Esimiehen oma hyvinvointi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin

Esimiehen työ on usein yksinäistä ja työhön sisältyvistä haastavista tilanteista tai työpaineista on useimmiten mahdoton keskustella kahvipöydässä. Työn sisältämät kasvavat vaatimukset ja ongelmatilanteiden ratkominen herättävät usein inhimillisiä tunteita, joita esimies voi harvoin näyttää ulospäin. Inhimillisten tunteiden peittely aiheuttaa negatiivista tunnekuormaa ja pitkään jatkuessaan uuvuttaa esimiehen.

Pelkästään esimiehille kohdistettujen tilaisuuksien sisältönä on keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen

Esimiestyössä jaksamiselle ensiarvoisen tärkeää on, että esimiehillä on mahdollisuus saada tukea, ymmärrystä ja sparrausta muilta esimiehiltä. Työnantajan tulee järjestää säännöllisesti pelkästään esimiehille kohdistettuja koulutuspäiviä tai muita tilaisuuksia. Näiden tärkeänä sisältönä osaamisen kehittämisen lisäksi on esimiesten keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistukea ja osaamista voidaan edistää myös eri organisaatioissa toimivien esimiesten välisissä keskusteluissa. Tällaista toimintaa on menestyksekkäästi pilotoitu mm. SAMKin koordinoimassa Foorumix -hankkeessa vuodesta 2015 lähtien.

Työyhteisön rakentava ja aito vuorovaikutus edistää sekä esimiehen että työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöiden tulisi ymmärtää esimiehen tilannetta ja roolia paremmin ongelmallisia asioita ratkaistaessa, sillä ymmärrys auttaa sekä ongelmien ratkaisussa että työyhteisön yhteenkuuluvuuden kehittymisessä. Säännöllisten oman tiimin kokoontumisten tulee tarjota turvallinen ympäristö kaikkien osapuolten väliseen keskusteluun ja aktiiviseen kuunteluun.

Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä

Esimiehen on välttämätöntä huolehtia myös työn ulkopuolisen tukiverkoston vahvuudesta. Perhe, ystävät ja harrastukset auttavat mieltä irtautumaan työhön liittyvistä asioista ja mielekäs vapaa-aika edistää uusien onnistumisten saavuttamista.  Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä. Korkeaankaan esimiesasemaan edennyt henkilö ei ole suojassa uupumukselta. Hyvästä itsetunnosta kertoo myös se, että ongelmien ilmaantuessa osaa hakea ja ottaa vastaan apua paitsi vertaistuen muodossa, myös esimerkiksi työnohjauksen tai työterveyshuollon palveluiden kautta. Kynnys avun hakemiseen tulee olla matala, sillä esimiehen uupuessa koko työyhteisö saattaa seilata pitkään eteenpäin ilman kirkasta päämäärää.

 

Teksti on kirjoitettu osana Liiketalouden koulutusohjelman monimuotototeutuksen Esimiestyö 5 op -opintojakson toteutusta. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli perehtyä esimiestyön haasteisiin ja ongelmatilanteisiin sekä esimiehen omaan jaksamiseen.

 


 

Jonna Koivisto, Henkilöstön kehittämispäällikkö, Sivutoiminen tuntiopettaja, Palveluliiketoiminta

Kimmo Kallama, Lehtori, Palveluliiketoiminta

Krista Tuunainen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

Hannele Kasurinen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

 

Kuva: Veera Korhonen