Startup-Samkarit @ SLUSH 2021

2020 pandemia sotki Slush-suunnitelmat ja tapahtuma peruttiin, mutta jälleen 2021 tapahtumasarja sai jatkoa ja samoin SAMKin opiskelijoiden osallistuminen tapahtuman ytimeen. 

Mikä on Slush? Slush on maailman johtava (kasvu)yrittäjien ja sijoittajien kohtaamispaikka. Yrittäjä voi tapahtumasta löytää partnereita, co-foundereita, sijoittajia tai vaikkapa valtavan määrän oppia. SAMKin startuppaajat olivat ennen kaikkea oppimassa, mutta moni toi mukanaan myös vauhtiin päässeen yrityksensä. 

SAMKista mukana oli seitsemän opiskelijaa yrityksineen ja kaksi henkilökunnan jäsentä. SAMKin opiskelijoiden lähestyminen tapahtumaan oli, että turistiksi ei lähdetä. Jokainen opiskelija tai opiskelijatiimi haki startup-passia liikeideallaan ja hakemuksen läpi saaneet lähtivät mukaan. Tätä kautta pääsee mukaan tapahtuman ytimeen, eli kaksipäiväiseen tapaamisputkeen 30 minuutin intervalleilla. Puheenvuoroja kuunnellaa ja lounasta syödään jos keretään. Fokus on mahdollisimman monen tapaamisen läpikäynnissä, niistä jokaisesta saa oppia ja pääsee kasvattamaan verkostoaan.

Tällä kertaa firmoina tai liikeideoina oli mukana audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop corn, Wisle. Tiimi oli hyvin monipuolinen. Tapahtumassa pärjää valmistautumalla niin ‘käsienheiluttajat’ kuin substanssiosaajat. Passolin Paavon ja Tommin sanoin: “On hienoa tavata samanhenkisiä henkilöitä, jotka todella kuuntelevat joka sanan mitä sanot. Porukka on aidosti kiinnostunutta ja koskaan ei tiedä mistä hyviä kontakteja tulee.”

Cropcornin Julian ja Essin sanoin Slush on “mahdollisuus kahdessa päivässä hioa liikeideasta timanttia ja validoida oma tekeminen.” Tämä on juuri sitä failfast-kulttuuria, mitä tapahtumaan osallistunut mentori Santeri Koivisto saarnaa, eli heti idean tullen suu auki ja etsimään reaktioita. Slush on mitä parhain paikka testata vielä ihan ideavaiheenkin liikeideoita, josko niitä kannattaisi alkaa kehittämään. Julia ja Essi nostivat myös yhdeksi Slushin parhaista anneista vertaistuen ja ihan oman porukan keskustelut tapahtuman aikana. Myös oman maakunnan startupit löysivät yhteistyökulmia ja vaihtoivat verkostoja. 

Asiantuntijoiden rooli tapahtumassa oli toki rakentaa myös korkeakoulun verkostoja, mutta samalla toimia tukena tapaamisissa tarpeen tullen. Esimerkiksi erityisasiantuntija Jussi Bergman liittyi tärkeimpiin tapaamisiin mukaan tuomaan tekoälyosaamista ja taustatukea. Santeri Koivisto sen sijaan markkina-analyysitietoutta ja pitchin hiomista. 

Tapahtuman aikana, eli kahdessa päivässä, SAMKin poppoo kävi läpi yli 100 tapaamista! Ajatusleikkinä: kauanko moinen kestäisi kahdelta asiantuntijalta ja seitsemältä opiskelijalta Slushin ulkopuolella?

Pohditaanpa onnistuneen Slush-reissun avaimet:

Järjestäjä (korkeakoulu):

  • Varaa iso Airbnb ja liput AJOISSA
  • Valmistele joukolla opiskelijoiden kanssa liiketoimintojen kuvaukset ja pitchdeckit kuntoon
    • Muista, että slush on kasvuyritystapahtuma, eli liikeideat ja valmiit yritykset tarvitsevat skaalaavan komponentin toimintaansa (esimerkiksi SaaS-malli)
  • Varaa SAMKin minibussi AJOISSA
  • Jokainen opiskelija hakee startup-passia ja sen saadessaan pääsee mukaan
  • Kun passi on saatu alkaa valmistautuminen matchmakingiin – eli heti palvelun avauduttua ruoditaan porukassa ketä halutaan nähdä ja kutsut tapaamisiin liikkeelle – tämä on tärkein osuus!
  • Asiantuntijat /mentorit tulevat startuppien ‘siivellä’ mukaan ja toimivat tarvittavana tulitukena tapahtuman aikana
  • Kun asiantuntijat eivät tue opiskelijoita on aika rakentaa muuta verkostoa
  • Pari kertaa päivässä reflektio opiskelijoiden kanssa erikseen miten asia etenee ja voiko olla avuksi!

Slush on mainio oppimiskokemus niin mentorille kuin opiskelijalle

Yrittäjä/opiskelija

  • Oma persoona on keskiössä – Slush on täynnä SINUNLAISIASI uteliaita, eli sinun ei tarvitse olla geneerinen ‘hustleri’, saat olla rauhassa oma itsesi ja edistää omaa tekemistäsi
  • Valmistele pitch ja pitch deck -huolella, treenaa pitchausta jo ennen tapahtumaa
  • Kun hakemus on läpi, aukeaa matchmaking, tämä on tärkein osa tapahtumaa ja nyt on aika sopia kasa tapaamisia tapahtumaa. 
    • Matchmakingia kannattaa pitää koko ajan auki tapahtuman aikana
  • Tapahtuman aikana jos luppoaikaa jää, kierrä tapaamassa standeilla porukkaa ja selaa sivutapahtumia ja osallistu relevantteihin
  • Nauti! Turha try hard on tarpeetonta ja muista reflektoida ja iteroida pitchiäsi. Katso reaktioita ja viilaa joka tapaamisen välissä esitystäsi. 

Viitalan Juhon sanoin: “Aika kuumottava oli alussa mennä tapaamisiin, mut toisena päivänä tää alko olla jo tosi hauskaa!” Juho uikin kuin kala vedessä maailman nimekkäimpien yrittäjien ja sijoittajien seassa ja tämä onnistuu oikealla asenteella ja valmistautumisella myös sinulta. 

Lopuksi on hyvä todeta, että Slushin kaltaiset tapahtumat ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppia, rakentaa verkostojaan ja ynnä muuta. Näissä ‘ympyröissä’ pärjääviä ja ne tuntevia ihmisiä tarvitaan Suomessa joka pitäjään ja meidän porukka vahvasti kannustaa korkeakouluja satsaamaan Slushiin ja opiskelijayrittäjiinsä. Mutta muistakaa: EI TURISTEJA! 

Tutustu eri startuppeihin:

cropcorn.app

wisle.fi

etaterveysasema-kateva.fi

Teksti: Slushin Samkarit

Jussi Bergman

Digitalisoituva yhteiskunta haastaa perinteisen etiikan ja filosofian

Digitalisoituva yhteiskunta haastaa perinteisen etiikan ja filosofian. Uudet teknologiat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät aina mahdu perinteisen etiikan normeihin eikä niitä voida tarkastella klassisen filosofian viitekehyksessä. Vasta ilmestynyt oppi- ja tietokirja avaa uusia näkökulmia informaatioteknologiaan ja digitalisoituvaan yhteiskuntaan.

Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut uuden informaatioteknologian filosofisia ja eettisiä kysymyksiä käsittelevän suomenkielisen oppi- ja tietokirjan. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirja antaa alan opiskelijoille ja tutkijoille konkreettisen käsityksen kysymyksistä ja ongelmista, joihin uutta teknologiaa tutkittaessa, kehitettäessä ja hyödynnettäessä voidaan törmätä. Informaatioteknologiasta on tullut olennainen osa arkipäiväämme. Käytämme erilaisia sovelluksia jatkuvasti, ja tekniikka ohjaa sekä tiedonsaantiamme että sitä, millaisina itse näytämme ulospäin.

Ihmisen ja teknologian välistä suhdetta on tarkasteltu antiikin ajoista alkaen, mutta informaatioteknologia on muuttanut tarkastelun näkökulmia ja asetelmia merkittävästi. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirjan kirjoittajat lähestyvät näitä asetelmia ja näkökulmia teknisiä yksityiskohtia välttäen ja alan erityistermejä varovasti käyttäen.

Perinteisesti teknologian on katsottu kuuluvan luonnontieteisiin, mutta viime vuosikymmeninä eri alojen tutkimus on nostanut esille teknologian, yhteiskuntatutkimuksen ja humanistisen alan väliset suhteet, yhteneväisyydet ja erot. On alettu ymmärtää, että ihminen ja (Informaatio)teknologia yhdessä muodostavat tietojärjestelmän ja hiljalleen tunnustetaan myös, että kolmantena pyöränä tässä liitossa on yhteisö; työyhteisö, yritys, yhteiskunta. Teknologian vaikutusten huomiointi myös ihmisen ja yhteisön kannata vaatii uusia lähestymistapoja sekä yhteiskunnalliseen että tekniikan tutkimukseen.

Kirjan kirjoittajina on joukko tunnettuja opettajia ja tutkijoita suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Tekniikan tohtori, erikoistutkija Kari Lilja Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjaan hyvinvointiteknologian eettisiä haasteita käsittelevän luvun. Porilainen tutkimus on kirjassa muutenkin hyvin edustettuna, sillä lehtori Harri Keto ja dosentti Jari Palomäki Porin Yliopistokeskuksesta ovat kirjoittaneet kirjaan luvun informaatiosysteemien prosessiontologisesta mallinnuksesta.

Viisi vuotta sitten alkanut projekti saatiin vihdoin maaliin. Projekti oli sekä harvinaisen pitkä, mielenkiintoinen että monivaiheinen. Kustantajaakin jouduttiin välillä vaihtamaan. Kustantajan vaihdos saattoi kuitenkin olla kirjan tavoitteiden kannalta hyvä, koska nyt kirja on e-kirjana avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti vapaasti kaikkien saatavilla.

Kirjoittaja: Kari Lilja

Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut akateemisesti korkeatasoista suomen- ja englanninkielistä filosofista ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1995 alkaen. Kirjoittajat ovat kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita ja julkaistavat kirjat valitaan tieteellisin kriteerein asiantuntijalausuntojen pohjalta. SoPhi-kirjat ovat vertaisarvioituja ja mukana julkaisufoorumin luokituksessa.

Green sailing in the Baltic Sea ─
The environmental-friendly collaboration of the CBSmallPorts project and S/Y Fuga

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has been taking environmentally friendly actions in the Central Baltic region by leading several national and international projects over the past few years.

CBSmallPorts is an international project started in June 2020 and led by SAMK with the focus on energy efficiency in the small ports of Central Baltic region as well as marketing activities. The project works on improving energy supply and its efficient use by boaters and small port users in the CB area.

In May 2021, CBSmallPorts started a social media campaign, collaborating with Sailing Fuga. Within this campaign, Sailing Fuga had a sailing trip to the small ports around the Baltic Sea region including selected small ports located in Finland, Estonia, Latvia and Sweden which was split in two parts. In general, the objective of this campaign was to raise awareness on the Central Baltic Sea, energy efficiency and environmentally friendly sailing as well as spreading a survey about energy efficiency of the small ports.

Teemu Heikkinen from CBSmallPorts team meeting with Pellervo Kunnaala from Sailing Fuga

Sailing Fuga collaboration

Sailing Fuga based in Rauma, aims to raise awareness on the Baltic Sea and show a different way of sailing. Sailing Fuga’s team had participated in different projects using environmentally friendly equipment and new sustainable technologies to make sailing safer and eco-friendlier.

In this collaboration project, Sailing Fuga’s main goal was to promote the small ports of CB area by exploring this region and taking pictures and videos for the social media campaign (Facebook, Instagram and YouTube) while sailing with energy efficient equipment to show a different way of sailing. Also, they had a live stream of their sailing adventure on their YouTube channel during the whole journey which gave them the possibility to show their route, share their thoughts on the journey, and to show how to tie the knots, etc.

During the trip, both Sailing Fuga and CBSmalPorts team shared the sailing adventure by posting pictures and videos of CB area and small ports on social media through the whole journey.

Sailing Fuga in Rauma preparing for the journey

The other goal of this collaboration was for Sailing Fuga to spread information about a survey regarding energy efficient services for boaters and small ports owners as well as energy efficient investments in the small ports.

Basically, Sailing Fuga distributed the survey which is still ongoing, and the team also handed out business cards about the project to the small ports’ owners during the journey. The business cards included a description of the project and a link to the survey.

The CBSmallPorts team is collecting data from the small ports and after analyzing the survey the results will be published in a report during the autumn 2022.

Equipment and sponsors

Sailing Fuga had a lot of energy efficient equipment onboard. They had two separate solar power systems including 240Wp panel as well as two 280Wp panels installed for the expedition, so 800Wp solar power in total. They equipped their boat with a UP400 hydrogen generator backup power source and their main engine was the final backup for all the electrical equipment onboard. At last, they equipped the boat with a 700Ah battery bank which was powered by the power generating equipment.

They installed a measuring device powered by Finnish Meteorological Institute (FMI) in order to measure air and the sea’s temperature 24/7 and to automatically send the data based on their locations to FMI.

Overall, Sailing Fuga was provided with a variety of equipment from different energy supplier companies as sponsors. These companies provided Sailing Fuga’s team with the hydrogen generator backup power source, solar panel, battery bank and other environmentally friendly equipment which made their journey eco-friendlier.

Mikko Puolitaival (front) and Pellervo Kunnaala (back, Captain) from Sailing Fuga’s team

The trip

After planning the route and installing the energy efficient equipment onboard, Sailing Fuga started exploring Baltic Sea and the small ports. Sailing Fuga had a two-part sailing trip to the small ports of the CB area. Within each trip, they explored different small ports of the region and returned to Rauma.

Sailing Fuga, sailing from Hanko to Barösund

The first part of the journey was during May 2021 starting from one of the small ports of Rauma. During this trip, Sailing Fuga explored throughout the coast of Southern Finland, Estonia, Latvia, Bornholm (Denmark), Southern Sweden and Åland Islands.

The second part was during the first half of August 2021. During the second trip, they explored the northern parts of the Baltic Sea. As the last destination of the trip, Sailing Fuga visited the small port of Gävle in Sweden and they familiarized with the port and the energy efficient investments which some of them had been made through PortMate project (another Central Baltic project before CBSmallPorts). After visiting Gävle, Sailing Fuga returned to Rauma across the southern part of the Gulf of Bothnia.

Within the exploration of the Central Baltic Sea, Sailing Fuga had to make changes to their plans due to the Covid-19. While visiting small ports of Sweden and Denmark, they were not allowed to get off the boat and get to the shores, so they had to end up rushing and return to Rauma earlier. Also, they had planned to visit southernmost part of the Baltic Sea and sail coasts of Poland and Germany as well but, due to the Covid-19 and restrictions they had to change the plan and skip this part entirely.

Sailing Fuga experience

Overall, the Sailing Fuga experience was a great cooperation and a great opportunity for both Sailing Fuga and CBSmallPorts project to promote small ports of the CB area and improve the marketing of the ports as well as gaining more knowledge about the energy supplies and energy efficiency investments in this region.

For more information:

CBSmallPorts project website

S/Y Fuga website

Authors: Sina Khabbazi, Hanna Rissanen, Teemu Heikkinen, Alberto Lanzanova

Pictures: S/Y Fuga

Webinar gathered together business partners from Namibia and Central Baltic countries

The Interreg Central Baltic SME Aisle project held a webinar on business between Namibia and the Central Baltic area on 26 May 2021. The webinar brought together various company representatives from Finland, Sweden, Latvia, Estonia and Namibia. In addition, various institutional and governmental actors joined the event to catch up on the current business activities in the countries and to hear the latest greetings from the project.

Dr. Minna Keinänen-Toivola presented the SME Aisle project’s results and the next steps.

The webinar was opened by the SME Aisle project manager Dr. Minna Keinänen-Toivola, who went through the past success cases and current activities of the project. After the greetings from the project’s side, the webinar welcomed honorable guests of the embassies: recently accredited Ambassador of Namibia in Finland, Estonia and Latvia H.E. Charles B. Josob (Embassy of Namibia in Finland) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso (Embassy of the Republic of Namibia in Sweden). Both ambassadors shared their greetings and were genuinely delighted for the opportunity to network with new actors.

The project had an honor to receive greetings from the ambassadors: H.E. Charles B. Josob from the Embassy of Namibia in Finland (left) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso from the Embassy of the Republic of Namibia in Sweden (right).

Next, Captain Heikki Koivisto (SAMK) gave insights on the maritime sector situation in Namibia. Although tourism, port operations and the fishing industry have suffered from the current situation, for example SAMK’s cooperation with the local actors in the field of maritime training proceeds well. Managing Director Andre Snyman from the company Walvis Bay Salt Holdings presented Namibia’s business situation in general as well as company’s business in year 2020. The year 2020 ended up being a very good year for the company and it managed to gain new market share in Africa. The company also started to break into Brazilian bulk salt market.

Current business landscapes in Latvia, Estonia and Finland were also introduced by the SME Aisle project partners. A similar message was heard in all presentations: although Covid-19 has affected local industries, the situation is stabilizing in many countries and various SME Aisle companies are ready to take part in business delegations when possible again.

Company representatives from N-Tech Ltd and Image Soft Ltd presenting their business cases in Namibia.

In the final part of the webinar, two Finnish companies shared their successful business cases in Namibia. Company Image Soft Ltd delivers maritime simulators and N-tech Ltd concentrates on technical spare parts and consultancy. The company director Pekka Santanen said in his presentation that the pandemic had even helped their company gain more time to develop their technical solutions to better meet the target market’s needs. According to the company representative Jarno Laine from N-Tech, the company has started to successfully co-operate with Namibian service providers during the SME Aisle project and has conducted consultancy work via email and online calls.

In her final words of the webinar, Keinänen-Toivola introduced the next steps of the project and recalled the essence of the project’s goals.

– Our job is to help the companies flourish, Keinänen-Toivola concluded.

As for many other projects, Covid-19 has had an impact on the project activities. Nevertheless, the webinar offered a platform for good conversations and inspiring atmosphere. The cooperation continues, great contacts are restored, maintained and success stories shared until Spring 2022 and even beyond.

Read more about the latest updates.

Text: Nina Savela

Pictures: Teija Järvenpää

Ideasta hankkeeksi – miten päädyimme polttamaan aurinkosähköjärjestelmän?

Satakunnan ammattikorkeakoulu tuottaa materiaalia pelastusalan ammattilaisille sekä aurinkosähköjärjestelmien kanssa toimiville aurinkosähköjärjestelmien suunnittelun, sähköturvallisuuden sekä palomääräysten oppimiseen. Materiaalilla pyritään laajentamaan ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmien käyttäytymisestä palotilanteessa.

– Kaikki alkoi siitä, kun Marko Ylinen soitti minulle ja sanoi että poltetaan paneeleja. Taisi olla perjantai-iltapäivä ja molemmat ajelemassa palaverista kotiin viikonloppu mielessä. Markon kanssa yhteistyössä on se hauska puoli, että Marko keksii hyvän ja hauskan idea, joka alkuun kuulostaa ihan päättömältä. Kuitenkin siinä on aina jokin järki takana ja yhdessä teemme ideasta hankeaihion, kertoo projektipäällikkö Meri Olenius.

Vaikka alkuun idea kuulostikin pelkältä polttamiselta, on taustalla kuitenkin isompi suunnitelma. Pelastustehtävissä on usein piirteenä epätietoisuus ja työturvallisuusriskit on otettava huomioon. Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet Suomessa ja järjestelmiä on monissa eri kokoluokissa sekä erilaisissa kiinteistöissä. Sähkö on pelottava asia monelle, koska sitä ei voi nähdä ja kun se kytketään pois päältä, ei silti tiedetä, onko se pois päältä. Sähkön ”näkee” vain, kun laittaa valot päälle tai kun moottori pyörii. Vikatilanteessa sähkön näkee vain, jos syntyy kipinöintiä tai sähkö aiheuttaa valokaaren.

– Halusimme tuottaa oppimateriaalia, jossa käydään läpi aurinkosähköjärjestelmän toiminta ja kokoonpano, sen käyttäytyminen palotilanteissa ja etenkin se, miten aurinkosähköjärjestelmä saadaan pois pelistä. Satuin keksimään, että paras tapahan tälle olisi videoida itse palaminen, kertoo idean päänikkari, Marko Ylinen.

Hankkeelle rahoituksen myönsi Palosuojelurahasto. Tämän jälkeen alkoi siirtyminen tositoimiin.

– Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin etäkoulutus Satakunnan pelastuslaitoksella. Sen perusteella karttui kokemus siitä, miten erilaista osaamista pelastusalalla on. Oppimateriaalin tulisi siis huomioida eri lähtötasot. Koska pelastustyöstä meillä ei ollut kokemusta, pääsimme mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen sammutusharjoitukseen. Pääsimme seuraamaan sivusta, miten paloa lähestytään ja miten palo käyttäytyy. Näiden pohjalta toteutimme omat polttomme Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella, jatkaa Meri Olenius.

Polttopaikan ja rakennuksen etsintä osoittautui haastavaksi ja vasta neljäs vaihtoehto osoittautui mahdolliseksi toteuttaa. Lopullinen toteutus tehtiin teollisesti rakennettuun pienoismökkiin. Mökkiin rakennettiin pieni, mutta muuten täydellinen määräysten mukainen ja turvallinen aurinkosähköjärjestelmä turvakytkimineen. Asennukseen liitettiin myös tarpeet täyttävä mittausjärjestelmä. Yllättävintä mittausjärjestelmässä oli se, että n. 100 € ”DIY-ratkaisulla” sai mitattua 1100 asteen lämpöjä.

Testauksia toteutettiin kolmena eri päivänä valokaaritesteistä, kaapelin ja turvakytkimen polttoon, paneelin rikkomiseen ja lopulliseen mökin polttoon. Vaikka testausryhmässä oli kokemusta sähköstä, aurinkosähköstä sekä pelastustoimesta yli kahdenkymmen vuoden ajalta saimme jälleen kerran oppia jotain uutta.

Määräysten mukaisesti asennettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja kannattava hankinta. Ne viat, jotka aiheutettiin tahallaan, eivät voi tapahtua oikein mitoitetussa, määräysten mukaisesti suunnitellussa, merkityissä, asennetuissa sekä tarkastetuissa järjestelmissä.

Tutkimustemme mukaan aurinkosähköjärjestelmistä aiheutuvat viat ja palot ovat aiheutuneet väärin rakennetuista ja tarkastamattomista järjestelmistä pääsääntöisesti. Kun asennutat omaasi, varmista sähköurakoitsijan ammattitaito ja sähköasennusluvat.

Me aiheutimme teisteissä viat, valokaaret sekä tulipalon ammattilaisten avustuksella Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella turvallisesti, jotta sinun ei tarvitse sitä tehdä. Älä siis yritä tätä itse. Jos nyt kuitenkin se tulipalo tapahtuu jossain, niin pelastushenkilöstökin toivottavasti saa oppimateriaalin avulla tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun kohteessa on aurinkosähköä. Se toivottavasti johtaa siihen, että pelastajien työturvallisuus paranee ja pelastaminen onnistuu entistä paremmin.

Ja mitäs me? Me ymmärsimme olevamme osa sitä selvitys- ja tutkimusporukkaa, joka on luotu tätä varten. Lapsenomainen alkuajatus paneelinen poltosta, oli muuttunut ammattimaiseksi työskentelyksi koko moniammatillisessa porukassa.

Kirjoittajat: Meri Olenius ja Marko Ylinen

SYKEn 25-vuotislahja Canemurelta maakunnille

Kiitoksena sitoutumisesta haastavaan päästövähennystavoitteeseen, SYKE antoi Hinku-kunnille ja -maakunnille 25-juhlavuotensa kunniaksi paketit, joissa on kuntakohtaista tietoa ja työkaluja jatkuvan ilmastotyön tueksi. Paketit jaettiin myös Canemure-maakunnille.

Paketeista löytyy tietoa Hinku-verkoston, maakuntien ja niiden kuntien (Hinku ja muut) päästökehityksestä, sekä ilmastonmuutoksen hillinnän eri indikaattoreista ja niiden kehityksestä kunnissa ja maakunnissa. Nämä tiedot helpottavat kuntien edistymisen seuraamista ja vertaamista kohti yhteisiä päästövähennystavoitetta.

Satakunnan paketissa on kaaviot jokaisen kunnan päästökehityksistä sektoreittain, joista tähän tekstiin on nostettu koko Satakunnan ja Porin kaaviot. Päästöt on laskettu Hinku-laskennalla, joka on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, josta on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Satakunnan 17 kunnasta neljä ovat Hinku-kuntia: Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Rauma. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta ja Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Lisätietoa Hinku-kunnista ja kriteereistä löytyy Hiilineutraalisuomi.fi sivulta.

Seuraavassa kaaviossa näkyy Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosilta 2005–2018. Hinku-laskennan mukaan kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 1 713,6 kt CO2e, joka on 30 % vähemmän vuoteen 2007 verrattuna. Asukasta kohden vuonna 2018 päästöt olivat 7,8 t CO2e, mikä tarkoittaa 27 % vähennystä vuoteen 2007 verrattuna. Taulukosta on selkeästi havaittavissa, että Satakunnassa eniten päästöjä tulee tieliikenteestä samoin kuin muualla Suomessa. Tämänhetkistä ja tulevaisuuden ilmastotyötä ajatellen juuri tieliikenteessä on suurin päästöjen vähennyspotentiaali, kun siirrytään fossiilisten polttoaineiden käytöstä esimerkiksi sähköisiin kulkuvälineisiin ja panostetaan julkiseen liikenteeseen. Kaaviosta näkee, että Satakunnassa tuulivoima on alkanut vaikuttaa vähentävästi päästöihin vuodesta 2013 ja sen määrä on joka vuosi ollut kasvussa.

Seuraavassa kaaviossa on Porin kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Porista tuli Hinku-kunta vuonna 2016. Kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 495,5 kt CO2e ja siinä on tapahtunut 39 % päästövähennys vuodesta 2007. Asukasta kohden päästöt vuonna 2018 olivat 5,9 t CO2e.


Pori on sitoutunut vapaaehtoisiin kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin, joiden tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä.

Satakunnassa kokonaispäästöjä on vähennetty vuosina 2007–2018 yhteensä 30 %. Tähän hienoon tulokseen on päästy kuntien yhteisillä ponnistuksilla, ja vaikka Satakunnan isoimmissa kaupungeissa on tehty mittavia päästövähennyksiä erilaisten hankkeiden ja toimien avulla, löytyy myös pienemmistä kunnista esimerkkejä onnistumisista. Eniten kokonaispäästöjään vuosina 2007–2018 on Satakunnassa vähentänyt Siikainen, jossa päästöt ovat vähentyneet jopa 53 %. Siikaisissa on vähennetty myös Satakunnasta eniten päästöjä per asukas, yhteensä 44 %.

Vuonna 2018 eniten aurinkoenergiaa per asukas Satakunnassa tuotettiin Merikarvialla, jossa sitä tuotettiin 29 kWh/as, kun koko Satakunnassa aurinkoenergiaa tuotettiin 19 kWh/as. Tuulivoimaa tuotettiin samana vuonna eniten Siikaisissa (51 794 kWh/as) ja koko Satakunnassa 3 314 kWh/as.

Satakunnassa vuonna 2018 vähiten öljyä käytettiin energiakäytössä Ulvilassa (4 354 kWh/as) ja koko Satakunnassa 6 673 kWh/as. Biokaasua tuotettiin eniten Honkajoella (18 007 kWh/as) ja Satakunnassa 332 kWh/as.

Suurin sähkö-/hybridi- ja kaasuautojen osuus autokannasta vuonna 2020 löytyi Eurajoelta, jossa 1,6 % autokannasta oli joko sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja. Koko Satakunnassa osuus oli vuonna 2020 1,0 %.

Eri kuntia vertaillessa tulee aina muistaa, että päästöjen vähentämiseen ja vähentämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat todella monet asiat, kuten muun muassa kunnan sijainti, rakenne ja väkimäärä. Hyviä käytäntöjä ja onnistuneita (ja myös epäonnistuneita) hankkeita on kuitenkin todella tärkeää jakaa kuntien kesken sekä maakunnan sisällä, että muidenkin maakuntien kesken. Tässä pyritään auttamaan Canemure-hankkeessa.
Hiilineutraalia maakuntaa kohti on vielä matkaa kuljettavana, mutta yhteistyöllä matka kulkee joutuisammin!

Tutustu SYKE:n lahjapakettiin Satakunnan osalta.

Teksti: Aino Nummelin ja Taija Seppälä

‘Leanit iteraatiot’ osana kv-strategiaa: Kuinka rakentaa tehokas tapa opiskelijarekrytointiin – case SAMK

‘Perinteinen’ opiskelijarekrytointi keskittyy messuihin ja agentteihin ja monilla korkeakouluilla on tästä pitkät perinteet ja vakuuttava koneisto. Maailmanmittapuulla pienen korkeakoulun brändi ja resurssit eivät aina tässä kentässä yllä isojen tasolle, tai sitten ne on ainakin kohdennettava tarkasti. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö juuri tämän ‘pieni korkeakoulu’ voisi olla se paras ja mielenkiintoisin opiskelu- ja uramahdollisuus nuorelle. 

– Kansainvälisessä työssä, kuten muussakin, on tärkeää innostua. Innostus tarttuu! Me suomalaiset teemme yleensä kaiken hyvin, täsmällisesti ja teknisesti täydellisesti. Kun tähän lisätään innostunut asenne ja sopiva kokeilukulttuuri, on tuote kunnossa ja pääsemme kohti tavoitteita, innostaa lavalla teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä.

Koronakevät laittoi kasvokkain kohtaamiselle ja opiskelijarekrymessuille livenä stopin. Samalla moni koulu siirtyi kokonaan verkkoon, muun muassa Intiassa. Intiassa jo kuluneena vuotena verkosto- ja jalkatyötä (eli Uberilla koulusta kouluun) tekivät teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä ja erityisasiantuntija Santeri Koivisto. Tavoite oli selkeä: kasvattaa Intiasta hakevien ja tulevien opiskelijoiden määrää kumppanuuksien ja tunnettuuden kautta. Intia on täynnä teknologiasta kiinnostuneita nuoria ja Satakunta tarvitsee kipeästi alan osaajia. Jalkatyöllä päästiin hyvään alkuun ja Intiasta tulevien hakemusten määrä on nelinkertaistunut (joskin suuruusluokka on vielä <100). Tärkeintä oli saada niin sanotusti ‘pää auki’ ja testata markkinaa ennen suuria panostuksia (lean!).

Vastaanotto oli Intiassa erinomaista. Monesti opiskelijoiden tietämys kohdekorkeakoulustaan on tasolla ‘henkilö heidän pisteellään oli mukava’. Tämä ei ole vitsi. Onneksi me pystymme rakentamaan vahvemman syyn hakea juuri SAMKiin ja sitouttamaan nuoren jo kauan ennen opiskelupaikkapäätöstä. SAMKin tarjonta teknologian osalta on jotakuinkin niin ‘haluttua’ kun olla ja vaan voi. Tekoäly, robotiikka, mekatroniikka… vähemmästäkin alkavat tulevaisuuden mahdollisuudet pyörimään mielessä. Nyt vain tarvitaan malli, jolla kaikki intialaiset lukiolaiset saadaan linjoille kuulemaan satakuntalaisen teknologiaosaamisen ilosanomaa! Juuri tässä koronakevään jälkimainingit auttoivat, sillä intialaiset lukiolaiset olivat jo kaikki netissä opiskelemassa. 

Iteraatiot (työvaihe, jota toistetaan niin pitkään, kunnes haluttu lopputulos on saavutettu)

Tarkastellaan kesäkuu- syyskuu (2020) -aikajännettä ja mitä oikeastaan tapahtui ja mitä kokeiltiin.

Iteraatio 1: kumppanikoululle (lukio) masterclass tekoälystä

Tulokset: mahtava brändinkohotus paikalliselle kumppanille ja 116 opiskelupaikkaa etsivää lukiolaista linjoilla. Seuranta jäi kehnoksi ja tietoa mahdollisesti hakeneista ei ole.

Mutta ensimmäisenhän voi laittaa harjoittelun piikkiin!

Iteraatio 2: valtakunnallisen inkubaattori-verkoston kanssa masterclass tulevaisuuden teknologiaurista

Tulokset: 1618 henkeä linjoilla, osa oikeaa kohderyhmää, loput kaikkea muuta. Opittiin kuinka tavoittaa massoja, mutta fokus ei kenties ollut oikea. 

Iteraatio 3: Koulukumppaneiden (lukioita) kanssa masterclass heidän opiskelijoilleen jälleen tekoälystä

Tulokset: 118 linjoilla juuri oikeaa kohderyhmää, seuranta edelleen kehno, mutta strukturoidumpi. Parempi Suomi+Satakunta -info mukana ja yhteystiedot systemaattisesti kerättynä.

Aika aikuistua!

Ensimmäinen “Masterclass in Robotics” toteutettiin yhteistyössä IncubateIND-verkoston ja kumppanikoulujen kanssa. SAMKin robotiikkaekspertit Timo Kerminen, Santeri Saari ja Toni Aaltonen toivat miniluentosarjana eräs lokakuinen lauantai tietämyksensä intialaisten premium-lukioiden opiskelijoiden kuultavaksi. Jalkatyön lukiokumppaneiden etsintään teki juuri IncubateIND. Tapahtumaan osallistui noin 350 lukiolaista, ei jättimäinen numero, mutta jatko tekeekin tästä mielenkiintoista. 

Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja lauantai-iltana opiskelijat rakensivat omatoimisesti robotiikkaprojektejaan. Projektit arvioitiin la-su välisenä yönä ja sunnuntaina Masterclass jatkui parhaiden ideoiden esittelyllä ja palautteella. Samoin opiskelijat pääsivät vielä tarkemmin kyselemään Suomesta ja SAMKista. Projektisuunnitelmia ja ideoita tuli yli 200. 200 opiskelijaa toisin sanoen teki viikonlopun työtä opiskellen robotiikkaa ja rakentaen mielikuvia suomalaisesta korkeakouluopetuksesta ja SAMKista. Palaute oli erinomaista ja sunnuntaina iltapäivällä puhelin alkoi soida, kun uteliaat vanhemmat kyselivät opiskelumahdollisuuksia nuorelleen. 

Nuo 200 opiskelijaa ovat nyt agenttiemme ja kumppaniemme ‘nurturointiputkessa’ ja aika näyttää moniko hakee SAMKiin. Emme kuitenkaan jää odottelemaan, vaan marraskuussa järjestetään kumppaneiden kanssa Hackaton etänä ja malli muuten pitkälti sama. Hackatoniin on tarkoitus osallistua myös muita korkeakouluja teknologia osaamisineen. KV-osaajiin keskittyvän TalentBoost-hankkeen kanssa myös pohditaan, josko paikallisten yritysten osaajatarpeisiin voitaisiin vastata ketterästi joko ‘work&study’ -konseptilla tai suoralla osaajarekryllä. 

Yksi mallin suurimmista eduista on motivoituneiden opiskelijoiden eräänlainen ‘esikarsinta’. Projektien tasosta oli heti havaittavissa ne, jotka olisivat mahtava lisä luovia teknologiaosaajia Satakuntaan, ja heitä osallistuneista opiskelijoista oli yli puolet. 

Neljäs kerta toden sanoo ja ketterillä kokeiluilla löytyi nopeasti skaalaava malli tavoittaa opiskelijoita sekä ymmärrys oikeista partnereista tehtävään. 

Miksi vain teknologia?

– Teknologia on tässä kohtaa se helpoin ‘sisäänheittotuote’ ja meidän teknologiateemoillamme saadaan yksinkertaisesti jokainen kiinnostumaan. Moni lukio Intiassa painottaa myös liiketaloutta (commerce) ja se on seuraava selkeä teema, kun yhteistyö on saatu alkuun. Kun resurssit ovat rajalliset on fokusointi tärkeää, kommentoi Santeri Koivisto. 

– Tästä eteenpäin on tarkoitus kerran kuukaudessa toteuttaa erityyppisiä verkkotapahtumia eri teemoilla, jatkaa Koivisto. Toivottavasti myös jalkatyöhön päästään pian takasin, sillä luottamuksen rakentamisessa kasvotusten toimimista ei voita mikään!

– Vaikka yhteistyö on usein paperilla organisaatioiden välistä toimintaa, käytännössä toimiva yhteistyö perustuu luotuihin suhteisiin, luottamukseen ja molemminpuolisiin mahdollisuuksiin saavuttaa jotakin. Organisaatiot allekirjoittavat, ihmiset tekevät. Intian yhteydet ovat tästä hyvä esimerkki, ja olen hyvin iloinen siitä, mitä olemme jo saavuttaneet henkilökohtaisella tasolla. Suomen brändi koulutuksen mallimaana on osittain hyvinkin tiedossa, erityisesti koulutusorganisaatioissa, mutta meillä on vielä paljon tekemistä esimerkiksi vanhempien suhteen. Suomen myyminen hyvänä ja turvallisena kohteena heidän lapsilleen vaatii pitkäjänteistä työtä. Sisältömarkkinointi on tässä hyvä tapa vakuuttaa vanhempia innostuneiden nuorten kautta. Osaamisemme yhdistettynä elinympäristöömme on myyntivaltti, muistuttaa Seppälä.

Strength lies in cooperation – the first Central Baltic ChangeMakers Bootcamp was held online in four countries

The project ChangeMakers aims to enhance sustainable development, cross-border collaboration, circular economy and entrepreneurship skills among 15- to 17-year-old students. Students from Finland (incl. Åland), Sweden, Estonia and Latvia will participate in solving real-life environmental challenges provided by the business sector.

The first ChangeMakers Bootcamp was organized as a two-day online event on the 26.–27th October in Finland (incl. Åland), Sweden, Latvia and Estonia due to Covid-19 pandemic. Over 120 participants, teachers, students of upper secondary and vocational schools, project partners and company representatives participated in the event. The moderators of the organizing partner Riga Technical University ensured that the students had both fun and a meaningful learning experience.

Two people talking at a video conference with laptops.
The Bootcamp hosts Pauls Irbins and Līga Lībiete ensured that the students learned about innovating, teamwork and entrepreneurship in a meaningful way.

During the two-day event, the participants learned about cross-border communication and teambuilding. Moreover, they were introduced to 14 sustainability challenges, which had been planned in the project in cooperation with local companies and organizations.

The students were activated by using several online tools such as online voting applications, online platforms and team meeting rooms.

Group of people posing to the camera.
Salacgriva Secondary School students in Latvia were ready for the Bootcamp day number 2.
Youngsters working with their laptops.
Students concentrating on their assignments in Eurajoki high school, Finland.

As a result, 27 international mini start-ups were established. The mini start-ups will come up with business solutions to the environmental challenges as a part of their studies in the ChangeMakers study module.

The organizer and project partner Riga Technical University representatives Arta Pastora and Adele Sāmite recall that “ChangeMakers Riga Bootcamp was the first opportunity for the students involved in the project to meet each other before they start working together. Due to the situation with the Covid-19 pandemic it seemed a little bit sad that they could not meet in person, but we think we did the best we could to make this first meeting experience as close to “face to face” communication as it could have been”.

The participants were impressed by the smoothness of the Bootcamp despite of an online environment. Based on the discussions in local venues, the students of the mini start-ups were looking forward to meeting students from other countries, enhancing their language and communication skills and learning about entrepreneurship.

Two youngsters playing rock paper scissors game.
Rock paper scissors -game played at Värmdö Gymnasium in Sweden.

Project worker Katri Moisio from the University of Turku, the lead partner of the project, states that “Events, such as the Bootcamp are essential when building an international student mini company, as they give the students a chance to meet their international colleagues in an environment that emphasizes creativity and entrepreneurial thinking and ensures a safe and motivational start for future collaboration.”

Even though ideally such events happen face to face, ensuring encounters that leave a mark on each student, therefore also boosting the feeling of community and teamwork, the students performed very well in a digital environment.

“ChangeMakers students already showed that they can think outside the box and successfully start building team spirit, even though the encounters between students were digital. The online BootCamp turned out to be a real success and the student interaction and involvement were greater than any of us could have expected”.

The ChangeMakers project (2020 – 2022) is a Central Baltic Interreg funded project. In addition to the lead partner University of Turku, the project partners include Satakunta University of Applied Sciences (SAMK), Tallinn University of Technology (Taltech), Stockholm University, Riga Technical University and Åland’s vocational high school.

More about the project: https://sites.utu.fi/changemakers/

Group of people posing to the camera.
Students from Åland’s vocational high school posing with the ChangeMakers roll-up.
Two youngsters posing with a cloth bag.
All the students also received a tote bag to help them with their ChangeMakers studies.
Two youngsters posing with laptops.
The students were particularly happy in communicating with their international peers during the Bootcamp. Here are students from Tallinn University of Technology (Taltech), Estonia.

Text: Nina Savela
Pictures: Minna Keinänen-Toivola, Laura Ende, Navid Ghajarnia, Jana Lemberg, Arta Pastora, Katrin Kaur

Kokemustarina: SomeBody

Mitkä ovatkaan meidän käsitykset itsestämme, kehostamme, osaamisestamme. Mitä tunteita tunnistamme ja kuinka hyväksymme itsemme ja toistemme ainutlaatuisuuden. Miten näemmäkään itsemme ja onko se mitä ajattelemme itsestämme totta? 

Tässä erään SAMKista jo valmistuneen opiskelijan tarina hänen haasteista, itsensä hyväksymisestä ja miten SomeBody(-ryhmä) oli tässä mukana.   SomeBody® on SAMKissa kehitetty menetelmä, jonka tavoitteena on edistää minäkäsitystä sekä kehotietoisuus, tunne- ja vuorovaikutustaitoja.  Menetelmässä erilaisten kehoa ja mieltä yhdistävien harjoitteiden avulla pohditaan omaa tapaa reagoida ja käyttäytyä niin tutuissa kuin vieraimmissakin ympäristöissä.


Kun joku näki minut

Kertoakseni tämän tarinan on palattava siihen päivään, kun täytin seitsemän vuotta. Muistan hyvin tuon päivän, jolloin kevät alkoi vaihtua kesäksi. Varpaissani näkyi jo jälkiä vihreällä pihanurmella juoksemisesta. Kämmenissäni risteili naarmuja oltuani aamupäivällä kiipeilemässä lähimetsän puissa ja kallioilla. Mekkoni oli täynnä pikkuruisia valkovuokoilta näyttäviä kukkia. Muistan puhtaan onnen tunteen, kun kannoin ylpeänä mekkoani ja heiluttelin vihreitä varpaitani pihakeinussa istuen. Malttamattomana odotin syntymäpäivävieraita, mansikkakakkua ja lahjoja. Lapsena olemisen suurin lahja, vilpitön hyväksyntä ja luottamus sekä itseä että maailmaa kohti, oli vielä läsnä.

Viisitoista vuotta myöhemmin istuin samassa keinussa. Sisälläni kaikui loputon huuto ja yritin löytää hetken rauhaa savukkeesta. Kevät oli jälleen kääntymässä kesäksi. Vihasin kesää. Vihasin sitä, miten paksut hupparit piti vaihtaa kevyempiin vaatteisiin. Vihasin sitä, miten en ollut yhtä hyvä kuin muut. Vihasin ajatusta siitä, miten minä en riittänyt. Vihasin itseäni. Jostakin muistan lukeneeni, että viha on voimakas sana. Itse ajattelin, ettei muutama kirjain peräkkäin asetettuna kuvannut sitä mustaa aukkoa, joka tyhjiön lailla imi itseensä kaiken hyvän sisälläni.

Kymmenen vuoden aikana olin matkannut sohvalta toiselle. Siirtänyt tavaroitani psykiatrisen osaston ja kodin välillä edestakaisin. Saanut monia diagnooseja. Syönyt sitäkin useampia lääkkeitä. Peittänyt epävarmuuteni kapinalla ja päihteillä sekä huutanut apua kenenkään kuitenkaan näkemättä sitä, miten minä katosin. En puhunut kenellekään. En luottanut kehenkään. Kenelle muka voisi kertoa siitä, miten et ollut mitään? Kenelle muka voisi kertoa, miten se sattuu, kun sinulla ei ole merkitystä? Kenelle muka voisi kertoa kivusta, joka syntyy, kun kukaan ei näe sinua? Ketään ei kiinnosta. Koska sinua ei ole. Voit vain yrittää piilottaa kaiken, kunnes sinäkin kelpaisit.

Kaikki näyttää niin hyvältä. On oma koti. Pihassa kukkia muistuttamassa kesämekosta ja onnesta. On opiskelupaikka korkeakoulussa ja ohessa monta työpaikkaa. Mutta sekään ei riitä. Mikään ei riitä siihen, että sinut hyväksyttäisiin. Joka päivä yrität todistaa. ”Ettekö näe, miten minä kelpaan? Ettekö näe, että olen yhtä hyvä kuin muutkin? Ettekö näe, että minullakin voisi olla jokin merkitys?” Kukaan ei näe. Olen väsynyt. Väsynyt siihen, miten en ole nukkunut vuosiin. Väsynyt katsomaan peilistä näkyviä inhottavia muotoja. Väsynyt siihen, miten yhtä hyvää hetkeä seuraa kymmenen huonoa. Väsynyt kiristyspantaan rintakehäni ympärillä. Olen väsynyt tuntemaan. Annan itseni hukkua häpeääni.

Tämä tarina voisi päättyä monella tavoin. Olen kuullut hiljaisia itkuja siitä, miten sen oletettiin päättyvän. Miten itse ajattelin sen päättyvän. Mutta joku tuli ja katsoi. Katsoi ja näki, miten on muutakin kuin sohvalla puhuminen. Joku oli luonut SomeBodyn.

Katson katossa näkyviä kuvioita. Kuulen ohjaajan sanat, jotka lempeästi sanoittavat rentoutumista. Edelleen jännitän ajoittain, osaanko tehdä oikein. Mutta täällä se ei haittaa, vaikka ei pystyisikään suoriutumaan täydellisesti. Ei voi olla parempi tai huonompi, koska meistä jokainen on ainutlaatuinen ja merkittävä. Minäkin. Loppupiirissä kerron hiljaa, miten olen huomannut hyväksyväni nykyään itseltäni enemmän. Hyväksyntä on kuin pehmeä ja lämmin syli, johon voi turvallisesti uppoutua.

Lapsenomainen uteliaisuus ja voittamattomuuden tunne on herännyt. Olen rakastunut itseeni. Minulla on ikiomia vahvuuksia. Niiden ei tarvitse olla kuten muilla, eikä minun tarvitse olla kuten muut. Kasvoillani on hymy ja palan halusta kertoa kaikille, millainen minä olen. Katsokaa minua – minä pystyn mihin tahansa! Ennen minua ei ollut ja nyt minä olen.

Jokaisella kolikolla on kääntöpuolensa. Omaan ihmeellisyyteeni herääminen avasi myös silmäni kaiken sen suhteen, mitä olin elämässäni tehnyt, kokenut ja ajatellut. Tunsin musertavaa surua itseni puolesta. Löytäessäni itseni löysin myös näkemyksen siitä, miten koko maailma oli minulle avoin. Ajelehdin turvattomuuden tunteessa, sillä tämä uusi ajatus oli kaikessa tuntemattomuudessaan pelottava.

Halu olla minä heräsi kuitenkin väkevänä. Tunsin puhdasta iloa ollessani läsnä omassa kehossani. Otin lempeydellä vastaan kaikki tunteet, hyvässä ja pahassa. Jokaisen elämään kuuluu haastavia hetkiä. Välillä kiristyspanta palasi rintakehän ympärille, mutta nyt minulla oli keinot käsitellä vastoinkäymisiä. Uskalsin nauraa ja elää myös muiden kanssa. Sain rohkeutta olla se minä, joka vuosia sitten unohtui oman epävarmuuden alle.

Eheytyminen ei prosessina ole pelkkiä riemuvoittoja, mutta ääripäät tasoittuivat. En ollut voittamaton enkä merkityksetön. Olin pystyvä, arvokas ja kaunis kaikkine virheineni. Ei ollut kyse siitä, miten joku näki minut. Oli kyse siitä, miten itse näin itseni.


Kirjoittajan huomiot

Toisille puhuminen toimii parhaiten. Kaikille ei. Tarinan tarkoituksena ei ole nostaa yhtä menetelmää yli muiden, vaan kertoa, miten yksi oli itselleni se oikea ja käänteentekevä.

Nimettömyydestä huolimatta haluan nostaa esiin myös sen, miten lapsuuden perheeni oli rakastava ja loi hyvät lähtökohdat kasvaa vahvaksi aikuiseksi. Liian usein syyttävä sormi osoitetaan suuntaan, joka ei ole oikea. Aina ei ole syyllisiä, on vain sarja kummallisia sattumia ja hukkaan menneitä palapelin paloja.


Lue lisää SomeBodysta.

COST AMiCI – Expert work and student cooperation within antimicrobial innovations

The COST AMiCI action is one of the projects led by SAMK’s Smart Urban Business research team, research manager Minna Keinänen-Toivola as the chair of the action. AMiCI, standing for “Anti-Microbial Coating Innovations to prevent infectious diseases”, is funded by the European Cooperation in Science and Technology, the COST Association.                    

In infection control, the key is as simple as good hand hygiene. However, other measures and new innovations are needed to strengthen the battle. Certain touch surfaces can prevent the spread of microbes and thus the central focus of the COST AMiCI action is to evaluate the use of antimicrobial (microbe growth reducing) coatings in healthcare. The aim is to prevent the spreading of microbial infections and to reinforce the combat against antibiotic-resistant microbes in an innovative way. In AMiCI, researchers, company representatives and other experts from 33 European COST countries, reinforced with USA and Belarus, work together for solutions for microbiologically safe healthcare environments. 

Martijn Riool and Minna Keinänen-Toivola
Vice-chair of the action Martijn Riool and Chair of the action Minna Keinänen-Toivola.

Students as part of the conference team

SAMK invited a group of tourism students to join the practical organization of the final conference. Tiia Korhonen, Eveliina Elkevaara and Meri Cevik had the possibility to see ongoing project work within their own study institution and to experience the various aspects of handling an international conference. They describe their experience as follows:

As a student, attending the organization of the AMiCI conference was a great opportunity to learn about the entire circle of coordinating a conference from being part of the planning, to working in the actual conference and attending the follow-up after it. Before the conference, we had preparatory meetings with SAMK staff monthly. Our first assignment was to prepare an info sheet about Krakow for the participants of the conference. Because we had never planned an info sheet before, it was surprising how much information we needed to find out about Krakow, and how to write all the information about public transportation, accommodation, sights etc. briefly. 

This was the first time any of us had a business trip, so we had no expectations about what was going to be like when we arrived to Krakow. During the event at the Jagiellonian University, our work mainly included coordination of the conference info desk. Our tasks consisted of collecting signatures of the participants every morning, handing out lunch tickets and answering questions that the participants possibly had about the conference program, the premises, or the city itself. We had a couple local students working with us, which was helpful, because as locals they knew all about the city. The days at the conference were fairly long, but interesting and educational. We were surprised about how schedules can change, and how much details we had to take into consideration when working with the coordination of a big event. 

The AMiCI conference, SAMK students
SAMK students Eveliina Elkevaara, Meri Cevik and Tiia Korhonen at the AMiCI final conference registration desk.

After the conference, our task was to plan a feedback survey for the participants. The survey collected the participants’ experiences about e.g. the information given before the event, the practical arrangements during the event and the program of the conference. It was nice to get authentic feedback for our work – most importantly, to find out where we succeeded and where there is room for improvement in the future.

Being a part of the AMiCI final conference was one of the best experiences we have had during our studies and it was interesting to attend an international conference and to meet new people from all around the world. This got us thinking about our future careers – working in the field of event organization could be something we would like to do after graduation.

Text: Hanna Rissanen, Minna Keinänen-Toivola, Tiia Korhonen, Eveliina Elkevaara, Meri Cevik

Photos: Hanna Rissanen