Tarinoita työnteon arjesta. Stories of day-to-day working.

Developing a new digital tool requires much more than technical expertise. Creating a useful and usable tool demands a deep understanding of user needs, careful planning, and genuine collaboration. The Sustainable Flow project’s development work on the Emission Monitor tool for tracking CO2 emissions in Baltic Sea ports demonstrates how putting customer experience at the center of development leads to truly useful and meaningful solutions.

Digital Tool Developed Based on User Needs

The foundation for successful digital tool development is a thorough understanding of who will use the tool, for what purpose, and what they want to achieve with it. The Sustainable Flow project started with an extensive assessment of ports’ needs regarding an emissions reduction tool. All seven pilot ports in Finland, Sweden, Estonia, and Latvia participated in the assessment.

Developing based on assumptions is dangerous and often leads to tools that don’t match users’ daily work. In Emission Monitor’s development, no assumptions were made. Instead, the project team discussed directly with port personnel and identified operational requirements, technical capabilities, and goals related to CO2 emissions reduction.

The needs, operating environments, and specialization areas of the ports are very different, but through extensive collaboration it has been ensured that Emission Monitor meets users’ daily work needs.

Users at the Center Throughout Development

A significant strength of the project has been the strong engagement of end users in the development work. Through regular workshops and meetings, close dialogue has been maintained with ports about which features are most important and how information should be formatted. Continuous communication has ensured that development progresses consistently and that the tool meets the ports’ needs and goals.

Considering Different Users and Use Cases

In Emission Monitor’s development, it was recognized that different users need different features. For example, environmental managers need comprehensive reporting functions to meet legal requirements and track emission reduction targets. Operational workers need the emission data that is easy to digest to understand the impacts of their daily operations to port’s overall emissions.

Considering different user groups from the start has ensured that every user can access the information important for them. With Emission Monitor, ports can examine their CO2 emissions ranging from the high level required for strategic planning to the detailed level required for operational decisions, making it a valuable tool for all port stakeholders.

Ease of Use and Visual Design

Emission Monitor was designed from the beginning to be an easy-to-use, browser-based, responsive tool. These objectives, combined with Google Material Design principles, result in a professional but familiar and intuitive user experience.

The user interface is visual and customizable. Users can modify views according to their preferences, and emphasis has been placed on visuality so that understanding complex emission data is possible with a single glance. Information can be filtered by time periods and emission sources, enabling comparisons, monitoring, and deep drilling into individual emission sources.

Automatic Data Collection Through APIs

Ports’ digital infrastructures are different, so Emission Monitor offers several ways to input information. Primarily, data affecting CO2 emissions is collected automatically through application programming interfaces (APIs). APIs enable automatic data transfer including from electricity producers, fuel consumption monitoring devices, and equipment monitoring systems. The advantages of automatic data transfer are accuracy, real-time updates, and reduction of manual work.

One of the biggest challenges in development has been the limited availability of APIs. Although ports have API-compatible systems in use, utilizing APIs has been challenging. Ports’ limited resources and APIs belonging to third parties have proven to be the most significant limiting factors.

Due to limited API availability, alternative data input methods have been developed for Emission Monitor. The tool enables both manual data input and uploading of tables, making data collection easier without an API connection. These versatile input methods enable application deployment in all project ports.

Power of Collaboration

Collaboration is one of the Sustainable Flow project’s objectives and has been a prerequisite for the project’s success. All five project partners have worked closely towards a common goal, and close collaboration with ports has ensured the development of a genuinely useful digital tool. Weekly meetings, workshops, and continuous communication have enabled quick resolution of challenges.

The supplier of Emission Monitor has brought technical expertise and emissions calculation knowledge to the project. Developing the application on a familiar cloud platform has ensured smooth development work. Three-week sprints and regular demonstrations have guaranteed transparency and schedule-compliant progress.

Emission Monitor’s Possibilities After the Project Ends

Emission Monitor is being developed as an open-source application so that everyone interested can benefit from the tool and develop it further. The openness of development work is part of the project’s broader goal to support sustainable development and emission reductions in the central Baltic Sea area and beyond.

Emission Monitor’s development work shows that successful implementation of a digital tool is not just about utilizing technology, but about understanding people, promoting collaboration, and designing solutions that truly serve their purpose. By keeping customer experience at the center of every decision, the Sustainable Flow project has created a tool that helps ports achieve emission reduction targets by visualizing emission data and making monitoring easier.

Text: Piia Lukkaroinen Researcher in the Sustainable Flow project at the Maritime Logistics Research Center

Photos: Krista Valkonen

Uuden digitaalisen työkalun kehittäminen vaatii paljon muutakin kuin teknistä osaamista. Hyödyllisen ja käytettävän työkalun kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä käyttäjien tarpeista, huolellista suunnittelua ja aitoa yhteistyötä. Sustainable Flow -hankkeen kehitystyö CO2-päästöjä seuraavan Emission Monitor -työkalun kehittämisessä Itämeren satamille osoittaa, miten asiakaskokemuksen asettaminen kehitystyön keskiöön johtaa aidosti hyödyllisiin ja merkityksellisiin ratkaisuihin.

Käyttäjien tarpeiden perusteella kehitetty digitaalinen työkalu

Menestyksekkään digitaalisen työkalun kehityksen perustana on perusteellinen ymmärrys siitä, kuka työkalua käyttää ja mihin, ja mitä työkalun avulla halutaan saavuttaa. Sustainable Flow -projekti aloitettiin laajalla arvioinnilla satamien tarpeista päästövähennystyökalun suhteen. Arviointiin osallistuivat kaikki seitsemän pilottisatamaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.

Oletusten perusteella kehittäminen on vaarallista ja johtaa usein työkaluihin, jotka eivät vastaa käyttäjien arkea tai toimintatapoja. Emission Monitorin kehityksessä ei tehty oletuksia, vaan projektitiimi keskusteli suoraan satamien henkilöstön kanssa ja selvitti operatiiviset vaatimukset, tekniset valmiudet ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät tavoitteet.

Satamien tarpeet, toimintaympäristöt ja erikoistumisalueet ovat hyvin erilaisia, mutta laajalla yhteistyöllä on varmistettu, että Emission Monitor vastaa käyttäjien päivittäisen työn tarpeisiin

Käyttäjät keskiössä läpi kehitystyön

Projektin merkittävä vahvuus on ollut loppukäyttäjien vahva sitouttaminen kehitystyöhön. Säännöllisten työpajojen ja palaverien avulla on pidetty satamien kanssa tiivistä vuoropuhelua siitä, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä ja miten tieto tulisi muotoilla. Jatkuva yhteydenpito on varmistanut, että suunnittelu ja kehitystyö etenevät johdonmukaisesti ja että kehitettävä työkalu vastaa satamien tarpeita ja tavoitteita.

Erilaisten käyttäjien ja -käyttötilanteiden huomioiminen

Emission Monitorin kehityksessä tunnistettiin, että eri käyttäjät tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi ympäristöpäälliköt tarvitsevat kattavat raportointitoiminnot lakien ja säännösten vaatimusten täyttämiseen ja päästövähennystavoitteiden seuraamiseen. Ja operatiiviset työntekijät tarvitsevat nopeasti sisäistettävää päästötietoa, jotta he voivat ymmärtää päivittäisten toimintojensa vaikutukset.

Erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen alusta asti on varmistanut, että jokainen käyttäjä pääsee käsiksi itselleen tärkeisiin tietoihin ja toimintoihin. Emission Monitorin avulla voi tarkastella sataman hiilidioksidipäästöjä sekä strategisen suunnittelun vaatimalla korkealla tasolla että operatiivisten päätösten vaatimalla yksityiskohtaisella tasolla, mikä tekee siitä arvokkaan työkalun kaikille sataman toimijoille.

Helppokäyttöisyys ja visuaalisuus

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti Emission Monitor on helppokäyttöinen selainpohjainen responsiivinen työkalu. Se on kehitetty Google Material Design -suunnitteluperiaatteita noudattaen ja tarjoaa ammattimaisen, mutta tutun ja intuitiivisen käyttökokemuksen.

Sovelluksen käyttöliittymä on visuaalinen ja muokattava. Käyttäjät voivat muokata näkymiä tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan. Visuaalisuuteen on panostettu, jotta monimutkaisten päästötietojen ymmärtäminen on mahdollista yhdellä silmäyksellä. Tietoja voi suodattaa näkymissä vapaasti ajanjaksojen ja päästölähteiden mukaan, mikä mahdollistaa erilaisten vertailut, hiilidioksidipäästöjen tutkimisen ja seuraamisen ja syvällisen porautumisen yksittäisiin päästölähteisiin.

Automaattinen tiedonkeruu APIen avulla

Satamien digitaaliset infrastruktuurit ovat erilaisia, joten Emission Monitor tarjoaa useita erilaisia tapoja syöttää tietoja. Ensisijaisesti hiilidioksipäästöihin vaikuttavat tiedot kerätään automaattisesti ohjelmointirajapintojen eli APIen (Application Programming Interface) avulla. APit mahdollistavat automaattisen tiedonsiirron muun muassa sähköntuottajilta, polttoaineen kulutuksen seurantalaitteilta ja eri laitteiden seurantajärjestelmistä. Automaattisen tiedonsiirron etuna on erityisesti tarkkuus, reaaliaikaisuus ja manuaalisen työn vähentäminen.

Yksi kehityksen suurimmista haasteista on ollut APIen rajallinen saatavuus. Vaikka satamissa on käytössä API-yhteensopivia järjestelmiä, APIen hyödyntäminen on ollut haastavaa. Satamien rajalliset resurssit ja APIen kuuluminen kolmansien osapuolten hallintaan ovat osoittautuneet merkittävimmiksi kehitystä rajoittaviksi tekijöiksi.

APIen rajallisen saatavuuden vuoksi Emission Monitoriin on kehitetty vaihtoehtoisia tiedon syöttötapoja. Työkalu mahdollistaa sekä manuaalisen tiedon syöttämisen että taulukoiden lataamisen, mikä helpottaa tiedonkeruuta ilman API -yhteyttä. Monipuoliset tiedon syöttötavat mahdollistavat sovelluksen käyttöönoton kaikissa hankkeen satamissa.

Yhteistyön voimalla

Yhteistyö on yksi Sustainable Flow -hankkeen tavoitteista ja yhteistyö on ollut edellytys hankkeen menestykselle. Kaikki viisi hankekumppania ovat työskennelleet tiiviisti yhteisen tavoitteen eteen ja tiivis yhteistyö satamien kanssa on varmistanut aidosti hyödyllisen digitaalisen työkalun kehittämisen. Viikoittaiset palaverit, erilaiset työpajat ja jatkuva viestintä ovat mahdollistaneet erilaisten haasteiden nopean ratkaisun ja toimivan työkalun kehittämisen.

Emission Monitorin toimittaja Awake.AI on tuonut hankkeeseen teknisen ja päästölaskennan osaamisen. Sovelluksen kehittäminen Awake.AIlle tutulla AW-alustalla on varmistanut sujuvan kehitystyön. Kolmen viikon sprintit ja säännölliset demonstraatiot ovat taanneet avoimuuden ja aikataulun mukaisen etenemisen.

Emission Monitorin mahdollisuudet hankkeen päätyttyä

Emission Monitor kehitetään avoimen lähdekoodin sovelluksena, jotta kaikki halukkaat voivat hyötyä kehitetystä työkalusta ja kehittää sitä edelleen. Kehitystyön avoimuus on osa hankkeen laajempaa tavoitetta tukea kestävää kehitystä ja päästövähennyksiä keskisen Itämeren alueella ja sen ulkopuolella.

Emission Monitorin kehitystyö osoittaa, että digitaalisen työkalun onnistunut käyttöönotto ei ole vain teknologian hyödyntämistä, vaan ihmisten ymmärtämistä, yhteistyön edistämistä ja sellaisten ratkaisujen suunnittelua, jotka todella palvelevat tarkoitustaan. Pitämällä asiakaskokemus keskiössä jokaisessa päätöksessä Sustainable Flow -hankkeessa on luotu työkalu, joka auttaa satamia päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa visualisoimalla päästötietoja ja helpottamalla niiden seurantaa.

Teksti: Tutkija Piia Lukkaroinen, Merilogistiikan tutkimuskeskus

Kuvat: Krista Valkonen

Syyskuun lopulla 2025 Tallinnassa järjestetty 21. merenkulun konferenssi kokosi yhteen alan asiantuntijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä pohtimaan Euroopan meriliikenteen tulevaisuutta. Tapahtuma tarjosi ajankohtaisen katsauksen siihen, miten vihreä siirtymä, digitalisaatio ja geopoliittinen muutos muokkaavat merenkulun toimintaympäristöä ja miten Viro voivat näissä teemoissa tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi Suomen kanssa.

TalTech, Viron meriklusteri ja varautumisen näkökulma

Vierailu Tallinnan teknillisen yliopiston (TalTech) merenkulkuopistolla tarjosi monipuolisen katsauksen TalTechin merenkulun opetukseen, sekä laajemmin Viron meriklusterin toimintaan. TalTechin koulutustarjonta kattaa laajasti merenkulun eri osa-alueet, aina navigoinnista ja laivakoneopista satamatoimintoihin, varustamotoimintaan ja vesiväylien turvallisuuden hallintaan asti. Viron meriklusterin vahvuus sen sijaan on sen kyvyssä yhdistää koulutus, tutkimus ja elinkeinoelämä yhteiseksi kehittämisalustaksi, joka tukee, sekä elinkeinojen kilpailukykyä, että yhteiskunnallista varautumista.

Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että Virossa merenkulun kehittämistä tarkastellaan osana laajempaa turvallisuus- ja huoltovarmuuskeskustelua. Itämeren alueen geopoliittinen tilanne on lisännyt ymmärrystä siitä, että merenkulku ei ole vain logistiikkaa ja liiketoimintaa, vaan myös osa kriittistä infrastruktuuria (Nõmmela, 2023). Tämä näkökulma resonoi vahvasti myös Suomen tilanteen kanssa. Molemmissa maissa pohditaan, miten varmistetaan turvallinen ja kestävä meriliikenne muuttuvissa olosuhteissa.

Euroopan merenkulku muutoksessa

Konferenssin keskusteluissa korostui, että Euroopan merenkulku elää suurta murroskautta. Vihreä siirtymä ja päästövähennystavoitteet ohjaavat voimakkaasti alan kehitystä, mutta samanaikaisesti on löydettävä tasapaino kilpailukyvyn, kustannusten ja ympäristötavoitteiden välillä (Suomen Varustamot ry, 2025).

Digitalisaatio ja tekoäly tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Automaattinen tiedonvaihto, datan hyödyntäminen ja tekoälypohjainen päätöksenteko ovat jo nyt osa merenkulun arkea. Tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään.

Makrotaloudellisesta näkökulmasta nähtiin, että Euroopan talouden epävarmuus ja globaalit toimitusketjuhaasteet vaikuttavat suoraan meriliikenteeseen. Tässä ympäristössä korostuvat joustavuus ja kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Teknologian, vihreiden polttoaineiden ja satamien rooli

Uusien teknologioiden ja vihreiden ratkaisujen käyttöönotto nousi päivän keskeiseksi teemaksi. Satamat nähdään yhä enemmän innovaatioiden ja energiaratkaisujen solmukohtina, joiden tulisi tukea vihreää siirtymää tarjoamalla infrastruktuuria vaihtoehtoisille polttoaineille ja älykkäille energiaratkaisuille (Hrenov ym., 2025). Samalla myös varustamoiden vihreän siirtymän valinnoilla ja panostuksilla on merkitystä satamien tulevaisuuden investointeihin.

Teknologia ei yksin ratkaise muutosta. Siirtymä vähäpäästöisiin ratkaisuihin edellyttää laajaa yhteistyötä: varustamoiden, satamien, viranomaisten ja tutkimuksen välistä kumppanuutta. Valtioiden tuki merenkulun kehitykselle koetaan jokaisen sidosryhmän kannalta äärimmäisen tärkeäksi. Merenkulun ekosysteemi on laaja ja monitasoinen, ja sen onnistuminen riippuu yhteisestä suunnasta ja avoimesta tiedonvaihdosta.

Yhteiset haasteet, yhteiset ratkaisut

Viron merenkulun sidosryhmät painivat monella tapaa samojen haasteiden kanssa kuin Suomessa:

• miten turvata vihreä siirtymä ilman, että kilpailukyky kärsii,
• miten varautua geopoliittisiin riskeihin ja toimitusketjujen häiriöihin,
• ja miten houkutella uusia osaajia alalle, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan.

Juuri näistä syistä Suomen ja Viron välinen yhteistyö on paitsi luontevaa, myös välttämätöntä. Molemmilla mailla on paljon opittavaa toisiltaan: Virolla ketteryyttä ja nopeaa päätöksentekokykyä, Suomella pitkää kokemusta tutkimusyhteistyöstä ja digitalisaation kehittämisestä. Yhdessä nämä vahvuudet voivat tukea koko Itämeren alueen kestävää kasvua ja turvallisuutta.

NEMO-hankkeen näkökulma ja tulevaisuuden suunta

Konferenssi tarjosi myös hyvän tilaisuuden esitellä NEMO-hanketta ja sen tavoitteita digitalisaation, älyliikenteen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. NEMO:n näkökulmasta tapahtuma vahvisti käsitystä siitä, että teknologiset ratkaisut, datan avoimuus ja rajat ylittävä yhteistyö ovat merenkulun tulevaisuuden kulmakiviä.

Tallinnan keskusteluista jäi vahva tunne siitä, että merenkulun tulevaisuus ei synny yksin. Se rakennetaan verkostoissa, yhteisillä tavoitteilla ja jaetulla vastuulla. Kun vihreä siirtymä, teknologinen kehitys ja turvallisuus yhdistyvät, merenkululla on potentiaali toimia koko Euroopan kestävän kasvun ja resilienssin veturina.

Kirjoittajat Wili Helenius ja Kati Renholm työskentelevät tutkijoina SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Kuvassa he ovat NEMO:n esittelypisteellä tapahtumassa.

Viittaukset:

Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.

Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)

Suomen Varustamot ry. (8.12.2025). Uusi kannustin meriliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille voisi tuoda miljardiluokan hyödyt Suomelle.

Kuvat: Wili Helenius ja Kati Renholm, artikkelikuvassa Tallinnan teknillinen yliopisto.

The 21st Maritime Conference, held in Tallinn in late September 2025, brought together industry experts, researchers, and policymakers to consider the future of European maritime transport. The event provided an overview of the latest developments in the green transition, digitalization and geopolitical changes reshaping the maritime domain, as well as exploring ways in which Estonia and other EU countries (e.g. Finland) can strengthen their cooperation in these areas.

TalTech, the Estonian maritime cluster, and the perspective of preparedness

A visit to the Estonian Maritime Academy at Tallinn University of Technology (TalTech) offered valuable insight into the university’s maritime education and, the activities of the Estonian maritime cluster. TalTech curriculum covers the full spectrum of maritime competencies: from navigation and marine engineering to port operations, shipping management, and waterway safety. The strength of the Estonian maritime cluster lies in its ability to integrate education, research, and industry into a shared development platform that enhances both competitiveness and societal preparedness. The development of the Estonian maritime sector is increasingly being viewed through the lens of national security and resilience. Considering the evolving geopolitical landscape in the Baltic Sea region, the importance of maritime transport is recognized not only in economic terms, but also as part of critical infrastructure (Nõmmela, 2023). This perspective is particularly relevant in Finland, where similar questions arise regarding how to ensure the safety and sustainability of maritime operations in changing conditions.

European maritime transport in transition

Discussions at the conference emphasised that European maritime transport is undergoing a profound transformation. The green transition and ambitious emissions reduction targets are major drivers of this change. However, it is important to strike a balance between environmental goals, cost structures and competitiveness (Finnish Shipowners’ Association, 2025).

Digitalization and artificial intelligence (AI) offer new possibilities for improving efficiency and safety. Automated data exchange, advanced analytics, and AI-assisted decision-making are increasingly embedded in maritime operations, with their strategic importance expected to grow even further.

From a macroeconomic perspective, the economic uncertainty in Europe and the disruptions to the global supply chain have direct implications for maritime transport, emphasising the need for flexibility and the ability to adapt quickly.

The role of technology, green fuels, and ports

Adopting emerging technologies and green solutions was a core theme throughout the event. Ports are increasingly being recognised as hubs for innovation and energy transformation. They are expected to support the green transition by providing the necessary infrastructure for alternative fuels and smart energy systems (Hrenov et al., 2025). Meanwhile, the decarbonisation strategies of shipping companies directly influence future port investments.

However, technology alone cannot drive the transition. The move towards low-emission solutions requires the collaboration of shipping companies, ports, authorities and the research community. State-level support was identified as crucial for all stakeholder groups. The success of maritime transport relies on shared goals and open information exchange within its complex, multilayered ecosystem.

Common challenges, common solutions

Like their Finnish counterparts, Estonian maritime stakeholders face many of the same challenges:

• how to advance the green transition without compromising competitiveness,
• how to prepare for geopolitical risks and supply-chain disruptions, and
• how to attract new talent to a sector undergoing rapid transformation.

These shared challenges mean that cooperation between Finland and Estonia is not only natural, but also necessary. The two countries have complementary strengths: Estonia contributes agility and quick decision-making, while Finland has a strong tradition of research collaboration and digital development. Together, these strengths could promote sustainable growth and security throughout the Baltic Sea region.

The NEMO project and the future direction

The conference also presented a valuable opportunity to promote the NEMO project and its objectives of encouraging digitalisation, intelligent transport and international collaboration. From NEMO’s perspective, the event reinforced the importance of technological solutions, open data, and cross-border collaboration for the future of maritime transport.

One of the key messages from Tallinn was that the future of maritime transport cannot be developed in isolation. Rather, it will emerge through networks, shared objectives, and collective responsibility. As the green transition, technological advancement and security considerations converge, maritime transport has the potential to drive Europe’s sustainable growth and resilience.

The authors Wili Helenius and Kati Renholm work as researchers at the Maritime Logistics Research Center at SAMK.

They are at NEMO’s stand at the event in the photo.

References:

Hrenov, G., Järvis, M. & Reinhold, K. (2025). Decarbonizing Port Operations: A Case Study Mapping the Sustainability Impacts of Green Ammonia Production and Bunkering in Estonia. Research Publishing. DOI: 10.3850/978-981-94-3281-3_ESREL-SRA-E2025-P4969-cd.

Nõmmela, K. (2023). Enhancing Sustainable Development of the Estonian Maritime Sector through Policy-making Framework. [Doctoral thesis, Tallinn University of Technology]. ISBN 978-9949-83-965-0 (PDF)

Suomen Varustamot ry. (8.12.2025). Uusi kannustin meriliikenteen vähäpäästöisille polttoaineille voisi tuoda miljardiluokan hyödyt Suomelle.

Translation was made from Finnish to English using DEEPL.

The photos: Wili Helenius and Kati Renholm (the header photo features Tallinn University of Technology).