”Suosittelemme muillekin” – Sote-alan opiskelijoiden Hälsa och välfärd i Sverige -opintomatka Tukholmaan

Ruotsin kielen ammatilliset perusopinnot antavat valmiuksia käyttää ruotsin kieltä. Hälsa och välfärd i Sverige -kurssi antaa mahdollisuuden testata näitä valmiuksia elävässä elämässä ja aidossa ympäristössä. Kävimme sekä alan kohteissa että kulttuurikohteissa.

Vapaasti valittaviin opintoihin kuuluva Hälsa och välfärd i Sverige toteutettiin opintomatkana Tukholmaan 2.–5.6.2019. Aiheena oli terveys ja hyvinvointi Ruotsissa, ja kurssi oli suunnattu kaikille SAMKin sotealan opiskelijoille.

Tukholma mereltä
Tukholma mereltä

Opintojakson on mahdollistanut jo monena vuonna Svenska Kulturfonden i Björneborg (SKiB) lahjoittamalla SAMKille stipendin tätä opintomatkaa varten.

Ruotsin kieltä pääsimme kuulemaan ja puhumista harjoittelemaan koko matkan ajan myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Voimme todellakin suositella vastaavalle matkalle lähtemistä myös muille SAMKin opiskelijoille.

Reissussa oli mukana kaksi opettajaa, Mari Linna ja Airi Westergård sekä 12 eri alojen opiskelijaa (kolme geronomi-, kaksi kuntoutuksen ohjaaja-, yksi fysioterapeutti- ja kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa). Olimme eri-ikäisiä, mutta se ei rennolla opintomatkalla haitannut. Yövyimme tulo- ja menomatkalla laivalla ja yhden yön hotellissa Tukholmassa.

Fotografiska museum puhutteli

Runsaan aamupalan jälkeen suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon, jossa tutustuimme usean valokuvaajan töihin, muun muassa Jesper Walderstenin All Over -näyttelyyn, jossa oli puhuttelevia kuvia ja moniulotteisia mietelauseita, Vincent Petersin Light Within -muotokuviin, Scarlet Hooft Graaflandin Katoavat jäljet (Vanishings Traces) -kuviin ja Rahul Talukdarin ahdistaviin katastrofikuviin.

Teosten tekstit oli kirjoitettu ruotsiksi ja englanniksi, joten jos ei täysin ymmärtänyt lukemaansa ruotsiksi, pystyi tarkistamaan asian englannin kielellä. Erittäin mielenkiintoinen museokohde ja ajatuksiin jäävät näyttelyt, jota voimme suositella kaikille.

Jesper Waldersten: All Over
Jesper Waldersten: All Over
Vincent Peters: Light Within
Vincent Peters: Light Within
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Scarlet Hooft Graafland: Vanishings Traces
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh
Rahul Talukdar: Made in Bangladesh

Villa Tollaren toimintakulttuurin olennainen osa: sukupolvien kohtaaminen

Valokuvamuseon jälkeen matkasimme linja-autolla Nackassa sijaitsevaan Villa Tollaren yksityiseen hoitokotiin.

Villa Tollare esitteestä kuva

Meidät otettiin täällä todella hienosti vastaan ja saimme kahvin lomassa kuulla ruotsin kielellä Tollaren toiminnasta. Ruotsin kielen kuuleminen ja puhuminen tapahtui myönteisessä ilmapiirissä ilman turhia paineita. Villa Tollare toimii tiiviissä yhteistyössä samassa kiinteistössä olevan Lilla Tollaren eli esikoulun kanssa. Toimintakulttuurin olennainen osa siellä on sukupolvien välinen kohtaaminen, mikä tuo sisältöä sekä ikäihmisten että lasten arkeen.

Asukkailla voi olla taustalla joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, mikä aiheuttaa avun tarvetta. Henkilökunnan työtä helpottaa teknologia – asukkaan kotiin mentäessä eteisessä oleva iPad-tabletti avautuu työntekijälle henkilökohtaista läpyskää näyttämällä ja siitä näkyy kaikki tämän asukkaan hoidon kannalta tarpeellinen tieto, esimerkiksi vaikkapa fysioterapeutin video siirtämistekniikasta ja ajantasainen tieto lääkityksestä.

Uusimpana hankintana heillä oli Tovertafel-projektori, joka heijastaa interaktiivisia kuvia ja tekstejä, jotka aktivoituvat kosketuksesta. Esimerkiksi syksyn lehtiä voi lakaista lattialta pois tai yhdistellä sananlaskuun kuuluvia lauseita oikeaan järjestykseen.

Asenne Ruotsissa on yksilöä arvostavampi ja kunnioittavampi, siellä ei puhuta esimerkiksi dementikosta, vaan henkilöstä, jolla on muistiongelma. Myös tupakointiin suhtautuminen oli erilaista kuin Suomessa: 4-kerroksisessa Villa Tollaressa oli vain yksi parveke, jolla tupakointi ei ollut sallittua.

Tollaresta palattuamme meillä oli loppupäivä vapaata aikaa käydä syömässä, ostoksilla, kulttuurikohteissa tai muuten tutustua Tukholmaan. Olimme jokainen saaneet bussi- ja metroliput, joiden kanssa oli helppo liikkua kaupungissa.

Suomikotiin olisi hieno päästä harjoitteluun

Seuraavana aamuna matkasimme metrolla Tukholman suomalaisuuden kehtoon, Suomikotiin.

Meidät otettiin myös tänne avosylin vastaan ja saimme nauttia ruotsinsuomalaisten ihanasta vieraanvaraisuudesta. Tämä oli kiva paikka, jonne olisi hienoa päästä työharjoitteluun – ottavat mielellään opiskelijoita vastaan.

 

Suomikodissa syödään rehellistä suomalaista kotiruokaa.
Suomikodissa syödään ”rehellistä suomalaista kotiruokaa”.

Ruotsissa asuvat, erityisesti Tukholman alueen suomalaiset vanhukset, voivat päästä kotikunnan maksusitoumuksella asumaan Suomikotiin. Siellä soi suomalainen musiikki, verhot ja pöytäliinat ovat sinivalkoisia ja hoitajat puhuvat asukkaille suomea. Dokumentointikieli on kuitenkin ruotsi.

Erilaisia aktiviteetteja ja yhteisiä hetkiä on muun muassa kahvilatoiminnan, kasvien kasvatuksen ja ulkoilun muodossa. Ruotsissa maksajataho edellyttää, että virikkeitä on tarjolla vähintään kaksi arkipäivää kohden. Saunaan pääsee halutessaan kerran viikossa, saunassa voi käydä jopa kotona asuvan puolison kanssa.

 

Palveluasuntojen varustetaso ja apuvälineet ovat parempia kuin Suomessa. Henkilökuntaan kuului myös vahtimestareita, mikä ei Suomessa liene tavallista.

 

Vahtimestari on tärkeässä roolissa. Vierailumme aikana hän istutti kesäkukkia asukkaiden kanssa Suomikodin omassa puutarhassa. Hän oli rakentanut puutarhaan myös jäätelökioskin.

Vapaasti valittavat kulttuurikohteet

Vapaa-ajalla saimme nauttia ihanan lämpöisestä alkukesän auringonpaisteesta ja valita itse jonkin kulttuurikohteen, johon tutustua. Ryhmäläiset kävivät muun muassa Abba-museossa, Kuninkaanlinnassa, Globenin maisemahissillä ja vanhassa kaupungissa. Tarjontaa kaupungissa oli yllin kyllin.

Globenin ostoskeskuksessa me geronomiopiskelijat tutustuimme taiteilija Yoko Onon ideoimaan Toiveiden puuhun, johon kuka tahansa sai jättää oman toiveensa muiden nähtäväksi – yksi hieman erilainen ja mielenkiintoinen näkemys hyvinvointiin sekin.

Hälsningar!

Teksti ja kuvat: Marika Pääkkönen, Tuire Tammi ja Johanna Uusitalo, opiskelijat geronomiopiskelijoiden ryhmästä AGE17SP

Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta
Ryhmäkuva iloisesta matkaseurueesta

Jatkumo SAMKin yhteistyössä, rehtori Multisilta Namibiassa

SAMKin rehtori ja toimitusjohtaja Jari Multisilta vieraili Namibiassa huhtikuussa 2019. Vierailu oli uuden rehtorimme ensimmäinen, mutta tärkeä jatkumo SAMKin yhteistyölle Namibiassa.

Namibia on yksi niistä lukuisista maista, jossa suomalaista koulutusta ja osaamista pidetään suuressa arvossa. Opetuksessa SAMK ja Namibian toimijat ovat työskennelleet yhteistyöprojekteissa, kuten merenkulun koulutukseen projekteissa MARINAM ja MARIBIA sekä käynnissä olevassa MARIBILIS-projektissa.  Namibian teknillisen yliopiston (NUST) kanssa SAMK on solminut yhteistyösopimuksen (MOU). Kaupunkikehitystä tutkittiin NAMURBAN-projektissa ja NAMHUBissa ns. vihreää logistiikkaa. Lisäksi suomalainen koulutusvientidelegaatio vieraili Namibiassa syksyllä 2016.

”Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa”

Useiden merkittävien projektien valossa rehtorin vierailu Namibiassa oli siis enemmän kuin tervetullutta. Tapaamisissa keskusteltiin yhteistyön nykytilasta sekä mahdollisista tulevaisuuden yhteistyömuodoista. Matkalla rehtori Multisilta pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan Eteläisen Afrikan maahan, sen koulutusjärjestelmään, ihmisiin ja jopa luontoon ja eläimiin. Matkan aikana konkretisoitui erityisesti koulutuksen merkitys yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Näin rehtori Multisilta luonnehti matkaansa Namibiaan:

 Ennen matkaa olin kuullut SAMKin yhteistyöstä namibialaisten kanssa jo paljon. Mahdollisuus tutustua paikan päällä ihmisiin ja ympäristöön antoi perspektiiviä yhteistyölle. Tutustuminen keskeisiin henkilöihin on tietysti avain onnistuneelle yhteistyölle myös jatkossa. Lisäksi oli mielenkiintoista olla osaltaan mahdollistamassa hankkeessa mukana olevien yritysten yhteistyötä namibialaisten kanssa.

Namibia on kiinnostava maa, joka kehittyy koko ajan. Oman kokemukseni perusteella suomalaista osaamista arvostetaan Namibiassa.”

Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Rehtori Multisilta piti avajaispuheenvuoron SAMKin vetämän Central Baltic SME Aisle -projektin seminaarissa ”Doing business through SME Aisle” Namibian teknillisen yliopiston (NUST) auditoriossa. Paikalle kerääntyi yli 140 osallistujaa.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Namibian teknillisen yliopiston (NUST) dekaani Samuel John esitteli rehtorillemme kampusta ja sen luokkahuoneita.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Rehtori Jari Multisilta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto (SAMK) SME Aisle -projektin väreissä.
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin
Welwitchian terveysalan oppilaitoksessa rehtori Multisilta tapasi laitoksen rehtorin Scholastika Iipingen. Vierailusta Iipinge sai muistoksi SAMKin viirin.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista. Kahvipöydässä.
Martti Ahtisaaren koulussa keskusteltiin suomalaisen koulutuksen menestystekijöistä sekä mahdollisista yhteistyön muodoista.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.
Namibian yliopistossa (UNAM) rehtori Multisilta sai opastetun kierroksen kampuksella.’

Teksti ja kuvat: Nina Savela

Jatkuvan oppimisen uusi verovähennys vauhdittamaan kansalaisten uuden osaamisen kehittämistä?

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 2.5.2019 jätetyssä jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa tarkasteltiin useita tapoja lisätä rahoitusta oppijoille. Tähän keskusteluun voi lisätä ajatuksen uudesta jatkuvan oppimisen tarpeita palvelevasta yksilölähtöisestä verovähennyksestä.

Yritys voi vähentää laajemmin kuin henkilöt tekemiään osaamispanostuksia verotuksessaan

Nykyisinkin työntekijä voi vähentää tulonhankintavähennyksenä nykyisen työnsä vaatimaa ja siitä saatavaa tuloa turvaavaa koulutusta. Yritys puolestaan voi niin ikään vähentää verotuksessa henkilöstönsä koulutuksen menoja normaalisti toimintansa verovähennyskelpoisina menoina ja saada vieläpä työnantajan koulutusvähennyksenä laskennallista lisävähennystäkin.

Työnantaja voi panostaa saman konsernin piirissä tarvitsemansa uudenkin osaamisen hankkimiseen, kunhan kyse on yrityksen intressistä saada henkilölleen yrityksen toiminnassa jatkossa tarvittavaa osaamista. Jos haluamme mahdollistaa henkilöille enemmän omaehtoista uuden oppimista kuin esimerkiksi aikuiskoulutustuki yksin tekee, voisi verotukseen tuoda uuden vähennyksen nimenomaan uuden, nykyisen työn ulkopuolelle menevän osaamisen hankkimiseen.

Isot muutokset vaativat usein isoja panostuksia

Koska oleelliset uudet osaamiset vaativat isoja aika- ja rahapanostuksia ja kaupallisesti järjestetyt täydennyskoulutukset ovat selvästi julkisesti tuettuja avoimen korkeakoulun opintoja kalliimpia, tulee vähennyksen mahdollisen ylärajan olla useita tuhansia euroja vuodessa. Uuden osaamisen investointiluonteen takia tällaisen verovähennyksen tulee poiketa esimerkiksi kotitalousvähennyksestä siten, että vähennys olisi tehtävissä verosta usealle (tulevalle) vuodelle jaksotettunakin.

Jos koulutuksen tuloksena on uusi, vähintään samantasoinen tutkinto kuin henkilöllä jo on taikka Koski-palveluun viety virallinen osasuoritus tai hankittu pätevyys, vähennys verosta voisi olla 90 % tai jopa 100 % hyväksyttävistä menoista (vrt tulonhankkimisvähennykseen hyväksyttävät menot). Alaraja voisi olla 100 euroa, siihen mahtuu 5 op avointa korkeakoulua.

Vähennys verosta kannustaisi pienituloisiakin

Jos todella haluamme kannustaa ihmisiä ammatilliseen uusiutumiseen, vähennys verosta (tulevillekin vuosille jaksottuna) kannustaa pienituloisiakin. Verovähennyksen hallinnointi on yksinkertaisempaa kuin erilaiset tilimallit, joita edellä mainitussa työryhmäraportissa on esitelty.

Verovähennyksen perustelemiseksi suhteessa kolmikantaisiin malleihin voidaan myös kysyä, onko yksilön uratoiveista lähtevä uuden oppiminen kuitenkin enemmän koko yhteiskunnan etu kuin työnantajille sälytettävä lisäkustannus. Työnantajien roolina on olla aktiivisia kehittämään yrityslähtöisesti tarvittavia osaamisia.

Rapautuuko veropohja, syntyykö vaikutuksia ja mitä lopulta maksaisi?

Erilaisista verovähennyksistä on vuosien saatossa pyritty pois verotuksen yksinkertaistamiseksi. Jos jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä muutenkin kuin juhlapuheissa, on rohjettava ajatella tämäntyyppisiäkin keinoja. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen taikka lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeus- ja verotuskäytännössä yleensä pidetty verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina. Tätä verotuksessa sovellettavaa tutkintokoulutuksen ”elantomenorajausta” tämän ehdotuksen onkin tarkoitus kyseenalaistaa. Voitaisiinko verotusta muuttaa oppimisinvestointeja selvästi suosivaksi (toisesta tutkinnosta alkaen) ja laajentaa siten jatkuvan oppimisen rahoitustapoja nykyisestään.

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay
Kodin remonttiin saa verovähennystä, entä osaamisen remonttiin? Kuva Stefan Schweihofer, Pixabay.

Aikojen kuluessa on kokeiltu erilaisia elinikäisen oppimisen vauhdittamiskeinoja, joista kokemuksena on aina jonkinlainen käynnistymisviive uusien mahdollisuuksien tunnettuuden luomisessa. Mahdollisen kokeilun tulee siten olla riittävän pitkä. Miten olisi viisivuotinen kokeilu kolmen vuoden loppuunsaattamisviiveellä? Vaikka uusi verovähennys olisi vastaus rahallisen panostamisen mahdollistamiseen, jää edelleen kysymys siitä mitä uutta osaamista sisällöllisessä mielessä itse kunkin kannattaisi hankkia.

Esa Rahiala
AMK-erityisasiantuntija (talous ja hallinto)

Tämä puheenvuoro edustaa pitkän linjan aikuiskoulutustoimijan omaa näkemystä eikä ole organisaation virallinen kannanotto.

”DigiHoitaja kotikäynnillä” – verkkovälitteinen case-simulaatiopilotti hoitotyön koulutuksessa

Digitaalisuus on tullut osaksi hoitotyötä. Tämän päivän sairaanhoitajilta odotetaan laaja-alaisia osaamista myös digitaitojen suhteen. Hoitoalalla digitaalisuuden käsite on kuin palapeli, joka koostuu potilastietojärjestelmistä aina mobiilihoitajan taulutietokoneeseen asti. Tietotekniikka kehittyy vauhdilla ja sitä on valjastettu lähivuosina yhä enemmän osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämä asettaa myös hoitotyön koulutukselle uusia haasteita. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan kehittämällä verkkovälitteisen case-simulaatiopilotin ”DigiHoitaja kotikäynnillä” Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Verkkovälitteinen case-simulaatio pilotoitiin toukokuussa 2019. Pilottiin osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat olivat joko jo opinnollistaneet tai opinnollistamassa Gerontologinen hoitotyö ja kotisairaanhoito -opintojaksoa eli opiskelijat opiskelevat opintojakson sisällöt itsenäisesti työpaikallaan ikääntyvien parissa työskennellen. Osallistujia oli yhteensä seitsemän ja he olivat sekä suomenkielisen että englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoita, mikä toi lisähaastetta verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Pilotointi toteutettiin Webex-pohjaisen Hill-verkkoneuvotteluohjelman avulla. Kaikki opiskelijat osallistuivat simulaatioon omien mobiililaitteidensa kautta kotonaan.

Case-simulaation pedagoginen rakenne pilotin runkona

Pilotointi toteutettiin case-simulaation rakenteen mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana simulaatiotilannetta edeltävä esitehtävä, jonka opiskelijat olivat saaneet viikkoa aiemmin tutustuttavakseen. Esitehtävä muodostui kotisairaanhoitajan kotikäynti -videosta sekä kahdesta digihoitajuutta käsittelevästä artikkelista, joiden avulla opiskelijat valmistautuivat simulaatiotilanteeseen.

Simulaatiotilanteen ensimmäinen osa sisältää aktivoivan aloituksen eli opiskelijoille kerrottiin simulaation tavoite. Pilotin ollessa kyseessä tavoitteita asetettiin yksi: opiskelija tutustuu digihoitajan rooliin. Aluksi opiskelijat pohtivat kotikäynnille keskeisiä havainnoitavia asioita pohjautuen opintojaksolla käsiteltyihin alueisiin, jotta taataan onnistunut digihoitajan verkkovälitteinen kotikäynti.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti seuraava vaihe on simulaatiotilanteen toteutus. Kolme vapaaehtoista opiskelijaa kokeilivat digihoitajan roolia. Opiskelijat haastattelivat ikääntynyttä asiakasta kukin vuorollaan viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla muut osallistujat toimivat havainnoitsijoina.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti simulaatiotilanteen viimeisessä osassa eli oppimiskeskustelussa keskusteltiin sekä toimijoina olleiden opiskelijoiden, havainnoitsijoiden että asiakkaana toimineen opettajan tuntemuksista simulaatiotilanteesta. Tärkeintä on nähdä onnistumiset ja välttää negatiivisuutta – simulaatiotilanne ei ole koskaan testi, vaan siinä oppiminen on keskiössä. Yhdessä todettiinkin, että digihoitajuus vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä kykyä hyödyntää teoriatietoa päätöksenteon tukena lyhyellä kotikäynnillä.

Lisää digitaalisuutta simulaatioihin

Opiskelijat olivat innostuneita verkkovälitteisestä case-simulaatiosta ja kokivat sen olleen hyödyllinen kokemus tulevaisuuden hoitotyössä. Vastaavia simulaatioita toivottiin lisää. Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin ja harjoitella, jopa epäonnistua, turvallisessa ympäristössä: virheistä oppii parhaiten. Simulaation avulla esimerkiksi hoitotyössä välttämättömän suomen kielen harjaannuttaminen on mahdollista – turvallisesti.

Opiskelijat kertoivat simulaatiotilanteen jälkeen, kuinka haasteellista on havainnoida asiakkaan vointia vain verkon välityksellä: asiakasta voidaan havainnoida vain sen verran, mitä on nähtävissä ja kuultavissa. Keskustelua herätti myös se, ettei kameran välityksellä pysty näkemään esimerkiksi potilaan vointia havainnoidessa oleellista ihonväriä tai asiakkaan ympäristöä. Digitaalisen kotikäynnin todettiin olevan lähitulevaisuudessa kuitenkin hyvä lisäapu kotisairaanhoidossa, mutta edelleen tarvitaan perinteisiä kotikäyntejä.

Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg halaavat toisiaan iloisesti
Sini-Charlotta Kamberg ja Johanna Jalonen

Pilotoinneissa parasta on uuden oppiminen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan uudistettu ”DigiHoitaja kotikäynnillä” -case-simulaatio testataan uudelleen toukokuun lopulla. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa laajentaa verkkovälitteisiä case-simulaatioita myös moniammatillisesti. Ottakaa yhteyttä ja ideoidaan yhdessä lisää!

Teksti: Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittajat ovat innokkaita digitaalisuuden soveltajia.

Ruotsin oppikirjat nuotioon?

Tekikö mielesi heittää ruotsin oppikirjat nuotioon, roviolle, jossa ne palavat tulessa ikuisesti unohduksiin? Vai tulitikkujen puutteessa heitit kirjat vain menemään uskoen, että et niitä enää koskaan tarvitsisi missään ikinä? Toivoitko myös ruotsin maikalle näkymättömyyden viittaa tai menolippua Ruotsinmaalle?

Niin teimme mekin. Pakkopullaa ja pakkoruotsia, yläasteelta lukion kautta ammattiopintojen pakollisiin jaksoihin. Ruotsin kielioppia ja epäsäännöllisiä verbejä. Käsittämättömiä poikkeussääntöjä ja vuorolukua oppitunneilla. Sanakokeita ja kuunteluharjoituksia, monivalintavaihtoehtoja ja mielikuvituksettomia artikkeleja. Lähes painajaismaiset muistot ruotsin tunneilta. Ja vakaa käsitys siitä, että tätä en ikinä käytä tai tarvitse. Onneksi elämä heitti eteemme mahdollisuuden muuttaa mielipidettämme ja ennen kaikkea mahdollisuuden aktivoida muistin syövereistä kauan sitten opiskellut ruotsin kielen alkeet. Haluamme jakaa kanssanne kokemuksenne ja rohkaista kaikkia ottamaan haltuun ruotsin kieli heti alkumetreiltä – uskokaa: se kannattaa.

Ensimmäinen tarina siitä, miten rohkeus voittaa epäröinnin ja lopputuloksena syntyy rakkaus ruotsin kieleen. Tämän tarinan teille kertoo Terhi Mäkelä:

”Peruskoulun päättyessä yksi asia oli varma: ruotsin kirjat poltetaan. Tässä elämässä ei sellaista tilannetta tule, että ruotsia tarvitsen, enkä haluakaan. Kului vuosia, toimin erilaisissa työtehtävissä ja eräänä päivänä löysin itseni Viking Linen työhaastattelusta. Kuten varmaan tiedätte, Viking Line on ahvenanmaalainen varustamo, jonka työkieli on ruotsi. Haastattelija kysyi, pärjäänkö ruotsin kielellä. Palo laivalle töihin oli kova ja luottamus omiin olemattomiin ruotsin kielen kykyihin kävi äärirajoilla. Päätin pärjätä. Siitä se alkoi, jokapäiväinen ruotsin kielen käyttö. Voi kuinka paljon helpommalla olisikaan päässyt, kun jo peruskoulussa olisin ottanut tosissani kielen opiskelun. Kantapään kautta, monien kielikommellustenkin kera, ruotsin puhuminen ja kirjoittaminen helpottui. Syntyi rakkaus ruotsin kieleen. Siinä samassa uskallus auttaa asiakkaita monella muullakin kielellä vahvistui. Tänään puhun sujuvasti ruotsia, soittelen ystäville Tukholmaan lähes päivittäin ja koen ruotsin kielen suureksi rikkaudeksi, jota kannattaa vaalia.”

Toinen tarinamme vie yli kolmenkymmenen vuoden taakse aikaan, jolloin kielistudiot olivat harvojen herkkua ja tärkeintä oli osata moninaiset kielioppisäännöt. Olisiko kuitenkin ollut viisasta suhtautua asiallisemmin ruotsin kielen opiskeluun, sitä pohtii Marjo Jaspa:

Opiskelin vuosikymmeniä sitten ruotsia, ensimmäisten peruskoulun yläastevuosien jälkeen varmaan enemmän tai vähemmän pakkoruotsina. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kauppaopistossa liiketalousruotsin tunnit olivat järkyttäviä vuorolukuistuntoja, joiden muistot ovat onneksi suuremmalta osin aika kullannut. Minkäänlaista käsitystä ruotsin kielen tarpeellisuudesta ei ollut, ei edes vaikka läheisiä sukulaisia asui Ruotsissa. Voi siis nuoruutta, voi sitä tyhmyyttä ja naiiviutta. Onneksi elämä heittää eteen tilanteita, joissa armottomastikin saa mahdollisuuden muuttaa totaalisesti mielipidettään. Niin kävi minullekin. Työtehtävissä pääsin useastikin käymään ruotsalaisessa tytäryhtiössä, ja voi sitä nolouden määrää, kun ei pystynyt kommunikoimaan ruotsiksi muutamia helppoja fraaseja lukuun ottamatta: ”Hejdå! Hur mår du?”. Keskustelua pystyi seuraamaan jotenkuten, kiitos ruotsin ja englannin kielen sanaston yhteneväisyyksien. Sanomattakin on selvää, että yhteistyö lahden toisella puolella Ruotsissa olisi ollut hedelmällisempää, jos olisin osannut ruotsin kieltä. Opiskelut aikuisena SAMKissa antoivat mahdollisuuden ruotsin kielen aktivoimiseen. Kannatti ottaa kaikki irti – kävin innolla sekä aktivointi- että pakolliset kurssit ja vapaasti valittavan Våga tala svenska -kurssin. Autossa pauhaa Vega, ja ruotsalaisdekkarit Beck ja Wallander katsotaan uudestaan ilman suomenkielistä tekstitystä. Ei mitään pakkoruotsia, vaan rakkaudesta monimuotoiseen kommunikointiin!”

Ruotsin kielen opiskelu on tänään moninaista ja hyvin käytännönläheistä. Kielioppi on osa opiskelua, mutta yhä tärkeämmässä roolissa on sanallinen kommunikointi ja ymmärretyksi tuleminen. Opiskeluihin liittyy mielenkiintoisia vierailuja yrityksiin, tutustumisia toisiin oppilaitoksiin. Seminaareja. Webinaareja ja verkko-opiskeluja. Opiskelijavaihtoja. Siis vaihtelevaa ja jokaiselle jotakin erityisen sopivaa.  On siis vain itsestä kiinni, että aktiivisesti ottaa kielen haltuun. Ymmärtää ahkeroinnin tuloksena syntyvän vieraan kielen, ruotsin, puhumisen taidon antamat suuret mahdollisuudet. Positiivisen suhtautumisen kierre vetää mukaansa muutkin ja laajentaa osaajien joukkoa. Onnistumisen tunne on mahtava!

Meidän olisikin Suomessa syytä jo heittää romukoppaan pakkoruotsi-termi. Sen sijaan aivan selvää on, että ruotsin kielen taidolla avautuu monet ovet niin opiskelujen tiimoilta kuin työelämässä. Ruotsista tuodaan ja sinne viedään yli 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, ja siihen tarvitaan – mitäpä muuta kuin ruotsin kielen taitoisia henkilöitä. Ja kyllä on mukava vaihtaa ajatuksia ruotsiksi myös matkaillessa Helsingissä, Ahvenanmaalla, Porvoossa tai Vaasassa. Tarinamme kertovat menetetyistä vuosista ja mahdollisuuksista oman jääräpäisyyden ja ymmärtämättömyyden takia, siksi toivommekin, että lukiessasi tätä saat oivalluksen ja innon ruotsin kieleen ja sen moninaisuuteen. Våga tala svenska, bli proffs!

Marjo Jaspa blogi SAMKARIT SAMK

Teksti: Marjo Jaspa

Kirjoittaja on liiketalouden aikuisopiskelija, joka työnsä ohessa 2017 aloitti tradenomiopinnot, koska tärkeää elämässä on elinikäinen oppiminen ja aivojen alatuinen jumppaaminen. Teksti on syntynyt Våga tala svenska -kurssin aikana. ”Jaoimme kokemuksiamme ruotsin kielen opiskelusta ”aikoja sitten” versus Marin pitämiin loistaviin tunteihin”, ja blogiteksti syntyi näistä kokemuksista.

Kuvat: Mari Linna ja Marjo Jaspan arkisto; kuvituskuva on Våga tala -opintomatkalta Fiskarsiin.

Trying something new: Have you heard about lacrosse?

Protective gear. Men use helmets, women usually use the goggles. SAMKARIT blog post samk
Protective gear. Men use helmets, women usually use the goggles.

I knew very little about lacrosse before we were asked to do a project about it for the students of Rauman lyseon lukio. I had only seen it played a few times in an American TV-show in fact. So, this project, in cooperation with students from SAMK and from Rauman lyseon lukio, gave me the opportunity to learn not only about how to put up an event but also about this sport.

Lacrosse is one of the oldest sports in the world having roots with the native Americans. It is a contact game played with sticks that have a net in the end. The object is to throw the ball into the opponent’s goal and score more goals than the other team. It is also the national sport of Canada.
Rauman lyseon lukio has a partner in Canada and they wished to learn something about the country before their study trip there. What better way than to try the national sport?

A chance to try lacrosse

We started our project with a short promotion event at the school in Rauma where we had some information available about the sport and the event in order to get the students interested. Lacrosse is not that well known in Finland and many have no idea what it is about so we thought some basic information would be useful. The main event was held in the football hall in Rauma and lasted one and a half hours. There were about 25 students present.

Students waiting for instructions for the next drill. SAMKARIT blog
Students waiting for instructions for the next drill.

The equipment and instruction were provided by Markus Mattila, a 25-year old lacrosse player from Turku Titans. He has played the game for 9 years and said he started like most Finnish lacrosse players start, he changed games from hockey to lacrosse. He instructed the students with some exercises on how to use the lacrosse stick and how to throw the ball. Everyone got to try some moves and have fun.

Interviewing the instructor

While the students were trying some moves, I had a little interview with Markus about his hobby and future plans. I asked how long he has played

Markus Mattila Lacrosse player,SAMKARIT blog
Markus Mattila

and how he got interested. He told me that lacrosse players in Finland start pretty late, usually around 16 to 18 and often after having played ice hockey. Some hockey teams play lacrosse during the summer season and players who for what ever reason can’t continue with hockey sometimes change games to lacrosse. Markus said he turned to lacrosse when continuing hockey would have required him to move.

According to Markus lacrosse has been played in Finland since 2001 and we have men’s league, women’s league and junior league. The popularity of the sport has been growing over the years. The Finnish Lacrosse Association lists six lacrosse clubs. But quality over quantity. Finland is doing quite well internationally in the sport. The men’s national team has gotten third in the European championships in 2016. 2018 World championship games were held in Israel with 46 countries and Finland coming up as 15th. Finland has also hosted the European championships of box lacrosse in 2017 in Turku. Box lacrosse is the indoor version of the better-known field lacrosse.

Lacrosse sticks, SAMKARIT blog
Lacrosse sticks

Markus is going to Canada for the summer to play lacrosse and has interest to play professionally. It’s a long-term plan, he says, and we will wish him good luck for that future. The box lacrosse world championships are held in Canada in autumn 2019 and according to Finnish Lacrosse Association webpage Markus has been chosen as the team captain.

Our main goal was to give a fun opportunity for the students and learn about organizing an event and I think we achieved that.

Our team of SAMK students (from left to right) Jasmin Nurmi, Ira Heino and Sam RobinsonSAMKARIT blog
Our team of SAMK students (from left to right) Jasmin Nurmi, Ira Heino and Sam Robinson

Text: Ira Heino
Pictures: Ira Heino & Sam Robinson

 

 

 

 

This project was a part of our studies in the degree programme in International Tourism Development. We had three members of our class working on this with two students from Rauman lyseon lukio. All three of us are first year students and the project was related to our course about event management. These kinds of projects are a fun and a practical way of learning, and in SAMK we do projects starting right from the beginning of our studies.

Terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskus ammattilaisen silmin

Satakunnan ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin simulaatiokeskuksessa järjestetään lukukauden aikana lukuisia esittelyitä sekä tutustumiskäyntejä erilaisille ryhmille. Niiden sisältö vaihtelee vierailevan ryhmän tarpeita mukaillen.

Verkostoituminen on tunnettavuuden avain

Haluamme esitellä meidän simulaatiokeskustamme ja tuoda simulaatiota tutuksi paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Näin voimme verkostoitua ja luoda uusia yhteistyösuhteita. Verkostoitumista edesauttavat myös meidän simulaatiokeskuksemme www-sivut sekä Instagram-tili, näin tulemme lähemmäksi uusia verkostoja. Sosiaalinen media tukee verkostoitumista.

Lauantaina 27.4. 2019 simulaatiokeskukseen saapui ryhmä kliinisiä asiantuntijoita (YAMK) Turusta. Ryhmäläiset työskentelevät eri terveysaloilla ja heidän pohjakoulutuksena ovat erilaisia, muun muassa sairaanhoitaja, bioanalyytikko ja suuhygienisti.

Heille suunnattu tutustumiskäynti piti sisällään simulaatiopedagogiikkaan perehtymisen, simulaatiokeskuksen sekä simulaattoreiden esittelyn. Erikoisuutena he pääsivät testaamaan simulaatiota myös itse moniammatillisuuden periaatteiden mukaisesti. Heistä kaikki pääsivät toimijoiksi sekä seuraajiksi – koko case-simulaatioprosessi oli heille täysin uusi kokemus. Heiltä myös kerättiin sähköpostitse avoimin kysymyksin palautetta simulaatiomenetelmästä sekä simulaatiokeskuksesta.

SAMK Case-simulaatio käynnissä
Case-simulaatio käynnissä

Palautteet moniammatillisesta näkökulmasta

Ryhmä koki, että simulaatiokeskuksemme oli hieno, moderni ja toimiva. Erityisen hyvänä he pitivät muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Simulaatiokeskuksessa voidaan harjoitella asioita useamman eri ammattikunnan edustajan kesken, jolloin yhteystyöstä voidaan saada saumattomampaa, mikä palvelee käytännön työelämän realiteetteja.

”Simulaatiokeskus palvelee moniammatillisuutta mainiosti.”
”Tätä voisi kehittää enemmänkin, jotta herätään huomaamaan moniammatillisuuden mahdollisuudet hoitotyössä ja tuomaan esille eri ammattiryhmien rajapintoja.”

Simulaatiopedagogiikka herätti ryhmäläisissä uteliaisuutta sekä ihastusta, moni harmitteli, ettei heidän opiskeluaikaan ollut tällaisia oppimismahdollisuuksia.

”Omien toimintatapojen näkeminen avaa työn tekemistä uudella tavalla.”
”Voisin hyvin kuvitella joillekin laboratoriotyön osa-alueille, esim. näytteenottotilanteet verinäytteenotto, papa, ekg jne.”
”Toimimalla asiat menee paremmin perille ja mahdolliset ongelmat tulevat näkyviin.”
”Simulaatio herätti havaitsemaan miten monista, isoista ja pienistä paloista potilaan hoidon palapeli muodostuu.”
”Simulaatio-oppiminen on erinomainen hoitotyön oppimisen ja kertaamisen väline. Paljon monipuolisempi kuin pelkät luennot, paljon mielenkiintoisempi ja siitä jää paremmin mieleen koska siinä käsitellään monia eri aisteja.”
”Simulaatio on opettavaista, vaikka helposti meinaa takertua vain niihin asioihin, jotka meni huonosti. Oppimiskeskustelen ilmapiirillä on suuri vaikutus.”

SAMK Case-simulaatio käynnissä

Ryhmältä kysyttiin myös mitä mieltä he ovat siitä sopisiko simulaatio-opetus osaksi YAMK-koulusta. Kaikki vastasivat myöntävästi; he olisivat avoimia tälle opetusmenetelmälle myös ylemmän korkeakoulutuksen osana.

”Pienenä osana simulaatio-opetus voisi olla mukana YAMK-koulutusta, mutta ei kovin suuressa osassa, koska paljon kirjallisia hommia.”
”Erinomaisesti! Ja toivottavasti se joku päivä tuleekin.”

Esittelyt ja tutustumiskäynnit ovat myös henkilökunnalle mielenkiintoisia tilaisuuksia. On hienoa päästä vuoropuheluun eri toimijoiden kanssa sekä saada palautetta, jolloin voimme edelleen kehittää simulaatiokeskusta sekä simulaatio-opetusta. Vielä tämän kevään aikana on tulossa muutamia tutustumiskäyntejä sekä esittelyitä, ovemme ovat avoinna ja otamme vieraat ilolla vastaan!

Teksti ja kuvat: Sini-Charlotta Kamberg

Simulaatiopeli on erinomainen oppimisen ja opetuksen työkalu

Opetusmenetelmiä on paljon. Niitä arvioidaan jatkuvasti ja yritetään löytää erilaisia keinoja, joilla oppimista voidaan tehostaa. Uusiin oppimismenetelmiin lukeutuvat myös erilaiset simulaatiopelit.

Satakunnan ammattikorkeakouluun hankittiin oikeudet simulaatiopeliin pilotointia varten, joka kohdistui yhdelle hoitotyön ryhmälle vuonna 2018. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on viime vuosina panostettu simulaation kehittämiseen hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella ja simulaatiopelin lisenssin hankkiminen on osa tätä prosessia.

Simulaatiopelin vaikuttavuutta päädyttiin arvioimaan kehittämistyön keinoin ja tulokset saatiin pilotointiin osallistuneille opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Kehittämistyön tarkoituksena oli toimia mallina ja antaa ideoita, miten simulaatiopeliä ja pelillisyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää osana simulaatio-opetusta sekä oppimista. Tarkoituksena on hyödyntää tulevaisuudessa pelipedagogiikkaa simulaatio-opetuksessa siten, että se antaa opiskelijoille lisää valmiuksia näyttöön perustuvaan hoitotyön päätöksenteko-osaamiseen.

Pelissä opiskelijasta tulee aktiivinen toimija

Pelillisyys voidaan käsittää monella tavalla. Se pitää sisällään niin korttipelit, lautapelit kuin digitaaliset pelit. Tässä kehittämistyössä keskityttiin digitaaliseen peliin, joka on pelattavissa tietokoneella. Peli on aina kokonaisuus, joka koostuu eri osista haastaen pelaajaa eri tavoin. Peli koostuu siis: pelaajasta, pelin teknisistä ominaisuuksista, säännöistä, tavoitteista sekä pelisuoritusta koskevista tavoitteista.

Näiden ominaisuuksien lisäksi peli saattaa sisältää tavoitesidonnaisia asioita kuten: haasteita, vuorovaikutusta, emotionaalisia kokemuksia, tapahtumaympäristöjä, pelaajan toimintatavoista riippuvia seuraamuksia ja lopputuloksia. Pelaamista pidetään opetusmenetelmänä, jonka kautta opiskelijasta tulee aktiivinen toimija. Näin ollen pelaaminen auttaa opiskelijaa soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja.

SAMKissa päädyttiin hankkimaan simulaatiopelin lisenssi Practigame-ohjelmistoyritykseltä, joka on kehittänyt simulaatiopelin hoitotyön opetuksen tueksi. Lisenssin kautta varmistui laadukas pelillinen oppimisympäristö sekä 13 valmista peliä oppimisen avuksi. Lisenssi mahdollisti myös opettajille uusien pelien kehittämisen. Pelien kehittäminen vaatii laajaa sisältöosaamista hoitotyöstä, jotta voi luoda uusia laadukkaita ja todentuntuisia simulaatiopelejä. Ennen kaikkea pelien tulee olla näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti rakennettuja.

Simulaatiopelin tavoitteena oli aktivoida opiskelijoita itsenäiseen oppimiseen. Opiskelijat saivat pelialustalle tunnukset, joiden avulla he pääsivät pelaamaan simulaatiopeliä tietokoneella paikasta tai ajasta riippumatta. Tarkoituksena oli, että opiskelijat hyödyntävät simulaatiopeliä opintojakson eri vaiheissa. Peli soveltuu erittäin hyvin tukemaan niin teoriaa, työpajoja kuin itse case-simulaatiota.

Peli valittiin yhdeksi oppimisen ja opetuksen työkaluksi sen monipuolisuuden vuoksi sekä erityisesti resurssien säästämisen näkökulmasta. Opittuja asioita voi kerrata uudelleen ja uudelleen pelin avulla ja näin yhdistää teorian ja käytännön osaamista. Opettajalta kuluu resurssia ainoastaan simulaatiopelien rakentamiseen sähköiselle alustalle sekä tunnusten koordinointiin ja pelistä saatujen tulosten arviointiin. Toki tämäkin on aikaa vievää työtä, mutta hyvin rakennetut pelit toimivat pitkään.

Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat hyötyvät simulaatiopeleistä

Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli yhteensä 26. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti.

blogitekstin kuvitusta (graafi) simulaatiot

Kyselyn tuloksissa on nähtävissä simulaatiopelin yhteys oppimisen ja pelaamisen välillä. Vastausten perusteella on huomattavissa, että opiskelijoiden keskimääräinen osaaminen on erittäin hyvää tai melko hyvää väittämissä esitetyissä teemoissa.  Kokonaisuudessaan tulokset ovat positiivisia ja puoltavat simulaatiopelin käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena.

”Ihan hyvä keino tukea oppimista.”
”Hyvä lisä perinteiseen opetukseen.”
”Peli kehitti hyvin päätöksenteko osaamista, olisin kaivannut enemmän tapauksia, nämä oppi melko nopeasti ja olisi ollut kiva saada erilaisia tapauksia enemmän.”
”Peli oli minusta hyvä oppimisen väline, suosittelisin jatkoa sille.”
”Hyvä lisä oppimisen tueksi. Voi oppia/pelata kotona omalla ajallaan. Saa itse päättää missä ja milloin. Oli erinomainen apu/tuki ennen tenttiä.”

Simulaatiopeli koettiin tarpeelliseksi ja hyväksi. Opiskelijat toivoivat lisää sisältöä eli erilaisia pelejä. Kiitosta keräsi ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen eli peliä on mahdollisuus pelata myös kotona.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle

Tämän kyselyn tulokset kuvaavat simulaatiopelin vaikuttavuutta yhdellä sisätautiopintojaksolla, jolla peliä pilotoitiin syksyllä 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tuloksia voidaan hyödyntää pelilisenssien määrän lisäämiseksi sekä osoittaa simulaatiopelin tärkeyttä simulaatio-oppimisen tukena ja innostavana sekä oppimismenetelmänä sen helpon käytettävyyden takia. Lisäksi tulokset antavat informaatiota siitä, kuinka simulaatiopelejä voidaan jatkossa kehittää yhä monipuolisemmaksi.

Opiskelijalle simulaatiopelit tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Simulaatiopelit mahdollistavat myös toistettavuuden, jolloin opiskelija kykenee kertaamaan ja harjoittelemaan osaamisalueita, joissa on vielä oppimistarpeita. Simulaatiopelit ovat merkityksellisiä myös resurssien näkökulmasta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut simulaatiopelit säästävät ajallisia, rahallisia sekä myös henkilöstöresursseja. Kun resursseja säästyy, jää itse kontaktiopetukseen enemmän aikaa, jolloin pystytään toteuttamaan esimerkiksi laajoja case-simulaatioita. Toisin sanoen kontaktitunneilla pystytään oppimaan paljon laajempia asiakokonaisuuksia, koska opiskelijat ovat jo rakentaneet tietoperustaa itselleen pelillisyyden keinoin.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle ja niitä voidaan kehittää lähes rajattomasti, vain mielikuvitus on rajana. Simulaatiopeleillä on varmasti merkitystä myös opiskelijoiden motivoinnissa ja innostuksen herättämisessä.

Kirjoittajat:
Sini-Charlotta Kamberg, opetushoitaja SAMK, sh, kliininen asiantuntija YAMK; amo-opiskelija
Sari Lehtivuori-Sinervä, sairaanhoitaja Satasairaala; sh; amo-opiskelija
Hanna Lehto, päätoiminen tuntiopettaja Winnova; sh, sh-YAMK;amo-opiskelija

Kirjoittajat toteuttivat tämän kehittämistyön Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun päättötyönä.

Japanese students’ winter school will be soon again in Rauma – here’s a #tb to 2018

Winter School 2019 is soon here, in Rauma. In this text we look back to the winter school a year ago. The story is written by our students.

SAMK Rauma hosted Winter School 2018 for four Japanese students from Osaka Gakuin University, Japan. Winter School was held in cooperation of Haaga-Helia University of Applied Sciences, Helsinki. The students spent one week in Rauma (24.2.-3.3.2018). It was an interesting experience all-around for both parties and the week flew by accompanied by unexpected experiences and turns.

Day one was full of sports

First, JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018we went to see a Finnish baseball match, and after that we went to Merijakamo to take a stroll on ice. The Japanese students experienced Finnish winter at its fullest: cold, crisp wind, ice, snow, skiing, and ice fishing. Our stroll was a rather short one though and we later warmed ourselves up at our local Finnish fast food restaurant Hesburger!

Amazingly, the students were excited about Citymarket. We spent at least 20 minutes at the toy aisle, and marveling at the vast selection of different candies. Finally, we went to see a floorball match and ended the day on a good, although busy note.

Day two we started with lessons on Finnish culture and language

We learned about the similarities of Finnish and Japanese. We also visited the Maritime campus at Rauma, and the Japanese students got introduced to simulators and attained general knowledge about navigation and the systems involved in it. We had pizza for dinner, and the Japanese students were quite shocked to see how enormous the pizzas in Finland were!

After pizza, we attended a Japanese class at Adult Education Center to give our guests a taste of Finnish students learning the Osaka Gakuin students’ native tongue.

Day three was too cold for our original plan

Day three was too cold for our original plan, which was winter fun, so we decided to bake apple pie and relax. It was delicious! After baking, we spent the afternoon having a little trip to the local mall.

Day four  we spent outdoors

Day four, however, we spent outdoors. First, we had a tour in Old Rauma. After visiting church and museum, we continued our trip to Latumaja, where we had fun in Finnish style.

This was the first time the Japanese students tried sled hill and pole sled with some slight mishaps. After that, we warmed up in a hut grilling sausages and drinking warm berry juice. We ended the day with swimming and sauna in the pool area of the Maritime campus.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018

We started the fifth day with bowling

We started the fifth day with bowling soon after we woke up to get in a good mood for the remainder of the day. For lunch, we decided to make some homemade hamburgers for lunch with the leftover ingredients we had. After we were done with lunch and cleaning after ourseleves we headed to Pori; first we visited the Pori Campus and met Pepper the robot!

We were also able to experience VR and many more technical wonders, including 3D printers. In Puuvilla shopping center we managed to pass our time by going out to a Mexican restaurant and splitting up for a short shopping spree, as the Japanese students had seemed fascinated by shopping malls and even general stores. And after rushing against the clock the day climaxed with a hockey game between Ässät and Saipa, accompanied by enthusiastic fans’ cheers.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018 Isomäki Hockey

On day six…

On day six, the Japanese students gave us an interesting presentation on Osaka, Japan, and Osaka Gakuin University. After the presentation, we started preparing for the International Night where we were meant to entertain and feed approximately 20 students from different countries. Thankfully nobody came in empty-handed and we managed to experience several different cultures’ delicacies.

JapaneseStudents Winter School SAMK Rauma 2018 Intl Food Fiesta

The night proceeded smoothly with party games and sampling multi-cultural treats. Finally, the party ended with the somewhat wacky introduction of a Finnish children’s dance “Sutsi satsi”. The night was tons of fun and our guests were happy to get to know people from different countries, for example, from Germany, Austria, China, and Vietnam.

The final day came sooner than we had wished

The final day came sooner than we had wished despite the week having been somewhat hectic. We met for the last time at the bus station before the students headed to Helsinki. It was a bit sad that they had to leave, but we promised to see each other again in the future. We hope they enjoyed their trip to Finland and to Rauma under our wing!

We want to thank Hiro, Sae, Shinya, and Kazutaka for coming to Rauma! We had so much fun with you! And, naturally, we look forward to seeing you again!

Katri, Jenna & Jaakko

Tanskalaiset hyggeilivät ryhmähengen heti ensimmäisenä päivänä

Olin keväällä henkilökuntavaihdossa Århusissa. Vaikutuin siitä, miten tanskalaiset hoitivat homman heti kotiin. Tietysti opettajankouluttajilla on ryhmämenetelmät hallussa paremmin kuin monella muulla, mutta hienolta se aina tuntuu, ammattitaito.

Kun uusi upea kampus oli ensimmäisenä päivänä esitelty lyhyesti, matkustimme muutaman kilometrin bussilla UNO Friluftscenteriin (U kasvatus, N luonto, O elämys), jossa muun muassa tutustuimme toisiimme ja loimme ryhmähenkeä erilaisin pelein ja leikein. Tykkäisitkö? Tutustumisleikit jakavat mielipiteitä, mutta varautuneimmatkin (lue: minä ja ehkä pari muuta) rohkaistuivat, innostuivat ja tutustuivat  niin, että juttua oli helppo jatkaa kaikkien kanssa.

Olin  vaihdossa pitkästä aikaa. Kohteeksi valikoitui Via University College, jolla oli valmiiksi isolle ryhmälle suunniteltu viikko-ohjelma. Päätin reissussa saman tien, että lähden vaihtoon jälleen heti kun mahdollista. Vaihto avartaa aina: avaa silmiä ja korvia sekä uudelle ja vieraalle että omalle, tutulle ja arkiselle. Kokosin matkasta muutamia kohokohtia ja etenkin viestinnällisesti kiinnostavia juttuja. Moni asia kiinnitti huomiota siksi, että Porissa olimme muuttaneet juuri uudella kampukselle, jossa pohdittiin tiettyjä asioita. VIA:n Århusin keskustakampus on isompi ja alat erilaisia, mikä selittää joitakin erilaisia ratkaisuja.

VIA University College sijaitsee useassa paikassa – se on yhdistynyt useista pienemmistä kouluista.  Me pyörimme pääkampuksella, jonne väki muutti syksyllä 2015. Iso moderni rakennus oli vaikuttava. Sielläkin oli selvästi ollut ajatuksena ”koko kampus on oppimisympäristö”.

Kampus oli pohjoismaisesti wow!

Alla näkymiä ensivaikutelmaan: pääaulaan. Taideteos, joka näkyy osin, on Jeppe Heinin ”Mobile of Enlightenment”.  Aulaa portaineen ja vieressä olevine ruokasaleineen voidaan käyttää myös erilaisissa tilaisuuksissa.

(Ruokalan koko oli ensin hirvittänyt vialaisia: kuinka noin pieni ruokala toimii? Se on kuitenkin osoittanut toimivuutensa käytännössä. Jonottamaan siellä ei juuri mahdu, mutta syömään väki voi levittäytyä laajasti. Myös kerroksissa on omat astiankeräyspisteensä.)

Niin suuri osa kampusta oli visuaalista herkkua, että tämä tekstikin on pitkälti kuvateksti. Toki oli myös ”ihan tavallisia” luokkia ja käytäviä – osassa luokissa oli vain tuolit ja pöydät seinän vieressä, josta niitä otettiin käyttöön tarpeen mukaan.

Minua kiinnostivat myös erilaiset opasteet ja lasiseinien teippaukset, jotka olivat mietitty kokonaisuus. Luokkien ikkunoissa oli oppimiseen liittyviä lauseita, erilaisissa tiloissa tyylin mukaiset symbolinsa – ryhmätyötiloista invavessoihin (ei kuvaa). Lisäksi esimerkiksi auditorion ala- ja yläovella oli symboli joka kertoi millä ovella kulkija on. Näistä olisi saanut vaikka kokonaan oman blogitekstin! (Ja kyllä vain, perinteisiä paperi-ilmoitustaulujakin oli.) Korkeakoulun graafinen ilme näkyi kaikkialla, myös kaupungilla olevassa liiketilassa.

Tiloista oli haluttu läpinäkyvät, jotta aktiivinen tekeminen näkyy. Osaan aivan kapeiden käytävien varrella  luokista oli hankittu verhot, jotta keskittyminen työskentelyyn onnistuu paremmin.

Taiteelle oli ollut tilaa (ja rahaakin tietysti…)

Kahvilamainen tila, jossa opiskelijoilla esimerkiksi teatteriesityksiä. Nuket heidän kansainvälisessä työpajassa tekemiään. Via Århus
Theatre hall – kahvilamainen tila, jossa opiskelijoilla esimerkiksi teatteriesityksiä. Nuket heidän kansainvälisessä työpajassa tekemiään. Yhteistyötä tehdään mm. paikallisten vammaisryhmien kanssa.

Opiskelijat voivat olla VIA:n tiloissa 24/7. Useimmissa paikoissa voi olla mihin aikaan vain, kunhan on sisällä kello 21 mennessä. Pääsy on rajaton kuitenkin vain yleisiin tiloihin ja niihin tiloihin, jotka liittyvät omiin opintoihin: esimerkiksi vaatesuunnittelijoilla ompelutilaan, fysioterapeuteilla ja liikuntaan erikoistuvilla alakoulun opettajilla liikuntasasaliin.  Maanantai- ja keskiviikkoillan urheilut ovat avoimia kaikille.

Visiittejä ”koulupäivinä” ja vapaa-ajalla

Meillä oli hyvä porukka 11 maasta, isäntien ja yhden suomalaisen lisäksi Englannista, Skotlannista, Hollannista, Espanjasta, Ranskasta, Itävallasta, Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Turkista. Tässä siitä osa. Kuva: Zsuzsanna Braun.
Meillä oli hyvä porukka 11 maasta, isäntien ja yhden suomalaisen lisäksi Englannista, Skotlannista, Hollannista, Espanjasta, Ranskasta, Itävallasta, Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Turkista. Tässä siitä osa kouluvierailulla. Kuva: Zsuzsanna Braun.

Yhtenä iltana kävimme vähän pienemmällä porukalla myös Århusin kaupunginkirjastossa. Se on ollut myös Helsingin uuden Oodin suunnittelijoiden vierailukohde, ja aivan syystä – monitoimikohde, virikkeitä kaikille aisteille, kaupungin palvelupiste ja myös kirjat hienosti esillä. Muutama kuva sieltäkin.

Toimiva nimikyltti

Sitten ihan tällainen pikkujuttu, joka myös kiinnitti huomion:  kannattaa valita mihin panostaa täysillä – jossain riittää ihan simppeli (kuten nimilappu osoittaa). Onpa kyse viestinnästä tai jostain muusta.

Teksti: Anne Sankari. Kirjoittaja työskentelee SAMKin viestinnässä ja rakastaa visuaalisia ja käytännöllisiä asioita (ja uuden oppimista).

Tekstiä muokattu lähinnä kirjoitusvirheiden osalta 2.1.2019.