Jatkuvan oppimisen uusi verovähennys vauhdittamaan kansalaisten uuden osaamisen kehittämistä?

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 2.5.2019 jätetyssä jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa tarkasteltiin useita tapoja lisätä rahoitusta oppijoille. Tähän keskusteluun voi lisätä ajatuksen uudesta jatkuvan oppimisen tarpeita palvelevasta yksilölähtöisestä verovähennyksestä.

Yritys voi vähentää laajemmin kuin henkilöt tekemiään osaamispanostuksia verotuksessaan

Nykyisinkin työntekijä voi vähentää tulonhankintavähennyksenä nykyisen työnsä vaatimaa ja siitä saatavaa tuloa turvaavaa koulutusta. Yritys puolestaan voi niin ikään vähentää verotuksessa henkilöstönsä koulutuksen menoja normaalisti toimintansa verovähennyskelpoisina menoina ja saada vieläpä työnantajan koulutusvähennyksenä laskennallista lisävähennystäkin.

Työnantaja voi panostaa saman konsernin piirissä tarvitsemansa uudenkin osaamisen hankkimiseen, kunhan kyse on yrityksen intressistä saada henkilölleen yrityksen toiminnassa jatkossa tarvittavaa osaamista. Jos haluamme mahdollistaa henkilöille enemmän omaehtoista uuden oppimista kuin esimerkiksi aikuiskoulutustuki yksin tekee, voisi verotukseen tuoda uuden vähennyksen nimenomaan uuden, nykyisen työn ulkopuolelle menevän osaamisen hankkimiseen.

Isot muutokset vaativat usein isoja panostuksia

Koska oleelliset uudet osaamiset vaativat isoja aika- ja rahapanostuksia ja kaupallisesti järjestetyt täydennyskoulutukset ovat selvästi julkisesti tuettuja avoimen korkeakoulun opintoja kalliimpia, tulee vähennyksen mahdollisen ylärajan olla useita tuhansia euroja vuodessa. Uuden osaamisen investointiluonteen takia tällaisen verovähennyksen tulee poiketa esimerkiksi kotitalousvähennyksestä siten, että vähennys olisi tehtävissä verosta usealle (tulevalle) vuodelle jaksotettunakin.

Jos koulutuksen tuloksena on uusi, vähintään samantasoinen tutkinto kuin henkilöllä jo on taikka Koski-palveluun viety virallinen osasuoritus tai hankittu pätevyys, vähennys verosta voisi olla 90 % tai jopa 100 % hyväksyttävistä menoista (vrt tulonhankkimisvähennykseen hyväksyttävät menot). Alaraja voisi olla 100 euroa, siihen mahtuu 5 op avointa korkeakoulua.

Vähennys verosta kannustaisi pienituloisiakin

Jos todella haluamme kannustaa ihmisiä ammatilliseen uusiutumiseen, vähennys verosta (tulevillekin vuosille jaksottuna) kannustaa pienituloisiakin. Verovähennyksen hallinnointi on yksinkertaisempaa kuin erilaiset tilimallit, joita edellä mainitussa työryhmäraportissa on esitelty.

Verovähennyksen perustelemiseksi suhteessa kolmikantaisiin malleihin voidaan myös kysyä, onko yksilön uratoiveista lähtevä uuden oppiminen kuitenkin enemmän koko yhteiskunnan etu kuin työnantajille sälytettävä lisäkustannus. Työnantajien roolina on olla aktiivisia kehittämään yrityslähtöisesti tarvittavia osaamisia.

Rapautuuko veropohja, syntyykö vaikutuksia ja mitä lopulta maksaisi?

Erilaisista verovähennyksistä on vuosien saatossa pyritty pois verotuksen yksinkertaistamiseksi. Jos jatkuvaa oppimista pidetään tärkeänä muutenkin kuin juhlapuheissa, on rohjettava ajatella tämäntyyppisiäkin keinoja. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen taikka lisäpätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeus- ja verotuskäytännössä yleensä pidetty verovelvollisen vähennyskelvottomina elantomenoina. Tätä verotuksessa sovellettavaa tutkintokoulutuksen ”elantomenorajausta” tämän ehdotuksen onkin tarkoitus kyseenalaistaa. Voitaisiinko verotusta muuttaa oppimisinvestointeja selvästi suosivaksi (toisesta tutkinnosta alkaen) ja laajentaa siten jatkuvan oppimisen rahoitustapoja nykyisestään.

Maalarin valineita, kuva Stefan Schweihofer, Pixabay
Kodin remonttiin saa verovähennystä, entä osaamisen remonttiin? Kuva Stefan Schweihofer, Pixabay.

Aikojen kuluessa on kokeiltu erilaisia elinikäisen oppimisen vauhdittamiskeinoja, joista kokemuksena on aina jonkinlainen käynnistymisviive uusien mahdollisuuksien tunnettuuden luomisessa. Mahdollisen kokeilun tulee siten olla riittävän pitkä. Miten olisi viisivuotinen kokeilu kolmen vuoden loppuunsaattamisviiveellä? Vaikka uusi verovähennys olisi vastaus rahallisen panostamisen mahdollistamiseen, jää edelleen kysymys siitä mitä uutta osaamista sisällöllisessä mielessä itse kunkin kannattaisi hankkia.

Esa Rahiala
AMK-erityisasiantuntija (talous ja hallinto)

Tämä puheenvuoro edustaa pitkän linjan aikuiskoulutustoimijan omaa näkemystä eikä ole organisaation virallinen kannanotto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *