Kankaanpään Taidekoulun kampuksen opiskelijoilla on nyt huikea tilanne. Kaikilla halukkailla kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijoilla on oma työhuone.
Tämän mahdollistaa Kankaanpään kulttuurikorttelista löytyvä kaksikerroksinen 1950-luvun rakennus, entinen sairaanhoitajien asuntola. Pitkään vajaalla käytöllä ollut rakennus on joskus toiminut Taidekoulun kampuksen vierailevien opettajien majoitustilana. Nyt rakennus on saanut kokonaan uuden elämän taideopiskelijoiden työtilana – sekä myös uuden nimen: Tarna-talo. Nimi on kunnianosoitus Kankaanpään taidekoulun perustajalle ja pitkäaikaiselle opettajalle Juhani Tarnalle.
Toiminta opiskelijoiden työhuoneina alkoi syksyllä 2025. Nyt talon kaikki 24 työhuonetta on käytössä, ja siellä työskentelee yhteensä 27 kuvataideopiskelijaa. Rakennus on vuokralla Kankaanpään kaupungilta.
Itse kolmannen vuoden kuvataiteen opiskelijana olen onnellinen saadessani käyttööni oman, ovella suljettavan ja rauhallisen työtilan. Taidekoulun kampuksella yleisissä tiloissa työskennellessäni jään usein sosiaalisena ihmisenä keskustelemaan helposti toisten kanssa. Verkostoituminen ja sosialisoituminen on tärkeää, mutta ainakin yhtä tärkeää on oma tila taiteellisen prosessin ollessa päällä.
Omaa rauhaa ja yhteisöllisyyttä
Oman työtilan hyviä puolia on myös se, että päivän työskentelyn päätyttyä saat rauhassa jättää keskeneräisen maalauksen tai veistoksen sekä työvälineet odottamaan seuraavaa aamua ilman pelkoa siitä, että keskeneräinen työsi olisi muiden tiellä. Kaiken tämän lisäksi saat jo opiskeluvaiheessa pikkuhiljaa harjoitella itsenäistä työskentelyä sekä oppia luottamaan omiin valintoihisi.
Jokainen Tarna-talolla työskentelevä opiskelija saa halutessaan omaan työhuoneeseensa maalaustelineen, pöydän, tuolin sekä kavaletin eli pyörivän veistojalustan. Monet opiskelijoista ovat tuoneet kotoa työhuoneisiinsa jotain ekstraa, nojatuoleja, lipastoja, mattoja ja viherkasveja. Työhuoneet on sisutettu oman näköisiksi, luoviksi paikoiksi, jotka tukevat käynnissä olevaa taiteellista prosessia.
– On hienoa, että vanha tunnelmallinen rakennus on saanut uuden elämän. Talot ja tienhaarat -hankkeessa yritämme lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: löytää taiteelle ja kulttuurille edullisia tiloja ja samalla käytön myötä turvata vanhojen rakennusten säilymisen, Jesse Kitinoja, kuvataideopiskelija, arkkitehti ja Talot ja tienhaarat -hankkeen projektipäällikkö kiteyttää.
Tulevalle keväälle olemme ideoimassa Tarna-talolle ja sen ympäristöön kaikille avointa tapahtumaa, jossa ihmiset pääsevät katsomaan miltä siellä näyttää. Hyvin harvoin taiteilija päästää työhuoneeseensa ketään keskeneräisien teoksien sekaan. Tänä keväänä Tarna-talon tapahtumassa saatatkin päästä kurkistamaan paikkoihin, joihin yleensä ei ole pääsyä.
Teksti: Sonja Sorsa, tutkija, Talot ja tienhaarat-hanke, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Resurssiviisauden tutkimuskokonaisuus
Kuvat: Sonja Sorsa
Artikkelikuva: Jokainen tuleva kuvataiteilija on sisustanut työhuoneensa itselleen mieluisaksi ja inspiraatiota antavaksi.