Avainsana: hoitotyö

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö - Nursing, SuomenkielisetAvainsanat , , , , ,

”DigiHoitaja kotikäynnillä” – verkkovälitteinen case-simulaatiopilotti hoitotyön koulutuksessa

Digitaalisuus on tullut osaksi hoitotyötä. Tämän päivän sairaanhoitajilta odotetaan laaja-alaisia osaamista myös digitaitojen suhteen. Hoitoalalla digitaalisuuden käsite on kuin palapeli, joka koostuu potilastietojärjestelmistä aina mobiilihoitajan taulutietokoneeseen asti. Tietotekniikka kehittyy vauhdilla ja sitä on valjastettu lähivuosina yhä enemmän osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tämä asettaa myös hoitotyön koulutukselle uusia haasteita. Näihin haasteisiin pyrimme vastaamaan kehittämällä verkkovälitteisen case-simulaatiopilotin ”DigiHoitaja kotikäynnillä” Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Verkkovälitteinen case-simulaatio pilotoitiin toukokuussa 2019. Pilottiin osallistuneet sairaanhoitajaopiskelijat olivat joko jo opinnollistaneet tai opinnollistamassa Gerontologinen hoitotyö ja kotisairaanhoito -opintojaksoa eli opiskelijat opiskelevat opintojakson sisällöt itsenäisesti työpaikallaan ikääntyvien parissa työskennellen. Osallistujia oli yhteensä seitsemän ja he olivat sekä suomenkielisen että englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoita, mikä toi lisähaastetta verkon välityksellä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Pilotointi toteutettiin Webex-pohjaisen Hill-verkkoneuvotteluohjelman avulla. Kaikki opiskelijat osallistuivat simulaatioon omien mobiililaitteidensa kautta kotonaan.

Case-simulaation pedagoginen rakenne pilotin runkona

Pilotointi toteutettiin case-simulaation rakenteen mukaisesti. Siihen kuuluu olennaisena osana simulaatiotilannetta edeltävä esitehtävä, jonka opiskelijat olivat saaneet viikkoa aiemmin tutustuttavakseen. Esitehtävä muodostui kotisairaanhoitajan kotikäynti -videosta sekä kahdesta digihoitajuutta käsittelevästä artikkelista, joiden avulla opiskelijat valmistautuivat simulaatiotilanteeseen.

Simulaatiotilanteen ensimmäinen osa sisältää aktivoivan aloituksen eli opiskelijoille kerrottiin simulaation tavoite. Pilotin ollessa kyseessä tavoitteita asetettiin yksi: opiskelija tutustuu digihoitajan rooliin. Aluksi opiskelijat pohtivat kotikäynnille keskeisiä havainnoitavia asioita pohjautuen opintojaksolla käsiteltyihin alueisiin, jotta taataan onnistunut digihoitajan verkkovälitteinen kotikäynti.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti seuraava vaihe on simulaatiotilanteen toteutus. Kolme vapaaehtoista opiskelijaa kokeilivat digihoitajan roolia. Opiskelijat haastattelivat ikääntynyttä asiakasta kukin vuorollaan viidestä kymmeneen minuuttia ja samalla muut osallistujat toimivat havainnoitsijoina.

Case-simulaation pedagogisen rakenteen mukaisesti simulaatiotilanteen viimeisessä osassa eli oppimiskeskustelussa keskusteltiin sekä toimijoina olleiden opiskelijoiden, havainnoitsijoiden että asiakkaana toimineen opettajan tuntemuksista simulaatiotilanteesta. Tärkeintä on nähdä onnistumiset ja välttää negatiivisuutta – simulaatiotilanne ei ole koskaan testi, vaan siinä oppiminen on keskiössä. Yhdessä todettiinkin, että digihoitajuus vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, itsenäistä päätöksentekokykyä sekä kykyä hyödyntää teoriatietoa päätöksenteon tukena lyhyellä kotikäynnillä.

Lisää digitaalisuutta simulaatioihin

Opiskelijat olivat innostuneita verkkovälitteisestä case-simulaatiosta ja kokivat sen olleen hyödyllinen kokemus tulevaisuuden hoitotyössä. Vastaavia simulaatioita toivottiin lisää. Simulaatioiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia vastata työelämän vaatimuksiin ja harjoitella, jopa epäonnistua, turvallisessa ympäristössä: virheistä oppii parhaiten. Simulaation avulla esimerkiksi hoitotyössä välttämättömän suomen kielen harjaannuttaminen on mahdollista – turvallisesti.

Opiskelijat kertoivat simulaatiotilanteen jälkeen, kuinka haasteellista on havainnoida asiakkaan vointia vain verkon välityksellä: asiakasta voidaan havainnoida vain sen verran, mitä on nähtävissä ja kuultavissa. Keskustelua herätti myös se, ettei kameran välityksellä pysty näkemään esimerkiksi potilaan vointia havainnoidessa oleellista ihonväriä tai asiakkaan ympäristöä. Digitaalisen kotikäynnin todettiin olevan lähitulevaisuudessa kuitenkin hyvä lisäapu kotisairaanhoidossa, mutta edelleen tarvitaan perinteisiä kotikäyntejä.

Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg halaavat toisiaan iloisesti
Sini-Charlotta Kamberg ja Johanna Jalonen

Pilotoinneissa parasta on uuden oppiminen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta. Pilottiin osallistuneiden opiskelijoiden antaman palautteen mukaan uudistettu ”DigiHoitaja kotikäynnillä” -case-simulaatio testataan uudelleen toukokuun lopulla. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa laajentaa verkkovälitteisiä case-simulaatioita myös moniammatillisesti. Ottakaa yhteyttä ja ideoidaan yhdessä lisää!

Teksti: Johanna Jalonen & Sini-Charlotta Kamberg

Kirjoittajat ovat innokkaita digitaalisuuden soveltajia.

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö - Nursing, SuomenkielisetAvainsanat , ,

Simulaatiopeli on erinomainen oppimisen ja opetuksen työkalu

Opetusmenetelmiä on paljon. Niitä arvioidaan jatkuvasti ja yritetään löytää erilaisia keinoja, joilla oppimista voidaan tehostaa. Uusiin oppimismenetelmiin lukeutuvat myös erilaiset simulaatiopelit.

Satakunnan ammattikorkeakouluun hankittiin oikeudet simulaatiopeliin pilotointia varten, joka kohdistui yhdelle hoitotyön ryhmälle vuonna 2018. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on viime vuosina panostettu simulaation kehittämiseen hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella ja simulaatiopelin lisenssin hankkiminen on osa tätä prosessia.

Simulaatiopelin vaikuttavuutta päädyttiin arvioimaan kehittämistyön keinoin ja tulokset saatiin pilotointiin osallistuneille opiskelijoille suunnatusta kyselystä. Kehittämistyön tarkoituksena oli toimia mallina ja antaa ideoita, miten simulaatiopeliä ja pelillisyyttä voidaan tulevaisuudessa käyttää osana simulaatio-opetusta sekä oppimista. Tarkoituksena on hyödyntää tulevaisuudessa pelipedagogiikkaa simulaatio-opetuksessa siten, että se antaa opiskelijoille lisää valmiuksia näyttöön perustuvaan hoitotyön päätöksenteko-osaamiseen.

Pelissä opiskelijasta tulee aktiivinen toimija

Pelillisyys voidaan käsittää monella tavalla. Se pitää sisällään niin korttipelit, lautapelit kuin digitaaliset pelit. Tässä kehittämistyössä keskityttiin digitaaliseen peliin, joka on pelattavissa tietokoneella. Peli on aina kokonaisuus, joka koostuu eri osista haastaen pelaajaa eri tavoin. Peli koostuu siis: pelaajasta, pelin teknisistä ominaisuuksista, säännöistä, tavoitteista sekä pelisuoritusta koskevista tavoitteista.

Näiden ominaisuuksien lisäksi peli saattaa sisältää tavoitesidonnaisia asioita kuten: haasteita, vuorovaikutusta, emotionaalisia kokemuksia, tapahtumaympäristöjä, pelaajan toimintatavoista riippuvia seuraamuksia ja lopputuloksia. Pelaamista pidetään opetusmenetelmänä, jonka kautta opiskelijasta tulee aktiivinen toimija. Näin ollen pelaaminen auttaa opiskelijaa soveltamaan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja.

SAMKissa päädyttiin hankkimaan simulaatiopelin lisenssi Practigame-ohjelmistoyritykseltä, joka on kehittänyt simulaatiopelin hoitotyön opetuksen tueksi. Lisenssin kautta varmistui laadukas pelillinen oppimisympäristö sekä 13 valmista peliä oppimisen avuksi. Lisenssi mahdollisti myös opettajille uusien pelien kehittämisen. Pelien kehittäminen vaatii laajaa sisältöosaamista hoitotyöstä, jotta voi luoda uusia laadukkaita ja todentuntuisia simulaatiopelejä. Ennen kaikkea pelien tulee olla näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti rakennettuja.

Simulaatiopelin tavoitteena oli aktivoida opiskelijoita itsenäiseen oppimiseen. Opiskelijat saivat pelialustalle tunnukset, joiden avulla he pääsivät pelaamaan simulaatiopeliä tietokoneella paikasta tai ajasta riippumatta. Tarkoituksena oli, että opiskelijat hyödyntävät simulaatiopeliä opintojakson eri vaiheissa. Peli soveltuu erittäin hyvin tukemaan niin teoriaa, työpajoja kuin itse case-simulaatiota.

Peli valittiin yhdeksi oppimisen ja opetuksen työkaluksi sen monipuolisuuden vuoksi sekä erityisesti resurssien säästämisen näkökulmasta. Opittuja asioita voi kerrata uudelleen ja uudelleen pelin avulla ja näin yhdistää teorian ja käytännön osaamista. Opettajalta kuluu resurssia ainoastaan simulaatiopelien rakentamiseen sähköiselle alustalle sekä tunnusten koordinointiin ja pelistä saatujen tulosten arviointiin. Toki tämäkin on aikaa vievää työtä, mutta hyvin rakennetut pelit toimivat pitkään.

Kyselyn tulosten mukaan opiskelijat hyötyvät simulaatiopeleistä

Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Kysymyksiä oli yhteensä 26. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti.

blogitekstin kuvitusta (graafi) simulaatiot

Kyselyn tuloksissa on nähtävissä simulaatiopelin yhteys oppimisen ja pelaamisen välillä. Vastausten perusteella on huomattavissa, että opiskelijoiden keskimääräinen osaaminen on erittäin hyvää tai melko hyvää väittämissä esitetyissä teemoissa.  Kokonaisuudessaan tulokset ovat positiivisia ja puoltavat simulaatiopelin käyttöä opetuksen ja oppimisen tukena.

”Ihan hyvä keino tukea oppimista.”
”Hyvä lisä perinteiseen opetukseen.”
”Peli kehitti hyvin päätöksenteko osaamista, olisin kaivannut enemmän tapauksia, nämä oppi melko nopeasti ja olisi ollut kiva saada erilaisia tapauksia enemmän.”
”Peli oli minusta hyvä oppimisen väline, suosittelisin jatkoa sille.”
”Hyvä lisä oppimisen tueksi. Voi oppia/pelata kotona omalla ajallaan. Saa itse päättää missä ja milloin. Oli erinomainen apu/tuki ennen tenttiä.”

Simulaatiopeli koettiin tarpeelliseksi ja hyväksi. Opiskelijat toivoivat lisää sisältöä eli erilaisia pelejä. Kiitosta keräsi ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen eli peliä on mahdollisuus pelata myös kotona.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle

Tämän kyselyn tulokset kuvaavat simulaatiopelin vaikuttavuutta yhdellä sisätautiopintojaksolla, jolla peliä pilotoitiin syksyllä 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Tuloksia ei voida yleistää, mutta ne ovat kuitenkin suuntaa antavia. Tuloksia voidaan hyödyntää pelilisenssien määrän lisäämiseksi sekä osoittaa simulaatiopelin tärkeyttä simulaatio-oppimisen tukena ja innostavana sekä oppimismenetelmänä sen helpon käytettävyyden takia. Lisäksi tulokset antavat informaatiota siitä, kuinka simulaatiopelejä voidaan jatkossa kehittää yhä monipuolisemmaksi.

Opiskelijalle simulaatiopelit tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisympäristön. Simulaatiopelit mahdollistavat myös toistettavuuden, jolloin opiskelija kykenee kertaamaan ja harjoittelemaan osaamisalueita, joissa on vielä oppimistarpeita. Simulaatiopelit ovat merkityksellisiä myös resurssien näkökulmasta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut simulaatiopelit säästävät ajallisia, rahallisia sekä myös henkilöstöresursseja. Kun resursseja säästyy, jää itse kontaktiopetukseen enemmän aikaa, jolloin pystytään toteuttamaan esimerkiksi laajoja case-simulaatioita. Toisin sanoen kontaktitunneilla pystytään oppimaan paljon laajempia asiakokonaisuuksia, koska opiskelijat ovat jo rakentaneet tietoperustaa itselleen pelillisyyden keinoin.

Simulaatiopelit vievät oppimisen uudelle ulottuvuudelle ja niitä voidaan kehittää lähes rajattomasti, vain mielikuvitus on rajana. Simulaatiopeleillä on varmasti merkitystä myös opiskelijoiden motivoinnissa ja innostuksen herättämisessä.

Kirjoittajat:
Sini-Charlotta Kamberg, opetushoitaja SAMK, sh, kliininen asiantuntija YAMK; amo-opiskelija
Sari Lehtivuori-Sinervä, sairaanhoitaja Satasairaala; sh; amo-opiskelija
Hanna Lehto, päätoiminen tuntiopettaja Winnova; sh, sh-YAMK;amo-opiskelija

Kirjoittajat toteuttivat tämän kehittämistyön Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun päättötyönä.

Kirjoittaja Anne SankariJulkaistu Kategoriat Hoitotyö - Nursing, SuomenkielisetAvainsanat , , ,

Opiskelijat valitsevat ajan ja paikan oppimiselle

Uusien oppimisympäristöjen sekä oppimismenetelmien on todettu lisäävän hoitotyön koulutuksen vetovoimaisuutta (Sairaanhoitajaliitto 2016). Samalla opetusmenetelmien tulee olla arvioitavissa, jotta pystytään kehittämään vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnin sekä innovaatioiden kautta lisätään painoarvoa näyttöön perustuvalle opettamiselle ja oppimiselle hoitotyössä.

Pedagogisiin haasteisiin vastaaminen opetusvideosarjan keinoin

Simulaatio-opetus ja simulaatio-oppiminen ovat nousseet viime vuosina hoitotyön opetuksen yhdeksi merkittäväksi pedagogiseksi osa-alueeksi hyvien tutkimustulosten perusteella. Simulaatio-opetus on erinomainen työkalu, kun pyritään mahdollisimman autenttiseen ja potilasturvallisiin oppimiseen. Simulaatiotilanne oppilaitoksen luokkatiloissa tarjoaa hyvän oppimistilanteen, mutta se ei ole toistettavissa täysin samanlaisena. Lisäksi se vaatii runsaasti aikaa ja rahaa.

Kuvakaappaus simulaatiovideosta
Kuvakaappaus simulaatiovideosta

Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan kehittämisprojektin keinoin tuottamalla Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Moodle verkko-oppimisalustalle englanninkielinen opetusvideosarja, joka sisältää kolme videota. Ensimmäisen opetusvideon aiheena on infuusioliuoksen käyttökuntoon saattaminen. Toisen ja kolmannen opetusvideon aiheena puolestaan on perfuusorin sekä infuusiopumpun käyttö. Opetusvideosarja on tarkoitettu verkko-opetusmateriaaliksi hoitotyön opiskelijoille simulaatio-opetuksen tueksi. Projekti on osa SAMKin simulaatio-opetuksen kehittämishanketta hyvinvointi ja terveys -osaamisalueella.

Tutkimuksen avulla haettiin näyttöä opetusvideoiden opetusarvosta

Kehittämisprojektiin liittyvän soveltavan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia kehitetystä opetusvideosarjasta ja sen opetusarvosta. Tutkimuksen kohderyhmänä ja perusjoukkona olivat englanninkieliset sairaanhoitajaopiskelijat (n=27), jotka olivat Parenteral Fluid and Medication Therapy and Blood Transfusion Therapy -opintojaksolla keväällä 2018. Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin kahdella avoimella kysymyksellä. Vastaukset analysoitiin määrällisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti luokittelemalla.

Opetusvideot ovat merkityksellinen osa hoitotyön simulaatio-opetusta SAMKissa

Kysely lähetettiin 27 opiskelijalle, näistä opiskelijoista kyselyyn vastasi 23. Kyselyn vastusprosentti oli näin ollen 89 %. Vastausprosentti oli toisin sanoen erittäin hyvä. Hoitotyön opiskelijat olivat tyytyväisiä opetusvideoihin ja kokivat ne merkitykselliseksi osaksi opetusta ja oppimista.

Opiskelijat kokivat opetusvideot opettavaisiksi, videot tukevat opintoja myös tulevaisuudessa. Tulos vastaa mainiosti siihen mihin opetusvideoilla tähdätään: opiskelijat valitsevat itse ajan ja paikan opiskelulle — näin mahdollistuu itsenäinen motivoitunut oppiminen.

Avoimia vastauksia oli niukalti, mutta ne täydensivät väittämävastauksia hyvin. Opiskelijoiden vastauksista löytyy mielenkiintoisia ja varmasti nykyaikaisia ratkaisuja eSimulaatiokäsikirjan sekä opetusvideoiden kehittämiseksi. eOppimateriaalille tyypillistä on sen tarve aktiiviselle uusimiselle ja kehittämiselle. Siihen pyritään myös tässä yhteydessä ja opiskelijat ovat vastauksillaan antaneet innostusta jatkaa eoppimateriaalien kehittämistä entistä opiskelijalähtöisempään muotoon.

”All the videos are of good quality.”
”All the videos were good and easily follow up.”
”Is good and necessary.”
”Would there be more different educational videos?”
”Games and tests would also be good content in the Handbook.”

Oppiminen ei ole enää sidottu paikkaan ja aikaan

Projektissa työstetty opetusvideosarja valmistui helmikuussa 2018 ja se pilotoitiin käyttöön 26.2.2018. Tällä hetkellä projektissa luodut opetusvideot ovat käytettävissä ajasta tai paikasta riippumatta: SAMKin opiskelijat pääsevät katsomaan opetusvideoita englanninkielisestä eSimulation Handbook for Student -käsikirjasta tai materiaalista Moodle-oppimisalustalta. Opiskelija kirjautuu oppimisalustalle opiskelijan SAMK-tunnusten avulla sekä eSimulation Handbook-alustalle opettajan antamalla avaimella. Opetusvideosarja on tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Opetusvideosarjan avulla lisätään asiantuntijatietoa ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Opetusvideot ovat osa modernia ja saavutettavaa oppimisympäristöä

Opetusvideoille on olemassa selvä tarve tutkimukseni mukaan. Opetusvideot ovat merkittävä osa nykypäivän modernia ja esteettömästi saavutettavaa oppimisympäristöä. Opettajan ja opiskelijan yhteisenä työkaluna toimii tässä oppimisen mallissa projektissa kehitetyt opetusvideot.

Pedagogiikan soveltaminen on muuttunut digitalisaation myötä, opettajan tulee perinteisen luokkahuoneopetuksen rinnalla hallita useita opetusmenetelmiä. Opetusvideot toimivat opettajalle yhtenä työkaluna opiskelijan aktivointiin ja itseohjautuvuuden tukemiseen, jolla yhdistetään näyttöön perustuva toiminta käytäntöön selkeällä ja ytimekkäällä tavalla. Pedagogiikalla voidaan myös ymmärtää näkemyksellisiä ja kasvatuksellisia periaatteita. Pedagogiikalla on ollut aikojen saatossa monia merkityksiä. Puhutaan myös pedagogisesta vapaudesta, mikä mahdollistaa uusien monimuotoisten menetelmien, kuten opetusvideoiden, käytön.

Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatiotilassa elvytysharjoitus. Kuva: Tomi Glad

Katse tulevaan

Tuloksia hyödynnetään Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunniteltaessa uusia digitaalisen oppimisen välineitä. Jatkamme uusien opetusvideoiden kehittämistä ja tekemistä opiskelijalähtöisiksi sekä helposti tavoitettaviksi. Englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman tarve opetusvideoihin on vahvasti läsnä opetuksen arjessa SAMKissa, joten opetusvideoita tullaan tekemään lisää.

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg

Lähteet

Hirsijärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki. WSOY.

Sairaanhoitajaliito 2016. Laajavastuinen kliininen sairaanhoitaja–laatua tulevaisuuden sote- palveluihin. Viitattu 5.4.2017 https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/02/APN_raporttiluonnos_kuultavaksi_helmikuu2016.pdf.