On 31st of March, our student Jayamini Peirisyalage from the Rauma campus visited SAMK’s Pori campus. In this video, she shares her impressions of the visit and what stood out to her the most. You’ll get a sneak peek into our RoboAI lab and Pelliselli (Experience Lab), while hearing her thoughts on the importance of balancing technology with wellbeing, and how learning mindfulness techniques can support your studies. Tech, wellbeing, and great vibes – don’t miss it!
EtänäHyvin – koulutusmallin kehittäminen palvelumuotoilun avulla
Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation yksi tärkeimmistä voimavaroista. Siksi on merkityksellistä kehittää henkilöstön hyvinvoinnin sekä työssäjaksamisen tueksi erilaisia menetelmiä. ”EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta puhelimitse toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi” -hankkeen päätavoitteena on kehittää sekä pilotoida etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamista ja työhyvinvointia edistävä EtänäHyvin-koulutusmalli. Hankkeen osatavoitteena on lisätä kyseisen kohderyhmän työn fyysisten ja psykososiaalisten riskien tunnistamista ja hallintaa itsenäisesti suoritettavan koulutusmallin avulla sekä työhyvinvointia tukevien hyvien käytäntöjen levittämistä valtakunnallisesti.
Kehittämismenetelmänä hankkeessa sovelletaan IDEO:n palvelumuotoilumenetelmää, joka korostaa asiakaslähtöisyyttä. Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelujen ihmislähtöistä innovointia, kehittämistä ja suunnittelua. Tällöin jo heti kehittämisvaiheen alussa otetaan palvelun tuleva käyttäjä mukaan aktiiviseksi kehittäjäksi. Palvelumuotoilua toteutetaan hankkeessa kolmiportaisen vaiheistuksen avulla: ymmärrys, konseptointi, prototypointi. Ymmärrysvaiheessa kerätään tietoa käyttäjistä, heidän tarpeistaan, toiveista ja mahdollisista ongelmista. Konseptointivaiheessa luodaan ja kehitetään ideoita, miten löydetyt tarpeet ja ongelmat ratkaistaisiin esim. ideointipajojen kautta. Prototypoinnissa kehitetään palvelun varsinainen versio. (Sirviö & Ruotsalainen 2020).
EtänäHyvin-koulutusmallia kehitetään yhteistyönä Satakunnan, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kesken. Mukana hankkeen kohderyhmässä ovat Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan hyvinvointialueen akuuttihenkilöstö, joka toteuttaa etänä puhelimitse tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia sekä ohjausta. Satakunnan ammattikorkeakoulu on päävastuussa palvelumuotoilun soveltamisesta ymmärrysvaiheessa ja siinä saatujen tulosten käsittelystä. Ymmärrysvaihe toimii pohjana koko hankkeen jatkokehittämisvaiheille.
Palvelumuotoilu kehittämismenetelmänä
Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöinen kehittämismenetelmä, joka keskittyy palveluiden suunnitteluun ja parantamiseen ymmärtämällä syvällisesti käyttäjien tarpeet, kokemukset ja odotukset. Se on erityisen tehokas työkalu silloin, kun halutaan luoda uusia tai parantaa olemassa olevia palveluja (Stickdorn ym., 2021). Palvelumuotoilussa hyödynnetään usein design-ajattelun (design thinking) periaatteita, jotka korostavat luonteenomaista kokeilua, iterointia ja käyttäjäpalautteen keräämistä koko kehitysprosessin ajan (Brown, 2009).
Palvelumuotoilua käytetään erityisesti silloin, kun kehitetään palveluja, jotka vaativat käyttäjän osallistumista ja vuorovaikutusta. Etänä puhelimitse toteutettavassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja ohjauksessa käyttäjäkokemus ja palvelun sujuvuus ovat keskeisiä tekijöitä. Palvelumuotoilu auttaa tässä kontekstissa tuottamaan palveluja, jotka eivät ainoastaan ole teknisesti toimivia, vaan myös käyttäjäystävällisiä ja merkityksellisiä (Hassi & Laakso, 2019). Palvelumuotoilun suurin vahvuus on sen kyky tuottaa ratkaisuja, jotka aidosti vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja parantavat heidän kokemustaan palvelun käytöstä. Tässä prosessissa loppukäyttäjä ei ole vain palvelun vastaanottaja, vaan aktiivinen osallistuja, joka vaikuttaa palvelun muotoiluun ja kehittämiseen (Polaine ym., 2019).
Palvelumuotoilun hyödyt ja haasteet
Palvelumuotoilu tarjoaa monia etuja, kuten asiakaslähtöisen lähestymistavan, joka parantaa palvelun laatua ja asiakastyytyväisyyttä (Koskela-Huotari & Vargo, 2020). Se edistää myös innovaatioita, koska se rohkaisee kokeiluihin ja uusien ratkaisujen testaamiseen (Micheli & Caniato, 2021). Hyvin suunnitellut palvelut voivat parantaa myös prosessien tehokkuutta ja vähentää kustannuksia (Stickdorn ym., 2021).
Palvelumuotoilussa on myös haasteita, kuten jatkuvan käyttäjäpalautteen keräämisen vaatimukset ja iteratiivisten prosessien tarve, jotka voivat olla ajankäytöllisesti ja resursseiltaan kuormittavia (Kujala ym., 2020). Organisaatioissa voi esiintyä myös vastarintaa muutoksille, erityisesti jos henkilöstö ei ole tottunut käyttäjälähtöisiin lähestymistapoihin (Bason, 2018). Palvelumuotoilun vaikutusten mittaaminen voidaan nähdä myös haastavana, sillä tulokset eivät aina ole välittömiä tai helposti mitattavissa (Micheli & Caniato, 2021).
Taustaselvitykset ja aineistonkeruu
EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisessä on tärkeää ymmärtää etänä tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjauksen erityispiirteet ja haasteet. Siksi kohdehenkilöstön ajatuksia työnsä voimavara- ja kuormitustekijöistä sekä tuen tarpeesta selvitettiin yksilöhaastatteluin. Haastatteluissa nousi esille monia tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän kokemuksiinsa, kuten työympäristön hallinta, teknologian käyttö ja työyhteisön tuki. Haastattelujen avulla saatiin tietoa siitä, kuinka etäarviointia ja -ohjausta toteuttavat kokevat, että heidän työhyvinvointiaan voisi tukea ja miten koulutusmalli voisi vastata näihin tarpeisiin.
Ymmärryksen lisäämiseksi tehtiin myös aiheeseen liittyvää taustaselvitystä kirjallisuudesta. Kirjallisuudesta kävi ilmi, että etänä hoidon tarpeen arviointia ja -ohjausta toteuttavien työntekijöiden hyvinvointia tukevat muun muassa joustavat työaikajärjestelyt, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen sekä työyhteisön tuki (Martikainen ym., 2020). Kirjallisuudessa käsiteltiin myös etätyön kuormitustekijöitä, kuten esimerkiksi työstä palautumista sekä työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymistä, jotka voivat vaikuttaa työssä jaksamiseen (Mäkelä & Salmela-Aro, 2021). Näiden haastatteluista ja kirjallisuudesta saatujen näkökulmien pohjalta luotiin hankkeen koko kohdehenkilöstölle (noin 90 vastaajaa) kyselylomake, jonka tarkoituksena on kerätä laajempi aineisto EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisen tueksi. Kysely toteutetaan mukana olevilla hyvinvointialueilla kevään 2025 aikana.
Haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että etähoitotyön ammattilaiset kaipaavat erityisesti koulutusta ja tukea teknologian käytössä sekä vertaistukea ja työyhteisön tukea. Näitä tekijöitä voidaan vahvistaa EtänäHyvin-koulutusmallilla, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja saada tukea työssä jaksamiseen.
Johtopäätökset ja tulevaisuudennäkymät
EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämisessä on tärkeää huomioida, että etänä puhelimitse toteutettava hoidon tarpeen arviointi on monivaiheinen ja monimutkainen prosessi, jossa ammattilaiset tarvitsevat jatkuvaa tukea ja koulutusta sekä ennen kaikkea voimavaroja. IDEO:n palvelumuotoilun menetelmä tarjoaa vahvan pohjan EtänäHyvin-koulutusmallin kehittämiselle, koska se tuo esiin käyttäjien tarpeet ja kokemukset sekä mahdollistaa jatkuvan käyttäjäystävällisen kehittämisen. Käyttäjätarpeiden ja kokemuksien jälkeen seuraavassa ideointivaiheessa luodaan potentiaalisia ratkaisuja yhdessä kohderyhmän kanssa. Ideointivaiheen jälkeen laaditaan EtänäHyvin -koulutusmalli, joka pilotoidaan keväällä 2026. Pilotoinnin jälkeen koulutusmallia muokataan pilotoinnissa mahdollisesti esiin tulleiden muutostarpeiden mukaisesti.
Koulutusmallin tavoitteena on parantaa etänä hoidon tarpeen arviointia ja ohjausta tekevien työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista tarjoamalla heille työkaluja, tukea ja koulutusta, jotka auttavat heitä hallitsemaan työn kuormitustekijöitä ja vahvistamaan voimavaratekijöitä. Tulevaisuudessa koulutusmallia voidaan laajentaa ja muokata tarpeen mukaan, jotta se pystyy vastaamaan etähoitotyön muuttuviin haasteisiin. EtänäHyvin- koulutusmalli tulee hankkeen päättymisen jälkeen avoimesti kaikkien saataville Opin.fi-alustalle. Hanke päättyy joulukuussa 2026.
Etänä hyvin -hanke on ESR+ osarahoittama ryhmähanke, jossa hankkeen päätoteuttaja on Turku AMK. Osahankkeen toteuttajina ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ja Oy Vaasan ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tavoitteena on yhdessä kehittää etäarviointia ja ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön kanssa EtänäHyvin-koulutusmalli työhyvinvoinnin tueksi. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2024 – 31.12.2026.
Lähteet
Bason, C. (2018). Designing for the Public Good: The Role of Design in Public Services. Design Management Review, 29(1), 10-17.
Brown, T. (2009). Change by design: How design thinking creates new alternatives for business and society. HarperBusiness.
Hassi, L., & Laakso, M. (2019). Service design in health care: An overview. International Journal of Healthcare Management, 12(1), 4-12.
Koskela-Huotari, M., & Vargo, S. L. (2020). Service-Dominant Logic: A New Perspective on Service Design. Journal of Service Research, 23(1), 3-18.
Kujala, S., Rönkkö, K., & Rantakokko, P. (2020). Service Design in the Public Sector: A Systematic Literature Review. Journal of Service Research, 23(3), 345-362.
Martikainen, M., Liukkonen, T., & Järvinen, M. (2020). Etätyöntekijöiden hyvinvointi ja tuki. Työelämän tutkimus, 18(4), 330-342.
Micheli, P., & Caniato, F. (2021). Service Design and Innovation: A Systematic Literature Review. Journal of Business Research, 124, 1-12.
Mäkelä, P., & Salmela-Aro, K. (2021). Etätyön kuormitustekijät ja niiden hallinta. Suomen Lääkärilehti, 76(10), 1232-1239.
Polaine, A., Løvlie, L., & Reason, B. (2019). Service design: From insight to implementation. Rosenfeld Media.
Sirviö, T. & Ruotsalainen, A-L. (toim.) (2020). Ihmislähtöinen sote. Palvelumuotoilun osaamiskokonaisuus. SotePeda 24/7-hanke. https://www.academia.edu/92402238/Ihmisl%C3%A4ht%C3%B6inen_Sote_Palvelumuotoilun_osaamiskokonaisuus
Stickdorn, M., Lawrence, A., & Hormess, M. E. (2021). This is service design doing: Applying service design thinking in the real world. O’Reilly Media.
Lisätietoja hankkeesta:
Anu Elo, TtM, sh (YAMK), lehtori, OPS-vastaava, SAMK
Maarit Hallia, AmO, th (YAMK), sh (YAMK), tutkija, tuntiopettaja, SAMK
Tuuli Paija, TtM, lehtori, väitöskirjatutkija, Turku AMK
Virpi Välimaa, TtM, lehtori, väitöskirjatutkija, VAMK
Simulaatiot tulevaisuuden innovaatioiden ytimessä
Simulaatiopedagogiikka on noussut merkittävään rooliin opetustilanteissa monilla eri aloilla sen merkityksen kasvaessa oppimisen mahdollistajana. Simulaatiot tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppimiseen, harjoitteluun ja innovointiin muuttaen sekä syventäen koulutuksen pedagogisia työmenetelmiä. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla opiskelijat voivat kokea realistisia oppimistilanteita turvallisessa ympäristössä. Esimerkiksi hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella lääkkeenjakoa pelillisessä virtuaalisessa lääkehuoneessa, mikä kehittää heidän taitojaan ja valmiuksiaan ennen todellisiin asiakas- ja potilaskohtaamisiin siirtymistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon opetuksen uudet mahdollisuudet
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) simulaatiot tarjoavat mahdollisuuden harjoitella erilaisia toimenpiteitä ja hoidollista päätöksentekoa aiheuttamatta riskiä. Tämä parantaa hoidon laatua sekä potilas- ja asiakasturvallisuutta. Lisäksi simulaatiot auttavat sotealan ammattilaisia pysymään ajan tasalla uusimmista näyttöön perustuvista menetelmistä ja teknologioista. Simulaatiot mahdollistavat myös uusien tuotteiden ja rakenteiden testaamisen sekä pilotoimisen. Mahdollisesti voidaan vähentää kustannuksia ja riskejä sekä nopeuttaa innovaatioiden käyttöönottoa. Simulaatiot ovat olennainen osa uusien hoitotyöntutkimussäätiön (Hotus) näyttövinkkien testausta.
Moniammatillisuus tarjoaa näköalapaikan
Simulaatio-oppimista on mahdollista syventää moniammatillisen yhteisopettajuuden keinoin. Näin kyetään tarjoamaan opiskelijoille jo opintojen aikana laajempia näkökulmia sotealan työpaikoille ja työtehtäviin. Yhteisopettajuuden kautta moniammatillisuus jalkautuu oppijoiden saavutettavaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon opettajat ovat pohjakoulutukseltaan muun muassa sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, kuntoutuksen ohjaajia, sosionomeja sekä geronomeja. Heidän ammattitaitonsa korostuvat opettajayhteistyössä oppijoiden eduksi. Lisäksi opettajien on mahdollista oppia toisiltaan ja kehittyä ammatissaan. Yhteisopettajuudessa korostuukin jatkuvanoppimisen käsite sekä vahva kollegiaalisuus.
Viihteellisyys oppimisen tukena
On todettu simulaatioiden tarjoavan uusia ja jännittäviä kokemuksia, joihin tämän päivän nuoret opiskelijat eli diginatiivit ovat tottuneet. Diginatiiveista on puhuttu jo yli vuosikymmenen ajan, he sellaisia nuoria kenelle digitaalisuuden maailma on hyvin tuttu jo arkipäivän toiminnoista. Suurin osa nuorista opiskelijoista on juuri diginatiiveja, joille digitaalisuus on täysin normaalia, ei olleenkaan offensiivista, kuten se saattaa olla vanhemmille opiskelijoille esimerkiksi uudelleen kouluttautujille. Diginatiivit saattavat viettää päivässä useita tunteja digitaalisissa ympäristöissä. Välillä hoitaen sosiaalisia suhteita ja välillä pelaten erilaisia pelejä. Pelit koetaan viihteenä ja tästä näkökulmasta tarkasteltuna kiinnostus pelejä kohtaan kasvaa tarjoten pelaajalle haasteita, onnistumisen kokemuksia sekä aktivoivaa osallistumista pelissä tapahtuvaan päätöksentekoon. Pelit tarjoavat vaihtelua arkiseen oppimiseen, minkä vuoksi pelien avulla pystytään motivoimaan ja innostamaan opiskelijoita oppimaan hyödyntäen koulutuksessa menetelmää, mikä on perinteisemmin liitetty vain huviin ja viihteeseen. Pelit kokoavat myös ryhmiä pelaamaan eli tähän linkittyy lisäksi sosiaalinen näkökulma. Vertaisoppijoiden kautta saattaa tulla myös kilpailua pelin tuloksista, mikä motivoi opiskelijoita korkeampiin pistetuloksiin ja tässä yhteydessä myös oppimistuloksiin. Esimerkiksi VR-pelit vievät opiskelijat realistisiin sosiaali- ja terveysalan ympäristöihin, joissa he voivat oppia tarinoiden keinoin ennennäkemättömällä tavalla. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomalle oppimiselle.
Tulevaisuudennäkymät
Simulaatiopedagogiikan kehitys jatkuu vauhdilla, ja sen sovellukset laajenevat jatkuvasti. Tulevaisuudessa voimme odottaa entistä realistisempia ja immersiivisempiä simulaatioita, jotka muuttavat tapaamme oppia, työskennellä ja kehittää itseämme. Simulaatiot ovat vahvasti tulevaisuuden innovaatioiden ytimessä.
Merkittävä kysymys nyt ja tulevaisuudessa on se, miten vakuutetaan kansallisella tasolla päättäjät siitä, että pedagoginen tulevaisuusinvestointi on kannattavaa yhteiskunnallisesti tarkasteltuna. Terveysteknologisia ja digitaalisia opetusratkaisuja voidaan edelleen kehittää uusimpien suuntaviivojen valossa ja sitä kautta lievittää käytännön hoitotyön kuormittavuutta. Tutkimusten ja hankkeiden kautta tehdään näkyväksi uudet innovaatiot ja näin kyetään levittämään hyviä käytäntöjä sekä tietoa.
Artikkelikuvassa vasemmalla blogitekstin kirjoittajat opetuspäällikkö Nina Leppälammi (SAMK) ja hoitotyön lehtori Sini-Charlotta Kamberg (Sataedu). Lisäksi kuvassa muita samkilaisia Digisimu-hankkeen toimijoita Anni Riikonen, Terhi Lahti-Myllymäki ja Katri Inkinen.
Marata-verkosto – Yhdessä matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-alan kehittämisen puolesta
Matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-ala (Marata) on dynaaminen ja jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka osaamisen kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli. Marata-verkosto, Arene ry:n alainen koulutusalakohtainen kehittämisryhmä, kokoaa yhteen kaikki 13 restonomeja kouluttavaa ammattikorkeakoulua Suomessa. Ammattikorkeakoulut tarjoavat korkeinta matkailu-, ravitsemis- ja tapahtuma-alan koulutusta Suomessa, ja Marata-verkoston toiminnan keskiössä on koulutuksen kehityksen tukeminen ja alan tunnettuuden edistäminen. Tämä laaja-alainen yhteistyöverkosto mahdollistaa koulutuksen kehittämisen lisäksi yhteiset hankkeet sekä aktiivisen vuoropuhelun elinkeinon toimijoiden kanssa.
Vahvaa yhteistyötä ja kehittämistyötä
Marata-verkosto on aktiivinen toimija, jonka keskeisiä toimintamuotoja ovat säännölliset kokoukset ja kehittämisseminaarit sekä aktiivinen vuoropuhelu tapaamisten välillä. Verkosto toimii koulutuksen laadun ja kehityksen edistäjänä, varmistaen, että restonomikoulutus vastaa niin elinkeinoelämän tarpeisiin kuin tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämisseminaarit ja verkosto tarjoavat myös vertaisoppimisen ja -kehittämisen mahdollisuuksia. Vaikka tutkintonimike on valtakunnallisesti sama, sisällöt poikkeavat toisistaan paljonkin koulutuksittain, mikä verkostossa näkyy aitona yhteistyönä alan näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi, vaikka tietyssä mielessä olemme toki keskenämme kilpailijoitakin. Kehittämisseminaarit muun muassa järjestetään aina jonkin korkeakoulun tiloissa, jolloin opimme jatkuvasti enemmän esimerkiksi siitä, miten kampukset kehittyvät ja minkälaisia oppimisympäristöjä eri koulut tarjoavat.
Verkoston toiminnan vahvuus on ammatillinen kehittyminen erilaisten yritysvierailujen ja virikepuheenvuorojen kautta, oli kyseessä sitten opiskelijoiden tai henkilökunnan tilaisuus. Verkosto on myös aktiivisesti muun muassa kommentoinut valtakunnallista pääsykoetta sen eri kehitysvaiheissa sekä osallistunut osaamisen ennakointifoorumin työhön. Tämän lisäksi verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Mara ry:n, SURE:n, SMALlin ja muiden toimijoiden kanssa alan veto- ja pitovoiman edistämiseksi. Marata-verkosto on vakiinnuttanut paikkansa, sillä se kutsutaan myös mukaan keskusteluihin esimerkiksi matkailukoulutuksen pohjoismaisen kehityksen osalta ja verkostolta pyydetään näkemyksiä ja lausuntoja erilaisiin hankkeisiin, oli kyseessä sitten luomuopetus ammattikorkeakouluissa tai henkilöbrändäyksen merkitys matkailualalla.
Tammikuussa 2025 Marata-verkoston kaikki 13 jäsenkoulua oli mukana Matkamessuilla yhteisellä messuosastolla, jossa ne esittelivät alan koulutusta pohjoisesta etelään. Tapahtuma tarjosi erinomaisen tilaisuuden tuoda esiin restonomikoulutuksen monipuolisuutta ja sen tarjoamia uramahdollisuuksia, sekä toki myös verkostoitumismahdollisuuksia korkeakoulujen edustajille. Yhteistyön tiiviydestä kertoo paljon se, kuinka hyvin osastolla työskennelleet osasivat kertoa messukävijöille eri korkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka edustivatkin itse vain yhtä koulua.
Resto-tietotaitokilpailu – perinteikäs osaamisen mittari
Marata-verkoston kautta koordinoidaan myös Resto-tietotaitokilpailuja, jotka ovat olleet osa restonomikoulutuksen perinnettä jo yli 20 vuotta. Kilpailu tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden mitata osaamistaan, verkostoitua alan ammattilaisten kanssa sekä kehittää taitojaan aidossa kilpailuympäristössä.
Kilpailun järjestäjä vaihtuu vuosittain, ja tulevat järjestäjät on jo sovittu vuoteen 2029 asti, seuraavina XAMK 2026 ja Haaga-Helia 2027. Pitkäjänteinen suunnittelu kertoo kilpailun vakiintuneesta asemasta ja sen arvostuksesta niin opiskelijoiden kuin korkeakoulujen keskuudessa.
Tulevaisuus yhteistyön voimin
Verkoston tekemä yhteistyö ammattikorkeakoulujen, yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa luo vahvan pohjan alan tulevaisuuden osaamisen rakentamiselle. Verkoston toiminta edistää restonomikoulutuksen tunnettuutta ja vaikuttavuutta, sekä pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että ala pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmassa. Verkostossa muun muassa seurataan säännöllisesti restonomikoulutusten, sekä AMK- että YAMK-koulutusten vetovoimaa, aloituspaikkojen kehitystä, koulutusvientiin liittyviä toimenpiteitä ja opetussuunnitelmauudistuksia.
Yksi verkoston toiminnan keskeisistä voimavaroista on sen avoimuus ja matalan kynnyksen yhteistyökulttuuri. Tämä näkyy esimerkiksi kehittämisseminaareissa, joissa jo esittäytymiskierroksen aikana osallistujat tarjoavat apuaan ja osoittavat kiinnostusta yhteisten hankkeiden edistämiseen. Sekä onnistumisista että epäonnistumisista käydään avointa vuoropuhelua, sillä yhteisenä päämääränä on restonomikoulutuksen jatkuva kehittäminen ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen.
Jaettu asiantuntijuus ja yhteinen tekeminen luovat vaikuttavuutta – verkoston katse on jo vuodessa 2026.
Teksti ja kuva: lehtori Heini Korvenkangas
Kirjoittaja on Marata-verkoston varapuheenjohtaja.
Artikkelikuva on Matkamessuilta, joille Marata osallistui.
Ei se ole minulta pois, jos muutkin menestyvät
Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti vallinnut ajatus, että menestyksen määrä on vakio – jos joku muu onnistuu, se olisi pois itseltä. Tämä ajattelutapa on juurtunut syvälle monien mieliin, mutta todellisuudessa se ei pidä paikkaansa. Menestys ei ole nollasummapeliä, vaan se voi moninkertaistua ja levitä yhteisön sisällä. Yhden ihmisen tai yrityksen menestys voi ruokkia muidenkin menestystä.
Tämä tuli selväksi maaliskuisena tiistaina SAMKin Verkostotapahtumassa Raumalla, jossa eri alojen ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan verkostoitumisesta ja erityyppisistä yritysverkostoista. Verkostojen merkitys sekä yrityksille että yksilöille on puheenvuorojen perusteella kiistaton; yksin ei menesty kukaan.
Tunnelma oli kaikkea muuta kuin jäykkä: kuultiin inspiroivia tarinoita, muutama mehukas epäonnistuminen (jotka tietenkin kääntyivät voitoksi), ja lopuksi verkostoiduttiin niin intensiivisesti, että käyntikortit loppuivat kesken.
Tapahtuma todisti, että verkostoissa ja kasvokkain kohtaamisessa on voimaa – kun autamme toisiamme, menestymme kaikki. Ja mikä parasta, hyvät tyypit muistetaan ja heitä suositellaan eteenpäin. Eli seuraavalla kerralla, kun tapaat uuden tuttavuuden, lähesty rohkeasti, kysy ja kuuntele – koskaan ei tiedä, mikä keskustelu avaa oven uusiin mahdollisuuksiin.
Tapahtuman mahdollisti Johanna Valtonen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:stä. Tapahtuman järjestivät Katri Kesti ja Teppo Lundell SAMKista.
Teksti: lehtori Teppo Lundell ja lehtori Katri Kesti
Kuvat: Katri Kesti
Artikkelikuvassa Kalle Nuutila, Senior Manager (SCT), Valmet Automotive Oyj
Heikki Kortteinen, Project Engineer (SCT), Valmet Automotive Oyj.
Bridging the Invisible: Where Do Social and Healthcare Systems Meet Nanotechnology?
At first glance, nanotechnology might seem unrelated to the work of healthcare professionals. Therefore, we found it overwhelming to be sent to researcher exchange in Bulgaria, hosted by NanoTech Lab Ltd. (Research & Development of Nanomaterials and Nanotechnologies Ltd.) However, as we delved deeper into the intersection of these fields during our research exchange, we were amazed by how much we could learn from one another. In this blog post, we’ll share our experiences from a two-week project secondment in Bulgaria and explore the exciting possibilities that emerged.
Bridging the gap between physical rehabilitation and mental health support is more than just bringing experts together—it’s about fostering true collaboration. While multidisciplinary teams offer diverse perspectives, real progress happens through interdisciplinary cooperation, where knowledge is not just shared but continuously refined and expanded. Achieving this level of integration isn’t easy; it demands open dialogue, a willingness to challenge conventional boundaries, and a commitment to rethinking how healthcare and research intersect.
Integrating healthcare—particularly physical rehabilitation and mental health support—with nanotechnology is more than just a technical challenge; it’s an intellectual one. Experts from vastly different fields must come together to build a shared understanding of how nanotechnology, and specifically nanomaterials, interact with healthcare. Our individual expertise may differ, but real growth happens when we learn from each other and find common ground.
We have already learned that nanomaterials are transforming rehabilitation by making prosthetics, orthotics, and support gear lighter, stronger, and more adaptable. Smart textiles embedded with nanosensors can monitor muscle activity and pressure in real time, providing instant feedback to aid rehabilitation and prevent injuries. This provides valuable insights for both physical recovery and mental health management, helping tailor treatments to individual needs. By enhancing both mobility and patient comfort, these advancements are reshaping the recovery experience, making treatments more personalized and effective.
New polymer composite nanomaterials with enhanced mechanical and physical properties can revolutionize assistive devices used in physical rehabilitation, making them more durable, lightweight, and adaptable to individual needs. These advanced materials improve the comfort and functionality of prosthetics, orthotic supports, and rehabilitation equipment, enabling better mobility and reducing physical strain for users. The improved ergonomics and responsiveness of such devices contribute to a more effective recovery process, enhancing patients’ confidence and overall well-being. Additionally, the use of nanomaterials in rehabilitation tools can provide biofeedback mechanisms, helping individuals monitor progress and stay motivated, which supports mental health. By reducing discomfort and increasing independence, these innovations ultimately foster a positive psychological impact, promoting resilience and emotional stability in individuals undergoing rehabilitation.
Given all this, we are still wondering what nanotechnology could possibly offer to real life when dealing with problems like drug abuse, schizophrenia, neurological disorders, musculo skeletal impairments. And will these innovations be equally distributed? If healthcare systems are already struggling with inequity, what ensures that these advancements don’t simply reinforce existing disparities? The future of nanotechnology in healthcare is not just about innovation—it is about integration. It must align with ethical considerations, caregiving structures, and the policies that shape medical access. If advanced nanomaterials are to bridge the invisible gaps in healthcare, they must do so with an awareness that medicine is more than just science; it is a deeply human practice, interwoven with the lives, emotions, and social conditions of those it seeks to serve.
We are grateful for the financial support of the European Research Agency through the EU Horizon 2020 MSCA RISE Project, ReACTIVE Too, Grant Agreement No 871163.
Writers:
Taina Jyräkoski, M.Sc., physiotherapist, project manager, Satakunta University of Applied Sciences
Jenni Huhtasalo, RN, D. Soc. Sc., Senior Researcher, Satakunta University of Applied Sciences
Evgeni Ivanov, Prof., Research and Development of Nanomaterials and Nanotechnologies -NanoTechLab Ltd., Acad., Sofia, Bulgaria
Photo (Jenni Huhtasalo): Visiting NanoTechLab
Suomen kielivaranto kaventuu – Tahan esimerkki osoittaa, miksi monikielisyys kannattaa
Suomessa puhutaan tänä päivänä yli 150 eri kieltä, ja vieraat kielet ovat yhä useammin läsnä arjessamme. Samalla englannin kielestä on tullut entistä hallitsevampi. Kielten kirjo on laajentunut, samaan aikaan kun mediassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja asiantuntijapiireissä ollaan yhä huolestuneempia Suomen kielivarannon köyhtymisestä.
Kielivaranto kattaa kaikki kielet, joita ihminen käyttää eri tilanteissa – äidinkielestä koulussa opittuihin kieliin. Se muodostuu sekä informaalisesta että formaalisesta oppimisesta, mutta erityisesti formaalin opetuksen vetovoima on laskenut merkittävästi.
Kieltenopettajana näen, että oppijoiden ajankäytöstä käydään yhä kovempaa kilpailua. Vieraan kielen oppiminen vaatii vaivannäköä – ominaisuutta, joka on ristiriidassa digiajan tehokkuusajattelun kanssa, jossa nopeus ja vaivattomuus menevät usein etusijalle.
Vaikka kieltä voi oppia esimerkiksi TikTok-videoita katsomalla, syvällisempi kielitaito vaatii monipuolista harjoittelua, kulttuuritietoista opetusta ja aitoja vuorovaikutustilanteita. Tavoitteellinen kielitaidon kehittäminen on tällä hetkellä kuitenkin yhä harvempien oppijoiden hallussa, mikä huolestuttaa kieltenopetuksen asiantuntijoita. Tähän haasteeseen tuntuu olevan vaikea löytää ratkaisuja.
Tässä artikkelissa tarkastelen monikielisen opiskelijan kielivarantoa. Hänen esimerkkinsä korostaa, kuinka tärkeää on vaalia monipuolista kielitaitoa, sillä se avaa mahdollisuuksia, joita pelkkä englanti ei yksin voi tarjota.
Monikielisyyden kautta kohti kansainvälisiä mahdollisuuksia
33-vuotias espoolainen Taha Namiq työskentelee projektipäällikkönä IT-konsultointiyrityksessä Capgemin. Työnsä ohella hän opiskelee tuotantotalousinsinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulun englanninkielisessä monimuotoisessa tutkinto-ohjelmassa. Kotikielinään Taha puhuu kurdia ja suomea, mutta sujuvasti myös englantia ja mandariinikiinaa. Lisäksi hänellä on toimiva peruskielitaito italian ja ruotsin kielissä.
Taha on suorittanut Kiina-painotteisen liiketalouden kandidaatin tutkinnon Tanskassa ja kansainvälisen taloustieteen kiinankielisen maisterin tutkinnon Kiinassa. Työkokemusta hänelle on kertynyt useista maista, kuten Kiinasta ja Turkista, joissa kielitaito ja kulttuurinen ymmärrys ovat olleet keskeisiä työssä.
Tahan kielitaito on kehittynyt monivaiheisesti. Esimerkiksi mandariinikiinan opiskelu Tanskassa oli aluksi haastavaa, mutta Kiinaan muuton myötä kielitaito parani nopeasti. Hän korostaa, että kielitaidon kehittäminen ei ole vain käytännön taito, vaan myös väline kulttuurisen ymmärryksen syventämiseen. Kielten osaaminen on auttanut häntä ymmärtämään eri kulttuureja ja kommunikoimaan sujuvasti niin työkavereiden kuin asiakkaiden kanssa. Lisäksi hän on oppinut käytännössä, kuinka kielitaito tukee luottamuksen rakentamista.
Monipuolinen kielitaito on ollut Tahan kilpailuetu työmarkkinoilla. Esimerkiksi Business Finlandin haastattelussa kiinan kielen osaaminen auttoi häntä saamaan harjoittelupaikan Pekingistä. Vaikka hän suhtautuu ruotsin kielen taitoonsa vielä nöyrästi, hän on huomannut sen olevan varsin hyödyllisen toimiessaan Pohjoismaissa toimivien kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Ruotsin kielen osaamisen kehittäminen jatkossakin tuo Tahalle lisää uramahdollisuuksia Pohjoismaissa toimivissa yrityksissä.
Tahan tulevaisuuden suunnitelmat kieliopintojen suhteen ovat kunnianhimoiset. Hän suunnittelee aloittavansa japanin ja arabian kielen opiskelun, sillä näiden kielten osaaminen voi avata uusia työmahdollisuuksia. Hän uskoo, että monipuolinen kielitaito on yhä tärkeämpää globalisoituvassa maailmassa. Vaikka kehittyvä teknologia, kuten käännössovellukset ja tekoäly, helpottavat kielitilanteista selviytymistä, Taha korostaa, että koneet eivät voi korvata ihmistä aidossa vuorovaikutustilanteessa.
Monipuolinen kielitaito on Suomessa toimiville yrityksille yhä tärkeämpää
Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 60 % yrityksistä pitää kielitaitoa joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, ja erityisesti teollisuudessa ja kansainvälisessä asiakaspalvelussa kielitaitotarve kasvaa. Vaikka englanti on monille yrityksille ”toinen kotikieli”, myös ruotsin ja muiden kielten osaaminen avaa lisää mahdollisuuksia. Kielitaito on kilpailuetu ja usein edellytys menestykselle globaalissa työelämässä. Pienelle kansakunnalle, joka on riippuvainen viennistä, kielitaito on olennainen osa kansainvälistä menestystä.
Lue lisää Yrittäjien artikkelista.
Artikkelin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulussa yli 20 vuotta toiminut kieltenopettaja ja Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin jäsen. Asiantuntijatiimi on kollegiaalinen elin, joka edistää ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen tunnettavuutta ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun opetuksen kehittämiseksi.
Lähteet
KiVi-foorumi. (n.d.). KiVi-foorumi. Saatavissa: https://kivifoorumi.wordpress.com/ (Luettu 10.2.2025)
Kotimaisten kielten keskus. (n.d.). Kielet ja kielipolitiikka. Kotus. Saatavissa: https://kotus.fi/kotus/kielet-ja-kielipolitiikka/ (Luettu 10.2.2025)
Kotimaisten kielten keskus. (2023). Kielipolitiikan vuosi 2023 on julkaistu. Saatavissa: https://kotus.fi/kielipolitiikan-vuosi-2023-on-julkaistu/ (Luettu 10.2.2025)
Mustread.fi. (2025). Kielitaito on huoltovarmuutta. Saatavissa: https://www.mustread.fi/artikkelit/kielitaito-on-huoltovarmuutta/ (Luettu 10.2.2025)
Opetushallitus. (n.d.). Kielitaito. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/kielitaito (Luettu 10.2.2025)
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistu. Saatavissa: https://okm.fi/-/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu (Luettu 10.2.2025)
Yrittäjät. (2023, 21. syyskuuta). Monipuolinen kielitaito on tärkeä yrityksille – Kielitaidon merkitys vahvassa kasvussa. Suomen Yrittäjät. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kysely-monipuolinen-kielitaito-on-tarkea-yrityksille-kielitaidon-merkitys-vahvassa-kasvussa/ (Luettu 10.2.2025)
Kieli, koulutus ja yhteiskunta. (2023, lokakuu). Reunahuomautuksia kielitaidoista. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2023/reunahuomautuksia-kielitaidoista (Luettu 10.2.2025)
Kirjoittaja: Lehtori Monika Engel
Kuva: Taha Namiq
Yllätysrekry kestävän kehityksen näköalapaikalle
Viime kesän kynnyksellä sain yllättäen puhelun, jossa kysyttiin, haluanko työhaastatteluun, vaikken juuri silloin ollut hakenut mihinkään. Näin voi käydä, kun on SAMK Talent Community -osaajayhteisön jäsenenä. Tarjolla oli sukellus merilogistiikan kestävän kehityksen hankkeisiin. Kiinnostukseni oli valtaisa, mikä ehkä oli havaittavissa työhaastattelussa, koska vajaan viikon päästä ensimmäisestä puhelusta minulle soitettiin, että minut on valittu hankeviestijäksi Merilogistiikan tutkimuskeskukselle.
Sen lisäksi, että työtarjous yllätti minut, yllättävältä on vaikuttanut koko tutkimuskeskus monesta, jonka kanssa olen puhunut. ”Ai, onko Raumalla siis joku Merilogistiikan tutkimuskeskus?” on kysymys, jonka olen kuullut monta kertaa mainittuani työpaikkani. Tutkimuskeskuksissa tehtävä TKI-työ eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö ei vaikuta vielä olevan laajalti tunnettua, vaikka sen vaikuttavuus on kasvanut ja rahoitus lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden sisällä. TKI-toiminnassa käytännönläheisyys yhdistyy laadukkaaseen tutkimukseen, minkä pohjalta luodaan ratkaisuja aluekehityksen, innovoinnin ja elinkeinoelämän tueksi.
TKI-työssä pääsin perehtymään MUSTBE-projektin hulevesikäsittelyn luontopohjaisiin ratkaisuihin ja Sustainable Flow -projektissa satamatoiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoihin. Minulla on uutistoimittajatausta, ja siinä työssä olisi suureksi eduksi tietää kaikesta kaikki, mutta esimerkiksi luontopohjaisen hulevesikäsittelyn monihyötyiset ratkaisut ja maasähkön potentiaali aluskäynnin optimoinnissa eivät soittaneet kohdallani kelloja ennen Merilogistiikan tutkimuskeskuksella aloittamista. Kuitenkin jo pian aloittamisen jälkeen pystyin kirjoittamaan aiheista uskottavasti, mistä voi kiittää neuvokkaita työkavereita ja myös Itämeren alueen maiden projektipartnereita, joiden joukossa on asiantuntijuutta moneen tarpeeseen.
Uuden tiedon hyökyaallon omaksumisesta kirjoittaessani en voi kuitenkaan jättää välistä tilaisuutta kehua tieteenalaa, joka oli yliopisto-opinnoissa sivuaineenani ja osoittautui valmistumisen jälkeen opintojen hyödyllisemmäksi anniksi. Kyse on tieteen kuningasala filosofiasta, erityisesti sen argumentaation ja logiikan kursseista. En edes pahasti liioittele, jos sanon, että näihin aihepiireihin perehtyminen on hyödyllistä kaiken ajatustyön kannalta. Logiikan ja argumentaation peruskuvioiden sisäistäminen parantaa valmiutta omaksua uutta tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kuvainnollisesti tämän voisi selittää niin, että ajatusten astiakaapissa on valmiina sopivanmuotoiset astiat ja järkevät paikat niille.
Merilogistiikan alalla kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tämänhetkisen kehityksen suuntaviittoina. Näillä kehityssuunnilla on vaikutusta, koska noin 80 prosenttia koko maailmankaupan massasta kulkee meriteitse. Merilogistiikan tutkimuskeskus onkin oiva näköalapaikka hienolle työlle, mitä kestävän kehityksen eteen tehdään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kun työarki on tämänkaltaisessa ajatusympäristössä, se lisää uskoa myönteiseen kehitykseen. Näin tulevaisuutta uskaltaa tarkastella hieman toiveikkaammin silmin.
Teksti: tutkija Krista Valkonen (kuvassa)
Tämä teksti on tuotettu osana MUSTBE– ja Sustainable Flow -hankkeita.
How to build a multidisciplinary team – lessons from the NEMO CEF research project
The Maritime Logistics Research Center of Satakunta University of Applied Sciences is a partner in the NEMO CEF project, which develops the Finnish maritime information management system NEMO. The NEMO CEF project studies the development of the NEMO process before and after deployment. The SAMK team of experts will study pilot cases, develop sustainability indicators and actively interact with different stakeholders in the maritime transport ecosystem.
Projects often require a wide range of experts who together form a multi-disciplinary team – this is also the case for the NEMO CEF project. The project team is made up of experts from different backgrounds and educational backgrounds, who combine their knowledge and experience to deliver the project. The multi-disciplinary team was formed in the same way as in any team dynamics. At the beginning, the team went through a familiarization phase, where the situation was explored and assessed. This was followed by a period of some experimentation, where roles and internal team dynamics were sought. It was important to move quickly from this to the working phase, which is crucial to the implementation of the project.
The implementation of the NEMO CEF project and team building is already well and truly underway. The project team is composed of professionals from different fields who combine their know-how and experience in the implementation of the project. The team’s educational background ranges from bachelor’s degrees to doctors and a docent/adjunct professor, allowing them to draw on a wide range of expertise in different areas of the project. The team members originally come from different parts of Finland and the world: Kuopio, Pori, Eura, Helsinki, Uusikaupunki and Roskilde in Denmark. Diversity and chemistry have been well matched in the project, which has led to the following observations in building a good multi-disciplinary team.
Recruitment is a critical step in building a multidisciplinary team. It is important to find people who not only have the necessary expertise, but also the willingness and ability to work as part of a diverse team. The most challenging part, however, is assessing how the chemistry of the talent will meet in practice. Therefore, the recruitment process should emphasize not only technical skills, but also soft skills such as interpersonal and collaboration skills. Soft skills are therefore key to ensuring smooth communication, constructive conflict resolution and the achievement of a common goal.
The key to the success of a multidisciplinary project team is to define the project’s objectives. The objectives must be clear, measurable and realistic. At the beginning of the NEMO CEF project, it was important to take time to define common goals and to ensure that everyone understood their role and responsibilities in the overall project. Clear lines of responsibility ensure that skills are used effectively. The NEMO CEF is a large-scale project, running until June 2026, and everyone will be able to draw on their own strengths, but also learn new things. The cooperation is based on mutual trust and respect, which allows for open interaction and the use of each team member’s strengths.
Effective communication is the backbone of any project, but it is particularly important in multidisciplinary teams. A clear and open communication culture helps team members to share knowledge, brainstorm together and solve challenges effectively. Every team member needs to feel that his or her contribution is valued and listened to. Minna Keinänen-Toivola is the project manager at NEMO CEF and has been involved in the project since the application phase.
– At NEMO CEF, we are more than the sum of our parts. In a multi-disciplinary team, everyone’s perspective is taken into account. It is very important to disagree and discuss issues in an open and constructive spirit, she says.
The human resource dimension of the project is a great enrichment; learning and knowledge sharing happens all the time.
– Multi-disciplinary skills from different roles and different professional ranks, and an open and understanding team attitude, create cohesion. Each member of the team has a duty, in addition to the so-called ”freedom of inquiry”: to respect and value others, because in human relations everything starts with communication. It is the basis of everything, to listen and to be heard. It has been wonderful to discover, after many years of experience on board ship, that even in land-based jobs you can experience a bit of the same “we” spirit as when you are at your best on board, in a small group, in a certain way isolated from others. But there is a difference, you can go home to sleep after a long day, says Mika Lindfors, researcher at NEMO CEF.
The multidisciplinary team built up during the project is a unique entity that may never be formed in the same way again. After the project is over, team members often continue to work on different projects and in different roles. The aim and hope is that the time spent together will be fruitful and full of personal development and enjoyment. At NEMO CEF, a multi-disciplinary team has been built up naturally, working together with enthusiasm to achieve common goals.
– Team enthusiasm and working together are the keys to both performance and enjoyment at work, says researcher Kati Renholm.
Authors: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm and Mika Lindfors
The authors are working as researchers in the NEMO CEF project at SAMK’s Maritime Logistics Research Center in different positions.
Photo: Heikki Koivisto
Translation from Finnish to English is done with DeepL tool.
Näin rakennetaan moniosaajatiimi – NEMO CEF -tutkimusprojektin opit
Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus on partnerina NEMO CEF -projektissa, jossa kehitetään kansallista merenkulun tiedonhallintajärjestelmää NEMOa. NEMO CEF:ssä tutkitaan NEMOn prosessin kehittymistä ennen ja jälkeen käyttöoton. Projektissa SAMKin osaajatiimi tutkii pilottitapauksia, kehittää kestävän kehityksen mittareita sekä toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa meriliikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa.
Projektit vaativat usein monipuolisia osaajia, jotka yhdessä muodostavat moniosaajatiimin – näin on myös NEMO CEF -projektissa. Projektin tiimi koostuu eri taustoista ja koulutuksista tulevista asiantuntijoista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutukseksi. Moniosaajatiimi muodostui samalla tavoin kuin missä tahansa ryhmädynamiikassa. Alussa tiimi kävi läpi tutustumisvaiheen, jossa tunnusteltiin ja arvioitiin tilannetta. Tätä seurasi jonkinasteinen koetteluvaihe, jossa rooleja ja tiimin sisäistä dynamiikkaa haettiin. Oli tärkeää, että tämän jälkeen siirryttiin nopeasti työstövaiheeseen, joka on keskeinen projektin toteutuksen kannalta.
NEMO CEF -projektin toteutuksessa ja tiimin muodostuksessa ollaan onnistuneesti ja vahvasti jo työstövaiheessa. Projektitiimi koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutuksessa. Tiimin koulutustaustat vaihtelevat AMK-tutkinnoista tohtorintutkintoihin ja dosentuuriin, mikä mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisen projektin eri osa-alueilla. Tiimin jäsenet tulevat alun perin eri puolilta Suomea ja maailmaa: Kuopiosta, Porista, Eurasta, Helsingistä, Uudestakaupungista ja Tanskan Roskildesta. Monimuotoisuus ja kemiat ovat projektissa kohdanneet hyvin, minkä pohjalta voi tehdä seuraavia havaintoja hyvän moniosaajatiimin rakentamisessa.
Rekrytointi on kriittinen vaihe moniosaajatiimin rakentamisessa. On tärkeää löytää osaajia, joilla on paitsi tarvittavaa asiantuntemusta, myös halua ja kykyä työskennellä osana monimuotoista tiimiä. Haasteellisinta on kuitenkin arvioida, miten osaajien kemiat kohtaavat käytännössä. Siksi rekrytointiprosessissa on hyvä painottaa teknisen osaamisen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Pehmeät taidot ovatkin avainasemassa, kun pyritään varmistamaan sujuva kommunikaatio, konfliktien rakentava ratkaisu ja yhteisen päämäärän saavuttaminen.
Moniosaajaprojektitiimin onnistumisen kannalta keskeistä on projektin tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja realistisia. NEMO CEF -projektin alussa oli tärkeä käyttää aikaa yhteisten päämäärien määrittämiseen ja varmistaa, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa projektin kokonaisuudessa. Selkeät vastuunjaot varmistavat, että osaamista hyödynnetään tehokkaasti. NEMO CEF -projekti on laaja kokonaisuus ja kestää kesäkuuhun 2026. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuusalueitaan, mutta myös oppia uutta. Yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus ja arvostus, jotka mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen ja jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksien hyödyntämisen.
Toimiva viestintä on jokaisen projektin selkäranka, mutta erityisesti moniosaajatiimeissä sen merkitys korostuu. Selkeä ja avoin kommunikaatiokulttuuri auttaa tiimin jäseniä jakamaan tietoa, ideoimaan yhdessä ja ratkaisemaan haasteita tehokkaasti. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea, että hänen panoksensa on arvokas ja että häntä kuunnellaan. Minna Keinänen-Toivola toimii NEMO CEF:ssa projektipäällikkönä ja ollut projektissa mukana hakuvaiheesta saakka.
– NEMO CEF:ssä olemme enemmän kuin osiemme summa. Moniosaajatiimissä kaikkien näkökulmat huomioidaan. On erittäin tärkeää, että asioista ollaan myös eri mieltä ja niistä keskustellaan avoimesti rakentavassa hengessä, hän toteaa.
Projektin henkilöresurssimonimuotoisuus on iso rikkaus; oppimista ja osaamisen jakamista tapahtuu kaiken aikaa.
– Monitaustainen osaaminen eri tehtävistä ja eri työelämän rankingeista, sekä avoin toisen ihmisen ymmärtämiseen pyrkivä ryhmäasenne luo koheesiota. Jokaisella tiimiin kuuluvalla on ns. tutkijanvapauden lisäksi velvollisuus: kunnioittaa toista ja arvostaa, sillä ihmisten välisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee viestinnästä. Se on kaiken perusta, kuunnella ja tulla kuulluksi. On ollut upeaa huomata monen vuoden laivakokemuksen jälkeen, että maatyöpaikoissakin voi kokea vähän samankaltaista me -henkeä kun parhaimmillaan laivalla, pienessä porukassa, tietyllä tavalla eristyksissä muista. Eroakin silti on, pitkän päivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan, sanoo NEMO CEF:n tutkija Mika Lindfors.
Projektin aikana rakentuva moniosaajatiimi on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei välttämättä enää ikinä muodostu samassa kokoonpanossa. Projektin päätyttyä tiimin jäsenet usein jatkavat työskentelyään eri projekteissa ja rooleissa. Tavoitteena ja toivottavaa onkin, että yhteinen kohtaamisen aika on tuloksekasta sekä täynnä ihmisenä kehittymistä ja työn iloa. NEMO CEF:ssä moniosaajatiimi on rakentunut luontevasti ja töitä tehdään yhdessä innolla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Tiimin innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avaimia sekä tuloksellisuuteen että työssä viihtymiseen, toteaa tutkija Kati Renholm.
Kirjoittajat: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm ja Mika Lindfors
Kirjoittajat työskentelevät SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksen NEMO CEF -projektissa tutkijoina eri tehtävissä.
Kuva: Heikki Koivisto