Hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnot tarjoavat monipuolisia näkökulmia

Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa (90 op) tammikuussa 2022. Ryhmässä on monenlaisia hyvinvointipalveluiden parissa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. Valtaosa opiskelijoista on luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta myös tradenomeja tai jonkin muun AMK-koulutuksen suorittaneita henkilöitä on joukossa mukana. Opiskelijoista suurin osa toimii julkisella sektorilla, mutta ryhmässä on lisäksi yksityisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoiminnan vahvoja osaajia. Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri: erilaiset mielipiteet ja aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen muovaamat tiedot ja käsitykset ovat rikastaneet meidän kaikkien ymmärrystä hyvinvointipalveluista ja niiden kehittämisestä.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinnot on toteutettu kokonaan etäyhteyksillä. Vaikka ryhmä on iso – 50 opiskelijaa – mahdollisuuksia ajatusten jakamiseen on pyritty järjestämään sekä kontaktituntien sisällä että niiden välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat joidenkin opintojaksojen sisältöihin liittyvät pienryhmissä työstettävät välitehtävät, joihin opiskelijat sopivat aikataulun ja työnjaon keskenään. Palautteiden perusteella pienryhmissä syntyi uusia oivalluksia ja omat ajatukset laajenivat esimerkiksi siitä, mitä kaikkea hyvinvointipalveluihin sisältyy tai millaisia tulevaisuuden skenaarioita eri teemoihin voisi liittyä. Pienryhmätehtävät ovat myös tukeneet ryhmäytymistä, mikä on etäopinnoissa yksi iso haaste. Lähiopetuksessa ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti esimerkiksi yhteisten kahvitaukojen tai lounaskeskustelujen myötä, mutta etäopiskelussa siihen pitää tietoisesti satsata opintojaksojen toteutuksissa.

Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri.

Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa suurin osa pakollisista opinnoista toteutetaan ensimmäisen lukukauden aikana. Myös opinnäytetyön suunnittelu on ollut ensimmäisen lukukauden ohjelmassa, joten opiskelutahti on ollut varsin tiivis. Seuraavilla lukukausilla opinnot painottuvat vaihtoehtoisiin johtamisopintoihin ja opinnäytetyöhön, jolloin aikataulutus riippuu kunkin opiskelijan tekemistä valinnoista. Opetussuunnitelmassa vaihtoehtoisten johtamisopintojen tarjonta on laaja; opiskelija valitsee kahdeksasta eri opintojaksosta vähintään neljä omien tarpeidensa ja mielenkiintonsa perusteella ja miettii, milloin ne suorittaa. Opintojaksojen aikataulut on laadittu niin, että esimerkiksi syksyllä 2022 tarjolla olevien johtamisopintojen kontaktiopetukset eivät mene päällekkäin, jolloin opiskelija voi valita vaikka kaikki tarjolla olevat opinnot jos niin haluaa. Jos taas haluaa satsata syksyllä opinnäytetyön toteutukseen ja raportointiin, johtamisopintoja voi suorittaa myöhemmin. Osa vaihtoehtoisista johtamisopinnoista toteutetaan sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijapalautteissa toivottiin mahdollisuutta tehdä laajemmin opintoja kesäaikana. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan vuoden 2023 opintotarjontaa suunnitellessamme.

Opetussuunnitelma mahdollistaa oman asiantuntijuuden vahvistamisen myös muussa aihealueessa kuin johtamisessa. Täydentävissä ja vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija voi opiskella vaikkapa vanhustyötä, sosiaalialaa tai hyvinvointiteknologiaa. Tätä mahdollisuutta näkökulmien laajentamiseen osa opiskelijoista on hyödyntämässä jo tulevan syyslukukauden aikana.

Ohjauskeskusteluja itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman eli HOPSin tiimoilta on käyty pitkin kevättä. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää heti, vaan suunnitelmaa voi muokata ja päivittää opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan erilaiset polut kohti YAMK-tutkintoa mahdollistava opetussuunnitelma on saanut opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Mielenkiinnolla seuraamme, millaisia kokonaisuuksia eri opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun todistuksia kirjoitetaan.

Teksti ja kuva: Merja Sallinen TtT, yliopettaja, OPS-vastaava, tutoropettaja

The SME Aisle project provided an inspiring internship for Arthur Dessenius

The SME Aisle project, funded by the Interreg Central Baltic and coordinated by the Satakunta University of Applied Sciences, was launched in 2018 to support the SMEs of the Finnish, Swedish, Estonian and Latvian maritime clusters in accessing Namibia as a gateway to the Southern African region. The project carried out a number of export promotion trips, researched the target countries’ business opportunities and sought solutions to support SME trade in the Southern African markets. The project ended in May 2022. Student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

“I was seeking an internship for the end of my bachelor’s degree, and my school, SAMK, offered me to join the SME Aisle project. After being introduced to the project, I was highly motivated by this great offer. I discovered an organisation that was willing to do its best to reach its objectives. The project had big ambitions and a true desire to help developing the business between Finland and Southern African countries like Namibia, Zambia, and South Africa. How could someone deny such opportunity?

My supervisors entrusted me with the task of studying the market entry process in Southern African countries, especially Namibia, Zambia, and South Africa. The study began with some desk research to become familiar with the topic. Then came the interviews of both case companies and supportive institutions. Case companies were interviewed to share their experience with other companies that would like to enter those markets. Supportive institutions were studied to provide a summary of all the help available for a market entry in Southern Africa.

Now that my journey reaches its end, I can say that the best asset of the SME Aisle project is its team. Each person that I met had a rich background and a lot of information to share. Their knowledge is obviously the result of a strong involvement in the project. There is also a caring atmosphere in the SME Aisle project. The people I got to work with always considered my wellbeing, which makes the work even more enjoyable. At the end, it was a real pleasure to spend the last months of the project there, and I am very grateful to be accepted on board.”


International Business student Arthur Dessenius from Belgium worked with the project for over three months as an intern.

Text: Nina Savela and Arthur Dessenius

Photos: Hanna Kajander and Arthur Dessenius

SAMKin AlusAkku-projekti – pioneerityötä laivojen akkujen parissa

SAMKissa 1.3.2021–28.2.2022 toteutettu AlusAkku-projekti keskittyi laivoihin asennettavaan ja niissä kuljetettavaan litiumioniakkuteknologiaan. Kerätty tieto ja tutkimustyö liittyi mm. akkujärjestelmien sähköturvallisuuteen, toimintaan häiriötilanteissa, huoltoihin liittyviin osaamistarpeisiin, tiedon jakamisen haasteisiin sekä mahdollisiin puutteisiin käyttöönotossa.

AlusAkku-hankkeen päätavoitteena oli tiedon ja ymmärryksen kerryttäminen litiumioniakuista osana laivojen käyttöenergiaa ja operointia. Tärkeää tietoa saatiin myös lastina kuljetettavien akkujen turvallisuusvaikutuksista, josta hyvänä esimerkkinä sähköautot ja niiden aiheuttamat turvallisuusriskit aluksilla ja satamissa.

Hankkeen rahoitti Ulla Tuomisen säätiö. Projektissa hyödynnettiin SAMKin opiskelijoiden lopputyömateriaalina kerääntynyttä tietoa litiumioniakkujen käytöstä laivoissa ja satamissa useasta eri näkökulmasta. Tietoa kerääntyi akkujen koko elinkaaren ajalta, alkaen niiden valmistukseen käytettävistä raaka-aineista, päättyen kierrätyksen eri mahdollisuuksiin.

Aihe vaati perehtymistä

Joulukuussa 2021 alkanut oma osuuteni hankkeen projektitutkijana sisälsi ensitöikseen aiheeseen perehtymistä. Sen tarkoituksena oli luoda riittävää ymmärrystä aiheesta niin, että laivojen akkuihin liittyvää kirjallista materiaalia oli mahdollista lähteä tuottamaan oppilastöiden pohjalta.

Ensimmäisenä oli vuorossa palaveri, jossa käytiin läpi kohta kohdalta oma osuuteni kyseiselle hankkeelle, perustuen käytettävissä olevaan tuntimäärään. Näitä tarkentavia palavereja oli alussa muutama, kunnes aiheeseen uppoutuminen pääsi täyteen vauhtiinsa oppilaiden opinnäytetöihin perehtymisellä. Käytännössä tein ensin kaikista Word-tiedostoista pdf-dokumentit, minkä jälkeen merkitsin pdf-tiedostoihin keltaisella korostusvärillä omasta mielestäni oleellisimmat ja itseäni kiinnostavimmat kohdat tekstistä. Tiedän että tähän työvaiheeseen on kehittyneempiäkin tapoja, esim. korostuksia useammassa ”tasossa” (boldaus tai muita värejä), mutta itselleni tuo valittu menetelmä näytti toimivan, kun hetken päästä jouduin taas kertaamaan asioita. Ymmärtääkseni myös koko tekstin korostusvärillä merkityt osiot voi joillain ohjelmilla yhdellä kertaa exportoida ja viedä haluamaansa ohjelmaan tiedon jatkojalostamista varten, mutta päätin jättää niiden opettelut seuraavaan kertaan.

Ilman aiempaa perehtymistä akkujen sähkökemialliseen reaktioon tai siihen liittyvään tekniikkaan laivan järjestelmissä kesti hetken aikaa ennen kuin pääsin tekstin sisältöön kunnolla kiinni. Aiheeseen paneutumista helpotti oma kiinnostukseni laivojen tekniikkaan ja vaihtoehtoisiin energiajärjestelmiin. Myös aiempi kiinnostukseni sähkölentokoneisiin auttoi hahmottamaan opeteltavan asian merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Sinnikkäästi kohta kohdalta omia merkintöjä tehdessäni alkoi aihe kuitenkin avautua paremmin ja siihen liittyvä detaljitason tekninen tieto muuttua vähemmän kryptiseksi.

AlusAkussa SAMKin opiskelijoiden lopputyöt toimivat tärkeänä, jopa ensisijaisena tietolähteenä laivojen ja niiden lastina olevien litiumioniakkujen käyttöön ja käsittelyyn liittyvän tiedon keräämisessä. Osana viestintätoimia tein opiskelijahaastattelut kahdelle opiskelijalle.

Seuraavassa opiskelijahaastattelussa Saeid Salari ja Ville Leino kertovat, miten heidän opinnäytetyönsä linkittyivät oleellisesti AlusAkkuun, ja millä tavoin he omaa osuuttaan hoitivat.

Haastattelussa Saeid Salari

Kuka olet?

Olen Saeid Salari.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Etsin viime kesänä opiskelijaharjoittelijan kesätyöpaikkaa laivojen sähkösuunnittelun, tuotannon ja toiminnan parista. Opettajaltani Jarno Laineelta sain kutsun AlusAkku-projektiin. Minua on aina kiehtonut laivojen sähkö ja tästä syystä näin SAMKin tarjoaman kesätyöpaikan parhaana mahdollisuutena kehittää ja vahvistaa taitojani laivasähkösuunnittelijana.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Asuin samaan aikaan Turussa, joten työtä tehtiin kokonaisuudessa etänä. Sain tarvittavat työn aikaleimaukseen liittyvät ohjeet SAMKilta ja työ etenikin sujuvasti.

Mikä on ollut mukavaa?

Kokemus oli todella hyvä ja mukava itselleni. Vaikka työtä tehtiin etänä, sain kaikki tarvitsemani ohjeet aina nopeasti. Työn etenemistä tarkasteltiin online-kokouksissa.

Mikä on sujunut hyvin?

Näen AlusAkun innovatiivisena ja toiminnaltaan laaja-alaisena projektina. Olen myös tyytyväinen, että olin mukana projektissa luomassa uraani.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Olen aina halunnut ottaa uusia haasteita vastaan ja kehittää osaamistani. Halusin ottaa vastuuta myös projektityöskentelyssä, jota tämä projekti tarjosi.

Haastattelussa Ville Leino

Kuka olet?

Nimeni on Ville Leino.

Mitä opiskelet, mikä vuosikurssi?

Opiskelen sähkö- ja automaatiotekniikkaa neljännellä vuosikurssilla, vuonna 2018 aloittaneiden ryhmässä.

Miten päädyit projektiin?

Päädyin projektiin mukaan sähköpostin kautta, jossa mainostettiin mahdollista opinnäytetyöpaikkaa. Kyseisen työn ollessa edessä lähitulevaisuudessa joka tapauksessa, päätin ottaa härkää sarvista ja testata, miten rahkeet riittävät tällaisessa osittain oman alan ulkopuolistakin tietoa vaativassa tehtävässä.

Mitä olet tehnyt työssäsi?

Työnä oli puhtaasti tutkimustyö laiva-automaation yhteyksien parametrointiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisuuksia, ja niiden mahdollisesti löytyessä, luoda eräänlainen ohjeistus tai taulukko eri väyläratkaisujen yhteyksien määrittelyyn vaadittavista parametreista, sekä antaa pintapuolinen informaatiopaukku kyseisistä väylistä ja laiva-automaation kokonaiskuvasta.

Miten olet työskennellyt korona-aikana?

Työtä on tehty lähes kokonaan tietokoneella, joten koronaviruskaan ei suuremmin ole päässyt sitä häiritsemään. Ehkä jokunen vierailukäynti tiettyihin relevantteihin toimipaikkoihin on saattanut jäädä väliin.

Mikä on ollut mukavaa?

Tutkimustyössä mukavaa on ollut työn tekemisen suhteellinen kiireettömyys ja ehkä fyysisen kuormittavuuden puutekin. Itse asiakin on ollut mielenkiintoista haasteistaan huolimatta. Sen pohtiminen, miten asiat saatetaan toimimaan, on jo itsessään mielenkiintoista ja varsin alakeskeistä automaatiotekniikan opiskelijalle.

Mikä on sujunut hyvin?

Tiedonsiirtoväylien perustietouden löytäminen oli osittain edellisestä johtuen kohtalaisen onnistunut savotta. Materiaalia kertyi suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.

Mitä haasteita olet työssäsi kohdannut?

Suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on usein erittäin hankalaa, joskus jopa tuskastuttavaa, mutta sen haetun ymmärryksen saavuttaminen on erittäin palkitsevaa.

Sen sijaan huomattavasti haasteellisemmaksi muodostui spesifimmän tiedon löytäminen (ja ajoittain jopa etsiminen) itse laiva-automaatiosta. Kirjallisuutta on vähäisesti, ja koska laivojen automaatiotyöt ovat usein hyvin yksilöllisiä, ei internetistäkään tahdo kovin helpolla niitä pieniäkään tiedonmurusia löytyä. Lisäksi tuntitolkulla netissä surffaaminen hieman turhautuneena ja monimutkaisia asioita päässään pyöritellen on – hieman ehkä yllättäenkin – ollut paikoin jopa fyysistä työtä raskaampaa, ja siitä palautuminen on tavallisesti ollut hieman hitaampaa.

Ajattelu väsyttää! Kuka olisi arvannut?

Jännittävä matka Aurora Botnialle

Jatkaakseni vielä muutaman värssyn omista kokemuksistani projektin parissa, alla pari sanaa keväisestä matkastamme M/S Aurora Botnialle. Kyseessä on RMC:n rakentama ja laivayhtiö Wasalinen käyttöön vuonna 2021 valmistunut ropax-matkustajalaiva, joka toimii LNG/biokaasu/dieselyhdistelmällä sekä litiumakkujärjestelmällä. Aluksesta tuli valmistuttuaan maailman ympäristöystävällisin laiva ja se rakennettiin Clean Design -luokan määräysten mukaisesti.

Alkuvuodesta opeteltu tieto paljastui erittäin hyödylliseksi, kun projektin loppumainingeissa pääsin osallistumaan ekskursioretkelle Aurora Botnialle, jonne kolmihenkinen miehistömme suuntasi intoa puhkuen. Matkanjohtajana toimi projektipäällikkö-merikapteeni-mastermariner Heikki Koivisto, laivasähköpuolen lehtorina ja asiantuntijana mainetta niittänyt Jarno Laine, sekä allekirjoittanut ensisijaisesti viestintäosaamisen edustajana, mutta myös merenkulun teknisistä ratkaisuista aidosti kiinnostuneena.

Matkamme starttasi 16.3. aamuvarhaisella Raumalta kohti Vaasaa, SAMKin omalla sähköautolla. Perille laivaan pääsimme hyvissä ajoin ennen köysien irtoamista, minkä jälkeen pääsimmekin ihailemaan jäissäkulkua akkujen voimalla.

Viime vuonna valmistunut laiva oli vielä uutuuttaan hohkaava. Mainittakoon että kyseisen matkustaja-autolautan tarjoama ruoka oli erittäin maukasta. Jos osaisin kuvailla sen herkkuja notkuvat pöydät kuten Viisikko-kirjasarjan ruokakuvauksissa oli tapana, tekisin niin, mutten osaa. Myös henkilökunta oli oikein ystävällistä. Suosittelen lämpimästi käymään!

Merireitin ollessa varsin lyhyt teimme yhteensä useamman reissun Aurora Botnialla välillä Vaasa–Uumaja, jossa oma tehtäväni liittyi ensisijaisesti eri viestintämateriaalien taltiointiin. Sinkoillessani kameran ja jalustan kanssa sinne tänne, muu retkikunta haastatteli aluksen väkeä laajasti ja innostuneena, selvittäen heidän kokemuksiaan akustojen käyttöönotosta sekä toimintaan liittyvistä havainnoista ja mahdollisista pullonkauloista.

Samalla kun projektipäällikkömme mahdollisti omalla merenkulkuun liittyvällä detaljitason asiantuntemuksellaan ja avoimella vuorovaikutukseen perustuvalla lähestymistavallaan ovien aukeamisen muilta piilossa oleviin tiloihin, tarkasteli sähköopeasiantuntijamme samoja aiheita omasta, yksityiskohdissa varsin pitkälle menevästä näkökulmastaan käsin. Siinä kynä sauhusi ahkeraan ja Moleskinesta meinasi sivut loppua, kun korkeatasoisia muistiinpanoja syntyi tulevia raportteja varten.

Näkymät laivan brykällä olivat henkeäsalpaavan hienot, keväistä merta ja jäätä joka puolella.
Heikki Koivisto ja Jarno Laine jututtamassa henkilökuntaa ja tekemässä tarkkoja muistiinpanoja.
Akkuhuone täydessä loistossaan.
Valvomossa oli monitorien lisäksi nappulaa ja vempainta jos jonkinlaista.

Reissu sujui kaikin puolin hienoissa puitteissa ja keleissä. Tärkeimmät Aurora Botnian akkuihin liittyvät tilat ja hallintalaitteet tuli tarkistettua ja sovitut haastattelut tehtyä. Paluupäivän aamuna hoidimme vielä matkamme viimeisen sovitun huipputapaamisen WE Techin toimistolla Vaasassa.

Yhteenvetona matkasta voisin todeta, että olipas kerta kaikkiaan onnistunut oppimatka litiumioniakkujen ihmeelliseen maailmaan. Ja koska kuljimme maantieosuuden pelkällä sähköllä, oli reissu yhtä akkuoppimista alusta loppuun myös käytännön tasolla.

Yhteenvetona kyseisen projektin osalta voisin todeta oikein nauttineeni uuden oppimisesta. Varsinkin kun se liittyy vahvasti horisontissa siintävään tulevaisuuteen, jossa päästöttömät ja edullisemmat polttoaineet sekä huoltovapaammat moottorit ovat arkipäivää kulkupelistä riippumatta, myös meriliikenteessä.

Teksti ja kuvat: Petteri Hyvärinen (projektitutkija, Merilogistiikan tutkimuskeskus)

Matkailualan opiskelijat viettivät kansainvälisen leiriviikon Merikarvialla

TURID-verkoston toteuttaman projektin ensiaskelina koostimme viiden opintopisteen verkko-opintojakson. Opiskelijat suorittivat tätä opintojaksoa kevään aikana itsenäisesti Moodlessa, jonka jälkeen jakso huipentui toukokuussa 2022 järjestettävään intensiiviviikkoon Merikarvialla. SAMKilla oli tällä kertaa TURID-verkoston koordinointivastuu ja vastuuopettajana työtä oli paljon ja jännitettävää riitti loppuun saakka.

Opintojakso, sen tehtävät ja materiaalit suunniteltiin ja laadittiin yhdessä. TURID-verkoston opettajat Merikarvialla. Kuva: Helena Larilahti

Projektimme nimi: “Digitalisation Opportunities among Coastal Tourism Entrepreneurs and Networks” tiivistää tavoitteet ja sisällön. Yhteisen jakson ja leiriviikon tavoitteena oli siis kehittää rannikkoalueen matkailutoimijoiden digitaalisia valmiuksia.

Krookan Plassin ainutlaatuinen liikeidea ja vastuullinen toimintatapa herättivät ihastusta. Plassi toimi yhden opiskelijaryhmän toimeksiantajana. Kuva: Jaana Ruoho

Intensiiviviikon konkreettisina tuotoksina syntyi vino pino valmiita somepäivityksiä merikarvialaisille matkailualan toimijoille. Toimeksiantajat kertoivat toiveensa ja opiskelijoille jäi ideointi ja toteuttaminen.

TURID-verkosto on kuuden korkeakoulun verkosto, jossa on korkeakouluja Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. TURIDilla on pitkä historia ja yhteisiä matkailuun liittyviä intensiiviviikkoja on toteutettu vuorotellen kahdenkymmenen vuoden ajan. Seuraava intensiiviviikko onkin melkein heti, koska Lapin AMKin vastuuvuoro on syksyllä 2022. Koronan vuoksi kaksi leiriä sattui samalle vuodelle.

Majoituimme Koivuniemen Herran Farmilla, mikä osoittautui nappiratkaisuksi. Kaikki tarvittava eli majoitus, ruokailu, kokous- ja työskentelytilat ja kiinnostava ympäristö tulivat yhdessä paketissa. Palvelualtis isäntäväki piti meistä hyvää huolta ja asiat sujuivat kuin itsestään. Merikarvialla on runsaasti kiinnostavaa matkailutoimintaa, upeita alan yrityksiä ja aktiivinen, kehittyvä kunta, joten paikkakunta valikoitui helposti kohteeksi.

Oli hieno nähdä matkailua opiskelevien nuorten pääsevän osallistumaan tällaiseen toimintaan kahden koronavuoden jälkeen. Moni sanoikin, ettei ollut koskaan aiemmin ollut mukana missään vastaavassa opintojensa aikana. Kuva: Tabea Busch

Suosittelen lämpimästi opettajia ja opiskelijoita osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön! Työtä ja ihmettelyä riittää, mutta kokemukset ovat vaivan arvoisia. Tallensimme projektin tapahtumat Nordplus TURID network Facebook-ryhmään.

Teksti: Jaana Ruoho, lehtori

Artikkelikuva (ylin kuva): Helena Larilahti. Kuvassa osallistujat eli yhteensä parisenkymmentä henkilöä neljästä eri maasta Nordplus Higher Education -ohjelman rahoittamassa projektissa.

Geronomitutkintoon kansainvälistä näkökulmaa harjoittelussa Ruotsin Sundsvallissa

Opiskelen geronomi-tutkintoa, johon sisältyy kehittämisen ja esimiestaidon harjoittelujakso. Se on laajuudeltaan 17 opintopistettä. SAMK antoi mahdollisuuden työharjoitteluun ulkomailla apurahan avulla. Ohjaavan opettajan tuki oli koko ajan saatavilla.

Kansainvälinen työharjoittelujaksoni toteutui Ruotsissa, Sundsvallin kaupungin palveluksessa. Löysin minun opintoihini sopivan paikan netistä, suomalais-ruotsalaisen vanhusten asumisenyksikön ja Sundsvallin hyvinvointitoimialueen vähemmistöjä auttavan projektin. Sundsvall toimii suomenkielisten ja saamenkielisten vähemmistöjen etujen ja oikeuksien valvojana. Sundsvallin kaupungin projekti vähemmistöille on toiminut vuodesta 2019.

Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelman kautta sain tukea ruotsin kielen opiskeluun samanaikaisesti Online linguistig studies -nettikurssin avulla. Työharjoitteluni aikana sain lisää rohkeutta ilmaista itseäni ruotsin kielellä. Kolmen kuukauden aikana sain useita tilaisuuksia puhua ja kirjoittaa ruotsiksi. Ruotsalaisessa työyhteisöissä toimiminen oli minulle erittäin rikastuttava kokemus niin kulttuurisesti kuin opinnollisesti.

Löysin työpaikkaohjaajani esimiehen kautta hyvän asunnon kolmen kuukauden työharjoittelujakson ajalle. Työyhteisössä minut huomioitiin täysvaltaisena työyhteisön jäsenenä ja sain tuoda omia ideoitani ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Tein vertailua Suomen ja Ruotsin ikäihmisten palveluiden välillä ja kehitin taitoja ja valmiuksiani työyhteisön parempaan toimimiseen. Suosittelen työharjoittelua kaikille sitä harkitseville SAMKin opiskelijoille. Ulkomailla suoritettu harjoittelu on merkittävä meriitti, joka osoittaa rohkeutta ja minulle se laajensi käsityksiä hoiva- ja hoitokulttuurin monimuotoisuudesta.

Annikka Salonen kertoo blogitekstissä kokemuksistaan harjoittelusta Ruotsin Sundsvallissa.

Kirjoittaja: Annikka Salonen, geronomiopiskelija

International ChangeMakers project brought almost 150 participants to Rauma from four different countries

The event, which took place at the end of April, brought together students, teachers and project workers from all four participating countries, Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia . For six months, the students had been developing international startups to solve real-life environmental challenges posed by the companies.

At the Challenges to Business event, students presented their business ideas in the Rauma Hall, in front of the jury and other participants. The best teams were rewarded. The three-day event included a variety of other activities, including Amazing Race competition in the center of Rauma. SAMK has been responsible for the project’s communication and open learning platform ePlatform. In total, the project has had two rounds, with more than 250 participants.

All the countries of the Central Baltic are united by the same challenge: society and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. Students’ business ideas are based on environmental challenges, presented by local businesses. The project connected 14-17 year old students and teachers from each country and they worked together with project mentors and companies, exploring the challenges of the circular economy and creating solutions for them. The project formed about 50 international start-up training companies during two rounds.

Main topics of the challenges, to which student teams were involved from the beginning of the project:

#1 How to reduce fabric waste in textile industry
#2 New innovations from disposable paper tableware
# 3 Reduce inflow of marine litter from urban stormwater systems
# 4 Rainwater as a resource in urban areas
#5 What to do with scrap tube from production
#6 How to find a way to re-use the silage packaging
#7 How to reduce food waste
#8 How to make more sustainable choices
#9 How to make green hydrogen competitive
#10 How to turn organic waste into a resource

For students, the ChangeMakers project culminated in a three-day event in Rauma. The highlight of the event was the “Dragon’s Den” competition, which format was related to a famous TV show Lion’s cave. Students presented their business ideas in front of a jury, teachers, project workers and other student teams. After each performance, jury had the opportunity to ask questions or comment to the teams that performed on stage. The jury included professor Ilari Sääksjärvi (University of Turku), sales manager Venla Wiik (ResQ Club), entrepreneur Harri Ketamo (HeadAI), education coordinator Terhi Liettilä (Cycle) and entrepreneur Ivana Blanco Gross (RaumArs artist).

The first day of the event began on the Rauma campus of the University of Turku, at the Department of Teacher Education, with a welcome speech, an Emoji Quiz and a motivational speech by entrepreneur Harri Ketamo. Program also included a lecture on presentation skills and a final mentoring meeting of the students and their mentors. The mentors have worked closely with different student teams for two years and two rounds, arranging regular mentoring meetings and helping to complete the course assignments given in the project.

At the end of the first day the project staff organized a competition, called Amazing Race, in which the student teams toured around old Rauma with various activity points and visited local entrepreneurs’ shops to carry out tasks. After completing the race, they went to dine at the Osteria de Filippo, restaurant in a center of the city, after which they returned to the hotel to prepare for the next day.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
The Amazing Race took the students around old Rauma to various task points.

The second day of the event started on the SAMK campus Rauma, in the Rauma Hall. It was time to show the results of the project – students presented their business ideas in front of the jury and almost full Rauma Hall in the Dragon’s Den competition. The students had prepared a three-minute video presentation that was shown first when the team took the stage. After that, the team had two more minutes to verbally clarify their own business idea with a so-called elevator speech. Then there was time for the jury to ask questions and give comments. Jury’s feedback to the teams was encouraging and positive, as the students had just been in front of 150 people performing and answering the jury’s questions in English! In general, the feedback was good, and for example ResQ Club’s sales manager Venla Wiik commented that performances were great and young entrepreneurs are brave and innovative.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Janica Nurminen and Ea Joensuu from the Audience Award winning team.

Students shared their experiences after the event. As a result, they have learned a lot from the project and gained new skills for the future. For example Janica Nurminen and Ea Joensuu from Merikarvia high school mentioned that they’ve made new friends, learned presentation skills and their language skills got better. Their team had an idea of an application that motivates people to do eco-friendly actions every day, through gamification. Their idea won the Audience Award. Janica and Ea felt that communication in a foreign language with teammates online was challenging at first, however, the experience taught them to communicate better in English. Due to COVID-19 restrictions, the Challenges to Business event was the first time the team met face to face. Janica and Ea felt that their mentor was very helpful during the process and was always there for them. The project inspired Janica and Ea to be more interested in entrepreneurship, and an own company is possible in the future.

Text: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez and Nina Savela

Photos: Mikko Lehtonen / AaVekellari

Kansainvälinen ChangeMakers -hanke toi Raumalle lähes 150 osallistujaa neljästä eri maasta

Huhtikuun loppupuolella järjestetty tapahtuma keräsi yhteen lukioikäisiä opiskelijoita, opettajia sekä hanketyöntekijöitä kaikista hankkeen neljästä osallistujamaasta, Suomesta (ml. Ahvenanmaa), Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Opiskelijat olivat puolen vuoden ajan kehitelleet kansainvälisiä startup-yrityksiä ratkomaan yritysten antamia tosielämän ympäristöhaasteita.

Challenges to Business -tapahtumassa opiskelijat esittelivät yritysideoitaan Rauma-salissa, tuomariston ja muiden osallistujien edessä. Parhaat tiimit palkittiin. Kolmipäiväiseen tapahtumaan kuului monenlaista muutakin aktiviteettia, kuten Amazing Race -kilpailu Rauman keskustassa. SAMK on vastannut hankkeen viestinnästä ja avoimesta oppimisalusta ePlatformista. Kaikkiaan hankkeessa on järjestetty kaksi kierrosta, jonka aikana osallistujia on ollut mukana yli 250.

Kaikkia Keskisen Itämeren maita yhdistää sama haaste: yhteiskunnan ja yritysten tulisi toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä nuorten työllistymistä ja yrittäjyyttä tukien. Opiskelijoiden yritysideat perustuvat paikallisten yritysten esittelemiin, todellisiin ympäristöhaasteisiin. Projekti yhdistää
jokaisesta hankemaasta 14-17-vuotiaita nuoria ja heidän opettajiaan, jotka yhdessä projektin mentoreiden ja yritysten edustajien kanssa tutkivat kiertotalouteen liittyviä haasteita ja ratkaisumalleja. Hankkeessa muodostettiin kahden kierroksen aikana noin 50 kansainvälisten opiskelijatiimien ideoimaa start-up -harjoitusyritystä.

Hankkeessa mukana olleet haasteet, joita opiskelijatiimit lähtivät ratkaisemaan hankkeen alussa:
#1 Kuinka vähentää kangashävikkiä tekstiiliteollisuudessa
#2 Uusia innovaatioita kertakäyttöisistä paperiastioista
#3 Merestä virtaavan jätteen määrän vähentäminen kaupunkien hulevesijärjestelmistä
#4 Sadevesi luonnonvarana kaupunkialueilla
#5 Mitä tehdä tuotannosta tulevalle putkijätteelle
#6 Miten rehupakkauksia voidaan uudelleenkäyttää
#7 Miten vähentää ruokajätettä
#8 Miten tehdä enemmän kestäviä valintoja
#9 Kuinka tehdään vihreästä vedystä kilpailukykyistä
#10 Miten orgaanista jätettä voidaan hyötykäyttää

ChangeMakers-hanke huipentui opiskelijoiden osalta kolmipäiväiseen tapahtumaan Raumalla. Tapahtuman kohokohtana oli tv-ohjelma Leijonan luolan mukaisesti järjestetty ”Dragon’s Den” -kilpailu, jossa opiskelijat esittivät yritysideansa tuomariston, opettajien, hanketyöntekijöiden ja muiden opiskelijatiimien edessä. Jokaisen esityksen jälkeen tuomaristolla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tai kommentteja lavalla esiintyneille tiimeille. Tuomaristoon kuului professori Ilari Sääksjärvi (Turun yliopisto), myyntipäällikkö Venla Wiik (ResQ Club), yrittäjä Harri Ketamo (HeadAI), koulutuskoordinaattori Terhi Liettilä (Sykli) sekä yrittäjä Ivana Blanco Gross (RaumArs-taiteilija).

Ensimmäinen tapahtumapäivä alkoi Turun yliopiston Rauma-kampuksella, Opettajankoulutuslaitoksen tiloissa tervetulopuheella, Emoji Quiz -tietovisalla sekä yrittäjä Harri Ketamon motivaatiopuheenvuorolla. Ensimmäiseen päivään sisältyi myös luento esiintymistaidoista sekä opiskelijoiden ja heidän mentoriensa viimeinen mentoritapaaminen. Mentorit ovat työskennelleet opiskelijatiimien kanssa tiiviissä yhteistyössä kahden vuoden ja kierroksen ajan, järjestäen säännöllisiä mentoritapaamisia ja auttaneet esimerkiksi hankkeessa annettujen kurssitehtävien tekemisessä.

Ensimmäisen päivän päätteeksi oli vielä Amazing Race -kisa, jossa opiskelijatiimit kiersivät ympäri vanhaa Raumaa erilaisilla aktiviteettipisteillä ja vierailivat paikallisten yrittäjien liikkeissä toteuttamassa tehtäviä. Kisan suorittamisen jälkeen siirryttiin ruokailemaan Osteria de Filippoon, jonka jälkeen palattiin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.

Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.
Amazing Race -kilpailu vei opiskelijoita ympäri vanhaa Raumaa erilaisiin tehtäväpisteisiin.

Toinen tapahtumapäivä starttasi Rauman SAMK-kampuksella, Rauma-salissa. Päivään tiivistyi koko hanke – eli opiskelijat esittelisivät puolen vuoden ajan hiottuja yritysideoitaan tuomariston ja melkein täyden Rauma-salin edessä Dragon’s Den -kilpailussa. Opiskelijat olivat valmistelleet kolmen minuutin yritysvideoesittelyn, joka näytettiin ensimmäiseksi tiimin astuessa lavalle. Sen jälkeen tiimillä oli vielä kaksi minuuttia aikaa tarkentaa sanallisesti omaa yritysideaan niin sanotulla hissipuheella. Lopuksi oli varattu aikaa tuomariston kysymyksille ja kommenteille. Tuomariston palaute tiimeille oli kannustavaa ja positiivista – olivathan opiskelijat juuri olleet 150:n ihmisen edessä esiintymässä ja vastaamassa tuomariston kysymyksiin englanniksi! Tiimit saivat yleisesti hyvää palautetta ja esimerkiksi ResQ Clubin myyntipäällikkö Venla Wiik kommentoi nuoria yrittäjänalkuja rohkeiksi ja innovatiivisiksi. Esitykset olivat Wiikin mukaan upeita.

Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.
Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu.

Opiskelijat kertovat saaneensa hankkeesta paljon oppeja ja taitoja tulevaisuutta ajatellen. Yleisöäänestyksen voittajatiimistä Janica Nurminen ja Ea Joensuu Merikarvian lukiosta mainitsevat löytäneensä uusia ystäviä, kartuttaneensa esiintymistaitojaan sekä oppineensa lisää englannin kieltä. Heidän tiiminsä ideoi sovelluksen, joka motivoi jokapäiväisiin ympäristötekoihin pelillistämisen keinoin. Janica ja Ea olivat sitä mieltä, että vieraalla kielellä tapahtuva viestintä tiimikavereiden kanssa verkossa oli aluksi haastavaa, mutta projektin aikana karttunut kielitaito auttoi heitä kommunikoimaan paremmin englanniksi. Rauman tapahtumassa tiimi tapasi toisensa kasvotusten ensimmäistä kertaa. Tiimin mentori saa kiitosta avuliaisuudestaan ja läsnäolostaan. Hanke sai Janican ja Ean kiinnostumaan yrittäjyydestä enemmänkin, ja oma yritys on tulevaisuudessa mahdollinen ajatus.

Teksti: Ollipekka Kivin, Olena de Andres Gonzalez sekä Nina Savela

Kuvat: Mikko Lehtonen/AaVekellari

Get-together event for exchange students: An opportunity to experience Finnish traditions

New year and new opportunities for students 

In the early 2022, as restrictions due to the pandemic started to decrease gradually, Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) welcomed many new degree and exchange students from all around the world. Some students traveled to Finland already in autumn 2021 and some in the beginning of 2022. 

Get-together event on April 6 

The International Office at SAMK offers many different events and activities for students. One of these events was a get-together event organized for exchange students in Silokallio on April 6, with the purpose of introducing Finland and Finnish traditions to foreign students, as well as helping students to get to know each other. 

The participants were mostly exchange students studying on either Pori or Rauma campus, some were studying at other universities also. Members of Soteekki (SAMK’s service center of social and health care) and some student ambassadors also took part in the event. During the event, they produced content for SAMK social media channels and helped students in various activities.  

The students were taken to Silokallio by bus. At first students had a morning chat with each other over coffee.  

The event included a lot of activities, and since it was held close to Easter, it included many traditional Finnish Easter activities as well, in order to introduce the Finnish way of celebrating Easter to international students. 

At first, there was a presentation that introduced Finland and Finnish culture to students. After the presentation, there was a workshop of making Virpomisvitsat which is the activity of making handcrafts using willow twigs and decorating them with feathers and ribbons in different colors. These are usually prepared one week before Easter in Finland. After having the fun activity of finding hidden Easter chocolate eggs, the students had their lunch break.  

After the lunch break, students went to the sauna and jumped to the frozen lake – a popular winter activity in Finland. They also tried Mämmi, a sweet traditional Finnish desert which is usually eaten with cream during Easter. 

Students played many different games as well, including Tug of war. Then, they prepared a fire and grilled sausages and marshmallows provided by the International Office. 

All in all, the get-together event was a fun event. It helped students to get more familiar with Finnish traditions and activities as well as to get to know each other better in a positive atmosphere. These types of events organized by the International Office provide exchange students with very nice and fun experiences during their studying period in Finland. 

Text: Sina Khabbazi 

Photos: Sina Khabbazi 

Moduuliharjoittelu antaa ja haastaa – yhteistyöllä kohti monikulttuurisempia sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjä

Tulevaisuuden työympäristöt ovat entistä monikulttuurisempia. Monikielinen, -ammatillinen ja -kulttuurinen moduuliharjoittelu on yksi malli, jolla voidaan harjoitella kieltä ammatillisessa kontekstissa, monikulttuurisessa työyhteisössä työskentelyä ja osallisuuden vahvistamista vuorovaikutuksessa. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu moduuliharjoittelumallia, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut sujuvoittaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden siirtymistä suomalaiseen työelämään.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometrista (2021) käy selville eri ammattien kehitysnäkymä lähitulevaisuudessa. Suurimmassa osassa Suomea on paljon pulaa hakijoista sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työpaikkoihin. Isossa osassa Suomea fysioterapeuttien työllisyysnäkymä on tasapainossa, mutta Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Savon alueilla on jo puutetta työnhakijoista.

Hallituksen tiekartan linjauksen mukaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistetaan vuoteen 2030 mennessä ja heidän työllistymisensä Suomeen nostetaan 75 prosenttiin (Valtioneuvosto 2021). Jo tämän vuoksi koulutusorganisaatioiden ja työelämän on yhdessä tärkeää miettiä ei suomea äidinkielenään puhuvien tutkinto-opiskelijoiden koulutuksen sujuvaa etenemistä ja joustavaa työmarkkinoille siirtymistä. Sosiaali- ja terveysalalla työelämään siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti riittävää suomen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Mikäli valmistuneella ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen osaamista, pitää kieliopintoja jatkaa valmistumisen jälkeen. Puutteellisen kielitaidon vuoksi valmistunut saattaa myös muuttaa pois Suomesta (STM 2020, 39). Tärkeää on, että koulutusorganisaatioissa panostetaan erilaisin keinoin kielen ja kulttuurin oppimisen tukemiseen. Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on yhdessä työelämän edustajien kanssa kehitetty ja pilotoitu moniammatillista, -kielistä ja -kulttuurista moduuliharjoittelumallia.

Yhteinen näkemys potilaan parhaasta edellyttää moniammatillisen yhteistyön oppimista ja monialaista harjoittelua (OKM 2019). Tällainen monialainen harjoittelumalli on esimerkiksi tiimiharjoittelu, jossa opiskelijaryhmä harjoittelee moniammatillisesti. Tavoitteena yhdessä oppimisen vahvistaminen, ammatillinen kasvu, päätöksenteko sekä moniammatillinen toiminta (STM 2020, 34). Korkeakoulujen ja toimintayksiköiden pitäisi vahvistaa yhteistyötä ja opiskelijaohjauksen kehittämistä. Toiminnan tavoitteena on taata laadukas ohjaus ja harjoittelupaikkojen riittävyys pätevän henkilöstön saamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Koko palvelujärjestelmän harjoittelumahdollisuuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että ammattilaisia on jatkossakin riittävästi työelämän tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajille tulisi säätää velvoite tarjota harjoittelupaikkoja sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoille (OKM 2019, 34).

Moduullimallisesta harjoittelusta kohti työelämää

Moduulimallinen harjoittelu on lähtöisin Ruotsista Karoliinisesta yliopistosairaalasta, jossa tutkimusten perusteella kliinisen oppimisen on todettu rakentuvan potilaslähtöisyydestä, vertaisoppimisesta ja tiimityöskentelystä. Mallin taustalla on Mezirowin teoria transformatiivisesta eli merkityksellisestä oppimisesta, jossa oppiminen nähdään aikominen-tekeminen prosessina, jossa opiskelijat ovat aktiivisesti mukana ja ottavat vastuun omasta oppimisestaan. Tärkeänä osana mallissa on ohjaajan toteuttama mentorointi, jolloin ohjaajat tukevat ja auttavat opiskelijoita työvuoron aikana (Manninen 2014.) Ruotsissa on luotu pedagoginen malli, opiskelijamoduuli, mikä poikkeaa perinteisestä harjoittelukäytännöstä. Perinteisessä harjoittelukäytännössä yhdellä ohjaajalla on yksi opiskelija ohjattavanaan, kun taas opiskelijamoduulissa harjoittelu tapahtuu opiskelijaryhmänä. Tällöin yhdellä ohjaajalla on ohjattavanaan useampi opiskelija. Malli mahdollistaa useamman opiskelijan sijoittamisen yhtäaikaisesti samaan harjoitteluympäristöön. (Kinnunen 2019).

Perinteisen ohjauskäytännön mukaan oppiminen perustuu ohjaajan havainnointiin ja mallioppimiseen, kun opiskelijamoduulissa se perustuu opiskelijoiden vertaisoppimiseen ja ohjaajan toteuttamaan mentorointiin ja taka-alalla pysyttelemiseen potilasturvallisuus huomioiden. Opiskelijamoduuli voidaan toteuttaa moniammatillisesti, jolloin siinä harjoittelee eri tutkintoja opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijat voivat olla myös eri opiskeluvaiheessa. Harjoittelu kehittää tiimityöskentelytaitoja ja kliinistä päätöksentekoa, mutta vaatii opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta. (Kinnunen 2019, Manninen 2014). Mallissa opiskelijat huolehtivat ohjaajien tuella omista potilaistaan niin itsenäisesti kuin mahdollista. Opiskelijat toimivat kuten ammattilaiset ollen vastuussa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta, jolloin potilas on oppimisen keskiössä. Ohjaajilla on useampi opiskelija ja he keskustelevat opiskelijoiden kanssa oppimisesta viikoittain. Ennen moduulimalliharjoittelun alkamista opiskelijoille pidetään infopäivä, jossa he tutustuvat tarkemmin osaston henkilökuntaan. Myös opettajat osallistuvat infopäivään. (Manninen 2014.)

Monikieliset, -alaiset ja -kulttuuriset moduulimalliharjoittelupilotit Satakunnassa

Opin portailta työelämään Satakunnassa -hankkeessa on pilotoitu 2021 monikielistä, -alaista ja -kulttuurista moduulimallia harjoitteluun, jossa on otettu huomioon Kinnusen (2019) pro gradun suosituksia systemaattisesta perehdytyksestä, yksilöllisestä ohjauksesta ja moniammatillisuuden lisäämisestä. Uudenlaisen ohjausmallin kehittämisessä mukana ovat olleet hankkeessa toimivat kansainvälisten ja suomenkielisten fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmien opettajat, harjoittelun ohjaajat sekä suomen kielen (S2) opettaja. Pilotteja toteutettiin yhteensä kolme, kaksi Porin perustuvassa ja yksi Satasairaalassa Kuntoutusosastolla. Pilotit suunniteltiin yhdessä harjoitteluyksiköiden henkilöstön kanssa. Pilotteihin osallistui opiskelijoita sekä suomenkielisistä, että englanninkielisistä fysioterapian ja hoitotyön tutkinto-ohjelmista kahdesta eri ammattikorkeakoulusta, yhteensä 16 opiskelijaa (12 Porin perusturvassa ja 4 Satasairaalassa). Pilotoidut harjoittelujaksot kestivät 5-6 viikkoa. Ennen harjoittelujaksojen alkua moduulissa harjoittelevat opiskelijat tapasivat toisensa ja tutustuivat. Harjoittelujaksojen alussa opiskelijoille pidettiin perehdytystä tulevasta moduuliharjoittelusta, selkosuomesta, harjoitteluun liittyvistä sanastoista ja fraaseista, työelämätaidoista sekä osaston toiminnasta. Jaksojen aikana pidettiin viikoittain reflektiokeskusteluja hoidon sekä kuntoutuksen kysymyksistä, suomen kielestä ja opiskelijoiden oppimiskokemuksista harjoittelussa. Väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin vertaisarviointeina.

Monikielisessä, -alaisessa ja -kulttuurisessa harjoittelumallissa suomenkielinen ja ei suomea äidinkielenään puhuva saman alan opiskelija toimivat työparina vaihtaen välillä paria. Monialaisuus toteutui siten, että sekä sairaanhoidon että fysioterapian opiskelijat harjoittelivat samassa moduulissa suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden yhdessä potilaiden kokonaishoitoa ja kuntoutusta. Työskentelyn tärkeitä lähtökohtia olivat moniammatillisuuden ymmärtäminen työssä sekä monikulttuurisuuden ja monikielisyyden hyödyntäminen. Yksi tärkeimmistä haasteista ja hankkeen kehittämiskohteista harjoittelussa olikin suomen kielen käytön kehittyminen ei suomea äidinkielenään puhuvilla ja selkokielen sekä kielitietoisuuden kehittyminen suomenkielisillä opiskelijoilla, harjoittelun ohjaajilla ja muulla henkilöstöllä sekä opettajilla. Lähtökohtana oli, että yhteinen kieli harjoittelussa olisi suomen kieli – potilasturvallisuus huomioiden. Tämä haastoi ei suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita laajentamaan suomen kielen ammatillista sanavarastoa ja vuorovaikutustaitoja sekä suomenkielisiä opiskelijoita ja ohjaajia kielitietoiseen suomen kielen käyttöön ja selkokielen tuottamiseen. Tarvittaessa piloteissa otettiin tukikieleksi englanti tai puhuttiin suomea ja englantia vuorotellen (Finglish). Kaikki osapuolet hyötyivät, kun moduulissa opittiin ja harjoiteltiin kielen käytön eri mahdollisuuksia erilaisissa konteksteissa. Pilottien aikana vahvistui se, kuinka tärkeää on asioiden ymmärtämisen varmistaminen puolin ja toisin eri vuorovaikutus- ja hoitotilanteissa. Lisäksi ajan antaminen kielen kehittymiselle todettiin tärkeäksi. Erilaisilla kulttuuritaustoilla todettiin olevan myös vaikutusta harjoittelussa ja oppimisessa. Tärkeää onkin oppia ymmärtämään vastavuoroisesti erilaisia kulttuuritaustoista johtuvia asioita, jotka voivat vaikuttaa vuorovaikutukseen, oppimiseen ja harjoittelun ohjaukseen.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan ennen harjoittelujaksoa pidetty keskinäinen tapaaminen ja tutustuminen toisiinsa koettiin tärkeäksi, koska se lievensi harjoitteluun liittyvää jännitystä. Opiskelijat perustivat Whatsapp-ryhmän tukemaan keskinäistä viestintää ja tutustumista. Piloteissa perehdytyspäivissä opettajat nostivat esille uusia asiakokonaisuuksia osastojen perehdytyksen rinnalle. Perehdytyksessä käsitellyistä asioista merkittäviksi opiskelijat kokivat luottamuksen oppimisympäristössä, vertaisarvioinnin harjoittelussa, ristiriitojen käsittelyn, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laadinnan sekä harjoittelun pelisäännöt. Harjoittelujen aikana opettajat kävivät osastolla, tapasivat opiskelijoita verkossa tai opettaja oli tavoitettavissa puhelimitse joka arkipäivä sovittuna kellonaikana. Opettajien käynnit osastolla koettiin tarpeellisiksi, varsinkin harjoittelun alkuvaiheessa. Opettajien tapaamiset koostuivat monipuolisista keskusteluista opiskelijoiden ja harjoittelun ohjaajien kanssa liittyen moduuliharjoitteluun tai harjoittelussa mieltä askarruttaviin asioihin. Vertaistuen ja suomen kielen tukeminen harjoittelujakson aikana koettiin tärkeäksi. Opiskelijoita kannustettiin käyttämään harjoittelun aikana muistivihkoa, johon kehotettiin kirjaamaan esimerkiksi uusia suomenkielisiä sanoja ja fraaseja sekä opittuja asioita. Muistivihon käyttö nähtiin tarpeelliseksi. Reflektiokeskustelut sekä väli- ja loppuarvioinnit toteutettiin harjoittelupaikassa tai verkossa. Reflektiokeskustelut havaittiin hyödyllisiksi ja väli- sekä loppuarvioinnit vertaisarviointina koettiin hyväksi tavaksi toteuttaa arvioinnit.

Ohjaajien mukaan opiskelijat oppivat moduuliharjoittelussa enemmän kokonaisvaltaista hoitotyötä ja kuntoutusta. Ohjaajat kokivat moduulissa työskentelyn antoisana ja he toivat esille moduulimallissa ohjaamiseen sitoutumisen ja motivoitumisen merkityksen, joka nousee esille myös Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tuloksissa. Erityisenä huomiona koettiin, että aikaa ohjaukseen tarvitaan normaalia enemmän, koska opiskelijoita on paljon ja kieli sekä kulttuuritietoisuus haastavat ohjausta. Esimerkiksi kulttuurien välinen vuorovaikutus voi olla hyvinkin erilaista ja kulttuuritaustan tuomia vuorovaikutustapoja on hyvä ymmärtää. Toisaalta vieraan kulttuurin edustajan pitää ymmärtää suomalaisia työelänormeja ja -taitoja, esimerkiksi työaikojen noudattamista täsmällisesti. Opiskelijoilta ei odoteta täydellistä suomen kielen osaamista, vaan ohjaajille riittää, että opiskelija uskaltaa puhua ja yrittää. Ohjaajat itse huomasivat tarvitsevansa englanninkielistä sairaalasanastoa ohjaamisen ja ymmärretyksi tulemisen tueksi. Fysioterapiaopiskelijoiden aiempi kokemus sairaalassa työskentelystä olisi voinut olla eduksi, koska harjoittelu sairaalaympäristössä oli heille uutta.

Ohjaajat painottivat, että yhteistyö on jatkossakin työharjoittelupaikan ja koulun välillä tärkeää, jotta esimerkiksi tiedetään, millaisia opiskelijoita on tulossa. Ohjaajat toivoivat edelleen koulun puolelta suomen kielen opintojaksoja, enemmän englannin- ja suomenkielisten koulutusohjelmien yhteistyötä ja sairaalaosastolle suomi – englanti sairaalasanastoa sekä fraaseja. Lisäksi ohjaajat toivat esille, että opiskelijoiden keskinäinen ryhmäytyminen on tärkeää, jotta yhteistyö fysioterapia- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden välillä toimii mahdollisimman hyvin.

Johtopäätökset

Tähän mennessä moduuliharjoittelupilottien tulokset ovat osoittaneet, että riippuen opiskelijan kielitaitotasosta, suomen kielen käytössä on usein haasteita. Potilasturvallisuuden takaamiseksi ja kielen kehittymisen tukemiseksi asioita onkin varmistettava tarvittaessa englannin kielellä. Myös epätäydellisen suomen kielen käytön hyväksymistä ja ajan antamista kielen opetteluun harjoittelujaksoilla on hyvä miettiä, koska opiskelijoiden kielitaito karttuu opintojen edetessä ja toisilla kielen oppiminen kestää kauemmin. Selkokielen käyttäminen nousee suureen rooliin kaikessa kommunikoinnissa moduuliharjoittelussa, mutta sen onnistunut käyttö vaatii määrätietoista harjoittelua ja kouluttautumista kaikilta osapuolilta. Selkokielen koulutuksia harjoitteineen tulisikin tarjota enemmän työyhteisöille ja alan opiskelijoille.  Tarvittaessa on hyvä käyttää myös englannin- ja suomen kieltä vuorotellen (Finglish), jotta varmistetaan ymmärretyksi tuleminen puolin ja toisin.  Piloteissa todettiin, että suomen kielen (S2) opettajan rooli kielen kehittymisen tukemisessa oli merkittävä. On tärkeää miettiä, miten yhteistyötä ja suomen kielen opettajan roolia ei suomea puhuvien opiskelijoiden harjoittelun ohjauksessa ja ohjaajien kouluttamisessa hyödynnetään.

Moduuliharjoittelupiloteissa toteutettiin Kinnusen (2019) johtopäätöksissään suosittelemaa systemaattista perehdytystä sekä opiskelijan yksilöllistä oppimista tukevaa ohjauskäytäntöä, jossa moniammatillisuus oli vahvasti mukana. Pilottien perusteella voidaan olla samaa mieltä Kinnusen (2019) kanssa siitä, että ohjaajien ohjausresursseja ja opettajien roolia pitää tarkentaa. Ei suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan harjoittelun ohjauksessa on tärkeää, että ohjaajalla on aikaa ja kärsivällisyyttä ohjata opiskelijaa, koska kieli ja kulttuuri tuovat ohjaukseen omat haasteensa. Opettajalla pitää myös olla aikaa tukea ja ohjata opiskelijaa sekä ohjaajaa, kuten Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille (2020) suosittavat. Kulttuurien ymmärtäminen auttaa varmasti tekemään ohjauksesta sujuvamman ja laadukkaamman. Myös väärinymmärryksiä voidaan ehkäistä, kun opitaan tuntemaan eri kulttuurien ominaispiirteitä.

Osa ohjaajista koki, että saman alan opiskelijoiden olisi hyvä olla samassa vaiheessa opinnoissaan tullessaan moduuliharjoitteluun. Näin suomea puhuva ja ei suomea äidinkielenään puhuva työpari pystyisivät ehkä toimimaan tavoitteellisemmin tiiminä harjoittelussa. Opiskelijat kokivat, että eri ammattiryhmien tehtävät tulivat tutuiksi, oppiminen oli perinteistä harjoittelua tehokkaampaa, syvällisempää ja laaja-alaisempaa. Lisäksi ryhmätyötaidot sekä itseohjautuvuus kehittyivät. Kokemukset ovat samansuuntaisia Pramila-Savukosken (2018) kirjallisuuskatsauksen tulosten kanssa, jossa esiin nousi, että ohjattu harjoittelu paransi opiskelijan omaa asiantuntijuutta, roolia ja identiteettiä. Moduuliharjoittelun arviointi toteutettiin vertaisarviointina opiskelijoiden kokemusten ja itsearviointien pohjalta, mutta opiskelijat toivoivat myös palautteissaan yksilöarviointia. Jatkossakin on tärkeää, että ennen harjoittelun alkua työyhteisö saa tietoa tulevista opiskelijoista ja perehtyy tuleviin opiskelijoihin esimerkiksi Jobiilin CV:n kautta. Ei suomea puhuvien opiskelijoiden on tärkeää tuoda CV:ssä esille omaa suomen kielen taitotasoaan kielen eri osa-alueilta.

Pilotoitua ohjausmallia on perusteltua jatkaa tulevaisuudessakin. Monikielisestä, -alaisesta ja -kulttuurisesta moduulimallista tehdään mallinnus, jotta sitä voidaan viedä tehokkaasti käytäntöön erilaisiin harjoitteluyksiköihin räätälöiden malli kunkin yksikön käytänteisiin sopivaksi.

LÄHTEET:

Ammattibarometri. 2021. Fysioterapeutit ym. Viitattu 11.11.2021.  https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3255&kieli=fi

Ammattibarometri. 2021. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Viitattu 11.11.2021. https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=21ii&ammattikoodi=3221&kieli=fi

Kinnunen, A. 2019. Hoitotyön kliininen harjoittelu opiskelijamoduulina. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia opiskelijamoduulipilotista. Pro Gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

Manninen, K. 2014. EXPERIENCING AUTHENTICITY – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet Stockholm.

OKM. 2019 Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019

Pramila-Savukoski, S. 2018. Lääkäri-, sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemukset yhteisestä monialaisesta ohjatusta osastoharjoittelusta. Kirjallisuuskatsaus. Oulun yliopisto.

STM. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen – Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2020: 3.

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus-työryhmä. (2020). Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Saatavissa: https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf Viitattu 1.12.2021.

Valtioneuvosto. 2021. Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartta 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:74.

Kirjoittajat:

Harjanne Maarit, TtM, Sh, hoitotyön lehtori                                 

Lintukorpi Sari, TtM, Ft, fysioterapian päätoiminen tuntiopettaja

Rautava-Nurmi Hanna, TtM, Sh, hoitotyön lehtori     

Tomberg Marja, FM, suomen kielen ja viestinnän lehtori

Törne Mari,TtM, Ft, fysioterapian lehtori

SAMKin tiimit olivat menestyksekkäitä liikeideakilpailussa

GrowUp Students on liikeideakilpailu. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden kilpailun järjestivät yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä LähiTapiola.  Kilpailun finaalitapahtuma toteutettiin verkossa helmikuussa. Mukana kisassa oli SAMKin opiskelijoiden lisäksi SeAMKin ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiimejä. Ideasarjassa oli kunkin organisaation opiskelijoita kolme ja valmiiden yritysten sarjassa kaksi kappaletta.

GrowUp Students ei ole pelkästään kilpailu. Se on myös valmennusprosessi opiskelijoiden yritysideoille ja valmiille yrityksille. Kilpailussa opiskelijat saavat asiantuntijoilta ohjausta liikeidean ja liiketoiminnan kirkastamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen. Järjestäjät olivat tänäkin vuonna hankkineet kovatasoiset valmentajat opiskelijoiden tueksi. 12-henkinen sparrausporukka antoi kullekin kilpailutiimille uusia näkökulmia ja haastoi niitä pohtimaan ideaansa monipuolisesti.

Kilpailu oli SAMKin opiskelijoille tuloksellinen. Ideasarjassa opiskelijamme onnistuivat nappaamaan tänä vuonna sekä ykkös- että kakkossijan. Julia Mathlinin ja Essi Laurellin tiimi Cropcorn voitti 1000 euron pääpalkinnon ideallaan sähköisestä alustasta. Alustan tarkoitus on tuoda paikallisten ruuantuottajien tarjonta kuluttajille nykyistä paremmin saataville. 500 euron palkinnon pokkasi toiseksi sijoittunut Kasperi Laineen johtama tiimi LighthouseOS. Tiimi kehittää parhaillaan helppokäyttöistä ja kevyttä käyttöjärjestelmää pääkohteenaan seniorikansalaiset ja kolmannen maailman maiden käyttäjäryhmät. Suoritusvaatimuksiltaan kevyt käyttöjärjestelmä tulee toimimaan vanhoissakin tietokoneissa ja on erityisen helppokäyttöinen.

Valmiiden yritysten sarjassa Tampereen yliopiston opiskelijat Elias Palpatzisin, Eero Haikosen ja Timo Hartikaisen veivät ykkössijan hiotulla konseptilla ja esityksellä (Brightlife Oy). Yritys kehittää verkkoalustaa, joka tuo yhteen mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja palvelun tarjoajat. SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan. Ollipekan perustama Etäterveysasema Kätevä tuo terveyspalvelut verkon kautta käyttäjilleen. Liikeidea ja konsepti on viimeisen vuoden aikana jalostunut entisestään avaten mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia reseptien uusimisesta.

Myös palkintosijojen ulkopuolelle jääneet SAMKin kisaajat saivat tuomaristolta hyvää palautetta. Sanna Saarisen ja Maiju Lyytikäisen liikeidea JougGo pureutuu joukkueiden varainkeruun kehittämiseen nykyisestä wc-paperien ja keksien myymisestä uudenlaisille urille. Tuomaristossa todettiinkin, että tästä tiimistä tulemme varmastikin kuulemaan vielä tulevina vuosina. Valmiiden yritysten sarjassa Passol Oy:n Tommi Dahlroosin Wisle-palvelua ratkaisee taksialan toiminnan kehittämistä teknologia-alustan avulla tuoden alalle mukaan uusia liiketoiminnan logiikoita. Palvelua kiiteltiin erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita kehittävänä palveluna.

Teksti ja kuva: Marko Mikkola

Kuvateksti: SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan.