SAMKin hallinnoima ÄLYÄ matkassa -hanke järjesti keväällä satakuntalaisille matkailuyrityksille nelipäiväisen opintomatkan Viroon ja Latviaan. Matkan tarkoituksena oli edistää matkailuyritysten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vahvistaa kestävyyteen, vastuullisuuteen ja digitalisaatioon liittyvää oppimista, jota he voivat hyödyntää liiketoimintansa kehittämisessä.
Tulevaisuuden vihreä kaupunki kaupungin sisällä
Ensimmäisenä matkapäivänä, tiistaina, Tallinnaan saavuttuamme suuntasimme Ülemiste Cityyn, joka on Viron innovatiivinen, älykäs ja vihreä kompleksi ja yhteisö Tallinnassa. Ülemiste Cityn yhtenä tavoitteena on muodostaa älyllisesti stimuloiva ympäristö nuorille kyvyille, jotta näiden ei tarvitse lähteä maailmalle kasvaakseen ammatillisesti ja kehittyäkseen urallaan. Sen sijaan he voivat tehdä niin virolaisesta älykkäästä yhteisöstä käsin, jonka visiona on toimia maan taloudellisena moottorina ja tulevaisuuden kaupunkina. Yritysten, tapahtumien ja erilaisten palveluiden ja aktiviteettien lisäksi Ülemiste Cityn alueella toimii julkisen sektorin organisaatioita, joista yksi on Visit Estonia, ensimmäinen vierailukohteemme.
Organisatorisesti Visit Estonia on osa Viron Yritys- ja Innovaatiovirastoa (Estonian Business and Innovation Agency) ja se toimii Viron virallisena matkailuviranomaisena tavoitteenaan tehdä Viroa tunnetuksi houkuttelevana kohteena sekä vapaa-ajan että yritysmatkailijoille. Julkisen matkailumarkkinoinnin lisäksi he tarjoavat moninaisia palveluja virolaisille matkailualan yrityksille, joita meille vierailumme aikana esiteltiin.
Kestävyyttä ja digitalisaatiota virolaisiin matkailuyrityksiin
Digitalisaatiosta vastaava projektipäällikkö Ave Pilli esitteli meille Visit Estonian matkailuyritysten digitalisaatiota ja liiketoimintaa edistäviä ohjelmia ja rahallisia tukia. Näitä ovat ohjelmistojen käyttöä ja integraatiota ohjaavat työpajat ja rahalliset tuet, henkilökohtainen ja räätälöity digitalisaation mentorointiohjelma, ohjelmistojen käyttöönoton ja integraation tuki sekä uusien tuotteiden kehittämiseen tarkoitettu palvelumuotoilukoulutus. Visit Estonialla on käytössään nk. nelivaiheisen digitalisaation malli, jonka pohjalta ohjelmat ja tuet on systemaattisesti suunniteltu. Mallin osa-alueet ovat
- yritysprosessit ja -resurssit (esim. master data)
- matkailijan digitaaliset polut (esim. verkkovarausjärjestelmät)
- matkailijan digitaaliset elämykset (esim. virtuaalitodellisuus) ja
- digitaalimarkkinointi (esim. verkkosivut ja sosiaalinen media).
Sen jälkeen matkailun kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Liis Läte kertoi Visit Estonian vastuullisen matkailun ohjelmista ja tukimuodoista, joita ovat esimerkiksi yrityksen kestävyyden polku ja prosessi sekä siihen liittyvä valmennus, Vihreät matkailukohteet -sertifikaattiohjelma alueorganisaatioille ja Vihreä avain -ympäristömerkki yrityksille sekä niitä tukevat valmennukset, ja henkilökohtainen ja räätälöity kestävän kehityksen mentorointiohjelma.
Visit Estonian eteenpäin suuntautunut, avoin ja yrittäjähenkinen lähestymistapa teki meihin vaikutuksen. Huomiomme kiinnittyi erityisesti siihen, että he pyrkivät parhaansa mukaan ymmärtämään ja huomioimaan yritysten näkökulmaa ja tarpeita. Tämä tuli esiin esimerkiksi mentorointiohjelmissa, joihin sisältyy henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä yrityskohtaisen digitalisaation ja kestävyyden suunnitelman laatiminen ja toteutus. Kestävyyden kohdalla huomionarvoista oli, että Vihreä Avain
-merkin saaneiden yritysten määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana moninkertaistunut 10 yrityksestä (vuonna 2022) 90 yritykseen (keväällä 2025). Tämäkin kertoo siitä, että heidän saamansa ohjaus ja neuvonta on ollut kohderyhmälle oleellista ja tehokasta.
Tästä voidaankin vetää se johtopäätös, että yritysten saamisessa mukaan digitalisaation ja kestävyyden poluille ei ole kysymys niinkään yrityksille yksipuolisesti asetetuista ehdoista ja vaatimuksista, vaan ennen kaikkea rohkaisevasta ”tehdään yhdessä” -ajattelusta yhdistettynä kykyyn puhua heidän kieltään, tunnistaa heidän perspektiivinsä ja tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea.
Myös Satakunnassa tämä ajatus pätee hyvin pitkälti, sillä satakuntalaiset matkailuyritykset ovat suurelta osin joko mikro- tai pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Heillä ei yleensä ole ajallisia ja henkilöresursseja osallistua pitkiin valmennuksiin, pysyä ajan hermolla ajankohtaisista digitaalisista trendeistä ja älykkäistä työkaluista tai perehtyä ympäristö- ja vastuullisuusmerkkien vaatimiin prosesseihin ja kriteereihin omin avuin. Matkailun elinvoiman kannalta onkin erittäin tärkeää, että erilaisten mentorointiohjelmien, valmennusten ja rahallisten tukimuotojen suunnittelu ja toteutus tapahtuu matkailuyrittäjien perspektiivistä, heidän tilanteensa, mahdollisuutensa ja tarpeensa huomioiden.
Samaan aikaan on hyvin toivottavaa, että yritykset itse tekevät oman osuutensa ja ovat avoimia uuden oppimiselle – vaikka se ei ensinäkemältä tuntuisi heille oleelliselta tai tärkeältä. Tässäkin pätee ”what we don’t know what we don’t know” eli “emme tiedä, mitä emme tiedä”. Se viittaa siihen, että olemme usein tiedostamattomia siitä, mitä meille tuntemattomia mahdollisuuksia ja työtä helpottavia työkaluja on olemassa, kunnes annamme jonkun kertoa, opastaa ja ohjeistaa meitä niistä. Tämä edellyttää, että olemme valmiita uhraamaan aikaamme tässä ja nyt oppiaksemme jotakin, minkä ansiosta nyt uhraamamme aika säästyy tulevaisuudessa moninkertaisesta – ja jopa tuo meille yrityskasvua ilman, että työmäärämme oleellisesti lisääntyisi.
Perinteiden ja yhteisön merkitys kestävässä yritystoiminnassa
Ensimmäisen yömme vietimme kauniissa ja historiallisessa Tartossa ja keskiviikkona jatkoimme matkaa kohti Latviaa. Latvian puolella ensimmäinen vierailukohteemme oli Valmiermuizan panimo, jossa meitä odotti mielenkiintoinen yritysesittely ja opastettu panimokierros. Isäntänämme toimiva panimon edustaja valotti monipuolisesti panimon historiaa, kertoi yrityskulttuurista ja kantavista arvoista sekä esitteli meille käsityöläisoluen valmistusprosessia. Hän kertoi yrityksen satsaavan erityisesti korkeaan laatuun ja latvialaisen olutperinteen vaalimiseen sekä osallistuvan aktiivisesti yhteisön toimintaan ja yritysyhteistyöhön.
Valmiermuizan kaupunki oli valikoitunut panimon sijainniksi, koska omistajan perheellä on alueella useamman sukupolven mittaiset juuret ja he halusivat osoittaa kiitollisuuttaan ja antaa takaisin paikallisyhteisölle. Panimon pääasialliseksi tuotteeksi oli puolestaan valikoitunut olut, koska oluen todettiin olevan kiinteästi sidoksissa latvialaiseen juomakulttuuriin ja -historiaan. Olut mainitaankin jopa 1044 latvialaisessa kansanlaulussa, kun taas muita juomia ei mainita kertaakaan.
Panimon alkuvaiheissa latvialaisen olutmaun kehittämiselle otettiin aikaa ja asiaa tutkittiin perusteellisesti. Yrityksen johto oli tietoinen siitä, että eri maiden oluilla on oma tyypillinen makunsa ja heille oli tärkeää löytää juuri se latvialainen maku. Tässäkin yhteydessä etsittiin tietoa latvialaisista olutperinteistä ja -historiasta, mikä ei ollut helppoa ja nopeaa, sillä tietoa ei ollut kootusti helposti saatavilla. Lopulta latvialainen olutmaku löytyi, ja se on täyteläinen ja makeahko.
Myös ympäristövastuullisuus, resurssiviisaus ja kiertotalous ovat keskeisiä Valmiermuizan panimon toiminnassa. Hävikki- ja ylijäämäolutta ei heitetä hukkaan, vaan se tislataan. Oluessa käytettävien jyvien jauhamisesta syntyvät kuoretkaan eivät päädy roska-astiaan, vaan ne joko toimitetaan paikallisille maatiloille eläinten rehuksi (ja näiden lehmien maidosta valmistetaan paikallista jäätelöä) tai niistä valmistetaan keksejä, joita mekin saimme lounaamme yhteydessä maistella. Panimon yhteydessä toimiva ravintola pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon lähiruokaa ja tekee siten kiinteää yhteistyötä paikallisten maatilojen ja muiden yritysten kanssa.
Joitakin tilastoja mainitakseni: Tällä hetkellä Valmiermuizan panimolla on kahden prosentin osuus Latvian olutmarkkinoista ja heidän asiakaskunnassaan on monia hyvätasoisia ravintoloita, joiden asiakkaat ovat tykästyneet heidän oluihinsa. Vierailuhetkellämme panimo tuotti kolmisen miljoonaa litraa alkoholillisia ja alkoholittomia juomia vuodessa.
Oli rohkaisevaa huomata, että myös pienessä kaupungissa sijaitseva pieni olutpanimo voi menestyä, kun sillä on vahvat yhteydet juuriinsa ja paikallisyhteisöön, selkeä ja ainutlaatuinen brändi, selkeät arvot ja erikoistuminen tiettyyn markkinasegmenttiin. Lisäksi vastuullisuutta ja kiertotaloutta vahvistavat innovaatiot ja yhteistyömuodot vaikuttavat esimerkillisiltä edistäen myös alueen taloutta ja elinvoimaa. Yhteiskuntavastuu ja näyttäytyykin panimon filosofiassa ja toiminnassa monin eri tavoin: historiallisesti, kulttuurisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti.
Suunnittelun ja koordinaation merkitys matkailussa
Torstaina heräsimme kauniiseen aurinkoiseen aamuun latvialaisessa Cēsisin kaupungissa. Cēsis on yksi Latvian kauneimpia ja vanhimpia kaupunkeja, jonka symbolina toimivat keskiaikaiset Cēsisin linnan rauniot puistoineen. Yhdessä ne luovat kaupunkiin romanttista historiallista tunnelmaa.
Aamiaisen jälkeen suuntasimme Visit Cēsisin toimistolle, jossa tapasimme matkailun suunnittelusta ja kehityksestä vastaavan Maiga Jirgenan ja matkailuinfon asiakaspalvelussa työskentelevän Ieva Liepan. He kertoivat meille Cēsisin kaupungin ja sitä ympäröivän alueen nähtävyyksistä, aktiviteeteista ja matkailukohteista sekä matkailun kehittämisestä. Cēsisin kaupunkia ympäröivät monet luontoalueet, jotka vetävät puoleensa perheitä, luontoretkeilijöitä ja aktiivimatkailijoita. Joet kutsuvat vesiaktiviteetteihin, metsät vaelluksiin, kävelyihin ja villieläinten seuraamiseen, eläinpuistot ovat lapsiperheille kiintoisa kohde, ja laskettelu- ja hiihtoalueet ovat suosittuja talvimatkailukohteita. Lisäksi historia ja kulttuuri ovat alueen tärkeitä vetonauloja. Vuonna 2025 Cēsisin toimiessa Latvian kulttuurikaupunkina kaupungissa on erityisen laaja kulttuuritarjonta, joka vetää puoleensa vierailijoita myös hiljaisempina aikoina.
Cēsisissä on aloitettu matkailun kehitykseen sekä matkailun kestävyyteen ja digitalisaatioon tähtäävä kehitys- ja suunnittelutyö. Hyvien käytäntöjen oppiminen muista maista ja heidän alueeseensa verrattavilta alueilta olikin siksi erityisen kiintoisa teema emännillemme. Meille syntyikin mielenkiintoisia keskusteluita kansallisten Visit-toimijoiden roolista alueellisen ja paikallisen matkailun edistämisessä, minkä lisäksi alueiden ja kohteiden imagoon, brändäykseen ja markkinointiin liittyvät asiat olivat keskusteluissamme esillä.
Keskustelussamme korostimmekin kansallisen strategian, brändäyksen ja markkinoinnin merkitystä, johon eri alueet ja kaupungit voivat liittyä tuoden esiin omia ainutlaatuisia ominaisuuksiaan. Myös koordinoidut yrityspalvelut paikallisella ja alueellisella tasolla ovat avainasemassa alueen elinvoiman ja matkailun edistämisessä. Alueella on paljon potentiaalia ja sen hyödyntäminen edellyttää yhteistä strategiaa, koordinointia, brändäystä ja niitä tukevia digitaalisia työkaluja kansalliselta paikalliselle tasolle.
Vastakohdat rinnakkain: Avaruuskoulutusta historiallisessa kaupungissa
Torstaina aamupäivästä siirryimme Cēsisin avaruuskeskukseen, jossa meitä odotti avaruustutkimusta ja -koulutusta esittelevä opastettu kierros.
Cēsisin avaruuskeskus on yksi Latvian neljästä avaruuskeskuksesta, joista jokaisella on oma painoalueensa. Cēsisin kohdalla se on lasten ja nuorten koulutus tieteen, teknologian ja matematiikan alueilla (STEM = Science, Technology, Engineering, Mathematics). Avaruusteema toimii kärkenä ja houkuttimena herättää lasten ja nuorten kiinnostus STEM-aloja kohtaan, sillä nämä suhtautuvat avaruusteemaan pääasiallisesti myönteisesti tai neutraalisti, harvemmin kielteisesti tai ennakkoluuloisesti.
Lapsille räätälöidyt ohjelmat on suunniteltu käytännönläheisesti ja niissä välitetään vain tietoja, joita he käytännön elämässä tulevat tarvitsemaan. Oppimista tehostetaan leikin keinoin ja kaikki tämä auttaa herättämään heidän kiinnostuksensa STEM-aloihin. Keskuksen tarjonta on suunnattu sekä lapsille ja nuorille että opettajille ja kattaa työpajoja, näyttelyitä, retkiä ja koulutusohjelmia.
Tiedolla johtaminen on olennainen osa keskuksen päivittäistä toimintaa. Jokainen kävijä saa keskuksessa vieraillessaan vierailijakortin, jota ne käyttävät rekisteröityäkseen eri pisteisiin ja aktiviteetteihin. Näin kerätyn datan pohjalta saadaan tietoa vierailijoiden käyttäytymisestä – esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä he vierailevat eri pisteillä, mihin näyttelyihin/aktiviteetteihin he osallistuvat ja mihin eivät, ja kuinka kauan he yhteensä viettävät keskuksessa aikaa. Tätä tietoa hyödynnetään markkinoinnissa ja uusien ohjelmien kehittämisessä.
Projektin rahoittajan kansainvälisten vierailijoiden määrille asettamien rajoitusten vuoksi keskuksen tarjontaa ei tällä hetkellä markkinoida kansainväliselle yleisölle. Oppaamme toivoi kansainvälisten yhteyksien ja yhteistyön olevan tulevaisuudessa mahdollista, sillä että STEM-aloille pyrkiviltä edellytetään monikulttuurisia taitoja ja kansainvälisiä yhteistyökykyjä.
Vierailuun liittyviä pohdintoja: Avaruusteeman käyttäminen houkuttimena saada lapset ja nuoret kiinnostumaan STEM-aloista on viisasta, koska STEM-aloille tarvitaan kykyjä ja tekijöitä. Itse avaruuskeskeinen tai astronautin ammattiin tähtäävä koulutus on kuitenkin oleellista vain hyvin rajatulle kohderyhmälle. Siksi herääkin kysymys, että kuinka laajaa yleisöä keskuksen opetukset todellisuudessa hyödyttävät. Jos siellä välitetyt käytännönläheiset tiedot ja taidot ovat sovellettavissa monilla eri STEM-aloilla, niin sinä tapauksessa ajallinen ja rahallinen sijoitus on ollut kannattavaa. Olisikin mielenkiintoista lisätä keskuksen tiedolla johtamisen ponnisteluihin seuranta siitä, että mihin keskuksessa koulutusohjelmia suorittaneet lapset ja nuoret koulutuksellisesti ja ammatillisesti päätyvät. Tämä tietysti edellyttää pitkän aikavälin seurantaa, varsinkin alakouluikäisten lasten kohdalla. Ryhmässämme vierailun jälkeen syntyi keskustelua myös siitä, miten avaruuskeskuksen toiminta on integroitunut ympäröivään yhteiskuntaan, miten se sijoittuu alueen elinvoimaa ja matkailua edistäviin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin, ja miten siihen sijoitetut merkittävät investoinnit ovat suhteessa paikalliseen silminnähden huonokuntoiseen infrastruktuuriin.
Digitaaliset ratkaisut modernin ekoasumisen apuna
Avaruuskeskuksen jälkeen meillä oli opastettu kierros 50 kilometrin päässä Cēsisin kaupungista sijaitsevassa Amatciemsin ekokylässä. Amatciems on 300 hehtaarin suuruinen metsien ja puistojen ympäröimä alue, jolla sijaitsee 300 rakennusvalmista tonttia ja yli 70 tekojärveä – jokaiselta tontilta on näkymä ja yksityinen pääsy veteen. Kylän on suunniteltu ja rakennettu henkilöille, jotka ovat taloudellisesti aktiivisia mutta haluavat asua luonnon rauhassa modernin kaupunkiasumisen mukavuuksista tinkimättä.
Kylän perustaja Aivars Zvirbulis sai 2000-luvun alussa idean perustaa ekokylä luonnon rauhaan ja kauneuteen kaikkine mukavuuksineen, kuitenkin lähelle kaupunkeja ja työmahdollisuuksia. Hänellä ja hänen perheellään oli omakohtainen toive asua sellaisessa ympäristössä ja hän tiesi, että monilla muilla ihmisillä oli samankaltaisia unelmia. Pienestä ideasta kasvoi suuri projekti, ja metsäalueeseen raivattiin tontteja, rakennettiin teitä, luotiin tekojärviä sekä rakennettiin vesi-, sähkö-, viemäri- ja muut verkostot. Tuloksena oli 250 tonttia käsittävä alue, jolle vierailuhetkeemme mennessä oli rakennettu 100 taloa. Suurin osa niistä on omistusasuntoja, vaikka joukkoon mahtuu myös muutama vuokra-asunto. Lisäksi kylän keskiosassa toimii kaunis Spa-hotelli. Muuten kylässä ei ole palveluita kuten kauppoja tai lääkäreitä, vaan nämä ovat saatavilla läheisistä kaupungeista.
Kylän asukkaat ovat järjestäneet työskentelynsä niin, että he työskentelevät etänä kotoa käsin, matkustavat lähikaupunkeihin ja/tai jaksottavat työskentelynsä niin, että he voivat pitää pidempiä vapaajaksoja, jotka he viettävät kylässä. Tontin ostaneiden uusien asukkaiden on talojaan suunnitellessaan ja rakentaessaan noudatettava tiettyjä, muita asukkaita sekä luontoa kunnioittavia sääntöjä ja rajoituksia. Esimerkiksi muiden tonttien ja talojen asukkaiden yksityisyyttä on kunnioitettava jättämällä riittävästi tilaa ja näkösuojaa talojen välille, ja kaikenlaisten aitojen rakentaminen on kielletty, koska ne estävät villieläinten vapaan liikkumisen alueella.
Koko alue on koordinoidusti kytketty Cēsisin sähkö-, vesi- ja jätevesiverkostoon. Kylässä on käytössä älykkään asumisen (smart living) laitteet ja palvelut, joita voidaan hallita älylaitteestä käsin, esimerkiksi kiinteistönhallinta ja turvallisuus, palveluiden tilaus- ja viestintäjärjestelmät, kylän rajojen ja porttien hallinta sekä veden, sähkön ja muiden resurssien kulutuksen seuranta. Asukkaiden ei myöskään tarvitse itse hoitaa kaikkia kotitalous- ja puutarhatöitä, vaan ne voivat halutessaan tilata erilaisia maksullisia palveluita kuten kodin siivousta, pihan ja puutarhan hoitoa, ruohonleikkuuta ja muita palveluita. Näitäkin he voivat tilata älylaitteiden avulla.
Myös sähkön suhteen pyritään resurssitehokkuuteen, ja käyttämätön sähkö varastoidaan akkujärjestelmään, jota laajennetaan ja kehitetään edelleen tarpeen mukaan. Alueelle on asennettu myös aurinkopaneeleita aurinkoenergian hyödyntämiseen.
Oivallus: Etätyömahdollisuus ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat luonnonläheisen elämäntavan, tosin kauppojen, palveluiden ja työpaikkojen puute aiheuttaa riippuvuutta autosta ja matkustamisesta. Alueelle muuttaminen vaatii myös tiettyä varakkuutta, sillä talon lähtöhinta tontteineen on n. 280 000 euroa (tämän hinta pätee aivan pienelle talolle).
Yhteisöllisyys ja strateginen ajattelu maaseutukylän elinvoiman moottorina
Matkamme viimeisenä päivänä perjantaina matkamme suuntautui Latviasta takaisin kohti Viroa. Runsaan parin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Metsanurmen kyläkeskukseen, jossa meidät vastaanotti kyläkeskusta pyörittävä maatilamatkailuyrittäjä Anneli Kana. Hänen toiminnassaan yhdistyvät kylätalo- ja kyläyhdistystoiminta ja yrittäjyys mielenkiintoisella ja varsin ainutlaatuisella tavalla, joista hän kertoi meille valmistamansa lounaan äärellä.
- Kylätalo ja kyläyhdistys: Kylätalo sijaitsee Riihimetsän tilalla, joka täyttää 100 vuotta vuonna 2027. Samana vuonna kyläyhdistys täyttää 30 vuotta. Kylätalon rakennus koostuu kylätalosta, museona toimivasta riihestä sekä muutama vuosi sitten avatusta kahvilasta. Tontin tapahtumatilat ja -alueet ovat ahkerassa käytössä eri vuodenaikoina. Kylän asukkaiden määrä on noussut 86:sta (vuonna 1997) yli tuhanteen (vuonna 2025). Siihen on vaikuttanut: 1) Viron hallituksen kaupungista maalle muuton edistystoimenpiteet, 2) uusien rakennusten rakentaminen neuvostohallinnon takavarikoimille tonteille, 3) täysin uusien asutusalueiden perustaminen.
- Yritys: Jossakin vaiheessa kysyntä kyläyhdistyksen tarjoamien luontoreittien, rakennusten/tilojen ja muun infrastruktuurin ”kylkeen” lisättyihin palveluihin (esimerkiksi opastetut luontoretket ja tapahtumat) alkoi lisääntyä ja Anneli Kana ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2010. Yritys toimii kylätalon tiloissa ja tarjoaa erilaisia palveluita, esim. opintoretkiä ja tapahtumia.
- Maatilamatkailuyhdistys: Anneli Kana on aktiivinen myös tässä vuonna 2020 perustetussa yhdistyksessä, joka toimii katto-organisaationa maatilamatkailun yrityksille ja pientuottajille. Yhdistys saa tulonsa jäsenmaksuista ja kansainvälisistä projekteista. Projektien teemoina ja tuloksina ovat olleet esim. maatilamatkailun edistäminen matalakaudella ja matkailutoimijoiden laatuohjelman /-kriteerien kehittäminen. Paikallisesti yhdistyksen toiminnan keskiössä ovat olleet myös suurten eurooppalaisten retkipolkujen yhdistäminen Baltian maihin ja niiden yhteydessä maatilamatkailun palveluiden esille tuominen reitillä liikkuville sekä Viron ja Latvian sotahistorian kokoaminen ensimmäisestä maailmansodasta 1990-luvun itsenäistymiseen sisältäen mm. muistomerkkejä, raunioita, tunneleita ja muita kiinnostavia matkailukohteita.
- Yritysyhteistyö: Maatilamatkailun projektirahoitus mahdollistaa sen, että yritykset saadaan yhteen tiettyjen teemojen ympärille, minkä lisäksi harjoitetaan markkinointia mm. kansainvälisillä matkailumessuilla. Joka syksy tehdään yhteinen opintomatka johonkin maahan, jossa on tuttu virolainen henkilö opastamassa. Nämä matkat ovat hyvin suosittuja, koska niillä yritykset pääsevät verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia, oppimaan heille oleellisia taitoja sekä ylläpitämään yhteisöllisyyttä omalla alueellaan.
Oivalluksena tästä vierailusta oli, että erityisesti maaseudulla ja pienemmillä paikkakunnilla matkailuyritysten aktivoiminen sekä infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen vaatii innostunutta tahoa, joka tekee aloitteita, koordinoi ja johtaa ihmisiä ja yrityksiä yhteen samalla, kun ymmärtää heidän tarpeitaan ja kiinnostuksiaan. Myös strateginen ja yhteistyöhön perustuva ajattelu, jossa projekteja toteutetaan paitsi oman, myös muiden alueiden hyväksi, on yksi onnistumisen avain.
Päätelmät ja suositukset
Baltian-opintomatkamme ja siihen liittyvät vierailut, keskustelut ja teemat osoittavat, että kestävä ja vastuullinen matkailu ei kata sisäänsä ainoastaan digitaalisia ja älykkäitä sovelluksia ja laitteita, kestävän kehityksen merkkejä ja sertifikaatteja tai muita moderneja innovaatioita, vaan myös perinteiden ja paikalliskulttuurin tuntemuksen, arvostuksen ja säilyttämisen osana menestyvää matkailualan liike- ja palvelutoimintaa. Jokainen kestävyyden aspekti ei kuitenkaan tule kaikissa tapauksissa esille samalla tavalla ja samassa mittakaavassa, vaan on hyvin tapausriippuvaista, mitkä niistä milloinkin korostuvat, ja miten.
Oli kysymys sitten yksityisistä yrityksistä tai kunnallisista ja alueellisista julkishallinnollisista toimijoista, tärkeää on tunnistaa kunkin kaupungin ja alueen perinteet, ominaispiirteet, mahdollisuudet ja potentiaali sekä käyttää niitä sille alueelle ominaisen kestävän matkailun kehittämisessä. Jos moderneja ja innovatiivisia ratkaisuja kehitetään erillään ainutlaatuisesta paikallisyhteisöstä ja -kulttuurista, päädytään nopeasti tilanteeseen, jossa yhtä kehitetään toisen kustannuksella. Esimerkkinä tällaisesta kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen puutteesta oli mittavia investointeja vaatinut huippumoderni Cēsisin avaruuskeskus, joka sijaitsi kipeästi kohennusta kaipaavan paikallisinfrastruktuurin, suljettujen hotellien ja historiallisten rakennusten ympäröimänä. Ainutlaatuisessa paikalliskulttuurissa ja niihin liittyvissä tarinoissa piilee kuitenkin valtava potentiaali, jota matkailussa ja menestyvässä liiketoiminnassa voisi käyttää huomattavasti enemmän ja näkyvämmin – moderneja teknologisia ratkaisuja unohtamatta vaan päinvastoin niitä hyödyntäen – kuten Valmiermuizan panimon esimerkki osoittaa.
Opintomatkat ovat tärkeä osa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) hallinnoimaa ÄLYÄ matkassa -hanketta, jota toteutetaan maaliskuusta 2024 kesäkuuhun 2026 EU:n maaseuturahaston (Satakunnan ELY-keskus) osarahoittamana. Tavoitteena on edistää älykästä ja kestävää matkailuliiketoimintaa Satakunnassa 1) lisäämällä matkailutoimijoiden osaamista uusista teknologisista trendeistä, digitaalisista työkaluista ja tiedolla johtamisesta sekä 2) edistämällä älykkäiden työkalujen integrointia tukemaan vastuullista ja resurssitehokasta matkailua. Tässä artikkelissa käsitellyn Baltian-opintomatka järjestäjänä toimi SAMK/ÄLYÄ matkassa -hanke ja vastuullisena matkailuyrityksenä Matka-Launokorpi.
Kirjallisuutta
Cēsis Old Town. Latvia Travel, 2025. https://www.latvia.travel/en/sight/cesis-old-town, käyty 8.9.2025.
Encouragement to Smart Local Development: Inspirational Smart Village examples. Transnational cooperation project Smart Villages Leader Network, huhtikuu 2023. https://kantriry.fi/traktori/wp-content/uploads/2023/04/Smart-Village-examples.pdf, käyty 5.9.2025.
Hack, Karja & Sarajärvi, Riitta: Perinnekulttuuri tulevaisuuden matkailutrendinä. Lapin ammattikorkeakoulu, 2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/493244/Opinn%E4ytety%F6,%20Katja%20ja%20Riitta.pdf, käyty 5.9.2025.
Smart Cities: Cities using technological solutions to improve the management and efficiency of the urban environment. European Commission, Directorate-General for Communication. https://commission.europa.eu/eu-regional-and-urban-development/topics/cities-and-urban-development/city-initiatives/smart-cities_en, käyty 8.9.2025.
STEM education and training. European Commission, Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, 10 June 2025. https://education.ec.europa.eu/focus-topics/stem, käyty 5.9.2025.
The digital transition of tourism. European Commission, Directorate-General for Mobility and Transport. https://transport.ec.europa.eu/tourism/transition-eu-tourism/digital-transition-tourism_en, käyty 8.9.2025.
Wiik, Sini: Tourism SMEs and Visit Finland: Perceptions of Support in the Tourism Ecosystem in Lapland. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, toukokuu 2025. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/895328/Wiik_Sini.pdf, käyty 5.9.2025.
Teksti ja kuva: tutkija Taina Suomela, Matkailun kehittämiskeskus
