Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Fysioterapia - Physiotherapy, Opiskelijat - Students

Eeny, meeny, miny, moe – catch a physio by their toe!

Greetings from a 2nd year physiotherapy student. I am Rugilė Baltrūnaitė and I am studying in the international degree for physiotherapy in SAMK‘s Pori Campus.

Physiotherapy students in the wild

If you are ever walking through SAMK and see a group of students dressed as elderly patients, with medicine balls to simulate pregnant bellies, and rolling around in wheelchairs, you can safely assume they study physiotherapy.

As students, we tend to take advantage of the opportunities that our institution has to offer, so we often experiment with optimal assistive aids, different exercise equipment, and other strange looking devices. This is why when you encounter us “in the wild”, you can quite easily recognize our class.

Physio life with a part-time job

Balancing student life with a part-time job can be exhausting, especially when all you can think about is human anatomy and how good your current recovery is. Between all the extensor pollicis longus and tibialis anterior, your mind rarely has a break or an opportunity to relax. Lately, my tactic has been to keep my studies, my job, and my hobies separate. This allows me to relax from the mental load of studying healthcare. However, whenever I participate in any of my active hobies (the gym, swimming, dancing, rock-climbing), I find myself coming back to the knowledge I have acquired during my studies. Does my pelvis tilt? Am I keeping my core engaged? Are my joints properly aligned for this exercise? – these and many more questions start racing through my head when I move.

Interestingly enough, I am starting to think that I should embrace all of these thoughts. They do not only keep me safe while exercising, but they also support my learning journey and jog my professional memory. So then comes a new problem – when do I let my brain rest?

Physiotherapy students photographed at Meri-Porin Yhtenäiskoulu.
Physiotherapy students photographed at Meri-Porin Yhtenäiskoulu.

Rest and digest

Physiotherapy studies have become an ominpresent part of my life, but sometimes I wish I could rest from all of the theory in my mind. Obviously, I can utilize the calm, sound-proof booths at SAMK, read something relaxing on the hammocks in the downstairs library, but the best option I have started utilizing is environmental change. Us students spend so much time indoors, so why not implement something outside? Taking a walk when you are overstimulated, studying or chatting to friends in cafes, even reading a book sometimes in bed and other times at your kitchen table. Break away from the constant academic mindset and put yourself in a position or place that will aid relaxation. Join a student event while you are at it!

Life beyond the ruckus

Student life at SAMK can be full of surprises, especially when us physiotherapy students lead active breaks, run around in Agora, or organize fundraising events. Among all of this academic chaos, it is nice to remember how all of these tasks improve our own professional abilities. But it is also important to have time for yourself, to find the balance between your student identity and who you are outside of SAMK. While I am still on my own journey to balance these scales, I am excited for what‘s to come!

Text: Rugilė Baltrūnaitė, physiotherapy student

Photos: physiotherapy students

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Matkailu - Tourism, Matkakertomukset - Travel stories

Opintomatka Baltiaan: innovaatioita ja kestävää matkailua

SAMKin hallinnoima ÄLYÄ matkassa -hanke järjesti keväällä satakuntalaisille matkailuyrityksille nelipäiväisen opintomatkan Viroon ja Latviaan. Matkan tarkoituksena oli edistää matkailuyritysten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vahvistaa kestävyyteen, vastuullisuuteen ja digitalisaatioon liittyvää oppimista, jota he voivat hyödyntää liiketoimintansa kehittämisessä.

Tulevaisuuden vihreä kaupunki kaupungin sisällä

Ensimmäisenä matkapäivänä, tiistaina, Tallinnaan saavuttuamme suuntasimme Ülemiste Cityyn, joka on Viron innovatiivinen, älykäs ja vihreä kompleksi ja yhteisö Tallinnassa. Ülemiste Cityn yhtenä tavoitteena on muodostaa älyllisesti stimuloiva ympäristö nuorille kyvyille, jotta näiden ei tarvitse lähteä maailmalle kasvaakseen ammatillisesti ja kehittyäkseen urallaan. Sen sijaan he voivat tehdä niin virolaisesta älykkäästä yhteisöstä käsin, jonka visiona on toimia maan taloudellisena moottorina ja tulevaisuuden kaupunkina. Yritysten, tapahtumien ja erilaisten palveluiden ja aktiviteettien lisäksi Ülemiste Cityn alueella toimii julkisen sektorin organisaatioita, joista yksi on Visit Estonia, ensimmäinen vierailukohteemme.

Organisatorisesti Visit Estonia on osa Viron Yritys- ja Innovaatiovirastoa (Estonian Business and Innovation Agency) ja se toimii Viron virallisena matkailuviranomaisena tavoitteenaan tehdä Viroa tunnetuksi houkuttelevana kohteena sekä vapaa-ajan että yritysmatkailijoille. Julkisen matkailumarkkinoinnin lisäksi he tarjoavat moninaisia palveluja virolaisille matkailualan yrityksille, joita meille vierailumme aikana esiteltiin.

Kestävyyttä ja digitalisaatiota virolaisiin matkailuyrityksiin

Digitalisaatiosta vastaava projektipäällikkö Ave Pilli esitteli meille Visit Estonian matkailuyritysten digitalisaatiota ja liiketoimintaa edistäviä ohjelmia ja rahallisia tukia. Näitä ovat ohjelmistojen käyttöä ja integraatiota ohjaavat työpajat ja rahalliset tuet, henkilökohtainen ja räätälöity digitalisaation mentorointiohjelma, ohjelmistojen käyttöönoton ja integraation tuki sekä uusien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettu palvelumuotoilukoulutus. Visit Estonialla on käytössään nk. nelivaiheisen digitalisaation malli, jonka pohjalta ohjelmat ja tuet on systemaattisesti suunniteltu. Mallin osa-alueet ovat

  1. yritysprosessit ja -resurssit (esim. master data)
  2. matkailijan digitaaliset polut (esim. verkkovarausjärjestelmät)
  3. matkailijan digitaaliset elämykset (esim. virtuaalitodellisuus) ja
  4. digitaalimarkkinointi (esim. verkkosivut ja sosiaalinen media).

Sen jälkeen matkailun kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Liis Läte kertoi Visit Estonian vastuullisen matkailun ohjelmista ja tukimuodoista, joita ovat esimerkiksi yrityksen kestävyyden polku ja prosessi sekä siihen liittyvä valmennus, Vihreät matkailukohteet -sertifikaattiohjelma alueorganisaatioille ja Vihreä avain -ympäristömerkki yrityksille sekä niitä tukevat valmennukset, ja henkilökohtainen ja räätälöity kestävän kehityksen mentorointiohjelma.

Visit Estonian eteenpäin suuntautunut, avoin ja yrittäjähenkinen lähestymistapa teki meihin vaikutuksen. Huomiomme kiinnittyi erityisesti siihen, että he pyrkivät parhaansa mukaan ymmärtämään ja huomioimaan yritysten näkökulmaa ja tarpeita. Tämä tuli esiin esimerkiksi mentorointiohjelmissa, joihin sisältyy henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä yrityskohtaisen digitalisaation ja kestävyyden suunnitelman laatiminen ja toteutus. Kestävyyden kohdalla huomionarvoista oli, että Vihreä Avain
-merkin saaneiden yritysten määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana moninkertaistunut 10 yrityksestä (vuonna 2022) 90 yritykseen (keväällä 2025). Tämäkin kertoo siitä, että heidän saamansa ohjaus ja neuvonta on ollut kohderyhmälle oleellista ja tehokasta.

Tästä voidaankin vetää se johtopäätös, että yritysten saamisessa mukaan digitalisaation ja kestävyyden poluille ei ole kysymys niinkään yrityksille yksipuolisesti asetetuista ehdoista ja vaatimuksista, vaan ennen kaikkea rohkaisevasta ”tehdään yhdessä” -ajattelusta yhdistettynä kykyyn puhua heidän kieltään, tunnistaa heidän perspektiivinsä ja tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea.

Myös Satakunnassa tämä ajatus pätee hyvin pitkälti, sillä satakuntalaiset matkailuyritykset ovat suurelta osin joko mikro- tai pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Heillä ei yleensä ole ajallisia ja henkilöresursseja osallistua pitkiin valmennuksiin, pysyä ajan hermolla ajankohtaisista digitaalisista trendeistä ja älykkäistä työkaluista tai perehtyä ympäristö- ja vastuullisuusmerkkien vaatimiin prosesseihin ja kriteereihin omin avuin. Matkailun elinvoiman kannalta onkin erittäin tärkeää, että erilaisten mentorointiohjelmien, valmennusten ja rahallisten tukimuotojen suunnittelu ja toteutus tapahtuu matkailuyrittäjien perspektiivistä, heidän tilanteensa, mahdollisuutensa ja tarpeensa huomioiden.

Samaan aikaan on hyvin toivottavaa, että yritykset itse tekevät oman osuutensa ja ovat avoimia uuden oppimiselle – vaikka se ei ensinäkemältä tuntuisi heille oleelliselta tai tärkeältä. Tässäkin pätee ”what we don’t know what we don’t know” eli “emme tiedä, mitä emme tiedä”. Se viittaa siihen, että olemme usein tiedostamattomia siitä, mitä meille tuntemattomia mahdollisuuksia ja työtä helpottavia työkaluja on olemassa, kunnes annamme jonkun kertoa, opastaa ja ohjeistaa meitä niistä. Tämä edellyttää, että olemme valmiita uhraamaan aikaamme tässä ja nyt oppiaksemme jotakin, minkä ansiosta nyt uhraamamme aika säästyy tulevaisuudessa moninkertaisesta – ja jopa tuo meille yrityskasvua ilman, että työmäärämme oleellisesti lisääntyisi.

Perinteiden ja yhteisön merkitys kestävässä yritystoiminnassa

Ensimmäisen yömme vietimme kauniissa ja historiallisessa Tartossa ja keskiviikkona jatkoimme matkaa kohti Latviaa. Latvian puolella ensimmäinen vierailukohteemme oli Valmiermuizan panimo, jossa meitä odotti mielenkiintoinen yritysesittely ja opastettu panimokierros. Isäntänämme toimiva panimon edustaja valotti monipuolisesti panimon historiaa, kertoi yrityskulttuurista ja kantavista arvoista sekä esitteli meille käsityöläisoluen valmistusprosessia. Hän kertoi yrityksen satsaavan erityisesti korkeaan laatuun ja latvialaisen olutperinteen vaalimiseen sekä osallistuvan aktiivisesti yhteisön toimintaan ja yritysyhteistyöhön.

Valmiermuizan kaupunki oli valikoitunut panimon sijainniksi, koska omistajan perheellä on alueella useamman sukupolven mittaiset juuret ja he halusivat osoittaa kiitollisuuttaan ja antaa takaisin paikallisyhteisölle. Panimon pääasialliseksi tuotteeksi oli puolestaan valikoitunut olut, koska oluen todettiin olevan kiinteästi sidoksissa latvialaiseen juomakulttuuriin ja -historiaan. Olut mainitaankin jopa 1044 latvialaisessa kansanlaulussa, kun taas muita juomia ei mainita kertaakaan.

Panimon alkuvaiheissa latvialaisen olutmaun kehittämiselle otettiin aikaa ja asiaa tutkittiin perusteellisesti. Yrityksen johto oli tietoinen siitä, että eri maiden oluilla on oma tyypillinen makunsa ja heille oli tärkeää löytää juuri se latvialainen maku. Tässäkin yhteydessä etsittiin tietoa latvialaisista olutperinteistä ja -historiasta, mikä ei ollut helppoa ja nopeaa, sillä tietoa ei ollut kootusti helposti saatavilla. Lopulta latvialainen olutmaku löytyi, ja se on täyteläinen ja makeahko.

Myös ympäristövastuullisuus, resurssiviisaus ja kiertotalous ovat keskeisiä Valmiermuizan panimon toiminnassa. Hävikki- ja ylijäämäolutta ei heitetä hukkaan, vaan se tislataan. Oluessa käytettävien jyvien jauhamisesta syntyvät kuoretkaan eivät päädy roska-astiaan, vaan ne joko toimitetaan paikallisille maatiloille eläinten rehuksi (ja näiden lehmien maidosta valmistetaan paikallista jäätelöä) tai niistä valmistetaan keksejä, joita mekin saimme lounaamme yhteydessä maistella. Panimon yhteydessä toimiva ravintola pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon lähiruokaa ja tekee siten kiinteää yhteistyötä paikallisten maatilojen ja muiden yritysten kanssa.

Joitakin tilastoja mainitakseni: Tällä hetkellä Valmiermuizan panimolla on kahden prosentin osuus Latvian olutmarkkinoista ja heidän asiakaskunnassaan on monia hyvätasoisia ravintoloita, joiden asiakkaat ovat tykästyneet heidän oluihinsa. Vierailuhetkellämme panimo tuotti kolmisen miljoonaa litraa alkoholillisia ja alkoholittomia juomia vuodessa.

Oli rohkaisevaa huomata, että myös pienessä kaupungissa sijaitseva pieni olutpanimo voi menestyä, kun sillä on vahvat yhteydet juuriinsa ja paikallisyhteisöön, selkeä ja ainutlaatuinen brändi, selkeät arvot ja erikoistuminen tiettyyn markkinasegmenttiin. Lisäksi vastuullisuutta ja kiertotaloutta vahvistavat innovaatiot ja yhteistyömuodot vaikuttavat esimerkillisiltä edistäen myös alueen taloutta ja elinvoimaa. Yhteiskuntavastuu ja näyttäytyykin panimon filosofiassa ja toiminnassa monin eri tavoin: historiallisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.

Suunnittelun ja koordinaation merkitys matkailussa

Torstaina heräsimme kauniiseen aurinkoiseen aamuun latvialaisessa Cēsisin kaupungissa. Cēsis on yksi Latvian kauneimpia ja vanhimpia kaupunkeja, jonka symbolina toimivat keskiaikaiset Cēsisin linnan rauniot puistoineen. Yhdessä ne luovat kaupunkiin romanttista historiallista tunnelmaa.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme Visit Cēsisin toimistolle, jossa tapasimme matkailun suunnittelusta ja kehityksestä vastaavan Maiga Jirgenan ja matkailuinfon asiakaspalvelussa työskentelevän Ieva Liepan. He kertoivat meille Cēsisin kaupungin ja sitä ympäröivän alueen nähtävyyksistä, aktiviteeteista ja matkailukohteista sekä matkailun kehittämisestä. Cēsisin kaupunkia ympäröivät monet luontoalueet, jotka vetävät puoleensa perheitä, luontoretkeilijöitä ja aktiivimatkailijoita. Joet kutsuvat vesiaktiviteetteihin, metsät vaelluksiin, kävelyihin ja villieläinten seuraamiseen, eläinpuistot ovat lapsiperheille kiintoisa kohde, ja laskettelu- ja hiihtoalueet ovat suosittuja talvimatkailukohteita. Lisäksi historia ja kulttuuri ovat alueen tärkeitä vetonauloja. Vuonna 2025 Cēsisin toimiessa Latvian kulttuurikaupunkina kaupungissa on erityisen laaja kulttuuritarjonta, joka vetää puoleensa vierailijoita myös hiljaisempina aikoina.

Cēsisissä on aloitettu matkailun kehitykseen sekä matkailun kestävyyteen ja digitalisaatioon tähtäävä kehitys- ja suunnittelutyö. Hyvien käytäntöjen oppiminen muista maista ja heidän alueeseensa verrattavilta alueilta olikin siksi erityisen kiintoisa teema emännillemme. Meille syntyikin mielenkiintoisia keskusteluita kansallisten Visit-toimijoiden roolista alueellisen ja paikallisen matkailun edistämisessä, minkä lisäksi alueiden ja kohteiden imagoon, brändäykseen ja markkinointiin liittyvät asiat olivat keskusteluissamme esillä.

Keskustelussamme korostimmekin kansallisen strategian, brändäyksen ja markkinoinnin merkitystä, johon eri alueet ja kaupungit voivat liittyä tuoden esiin omia ainutlaatuisia ominaisuuksiaan. Myös koordinoidut yrityspalvelut paikallisella ja alueellisella tasolla ovat avainasemassa alueen elinvoiman ja matkailun edistämisessä. Alueella on paljon potentiaalia ja sen hyödyntäminen edellyttää yhteistä strategiaa, koordinointia, brändäystä ja niitä tukevia digitaalisia työkaluja kansalliselta paikalliselle tasolle.

Vastakohdat rinnakkain: Avaruuskoulutusta historiallisessa kaupungissa

Torstaina aamupäivästä siirryimme Cēsisin avaruuskeskukseen, jossa meitä odotti avaruustutkimusta ja -koulutusta esittelevä opastettu kierros.  

Cēsisin avaruuskeskus on yksi Latvian neljästä avaruuskeskuksesta, joista jokaisella on oma painoalueensa. Cēsisin kohdalla se on lasten ja nuorten koulutus tieteen, teknologian ja matematiikan alueilla (STEM = Science, Technology, Engineering, Mathematics). Avaruusteema toimii kärkenä ja houkuttimena herättää lasten ja nuorten kiinnostus STEM-aloja kohtaan, sillä nämä suhtautuvat avaruusteemaan pääasiallisesti myönteisesti tai neutraalisti, harvemmin kielteisesti tai ennakkoluuloisesti.

Lapsille räätälöidyt ohjelmat on suunniteltu käytännönläheisesti ja niissä välitetään vain tietoja, joita he käytännön elämässä tulevat tarvitsemaan. Oppimista tehostetaan leikin keinoin ja kaikki tämä auttaa herättämään heidän kiinnostuksensa STEM-aloihin. Keskuksen tarjonta on suunnattu sekä lapsille ja nuorille että opettajille ja kattaa työpajoja, näyttelyitä, retkiä ja koulutusohjelmia.

Tiedolla johtaminen on olennainen osa keskuksen päivittäistä toimintaa. Jokainen kävijä saa keskuksessa vieraillessaan vierailijakortin, jota ne käyttävät rekisteröityäkseen eri pisteisiin ja aktiviteetteihin. Näin kerätyn datan pohjalta saadaan tietoa vierailijoiden käyttäytymisestä – esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä he vierailevat eri pisteillä, mihin näyttelyihin/aktiviteetteihin he osallistuvat ja mihin eivät, ja kuinka kauan he yhteensä viettävät keskuksessa aikaa. Tätä tietoa hyödynnetään markkinoinnissa ja uusien ohjelmien kehittämisessä.

Projektin rahoittajan kansainvälisten vierailijoiden määrille asettamien rajoitusten vuoksi keskuksen tarjontaa ei tällä hetkellä markkinoida kansainväliselle yleisölle. Oppaamme toivoi kansainvälisten yhteyksien ja yhteistyön olevan tulevaisuudessa mahdollista, sillä että STEM-aloille pyrkiviltä edellytetään monikulttuurisia taitoja ja kansainvälisiä yhteistyökykyjä.

Vierailuun liittyviä pohdintoja: Avaruusteeman käyttäminen houkuttimena saada lapset ja nuoret kiinnostumaan STEM-aloista on viisasta, koska STEM-aloille tarvitaan kykyjä ja tekijöitä. Itse avaruuskeskeinen tai astronautin ammattiin tähtäävä koulutus on kuitenkin oleellista vain hyvin rajatulle kohderyhmälle. Siksi herääkin kysymys, että kuinka laajaa yleisöä keskuksen opetukset todellisuudessa hyödyttävät. Jos siellä välitetyt käytännönläheiset tiedot ja taidot ovat sovellettavissa monilla eri STEM-aloilla, niin sinä tapauksessa ajallinen ja rahallinen sijoitus on ollut kannattavaa. Olisikin mielenkiintoista lisätä keskuksen tiedolla johtamisen ponnisteluihin seuranta siitä, että mihin keskuksessa koulutusohjelmia suorittaneet lapset ja nuoret koulutuksellisesti ja ammatillisesti päätyvät. Tämä tietysti edellyttää pitkän aikavälin seurantaa, varsinkin alakouluikäisten lasten kohdalla. Ryhmässämme vierailun jälkeen syntyi keskustelua myös siitä, miten avaruuskeskuksen toiminta on integroitunut ympäröivään yhteiskuntaan, miten se sijoittuu alueen elinvoimaa ja matkailua edistäviin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin, ja miten siihen sijoitetut merkittävät investoinnit ovat suhteessa paikalliseen silminnähden huonokuntoiseen infrastruktuuriin.

Digitaaliset ratkaisut modernin ekoasumisen apuna

Avaruuskeskuksen jälkeen meillä oli opastettu kierros 50 kilometrin päässä Cēsisin kaupungista sijaitsevassa Amatciemsin ekokylässä. Amatciems on 300 hehtaarin suuruinen metsien ja puistojen ympäröimä alue, jolla sijaitsee 300 rakennusvalmista tonttia ja yli 70 tekojärveä – jokaiselta tontilta on näkymä ja yksityinen pääsy veteen. Kylän on suunniteltu ja rakennettu henkilöille, jotka ovat taloudellisesti aktiivisia mutta haluavat asua luonnon rauhassa modernin kaupunkiasumisen mukavuuksista tinkimättä.  

Kylän perustaja Aivars Zvirbulis sai 2000-luvun alussa idean perustaa ekokylä luonnon rauhaan ja kauneuteen kaikkine mukavuuksineen, kuitenkin lähelle kaupunkeja ja työmahdollisuuksia. Hänellä ja hänen perheellään oli omakohtainen toive asua sellaisessa ympäristössä ja hän tiesi, että monilla muilla ihmisillä oli samankaltaisia unelmia. Pienestä ideasta kasvoi suuri projekti, ja metsäalueeseen raivattiin tontteja, rakennettiin teitä, luotiin tekojärviä sekä rakennettiin vesi-, sähkö-, viemäri- ja muut verkostot. Tuloksena oli 250 tonttia käsittävä alue, jolle vierailuhetkeemme mennessä oli rakennettu 100 taloa. Suurin osa niistä on omistusasuntoja, vaikka joukkoon mahtuu myös muutama vuokra-asunto. Lisäksi kylän keskiosassa toimii kaunis Spa-hotelli. Muuten kylässä ei ole palveluita kuten kauppoja tai lääkäreitä, vaan nämä ovat saatavilla läheisistä kaupungeista.

Kylän asukkaat ovat järjestäneet työskentelynsä niin, että he työskentelevät etänä kotoa käsin, matkustavat lähikaupunkeihin ja/tai jaksottavat työskentelynsä niin, että he voivat pitää pidempiä vapaajaksoja, jotka he viettävät kylässä. Tontin ostaneiden uusien asukkaiden on talojaan suunnitellessaan ja rakentaessaan noudatettava tiettyjä, muita asukkaita sekä luontoa kunnioittavia sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi muiden tonttien ja talojen asukkaiden yksityisyyttä on kunnioitettava jättämällä riittävästi tilaa ja näkösuojaa talojen välille, ja kaikenlaisten aitojen rakentaminen on kielletty, koska ne estävät villieläinten vapaan liikkumisen alueella.

Koko alue on koordinoidusti kytketty Cēsisin sähkö-, vesi- ja jätevesiverkostoon. Kylässä on käytössä älykkään asumisen (smart living) laitteet ja palvelut, joita voidaan hallita älylaitteestä käsin, esimerkiksi kiinteistönhallinta ja turvallisuus, palveluiden tilaus- ja viestintäjärjestelmät, kylän rajojen ja porttien hallinta sekä veden, sähkön ja muiden resurssien kulutuksen seuranta. Asukkaiden ei myöskään tarvitse itse hoitaa kaikkia kotitalous- ja puutarhatöitä, vaan ne voivat halutessaan tilata erilaisia maksullisia palveluita kuten kodin siivousta, pihan ja puutarhan hoitoa, ruohonleikkuuta ja muita palveluita. Näitäkin he voivat tilata älylaitteiden avulla.

Myös sähkön suhteen pyritään resurssitehokkuuteen, ja käyttämätön sähkö varastoidaan akkujärjestelmään, jota laajennetaan ja kehitetään edelleen tarpeen mukaan. Alueelle on asennettu myös aurinkopaneeleita aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Oivallus: Etätyömahdollisuus ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat luonnonläheisen elämäntavan, tosin kauppojen, palveluiden ja työpaikkojen puute aiheuttaa riippuvuutta autosta ja matkustamisesta. Alueelle muuttaminen vaatii myös tiettyä varakkuutta, sillä talon lähtöhinta tontteineen on n. 280 000 euroa (tämän hinta pätee aivan pienelle talolle).

Yhteisöllisyys ja strateginen ajattelu maaseutukylän elinvoiman moottorina

Matkamme viimeisenä päivänä perjantaina matkamme suuntautui Latviasta takaisin kohti Viroa. Runsaan parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Metsanurmen kyläkeskukseen, jossa meidät vastaanotti kyläkeskusta pyörittävä maatilamatkailuyrittäjä Anneli Kana. Hänen toiminnassaan yhdistyvät kylätalo- ja kyläyhdistystoiminta ja yrittäjyys mielenkiintoisella ja varsin ainutlaatuisella tavalla, joista hän kertoi meille valmistamansa lounaan äärellä.

  • Kylätalo ja kyläyhdistys: Kylätalo sijaitsee Riihimetsän tilalla, joka täyttää 100 vuotta vuonna 2027. Samana vuonna kyläyhdistys täyttää 30 vuotta. Kylätalon rakennus koostuu kylätalosta, museona toimivasta riihestä sekä muutama vuosi sitten avatusta kahvilasta. Tontin tapahtumatilat ja -alueet ovat ahkerassa käytössä eri vuodenaikoina. Kylän asukkaiden määrä on noussut 86:sta (vuonna 1997) yli tuhanteen (vuonna 2025). Siihen on vaikuttanut: 1) Viron hallituksen kaupungista maalle muuton edistystoimenpiteet, 2) uusien rakennusten rakentaminen neuvostohallinnon takavarikoimille tonteille, 3) täysin uusien asutusalueiden perustaminen.
  • Yritys: Jossakin vaiheessa kysyntä kyläyhdistyksen tarjoamien luontoreittien, rakennusten/tilojen ja muun infrastruktuurin ”kylkeen” lisättyihin palveluihin (esimerkiksi opastetut luontoretket ja tapahtumat) alkoi lisääntyä ja Anneli Kana ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2010. Yritys toimii kylätalon tiloissa ja tarjoaa erilaisia palveluita, esim. opintoretkiä ja tapahtumia.
  • Maatilamatkailuyhdistys: Anneli Kana on aktiivinen myös tässä vuonna 2020 perustetussa yhdistyksessä, joka toimii katto-organisaationa maatilamatkailun yrityksille ja pientuottajille. Yhdistys saa tulonsa jäsenmaksuista ja kansainvälisistä projekteista. Projektien teemoina ja tuloksina ovat olleet esim. maatilamatkailun edistäminen matalakaudella ja matkailutoimijoiden laatuohjelman /-kriteerien kehittäminen. Paikallisesti yhdistyksen toiminnan keskiössä ovat olleet myös suurten eurooppalaisten retkipolkujen yhdistäminen Baltian maihin ja niiden yhteydessä maatilamatkailun palveluiden esille tuominen reitillä liikkuville sekä Viron ja Latvian sotahistorian kokoaminen ensimmäisestä maailmansodasta 1990-luvun itsenäistymiseen sisältäen mm. muistomerkkejä, raunioita, tunneleita ja muita kiinnostavia matkailukohteita.
  • Yritysyhteistyö: Maatilamatkailun projektirahoitus mahdollistaa sen, että yritykset saadaan yhteen tiettyjen teemojen ympärille, minkä lisäksi harjoitetaan markkinointia mm. kansainvälisillä matkailumessuilla. Joka syksy tehdään yhteinen opintomatka johonkin maahan, jossa on tuttu virolainen henkilö opastamassa. Nämä matkat ovat hyvin suosittuja, koska niillä yritykset pääsevät verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia, oppimaan heille oleellisia taitoja sekä ylläpitämään yhteisöllisyyttä omalla alueellaan.

Oivalluksena tästä vierailusta oli, että erityisesti maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla matkailuyritysten aktivoiminen sekä infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen vaatii innostunutta tahoa, joka tekee aloitteita, koordinoi ja johtaa ihmisiä ja yrityksiä yhteen samalla, kun ymmärtää heidän tarpeitaan ja kiinnostuksiaan. Myös strateginen ja yhteistyöhön perustuva ajattelu, jossa projekteja toteutetaan paitsi oman, myös muiden alueiden hyväksi, on yksi onnistumisen avain.

Päätelmät ja suositukset

Baltian-opintomatkamme ja siihen liittyvät vierailut, keskustelut ja teemat osoittavat, että kestävä ja vastuullinen matkailu ei kata sisäänsä ainoastaan digitaalisia ja älykkäitä sovelluksia ja laitteita, kestävän kehityksen merkkejä ja sertifikaatteja tai muita moderneja innovaatioita, vaan myös perinteiden ja paikalliskulttuurin tuntemuksen, arvostuksen ja säilyttämisen osana menestyvää matkailualan liike- ja palvelutoimintaa. Jokainen kestävyyden aspekti ei kuitenkaan tule kaikissa tapauksissa esille samalla tavalla ja samassa mittakaavassa, vaan on hyvin tapausriippuvaista, mitkä niistä milloinkin korostuvat, ja miten.

Oli kysymys sitten yksityisistä yrityksistä tai kunnallisista ja alueellisista julkishallinnollisista toimijoista, tärkeää on tunnistaa kunkin kaupungin ja alueen perinteet, ominaispiirteet, mahdollisuudet ja potentiaali sekä käyttää niitä sille alueelle ominaisen kestävän matkailun kehittämisessä. Jos moderneja ja innovatiivisia ratkaisuja kehitetään erillään ainutlaatuisesta paikallisyhteisöstä ja -kulttuurista, päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa yhtä kehitetään toisen kustannuksella. Esimerkkinä tällaisesta kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen puutteesta oli mittavia investointeja vaatinut huippumoderni Cēsisin avaruuskeskus, joka sijaitsi kipeästi kohennusta kaipaavan paikallisinfrastruktuurin, suljettujen hotellien ja historiallisten rakennusten ympäröimänä. Ainutlaatuisessa paikalliskulttuurissa ja niihin liittyvissä tarinoissa piilee kuitenkin valtava potentiaali, jota matkailussa ja menestyvässä liiketoiminnassa voisi käyttää huomattavasti enemmän ja näkyvämmin – moderneja teknologisia ratkaisuja unohtamatta vaan päinvastoin niitä hyödyntäen – kuten Valmiermuizan panimon esimerkki osoittaa.

Opintomatkat ovat tärkeä osa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -hanketta, jota toteutetaan maaliskuusta 2024 kesäkuuhun 2026 EU:n maaseuturahaston (Satakunnan ELY-keskus) osarahoittamana. Tavoitteena on edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa 1) lisäämällä matkailutoimijoiden osaamista uusista teknologisista trendeistä, digitaalisista työkaluista ja tiedolla johtamisesta sekä 2) edistämällä älykkäiden työkalujen integrointia tukemaan vastuullista ja resurssitehokasta matkailua. Tässä artikkelissa käsitellyn Baltian-opintomatka järjestäjänä toimi SAMK/ÄLYÄ matkassa -hanke ja vastuullisena matkailuyrityksenä Matka-Launokorpi.

Kirjallisuutta


Cēsis Old Town. Latvia Travel, 2025. https://www.latvia.travel/en/sight/cesis-old-town, käyty 8.9.2025. 

Encouragement to Smart Local Development: Inspirational Smart Village examples. Transnational cooperation project Smart Villages Leader Network, huhtikuu 2023. https://kantriry.fi/traktori/wp-content/uploads/2023/04/Smart-Village-examples.pdf, käyty 5.9.2025.

Hack, Karja & Sarajärvi, Riitta: Perinnekulttuuri tulevaisuuden matkailutrendinä. Lapin ammattikorkeakoulu, 2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/493244/Opinn%E4ytety%F6,%20Katja%20ja%20Riitta.pdf, käyty 5.9.2025.

Smart Cities: Cities using technological solutions to improve the management and efficiency of the urban environment. European Commission, Directorate-General for Communication.  https://commission.europa.eu/eu-regional-and-urban-development/topics/cities-and-urban-development/city-initiatives/smart-cities_en, käyty 8.9.2025.

STEM education and training. European Commission, Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, 10 June 2025. https://education.ec.europa.eu/focus-topics/stem, käyty 5.9.2025.

The digital transition of tourism. European Commission, Directorate-General for Mobility and Transport. https://transport.ec.europa.eu/tourism/transition-eu-tourism/digital-transition-tourism_en, käyty 8.9.2025.

Wiik, Sini: Tourism SMEs and Visit Finland: Perceptions of Support in the Tourism Ecosystem in Lapland. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, toukokuu 2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/895328/Wiik_Sini.pdf, käyty 5.9.2025.

Teksti ja kuva: tutkija Taina Suomela, Matkailun kehittämiskeskus

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Työelämätaidot - Working life skills, Ympäristö - Environment

Kesäharjoittelu Pohjois-Amerikan satamien kestävyyden selvittämisen parissa 

Olen Oscar King, 22-vuotias logistiikan opiskelija Raumalta. Minulla on jo kaksi vuotta opiskelua takana Satakunnan ammattikorkeakoulussa, ja suoritin tänä kesänä tutkintooni sisältyvän harjoittelun SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoitteluani varten sain tehtäväksi kirjoittaa itsenäisesti raportin, jossa tarkastelen Pohjois-Amerikan satamien kestävyyttä. Tarkempaa näkökulmaa ei annettu rajaukseksi, joten lähdin tarkastelemaan aihetta laajalla skaalalla. Harjoittelun ideana oli tuottaa hyödyllistä tietoa tutkimuskeskukselle, ja tarjota minulle kattavaa kokemusta tieteellisen kirjoittamisen ja alakohtaisen tiedon hankinnan parissa.  

Miten satamien kestävyys toteutuu – ja mitä raportti paljastaa sen haasteista?

Raportti käsittelee ensin kestävyyttä ja sen määritelmää triple bottom line -mallin mukaan. Triple bottom linen ideana on, että kestävyys koostuu kolmesta osa-alueesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristökestävyydestä. Kestävyyttä satamissa tulee siis arvioida kaikkien osa-alueiden kautta, eikä keskittyä pelkästään yhteen. Kokonaiskuvan muodostamiseksi raportti hyödyntää monia muita tutkimuksia, jotka tarkastelevat satamatoiminnan osia triple bottom linen näkökulmasta. Datapohjaiset tutkimukset auttavat kartoittamaan nykytilannetta Pohjois-Amerikassa ja muissa maanosissa.  

Keskeisimpiä löydöksiä ovat satamien kestävyyden vaihteleva toteutuminen sekä Pohjois-Amerikan sisällä että koko maailmalla. Satamien toimintaan ja arvoihin vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, esimerkiksi vaihteleva lainsäädäntö ja satamien kokoerot vahvistavat kestävyyden toteutumisen eriarvoisuutta. Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä on huomattavia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Suurimpana erona maiden välillä lainsäädännön lisäksi on satamanpitäjien hallintamuoto. Pohjois-Amerikassa nähdään myös suuria eroja kestävyyden toteutumisessa itä- ja länsirannikon välillä. Puutteiden korjaamiseksi kaivattaisiin tietoisuuden lisäämistä, uudistuksia lainsäädännössä ja enemmän kannustimia ja tukea kestävälle toiminnalle. 

Näin rakensin raporttini – oppia kirjoitusprosessista ja sen haasteista

Harjoittelu tutkimuskeskuksessa oli ensimmäinen kerta, kun sain tuottaa tieteellistä tekstiä. Prosessi ei siis ollut minulle käytännön puolesta tuttu, enkä ollut oikein varma, mikä paras lähestymistapa olisi. Lähdin liikkeelle etsimällä lähteitä, jotka näyttivät tarjoavan relevanttia tietoa raporttiani varten. Lähteet käsittelevät kestävyyttä yleisesti, kestävyyttä satamissa, satamatoimintaa, Pohjois-Amerikan satamia ja niiden vertailua muiden maanosien satamiin.  Priorisoin siis ajankohtaisia tieteellisiä tekstejä ja etsin niitä pääasiassa Google Scholarin avulla. Tärkeää tietoa löytyi myös yhdistysten ja muiden tärkeiden toimijoiden virallisilta verkkosivuilta ja raporteista.  

Kasattuani noin kymmenen lähdettä kasaan kävin ne yksityiskohtaisemmin läpi ja kirjoitin ylös muistiinpanoja, joista myöhemmin oli helpompi lähteä kirjoittamaan kunnon tekstiä. Kattavan muistiinpanolistan jälkeen aloin työstämään sisällysluetteloa kunnolla ja lähdin myös muuttamaan muistiinpanoja kunnolliseksi tekstiksi. Tekstiä kirjoittaessani pompin paikasta toiseen aika usein, kirjoittaen uutta tekstiä ja sitten katsoen, miten se sopii yhteen aiemman tekstin kanssa. Loppuviimeistelyiksi katsoin, että lähdeviittaukset ovat merkitty oikein, ja tein joitain muokkauksia, joita ohjaajani suositteli minulle. 

Lähestymistapani kirjoitusprosessiin ei välttämättä ollut kaikista paras. Sisällysluettelon huolellinen laatiminen alkuvaiheessa tuntui hankalalta, joten minulla oli tapana lykätä sen hoitamista myöhemmäksi. Puutteellinen sisällysluettelo aiheutti ongelmia ja jumittumista joissain kohdissa, sillä en oikein osannut hahmottaa, miten hyvin aikaansaamani teksti tulee sopimaan raportin viimeiseen versioon. Sain kuitenkin lopulta aikaiseksi kunnollisen rakenteen raporttiin, enkä joutunut karsimaan pois kovin paljon tekstiä matkan varrella.  

Harjoittelusta varmuutta tuleviin opintoihin ja työelämään

Sisällysluettelon lisäksi muita ongelmia ei oikein ilmennyt. Pääasiassa itsenäinen työskentely sopii minulle hyvin, joten arkipäiväinen työnteko tuntui helpolta. Valittu aihe ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten sen selvittäminen tarjosi hyvää motivaatiota työstää raporttia kunnolla.  

Tulevaa tieteellistä tekstiä, kuten esimerkiksi opinnäytetyötä varten koen saaneeni hyvin kallisarvoista kokemusta ja ymmärrystä siitä, mitä tein hyvin ja mitä olisin voinut ehkä tehdä toisin. Opinnäytetyön aloittaminen tuntuu nyt paljon vähemmän jännittävältä. Aihetta en vielä ole päättänyt, mutta minulla on harjoittelun jälkeen paremmat valmiudet työprosessiin. 

Satamatoiminnalla on valtava merkitys kansainvälisessä kaupankäynnissä, mikä taas on keskeinen osa opiskelemaani alaa. Harjoittelu tarjosi minulle uuden tavan syventää ammatillista osaamistani, ja uskon hyötyväni tästä tulevaisuudessa. 

Teksti: Oscar King 

Kuva: Oscar King 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Työelämätaidot - Working life skills, Yleinen - General

Työharjoittelu viestintätiimissä – uuden oppimista ja itsensä haastamista

Harjoitteluni kesti kaksi kuukautta ja sen aikana pääsin osaksi SAMKin viestinnän tiimiä. Harjoitteluuni kuului viestinnän ja markkinoinnin erilaisia työtehtäviä. Harjoittelujakson aikana sain mahdollisuuden perehtyä viestinnän ja markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen sekä kehittää omaa osaamistani erilaisten työtehtävien kautta.

Suurin osa työstäni oli sisällön tuottamista SAMKin TikTok-ja Instagram-tileille. Harjoittelin suunnittelemaan ja toteuttamaan julkaisuja sekä mietin, miten kuvatekstit voisi muotoilla kohderyhmälle kiinnostaviksi. Opin muotoilemaan tekstin selkeäksi ja tekemään visuaalisesti houkuttelevia julkaisuja sosiaalisen median kanaviin. Oli hienoa nähdä, miten yksittäinen julkaisu voi tavoittaa niin suuren määrän ihmisiä.

Harrastan valokuvausta, joten sain käyttää taitojani hyödyksi ja ottaa valokuvia esimerkiksi opiskelijoista. Lisäksi sain olla mukana promokuvauksissa sekä kuvattavana että behind the scenes-kuvaajana. Opin olemaan kameran edessä ja miettimään, miten kuvat ja videot tukevat organisaation brändiä ja viestintää. Valokuvaamisen kautta opin myös paljon visuaalisuudesta ja siitä, miten tärkeä rooli kuvilla on viestinnässä. Behind the scenes-materiaalia käytin oman Mydayn tekemiseen, jonka julkaisin SAMKin TikTokissa.

Näyttötyön tekoa ja uusia kokemuksia

Tein harjoittelustani näyttötyön, jonka toteutin käyttäen Wordiä, Exceliä ja PowerPointia. Opin tekemään muun muassa kaavioita Excelillä, jotka liitin PowerPointiin. Harjoitteluni lopulla sain pitää PowerPoint-esityksen viestintätiimille, jonka myötä sain varmuutta myös esitysten pitämiseen.

Harjoittelun aikana huomasin, että viestintä ja markkinointi ovat paljon muutakin kuin näkyviä julkaisuja. Taustalla on suunnittelua, ideointia ja yhteistyötä eri ihmisten kanssa. Opin myös, että kärsivällisyys ja joustavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia viestintätyössä.

Kokonaisuudessaan harjoitteluni antoi minulle arvokasta kokemusta viestinnän ja markkinoinnin työstä sekä varmuutta omaan osaamiseeni. Lähden SAMKista motivoituneena kehittämään osaamistani entisestään.

Teksti: Hanna Tammisto

Kuva: Inna Saarinen

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Spicing up studies with work experience in Finland

My name is Sainy Rathod, a second-year student of International Tourism Management at SAMK. In autumn 2024 I participated in an Introduction Day from project Tour4Youth after hearing about it during classes. The idea was to complete an online course about career management, take part in some events and ultimately do a four to eight weeks of internship in a Tourism related company.  

There was also a ready-made list of companies providing internships from Tour4Youth project, that I could have been matched with, but I wanted to also practise applying for jobs in Finland on my own. I got an amazing opportunity to do my internship at Hesburger in Mikkola Pori. The idea came to me one day when I visited the place for lunch. I noticed that one of the workers there was not Finnish, and I thought that maybe I could also ask if they accept interns. Luckily, they told me yes – and that is how the path to my internship started.

From language learning to teamwork

From the very beginning, the most important goal was to improve my Finnish language skills, especially because customer service requires it to some extend. At the same time, I wanted to experience how a professional kitchen works in Finland. Learning in a real work environment gave me a chance to understand Finnish culture better and gain useful professional skills like time management and teamwork skills. I also learned how important punctuality and work-life balance are in Finnish working life.

The internship went smoothly – The staff was very kind and supportive, which made it easier to learn. I was able to practice many new things, and I really enjoyed being part of the team.

Participating to the project Tour4Youth, gave me tools to workplace skills and networking. Besides internship, participants had the opportunity to take part in various events. For example, together with some university friends I joined an event called International Food Day, organized by the project and vocational school WinNova Pori in cooperation. We prepared some traditional Indian dishes like Paneer Tikka Masala & Roti, Masoor Dal and Gajar Halwa in the WinNova teaching kitchen, and offered tastings for the guests, mostly from the tourism and catering field.

I believe that experience from the internship and the different steps of the project will be useful for me in the future. It gave me more confidence to work in Finland and showed me that I can adapt and grow in a new environment. Would I recommend this kind of internships to others? Absolutely yes. It is a good way to learn, not only about the job itself, but also about the people and the culture around you.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Comparing maritime logistics in Finland and Ukraine 

My name is Kseniia Cherniuk, and I am the second-year student of logistics at SAMK, Rauma.  

I did my internship at the Maritime Logistics Research Center at SAMK. I must say that it was a very interesting and useful experience, so I want to share it with you.  

First of all, my task was to conduct a research on the topic “Maritime logistics business environment comparison of Finland and Ukraine through Porter’s diamond model”. I really enjoyed working on this topic because I was interested in it from the very first day. During the work I learned a lot about my topic, exactly about: similarities and differences of maritime logistics business environment between Finland and Ukraine, Porter‘s diamond model as an instrument for detailed evaluation and explanation of an industry and its competitiveness. With help of this experience, I also learned how to structure and write the research paper, because I have never done that before in my life, and I believe this will be an additional useful skill for future work. 

As a results of my research, I got a comprehensive overview for the two countries. 

Finland in general, is more resilient and stable in the field of maritime logistics. Although it was affected by the beginning of the Russian Ukrainian war and forced to look for new ways for maritime transportation, still its supporting industries and competitiveness are strong enough, which helped Finland to hold on. 

Turning challenges into learning

Ukraine, in turn, has suffered very large losses and destruction in this field due to occupation, missile strikes, and the loss of maritime transport units. Despite this, the supporting industries in this country, especially rails and roads, are trying to compensate for the loss by increasing transportation volumes, changing routes, and expanding connections. 

While I was working on the research, I had times of inspiration and difficulty. It was challenging for me to start the research, because I had no experience, and also it was hard to find really useful and current information sometimes. But important to say that during the internship I received sufficient help and supervision from the supervisors. My supervisors were available to reach out to if I had any questions. I could write to them and get answers relatively quickly. So, my difficulties were resolved very quickly thankfully to that.  

Summarizing my word, I want to say that I am very grateful for the opportunity to work on the research. I also recommend it to everyone, if you ever have such an opportunity, do not doubt that it will be a valuable and enjoyable experience. I also hope that this research can be useful for others in the future. 

Text: Kseniia Cherniuk, student of logistics at SAMK, Rauma 
Photo: Kseniia Cherniuk 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

AgriVoltaics opintomatkalla Etelä-Saksassa

Meille tarjoutui mahdollisuus osallistua BIOVAHVA-hankkeen puitteissa Saksan Freiburg im Breisgaussa kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettyyn AgriVoltaics 2025 World Conferenceen oheistapahtumineen. Tavoitteena oli päivittää AgriVoltaics alan tutkimustilanne- ja teknologiakuvaa sekä saada lisätietoa ja materiaalia AgriVoltaics-järjestelmistä, aiheeseen liittyvistä teemoista, haasteista ja toteutetuista projekteista Euroopassa ja muualla maailmalla. AgriVoltaics eli AgriPhotoVoltaics, = Agri-PV, APV tai aurinkosähköviljely, tarkoittaa menetelmää, jossa maatalous- ja aurinkosähkötuotantoa harjoitetaan samalla maa-alalla samaan aikaan eli puhutaan maapinta-alan kaksoiskäytöstä.

AgriVoltaics World Conference on nyt kuudetta kertaa järjestetty kansainvälinen Agrivoltaic-yhteisön kokoontuminen. Tämän vuoden konferenssi keskittyi sekä alan lukemattomiin tutkimuksen ja toteutuksen haasteisiin, että itse Agrivoltaic-konseptin kriittiseen tarkasteluun sekä viimeisimpien tutkimustulosten kattavaan esittämiseen. Keskittymällä APV-järjestelmien sudenkuoppiin, ongelmiin ja vaaroihin sekä riskeihin haluttiin käydä avointa keskustelua eri tutkimusyhteisöjen ja muiden sidosryhmien välillä. Tavoitteena oli edistää, kehittää ja vahvistaa Agrivoltaics-järjestelmien osaamista liittyen meneillään olevaan Agrivoltaics -järjestelmien markkinoille tuloon ja siihen liittyviin tulevaisuuden haasteisiin.

Tänä vuonna tapahtumassa oli noin 500 osallistujaa 35 eri maasta paikan päällä ja virtuaalisesti. Tapahtumassa esitettiin yli 200 tutkimusesitystä mukaan lukien tilaisuuteen osallistuneiden tutkijoiden live-esitykset, posterinäyttelyssä paikan päällä julkaistut tutkimusjulisteet, pyöreänpöydän keskustelut, kutsuvieraiden esiintymiset, keynote-puheenvuorot ja konferenssia sponsoroineiden alan yritysten edustajien esittämät ns. “pitchaukset.”

Varsinaista konferenssia edelsi maanantaina 30.6. järjestetyt erilliset kenttämatkat lähialueen Agrivoltaics-kohteisiin. Kolmesta vaihtoehdosta osallistuimme Technical Tour 3 – The ”Vertical Tour” retkelle, missä tutustuimme kahteen eri vertikaali eli pystymallin APV järjestelmään. Nämä edellä mainitut kohteet olivat Agrivoltaic park in Donaueschingen – Aasen ja Agrivoltaic park in Löffingen.

Technical Tour – The “Vertical Tour”

Päivän suunnitelmassa oli tilavierailut kahdelle vuosina 2020 ja 2024 toteutetuille Agrivoltaics-vertikaali, eli pystyasennuskohteelle. Molemmat kohteet sijaitsivat reilun tunnin ajomatkan päässä Freiburgista itään, ja noin puolen tunnin ajomatkan päässä toisistaan.

Agrivoltaic Solar Park Donaueschingen-Aasen. Valmistunut 2020 (Next2Sun AG), itään ja länteen suuntaavat bifacial eli kaksipuoleiset paneelit, ylä- ja alarivin paneelit eripäin, kokonaisteho 4,1MWp. Tämän alueen vuosituotanto on n. 4 850 MWh. Fraunhofer ISE on tehnyt voimalan alueella tutkimusta useiden vuosien ajan. Kuva Jari Mustonen.
Agrivoltaic Solar Park Donaueschingen-Aasen. Valmistunut 2020 (Next2Sun AG), itään ja länteen suuntaavat bifacial eli kaksipuoleiset paneelit, ylä- ja alarivin paneelit eripäin, kokonaisteho 4,1MWp. Tämän alueen vuosituotanto on n. 4 850 MWh. Fraunhofer ISE on tehnyt voimalan alueella tutkimusta useiden vuosien ajan. Kuva: Jari Mustonen.

Ensimmäisenä vierailukohteena oli Agrivoltaic Solar park Donaueschingen – Aasen. Vuonna 2020 Next2Sun AG:n rakentama ja monista aiemmin vastaan tulleista APV valokuvista tuttu vertikaali APV voimala, josta nyt saimme runsaasti myös omaa kuvamateriaalia. Alueen pinta-ala on n. 14 ha, minne on asennettu yhteensä n. 11 000 kpl, kaksipuoleisia PV-moduuleja. Tämän hankkeen investointikustannus vuonna 2020 oli n. 3,3 milj. euroa. Reilun 30 asteen helteessä Next2Sunin edustaja Mr Kovac ja Mr Jerome Linz kertoivat taustaa toteutuksesta ja perusasiat järjestelmästä, jonka jälkeen Fraunhofer ISE:n tutkija kertoi tarkemmin kohteen tutkimusjärjestelyistä ja tehdyistä tutkimuksista. Mieleen jäi muun muassa se, kuinka yhtenä vuonna puinnin yhteydessä irronnut pöly oli tarttunut paneeleita peittäviin hämähäkinseitteihin, joista oli sen myötä tullut paljon enemmän varjostavia parin viikon ajaksi, kunnes rankempi sade oli lopulta huuhtonut seitit pölyineen paneelien päältä.

Kysyimme paneeleja lähinnä olevan varjostavan heinäkasvuston poistosta puinnin jälkeen ja se kuulemma on vähän ongelma. Siihen ei vielä ole sopivaa koneellista tapaa, mutta lupaavin ehdokas toistaiseksi on viinitiloilla käytettävä tapa (mahdollisesti eräänlainen paneelien alla kulkeva, tolppien ympäri käyvä robottileikkuri). Virallisen esittelyn jälkeen kukin kierteli tavallaan katsomassa tarkemmin asennusta ja mittalaitteita. Asia selvästi kiinnosti, koska kysymyksiä esittelijöille oli paljon ja keskustelu osallistujien kesken vilkasta. Alueelle oli asennettu kameravalvonta ja lisäksi runsaasti erilaisia Fraunhofer ISE:n (Institut fûr Solar Energie) mittalaitteita, muun muassa useampi PAR-(Photo active radiation) sensori ja lisäksi monipuolinen sääasema ynnä muuta. Vähitellen siirryimme helteestä takaisin selvästi viileämmälle bussille ja kohti toista kohdetta.

Donaueschingen – Aasen APV-kohteen sääasemat, muita mittalaitteita ja vasemmalla paneelia vasten katsottaessa telineessä näkyy myös ainakin yksi (sininen kupu) PAR-sensori, muun tekniikan ohessa. Kuva Jari Mustonen
Donaueschingen – Aasen APV-kohteen sääasemat, muita mittalaitteita ja vasemmalla paneelia vasten katsottaessa telineessä näkyy myös ainakin yksi (sininen kupu) PAR-sensori, muun tekniikan ohessa. Kuva: Jari Mustonen

Toinen Vertical Tourin kohde oli uusi, vuoden 2024 lopulla käyttöön otettu Agrivoltaics puisto, Agrivoltaic Löffingen. Puisto on Haslachhof Familie Wiggert -maatilan operoima, ja kasvoi vasta ensimmäistä Agrivoltaics-satoaan. Aurinkopuisto koostui kahdenlaisesta APV-järjestelmästä: Isompi reilun 3 MWp järjestelmä koostui 13,5 metrin välein asennetuista vertikaali APV riveistä ja puistoa ympäröivästä aidasta, joka oli myös tehty bifacial paneeleista vastaavalla tekniikalla. Rivien välissä kasvoi metristä reiluun puoleentoista metriin pitkää ristikukkaisiin kuuluvaa yksivuotista keltasiniappia (Lat. Sinapis Alba). Tämänkin järjestelmän oli toteuttanut vertikaalisiin Agrivoltaics-järjestelmiin keskittyvä Next2Sun. Pienempi, noin 1,35 MWp Agrivoltaics toteutus, oli puolestaan ylös nostettu ja etelään suunnattu järjestelmä, jonka alla kasvoi jo varsin pitkää heinää ja missä on tarkoitus myöhemmin laiduntaa lampaita ja nautakarjaa. Paneeliston alinkin osa oli Saksassa lainvoimaisen DIN SPEC 91434 määritysten mukaisesti nostettu yli 2,1 metriin.

Lisäksi keskellä vertikaalijärjestelmää ja peltoa oli kapasiteetiltaan n. 500 kWh akustojärjestelmä, joka kuulemma rakennettiin pääasiassa sen vuoksi, että hankkeelle saatiin siten enemmän julkista rahoitustukea. Aurinkosähköjärjestelmän ja akuston yhdistelmällä tässä kohteessa saatiin aikaan tehotuottokäyrän tasaisempi jakautuma ja myös kokonaistuoton parempi hallinta.

Viljelypelloille asennettavissa vertikaalijärjestelmä konseptissa palataan viljelyn näkökulmasta tavallaan vanhaan “sarkajakoon”, koska Agrivoltaics-järjestelmän asettamien rajoitusten vuoksi viljelyn aikaiset ajolinjat ja -urat käytännön syistä ja työkoneleveydestä johtuen kulkevat jatkossa toistuvasti jokseenkin samasta ajokohdasta, mikä voi johtaa maan lisääntyneeseen tiivistymiseen tietyistä kohdin ja siten pitkällä aikavälillä aiheuttaa epätasaisen kasvuston kehittymisen viljelyalalla. Tätä kehitystä voi tietysti torjua syvämuokkauksella, mutta jokainen muokkaustoimi pellolla on samanaikaisesti myös lisäkustannus.

Löffingenin - Haslachhof Familie Wiggertin Agrivoltaics -alueen esittelystä kuva, tilan omistaja Wolfram Wiggert keskellä vihreässä paidassa. Herra Wiggertin vasemmalla puolella edustaja Jerome Linz ja oikealle edustaja Kovac molemmat Next2Sun AG:stä. Kuva Jari Mustonen
Löffingenin-Haslachhof Familie Wiggertin Agrivoltaics-alueen esittelystä kuva, tilan omistaja Wolfram Wiggert keskellä vihreässä paidassa. Herra Wiggertin vasemmalla puolella edustaja Jerome Linz ja oikealle edustaja Kovac molemmat Next2Sun AG:stä. Kuva: Jari Mustonen

Haslachhofín tilalla on n. 500 ha viljeltyä peltopinta-alaa, lisäksi he kasvattavat lihanautakarjaa ja tuottavat uusiutuvaa energiaa Agrivoltaics-konseptin mukaan, perinteisellä aurinkosähkötekniikalla ja lisäksi biokaasun muodossa, josta heillä tehdään kaasumoottorivoimalassa myöskin sähköä.

Tästä tilasta löytyy runsaasti materiaalia internetistä. Toimintaa on esitelty siellä kattavasti ja sivusto sopisi malliksi monelle muullekin tilalle, niin täällä meillä kotimaassa kuin muuallakin.

Ensimmäisen konferenssipäivän antia

Varsinainen Agrivoltaics-maailmankonferenssi alkoi tiistaina 1.7. klo 9 aikaan. Ilmoittautumisen ja aamukahvien jälkeen konferenssi startattiin yhden Agrivoltaics-yhteisön yhden kärkihahmon Max Trommsdorffin ja hänen Fraunhofer ISE kollegansa Elisabeth Insamin luotsaamana. Virallisen konferenssin avauspuheenvuoron piti Freiburgin pormestari Martin Horn, joka esitteli samalla kaupungin edistyksellisyyttä yleisesti kestävän kehityksen alalla ja oli iloinen, että Agrivoltaics world konferenssi järjestetään juuri Freiburgissa. Hänen jälkeensä Fraunhofer instituutin johtaja Andreas Bett alusti yleisesti Fraunhoferin roolista aurinkoenergian ja kertoi lyhyesti Agrivoltaicsin alkutaipaleesta ja kehityksessä. Avaussession lopuksi SolarPower Europen Lina Dubina kertoi kertasi EU:n päästötavoitteita ja Agrivoltaicsin potentiaalista roolia siinä.

Kahvitauon jälkeen jatkettiin sessiolla “Challenging Agrivoltaics”, missä tarkasteltiin lyhyin alustuksin ja keskusteluin kriittisesti APV-järjestelmien realistisia toteutusmahdollisuuksia ja tähän mennessä vastaan tulleita ongelmia muun muassa eri maiden säännöksiin ja käytäntöihin peilaten. Selvänä pullonkaulana on ollut ja on osin edelleen selkeän sääntelyn puute tai käytössä olevan sääntelyn esiin nousseet ongelmat ja väärinkäytökset. Millä ehdoin Agrivoltaics-järjestelmän saa rakentaa niin, että toteutuksessa aidosti otetaan ruuantuotanto huomioon eikä esimerkiksi vain Agrivoltaicsin mainetta hyväksi käyttäen tehdä kuitenkin enempi vähempi perinteistä maa-asenteista voimalaa, joka näennäisesti täyttää kaikki vaatimukset, mutta jonka ruoantuotantokäyttö unohdetaan (Japanissa käytetään termiä ”Alibi AgriPV)”.

Omaa sääntelyään miettivien maiden on järkevää ottaa oppia muiden tekemistä virheistä ja pyrkiä luomaan kerralla mahdollisimman toimiva järjestelmä. Joissain maissa (esim. Portugali) on myös tullut vastaan jo maaintensiivisten tavanomaisten laajoja yhtenäisiä alueita peittävien voimaloiden määräalat, minkä osaltaan pitäisi auttaa Agrivoltaics-tyyppisten maankäyttöätehokkuutta lisäävien ja toisaalta viljelyn haasteita (paahde, vesitalous) helpottavien tekniikoiden käyttöönottoa. Käytettyjä reunaehtoja ovat olleet muun muassa järjestelmän energiantuotannon suhde maataloustuotantoon sekä sen vaikutukset tuotannon määrään ja Agrivoltaics-järjestelmän pinta-ala.


Toisen konferenssipäivän antia

Konferenssipäivän ohjelma oli jaettu kahteen rinnakkaiseen eri ohjelmaan ja kahteen erilliseen tilaan Freiburg Messe’n upeissa puitteissa, missä eri ohjelmien esitykset pidettiin Foyer- ja Bonita-saleissa.

Esityksistä mainittakoon muun muassa UAV:n eli dronen käyttö ja sen potentiaali kasvien kasvun seurantaan Agrivoltaics-alueilla. Esittäjinä Johannes Hirth Jülichin tutkimuskeskuksesta. Alla jonkinmoinen tiivistys esityksen loppupäätelmistä.

Toisena oli mielenkiintoinen esitys israelilaisen Solargik-yhtiön Mo (Moshe) Horowitzin: “Catalyzing the Transition: Scaling Agrivoltaics with Adaptive Tracker Solutions Industry Insights on Agrivoltaics.” Solargik-yhtiö tarjosi omassa esityksessään kehittämäänsä Agri-SCADA-alustaa skaalattavien Agrivoltaics-järjestelmien hyödynnettäväksi.

Dia Israelilaisen yrityksen, Solargik-yhtiö, Mo (Moshe) Horowitzin esityksestä, jossa näkyy Agrivoltaics säätelyssä käytettyjä reunaehtoja eri maissa.
Dia Israelilaisen yrityksen, Solargik-yhtiö, Mo (Moshe) Horowitzin esityksestä, jossa näkyy Agrivoltaics-säätelyssä käytettyjä reunaehtoja eri maissa.

Globaali vertailu eri maiden tilanteeseen oli erittäin mielenkiintoista nähdä ja kuulla. Muun muassa Ranskan PV- ja Agrivoltaics-järjestelmien säätely kuulosti todella monimutkaiselta menettelyltä, mistä mainitsi jo aiemmin myös Christian Dupraz (agrometsätieteen tutkija ja Agrivoltaics pioneeri) omassa puheenvuorossaan. Siellä maan sisällä, muun muassa hallintoalueiden, maakuntien ja kuntien välillä oli runsaasti eroja säännöissä.

Iltapäivä ensimmäinen sessio (Track 1) keskittyi Agrivoltaics-politiikkaan ja sääntelyyn, niiden tilaan ja vaikutuksiin Euroopassa ja USA:ssa (NREL). Pisimmällä Agrivoltaicsin säätelyssä ollaan Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, missä kaikissa on otettu kantaa muun muassa satovaatimustasoihin ja viljelyyn jäävän pinta-alan määriin/paneeli-installaatioiden peitto-/varjostusasteeseen (GCR). Eroja on paljon eri maiden välillä ja myös maiden sisällä eri maakuntien/osavaltioiden/alueiden välillä. Esimerkiksi Ranskassa Agrivoltaics-järjestelmien sallitaan aiheuttavan maksimissaan -10% sadon menetys, mitä muualla pidetään jo epärealistisen pienenä voidakseen toteutua vuosittain. Saksassa vastaava raja on kolmannes sadosta ja esimerkiksi Japanissa -20% ja Israelissa -15% (katso yllä oleva taulukko). NRELlin Alexis Pascarisin case-esitys keskittyi eri kaupunkien Agrivoltaics sääntelytapojen ja niiden vaikutusten vertailuun Massachusettsin osavaltion sisällä. Loppuyhteenvetona että sääntelyllä voi olla sekä edistäviä, että rajoittavia vaikutuksia Agrivoltaicsin kehitykseen. Tärkeää olisi saada kaikki sidosryhmät mukaan sääntelyn kehitykseen ja itse Agrivoltaics projekteihin.

Mielenkiintoisin esitys tässä sessiossa oli Cas Lavaertin (KU Leuven, Belgia) HyperFarm hankkeen tuotosten esittely. Esityksessä esiteltiin vaihtoehtoinen tapa säännellä/luvittaa Agrivoltaics järjestelmiä nykyisten paljon hallinnollista byrokratiaa vaativien ja viljelijän epävarmuutta ruokkivien sääntöjen sijaan. Heidän ehdotuksensa oli jo suunnitteluvaiheessa tehtävä ”varjotesti”, joka perustui jäännösvalon minimoimiseen ja mahdollisemman tasaiseen valonjakaumaan. Tällä vältettäisiin myöhempi satomäärien vertailu ja byrokratia. Hankkeessa oli kehitetty myös simulointityökalu, jolla pystyy tekemään helposti hankkeen alkuvaiheen karkeaa arviointia.

Toinen konferenssipäivä päättyi upeaan ja järjestelyiltään mielenkiintoiseen päivälliseen Freiburgin vanhassa kauppahallissa.

Paluu kotiin

Valitettavasti meidän kolmas konferenssipäivämme kääntyi Finnairin ja IAU:n välisen työtaistelun ja lakkotoimien vuoksi paluumatkaksi kotimaahan. Perjantaille 4.7. suunnitelluista Finnairin lennoista oli peruttu yli 80 lentoa, meidän paluumme mukaan lukien. Kotimaahan palatessa huomasimme, että alkukesän viileä sää olikin muuttunut heinäkuun helteiksi.

Teksti: Teemu Heikkinen ja Jari Mustonen

Artikkelikuva (Connexio.pse): Osallistujat AgriPV World Confrence 2025, Freiburg Messe’n tiloissa.

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Liiketalous - Business, Merenkulku - MaritimeAvainsanat ,

Työharjoittelu Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa – itsenäistä työskentelyä ja näkökulmaa merilogistiikkaan 

Harjoitteluni teemana oli kirjoittaa raportti aiheesta ”Merilogistiikan vaikutus päivittäistavarakauppaan Satakunnassa”. Raportissa tuli esiin esimerkiksi se, että päivittäistavarakauppa on riippuvainen meriteitse tehtävistä kuljetuksista. Tärkeäksi osaksi nousi myös jakelukeskukset. K-ryhmän Turun ja S-ryhmän Lempäälän jakelukeskukset toimittavat päivittäistavarakaupan tuotteet maateitse kaupan hyllylle. Merilogistiikka ei ole näkyvää vain satamassa, vaan se ulottuu myös kuluttajan ostoskoriin. Satakunnan satamat keskittyvät pääosin teollisuuden vientiin. Vaikka Satakunta on väestön osuudesta vain 4% tuottaa se 6,9% osuuden ulkomaan kaupasta. 

Harjoittelussa isossa roolissa oli itsenäinen työskentely, mikä oli sekä palkitsevaa että haastavaa. Itsenäinen työskentely tarkoitti sitä, että minulla oli vastuuta omasta aikataulutuksesta sekä työn etenemisestä. Harjoittelun ansiosta kehitin omaa ajanhallintaani sekä ongelmanratkaisutaitojani. Vaikka työ olikin itsenäistä, säännölliset palaverit kuuluivat harjoitteluun. Palaverit antoivat arvokasta palautetta raportista. Säännölliset palaverit kehittivät etätyötaitoja ja koen, että olen paljon itsevarmempi kameran edessä. 

Liiketalouden opiskelijana harjoittelu avasi, miten merilogistiikka ja liiketalous ovat yhteydessä toisiinsa. Merilogistiikka mahdollistaa tavaroiden liikkumisen tehokkaasti satamien ja jakelukeskusten välillä. Ilman sujuvaa merikuljetusta kauppojen hyllyt eivät täyttyisi ajallaan. Pääsin raporttiani kirjoittaessa analysoimaan logistiikkaketjujen tehokkuutta ja sitä, miten erilaiset häiriöt, kuten sääolosuhteet ja satamien ruuhkat, voivat vaikuttaa tuotteiden hintaan ja saatavuuteen. 

Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan Merilogistiikan tutkimuskeskukseen. Oli kiinnostavaa nähdä miten asiat toimivat käytännössä. Tutkimuskeskuksella oli useita eri projekteja meneillään ja oli hienoa nähdä, miten projektit olivat kasvaneet vuosi vuodelta. Laivasimulaattorit olivat erityisen kiinnostavia varsinkin liiketalouden opiskelijan näkökulmasta. Vierailun aikana kerrottiin, että Rauman satamalla toimii useita eri yrityksiä ja niillä on menossa useita eri projekteja. Satamassa oli myös rakenteilla laiva Australiaan. 

Harjoittelun aikana tiedonhakutaitoni, raportointitaitoni ja liiketalouden ymmärtäminen kasvoi. Liiketalous ei ole vain pelkkiä lukuja toimistossa vaan se on osa kokonaisuutta mihin myös merilogistiikka kuuluu. Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa suorittamani työharjoittelu oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja opin asioista enemmän, kuin missään kurssilla opintojeni aikana. 

Kirjoittaja: Juuso Joska, Liiketalouden opiskelija 

Kuva: Minna Keinänen-Toivola 

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat Sosiaaliala - Social services, Työelämätaidot - Working life skills

SimulaatioSankarit; oppimisen supervoimat käytössä

Sataedu sekä SAMK toteuttavat yhdessä innovatiivista DigiSimu-hanketta, joka vie sosiaali- ja terveysalan oppimisen uudelle tasolle simulaatiopedagogiikkaan turvautuen. Simulaatiopedagogiikka on noussut merkittäväksi osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta niin kansallisesti, kuin kansainvälisestikin sen tarjotessa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön kehittää monipuolisesti ammatillisia taitoja. Lisäksi simulaatiopedagogiikka tiivistää yhteisopettajuuden keinoin moniammatillista yhteistyötä opettajien välillä tarjoten samalla mahdollisuuden kehittää myös opettajien henkilökohtaista osaamista. Simulaatiopedagogiikan avulla kaikkien on siis mahdollista oppia.

Tämä blogikirjoitus käsittelee tiivistynyttä oppilaitosyhteistyötä Sataedun ja SAMKin välillä, joka on osa DigiSimu-hankkeen tavoitteita tuoden samalla esiin simulaatio-oppimisen merkityksen ammatillisen- ja ammattikorkeakoulutuksen adaptiivisella kentällä.

Simulaatio-oppiminen kehittää taitoja ja yhteistyötä

Simulaatio-oppiminen on keskeinen osa koko DigiSimu-hanketta. Simulaatiopedagogiikka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella kliinisiä taitoja turvallisessa ja kontrolloidussa ympäristössä. Simulaatioharjoitukset sisältävät ennakkomateriaalin, aktivoivan aloituksen, toimintaosuuden ja oppimiskeskustelun. Tämä nelivaiheinen prosessi edistää oppimaan oppimisen taitoja ja parantaa muun muassa hoitotyön näyttöön perustuvaa ydinosaamista, kuten lääkehoitoa, haavanhoitoa ja vitaalien seurantaa.

Hankkeessa on toteutettu useita oppilaitosten välisiä yhteissimulaatioita. Ne ovat erityisen arvokkaita niiden mahdollistaessa moniammatillisen yhteistyön, jossa eri oppilaitosten ja ammattiryhmien opiskelijat toimivat yhdessä. Tämä kehittää opiskelijoiden kykyä toimia tiimeissä, mikä on välttämätöntä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyö tuo mukanaan monipuolisia näkökulmia ja käytäntöjä, rikastuttaen oppimiskokemusta. Resurssien jakaminen parantaa opetuksen laatua ja kustannustehokkuutta. Yhteistyöprojektit, kuten DigiSimu-hanke, edistävät innovaatioita ja uusien oppimismenetelmien kehittämistä. Oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua- ja identiteettiä, valmistamalla heitä paremmin kohtaamaan työelämän haasteet ja mahdollisuudet. Eri ammattiryhmien yhteistyö avartaa ymmärrystä toisen ammattilaisen työstä ja mahdollistaa opiskelijoille verkostoitumisen jo opintojen aikana.

SimulaatioSankarit-podcast tuo kokemukset kuuluviin

SimulaatioSankarit-podcast on uusi ja jännittävä lisä DigiSimu-hankkeeseen. Podcastissa käsitellään simulaatio-oppimisen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla sekä tuodaan esiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia simulaatioharjoituksista- ja pedagogiikasta. Simulaatiot ja pelillisyys tarjoavat uusia välineitä käytännön taitojen kehittämiseen osaksi oppimisen sekä opettamisen arkea. Tavoitteena on inspiroida niin opettajia kuin oppijoitakin. Podcast tarjoaa syvällisiä keskusteluja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten simulaatio-oppiminen voi parantaa opetuksen laatua ja valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään.

Podcastin jaksoissa käsitellään monitasoisesti erilaisia simulaatiotilanteita. Jokaisessa jaksossa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia simulaatioiden maailmasta. SimulaatioSankarit-podcastin tavoitteena on lisätä tietoisuutta simulaatio-oppimisen hyödyistä kannustaen oppilaitoksia ja työelämän toimijoita hyödyntämään simulaatiopedagogiikkaa entistä laajemmin. Podcastin kautta kuulijat saavat konkreettisia vinkkejä ja ideoita simulaatioharjoitusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Podcast tarjoaa myös mahdollisuuden kuulla opiskelijoiden ja opettajien tarinoita siitä, miten simulaatioharjoitukset ovat vaikuttaneet heidän oppimiseensa ja ammatilliseen kasvuun.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys vahvistavat oppimista

Sataedun ja SAMKin yhteistyö on vahvistanut myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteyttä. DigiSimu-hankkeessa työskentelevät opettajat toimivat yhdessä sotealan ammattihenkilöiden kanssa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden laadukkaita ja vaikuttava työ- ja oppimisympäristöjä. Oppilaitosten välinen yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä, koska se mahdollistaa monipuolisten näkökulmien ja käytäntöjen jakamisen eri oppilaitosten ja työelämän välillä, mikä puolestaan rikastuttaa oppimiskokemusta. Opiskelijat pääsevät työskentelemään moniammatillisissa tiimeissä, mikä harjaannuttaa erityisesti heidän vuorovaikutustaitojaan. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla, jossa laadukas yhteistyö ja kommunikaatio ovat keskeisiä potilasturvallisuuden sekä oikea-aikaisen hoidon kannalta.

DigiSimu-hankkeen yhteistyöprojektit, kuten OpinKoti, tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin työelämäprojekteihin. Projektit lisäävät heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan opintoihin. He saavat realistisen kuvan tulevasta työelämästä ja voivat kehittää itseluottamustaan sekä ammatillista identiteettiään aidossa työympäristössä.

OpinKoti-projekti DigiSimu-hankkeen hallinnoima on innovatiivinen oppimiskokonaisuus, jossa hoitajaopiskelijat suorittavat tutkinnon osia aidossa hoitotyön ympäristössä opettajien johdolla, Attendo Kuninkaanhaassa Porissa. Projektin tavoitteena on yhdistää teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin, korostaen oppimaan oppimisen taitoja ja yhteisöllistä oppimista. Palautteen saaminen ja oman osaamisen reflektointi ovat tärkeitä asioita opintojen aikana.

Yhteistyön kautta opiskelijat oppivat myös arvostamaan jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä, mikä on tärkeää heidän ammatillisen uransa kannalta. Näin he ymmärtävät, että oppiminen ei pääty valmistumiseen, vaan se jatkuu läpi koko työuran. Tämä asenne auttaa heitä pysymään ajan tasalla alan uusimmista näyttöön perustuvista tutkimuksista ja käytännöistä, mikä parantaa heidän ammatillista osaamistaan sekä työllistymistään. Opintojen aikana sisäistetty jatkuvan oppimisen malli valmistaa tulevia ammattilaisia myös jatkamaan yhteistyötä monialaisesti ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Simulaatioyhteistyö on osoittautunut menestyksekkääksi

Sataedun ja SAMKin monipuolinen simulaatioyhteistyö DigiSimu-hankkeessa on osoittautunut menestyksekkääksi. Sen tarjotessa uudenlaisia malleja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseksi, missä yhdistyy teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin. Tämä oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua, parantaa hoitotyön laatua ja vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. SimulaatioSankarit-podcastin kautta tarjoutuu erinomainen kanava kuulla lisää simulaatio-oppimisen merkityksestä, kokemuksista sekä näkemyksistä tulvaisuuden koulutuksesta.  Sataedu ja SAMK jatkavat yhteistyötään kehittääkseen entistä parempia oppimisympäristöjä ja pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia erityisesti Satakunnan alueella.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia, yhteistyön supervoimalla!

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg, lehtori Sataedu & Nina Leppälammi, opetuspäällikkö SAMK

Kuva: Katri Kulmala

Kirjoittaja wpadminJulkaistu Kategoriat In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Yleinen - General

A double degree student’s training on CRM strategy and event organization at the Maritime Logistics Research Center 

My name is Matthieu Avale. I’m a 23-year-old French international business student and was completing my internship at the Maritime Logistics Research Center  in Rauma, Finland. This experience forms part of my studies and personal development, and I would like to share some insights into my missions, the challenges I encountered, and the skills I developed during this period. 

I was assigned two main tasks during my internship that shaped my daily activities and learning journey. The main task was to propose a CRM solution for the Maritime Logistics Research Center, and the second one was to organize an event. 

Proposing a CRM System 

My first mission was to research and propose a CRM (Customer Relationship Management) system that would meet the research center’s needs. A CRM system is both a strategy and a tool used by companies to manage and analyze interactions with customers and prospects. Its main objectives are to: 

  • Improve business relationships 
  • Enhance customer satisfaction and retention 
  • Streamline internal processes 
  • Boost sales and overall profitability 

CRM tools allow companies to centralize client data, making it easier to answer customer questions, detect potential problems, and optimize service delivery. Previously, I had only used CRM systems to extract data; during this project, I needed to take a step back to truly understand the center’s needs and suggest a solution tailored to them. This work gave me a deeper understanding of CRM systems’ function and the strategic thinking behind selecting the right tool. I also proposed a few action plans for the center to better leverage CRM to enhance its operations. 

However, the task came with its challenges: 

Budget constraint: The CRM solution needed to be free of charge. Many of the best-known systems on the market are not, and they were the ones I was most familiar with. 

Regulatory considerations: I had to ensure that any data collection and storage practices complied with relevant privacy and data protection regulations. 

Despite these obstacles, the project helped me develop critical thinking skills and a more solution-oriented mindset. 

I also had to change CRM solutions several times, either because I wasn’t fully satisfied with the functionality offered or because some systems proved too complex to set up in the specific context of the research center. 

Organizing an Event 

My second mission was to organize an event for the center. 
Having a lot of time before the event was an advantage. It allowed me to brainstorm ideas, consider potential animations, and foresee potential problems well in advance. The continuous reflection helped me build a more detailed and creative event plan.   

One of the key benefits of organizing and participating in the event was the opportunity it created for team building. Strong team dynamics are essential for productivity, creativity, and a positive work atmosphere in any professional environment. Events like the one I organized provide a relaxed setting where team members can interact outside their usual roles, discover shared interests, and strengthen mutual trust. This not only improves communication but also enhances collaboration and morale within the workplace. For me, it was a chance to get to know my colleagues better and to help strengthen their bond. 

The realization of the event went smoothly. Although it was cancelled quite late the first time, I had to re-plan and prepare everything again, but it was better to do it this way than to organize it, and only 2 or 3 people showed up. In the end, the event was successful in my opinion. It also offered an excellent opportunity to connect with the team and get to know them better in a more informal setting. 

One of my initial concerns was whether the schedule would be held and if all the planned activities would fit into the allocated time. Fortunately, everything went according to plan, and all activities were carried out as expected. I also prepared backup activities in case things moved faster than anticipated. This project taught me the importance of foresight, adaptability, and detailed preparation when planning professional events. 

Balancing Internship and Thesis 

Alongside these missions, I have been working on my thesis. Balancing the workload between my thesis and my internship has been a challenge, but also a great opportunity to improve my time management and organizational skills. It also helped me to develop my curiosity and my writing skills. 

Conclusion 

This internship at the Maritime Logistics Research Center has been a very interesting experience. It not only allowed me to apply theoretical knowledge in a real-world setting but also pushed me to gain maturity as I was organizing my own schedule. From navigating CRM systems under constraints to organizing a successful event, each task brought unique challenges that strengthened my problem-solving, communication, and planning skills. 

Moreover, working in an international environment in Finland has broadened my perspective and given me valuable insights into cross-cultural teamwork. I’m grateful for the trust placed in me and the support from Minna throughout this training. I am thankful for this opportunity, and I really appreciate working in this positive environment.  

Reference: 

Author unknown. (n.d.). CRM system components. Retrieved from https://www.engagebay.com/blog/importance-of-crm/ 

Text: Matthieu Avale, international business student 

Photo: Minna Keinänen-Toivola