Tarinoita työnteon arjesta. Stories of day-to-day working. -

wpadmin26.8.202526.8.2025Sosiaaliala - Social services, Työelämätaidot - Working life skills

SimulaatioSankarit; oppimisen supervoimat käytössä

Sataedu sekä SAMK toteuttavat yhdessä innovatiivista DigiSimu-hanketta, joka vie sosiaali- ja terveysalan oppimisen uudelle tasolle simulaatiopedagogiikkaan turvautuen. Simulaatiopedagogiikka on noussut merkittäväksi osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta niin kansallisesti, kuin kansainvälisestikin sen tarjotessa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön kehittää monipuolisesti ammatillisia taitoja. Lisäksi simulaatiopedagogiikka tiivistää yhteisopettajuuden keinoin moniammatillista yhteistyötä opettajien välillä tarjoten samalla mahdollisuuden kehittää myös opettajien henkilökohtaista osaamista. Simulaatiopedagogiikan avulla kaikkien on siis mahdollista oppia.

Tämä blogikirjoitus käsittelee tiivistynyttä oppilaitosyhteistyötä Sataedun ja SAMKin välillä, joka on osa DigiSimu-hankkeen tavoitteita tuoden samalla esiin simulaatio-oppimisen merkityksen ammatillisen- ja ammattikorkeakoulutuksen adaptiivisella kentällä.

Simulaatio-oppiminen kehittää taitoja ja yhteistyötä

Simulaatio-oppiminen on keskeinen osa koko DigiSimu-hanketta. Simulaatiopedagogiikka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella kliinisiä taitoja turvallisessa ja kontrolloidussa ympäristössä. Simulaatioharjoitukset sisältävät ennakkomateriaalin, aktivoivan aloituksen, toimintaosuuden ja oppimiskeskustelun. Tämä nelivaiheinen prosessi edistää oppimaan oppimisen taitoja ja parantaa muun muassa hoitotyön näyttöön perustuvaa ydinosaamista, kuten lääkehoitoa, haavanhoitoa ja vitaalien seurantaa.

Hankkeessa on toteutettu useita oppilaitosten välisiä yhteissimulaatioita. Ne ovat erityisen arvokkaita niiden mahdollistaessa moniammatillisen yhteistyön, jossa eri oppilaitosten ja ammattiryhmien opiskelijat toimivat yhdessä. Tämä kehittää opiskelijoiden kykyä toimia tiimeissä, mikä on välttämätöntä sosiaali- ja terveysalalla. Yhteistyö tuo mukanaan monipuolisia näkökulmia ja käytäntöjä, rikastuttaen oppimiskokemusta. Resurssien jakaminen parantaa opetuksen laatua ja kustannustehokkuutta. Yhteistyöprojektit, kuten DigiSimu-hanke, edistävät innovaatioita ja uusien oppimismenetelmien kehittämistä. Oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua- ja identiteettiä, valmistamalla heitä paremmin kohtaamaan työelämän haasteet ja mahdollisuudet. Eri ammattiryhmien yhteistyö avartaa ymmärrystä toisen ammattilaisen työstä ja mahdollistaa opiskelijoille verkostoitumisen jo opintojen aikana.

SimulaatioSankarit-podcast tuo kokemukset kuuluviin

SimulaatioSankarit-podcast on uusi ja jännittävä lisä DigiSimu-hankkeeseen. Podcastissa käsitellään simulaatio-oppimisen merkitystä sosiaali- ja terveysalalla sekä tuodaan esiin opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia simulaatioharjoituksista- ja pedagogiikasta. Simulaatiot ja pelillisyys tarjoavat uusia välineitä käytännön taitojen kehittämiseen osaksi oppimisen sekä opettamisen arkea. Tavoitteena on inspiroida niin opettajia kuin oppijoitakin. Podcast tarjoaa syvällisiä keskusteluja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten simulaatio-oppiminen voi parantaa opetuksen laatua ja valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään.

Podcastin jaksoissa käsitellään monitasoisesti erilaisia simulaatiotilanteita. Jokaisessa jaksossa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia simulaatioiden maailmasta. SimulaatioSankarit-podcastin tavoitteena on lisätä tietoisuutta simulaatio-oppimisen hyödyistä kannustaen oppilaitoksia ja työelämän toimijoita hyödyntämään simulaatiopedagogiikkaa entistä laajemmin. Podcastin kautta kuulijat saavat konkreettisia vinkkejä ja ideoita simulaatioharjoitusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Podcast tarjoaa myös mahdollisuuden kuulla opiskelijoiden ja opettajien tarinoita siitä, miten simulaatioharjoitukset ovat vaikuttaneet heidän oppimiseensa ja ammatilliseen kasvuun.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys vahvistavat oppimista

Sataedun ja SAMKin yhteistyö on vahvistanut myös oppilaitosten ja työelämän välistä yhteyttä. DigiSimu-hankkeessa työskentelevät opettajat toimivat yhdessä sotealan ammattihenkilöiden kanssa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden laadukkaita ja vaikuttava työ- ja oppimisympäristöjä. Oppilaitosten välinen yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ammatillista identiteettiä, koska se mahdollistaa monipuolisten näkökulmien ja käytäntöjen jakamisen eri oppilaitosten ja työelämän välillä, mikä puolestaan rikastuttaa oppimiskokemusta. Opiskelijat pääsevät työskentelemään moniammatillisissa tiimeissä, mikä harjaannuttaa erityisesti heidän vuorovaikutustaitojaan. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla, jossa laadukas yhteistyö ja kommunikaatio ovat keskeisiä potilasturvallisuuden sekä oikea-aikaisen hoidon kannalta.

DigiSimu-hankkeen yhteistyöprojektit, kuten OpinKoti, tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua konkreettisiin työelämäprojekteihin. Projektit lisäävät heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan opintoihin. He saavat realistisen kuvan tulevasta työelämästä ja voivat kehittää itseluottamustaan sekä ammatillista identiteettiään aidossa työympäristössä.

OpinKoti-projekti DigiSimu-hankkeen hallinnoima on innovatiivinen oppimiskokonaisuus, jossa hoitajaopiskelijat suorittavat tutkinnon osia aidossa hoitotyön ympäristössä opettajien johdolla, Attendo Kuninkaanhaassa Porissa. Projektin tavoitteena on yhdistää teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin, korostaen oppimaan oppimisen taitoja ja yhteisöllistä oppimista. Palautteen saaminen ja oman osaamisen reflektointi ovat tärkeitä asioita opintojen aikana.

Yhteistyön kautta opiskelijat oppivat myös arvostamaan jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä, mikä on tärkeää heidän ammatillisen uransa kannalta. Näin he ymmärtävät, että oppiminen ei pääty valmistumiseen, vaan se jatkuu läpi koko työuran. Tämä asenne auttaa heitä pysymään ajan tasalla alan uusimmista näyttöön perustuvista tutkimuksista ja käytännöistä, mikä parantaa heidän ammatillista osaamistaan sekä työllistymistään. Opintojen aikana sisäistetty jatkuvan oppimisen malli valmistaa tulevia ammattilaisia myös jatkamaan yhteistyötä monialaisesti ja yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Simulaatioyhteistyö on osoittautunut menestyksekkääksi

Sataedun ja SAMKin monipuolinen simulaatioyhteistyö DigiSimu-hankkeessa on osoittautunut menestyksekkääksi. Sen tarjotessa uudenlaisia malleja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseksi, missä yhdistyy teoria ja käytäntö transformatiivisen oppimisen keinoin. Tämä oppilaitosten välinen yhteistyö edistää opiskelijoiden ammatillista kasvua, parantaa hoitotyön laatua ja vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. SimulaatioSankarit-podcastin kautta tarjoutuu erinomainen kanava kuulla lisää simulaatio-oppimisen merkityksestä, kokemuksista sekä näkemyksistä tulvaisuuden koulutuksesta. Sataedu ja SAMK jatkavat yhteistyötään kehittääkseen entistä parempia oppimisympäristöjä ja pedagogisia menetelmiä, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua ja työelämävalmiuksia erityisesti Satakunnan alueella.

Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia, yhteistyön supervoimalla!

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg, lehtori Sataedu & Nina Leppälammi, opetuspäällikkö SAMK

Kuva: Katri Kulmala

wpadmin20.8.202520.8.2025In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Yleinen - General

A double degree student’s training on CRM strategy and event organization at the Maritime Logistics Research Center

My name is Matthieu Avale. I’m a 23-year-old French international business student and was completing my internship at the Maritime Logistics Research Center in Rauma, Finland. This experience forms part of my studies and personal development, and I would like to share some insights into my missions, the challenges I encountered, and the skills I developed during this period.

I was assigned two main tasks during my internship that shaped my daily activities and learning journey. The main task was to propose a CRM solution for the Maritime Logistics Research Center, and the second one was to organize an event.

Proposing a CRM System

My first mission was to research and propose a CRM (Customer Relationship Management) system that would meet the research center’s needs. A CRM system is both a strategy and a tool used by companies to manage and analyze interactions with customers and prospects. Its main objectives are to:

Improve business relationships

Enhance customer satisfaction and retention

Streamline internal processes

Boost sales and overall profitability

CRM tools allow companies to centralize client data, making it easier to answer customer questions, detect potential problems, and optimize service delivery. Previously, I had only used CRM systems to extract data; during this project, I needed to take a step back to truly understand the center’s needs and suggest a solution tailored to them. This work gave me a deeper understanding of CRM systems’ function and the strategic thinking behind selecting the right tool. I also proposed a few action plans for the center to better leverage CRM to enhance its operations.

However, the task came with its challenges:

Budget constraint: The CRM solution needed to be free of charge. Many of the best-known systems on the market are not, and they were the ones I was most familiar with.

Regulatory considerations: I had to ensure that any data collection and storage practices complied with relevant privacy and data protection regulations.

Despite these obstacles, the project helped me develop critical thinking skills and a more solution-oriented mindset.

I also had to change CRM solutions several times, either because I wasn’t fully satisfied with the functionality offered or because some systems proved too complex to set up in the specific context of the research center.

Organizing an Event

My second mission was to organize an event for the center.
Having a lot of time before the event was an advantage. It allowed me to brainstorm ideas, consider potential animations, and foresee potential problems well in advance. The continuous reflection helped me build a more detailed and creative event plan.

One of the key benefits of organizing and participating in the event was the opportunity it created for team building. Strong team dynamics are essential for productivity, creativity, and a positive work atmosphere in any professional environment. Events like the one I organized provide a relaxed setting where team members can interact outside their usual roles, discover shared interests, and strengthen mutual trust. This not only improves communication but also enhances collaboration and morale within the workplace. For me, it was a chance to get to know my colleagues better and to help strengthen their bond.

The realization of the event went smoothly. Although it was cancelled quite late the first time, I had to re-plan and prepare everything again, but it was better to do it this way than to organize it, and only 2 or 3 people showed up. In the end, the event was successful in my opinion. It also offered an excellent opportunity to connect with the team and get to know them better in a more informal setting.

One of my initial concerns was whether the schedule would be held and if all the planned activities would fit into the allocated time. Fortunately, everything went according to plan, and all activities were carried out as expected. I also prepared backup activities in case things moved faster than anticipated. This project taught me the importance of foresight, adaptability, and detailed preparation when planning professional events.

Balancing Internship and Thesis

Alongside these missions, I have been working on my thesis. Balancing the workload between my thesis and my internship has been a challenge, but also a great opportunity to improve my time management and organizational skills. It also helped me to develop my curiosity and my writing skills.

Conclusion

This internship at the Maritime Logistics Research Center has been a very interesting experience. It not only allowed me to apply theoretical knowledge in a real-world setting but also pushed me to gain maturity as I was organizing my own schedule. From navigating CRM systems under constraints to organizing a successful event, each task brought unique challenges that strengthened my problem-solving, communication, and planning skills.

Moreover, working in an international environment in Finland has broadened my perspective and given me valuable insights into cross-cultural teamwork. I’m grateful for the trust placed in me and the support from Minna throughout this training. I am thankful for this opportunity, and I really appreciate working in this positive environment.

Reference:

Author unknown. (n.d.). CRM system components. Retrieved from https://www.engagebay.com/blog/importance-of-crm/

Text: Matthieu Avale, international business student

Photo: Minna Keinänen-Toivola

wpadmin15.8.202515.8.2025Ympäristö - Environment

Tutkimuskeskus WANDERin biohiilipilotti Kokemäen Norrinkorvessa – kuusentaimien kasvukokeet

Biohiilellä tiedetään olevan myönteisiä vaikutuksia kasvien kasvuun sen veden- ja ravinteiden pidätyskyvyn ansioista. Biohiili varastoi vettä ja ravinteita, ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön pitkän ajan kuluessa. Biohiilen ominaisuudet maanparannusaineena perustuvat lisäksi sen kykyyn toimia kasvualustana pieneliöille, maaperän pysyessä näin elävämpänä. Biohiiltä on tutkittu aiemminkin, mutta koska sen vaikutukset riippuvat monesta tekijästä, tutkimusta tarvitaan lisää erilaisilla biohiililaaduilla, eri kasvilajeilla ja erilaisissa ympäristöissä. SAMKin tutkimuskeskus WANDERissa on käynnissä tutkimushanke, jossa biohiiltä tutkitaan eri puulajien taimien kasvukokeilla.

Tutkimus toteutetaan Kokemäen Norrinkorvessa metsäpalstalla, joka on päätehakattu noin 3-4 vuotta sitten ja jäljellä on joitakin täysikasvuisia puita. Alueella on jonkin verran korkeuseroja ja maasto on paikoitellen vaikeakulkuista.

BIOVAHVA-hankkeessa tutkitaan biohiilen vaikutusta puiden taimien kasvunopeuteen sekä niiden selviytymiseen erilaisissa kasvuympäristöissä. Hankkeen pilottikohteisiin Eurajoelle ja Kokemäen Norrinkorpeen istutettiin yhteensä seitsemänsataa eri puulajien taimea. Puiden taimien istutuksen yhteydessä niiden juurelle laitettiin biohiiltä joko sellaisenaan tai erilaisilla ravintoainemäärillä ladattuna, ja verrokkiryhmä istutettiin ilman mitään lisiä. Kuuset istutettiin Norrinkorpeen yhteistyössä Saskyn Huittisten ja Kokemäen oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa, ja niiden kasvua tullaan seuraamaan useamman kasvukauden ajan.

BIOVAHVA-hanketta toteutetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, JTF:n tuella. JTF rahoituksella edistetään tasapainoista sosioekonomista siirtymää ja tukea kohdistetaan erityisesti nuorille, joten yhteistyö Saskyn opiskelijoiden kanssa on luontevaa.

Kuva vasemmalla: Taimet merkattiin näytekoodeilla. Kuusentaimi B65 sai istutuksen yhteydessä juurelleen biohiiltä ilman ravinteita. Kuva oikealla: Biohiili ladattiin kuusen juurelle istutuksen yhteydessä ns. pottiputken avulla. Saskyn maatalousalan opiskelijat toivat käytännön osaamista taimien istutukseen, ja he saivat samalla kosketuksen käytännön tutkimustyöhön.

Ennen varsinaista istutustyötä oli tehty paljon selvitystyötä ja valmisteluja. Istutettavat taimet jaettiin eri ryhmiin sen perusteella mitä biohiililaatua ne saavat, ja verrokkiryhmän taimet istutettiin sellaisenaan. Kukin taimi sai oman yksilöllisen näytekoodin, joka merkattiin taimen ympärille laitettavaan merkintäliuskaan. Taimien merkkaus on välttämätöntä, jotta jatkossa pystytään tunnistamaan kukin yksilö, seuraamaan niiden kasvua ja vertailemaan eri tutkimusryhmien välisiä eroja. Taimien istutusjärjestys satunnaistettiin, jotta eri biohiilikäsittelyn saaneet taimet ja verrokkitaimet olisivat mahdollisimman sekaisin pitkin tutkimusaluetta. Satunnaistamisella varmistetaan, että esimerkiksi maanlaadun tai mikroilmaston vaihtelut vaikuttavat tasapuolisesti kaikkiin tutkittaviin taimiin. Mikäli verrokkiryhmän taimet kasvaisivat eri paikassa kuin biohiiltä saaneet taimet, ei välttämättä tiedettäisi, johtuvatko mahdolliset erot ryhmien välillä ympäristöolosuhteista vai biohiilestä. Satunnaistamisen avulla saadaan siis varmistettua, että havaitut erot tutkimusryhmien välillä johtuvat nimenomaan biohiilestä.

Norrinkorven taimet istutettiin toukokuussa 2024, ja kuusentaimien istutustalkoisiin osallistui BIOVAHVAn tutkijoita yhdessä Sasky Huittisten ja Kokemäen oppilaitoksen maatalousalan opiskelijoiden kanssa. Saskyssä on mahdollista opiskella maa- ja metsätalousalaa, ja opiskelijat työskentelevät usein käytännönläheisissä ja monipuolisissa, oikeaa työelämää vastaavissa olosuhteissa. Saskyn opiskelijoille biohiilitutkimukseen osallistuminen toi hyvää kokemusta metsän istutuksesta, sekä lisäksi he saivat näin omalla panoksellaan osallistua tieteellisen tutkimuksen tekemiseen.

Istutustalkoot pidettiin lämpimänä toukokuisena päivänä ja istutustyö eteni reippaasti, kun muutaman hengen ryhmissä edettiin ”kartan” eli istutussuunnitelman kanssa. Saskyn Kokemäen oppilaitoksen ammatillinen ohjaaja Jaakko Halminen ohjasi opiskelijoita, jotka toivat mukanaan sekä istutuksessa käytettävät ns. pottiputket, että istutuksessa tarvittavan tietotaidon. Pottiputkien avulla istutus sujui nopeasti, kun biohiili lisättiin ensin putken avulla maahan ja sen jälkeen istutettiin itse taimi. Saskyn opiskelijat kävivät vielä myöhemmin yhdessä ohjaajansa Jaakko Halmisen kanssa asettamassa taimien juurelle taimitassut, jotka suojaavat puuntaimea sen ensimmäisinä kasvuvuosina. Taimitassut estävät taimea varjostavan heinikon kasvamista sen juurelle, joten taimen ei tarvitse kilpailla niin paljon ravinteista ja vedestä, ja taimitassun ansiosta taimet myös jatkossa löytyvät maastosta helpommin.

Istutustyö eteni ripeästi Saskyn opiskelijoiden ja BIOVAHVAn tutkijoiden toimesta.

Kaiken kaikkiaan taimia istutettiin 540 kpl ja niiden kasvua seurataan jatkossa useamman kasvukauden ajan. Myöhemmin kesällä 2024 tehtiin ensimmäiset seurantamittaukset ja -kuvaukset. Useamman sadan kuusentaimen paikantaminen 0,28 hehtaarin suuruiselta alueelta oli heinäkuisen aluskasvillisuuden seasta jo haastavaa, joten istutuskartta oli tarpeen. Tutkimus jatkuu myös tulevalla kasvukaudella taimien kuvauksella ja erilaisten mittausten tekemisellä. Tuloksia tutkimuksesta saadaan, kun dataa on kerätty riittävän pitkältä ajalta, ja pystytään näin luotettavasti analysoimaan biohiilen vaikutusta taimien kasvuun.

Kuva vasemmalla: Kesällä 2024 taimet kuvattiin ja mitattiin ensimmäisen kerran. Taimien kasvun seurantaa jatketaan tälläkin kasvukaudella. Kuvassa taimen juurella näkyy vaaleanvihreä, puukuidusta valmistettu taimitassu, joka suojaa taimea sen ensimmäisinä vuosina. Kuva oikealla: Tutkimuksen seurantamittauksissa myöhemmin kesällä luonto oli herännyt ja itse tutkimuskohdetta joutui etsimään paikoitellen hyvinkin runsaan aluskasvillisuuden seasta. Taimet kuvattiin valkoista kuvaustaustaa vasten, jotta ne erottuisivat kuvissa muusta kasvillisuudesta.

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy tutkija Jussi Tammisen ja muiden WANDERin tutkijoiden kirjoittamasta tutkimusartikkelista: Biohiilen käyttö puiden taimien kasvatuksessa BIOVAHVA-hankkeen tavoitteena on Satakunnan kehittää Satakunnan biotalouden ja ruokaketjun tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa.

Lue lisää hankkeesta

Teksti ja kuvat: Tutkija Maria Rönni (Tutkimuskeskus WANDER)

Inna Saarinen12.8.2025In English, Merenkulku - Maritime, Opiskelijat - Students, Ympäristö - Environment

Belgian student discovers sustainability in maritime logistics in Finland

My name is Elisa, and I’m a Belgian student studying for a double degree in marketing and international business. This year, I’m lucky enough to be living a unique experience in Finland, as part of my studies at SAMK (Satakunta University of Applied Sciences), in Rauma. This adventure not only allows me to discover a new culture, but also to immerse myself in an exciting professional world.

I did my internship at SAMK’s Maritime Logistics Research Center, a forward-looking center that strives to integrate sustainability principles into every one of its projects. My main objective during this internship was to highlight the center’s sustainable commitments and explore ways of improving them.

To do this, I carried out a real investigation: I analyzed their communications (website, social networks), observed their working environment, and above all, I had the chance to talk directly with some of the researchers. These interviews were particularly enriching. I discovered the challenges they face – particularly in terms of the transition to cleaner fuels, the adaptation of port infrastructures, and the importance of digitalization to better measure and reduce emissions.

The result is a comprehensive report structured around the three pillars of sustainability: environmental, social and futuristic. In it, I also put forward concrete ideas for raising the profile of the center’s sustainable actions, through communications media such as social networks, flyers, and specialized events.

Among my tasks, I was also asked to consider the center’s participation in Baltic Sea Day, a key event in the region. I proposed that the center organize interactive mini-conferences on this occasion, in order to present in a dynamic way the advances of its research linked to maritime sustainability. The idea is to create a space for exchange with the public, but also to raise awareness of the importance of applied research in preserving the Baltic Sea.

This internship has given me a better understanding of how sustainability can (and must) be integrated into maritime logistics, a key sector that is still too often lagging behind on these issues. It has also enabled me to develop my skills in research, strategic communication, and critical analysis, while contributing to a mission that is close to my heart: to participate, in my own way, in a more responsible future.

Text:  Elisa Tinel, a double degree student in marketing and international business

Photo: Minna Keinänen-Toivola

wpadmin30.6.202530.6.2025Yleinen - General

Loistavalla opinnäytetyöllä kohti tulevaisuutta

Osaaja 2024 -julkaisussa on esillä hieno kattaus erinomaisten opinnäytetöiden tiivistelmiä. Se, että arvosanan 5 töitä on paljon ja vain pieni osa niistä on päätynyt palkittaviksi ja julkaisuun, kertoo siitä, että meillä SAMKissa tehdään paljon hyvää työtä. Herääkin kysymys, mikä saa opiskelijat tähtäämään korkealle ja saavuttamaan näin loistavia tuloksia.

Toisille loistava työ syntyy määrätietoisen työn tuloksena. Jo työn suunnitteluvaiheessa on selvää, että arvosanasta halutaan kiitettävä ja sen eteen on opiskelija valmis tekemään paljon töitä. Joillekin opiskelijoille mahdollisuus loistavaan työhön paljastuu matkan varrella: työ sujuu ja siinä tehtävät havainnot ja tulokset ovat ehkä vähän yllättäen merkittäviä. Tällöin työn muotoseikkoihin, sen kieliasuun ja raportointiin on mielekästä panostaa.

Kaikille loistavaan arvosanaan päätyvä opinnäytetyöprosessi on kuitenkin vaativa, kehittävä ja opettavainen, sillä harvalla on kaikki valmiudet kiitettävän työn tekemiseen valmiina. Prosessiin kuuluu paljon oppimista, elämyksiä, tuskaisiakin hetkiä ja joskus myös epätoivoa. Onneksi kukaan ei ole siinä prosessissa yksin, vaan apuna ovat ohjaavat opettajat ja muiden opiskelijoiden vertaistuki.

Merkitystä on myös sillä, minkälaisesta aiheesta työtään tekee. Aiheen onnistunut rajaus ja tavoitteen asetanta on osattava tehdä realistisesti, mutta riittävät haasteet varmistaen. Keinot, joilla tavoitteeseen pyrkii, on myös osattava valita huolella, jotta niiden avulla on mahdollisuus saavuttaa tavoite. Kun vielä onnistuu raportoimaan tulokset luotettavasti ja loogisesti, on jo lähellä loistavaa työtä. Tärkeää on myös arvioida kuinka luotettavasti ja eettisesti työ suoritettiin, onko se kokonaisuudessaan saavutettava ja miten tehdyt valinnat toimivat. Työn on oltava kiitettävä loppuun asti.

Entä kun työ on valmis? Ensin alkuun syntyvät huojennus, helpotus, ylpeys, ehkä jopa kiitollisuus. Selvisin ja vieläpä upeasti. Työtä ei kuitenkaan tule unohtaa. Työn arviointilausuntoa kannattaa hyödyntää, sillä opinnäytetyö voi toimia referenssinä työnhakutilanteessa. On esimerkkejä siitä, miten aivan uuden aihealueen haltuunotto opinnäytetyössä on johtanut asiantuntijatehtävään juuri kyseisen aihealueen parissa. Siitä on kokemusta myös tämän tarinan kirjoittajalla.

Sen lisäksi kaikki ne opit, joita opinnäytetyöprosessissa syntyvät, ovat korvaamattomia etuja työelämässä. Vaikka työtä tehdessä ehkä tuntuu, että määrämuotoisen raportoinnin taito on aivan turha työelämässä, huomaa ennen pitkää, ettei näin ole. Tänä aikana, kun kirjoitamme arjessa pääasiassa lyhyitä viestejä, sähköposteja asiat tiivistäen tai puhekieltä pikaviestisovelluksiin, on oikeakielisen tekstin tuottaminen haastavaa ja harvinaista. Se on kuitenkin taito, jota tarvitsee ollakseen uskottava, vakuuttava ja pätevä asiantuntijatehtävässä, jollaiseen useimmat ammattikorkeakoulusta valmistuvat.

Toinen taito, johon opinnäytetyöprosessi opiskelijat perehdyttää, on määrämuotoisen tutkimisen taito. Ammattikorkeakoulussa lakisääteisen tehtävänsä mukaan opitaan soveltamaan tietoa, jota on olemassa ja käyttämään sitä työelämän hyödyksi. Se merkitsee tutkimista: selvitetään kuinka olemassa olevaa tietoa ja taitoa voidaan hyödyntää kulloinkin käsillä olevassa ongelmassa tai kehittämisen kohteessa. Opintojen aikana sitä tehdään ohjatusti perehtyen erilaisiin menetelmiin ja keinoihin, löytäen sopivat ja käyttäen niitä. On eri asia luoda sähköpiirustuksia organisaatiolle kuin tehdä markkinatutkimusta sille. Kumpaankin on omat menetelmänsä. Samoja ja monia muita kehittämistehtäviä tehdään työelämässä joka päivä. Ellei tietojen ja taitojen soveltamista ole opittu, tehdään asioita tuntumalla ja tulos ei ehkä ole niin hyvä kuin tutkimustaidoilla varustettuna olisi ollut. Siksi on hyvä hallita tutkimisen taito.

Opinnäytetyö on nimensä mukaan näyte osaamisesta. Siksi se tehdään tutkinto-ohjelman ammattialaan sen oppeja hyödyntäen. Samalla se usein vie tekijänsä alan sisälle tutustumaan sen käytäntöihin ja toimijoihin. Suhteet alan toimijoihin ovat kullanarvoisia työnhakuvaiheessa, mutta myös jo työelämässä toimiville. Monet opiskelijat ovat työelämässä koko opintojen ajan. Kuitenkin tutkintoon valmistuminen usein johtaa työtehtävien tai jopa työpaikan vaihdokseen. Silloin on hyvä tuntea alaa ja siellä toimivia. Mikäpä sen parempi tapa tehdä vaikutus kuin loistava opinnäytetyö.

Vielä yksi seuraus loistavan työn kirjoittamisesta on tähän vuosijulkaisuun päätyminen. Kaikki arvosanan 5 työthän osallistuvat Osaaja-kilpailuun ja ovat mahdollisia palkittavia ja tällaiseen julkaisuun päätyviä töitä. Siellä ne toimivat esikuvina tuleville opinnäytetyön tekijöille. Julkaisusta saa hyvän mallin siihen, miltä loistava työ näyttää.

Kirjoittaja Anne Pohjus toimii yliopettajana SAMKin Master Schoolissa ohjaten vuositasolla lukuisan määrän opinnäytetöitä eri aloilla.

Artikkelikuva: Osaaja-kilpailun voittajat julkistettiin publiikissa. Osaaja-puheenvuoron piti lehtori Seija Olli.

wpadmin25.6.202525.6.2025YAMK - Masterthesis

Something new, something old, something borrowed, something blue — Thesis processes 25 years apart

Exactly 25 years between two master’s degrees is a long time in an individual’s life. In my thesis processes, I found something new, something old, something borrowed—and even something blue.

Something new

As a young master’s student, the goal was to earn a degree and get a job. Twenty-five years later, as a mother of three, studying became a personal goal. Studying was very different then, as there were no work or life obligations. The new part was planning my time carefully so I could do everything.

Official thesis processes have changed a lot in 25 years. Nowadays, guidelines are detailed and available online, such as SAMK’s instructions. Literature and other information are now more abundant and readily accessible electronically. Theses are no longer printed and bound in black leather with gold lettering to gather dust in library stacks. They are available digitally, mostly under the “open access” principle, and my own work can be found in the Theseus system for published theses .

AI has become a theme in studies and theses over the past couple of years. AI is a useful tool for searching for information and for language-checking, but I believe the thesis should still be the student’s own planning and writing. A thesis is a process that should—and does—impact one’s thinking.

In a YAMK (Master’s level) thesis, the thesis portion makes up one third, so its importance in learning was emphasized compared to the pre‑Bologna structure. Previously in Finnish universities, one entered directly into master’s studies without a bachelor’s degree. Internationality has become part of Finnish higher education. When I did my thesis, it was in Finnish in a Finnish-language program, and I wouldn’t have thought to use English.

Twenty-five years later, after an international research career, studying and writing a thesis in English was a natural choice. An English-language thesis also has a wider reach than a Finnish one. The celebratory moments have changed too: 25 years ago there was no joint master’s graduation ceremony, or at least I don’t remember one. SAMK organized a formal graduation ceremony in June 2025. Though I’ve worked at SAMK since 2012, I participated in that ceremony only upon my own graduation.

Something old

Even though the thesis might be a personal goal and “my own time,” there are always elements that remain the same throughout eras. Anyone who has written a thesis or similar demanding work will recognize the surprising motivation to tidy up when they should be sitting at the computer starting the next part. You never find time for a thesis unless you dedicate time to it.

The best guideline I’ve followed for a MBA thesis has been: “Do it even if you don’t have time.” The pain of creation and procrastination are natural parts of the learning and writing process. Of course, one is not always motivated or inspired, and then it’s better to do something else. In my case, healthy breaks, audiobooks, and music supported my writing process. A thesis that is energizing as a topic and, for example, connected to one’s own work, motivates and brings joy of success.

Supervisor support is also central, as they guide and advise the thesis writer whenever needed. It’s important to remember that a thesis is “just” a thesis—not life’s mission.

Something borrowed

You can and should rhythmically structure your thesis work. Lecturer Anne Sankari’s tip on LinkedIn about the Pomodoro technique was excellent. In the Pomodoro technique, tasks are broken into 25‑minute intervals with 5‑minute breaks. I found that using Pomodoro improved my focus and, for example, prevented me from scrolling social media. In general, one should limit social media when writing a thesis, because it passivates and distracts attention.

You don’t need to walk the thesis process alone. My classmates Minna, Anita and I formed a WhatsApp group where we exchanged thoughts about our theses. Weekly Sunday evening video calls helped push things forward when you’ve promised your peers you’ll complete the next step. Official thesis presentations with three rounds of opposition during the process were also helpful.

Something blue

The topics of my theses—environmental science and sustainable business—are very different, but water tied them —are very different, but water connects them from different viewpoints. I completed my first thesis on drinking water in 2000, and now, in 2025, my MBA thesis covers maritime logistics. Writing a master’ s-level together from different viewpoints. I completed my first thesis in 2000 on drinking water, and now in 2025 my MBA thesis covered maritime logistics. Writing a master’s level thesis 25 years apart was an enriching experience. Studying as an adult has brought me a new “Spring of Learning.” My intention is to continue my studies along “blue” themes.

Three key tips for writing a thesis

A thesis is a process: break it down and schedule it. Be firm yet forgiving yourself.

Read the guidelines and follow them.

Form a peer support group with fellow students and meet regularly.

Author: Chief Researcher Minna M. Keinänen‑Toivola, SAMK Maritime Logistics Research Center

Photo: Matilda Toivola

The text is translated with help of ChatGPT from: Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ─ Opinnäytetyöprosessit 25 vuoden välein

wpadmin24.6.202524.6.2025YAMK - Mastermerilogistiikan tutkimuskeskus, merilogistiikka, ylempi AMK

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä ─ Opinnäytetyöprosessit 25 vuoden välein

Tasan 25 vuotta kahden maisteritutkinnon välillä on pitkä aika yksilön elämässä. Opinnäyteprosesseistani löytyi jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jopa jotain sinistä.

Uutta

Nuorena maisteriopiskelijana tavoite oli saada tutkinto ja päästä töihin, kun 25 vuotta myöhemmin kolmen lapsen äitinä opiskelu oli henkilökohtainen tavoite. Opiskelu oli aiemmin hyvin erilaista, koska ei ollut työn ja muun elämän velvoitteita. Uutta oli suunnitella ajankäyttönsä tarkasti, jotta kaiken ehtii.

Viralliset opinnäytetyöprosessit ovat muuttuneet paljon 25 vuodessa. Nykyään ohjeistus on yksityiskohtaista ja se löytyy netistä, kuten SAMKin ohjeet. Kirjallisuutta ja muutakin tietoa on nykyään enemmän ja helpommin saatavilla sähköisistä lähteistä. Opinnäytetöitä ei enää tulosteta ja laiteta mustiin nahkakansiin kultaisilla kirjaimilla kirjaston hyllyyn ”pölyttymään”. Työt ovat sähköisesti, pääosin vapaasti n.k. ”open access” periaatteen mukaisesti saatavilla. Oma työnikin löytyy ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ja julkaisuiden Theseus-järjestelmästä .

Tekoälyn käyttö on tullut opintojen ja opinnäytetyön teemoiksi parina viime vuotena. Tekoäly on hyvä apuväline tiedon etsintään ja esimerkiksi kielentarkastukseen, mutta muuten opinnäytetyö tulee mielestäni olla edelleen opiskelijan oman suunnittelun ja tekstin tuoton tulos. Opinnäytetyö on prosessi, jonka tulee ja joka vaikuttaa yksilön ajatteluun.

YAMK-työssä opinnäytetyön osuus on kolmannes, joten sen merkitys oppimisessa korostui verrattuna maisteriopintojen rakenteeseen ennen Bologna-prosessia, joka allekirjoitettiin vuonna 1999. Aiemmin Suomen yliopistoissa tehtiin pääasiassa ”suoraan” maisteritutkintoja ilman kandivaiheen opintoja. Kansainvälisyys on tullut osaksi suomalaista korkeakoulukenttää. Graduni tein aikanaan suomenkielisessä koulutusohjelmassa suomeksi, eikä olisi tullut mieleeni käyttää englantia. 25 vuotta myöhemmin kansainvälisen tutkijauran jälkeen opiskelu ja opinnäytetyö englanniksi oli luonteva valinta. Englanninkielinen opinnäytetyön levikki on myös laajempi kuin mitä suomenkielisen olisi.

Myös juhlan hetket ovat muuttuneet, sillä 25 vuotta sitten ei ollut yhteistä valmistujaisjuhlaa maistereille tai en ainakaan muista sitä. SAMKissa järjestettiin juhlava valmistujaisjuhla, publiikki kesäkuussa 2025. Olen ollut töissä SAMKissa töissä vuodesta 2012, mutta osallistuin kyseiseen juhlaan ensimmäisen kerran oman valmistumiseni myötä.

Vanhaa

Vaikka opinnäytetyö olisi henkilökohtainen tavoite ja ”omaa aikaa” siinä on aikakaudesta riippumatta samoja elementtejä. Varmasti jokainen, joka on tehnyt opinnäytetyötä tai muuta vaativaa kokonaisuutta tunnistaa yllättävän motivaationsa esimerkiksi siivoamiseen, kun pitäisi istua tietokoneen äärelle ja alkaa tekemään työnsä seuraavaa vaihetta. Opinnäytetyölle ei löydy koskaan aikaa, jos siihen ei panosta. Paras näkemäni ja noudattamani ohje YAMK-opinnäytetyölle on ollut ”Tee vaikka sinulla ei olisi aikaa”. Luomisen tuska ja vetkuttelu ovat sinällään luonteva osa oppimis- ja kirjoitusprosessia. Aina toki opinnäytetyön tekemiseen ei ole motivaatiota tai innostusta ja silloin kannattaa tehdä jotakin muuta. Itselläni kirjoitusprosessia tukivat happihyppelyt, äänikirjat ja musiikki. Opinnäytetyön, joka innostaa aiheena ja esim. kytkeytyy omaan työhön motivoi ja tuo onnistumisen iloa. Ohjaajan merkitys on myös keskeinen, koska hän tukee ja neuvoo työn tekijää aina tarvittaessa. Tärkeää on muistaa, että opinnäytetyö on ”vain” opinnäytetyö, ei elämäntehtävä.

Lainattua

Opinnäytetyön tekemistä voi ja tulee rytmittää. Lehtori Anne Sankarin LinkedIn:ssä julkaisema vinkki Pomodoro-tekniikasta oli loistava. Pomodoro-tekniikassa rytmitetään asioiden tekeminen 25 minuutin pätkiin ja 5 minuutin taukoihin. Todistetusti Pomodoro-tekniikan käyttö paransi keskittymistäni ja esimerkiksi esti sosiaalisen median vilkuilun. Kokonaisuudessaan sosiaalinen media kannattaa jättää opinnäytetyötä tehdessä vähemmälle, koska se passivoi ja häiritsee keskittymistä.

Opinnäytetyöprosessia ei tarvitse käydä läpi yksin. Muodostimme opiskelukavereideni Minnan ja Anitan kanssa WhatsApp-ryhmän, jossa vaihdoimme ajatuksiamme opinnäytetöidemme tekemisestä. Viikoittaiset sunnuntai-illan verkkokokoukset vauhdittivat työtä, kun oli luvannut opiskelukavereille työnsä seuraavan vaiheen. Myös virallisesti opinnäytetyöesitykset kolme kertaa opponointikäytäntöineen prosessin aikana olivat hyödyllisiä.

Sinistä

Opinnäytetyöni aihepiirit, ympäristötiede ja kestävä liiketoiminta ovat hyvin erilaisia, mutta vesi eri näkökulmista yhdisti niitä. Gradun sain valmiiksi vuonna 2000 talousveden ja nyt vuonna 2025 YAMK-työni merilogistiikan teemoista. Maisteritasoisen opinnäytetyön tekeminen 25 vuoden välein oli antoisa kokemus. Aikuisiällä opiskelu on tuonut itselleni uuden ”Oppimisen kevään”. Tarkoituksenani on jatkaa opintojani edelleen ”sinisten” teemojen parissa.

Kolme tärkeintä vinkkiä opinnäytetyön tekemisiin

Opinnäyte on prosessi, joten pilko ja aikatauluta kokonaisuus. Ole itsellesi jämäkkä, mutta armollinen.

Lue ohjeet ja noudata niitä.

Muodosta vertaistukiryhmä kanssaopiskelijoittesi kanssa ja tapaa säännöllisesti.

Kirjoittaja toimii johtavana tutkijana SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Teksti: johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Matilda Toivola

wpadmin23.6.202523.6.2025Suomenkieliset, Työelämätaidot - Working life skillsSAMK

Kesätöissä SAMKin Viestintäpalveluissa

Vielä toukokuun loppupuolella olin kesätyötä vailla, kunnes minulle vinkattiin viime hetkellä kesätyöstä SAMKissa. Otin työn vastaan tietämättäni, mitä kaikkea se tulee sisältämään. Onneksi tein näin, sillä en kadu valintaani hetkeäkään. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesätyöohjelmassa oli mahdollista hakeutua viestintä- ja markkinointitehtäviin, minne hakeuduin intoa piukeana.

Ensiaskeleet työhön

Maanantaina, ensimmäisenä päivänäni, sain helposti kiinni työstäni ja minua autettiin ja ohjeistettiin tarpeen tullen. Aamulla ensimmäisenä meitä kesätyöntekijöitä odotti perehdytys ja yhteisien pelisääntöjen sekä toimitilojen läpikäynti. Ryhmään kuului minun lisäkseni kaksi muuta kesätyöläistä. Kaikki meistä työskentelee eri toimissa.

Sain heti muutaman projekti-idean, joita aloin työstämään. Aamupäivän tein kirjoitustöitä koneella. Työ oli vapaata ja sain keksiä itse, miten kirjoitan. Sain idean kirjoittaa muun muassa päiväkirjamaisen blogitekstin sekä uutisjutun koskien kesätyötä muiden kesätyöläisten näkökulmasta. Loppupäivän tutustuin rakennukseen turvallisuuskierroksen sekä SAMKin tuottamien lehtien kautta. Turvallisuuskierroksella kävimme läpi esimerkiksi hätätilanteessa toimimista, hätäuloskäyntejä ja kokoontumispaikkoja.

Tiistaina pääsin haastattelemaan muita kesätyöläisiä heidän työstään. Haastattelussa keräsin päällimmäiset ja merkittävät ajatukset, ja siirryin omalle koneelleni työstämään niistä juttua.

Some-julkaisuista artikkeliin

Pääsin osallistumaan tiimipalaveriin, jossa puhuttiin Instagram-postauksista ja SuomiAreenasta. Palaverin päätyttyä haimme kaupasta jäätelöt, jonka jälkeen jatkoimme kukin omiin töihimme.

Keskiviikkona heti saavuttuani sain tehtäväksi kuvata My Day -videon Instagramiin. Aluksi pohdin hetken, miten sen toteuttaisin. Päädyin yhtenäiseen videoon. Aloin järjestelemään SAMKin oheistuotteita eli vaatteita. Viikkasin t-paidat ja hupparit ja laitoin ne koon mukaan hyllyyn. Aamupäivä kului aika lailla siinä.

Lounaan jälkeen jatkoin tietokoneen kanssa työskentelyä. Sain tehtäväksi etsiä erilaisten yritysten nettisivuja, jotka tekevät yhteistyötä SAMKin kanssa. Jatkoin myös kirjoittamisia.

Uusia taitoja ja tuttavuuksia

Torstaina saavuin paikalle hiljaiseen toimistoon, joten jatkoin itsenäisesti tietokoneen kanssa. Sain tehtäväksi muokata PowerPoint-esitystä visuaalisesti paremmaksi. Työ oli oikein mukavaa, koska sain vapaat kädet sen tekemiseen. Aloin sen jälkeen tekemään Instagramiin julkaistavaa mainosta sekä siihen sopivaa banneria. Siihenkin sain vapaat kädet.

Myöhemmin päivällä lähdin haastattelemaan loppuja kesätyöläisiä. Heihin oli mukava tutustua, kun juttu kulki hyvin. Sain kirjoitettua artikkelin viimeistelyä vaille valmiiksi. Ensimmäinen työviikko alkaa olla takana. Viikko on ollut mukava ja olen oppinut kaikenlaista työelämästä.

Visualisointia ja avunantoa

Maanantai, kello kahdeksan aamulla saavuin töihin. Kampus on tyhjä ihmisistä, ja hiljaisuus on joka puolella. Sain artikkelini tehtyä. Päivän aikana sain siitä paljon mukavaa palautetta.

Aloin tekemään erilaisia bannereita eri tapahtumapäiviin. Alussa se oli hankalaa, kun en tiennyt tiettyjä sääntöjä saatikka keksinyt minkälaiset niistä teen. Homma lähti kuitenkin sujumaan.

Sain pieneksi sivutehtäväksi auttaa erästä työntekijää valmistelemaan palaveria. Haimme kaupan puolelta termarin ja leivonnaisia kokousta varten.

Rennompi tunnelma valtaa SAMKin

Tiistaina jatkoin bannereita. Tutustuin paremmin Canvan sekä ChatGPT:n käyttöön. Loin hauskoja kuvia ja tekstejä sekä tutustuimme kaikenlaisiin ominaisuuksiin.

SAMK alkaa näyttää melko lomatunnelmaiselta, ja porukka sekä työ on paljon rennompaa.

Keskiviikkona työskentelin jälleen bannereiden kanssa. Tein bannerit porraspäiville, jouluviikon tapahtumiin, hyvinvointiviikolle sekä hyvinvointipalveluiden infoon ja toiminnalliselle kampuskierrokselle.

Myöhemmin editoin My Day-videota julkaisukuntoon. Videosta tulee asiallisen rento. Sain tekstittää tulevaan TikTok-videoon englanninkieliset tekstit. Tekstit olivat onneksi valmiina ja piti vain kopioida, joten ei tarvinnut miettiä oikeinkirjoituksen kanssa.

Viimeisten päivien kohokohtia

SAMKilla on tipan muotoisia lippuja, joissa on vedellä täytettävä paino, jotta lippu ei karkaa. Painot muistuttavat uimarengasta. Niitä oli kaksi, joista toisessa oli reikä. Täytin renkaan vedellä ja huomatessani reiän pistin sen päälle teippiä.

Toiseksi viimeinen päivä alkaa olla lopuillaan. Nyt vasta olen tottunut kaikkeen tähän, eikä todella ole fiilistä lopettaa huomenna. Työporukka täällä on aivan mahtava ja ihmiset ovat kohteliaita ja mukavia kaikille.

Viimeisenä päivänäni sain jälleen kerran iloisen vastaanoton, jonka jälkeen ohjeistuksen tehtäviin. SuomiAreenalle SAMKin pisteelle tulee onnenpyörä, johon piti jokaiseen laatikkoon kirjoittaa pieni teksti ja siitä pitää arvata, mikä tutkimuskeskus on kyseessä. Kopioin tekstipätkät Canvaan ja koristelin ne hitusen hienommiksi. Myöhemmin leikkasin ja liimasin paikoilleen. Viimeisenä työnäni tein A4-kokoisen paperin, jossa on kaikki tutkimuskeskukset. Tarkoitus on auttaa onnenpyörässä.

Kesätyöjakso näyttää olevan päättynyt. Sain hurjasti työkokemusta ja tuntemusta uusista erilaisista ihmisistä. Kesätyöpaikkana SAMK on aivan mahtava.

Teksti: Kesätyöntekijä Alina Kärki

Kuva: Reetta Vähä-Aho

wpadmin12.6.202512.6.2025Työelämätaidot - Working life skills

Taide monialaisen yhteistyön innoittajana

Satakunnan Kansa uutisoi aiemmin keväällä (SK 29.3.), miten Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijoiksi valmistuvat näkevät tulevaisuuden valoisana. Valmistuneilla on myös realistinen kuva alan rahoituksesta ja siitä, että kuvataiteilijan työ vaatii kekseliäisyyttä, joustamista ja heittäytymistä.

SAMK on selvittänyt Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli –projektissa, millaisia teemoja kuvataiteen opiskelijat pitävät tärkeänä ammatissa toimiessaan. Vastaajien mukaan tärkeimmiksi teemoiksi nousivat itseohjautuvuus, oman itsensä johtaminen, luovuus, taiteellinen näkemys, epävarmuuden sietokyky ja ongelmanratkaisutaidot (Kuusimäki, 2022, s. 22).

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on kerätty kuvataiteen ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneiden arvioita siitä, miten korkeakouluopinnot ovat vastanneet työelämän vaatimuksia. Vastaajat tunnistivat, että eniten parannettavaa opintojen aikana on taitojen kehittämisessä ongelmanratkaisutaidoissa, stressinsietokyvyssä, organisointi- ja koordinointitaidoissa, itsenäisessä työskentelyssä ja ajanhallinnassa. (Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, n.d.)

Lukiolaiset tutkivat Viheräperän maisemaa taiteilijan johdolla. Kuvaaja: Tomas Regan.

Kokemuksellinen ja kontekstuaalinen oppiminen on erityisen toimivaa näiden taitojen kehittämiseen taidekoulutuksessa (Orr & Shreeve, 2018). SAMKissa tunnistetaan työelämälähtöisen oppimisen ja kokemuksellisuuden merkitys taidekoulutuksessa. Aidossa, tilannesidonnaisessa ja työelämää vastaavassa työskentelyssä opiskelija ottaa luonnollisesti vastuuta omasta tekemisestään. Lisäksi vieras ympäristö voi toimia katalyyttina luovalle ajattelulle.

SAMK koordinoi valtakunnallista ESR+-rahoitteista TKI-projektia, jonka tavoitteena on kehittää luovan ja kulttuurialan tuotanto-osaamista. Samalla selvitetään myös, millaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia kuvataiteilijoilla on toimia asiantuntijoina monialaisilla innovaatioalustoilla. Projektin varhaisten kokemusten perusteella taiteilijan potentiaali uusien innovaatioiden synnyttäjänä on rajapintoja ja totuttuja toimintatapoja hämmentävän toimijan rooli.

Monialaisissa ympäristöissä työskentelevä taiteilija liikkuu eri alojen ja yhteisöjen välillä ja reunamilla. Rajapinnoilla syntyy helposti kitkaa, ristiriitoja tai epäselvyyksiä, mutta juuri niistä voi löytyä jotain uutta. Tätä kitkaa ei tarvitse vältellä tai poistaa. Kitka pakottaa luovaan ajatteluun, siitä voi syntyä oivalluksia, jotka vievät eteenpäin niin omaa työtä kuin yhteisiä projekteja.

Kuvataiteilija ei tuo mukaan vain sisältöjä tai visuaalisuutta, vaan myös erilaisen tavan lähestyä kysymyksiä. Siksi hän voi olla tärkeä osa tiimiä, kun kehitetään uusia ideoita, palveluja, teknologioita ja strategioita. Hän voi rohkaista työryhmää kyseenalaistamaan oletuksia, kestämään epävarmuutta ja kokeilemaan uusia näkökulmia. Tällainen vaikutus voi muuttaa koko ryhmän ajattelun suuntaa – ja juuri siitä syntyy usein todellista uudistumista.

Turun yliopiston tutkijat nostavat esiin Satakunnan Kansan yliössä (SK 13.4.), että osallisuutta, sitoutumista ja yhteistyötä korostava tekeminen tarjoaa tulevaisuuteen suuntaavan näkökulman. Sen mukaan Satakunnan vetovoima ja pitovoima eivät ole vain päättäjien harteilla, vaan jaettua vastuuta. Tutkimuksen mukaan satakuntalaiset kaipaavat lisää alueen sisäistä yhteistyötä.

Satakunta on vahva kulttuuri- ja taidemaakunta. Kankaanpään Taidekoulu on muovannut alueen taide-elämää 60 vuoden ajan ja Kankaanpään strategiassa on taide nostettu merkittävään osaan. Rauman ja Porin vahva kulttuurielämä ja taidekenttä tuo alueelle elinvoimaa. Maakunnassa on myös vahvaa ITE-taidetoimintaa.

Voisiko Satakunta olla edelläkävijä myös monialaisessa innovaatiotoiminnassa, jossa taiteilijoilla on oma roolinsa osana uusia ideoita kehittäviä tiimejä? Mitä annettavaa uusilla monialaisilla yhteistyömuodoilla voisi olla esimerkiksi aluekehittämiseen tai satakuntalaiseen identiteettityöhön? Kaikki edellytykset tutkia tätä löytyvät jo maakunnasta. Valmistuvilla kuvataiteilijoilla on valmiutta monialaiseen innovaatiotyöhön, halu olla mukana, ja tarve löytää tai luoda ympäristö, jossa tehdä työtään.

Lähteet

Kuusimäki, T. (toim.). (2022). Yli vaaran vuosien – Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli. Satakunnan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041429255

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. (n.d). Ammattikorkeakoulutus. Haettu 8.2.2025 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/amk

Kuvaja, S. (SK 29.3.2025). Uudet taiteilijan osoittavat osaamisensa Porissa. Satakunnan Kansa, s. B2

Orr, S., & Shreeve, A. (2018). Art and design pedagogy in higher education: Knowledge, values and ambiguity in the creative curriculum. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315415130

Pohjola, T. & Kaukiainen, P. (SK 13.4.2025). Satakuntalaiset haluavat lisää maakunnan sisäistä yhteistyötä, s. B10

Kirjoittajat: Tomi Kuusimäki, Laura Lilja ja Tomas Regan

Kirjoittajat työskentelevät Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimassa Taide, teknologia ja kestävä matkailu –projektissa.

Artikkelikuva (Piia Orava): Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin geologi Pasi Talvitie on tärkeässä osassa taiteilijoiden kanssa tehtävässä moniammatillisessa yhteistyössä.

wpadmin26.5.202526.5.2025Opiskelijat - Students, Sosiaaliala - Social services

Seikkailu keskellä koulupäivää – oppimista ja oivalluksia metsäteemaisessa pakohuoneessa

Toteutimme sosionomiopiskelijoiden kesken projektin, jonka tavoitteena oli yhdistää oppimiseen toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä ja pelillisyyttä. Pakopeli toteutettiin SAMKin Pelisellissä, joka mahdollisti teeman ja tarinan elävöittämistä äänitehosteiden, valotuksen sekä virtuaalitaustojen avulla. Opiskelijaryhmä kokosi tilaan myös muuta metsäaiheista rekvisiittaa.

Pakopelissä oli lavasteiden lisäksi myös roolihahmoja, jotka näyttelivät ritaria, metsäneläimiä sekä metsän henkeä. Pelin tehtävät vaativat ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyötä koko ryhmältä. Tavoitteena oli pyrkiä uniikkiin ja ainutlaatuiseen lopputulokseen ja tarjota lapsille jotain aivan uudenlaista.

Osallistujille kerrottiin tarina Lumoavasta metsästä ja sen kirouksesta. Metsäseikkailijoiden tehtävänä oli ratkoa erilaisia pulmia 45 minuutissa, jotta metsän kirous saatiin purettua. Tehtäviin liittyviä vihjeitä oli kätketty pakohuoneeseen ja niiden avulla seikkailijat pääsivät ratkomaan pulmia. Pulmien ratkaisut tarjosivat numerokoodeja lukkoihin, tietoa aarrearkkujen avainten olinpaikasta sekä kirjaimia tai sanoja koodien murtamiseksi. Jokainen ratkaistu tehtävä vei lähemmäs loppuratkaisua ja metsän kirouksen purkamista. Pakohuoneen osallistujat olivat 1.–7.-luokkalaisia, minkä vuoksi tehtävät olivat myös vaikeusasteeltaan räätälöity ikätason mukaisesti.

Metsäteemainen pakohuone sai innostuneen vastaanoton sekä opettajilta että oppilailta ja moni toivoi pääsevänsä ratkomaan tulevaisuudessa uusia pakopelejä. Tämänkaltaiset oppimiskokemukset ovat loistava tapa yhdistää esimerkiksi luontoaiheita, ryhmätyötaitoja ja leikkimielisyyttä.

Teksti: Opiskelija Milla Erholtz, NSO23SP

Kuvat: NSO23SP