alaraajoja tai toteuttaa harjoittelu istuen. RFH:n fysioterapeuttien toiveesta pelin tuli olla asiakkaalle yksinkertainen, mutta haasteellinen ja yksilöllisesti säädettävä, jotta motivaatio peliin säilyisi ja harjoittelu olisi tavoitteellista. Kuntoutumisen ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen edellyttävät asiakkaan toimintojen mittaamista ja tarkkailua. Fysioterapeuteille on tämän vuoksi tärkeää saada nähtäväksi pelaamisen avulla kertyvä tieto liikeradoista, liikkeen laajuudesta, nopeudesta ja tarkkuudesta.
SAMKin aiemmissa pelinkehitysprojekteissa on havaittu haaste pelin säätöjen tekemisessä virtuaalimaailmassa. Asiakkaalle pelin säätöjen tekeminen saattaa olla liian vaikeaa ja vaihdettaessa laseja fysioterapeutin päästä asiakkaan päähän, saattavat säädöt tai näkymä muuttua. (Merilampi & Heikkinen 2022.) Tähän tarpeeseen vastattiin kehittämällä sovelluspohjainen etäohjausmahdollisuus, jolloin fysioterapeutti voi säätää tarvittavia muuttuvia tekijöitä tietokoneella etukäteen tai asiakkaan pelatessa (Marttila 2023). Etäohjaus mahdollistaa tavoitteiden mukaan ohjatun, progressiivisen harjoittelun sekä läsnä että etänä toteutettavassa terapiassa. Etäohjaussovellus otettiin käyttöön myös Mokke-peliin.
Kuntoutuksessa hyödynnettävä virtuaalisuus, erityisesti “immersiivinen virtuaalisuus” VR-lasien avulla, vähentää kivuntuntemusta (Wong, Tse & Qin, 2022). Mokke-pelissä harjoittelun avulla tavoitellaan asiakkaan aktivoimista liikkeelle ja harjoitusten tekemistä luonnollisilla liikeradoilla vähäisemmällä kiputuntemuksella. Kuntoutuja saattaa pelin aikana suorittaa suurempia liikeratoja ja useampia toistoja, kuin perinteisesti tehtyjen harjoitteiden muodossa. Liikkeen laadun varmistaminen ja riittävän ohjauksen antaminen jäävät edelleen fysioterapeutin vastuulle (Honkanen ym. 2022) ja siten päätökset yksilöllisistä säädöistä ja seisten tai istuen tehtävistä harjoitteista ovat ensisijaisen tärkeitä.
Mokke-peli
Mokke-pelissa kuntoutuja toimii jalkapallomaalivahtina hyödyntäen virtuaalilaseja (kuva 1). Pelin keskeisenä ominaisuutena on peliasetusten säätäminen hyödyntäen etäohjaussovellusta (kuva 2). Esimerkiksi pallojen tuloaikoja, -paikkoja, -nopeuksia ja pallon kokoa säätämällä voidaan säätää asetuksia fysioterapian näkökulmasta kuntoutujan tarpeita ja tavoitteita vastaaviksi.
Itse pelissä kerätään virtuaalilasien ohjainten tuottamaa dataa fysioterapeutin analysoitavaksi. Dataa saadaan ohjainten sijainnista, liikkeen nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Etähallintasovelluksessa näkyy koordinaatistossa liikelaajuuksien maksimi- ja minimiarvot, maksimi -ja miniminopeudet, harjoituksen kesto sekä torjuttujen pallojen lukumäärä. Lisäksi saadaan visuaalisia kuvaajia ohjainten sijainti- ja nopeusdatasta. Tietokantaan kerääntyvän harjoitusdatan avulla pystytään seuraamaan kuntoutujan edistymistä ja suunnittelemaan uusia harjoitteita.
Harjoittelualueen tulee olla riittävän suuri, jos halutaan hyödyntää koko kapasiteetti, mitä peli voi tarjota. Jalkapallomaali vastaa siis tässä pelissä kooltaan oikeaa jalkapallomaalia. On kuitenkin mahdollista pelata pienemmällä alueella, jolloin säätöjä hyödyntämällä peliä voidaan hyödyntää erilaisten asiakkaan kohdalla. Pelin edelleen kehittäminen on mahdollista ja alaraajojen käyttäminen ohjaimissa olisi mielenkiintoinen variaatio. Tässä vaiheessa ohjaimia ei vielä voitu kiinnittää alaraajoihin, mutta erilaiset sensorit tai kiinnitysmekanismit voisivat mahdollistaa tämän.
Moniammatillinen kehittäminen
Pelinkehitys lähti liikkeelle aikaisemmin ilmenneestä tarpeesta saada säädettyä asetuksia virtuaalilasien ulkopuolelta. Lisäksi alkulähtökohtana oli, että lasien kanssa toimivien ohjaimien liikkeestä pitäisi saada kerättyä dataa fysioterapian tarpeisiin. Näiden asioiden selvittämiseen ja kuntoutuksen tarpeiden ymmärtämiseen kuluivat ensimmäiset kuukaudet, ennen kuin itse pelin teema tai toiminnot olivat selvillä. Alun perin jalkapallon torjuntapeli oli vain yksi esimerkki, jonka avulla etäohjaus ja datan tallentaminen nähtiin mahdolliseksi.
Monialaisen kehittämisen aluksi teknologian ammattilaisten oli käytettävä aikaa kuntoutukseen liittyvän olennaisen tiedon hankkimiseen ja ymmärtämiseen. Tätä prosessia helpotti hanketiimin koostuminen niin teknologian kuin kuntoutuksen asiantuntijoista sekä yhteistyö RFH:n edustajan kanssa. Jalkojen liikkeen seuraaminen oli haaste, mitä ei tämän hankkeen aikataulun puitteissa päästy selvittämään. Yhteiskehittämisen keinoin tilanne ratkaistiin siten, että kuntoutuja käyttää pelissä jalkojaan, vaikkei dataa niiden liikkeistä kerätä. Haastavaa oli myös datan tietoturvallinen käsittely ja palvelininfrastruktuurin suunnittelu. Tietoturva taattiin käyttämällä yleisiä suojauksen ja salauksen standardeja ja pelin kehitysvaiheessa on hyödynnetty SAMKissa valmiina olevaa infrastruktuuria. Asiakastietoja ei ohjelmaan tallenneta, ainoastaan asiakkaan tunniste vain fysioterapeutin tietämällä koodilla.
RFH:n fysioterapeuttien Hannakaisa Mäkitalon ja Hanna Teerialhon mielestä Mokke-peli on kiinnostava lisä kuntoutukseen, kuten koko VR-maailma yleisestikin: “Pelinä jalkapallo nimenomaan oli hyvä ratkaisu tuttuuden vuoksi. Peliä voisi toteuttaa hyvin myös muissa lajeissa, kuten salibandyssa tai jääkiekossa. Olisikin hienoa, jos samassa simulaatiossa olisi mahdollista valita eri lajien välillä.” Simulaation isoin etu on tällä hetkellä se, että pelialuetta on helppo määritellä ja sitä voi pelata pienemmällä alueella esimerkiksi pyörätuoliasiakkaan kanssa tai isommalla alueella liikkuvan nuoren kanssa. Mäkitalon ja Teerialhon mielestä “Haastetta peliin saadaan helposti lisäämällä pallojen nopeutta ja sijaintia, jonne seuraava pallo menee.” Mokke-simulaatiossa on paljon potentiaalia ja jatkokehittämällä siitä voisi saada hyvän kaupallisen versionkin.
Mokke-peli on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa (Erityisavustus varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja korkeakoulutuksen erkostomaiseen kehittämiseen) hankkeessa Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa. Mokke-peli on saatavilla kaikille sen jatkokehittämisestä kiinnostuneille ottamalla yhteyttä taina.jyrakoski@samk.fi.
Kirjoittajat: Taina Jyräkoski, Kari Marttila, Mikko Penttilä, Jani Lahti
Lähteet:
Honkanen, S., Korpi, H., Chichaeva, J., Holopainen, R., Sjögren, T. & Aartolahti, E. 2022. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden merkityksellisyys kuntoutuksessa. Julkaisussa Ilves, O., Korpi, H., Honkanen, S. & Aartolahti, E. (toim.) Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037517
Merilampi, S., Heikkinen, M. 2022. Kokemuksia Whack-a-physio virtuaalitodellisuuspelistä kuntoutuksessa. Julkaisussa Merilampi, S. & Holappa, N. (toim.) Teknologia työkaverina – Yhteisiä kokemuksia hyvinvointi- ja terveysteknologioista Satakunta DigiHealth -ekosysteemissä. SAMK sarja B, Raportti 6/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039264
Wong, K.P., Tse, M.M.Y. & Qin, J. 2022. Effectiveness of Virtual Reality-Based Interventions for Managing Chronic Pain on Pain Reduction, Anxiety, Depression and Mood: A Systematic Review. https://doi.org/10.3390/healthcare10102047
Back in April 2019, Judith and Ragna were waiting at a hotel reception in Tampere. By the time we arrived in Pori it was like we would have known each other for a long time already. And yet it was only some weeks earlier that we got the first enquiry from HZ from two teachers who wanted to visit us under the Erasmus+ teacher mobility programme. HZ? A University of Applied Sciences in the Netherlands. Completely new to us, but of course we were happy to welcome a new partner.
During the visit we learned how very similar HZ and SAMK are when it comes to teaching philosophy, pedagogical methods, research interests, degree programmes, and even administratively, considering e.g., the size of the school or organizational form. Both schools represent higher education in rural areas focusing strongly on co-operation and development projects with the organizations in the area.
The plan was to pay back the visit, but then Covid19 forced us to find immediately new ways to co-operate. Tourism management students of HZ needed clients for their development project and since the owner of an adventure company suddenly had spare time in their hands, I interrupted their forest skiing trip and asked to co-operate with HZ students in spring 2020.
Mirthe Martinius and Jere Kuusinen
This autumn we finally had a chance to continue building even stronger relationship within tourism education. Mirthe visited SAMK and finally I had a chance to visit Vlissingen. In the meanwhile, our tourism student had done her exchange studies at HZ, and we also had incoming exchange students from HZ. But as I like to promote to our students especially partners, who I know well, I was so happy to finally visit HZ Café and shop myself, see student lounges and classrooms – and of course, students.
During my teacher exchange I joined Scrum-session with the second-year students and followed their presentations on cultural awareness. I gave lectures on seasonal employees, connection between salary and job satisfaction, and on Finnish culture based on Hofstede, Trompenaars and Lewis, as requested. And I must say I felt slightly intimidated to give a lecture on Dutch scholars – for the Dutch.
The highlight of my visit was when I saw genuine interest on students’ faces when I introduced SAMK as an exchange opportunity for them. One of my lectures was also joined by 14 prospective HZ students interested in tourism studies. They were hosted by study buddies, and they had lunch together during the day when they followed the regular schedule of tourism students. Hopefully prospective students of HZ will also be our prospective incoming exchange students!
Learning even better how same and yet different we as schools are, gave me lots of ideas. For example, in the Netherlands tourism studies follow the same profile in all schools, whereas in Finland, we have the flexibility to design our own curricula, even though tourism educators have a strong and active co-operation network. This provides a great opportunity for us to provide complementary studies for HZ tourism management students.
HZ main campus in Vlissingen
All great business stories start from a garage, and HZ has their very own Garage, where interdisciplinary teams of students make projects for organizations that have requested students to develop something for them. I also had a pleasure to visit the daily stand-up, which was scheduled exceptionally for the afternoon due to my visit. All in all, I could not have felt more welcomed with so many people being aware of my visit, having my own desk at the staff working area, being invited into daily conversations, and being accompanied by both tourism and sport management teams for a dinner.
Since April 2019 when Judith and Ragna had the opportunity to stand on a (piece of) frozen sea, SAMK and HZ have also partnered in Skills4CMT-project together with some of our other national and international partners. I would like to encourage our colleagues in SAMK and HZ to look for co-operation opportunities in research and education, including student mobility, as I am sure there are many possibilities for us to discover how to #thinkfuture, and to ensure #itsyourfuture.
Text: Heini Korvenkangas, Senior Lecturer
Article photo (top photo): Judith van Poppel and Ragna Brouwers visited the Yyteri beach in winter.
Haaveilin ja suunnittelin. Pohdin, että uskaltaisinko, ja että saisinko reissun onnistumaan. Koronavuosien jälkeen haluisin tarjota tutorryhmälleni uuden ja erilaisen oppimiskokemuksen.
Tilaisuus tarjoutui belgialaisen yhteistyökumppanin kautta. Kyseessä oli BIP eli Blended Intensive Programme, jonka kohokohtana oli intensiiviviikko Belgiassa Hasseltissa PXL ammattikorkeakoulun vieraana. Matkaan lähtivät minä ja opiskelijani eli matkailun kansainvälisen tutkinto-ohjelman toisen vuoden opiskelijat.
Kuva: Jaana Ruoho
Hello World -nimiselle BIP-kurssille osallistui opiskelijoita Belgiasta (PXL), Kroatiasta (PAR) ja Suomesta (SAMK). Kurssilla kehitettiin uusi konsepti paikalliselle linnalle.
Olimme reissussa marras-joulukuun vaihteessa 2022. Joulupukki oli muistanut meitä herkuilla. Kuvassa SAMKin International Tourism Management -ohjelman opiskelija Heli Kulju tutkii kroatialaisen opiskelijan kanssa saalista.
Kuva: Jaana Ruoho
Intensiiviviikko tiiviillä ohjelmalla ja tavallisuudesta poikkeavalla pedagogisella lähestymistavalla virkisti ja antoi uutta potkua omaan työhön. Parasta oli vaihtelu omaan perustyöhön ja vertailukohdan saaminen omalle asiantuntijuudelle. Oli hienoa myös nähdä, miten omat opiskelijat pärjäsivät, osasivat ja oppivat.
Kansainvälinen yhteistyö vahvistui. Tässä minä ja kollegat Kroatiasta.
Kuva: Sandra Di Marcantonio.
Opettajalle ja opiskelijoille BIP antoi mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä tiimissä, oppien taitoja, joita tarvitaan kansainvälisissä ja monikulttuurisissa opiskelu- ja työyhteisöissä.
Kuva: Sandra Di Marcantonio.
Erasmus+ lyhyt monimuotoliikkuvuuden BIP-kurssi tarkoittaa vähintään kolmen opintopisteen laajuista kurssia, jossa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen. BIP-kurssin järjestää kolme Erasmus+-ohjelmaan osallistuvaa korkeakoulua.
BIP on myös riittävän lyhyt, jolloin monella on siihen mahdollisuus elämäntilanteesta riippumatta. Opiskelijat pääsevät myös harjoittelemaan viikon mittaiseen vaihtoon liittyviä käytännön asioita. Yhdessä matkustaminen, majoittuminen ja tiivis työskentely vahvistavat ryhmähenkeä.
Minä matkustin yksin ja opiskelijat matkustivat omia reittejään.
ChangeMakers is a Central Baltic project, that was ignited by a challenge we all are aware of: societies and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. The ChangeMakers project works with these themes from March 2020 to November 2022. On the 24th-26th of August, a group of students, teachers and project partners took part in the most business-minded business festival in Tartu, Estonia – sTARTUp days 2022.
The project connected around 250 students, aged 14-17, from Finland (incl. Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Students were given real-life environmental challenges from local companies, and their mission was to create multicultural mini startups to solve these challenges. Challenges were related to circular economy, recycling and reducing additional waste of products or in production.
What would be a better way to close the project than visiting one of the most active startup cities in the Baltics!
Students started their festival experience on Wednesday with some side events. “A Drive To The Future” was a show of self-driving cars at Tasku Centre, continued by “Tartu Street Art Tour” and “Buildit Green Demo Day” – that was exactly something the students have been doing in ChangeMakers!
Seen at Buildit Green Demo Day: Company making product boxes out of textile waste by carding fibers. Katri MoisioStudents had time to tour around the beautiful city of Tartu. Jani Helenius
Thursday – the first official day of the event at the Sports Centre of the University of Tartu, offered very inspiring and thoughtful presentations, such as Mateja Sponza from Microsoft talking about “How to use AI – even if you don’t have a team of Data scientists”. Mateja went through Microsoft’s massive library of different artificial intelligence and machine learning tools.
The most exciting part of Thursday for entrepreneurs was the Pitching competition, where companies with ground-breaking ideas and products pitched to the jury in hopes of getting an investment.
In today’s world, multitasking is something that we are used to – at least having several things going on simultaneously. But are we seriously getting anything done? For that purpose, we entered some productivity masterclasses: “Control Your Time, Energy and Attention to Achieve Powerful Results” and “From High performance to Hyper performance”, where we gained some great new tools and ideas to build our everyday life, or even just our workday, differently to be more productive.
Friday, the last day of the event, did not leave us cold either. With great presentations on mental health, happiness, space technology and innovations, the teachers of our crew found “Data Monetization – Anarchy, Oligarchy or Democracy” and “To Build Fast You Need to Be Slow” the most inspiring. When a service we like to use is free, usually we, the users, are the product. However, globally there’s an abundance of rules and regulations surrounding data governance. We would obviously like to own our personal data, but that’s the product for major companies as we heard during the Data Monetization presentation.
Teachers, students and project members of the CB851 ChangeMakers – Start-ups for sustainable environment created by youngsters from Finland and Estonia, would like to thank Tartu for a great festival and hospitality – hopefully see you again next year!
Text: Ollipekka Kivin and Olena de Andres Gonzalez Photos: Katrin Kaur, Katri Moisio and Jani Helenius
The CBSmallPorts project, focused on developing small ports in the Central Baltic area, started just as the pandemic hit the world in 2020. COVID restrictions prevented face-to-face meetings from happening and therefore project partners from different countries were only able to meet in online meetings and workshops. Luckily, during the last few months of the project, the CBSmallPorts partners, including SAMK team, could have a few face-to-face workshops and participate in a few events and fairs. At last, the final conference and final partner meeting were held in in Riga, Latvia in August 2022 for the entire project partnership.
Travel to Riga, 24.08.2022
The SAMK team took an approximately one-hour flight from Helsinki to Riga in the afternoon on 24 August. When we arrived at the airport in Riga, we took taxis to our hotel Wellton Riverside Spa Hotel located in the city center. After a short rest we had a walk in the old town of Riga which was very close to the hotel.
View from the airplane in Helsinki, Finland.
The old town of Riga had a wonderful atmosphere with historical buildings. Most of us in the team were taking beautiful photos of the streets and buildings even though a few of us had already visited the place some years back. Our walk in the old town, which lasted for a few hours, ended with a great dinner. The it was time to head back to the hotel to rest and to prepare for the conference on the day after.
CBSmallPorts final conference, 25.08.2022
The venue for the final conference room was located on the top (8th) floor of the same hotel we stayed at. After having a good breakfast, we met our partners in the conference room at around 9:30 AM to have a coffee and start the conference at 10 AM.
It was very exciting to finally being able to meet the partners from Sweden, Latvia, and Estonia after having mostly online meetings for over two years. That reminded us how important it is to meet the coworkers or partners in person and how the work can proceed when meeting people face-to-face.
Final conference in Wellton Riverside SPA Hotel’s conference room in Riga, Latvia.
During the final conference, the presentations covered topics such as small port development, energy efficiency for boaters and small ports, and development of networks and cooperation. The small ports are part of the tourism industry – they are essential in providing services to boaters and other users. It was mentioned that one euro spent in the small port leads to four euros spent in other services. The CBSmallPorts project results were presented by SAMK’s Minna Keinänen-Toivola. Minna introduced one of the key results of the CBSmallPorts project, an online platform called Baltic Small Ports. In addition, as August 25 happened to be the annual Baltic Sea Day, it was a great opportunity to celebrate the Baltic Sea at the conference, as well.
Minna Keinänen-Toivola presenting CBSmallPorts project results.
The last partner meeting with a tour in small ports and old Riga, 26.08.2022
On Friday morning, SAMK team and project partners gathered in the meeting room for the last partner meeting of the project. It was time to sum up the results and have final discussions. Jussi Sutela from XAMK, one of the project partner organizations, attended the meeting online. At last, we took a group photo and ended the meeting with a wish to work with the same partners in future projects.
CBSmallPorts project partners’ group photo.
After the meeting, we took a bus to visit three small ports in Riga and to have a one-hour guided tour in the old town of Riga. We had the chance to hear the history and stories behind the old buildings. Riga and Latvia in general, have an interesting history and hearing them while visiting the place and taking photos, is a great experience.
Latvian small ports have had several investments made with EU-funding.Guided sightseeing in the Old Town of Riga.
Finally, after a lunch in a restaurant with a beautiful view it was time to head to the airport and return to Finland. Overall, it was an amazing trip with the company of nice people, in a beautiful city with a wonderful atmosphere.
Text: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola Photos: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola
SAMKin opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua Bli proffs! -hankkeen vapaasti valittavalle Svensk företagskultur -opintojaksolle kevätlukukaudella 2022. Svensk företagskultur on ruotsin kieleen liittyvä opintojakso, jonka tavoitteena on tutustua syvemmin ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen yrityskulttuuriin sekä työelämässä tarvittavaan ruotsin kielen taitoon. Opintojaksoon kuuluu verkkotunnit, opintokäynnit ja itsenäinen työskentely.
Mukana oli Bli proffs! -hankkeen projektipäällikkö ja lehtori Mari Linna, ruotsinopettaja Anni Jokiranta ja ammattiaineiden opettajat Viveka Höijer-Brear (fysioterapia ja kuntoutus) sekä Tero Tuomi (liiketalous).
Luentoihin osallistui eri alojen työelämäkumppaneita, tunnit koostuivat ryhmätöistä ja tehtävien tekemisistä. Opintojaksoon osallistui kansainvälisen kaupan, yrittäjyyden, tekniikan sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Opintokäynnit ja verkkotunnit
Hanke on toteuttanut useita opintojaksoja. Olen osallistunut kahteen niistä. Ensimmäinen oli Ruotsin aktivointi -kurssi. Sillä opintojaksolla vierailin Hilla-senioriasuntoihin, Kristiinankaupungin perusturvaan (Kristinahemmet) sekä Geritrim-kuntoutuskeskukseen. Nämä vierailut olivat minulle erityisen tärkeitä, koska opiskelen hoitoalalla.
Svensk företagskultur -opintojakson aikana meillä oli kolme opintokäyntiä.
Ensimmäinen opintokäynti oli Ahlström, jossa tutustuttiin ruotsinkieliseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Opintojaksolla oli mukana asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala. Luennolla hän esitti Ahlströmin 170-vuotishistoriaa ja kulttuuriperinnettä. Saatiin nähdä, kuinka historia vaikutti yhtiön tähän päivään.
Toinen opintokäynti oli Tactic-yrityksessä. Tactic on Pohjoismaiden suurin ja ekologisin pelitalo. Esityksen piti pelisuunnittelija Petter Ilander.
Kolmas opintokäynti oli Leimet Oy -yrityksessä. Leimet on metallialan yritys, joka valmistaa paalutuksessa tarvittavia betonipaalujen teräksisiä jatkos- ja kärkikappaleita, joista 90 prosenttia menee vientiin. Esityksen piti myyntipäällikkö Henri Vuorinen.
Oli hienoa tutustua erilaisiin yrityksiin.
Verkkotunneilla pidettiin kamerat auki ja jokaisella opiskelijalla oli mahdollisuus kysyä ja puhua vapaasti kaikesta. Opiskelijat olivat erittäin aktiivisia tunneilla. Tunnit olivat erittäin hyödyllisiä, opiskelijat olivat motivoituneita ja ahkeria, opettajat olivat innostuneita.
Kurssilla on erilaisia tehtäviä, joissa on hyötyä, jos ruotsin kieli on todella hyvä. Se ei kuitenkaan haitannut, vaikka ruotsin kieli olisi vähäisessä käytössä tai aloittelijatasolla. Kurssin aikana tulee valtava kehitys, sillä sitä käytetään kaikkialla. Kaikki olivat erittäin auttavaisia, joten kurssilla pärjää todella hyvin kaikentasoiset ruotsin puhujat.
Tukholman opintokäynnit
Kielen oppii parhaiten ruotsinkielisessä ympäristössä. Kurssin lopussa meillä oli hieno mahdollisuus päästä Tukholman matkalle. Meitä oli 10 opiskelijaa eri aloilta.
Ensimmäisenä päivänä meillä oli opintomatka suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa, jossa esityksen piti toimitusjohtaja Kjell Skoglund, hänen assistenttinsa Milena Westman, markkinaneuvoja Tayebeh Sedighi ja harjoittelija Ronja Englund. Siellä sain kuulla, miten markkinointi toimii Suomen ja Ruotsin välillä ja kuinka hyvin Suomi ja Ruotsi toimii yhdessä. Vaikka itse en opiskele liiketaloutta, oli erittäin mielenkiintoista kuunnella markkinoinnista.
Toisena päivänä olimme Suomen Tukholma-instituutissa. Siellä meidät otti vastaan kirjastopäällikkö Eeva Östberg. Instituutin tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille.
Instituutti tiedottaa muiden järjestäjien suomalaista kulttuuria esittelevistä satsauksista Ruotsissa ja näyttää uusia suomalaisia elokuvia yli 50 paikkakunnalla Ruotsissa.
Suomi-kuva on muuttunut positiivisemmaksi kuin ennen oli. Suomalaista koulutusta arvostetaan kovasti. Instituutti pyrkii levittää ja lisätä suomalaista kulttuuria ja perinnettä.
Instituutti tarjoaa myös harjoittelumahdollisuuksia SAMKin opiskelijoille.
Vapaa ohjelma Tukholman kaupungilla
Opintokäynnit olivat aamulla, joten loppupäivä oli vapaata ohjelmaa.
Opintokäyntien jälkeen tutustuttiin syvemmin Tukholman nähtävyyksiin ja maisemiin. Käytiin museoissa, Fotografiska-valokuvamuseossa ja Vaasamuseossa. Museot olivat todella vaikuttavia.
Käytiin erilaisissa puistoissa katsomassa luontoa. Käytiin erilaisissa kaupoissa ja kirpputoreilla. Nautittiin erittäin hyvää ruokaa ravintoloissa ja kahviloissa ympäri kaupunkia.
Meillä oli valtavasti mahdollisuuksia hyödyntää omaa ruotsin kielitaitoa.
Omat ajatukset opinnoista
Pidin todella kovasti tästä matkasta. Joka päivä olen oppinut paljon uutta, hyödynsin omaa ruotsin kielitaitoa ja sain hyviä kavereita. Meillä oli erittäin hauska ryhmä ja meillä oli todella kivaa opiskella yhdessä. Jokainen auttoi toista eikä kukaan jäänyt yksin. Tästä opintojaksosta minulle jäi todella kiitollinen ja hyvä olo. Minun ruotsin kielitaitoni kehittyi valtavasti ja sain enemmän motivaatiota sen oppimiseen.
Aloitin geronomiopinnot SAMKissa syksyllä 2020. Ennen geronomiopiskeluja olen työskennellyt vuosia lähihoitajana Hollannissa sekä Suomessa ja suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon sekä opiskellut avoimessa yliopistossa gerontologian perusopinnot. Geronomiksi olen jo pitkään halunnut opiskella, mutta se ei aiemmin ollut mahdollista lasten ollessa vielä pieniä. Geronomiksi opiskelu kestävää n. 3,5 vuotta, mutta kurssit suoritin 2 vuodessa, koska opinnoissa on mahdollista edetä omaan tahtiin. Nyt olen sitten opinnäytetyötä vaille valmis geronomi!
Geronomiopinnot ovat tarjonneet juuri sitä, mitä niiltä odotinkin. Opettajien tuki ja innostava opetus ovat vakauttaneet ajatustani siitä, että geronomin ammatti on juuri sitä mitä haluan tehdä. Opiskelu oli monipuolista ja työharjoittelujaksot innostavia, ne ovat avanneet silmiäni sille, että geronomina voi työskennellä todella mielenkiintoisissa ja erilaisissa työympäristöissä.
Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana
Minä esimerkiksi suoritin johtamisen ja kehittämisen työharjoittelun KotiTV:llä. Se on porilainen ikäihmisille suunnattu maksuton tv-kanava, joka tarjoaa arkiliikuntaa, muistikuntoutusta ja kulttuuria ikäihmisille. KotiTV:n näkyvyys kattaa kahdeksan maakuntaa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Uusimaa. Työharjoittelujaksolla ohjasin muita opiskelijoita kevään ajan ja osallistuin ohjelmien ideointiin. KotiTV:n konsepti innosti minua ja kanavan moniammatillinen tiimi tuki työharjoittelun aikana, sekä avasi näkemään uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten hyvinvointiin teknologian kautta. Tiimin omistautuminen työlleen ja aito kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiselle teki vaikutuksen.
Viime vuonna pääsin tiimimme kanssa noutamaan Vanhustenviikon pääjuhlaan Vuoden vanhusteko 2021 -palkinnon. Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana työskentelystä en osannut koskaan tätä ennen uneksiakaan, mutta huomatessani, miten valtava vaikutus kanavalla on ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn sekä mielenhyvinvointiin innostuin asiasta. Työharjoittelun lopuksi KotiTV:ltä tarjottiin työpaikkaa, jonka otin innolla ja kiitollisena vastaan.
Myös hanketyö tutuksi
Olen myös päässyt porilaiselle, yksityiselle lääkäriasemalle Karhulinnaan pitämään geronomin vastaanottoa, jossa työtäni on ikäihmisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi. Karhulinnassa teen muistitestejä asiakkaille ennen geriatrin vastaanottoa, liittyen geriatrin ajoterveysarvioon tai ikäihmisen muistiongelmiin. Karhulinnassa työskentely on vastannut myös sitä mitä sieltä lähdin hakemaan. Ikäihmisten aito sekä kiireetön kohtaaminen on aina ollut minulle sydämen asia ja Karhulinnassa pääsen sitä myös toteuttamaan juuri toivomallani tavalla. Opiskelujeni aikana opetetut erilaiset toimintakykyä mittaavat testit tulevat tässä työssä hyvin käyttöön ja pitkä työkokemukseni sekä muut opiskeluni tätä ennen tukevat sitä hienosti.
Opiskelujen kautta olen ollut myös mukana Vetovoimainen vanhustyö hankkeessa kokemusasiantuntija kirjoittajana sekä teen opinnäytetyötä Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeelle. Opinnäytetyöni olen jo aloittanut ja se valmistuu kesän 2022 aikana. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö ja siinä tutkitaan esimerkiksi, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hankkeessa hyödyntää ja kuinka sosiaalista mediaa käyttämällä voidaan parantaa kotihoidon kuvaa. Opinnäytetyöni teko on ollut mielenkiintoista ja varsin ajankohtaista hoitotyön ollessa viime aikoina paljon otsikoissa.
Perheen tuki korvaamatonta
Näiden lisäksi olen toiminut 2 vuotta SAMKin promoottorina pitämällä erilaisia Instagram-kaappauksia SAMKin kanavalla, jossa olen kertonut arjen sekä opiskelujen yhdistämisestä geronomi koulutuksen aikana. Arki kahden lapsen äitinä, töiden sekä koulun yhdistäminen on sujunut yllättävän helposti, koska otin välillä opintovapaata työstäni porilaisesta yksityisestä palvelukodista, Ruskahovista pystyäkseni työharjoittelujaksoja suorittamaan. Ruskatalot työnantajana on upeasti opiskeluja tukeva ja jatko-opiskeluihin innostava työpaikka ja siksi tämä sujui vaivattomasti. Myös perheeni tuki opiskeluissa on ollut ihanaa! Ensi syksynä nuorin lapsista aloittaa koulun, joten keskityn töiden ohella siihen, mutta seuraavalle vuodelle on jo taas uusia opiskelusuunnitelmia.
Tulevaisuudessa vanhustyön kehittäminen sekä ikäihmisten hyvinvointia tukevat hankkeet kiinnostavat minua. Teen myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa töitä vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi omalla Instagram kanavallani ” geronomiopiskelijapia”, koska haluan myös innostaa muita näkemään geronomin ammatin monipuoliset mahdollisuudet ja uskon tulevaisuudessa niitä tulevan vielä enemmän näkyviin. Geronomi on vielä vähän huonosti tunnettu sekä tunnistettu ammatti, mutta uskon sen tulevaisuudessa muuttuvan.
Meitä geronomeja työskentelee tosi erilaisissa paikoissa, mutta yksi asia meitä kaikkia yhdistää ja se on rakkaus ja innostus vanhustyöhön!
Hi everyone, I’m Yassir, I’m a 21 years old guy who moved to France when I was 15 years old to study in this country. Nowadays I am in my last year at the university before graduating, and I’m studying Applied Foreign Languages at Clermont University in France.
For the last semester it was mandatory to have an experience abroad to improve our language skills, and since the first year at the university doing an Erasmus was one of my studying plan. At first I was supposed to go to Moscow, Russia because I was studying Russian, but ended up Finland and more precisely the city of Rauma.
So I left for Finland on January 1, 2022, right after celebrating New Year’s Eve with my loved ones. My arrival was quite complicated for several reasons, in fact once I landed in Finland I had to adapt to a lifestyle completely different from the countries in which I had already lived.
The biggest complications I had to adapt to were the freezing temperature, the long nights and the ice on the road that made slipping very easy.
Plus when I arrived at my apartment a surprise awaited me, many things were missing from the apartment such as a pillow, blanket, or even kitchen utensils. Consequently the day after my arrival I had to go out to do some shopping, and buy everything I would need.
The problem was the amount of stuff I had bought and I didn’t know how I was going to transport everything to the apartment which was about a 30 minute walk away. Luckily a sweet Finnish woman offered to drive me home and save me from carrying all the groceries.
This is the experience that marked me the most at the beginning of my experience because it represented the difficulties we encounter when we find ourselves in a country we don’t know, with a completely different language and a different culture.
After the initial difficulties I began to acclimatize to life in a Nordic country, I began to visit the city.
The activities I enjoyed the most were walking on the frozen sea, and discovering the country’s cuisine.
I also had the opportunity to visit a big city near Rauma, the city of Turku.
This city I found very nice and cozy, and since I prefer bigger cities I found it very comfortable.
During my free time I tried to learn how to ice skate, an activity that even children practice in Finland. Unfortunately I am not sure that I completely learned how to skate but it was fun trying to learn with other Erasmus students.
My biggest regret was leaving during the health crisis and not being able to do the complete Erasmus experience. But I am glad I was able to visit a country I never thought I would live in, and to have been able to study in a Finnish university that are known to be the best in the world. I really liked the school system, the way of teaching that alternates theory and practice is really interesting. Plus the fact of being much more autonomous than in the French universities allowed me to mature from a personal point of view.
It was definitely challenging for me to go through the initial weeks, however I learned so much about myself and it also helped me develop in so many different ways. I never thought I would be able to overcome these challenges on my own.
I’m glad I was able to have this experience that I recommend to anyone, it’s an experience that allows you to measure yourself, and is very beneficial for the future.
Every now and then I still think about my walks over the snow, the falls I took while skating, or the hot chocolates I made to warm up. And I consider myself fortunate to be able to tell my family and friends about this experience and memories that i will always cherish.
