At first glance, nanotechnology might seem unrelated to the work of healthcare professionals. Therefore, we found it overwhelming to be sent to researcher exchange in Bulgaria, hosted by NanoTech Lab Ltd. (Research & Development of Nanomaterials and Nanotechnologies Ltd.) However, as we delved deeper into the intersection of these fields during our research exchange, we were amazed by how much we could learn from one another. In this blog post, we’ll share our experiences from a two-week project secondment in Bulgaria and explore the exciting possibilities that emerged.
Bridging the gap between physical rehabilitation and mental health support is more than just bringing experts together—it’s about fostering true collaboration. While multidisciplinary teams offer diverse perspectives, real progress happens through interdisciplinary cooperation, where knowledge is not just shared but continuously refined and expanded. Achieving this level of integration isn’t easy; it demands open dialogue, a willingness to challenge conventional boundaries, and a commitment to rethinking how healthcare and research intersect.
Integrating healthcare—particularly physical rehabilitation and mental health support—with nanotechnology is more than just a technical challenge; it’s an intellectual one. Experts from vastly different fields must come together to build a shared understanding of how nanotechnology, and specifically nanomaterials, interact with healthcare. Our individual expertise may differ, but real growth happens when we learn from each other and find common ground.
We have already learned that nanomaterials are transforming rehabilitation by making prosthetics, orthotics, and support gear lighter, stronger, and more adaptable. Smart textiles embedded with nanosensors can monitor muscle activity and pressure in real time, providing instant feedback to aid rehabilitation and prevent injuries. This provides valuable insights for both physical recovery and mental health management, helping tailor treatments to individual needs. By enhancing both mobility and patient comfort, these advancements are reshaping the recovery experience, making treatments more personalized and effective.
New polymer composite nanomaterials with enhanced mechanical and physical properties can revolutionize assistive devices used in physical rehabilitation, making them more durable, lightweight, and adaptable to individual needs. These advanced materials improve the comfort and functionality of prosthetics, orthotic supports, and rehabilitation equipment, enabling better mobility and reducing physical strain for users. The improved ergonomics and responsiveness of such devices contribute to a more effective recovery process, enhancing patients’ confidence and overall well-being. Additionally, the use of nanomaterials in rehabilitation tools can provide biofeedback mechanisms, helping individuals monitor progress and stay motivated, which supports mental health. By reducing discomfort and increasing independence, these innovations ultimately foster a positive psychological impact, promoting resilience and emotional stability in individuals undergoing rehabilitation.
Given all this, we are still wondering what nanotechnology could possibly offer to real life when dealing with problems like drug abuse, schizophrenia, neurological disorders, musculo skeletal impairments. And will these innovations be equally distributed? If healthcare systems are already struggling with inequity, what ensures that these advancements don’t simply reinforce existing disparities? The future of nanotechnology in healthcare is not just about innovation—it is about integration. It must align with ethical considerations, caregiving structures, and the policies that shape medical access. If advanced nanomaterials are to bridge the invisible gaps in healthcare, they must do so with an awareness that medicine is more than just science; it is a deeply human practice, interwoven with the lives, emotions, and social conditions of those it seeks to serve.
Writers:
Taina Jyräkoski, M.Sc., physiotherapist, project manager, Satakunta University of Applied Sciences
Jenni Huhtasalo, RN, D. Soc. Sc., Senior Researcher, Satakunta University of Applied Sciences
Evgeni Ivanov, Prof., Research and Development of Nanomaterials and Nanotechnologies -NanoTechLab Ltd., Acad., Sofia, Bulgaria
Suomessa puhutaan tänä päivänä yli 150 eri kieltä, ja vieraat kielet ovat yhä useammin läsnä arjessamme. Samalla englannin kielestä on tullut entistä hallitsevampi. Kielten kirjo on laajentunut, samaan aikaan kun mediassa, yhteiskunnallisessa keskustelussa ja asiantuntijapiireissä ollaan yhä huolestuneempia Suomen kielivarannon köyhtymisestä.
Kielivaranto kattaa kaikki kielet, joita ihminen käyttää eri tilanteissa – äidinkielestä koulussa opittuihin kieliin. Se muodostuu sekä informaalisesta että formaalisesta oppimisesta, mutta erityisesti formaalin opetuksen vetovoima on laskenut merkittävästi.
Kieltenopettajana näen, että oppijoiden ajankäytöstä käydään yhä kovempaa kilpailua. Vieraan kielen oppiminen vaatii vaivannäköä – ominaisuutta, joka on ristiriidassa digiajan tehokkuusajattelun kanssa, jossa nopeus ja vaivattomuus menevät usein etusijalle.
Vaikka kieltä voi oppia esimerkiksi TikTok-videoita katsomalla, syvällisempi kielitaito vaatii monipuolista harjoittelua, kulttuuritietoista opetusta ja aitoja vuorovaikutustilanteita. Tavoitteellinen kielitaidon kehittäminen on tällä hetkellä kuitenkin yhä harvempien oppijoiden hallussa, mikä huolestuttaa kieltenopetuksen asiantuntijoita. Tähän haasteeseen tuntuu olevan vaikea löytää ratkaisuja.
Tässä artikkelissa tarkastelen monikielisen opiskelijan kielivarantoa. Hänen esimerkkinsä korostaa, kuinka tärkeää on vaalia monipuolista kielitaitoa, sillä se avaa mahdollisuuksia, joita pelkkä englanti ei yksin voi tarjota.
Monikielisyyden kautta kohti kansainvälisiä mahdollisuuksia
33-vuotias espoolainen Taha Namiq työskentelee projektipäällikkönä IT-konsultointiyrityksessä Capgemin. Työnsä ohella hän opiskelee tuotantotalousinsinööriksi Satakunnan ammattikorkeakoulun englanninkielisessä monimuotoisessa tutkinto-ohjelmassa. Kotikielinään Taha puhuu kurdia ja suomea, mutta sujuvasti myös englantia ja mandariinikiinaa. Lisäksi hänellä on toimiva peruskielitaito italian ja ruotsin kielissä.
Taha on suorittanut Kiina-painotteisen liiketalouden kandidaatin tutkinnon Tanskassa ja kansainvälisen taloustieteen kiinankielisen maisterin tutkinnon Kiinassa. Työkokemusta hänelle on kertynyt useista maista, kuten Kiinasta ja Turkista, joissa kielitaito ja kulttuurinen ymmärrys ovat olleet keskeisiä työssä.
Tahan kielitaito on kehittynyt monivaiheisesti. Esimerkiksi mandariinikiinan opiskelu Tanskassa oli aluksi haastavaa, mutta Kiinaan muuton myötä kielitaito parani nopeasti. Hän korostaa, että kielitaidon kehittäminen ei ole vain käytännön taito, vaan myös väline kulttuurisen ymmärryksen syventämiseen. Kielten osaaminen on auttanut häntä ymmärtämään eri kulttuureja ja kommunikoimaan sujuvasti niin työkavereiden kuin asiakkaiden kanssa. Lisäksi hän on oppinut käytännössä, kuinka kielitaito tukee luottamuksen rakentamista.
Monipuolinen kielitaito on ollut Tahan kilpailuetu työmarkkinoilla. Esimerkiksi Business Finlandin haastattelussa kiinan kielen osaaminen auttoi häntä saamaan harjoittelupaikan Pekingistä. Vaikka hän suhtautuu ruotsin kielen taitoonsa vielä nöyrästi, hän on huomannut sen olevan varsin hyödyllisen toimiessaan Pohjoismaissa toimivien kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Ruotsin kielen osaamisen kehittäminen jatkossakin tuo Tahalle lisää uramahdollisuuksia Pohjoismaissa toimivissa yrityksissä.
Tahan tulevaisuuden suunnitelmat kieliopintojen suhteen ovat kunnianhimoiset. Hän suunnittelee aloittavansa japanin ja arabian kielen opiskelun, sillä näiden kielten osaaminen voi avata uusia työmahdollisuuksia. Hän uskoo, että monipuolinen kielitaito on yhä tärkeämpää globalisoituvassa maailmassa. Vaikka kehittyvä teknologia, kuten käännössovellukset ja tekoäly, helpottavat kielitilanteista selviytymistä, Taha korostaa, että koneet eivät voi korvata ihmistä aidossa vuorovaikutustilanteessa.
Monipuolinen kielitaito on Suomessa toimiville yrityksille yhä tärkeämpää
Yrittäjien kyselyn mukaan lähes 60 % yrityksistä pitää kielitaitoa joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, ja erityisesti teollisuudessa ja kansainvälisessä asiakaspalvelussa kielitaitotarve kasvaa. Vaikka englanti on monille yrityksille ”toinen kotikieli”, myös ruotsin ja muiden kielten osaaminen avaa lisää mahdollisuuksia. Kielitaito on kilpailuetu ja usein edellytys menestykselle globaalissa työelämässä. Pienelle kansakunnalle, joka on riippuvainen viennistä, kielitaito on olennainen osa kansainvälistä menestystä.
Artikkelin on kirjoittanut Satakunnan ammattikorkeakoulussa yli 20 vuotta toiminut kieltenopettaja ja Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin jäsen. Asiantuntijatiimi on kollegiaalinen elin, joka edistää ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen tunnettavuutta ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun opetuksen kehittämiseksi.
Viime kesän kynnyksellä sain yllättäen puhelun, jossa kysyttiin, haluanko työhaastatteluun, vaikken juuri silloin ollut hakenut mihinkään. Näin voi käydä, kun on SAMK Talent Community -osaajayhteisön jäsenenä. Tarjolla oli sukellus merilogistiikan kestävän kehityksen hankkeisiin. Kiinnostukseni oli valtaisa, mikä ehkä oli havaittavissa työhaastattelussa, koska vajaan viikon päästä ensimmäisestä puhelusta minulle soitettiin, että minut on valittu hankeviestijäksi Merilogistiikan tutkimuskeskukselle.
Sen lisäksi, että työtarjous yllätti minut, yllättävältä on vaikuttanut koko tutkimuskeskus monesta, jonka kanssa olen puhunut. ”Ai, onko Raumalla siis joku Merilogistiikan tutkimuskeskus?” on kysymys, jonka olen kuullut monta kertaa mainittuani työpaikkani. Tutkimuskeskuksissa tehtävä TKI-työ eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö ei vaikuta vielä olevan laajalti tunnettua, vaikka sen vaikuttavuus on kasvanut ja rahoitus lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden sisällä. TKI-toiminnassa käytännönläheisyys yhdistyy laadukkaaseen tutkimukseen, minkä pohjalta luodaan ratkaisuja aluekehityksen, innovoinnin ja elinkeinoelämän tueksi.
TKI-työssä pääsin perehtymään MUSTBE-projektin hulevesikäsittelyn luontopohjaisiin ratkaisuihin ja Sustainable Flow -projektissa satamatoiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoihin. Minulla on uutistoimittajatausta, ja siinä työssä olisi suureksi eduksi tietää kaikesta kaikki, mutta esimerkiksi luontopohjaisen hulevesikäsittelyn monihyötyiset ratkaisut ja maasähkön potentiaali aluskäynnin optimoinnissa eivät soittaneet kohdallani kelloja ennen Merilogistiikan tutkimuskeskuksella aloittamista. Kuitenkin jo pian aloittamisen jälkeen pystyin kirjoittamaan aiheista uskottavasti, mistä voi kiittää neuvokkaita työkavereita ja myös Itämeren alueen maiden projektipartnereita, joiden joukossa on asiantuntijuutta moneen tarpeeseen.
Uuden tiedon hyökyaallon omaksumisesta kirjoittaessani en voi kuitenkaan jättää välistä tilaisuutta kehua tieteenalaa, joka oli yliopisto-opinnoissa sivuaineenani ja osoittautui valmistumisen jälkeen opintojen hyödyllisemmäksi anniksi. Kyse on tieteen kuningasala filosofiasta, erityisesti sen argumentaation ja logiikan kursseista. En edes pahasti liioittele, jos sanon, että näihin aihepiireihin perehtyminen on hyödyllistä kaiken ajatustyön kannalta. Logiikan ja argumentaation peruskuvioiden sisäistäminen parantaa valmiutta omaksua uutta tietoa aiheesta kuin aiheesta. Kuvainnollisesti tämän voisi selittää niin, että ajatusten astiakaapissa on valmiina sopivanmuotoiset astiat ja järkevät paikat niille.
Merilogistiikan alalla kestävä kehitys ja vihreä siirtymä tämänhetkisen kehityksen suuntaviittoina. Näillä kehityssuunnilla on vaikutusta, koska noin 80 prosenttia koko maailmankaupan massasta kulkee meriteitse. Merilogistiikan tutkimuskeskus onkin oiva näköalapaikka hienolle työlle, mitä kestävän kehityksen eteen tehdään niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kun työarki on tämänkaltaisessa ajatusympäristössä, se lisää uskoa myönteiseen kehitykseen. Näin tulevaisuutta uskaltaa tarkastella hieman toiveikkaammin silmin.
The Maritime Logistics Research Center of Satakunta University of Applied Sciences is a partner in the NEMO CEF project, which develops the Finnish maritime information management system NEMO. The NEMO CEF project studies the development of the NEMO process before and after deployment. The SAMK team of experts will study pilot cases, develop sustainability indicators and actively interact with different stakeholders in the maritime transport ecosystem.
Projects often require a wide range of experts who together form a multi-disciplinary team – this is also the case for the NEMO CEF project. The project team is made up of experts from different backgrounds and educational backgrounds, who combine their knowledge and experience to deliver the project. The multi-disciplinary team was formed in the same way as in any team dynamics. At the beginning, the team went through a familiarization phase, where the situation was explored and assessed. This was followed by a period of some experimentation, where roles and internal team dynamics were sought. It was important to move quickly from this to the working phase, which is crucial to the implementation of the project.
The implementation of the NEMO CEF project and team building is already well and truly underway. The project team is composed of professionals from different fields who combine their know-how and experience in the implementation of the project. The team’s educational background ranges from bachelor’s degrees to doctors and a docent/adjunct professor, allowing them to draw on a wide range of expertise in different areas of the project. The team members originally come from different parts of Finland and the world: Kuopio, Pori, Eura, Helsinki, Uusikaupunki and Roskilde in Denmark. Diversity and chemistry have been well matched in the project, which has led to the following observations in building a good multi-disciplinary team.
Recruitment is a critical step in building a multidisciplinary team. It is important to find people who not only have the necessary expertise, but also the willingness and ability to work as part of a diverse team. The most challenging part, however, is assessing how the chemistry of the talent will meet in practice. Therefore, the recruitment process should emphasize not only technical skills, but also soft skills such as interpersonal and collaboration skills. Soft skills are therefore key to ensuring smooth communication, constructive conflict resolution and the achievement of a common goal.
The key to the success of a multidisciplinary project team is to define the project’s objectives. The objectives must be clear, measurable and realistic. At the beginning of the NEMO CEF project, it was important to take time to define common goals and to ensure that everyone understood their role and responsibilities in the overall project. Clear lines of responsibility ensure that skills are used effectively. The NEMO CEF is a large-scale project, running until June 2026, and everyone will be able to draw on their own strengths, but also learn new things. The cooperation is based on mutual trust and respect, which allows for open interaction and the use of each team member’s strengths.
Effective communication is the backbone of any project, but it is particularly important in multidisciplinary teams. A clear and open communication culture helps team members to share knowledge, brainstorm together and solve challenges effectively. Every team member needs to feel that his or her contribution is valued and listened to. Minna Keinänen-Toivola is the project manager at NEMO CEF and has been involved in the project since the application phase.
– At NEMO CEF, we are more than the sum of our parts. In a multi-disciplinary team, everyone’s perspective is taken into account. It is very important to disagree and discuss issues in an open and constructive spirit, she says.
The human resource dimension of the project is a great enrichment; learning and knowledge sharing happens all the time.
– Multi-disciplinary skills from different roles and different professional ranks, and an open and understanding team attitude, create cohesion. Each member of the team has a duty, in addition to the so-called ”freedom of inquiry”: to respect and value others, because in human relations everything starts with communication. It is the basis of everything, to listen and to be heard. It has been wonderful to discover, after many years of experience on board ship, that even in land-based jobs you can experience a bit of the same “we” spirit as when you are at your best on board, in a small group, in a certain way isolated from others. But there is a difference, you can go home to sleep after a long day, says Mika Lindfors, researcher at NEMO CEF.
The multidisciplinary team built up during the project is a unique entity that may never be formed in the same way again. After the project is over, team members often continue to work on different projects and in different roles. The aim and hope is that the time spent together will be fruitful and full of personal development and enjoyment. At NEMO CEF, a multi-disciplinary team has been built up naturally, working together with enthusiasm to achieve common goals.
– Team enthusiasm and working together are the keys to both performance and enjoyment at work, says researcher Kati Renholm.
Authors: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm and Mika Lindfors
The authors are working as researchers in the NEMO CEF project at SAMK’s Maritime Logistics Research Center in different positions.
Photo: Heikki Koivisto
Translation from Finnish to English is done with DeepL tool.
Satakunnan ammattikorkeakoulun Merilogistiikan tutkimuskeskus on partnerina NEMO CEF -projektissa, jossa kehitetään kansallista merenkulun tiedonhallintajärjestelmää NEMOa. NEMO CEF:ssä tutkitaan NEMOn prosessin kehittymistä ennen ja jälkeen käyttöoton. Projektissa SAMKin osaajatiimi tutkii pilottitapauksia, kehittää kestävän kehityksen mittareita sekä toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa meriliikenteen ekosysteemin eri toimijoiden kanssa.
Projektit vaativat usein monipuolisia osaajia, jotka yhdessä muodostavat moniosaajatiimin – näin on myös NEMO CEF -projektissa. Projektin tiimi koostuu eri taustoista ja koulutuksista tulevista asiantuntijoista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutukseksi. Moniosaajatiimi muodostui samalla tavoin kuin missä tahansa ryhmädynamiikassa. Alussa tiimi kävi läpi tutustumisvaiheen, jossa tunnusteltiin ja arvioitiin tilannetta. Tätä seurasi jonkinasteinen koetteluvaihe, jossa rooleja ja tiimin sisäistä dynamiikkaa haettiin. Oli tärkeää, että tämän jälkeen siirryttiin nopeasti työstövaiheeseen, joka on keskeinen projektin toteutuksen kannalta.
NEMO CEF -projektin toteutuksessa ja tiimin muodostuksessa ollaan onnistuneesti ja vahvasti jo työstövaiheessa. Projektitiimi koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka yhdistävät tietotaitonsa ja kokemuksensa projektin toteutuksessa. Tiimin koulutustaustat vaihtelevat AMK-tutkinnoista tohtorintutkintoihin ja dosentuuriin, mikä mahdollistaa monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntämisen projektin eri osa-alueilla. Tiimin jäsenet tulevat alun perin eri puolilta Suomea ja maailmaa: Kuopiosta, Porista, Eurasta, Helsingistä, Uudestakaupungista ja Tanskan Roskildesta. Monimuotoisuus ja kemiat ovat projektissa kohdanneet hyvin, minkä pohjalta voi tehdä seuraavia havaintoja hyvän moniosaajatiimin rakentamisessa.
Rekrytointi on kriittinen vaihe moniosaajatiimin rakentamisessa. On tärkeää löytää osaajia, joilla on paitsi tarvittavaa asiantuntemusta, myös halua ja kykyä työskennellä osana monimuotoista tiimiä. Haasteellisinta on kuitenkin arvioida, miten osaajien kemiat kohtaavat käytännössä. Siksi rekrytointiprosessissa on hyvä painottaa teknisen osaamisen lisäksi myös pehmeitä taitoja, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Pehmeät taidot ovatkin avainasemassa, kun pyritään varmistamaan sujuva kommunikaatio, konfliktien rakentava ratkaisu ja yhteisen päämäärän saavuttaminen.
Moniosaajaprojektitiimin onnistumisen kannalta keskeistä on projektin tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, mitattavia ja realistisia. NEMO CEF -projektin alussa oli tärkeä käyttää aikaa yhteisten päämäärien määrittämiseen ja varmistaa, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa projektin kokonaisuudessa. Selkeät vastuunjaot varmistavat, että osaamista hyödynnetään tehokkaasti. NEMO CEF -projekti on laaja kokonaisuus ja kestää kesäkuuhun 2026. Jokainen saa hyödyntää omia vahvuusalueitaan, mutta myös oppia uutta. Yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus ja arvostus, jotka mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen ja jokaisen tiimin jäsenen vahvuuksien hyödyntämisen.
Toimiva viestintä on jokaisen projektin selkäranka, mutta erityisesti moniosaajatiimeissä sen merkitys korostuu. Selkeä ja avoin kommunikaatiokulttuuri auttaa tiimin jäseniä jakamaan tietoa, ideoimaan yhdessä ja ratkaisemaan haasteita tehokkaasti. Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea, että hänen panoksensa on arvokas ja että häntä kuunnellaan. Minna Keinänen-Toivola toimii NEMO CEF:ssa projektipäällikkönä ja ollut projektissa mukana hakuvaiheesta saakka.
– NEMO CEF:ssä olemme enemmän kuin osiemme summa. Moniosaajatiimissä kaikkien näkökulmat huomioidaan. On erittäin tärkeää, että asioista ollaan myös eri mieltä ja niistä keskustellaan avoimesti rakentavassa hengessä, hän toteaa.
Projektin henkilöresurssimonimuotoisuus on iso rikkaus; oppimista ja osaamisen jakamista tapahtuu kaiken aikaa.
– Monitaustainen osaaminen eri tehtävistä ja eri työelämän rankingeista, sekä avoin toisen ihmisen ymmärtämiseen pyrkivä ryhmäasenne luo koheesiota. Jokaisella tiimiin kuuluvalla on ns. tutkijanvapauden lisäksi velvollisuus: kunnioittaa toista ja arvostaa, sillä ihmisten välisessä kanssakäymisessä kaikki lähtee viestinnästä. Se on kaiken perusta, kuunnella ja tulla kuulluksi. On ollut upeaa huomata monen vuoden laivakokemuksen jälkeen, että maatyöpaikoissakin voi kokea vähän samankaltaista me -henkeä kun parhaimmillaan laivalla, pienessä porukassa, tietyllä tavalla eristyksissä muista. Eroakin silti on, pitkän päivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan, sanoo NEMO CEF:n tutkija Mika Lindfors.
Projektin aikana rakentuva moniosaajatiimi on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei välttämättä enää ikinä muodostu samassa kokoonpanossa. Projektin päätyttyä tiimin jäsenet usein jatkavat työskentelyään eri projekteissa ja rooleissa. Tavoitteena ja toivottavaa onkin, että yhteinen kohtaamisen aika on tuloksekasta sekä täynnä ihmisenä kehittymistä ja työn iloa. NEMO CEF:ssä moniosaajatiimi on rakentunut luontevasti ja töitä tehdään yhdessä innolla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Tiimin innostus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat avaimia sekä tuloksellisuuteen että työssä viihtymiseen, toteaa tutkija Kati Renholm.
Kirjoittajat: Markku K. Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola, Kati Renholm ja Mika Lindfors
Syyslukukauden alussa ryhmä SAMKin sairaanhoitajaopiskelijoita osallistui viikon mittaiselle BIP (Blended Intensive Program) opintojaksolle, jonka aiheena oli Sexual Health. BIP tarkoittaa lyhytkestoista opintojaksoa, jonka voi järjestää kolme Erasmus+ -ohjelmaan kuuluvaa korkeakoulua eri maista. Opintojakso sisältää vähintään viiden päivän mittaisen intensiivisen yhteisopiskelun jakson järjestävän maan korkeakoulussa. Tämän lisäksi opintojaksoon sisältyy yleensä etätapaamisia ennen ja jälkeen intensiiviviikon. BIP siis mahdollistaa vaihtojakson myös niille opiskelijoille, joille pitkäkestoinen vaihtoon lähteminen tuntuu haasteelliselta. Ja BIP-opintojaksolta saadut opintopisteet saa sisällytettyä esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Sexual Health Issues -opintojaksolla intensiiviviikko suuntautui Belgiaan. Tunnelmallinen PXL Hogeschool Hasseltin kaupungissa tarjosi parastaan – siitä lisää alempana opiskelijoiden kokemuksissa.
Kurssin opiskelijat ja opettajat kävivät yhtenä iltana yhdessä pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia.
Opiskelijat Anil Dhakal, Sonita Kemoe, Emma Jönkkäri, Wilhelmiina Äijälä, Iida Huhdanmäki ja Milla Kivistö sekä opettaja Heli Mäkelä ottivat eräänä syksyisenä sunnuntaina suunnaksi Helsinki-Vantaan lentokentän, josta oli tarkoitus suunnata Belgiaan, Hasseltiin. Seuraavana päivänä alkaisivat opinnot, joiden alkamista opiskelijat ja opettaja odottivat innoissaan. Oli aika päästä kokemaan lyhyt, viikon mittainen vaihto. Lentokoneesta noustessa Belgiassa kuuma ulkoilman aalto hyökkäsi päin kasvoja. Pitkiin housuihin ja huppareihin pukeutuneet ikijäässä olevat suomalaiset sulivat Belgian kosteassa loppukesän säässä. Lyhyet vaatteet äkkiä vaihtoon ja suunnaksi hotellit, joihin kaikki olivat ripottautuneet ympäri Hasseltin kaupunkia. Seuraavana aamuna suunnistus PXL-koululle. Koululla suut loksahtivat auki, kuinka kaunis, rustiikkinen ja mahtipontinen koulu oli. Vanhoista kivistä koulun seinällä suorastaan huokui historia.
Seuraavat viisi päivää vietimmekin tässä kyseisessä koulussa. Muutaman päivän opiskelun jälkeen me kaikki tajusimme, että koulun sisällä ei ole ilmastointijärjestelmiä, toisin kuin meillä Suomessa. Ulkona oli koko viikon hellettä, ja sen myös huomasi sisällä. Kuumuus ei kuitenkaan meitä estänyt opiskelemasta uutta seksuaalisuuteen ja sen moniin aihehaaroihin liittyen. Koulun opettajat, jotka pitivät luentoja, olivat osaavia ja selkeästi seksuaalisuudesta kiinnostuneita. Ainoa hankala asia koulun käynnissä Belgiassa oli vieras kieli. Kaikilta opiskelijoilta ja opettajilta taittui kyllä englannin kieli, mutta oli siinä tottumista kuunnella ainoastaan englantia, sointuvan helpon suomen sijaan. Yhtenä iltana kävimme kaikkien kurssin opiskelijoiden ja opettajien kanssa pelaamassa Belgian kansallispeliä, petankkia. Perjantaina oli viimeinen koulupäivä ja lähdimme takaisin sateiseen talvea enteilevään Suomeen. Olemme enemmän kuin kiitollisia kyseisestä mahdollisuudesta. Suosittelemme BIP-vaihtoa kaikille suurella lämpimällä sydämellä.
Jokainen SAMKin opiskelija halusi vielä jakaa ajatuksia matkastaan.
ANIL
”Blended Intensive Program (BIP) on Sexual Health offered me an opportunity to dive into the physiological, psychological, and socio-cultural aspects of sexual health. This experience would provide me with valuable skills on how to address sexual health problems, approach sensitive conversations with patients, and understand sexual health as a vital component of overall patient care. For these reasons, I decided to come to Belgium for the BIP on sexual health. The best part of the trip was the perfect blend of academic learning and cultural exploration. Our lecturers were knowledgeable and presented a variety of ideas on sexual diseases and common sexual problems such as dysfunctions or sexual health concerns across different age groups. The team dynamic was exceptional – the four blondies were awesome and friendly and helpful. And Sonita was lively, dancing and enjoying her atmosphere. Our group was very supportive and that made learning enjoyable. The dinner evenings allowed us to relax and share insightful discussions on sexual health frameworks. Along with the delicious food, (forget the Indian chili evening), sunny weather, and the lively streets of Belgium. The whole experience was a rewarding balance of gaining education and being a part of fun.
Without our teacher being supportive and friendly, and without her guidance, we would not have had this opportunity to learn and enjoy the exchange at the same time. The one-week intensive course not only earns us academic credits, but it also offers practical frameworks that we can directly apply in our professional healthcare practice. We gain global prospects, build valuable networks, and have an educational experience that goes beyond the classroom. With all expenses covered, this was a unique opportunity to broaden our horizons both academically and culturally!”
EMMA
”Halusin osallistua BIP-kurssille, sillä koin aiheen todella mielenkiintoiseksi. SAMKissa opiskelemani seksuaaliterveyden opintojakso tuntui pintaraapaisulta aiheeseen ja halusin syventää osaamistani. Kurssilla keskityttiin erityisesti potilaan kohtaamiseen ja seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen. Viikon kurssi tuntui juuri sopivan mittaiselta, sillä se oli helppo sovittaa omaan aikatauluun. Pidempi aika olisi vaatinut enemmän järjestelyjä. Paras osa matkaa oli SAMKin porukka, jonka kanssa matkustimme Belgiaan yhdessä, vietimme koulupäivät ja vapaaillat yhdessä.”
WILHELMIINA
”Omissa opinnoissa SAMKissa mielenkiintoisin oli mielestäni seksuaaliterveyden opintojakso. Koin mahtavaksi mahdollisuudeksi oppia lisää kiinnostavasta aiheesta, ja vielä toisessa maassa. Koulupäivien päätteeksi parasta oli kierrellä eri nähtävyyksissä, istua iltaa oman ryhmän kanssa ja keskustella opituista asioista. Seksuaaliterveys on edelleen monelle vaikea ja ”kiusallinen” keskustelunaihe, mutta erittäin tärkeä sellainen. Siitä puhuminen on terveydenhuollon ammattilaiselle tärkeä taito, sillä seksuaalisuus on iso osa jokaisen elämää ja hyvinvointia.”
MILLA
”Opettajalta tulleessa sähköpostissa keväällä 2024 haettiin kiinnostuneita opiskelijoita hakemaan vaihtoon Belgiaan opiskelemaan seksuaaliterveyttä syvemmällä tasolla. Aihe kiinnostaa minua hurjasti, ja on yksi haaveeni tulevaisuudessa suuntautua sairaanhoitajana seksuaalisuuden puolelle. Vaihto-opiskelu on myös ollut yksi unelmistani, ja nyt olisi mahdollisuus kokea lyhyempikestoinen vaihto. Parasta matkassamme oli meidän SAMKin opiskelijoiden ja opettajan välinen suhde matkan aikana. Teimme paljon kaikkea yhdessä. Tutustuimme kulttuuriin ja nähtävyyksiin sekä kävimme ostoksilla yhdessä. Tietenkin yksi parhaista asioista oli myös koulunkäynti. Oli hienoa nähdä ja kokea eri kulttuurin koulunkäyntiä, ja kokea millaista on opiskella kokonaan muulla kuin omalla äidinkielellään. En voi muuta kuin suositella BIP-kurssia kaikille vähäänkään vaihdosta kiinnostuneille. Menisin uudelleen milloin vain! Tämä kokemus oli yksi hienoimmista kokemuksista elämässäni, ja en ikinä tule unohtamaan tätä.”
IIDA
”Hain vaihtoon Belgiaan, koska seksuaaliterveys kiinnostaa minua, ja olen pitkään haaveillut vaihto-opiskelusta. Pidempi vaihto ei valitettavasti ollut minulle mahdollinen, joten innostuin heti, kun sain tietää lyhyemmän vaihdon mahdollisuudesta. Kurssilla parasta oli ehdottomasti mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Alkuun se jännitti, mutta nopeasti huomasin, että luentojen kuunteleminen onnistui hyvin myös englanniksi. Kurssin sisältö oli todella mielenkiintoista ja se avasi uusia näkökulmia seksuaaliterveyteen. Tutustuminen muihin SAMKista matkaan lähteneisiin opiskelijoihin sekä muiden maiden opiskelijoihin oli myös erittäin antoisaa. Oli mukavaa jakaa kokemuksia ja oppia eri kulttuureista. Vapaa-aikaa oli riittävästi, joten pääsimme myös tutustumaan kaupunkiin, käymään erilaisissa ravintoloissa ja maistelemaan paikallisia ruokia. Suosittelen lämpimästi BIP-vaihtoa muille opiskelijoille. Se on hyvä tilaisuus saada kansainvälistä perspektiiviä ja kuulla eri kulttuureista tulevien ajatuksia seksuaaliterveydestä. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin opettavainen ja rikastuttava!”
SONITA
”My first thought when I heard of this Blended Intensive Program (BIP) about sexual health, was to improve my knowledge of sexual health and be able to discuss sexual health issues with my clients freely and in plain language to get effective results. This course has helped me to understand sexuality about chronic diseases, individual desires, disabilities, STDs, and sexual dysfunctions. Every human is a sexual being with different sexual desires and needs. Therefore, they have the right to receive information and knowledge about sexuality without focusing on their problems but rather on the possible solutions to their problems.
It was an awesome experience for a team of six students and one lecturer from SAMK to meet a whole lot of other students from different countries at PXL University of Applied Sciences Hasselt, Belgium, together with a team of wonderful lecturers on sexual health topics. We also had to explore the town after lectures to discover nice scenery, museums, eateries, clubs, and churches. The fun was so breathtaking that we hoped we were given more time for the event.
I will recommend students to actively take part in such BIP courses because it will enrich their knowledge of important life events and better ways of handling cases of sexuality without being judgemental.”
Satakunta International Peoples’ Fair supports connections between local residents and the international community of Satakunta.
The International office from SAMK Campus Rauma participated in the Satakunta International Peoples’ Fair held at Poselli in October. The event was organised for the first time in the autumn of 2023 in Pori at Puuvilla mall, where the international community of Satakunta was celebrated with dance and music performances. The event is organised by International Professionals and this year it took place in Rauma, hosted by International House Rauma.
Many local organisations who support the international community were represented with their own stand, amongst them the staff from the international office from Campus Rauma represented SAMK, during the event they answered questions about the English degrees SAMK offer.
International students from SAMK supported the event by assisting with reception management, technical needs, and serving refreshments to participants, allowing students to develop skills that are directly transferable to professional environments.
Throughout the event there were musical performances and dance performances which reflected the multi-cultural environment of Satakunta. at the end of the fair it was announced that it will be held in Huittinen next year.
Text: Mona Elo, Researcher, Logistics and Maritime Technology
Article picture (Mona Elo): In the picture is left to right is Henna Tapiovaara the International Relations Secretary and Arachchige Kadawatha Trainee in the international office.
SAMKissa yrittäjyyden perusteita opetetaan opintojaksolla nimeltään ”Minä Oy – Toiminnallisen yrittäjyyden periaatteet”. En käy tässä opintojakson sisältöä sen enempää läpi, poimin vain sieltä keskeisimmän. Käyttämämme toiminnallisen yrittäjyyden malli (engl. Effectual Entrepreneurship) käsittää viisi kohtaa, jotka tutkimuksen mukaan olivat menestyneillä yrittäjillä olleet keskeisiä menestyksen kannalta. Ensimmäinen näistä on Pyy pivossa (engl. Bird in a hand), jossa ideana on pohtia: kuka olen, mitä osaan ja kenet tunnen. Jos käynnistäisin liiketoiminnan, niin mitä näistä aineksista saisi aikaiseksi? Tämä mielessä siirrytään muutoksen teemaan.
Muuttuvassa ajassa korostuu – erityisesti muutoksesta johtuen – itsensä johtamisen kyvykkyys. Meille kaikille on yhä tärkeämpää tuntea itsensä, jotta itsensä johtamista pystyisi mielekkäästi toteuttamaan. Tästä syystä koen joka päivä ajankohtaisiksi kaksi ensimmäistä SAMKissa kehittämääni opintojaksoa ”Ajattelu ja itsetuntemus” sekä ”Mindfulness työelämässä”. Sama muutos ajaa meitä hankkimaan yhä lisää osaamista ja taitoja sekä kasvattamaan henkilökohtaisia verkostojamme – tiimityö ja osaamisten yhdistäminen tuo voimaa. Voisi jopa sanoa, että muuttuva aika ajaa meitä muuttumaan yhä kyvykkäämmiksi myös Pyy pivossa -periaatteen mukaisesti yrittäjyyden näkökulmasta. Tekoäly on yksi keskeisistä muutoksen ajureista.
Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.
Meitä patistellaan kovasti ottamaan tekoäly osaksi uutta osaamispohjaamme. Vielä hetki sitten aivan perusosaamista oli osata Microsoft Officen työkalut, ja nyt pitäisi ottaa myös tekoäly mukaan tehostamaan tekemistä. Minäkin innostuin tekoälystä, erityisesti tietystä osasta sen mahdollisuuksia – nimittäin kuvien tekemisestä. Aloitin kokeilut syksyllä 2023, mistä on aika tarkkaan tasan vuosi tätä tekstiä kirjoittaessa. Tämä vei heti mukanaan ja siitä tuli harrastus. Osallistun päivittäiseen kuvakisaan, joka haastaa luovuuteni toteuttaa päivittäinen kilpailun teema omalla tavallani. Osallistujia on päivittäin noin 4000–6000 henkeä. Voitinpa jopa yhden kerran päivän kisan. Parhaaseen viiteen prosenttiin olen päässyt myös usein (mistä palkinnoksi saa 20 crediittiä kuvien tekemiseen) – onnistumiset ruokkivat innostumista.
Siirrettäviä taitoja, eli osaamiset kytkeytyvät toisiinsa
Olen aina pitänyt graafisuudesta ja visuaalisuudesta, mutta en ole itse kyvykäs tuottamaan mielessäni kuvia, kuten ”oikeat taiteilijat” tekevät. Keskustelua käydään ja tullaan varmasti käymään pitkään, että onko tekoälyllä tehdyt kuvat taidetta – siihen minulla ei ole mielenkiintoa ottaa kantaa. Kuitenkin vein tämän harrastukseni seuraavalle tasolle, kun keksin, että voisinhan tehdä tekoälyllä tekemistäni kuvista ”oikeita” kuvia – siis kynällä ja pensselillä. Edellinen opettelemani taito oli mekaanisten kellojen purkaminen ja kokoaminen, mikä on silmä/käsi -koordinaatiota ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Nyt pääsen hyödyntämään näitä ns. siirrettäviä taitoja uudessa taideharrastuksessani. Vaikea sanoa, että paljonko näistä uusista osaamisista on missään käytännön tekemisessä tai työssäni hyötyä, mutta mieltä ne ravitsevat työn tasapainona ja ovat sitä kautta minulle merkityksellisiä myös yksilönä.
Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.
Uusi opintojakso on jo työn alla
Tästä harrastuksesta poikii myös uutta opetusta. Olen nyt aloittanut tekemään vapaavalintaista opintojaksoa, jolla jaan tietoa ja kokemuspohjaista osaamistani otsikolla ”Kuvien tekeminen tekoälyllä”. Opintojakson laajuus opintopisteinä selviää, kun koko kokonaisuus on tehtynä, mutta tästä näyttää tulevan melko laaja paketti. Koska opetan myös ajattelua, niin siitä tulee oma osionsa tälle opintojaksolle – minkälaisista ajatusmalleista olen kokenut olevan hyötyä kuvia tehtäessä.
Mukavaa alkavaa syksyä toivottaen kannustan kaikkia hankkimaan uusia taitoja – ovat ne sitten tekoälyyn tai mihin vain muuhun mielenkiintoosi liittyviä. Voit yllättyä, miten uudet taidot voivat johtaa johonkin toiseen – oman kokemukseni mukaan monet taidot kytkeytyvät toisiinsa.
Teksti ja kuvat: Erityisasiantuntija Marko Mikkola, Yrittäjän tutkinto-ohjelma
Artikkelikuva: Mieluisinta puuhaa on ollut isojen hiilikynäteosten tekeminen. Eurokankaasta löytyi palalaatikosta sopiva pala pellavakangasta, johon tein akryylimaaleilla Louis Armstrongin kuvan – seuraavaksi pitää varmaan opetella kehysten tekemistä.
Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Belgia, Alankomaat ja Ranska ovat velvollisia noudattamaan uusia EU-direktiivejä ja -määräyksiä. Yksi tällainen asetus, jonka kaikkien jäsenvaltioiden on toimeenpantava, on ”European Maritime Single Window environment (EMSWe)”. Asetus on suunniteltu helpottamaan alusten hallinnollisia prosesseja niiden saapuessa satamaan, ollessa satamassa ja lähtiessä satamasta.
Olen Morgan Michaux, 27-vuotias belgialainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija ja suoritan kaksoistutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Osana koulutusohjelmaa suoritin harjoitteluopintojakson SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoittelussa keskityin tutkimaan ”European Maritime Single Window environment”-asetuksen toteuttamista Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.
”European Maritime Single Window environment” (EMSWe) on kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittava asetus. Syy siihen, miksi valitsin kohteeksi nämä kolme maata, on se, että olen Belgian kansalainen ja osaan ranskaa, englantia ja hollantia. Kielitaitoni vuoksi pystyin saamaan tietoa erityisesti näistä maista.
Harjoittelussani tehtäväni oli hankkia ja analysoida EMSWe:n täytäntöönpanoon liittyviä dokumentteja ja tietoa kolmesta edeltä mainitusta maasta. Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toteutettava uusi asetus, mutta jokainen maa voi valita, miten asetuksen tavoite saavutetaan, eikä toteutus etene samalla nopeudella eri maissa.
Mikä on EMSWe?
European Maritime Single Window Environment (EMSWe) on EU:n asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen meriliikenteen ilmoitusjärjestelmä, jossa kaikki jäsenvaltiot jakavat tietoja satamiinsa saapuvista ja sieltä lähtevistä aluksista.
Uusi asetus korvaa vuonna 2010 annetun ilmoitusdirektiivin (RFD). Samoin kuin edeltäjänsä, European Maritime Single Window (EMSWe) pyrkii virtaviivaistamaan hallintoprosesseja. Yhdenmukaistamalla vaaditut asiakirjat varustamoiden, liikenteenharjoittajien ja agenttien välillä, ilmoitus tarvitsee toimittaa vain kerran. EMSWe ja kansalliset ilmoitusjärjestelmät jakavat nämä ilmoitustiedot asianomaisten viranomaisten kanssa.
Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)
EMSWe:n toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Satamaan saapuessaan tai satamaan lähtiessään on alusten toimitettava ilmoitustiedot satamayhteisöjärjestelmään (Port Community System, PCS). PCS jakaa tiedot sitten National Single Window (NSW) – järjestelmän kanssa, joka lähettää tiedot edelleen asianomaisille viranomaisille. NSW kommunikoi myös SafeSeaNetin (SSN) kanssa, joka on kaikille EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu yksittäinen Single Window. Esimerkiksi Belgian satamaan saapuva alus ilmoittaa Belgian PCS:lle, joka välittää tiedot Belgian NSW:lle ja lopulta SSN:lle. Jos sama alus lähtee hollantilaiseen satamaan, SSN siirtää tiedot Alankomaiden viranomaisille varmistaen, että aluksesta on tarvittavat tiedot saatavilla ennen sen saapumista satamaan.
EMSWe:n käyttöönotto Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa
Harjoitteluni tehtävä vaikutti yksinkertaiselta, mutta osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vaikeus johtui tiedon puutteesta ja saatavuudesta. Joskus tietoa oli helppo löytää, mutta usein tietoa sai koottua vain yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa. Joskus tuurilla oli osansa tarvitsemani tiedon löytämisessä. Esimerkiksi Belgiaa tutkiessani en löytänyt tietoa Belgian kansallisen ilmoitusjärjestelmän toteuttamisesta. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin, kun tutkin Alankomaita, onnistuin löytämään samalla tietoa Belgian NSW:stä nimeltä SafeSeaBEL, joka nimenä viittasi SafeSeaNetiin.
Belgia osoittautui haastavimmaksi maaksi tiedonhankinnan kannalta. Joitakin olennaisia tietoja puuttuu edelleen, mikä estää minua ymmärtämästä täysin Belgian EMSWe:n täytäntöönpanon edistymistä. Lähetin jopa sähköpostia Belgian viranomaisille, mutta en saanut vastausta. Näin ollen päädyin kahteen mahdolliseen johtopäätökseen: joko Belgia ei ole vielä aloittanut EMSWe:n täytäntöönpanoa tai he ovat jo saattaneet sen loppuun. Olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen, sillä vaikka virallista verkkosivustoa ei ole päivitetty uuden EU-direktiivin mukaisesti, näyttää siltä, että heillä on toimiva raportointijärjestelmä, joka on integroitu SafeSeaNetiin.
Alankomaat oli tiedonhankinnan kannalta helpoin maa. Hankkimani tiedon perusteella he ovat valmiita aloittamaan EMSWe:n toteuttamisen. Hollantilaiset ovat kehittäneet satamayhteisöjärjestelmän, joka kattaa kaikki maan satamat, toisin kuin Belgiassa, missä jokaisella satamalla on oma PCS. Lisäksi Alankomailla on kansallinen yhden ikkunan järjestelmä (NSW), joka kattaa myös lentorahdin ja raportoi suoraan SafeSeaNetille (SSN).
Ranska sijoittui tiedonhankinnan osalta Belgian ja Alankomaiden väliin. Päätelmäni Ranskasta on, että heidän pitäisi olla valmiita aloittamaan EMSWe:n täytäntöönpano ajoissa. Viimeisimmät löytämäni tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin Ranska oli vakuuttunut siitä, että he saavuttavat asetetut tavoitteet ajallaan. Lisäksi he käyttivät aiemmin jonkinlaista National Single Window -järjestelmää, jonka he korvaavat EU-direktiivin mukaisella uudemmalla järjestelmällä. Ranskan järjestelmä on Belgian ja Hollannin järjestelmien yhdistelmä. Ranskalla on yhteensä seitsemän PCS:tä yli viidessäkymmenessä satamassa, ja ne kaikki raportoivat Ranskan kansalliselle Single Windowille, joka siirtää tiedot eurooppalaiseen SSN:ään.
Tekemäni harjoittelun tuloksia hyödynnetään NEMO CEF -projektissa, jossa ne auttavat peilaamaan Suomen käyttöottoprosesseja Euroopan EMSWe-prosesseihin. Harjoitteluni toteutus oli kesällä 2024, ja siihen sisältyi itsenäistä työskentelyä, sähköpostiviestintää sekä useita verkko-ohjaustapaamisia. Harjoittelu sujui hyvin sekä omasta että harjoittelun ohjaajieni mielestä SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.
Teksti: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola
Kuva: Michaux Morgan
Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.
As members of the European Union, countries like Belgium, the Netherlands, and France must comply with new directives and regulations imposed by the EU. One such regulation revolving around the maritime sphere called the “European Maritime Single Window environment (EMSWe)” must be implemented by all member states to ease administrative processes for vessels while entering, staying at, and leaving a port.
My name is Morgan Michaux, a 27-year-old Belgian International Business student pursuing a double degree at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). To fulfil the requirements of this program, I completed an internship at SAMK, Maritime Logistics Research Center. My internship focused on researching the implementation of the European Maritime Single Window in Belgium, the Netherlands, and France.
The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is a regulation imposed on all EU members. The reason why only these three countries were selected is that I am a Belgian citizen and proficient in French, English, and Dutch. This allows me to access information more easily than those fluent only in English.
My task consisted of analysing every document and piece of information I could find concerning the implementation of the EMSWe in the three aforementioned countries. All member states must implement the new regulation, but each country can choose how to achieve this objective, and they do not all proceed at the same speed.
What is the EMSWe?
The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is an EU initiative aimed at creating a unified platform where all member states share data on vessels entering and leaving their ports.
The new regulation replaces the outdated Reporting Formalities Directive (RFD) of 2010. Like its predecessor, the European Maritime Single Window (EMSWe) aims to streamline administrative processes. By harmonizing required documentation, ship owners, operators, or agents need only submit reports once. The EMSWe and National Single Windows then share this information with relevant authorities.
System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)
The functioning of the EMSWe is illustrated in Figure 1. Upon arriving or departing a port, ships must submit information to the Port Community System (PCS). The PCS then shares this data with the National Single Window (NSW), which subsequently transmits the data to relevant authorities. The NSW also communicates with SafeSeaNet (SSN), the single window mandated for all EU member states. For instance, a vessel entering into a Belgian port reports to the Belgian PCS, which forwards data to the Belgian NSW and ultimately to SSN. If the same vessel departs for a Dutch port, SSN transfer the data to the relevant Dutch authorities, ensuring a pre-arrival knowledge of the vessel.
Implementation of the EMSWe in Belgium, The Netherland and France
The task assigned to me seemed simple, but turned out to be more difficult than expected. This difficulty was due to a lack of information. Sometimes, information was easy to find, but often, one piece of information could only be found or understood correctly by combining multiple sources. Sometimes, even luck played a role in finding the information I needed. For example, while researching Belgium, I could not find information on the Belgian National Single Window. It was two weeks later, while researching the Netherlands, that I managed to find information on the Belgian NSW called SafeSeaBEL, referencing SafeSeaNet.
Belgium was the most challenging country in terms of finding information. In fact, there is still some missing information preventing me from fully understanding the progress of Belgium’s implementation of the EMSWe. I even sent an email to the Belgian authorities, but I never received a response. I conclude that there are two possible outcomes: either Belgium has not yet started implementing the EMSWe, or Belgium has already completed its implementation. I arrived at the second conclusion because, despite an official website that has not been updated since before the new European directive, it seems that they already have a functioning reporting system connected to SafeSeaNet.
The Netherlands, on the other hand, was the easiest country in terms of finding information. My conclusion concerning this country is that they are ready to implement the EMSWe. The Dutch have created a Port Community System applicable to all ports in the country, while in Belgium, each port has its own PCS. The Dutch also have a National Single Window that applies to air freight as well. This NSW reports to SSN.
France, in terms of research, was positioned between Belgium and the Netherlands. My conclusion regarding France is that they should be ready to implement the EMSWe on time. The latest information I found dates from 2022, but at that time, they seemed confident in achieving their goal on time. Moreover, they already used some sort of National Single Window in the past, which they will replace with a more recent one that complies with the European directive. France’s system is a combination of the Belgian and Dutch systems. France has a total of seven PCS for over fifty ports, and all of them will report to the French National Single Window, which will transfer data to the European SSN.
The training results will be used in NEMO CEF project to mirror processes of the European Maritime Single Window Environment in Finland. The training was completed during summertime 2024. It consisted of individual work, e-mails, and several online meetings. The training process was smooth for me, Morgan as a student and to supervisors at Maritime Logistics Research Center at SAMK.
Text: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola
