Vanhustyö muutoksessa

TEKSTI: Vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon (vuosikurssi 2017) opiskelijat | PHOTO by rawpixel.com from Pexels

Vanhustyön ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat järjestivät osana projektiopintojaan vanhustyön asiantuntijoille, opiskelijoille ja kaikille vanhustyöstä kiinnostuneille suunnatun Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivän marraskuussa 2019. Teemana oli vanhustyö muutoksessa.

Satakunnan sote-valmistelujen hankepäällikkö Mari Niemi aloitti tilannekatsauksella sote-uudistukseen. Niemi totesi, että oikeammin on kysymys maakuntauudistuksesta, johon liittyy soten lisäksi paljon muutakin. Maakuntauudistus edellyttää laajaa toimintakulttuurin muutosta työkentällä. Vanhustyön näkökulmasta kehittämisen kohteena ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, keskitetyn palveluohjausmallin kehittäminen sekä kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen.

Vs vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Mäkilä kertoi vanhustenhuollon nykytilasta Porissa. Vanhustenhuolto on vielä hyvin laitosvaltaista ja tavoitteena onkin siirtää painopiste kotona asumisen tukemiseen. Uusina kotona asumista tukevina kehittämiskohteina ovat kotihoidon asiakkaiden ravitsemushoidon tehostaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan keinoilla. Myös gerontologinen sosiaalityö on saanut lisää resursseja.

Johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström ja sairaanhoitaja Suvi Hakala Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä kertoivat Mun Klinikka -etädiagnosointi -pilotista. Mun Klinikka on sähköinen keskustelukanava, jossa asiakas saa neuvoja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä terveydenhuollon ammattilaisilta. Ammattilaisen aloitteesta voidaan avata myös videopuhelu. Mun Klinikka toimii vaihtoehtona soittamiselle tai käynnille terveyskeskuksessa.

Hovikodin toimitusjohtaja Jussi Peltonen esitteli ikäihmisten päivätoiminta Singaporessa.

Peltonen kertoi Suomen ja Singaporen välisistä eroista vanhustenhuollossa sekä näkemyksiään Suomen vanhustenhuollon vahvuuksista. Peltosen mielestä maailmalle voisi viedä enemmänkin suomalaista vanhustenhuollon osaamista. Hyvinä esimerkkeinä hän mainitsi tutkimustiedon, erityisesti dementian ja muistisairauksien osalta, Green Care eli luonnon hyödyntämisen hoivassa ja yksittäiset vanhustenhuoltoon ja hoivaan kehitetyt tuotteet. Lisäksi Peltonen painotti, että kaikki toiminta vanhustenhuollossa tulisi olla tavoitteellista ja tutkittuun tietoon perustuvaa.

THL:n ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, LT Jukka Kärkkäinen puhui ikäihmisten mielenterveyshäiriöistä ja niiden hoidosta. Kärkkäinen korosti, että mielenterveyden sairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa. Merkittävä tekijä sekä ennaltaehkäisyssä että hoidon tukena on tekeminen ja toiminta. Ikääntyneillä mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys on samaa luokkaa kuin muissakin ikäryhmissä, mutta fyysisiä sairauksia on enemmän ja nämä voivat laukaista oireita tai aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä. Tärkeää on sairauksien diagnosointi ja tämän pohjalta luotu hoitosuunnitelma, jossa keskitytään vaikuttaviin hoitomuotoihin. Merkityksellistä on potilaan sitouttaminen hoitoon.

Valoa vanhustyöhön -seminaaripäivä järjestettiin nyt kolmannen kerran ja se keräsi paikalle runsaan joukon kiinnostuneita kuulijoita. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös järjestävän opiskelijaryhmän kehittämistöistä tehdyt värikkäät posterit sekä sponsorien esittelypöydät

Ryhmämme toivoo, että tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessakin seuraavien opiskelijoiden toimesta. Kiitämme kaikkia seminaaripäivään osallistuneita ja tilaisuuden mahdollistaneita yhteistyötahoja.

Valoa Vanhustyön muutokseen!

 

 

Tanskalaiset hyggeilivät ryhmähengen heti ensimmäisenä päivänä

Olin keväällä henkilökuntavaihdossa Århusissa. Vaikutuin siitä, miten tanskalaiset hoitivat homman heti kotiin. Tietysti opettajankouluttajilla on ryhmämenetelmät hallussa paremmin kuin monella muulla, mutta hienolta se aina tuntuu, ammattitaito.

Kun uusi upea kampus oli ensimmäisenä päivänä esitelty lyhyesti, matkustimme muutaman kilometrin bussilla UNO Friluftscenteriin (U kasvatus, N luonto, O elämys), jossa muun muassa tutustuimme toisiimme ja loimme ryhmähenkeä erilaisin pelein ja leikein. Tykkäisitkö? Tutustumisleikit jakavat mielipiteitä, mutta varautuneimmatkin (lue: minä ja ehkä pari muuta) rohkaistuivat, innostuivat ja tutustuivat  niin, että juttua oli helppo jatkaa kaikkien kanssa.

Olin  vaihdossa pitkästä aikaa. Kohteeksi valikoitui Via University College, jolla oli valmiiksi isolle ryhmälle suunniteltu viikko-ohjelma. Päätin reissussa saman tien, että lähden vaihtoon jälleen heti kun mahdollista. Vaihto avartaa aina: avaa silmiä ja korvia sekä uudelle ja vieraalle että omalle, tutulle ja arkiselle. Kokosin matkasta muutamia kohokohtia ja etenkin viestinnällisesti kiinnostavia juttuja. Moni asia kiinnitti huomiota siksi, että Porissa olimme muuttaneet juuri uudella kampukselle, jossa pohdittiin tiettyjä asioita. VIA:n Århusin keskustakampus on isompi ja alat erilaisia, mikä selittää joitakin erilaisia ratkaisuja.

VIA University College sijaitsee useassa paikassa – se on yhdistynyt useista pienemmistä kouluista.  Me pyörimme pääkampuksella, jonne väki muutti syksyllä 2015. Iso moderni rakennus oli vaikuttava. Sielläkin oli selvästi ollut ajatuksena ”koko kampus on oppimisympäristö”.

Kampus oli pohjoismaisesti wow!

Alla näkymiä ensivaikutelmaan: pääaulaan. Taideteos, joka näkyy osin, on Jeppe Heinin ”Mobile of Enlightenment”.  Aulaa portaineen ja vieressä olevine ruokasaleineen voidaan käyttää myös erilaisissa tilaisuuksissa.

(Ruokalan koko oli ensin hirvittänyt vialaisia: kuinka noin pieni ruokala toimii? Se on kuitenkin osoittanut toimivuutensa käytännössä. Jonottamaan siellä ei juuri mahdu, mutta syömään väki voi levittäytyä laajasti. Myös kerroksissa on omat astiankeräyspisteensä.)

Niin suuri osa kampusta oli visuaalista herkkua, että tämä tekstikin on pitkälti kuvateksti. Toki oli myös ”ihan tavallisia” luokkia ja käytäviä – osassa luokissa oli vain tuolit ja pöydät seinän vieressä, josta niitä otettiin käyttöön tarpeen mukaan.

Minua kiinnostivat myös erilaiset opasteet ja lasiseinien teippaukset, jotka olivat mietitty kokonaisuus. Luokkien ikkunoissa oli oppimiseen liittyviä lauseita, erilaisissa tiloissa tyylin mukaiset symbolinsa – ryhmätyötiloista invavessoihin (ei kuvaa). Lisäksi esimerkiksi auditorion ala- ja yläovella oli symboli joka kertoi millä ovella kulkija on. Näistä olisi saanut vaikka kokonaan oman blogitekstin! (Ja kyllä vain, perinteisiä paperi-ilmoitustaulujakin oli.) Korkeakoulun graafinen ilme näkyi kaikkialla, myös kaupungilla olevassa liiketilassa.

Tiloista oli haluttu läpinäkyvät, jotta aktiivinen tekeminen näkyy. Osaan aivan kapeiden käytävien varrella  luokista oli hankittu verhot, jotta keskittyminen työskentelyyn onnistuu paremmin.

Taiteelle oli ollut tilaa (ja rahaakin tietysti…)

Kahvilamainen tila, jossa opiskelijoilla esimerkiksi teatteriesityksiä. Nuket heidän kansainvälisessä työpajassa tekemiään. Via Århus
Theatre hall – kahvilamainen tila, jossa opiskelijoilla esimerkiksi teatteriesityksiä. Nuket heidän kansainvälisessä työpajassa tekemiään. Yhteistyötä tehdään mm. paikallisten vammaisryhmien kanssa.

Opiskelijat voivat olla VIA:n tiloissa 24/7. Useimmissa paikoissa voi olla mihin aikaan vain, kunhan on sisällä kello 21 mennessä. Pääsy on rajaton kuitenkin vain yleisiin tiloihin ja niihin tiloihin, jotka liittyvät omiin opintoihin: esimerkiksi vaatesuunnittelijoilla ompelutilaan, fysioterapeuteilla ja liikuntaan erikoistuvilla alakoulun opettajilla liikuntasasaliin.  Maanantai- ja keskiviikkoillan urheilut ovat avoimia kaikille.

Visiittejä ”koulupäivinä” ja vapaa-ajalla

Meillä oli hyvä porukka 11 maasta, isäntien ja yhden suomalaisen lisäksi Englannista, Skotlannista, Hollannista, Espanjasta, Ranskasta, Itävallasta, Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Turkista. Tässä siitä osa. Kuva: Zsuzsanna Braun.
Meillä oli hyvä porukka 11 maasta, isäntien ja yhden suomalaisen lisäksi Englannista, Skotlannista, Hollannista, Espanjasta, Ranskasta, Itävallasta, Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Turkista. Tässä siitä osa kouluvierailulla. Kuva: Zsuzsanna Braun.

Yhtenä iltana kävimme vähän pienemmällä porukalla myös Århusin kaupunginkirjastossa. Se on ollut myös Helsingin uuden Oodin suunnittelijoiden vierailukohde, ja aivan syystä – monitoimikohde, virikkeitä kaikille aisteille, kaupungin palvelupiste ja myös kirjat hienosti esillä. Muutama kuva sieltäkin.

Toimiva nimikyltti

Sitten ihan tällainen pikkujuttu, joka myös kiinnitti huomion:  kannattaa valita mihin panostaa täysillä – jossain riittää ihan simppeli (kuten nimilappu osoittaa). Onpa kyse viestinnästä tai jostain muusta.

Teksti: Anne Sankari. Kirjoittaja työskentelee SAMKin viestinnässä ja rakastaa visuaalisia ja käytännöllisiä asioita (ja uuden oppimista).

Tekstiä muokattu lähinnä kirjoitusvirheiden osalta 2.1.2019.

Tulivuoren kupeesta Karhuhallin kylkeen

”Tähänkö nämä kengät kuuluu jättää”, kysyy teneriffalainen vaihto-opiskelija Aitor eteisessä. Perässä seuraavat María, Keyla ja Andrea, niin ikään espanjalaisia. Seurue on viettänyt lauantaipäivää Vanhan Rauman joulun avajaisissa, ja kyllä – joulupukkikin tuli nähtyä.  Nyt he ovat tulleet kotiini lounaalle, ja tuliaisiksi saan jamón serranoa, ilmakuivattua kinkkua.

Vaihto-opiskeluun ei välttämättä kuulu vierailu opettajan kotona, mutta tämän nelikon tausta on hauska osoitus kansainvälisen liikkuvuusohjelman koukeroista. Kahtena viime vuonna olen vieraillut Teneriffan yliopistoissa, tuliaisina kolme Erasmus+-sopimusta. Ensimmäisellä kerralla kävin esittelemässä SAMKia muun muassa La Lagunan yliopistoon kuuluvassa EUTURissa ja IRIARTEsissa, jotka sijaitsevat saaren pohjoispuolella – EUTUR pääkaupungissa Santa Cruzissa ja IRIARTE puolestaan vehreässä Puerto de la Cruzissa. Itse La Laguna, pääyliopisto, tuli jo tuolla käynnillä tutuksi, mutta vasta viime vuonna pääsin tapaamaan matkailun koulutusohjelman johtajaa, ja näin saatiin saaren yksi matkailua tarjoava koulu lisää Erasmus-tarjontaan.

Kaiken kaikkiaan Teneriffalta saapui vaihtoon kuusi opiskelijaa syksyksi 2018, ja he ovat ensimmäisiä kanarialaisia vaihto-opiskelijoita Palveluliiketoiminnan osaamisalueella

Vain Keyla ja Andrea tunsivat toisensa entuudestaan, Aitor ja María tutustuivat muihin Teneriffan lentokentällä Suomeen lähtiessään.  Andrea ja Aitor opiskelevat matkailua kolmatta vuotta, Keylalla ja Maríalla on jo neljäs ja samalla viimeinen vuosi menossa. Kaiken kaikkiaan Teneriffalta saapui vaihtoon kuusi opiskelijaa syksyksi 2018, ja he ovat ensimmäisiä kanarialaisia vaihto-opiskelijoita Palveluliiketoiminnan osaamisalueella, kenties koko SAMKissa. Sattumallakin on näppinsä pelissä, kun otamme jutuksi vaihtokohteen valinnan. María halusi syventää saksan kielen taitojaan, mutta kun Saksan hakuprosessi ei mennyt oletetulla tavalla, hän päätti vaihtaa SAMKiin. Aitor tunnustaa aprikoineensa Tšekin ja Suomen välillä, ja kun oli kuullut uudesta vaihtokoulusta, päätyi hän jälkimmäiseen: ”Halusin jotakin eksoottista, ja sitä tämä todellakin on ollut”, hän nauraa.

”Halusin jotakin eksoottista, ja sitä tämä todellakin on ollut”, hän nauraa.

Eksotiikkaa ei vaihtareiden elämästä ole puuttunut, niistä on pitänyt huolen niin road trip Lappiin, sakkoautoilu Helsingissä kuin yön pilkkopimeydessä polkupyöräilykin. Jokapäiväisempiä ihmetyksen aiheita ovat olleet sää, puiden valtava määrä, suomalaisten nuorten ujous puhua englantia ja paikallisten avuliaisuus – poikkeuksena viimeksi mainittuun María tosin kertoo tarinan pyörällä kaatumisestaan – ohi polkenut vanhempi mies tyytyi vain tuijottamaan ja jatkamaan matkaansa, vaikka hän vollotti surkeana maassa.

Ryhmän naiset ylistävät kilpaa SAMKin Porin-kampusta: ”Opiskelijoilla on todella hienot tilat, sekä työskentelyyn että vähän vapaampaan oleiluun”, he toteavat. Nuorten mukaan SAMKin opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja ystävällisiä. ”He jopa syövät samassa tilassa opiskelijoiden kanssa”, Andrea ihmettelee. Espanjassa opettaja on virallisempi, eikä kadulla vastaan tullessaan välttämättä edes tervehdi opiskelijoitaan.

Kuvassa vasemmalta oikealle Andrea de Paz Mora, María González Baeza, Tiina García, Keyla Fernanda Ayala Montaño, Aitor González Romero
Kuvassa vasemmalta oikealle Andrea de Paz Mora, María González Baeza, Tiina García, Keyla Fernanda Ayala Montaño, Aitor González Romero

Opiskelijoiden perheet ovat vierailleet Suomessa. Aitor kertoo, miten varoitti isäänsä syksyn ankeasta luonnosta ja pimeydestä. Hän koetti kuvailla isälleen, miten kaunista vielä oli ollut elokuussa, kun hän oli saapunut maahan.  Isän reaktio kuitenkin yllätti, sillä tämä oli ollut kaikesta harmaudesta aivan haltioissaan, Teneriffalla kun vuodenaikojen vaihtelu on pikemminkin kalenterista havaittava ilmiö.

”Tämä jakso on ollut ainutlaatuinen elämässäni, ja olen aivan oikealla alalla”

SAMKissa opiskelu on sujunut hyvin, ja kotiinlähtö häämöttää. Pian nuoret ovat perheidensä luona, mutta aina ei lähtö kotiinkaan ole pelkkää iloa. Aitor tuumaa, että on hienoa mennä taas takaisin omaan elämään, mutta toisaalta tuntee haikeutta.  ”Tämä jakso on ollut ainutlaatuinen elämässäni, ja olen aivan oikealla alalla”, hän toteaa.

Ryhmä suuntaa illan pimeydessä Poriin. Sovimme tapaavamme jouluna, vähän lämpimämmissä merkeissä Teneriffalla. Ensin kuitenkin käydään läpi auton jäisen tuulilasin puhdistaminen. Harjan toisessa päässä oleva skrapa naurattaa Aitoria, sillä hän oli edellispäivänä koettanut irrottaa jäätä pelkällä harjalla, eikä vielä vartin harjaamisenkaan jälkeen ollut tyytyväinen tulokseen. ”Ei ihme”, iloinen nuori mies pudistelee päätään.

Maanantaina on ensilumen jälkeinen aamu. Kirjastossa tapaan innostuneen Aitorin: ”Tiina, heräsin seitsemältä, ja olemme koko aamun olleet ulkona valokuvaamassa lunta. En ole koskaan ennen nähnyt oikeaa lumisadetta, tämä on mahtavaa!”

”Tiina, heräsin seitsemältä, ja olemme koko aamun olleet ulkona valokuvaamassa lunta. En ole koskaan ennen nähnyt oikeaa lumisadetta, tämä on mahtavaa!”

Kirjoittaja: Tiina García, matkailun lehtori

Päivä johtajan työparina – #tyttöjenpäivä voi olla milloin vain

Johanna Mattila Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta työskenteli rehtori Jari Multisillan työparina 9. marraskuuta. Päivään mahtui sekä kansainvälisiä että SAMKin sisäisiä kohtaamisia, muun muassa YT-toimikunnan kokous ja opiskelijakunnan tapaaminen.

– Tosi mielenkiintoista päästä tutustumaan taloon. Kun käy koulua näin lähellä, tuntuu hassulta, ettei tiedä siitä enempää, Johanna totesi aamulla.  Johanna oli käynyt Porin-kampuksella kerran avointen ovien päivänä.

SAMKARIT Rehtori tapasi yhteistyökumppani Sataedun kansainväliset vieraat. Johanna esittäytyi vieraille ja kertoi lukiokoulutuksestaan.
Rehtori tapasi yhteistyökumppani Sataedun kansainväliset vieraat. Johanna esittäytyi vieraille ja kertoi lukiokoulutuksestaan.

Jari Multisilta kertoi Johannalle, että Sataedu – kuten myös WinNova – on tärkeä yhteistyökumppani: ammattikoulutus on tärkeä väylä ammattikorkeakoulutukseen.

SAMKARIT Osa kv. vieraista tutustumiskierroksella konetekniikan laboratoriotiloissa.
Valencialaisosuus vieraista tutustumiskierroksella konetekniikan laboratoriotiloissa.

Iltapäivällä vuorossa oli YT-menettelyn päätöskokous. Jari valaisi, että YT-neuvotteluja käydään nyt sen vuoksi, että valmistelussa on organisaatiomuutos, jossa TKI-vararehtorin rinnalle tulisi jälleen opetuksesta vastaava vararehtori (SAMKin hallitus  päättää siitä marraskuun kokouksessa). Kun organisaatiossa tehdään isoja muutoksia, niistä keskustellaan henkilöstön kanssa.
– Toiminnasta 70 prosenttia on opetusta, ja siinä on tietysti paljon enemmän kuin pelkkä yhden ihmisen palkkaaminen, esimerkiksi se kenen alaisuudessa kukin toiminto on, Jari valotti taustoja Johannalle.

SAMKARIT Toisen vuoden restonomiopiskelija Kia Mäkinen käväisi ottamassa yhteisselfien SAMKin instagramiin.
Toisen vuoden restonomiopiskelija Kia Mäkinen käväisi ottamassa yhteisselfien SAMKin instagramiin.

Kun päivän tapaamisten välissä tutustuttiin taloon, Johanna sai reippaan annoksen tietoa SAMKin toiminnasta: aloista , opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen perusteista, BYODista, kirjaston käytöstä, työn opinnollistamisesta, kampuksista eri paikkakunnilla…

Porin Voimistelijoiden joukkuevoimistelija bongasi fysioterapeuttien liikuntavälinevarastosta heti keilat ja näytti miten ne toimivat, kun sen osaa:

SAMKARIT Tiina Savolan kanssa pyörähdettiin myös Kaikkien kodissa, ja Tiina kertoi Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeesta.
Tiina Savolan kanssa pyörähdettiin myös Kaikkien kodissa, ja Tiina kertoi Aistiystävälliset asumisratkaisut -hankkeesta.

Nappasimme kierrokselle mukaan Hyvinvointi ja terveys -osaamisalueen johtajan Tiina Savolan, joka esitteli fysioterapian ja hoitotyön erityiset oppimisympäristöt ja simulaatio-opetuksen ajatusta. Muut kuin alojen erityistilat ovat kaikkien koulutusalojen yhteiskäytössä.

Iltapäivän viimeinen tapaaminen oli opiskelijakunta SAMMAKKOn kanssa.

SAMKARIT Paikalla olivat tuutoroinnin ja liikunnan asiantuntija Marianne Mäkelä, hallituksen jäsen Anton Murashev ja pääsihteeri Tara Vallimäki.
SAMMAKKOssa paikalla olivat tuutoroinnin ja liikunnan asiantuntija Marianne Mäkelä, hallituksen jäsen Anton Murashev ja pääsihteeri Tara Vallimäki.

Rehtori tapaa opiskelijakunnan kerran kuukaudessa: tiedetään mitä on meneillään molemmin puolin ja  voidaan kehittää opiskeluympäristöä yhdessä.
– Opiskelijakunta on ollut tosi aktiivinen ja tehnyt hyvää työtä esimerkiksi tutoroinnissa, Jari kertoi ennen tapaamista.

Johanna sai SAMMAKKOn tapaamisessa kurkistuksen lakisääteisen opiskelijakunnan edunvalvontatyöhön ja korkeakouluopiskelijan elämään. Anton Murashev kertoi, että opiskelu haastaa lukio-opiskelun jälkeen, mutta siihen tottuu ja se on kivaa – ja lisäksi voi tehdä paljon muutakin kuin opiskella: olla esimerkiksi opiskelijakunta-aktiivi. Opinnoissa on paljon yritysten kanssa tehtäviä projekteja, oikeita työelämätilanteita, jotka tähtäävät myös jouhevaan työllistymiseen jatkossa.

SAMKARIT - SAMMAKKO haastoi SAMKin Nollatoleranssi häirinnälle -kampanjaan.
SAMMAKKO haastoi SAMKin Nollatoleranssi häirinnälle -kampanjaan.
SAMKARIT Viimeiseksi työkseen Jari ja Johanna tarkistivat henkilöstölle lähetettävän YT-toimikunnan esityksestä kertovan viestin.
Viimeiseksi yhteiseksi työkseen Jari ja Johanna tarkistavat henkilöstölle lähetettävän YT-toimikunnan esityksestä kertovan viestin.

Yhteinen työpäivä päättyi kello 14.30. Jarin työpäivä jatkui vielä parilla tervehdyskäynnillä.

Vastasimme Haaga-Helia ammattikorkeakoulun muille AMKeille heittämään haasteeseen ottaa tyttö – tai nuori nainen – päiväksi johtajaksi tyttöjen päivänä. Emme halunneet odottaa ensi vuoden tyttöjen päivään, vaan vastata heti.

Kansainvälistä YK:n Tyttöjen päivää vietetään vuosittain 11. lokakuuta edistämään muun muassa tyttöjen osallistumismahdollisuuksia. Päivä on sekä muistutus ikään ja sukupuoleen liittyvästä syrjinnästä että juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet.

Otsikkokuva: Käytäväkohtaaminen Teknologia-osaamisalueen  johtajan Marika Seppälän kanssa.

Opiskelijat valitsevat ajan ja paikan oppimiselle

Uusien oppimisympäristöjen sekä oppimismenetelmien on todettu lisäävän hoitotyön koulutuksen vetovoimaisuutta (Sairaanhoitajaliitto 2016). Samalla opetusmenetelmien tulee olla arvioitavissa, jotta pystytään kehittämään vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Arvioinnin sekä innovaatioiden kautta lisätään painoarvoa näyttöön perustuvalle opettamiselle ja oppimiselle hoitotyössä.

Pedagogisiin haasteisiin vastaaminen opetusvideosarjan keinoin

Simulaatio-opetus ja simulaatio-oppiminen ovat nousseet viime vuosina hoitotyön opetuksen yhdeksi merkittäväksi pedagogiseksi osa-alueeksi hyvien tutkimustulosten perusteella. Simulaatio-opetus on erinomainen työkalu, kun pyritään mahdollisimman autenttiseen ja potilasturvallisiin oppimiseen. Simulaatiotilanne oppilaitoksen luokkatiloissa tarjoaa hyvän oppimistilanteen, mutta se ei ole toistettavissa täysin samanlaisena. Lisäksi se vaatii runsaasti aikaa ja rahaa.

Kuvakaappaus simulaatiovideosta
Kuvakaappaus simulaatiovideosta

Tähän haasteeseen pyrittiin vastaamaan kehittämisprojektin keinoin tuottamalla Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Moodle verkko-oppimisalustalle englanninkielinen opetusvideosarja, joka sisältää kolme videota. Ensimmäisen opetusvideon aiheena on infuusioliuoksen käyttökuntoon saattaminen. Toisen ja kolmannen opetusvideon aiheena puolestaan on perfuusorin sekä infuusiopumpun käyttö. Opetusvideosarja on tarkoitettu verkko-opetusmateriaaliksi hoitotyön opiskelijoille simulaatio-opetuksen tueksi. Projekti on osa SAMKin simulaatio-opetuksen kehittämishanketta hyvinvointi ja terveys -osaamisalueella.

Tutkimuksen avulla haettiin näyttöä opetusvideoiden opetusarvosta

Kehittämisprojektiin liittyvän soveltavan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia kehitetystä opetusvideosarjasta ja sen opetusarvosta. Tutkimuksen kohderyhmänä ja perusjoukkona olivat englanninkieliset sairaanhoitajaopiskelijat (n=27), jotka olivat Parenteral Fluid and Medication Therapy and Blood Transfusion Therapy -opintojaksolla keväällä 2018. Aineistonkeruumenetelmänä oli strukturoitu kysely, jota täydennettiin kahdella avoimella kysymyksellä. Vastaukset analysoitiin määrällisesti ja avokysymykset sisällönanalyysillä yksinkertaistetusti luokittelemalla.

Opetusvideot ovat merkityksellinen osa hoitotyön simulaatio-opetusta SAMKissa

Kysely lähetettiin 27 opiskelijalle, näistä opiskelijoista kyselyyn vastasi 23. Kyselyn vastusprosentti oli näin ollen 89 %. Vastausprosentti oli toisin sanoen erittäin hyvä. Hoitotyön opiskelijat olivat tyytyväisiä opetusvideoihin ja kokivat ne merkitykselliseksi osaksi opetusta ja oppimista.

Opiskelijat kokivat opetusvideot opettavaisiksi, videot tukevat opintoja myös tulevaisuudessa. Tulos vastaa mainiosti siihen mihin opetusvideoilla tähdätään: opiskelijat valitsevat itse ajan ja paikan opiskelulle — näin mahdollistuu itsenäinen motivoitunut oppiminen.

Avoimia vastauksia oli niukalti, mutta ne täydensivät väittämävastauksia hyvin. Opiskelijoiden vastauksista löytyy mielenkiintoisia ja varmasti nykyaikaisia ratkaisuja eSimulaatiokäsikirjan sekä opetusvideoiden kehittämiseksi. eOppimateriaalille tyypillistä on sen tarve aktiiviselle uusimiselle ja kehittämiselle. Siihen pyritään myös tässä yhteydessä ja opiskelijat ovat vastauksillaan antaneet innostusta jatkaa eoppimateriaalien kehittämistä entistä opiskelijalähtöisempään muotoon.

”All the videos are of good quality.”
”All the videos were good and easily follow up.”
”Is good and necessary.”
”Would there be more different educational videos?”
”Games and tests would also be good content in the Handbook.”

Oppiminen ei ole enää sidottu paikkaan ja aikaan

Projektissa työstetty opetusvideosarja valmistui helmikuussa 2018 ja se pilotoitiin käyttöön 26.2.2018. Tällä hetkellä projektissa luodut opetusvideot ovat käytettävissä ajasta tai paikasta riippumatta: SAMKin opiskelijat pääsevät katsomaan opetusvideoita englanninkielisestä eSimulation Handbook for Student -käsikirjasta tai materiaalista Moodle-oppimisalustalta. Opiskelija kirjautuu oppimisalustalle opiskelijan SAMK-tunnusten avulla sekä eSimulation Handbook-alustalle opettajan antamalla avaimella. Opetusvideosarja on tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön. Opetusvideosarjan avulla lisätään asiantuntijatietoa ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Opetusvideot ovat osa modernia ja saavutettavaa oppimisympäristöä

Opetusvideoille on olemassa selvä tarve tutkimukseni mukaan. Opetusvideot ovat merkittävä osa nykypäivän modernia ja esteettömästi saavutettavaa oppimisympäristöä. Opettajan ja opiskelijan yhteisenä työkaluna toimii tässä oppimisen mallissa projektissa kehitetyt opetusvideot.

Pedagogiikan soveltaminen on muuttunut digitalisaation myötä, opettajan tulee perinteisen luokkahuoneopetuksen rinnalla hallita useita opetusmenetelmiä. Opetusvideot toimivat opettajalle yhtenä työkaluna opiskelijan aktivointiin ja itseohjautuvuuden tukemiseen, jolla yhdistetään näyttöön perustuva toiminta käytäntöön selkeällä ja ytimekkäällä tavalla. Pedagogiikalla voidaan myös ymmärtää näkemyksellisiä ja kasvatuksellisia periaatteita. Pedagogiikalla on ollut aikojen saatossa monia merkityksiä. Puhutaan myös pedagogisesta vapaudesta, mikä mahdollistaa uusien monimuotoisten menetelmien, kuten opetusvideoiden, käytön.

Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatiotilassa elvytysharjoitus. Kuva: Tomi Glad

Katse tulevaan

Tuloksia hyödynnetään Satakunnan ammattikorkeakoulussa suunniteltaessa uusia digitaalisen oppimisen välineitä. Jatkamme uusien opetusvideoiden kehittämistä ja tekemistä opiskelijalähtöisiksi sekä helposti tavoitettaviksi. Englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman tarve opetusvideoihin on vahvasti läsnä opetuksen arjessa SAMKissa, joten opetusvideoita tullaan tekemään lisää.

Teksti: Sini-Charlotta Kamberg

Lähteet

Hirsijärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki. WSOY.

Sairaanhoitajaliito 2016. Laajavastuinen kliininen sairaanhoitaja–laatua tulevaisuuden sote- palveluihin. Viitattu 5.4.2017 https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/02/APN_raporttiluonnos_kuultavaksi_helmikuu2016.pdf.

Työelämä opinnollistuu Satakunnan ammattikorkeakoulussa

Kaisa Räsänen opiskelee toista vuotta Satakunnan ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa Raumalla. Hän on aktiivinen partionharrastaja ja käyttänyt arvokasta vapaa-ajan harrastuskokemustaan hyödyksi edetessään opinnoissaan. Hän opinnollisti kesällä järjestettyyn Framil 2018 -suurtapahtumaan käytetyt työtunnit opintopisteiksi.

Kaisa Räsänen on 35-vuotias sairaanhoitajaopiskelija ja aktiivinen partioharrastaja meripartiolippukunta Pyhärannan Korpiankkureissa, jossa aloitti partioharrastuksensa 7-vuotiaana. Kaisan partiopolku on edennyt tavalliseen tapaan sudenpennuista vartiolaiseksi ja siitä vaeltajaksi sekä sudenpentujen laumanjohtajaksi. Hän oli aktiivisesti mukana Pyhärannan lippukunnassa 7-vuotiaasta aina vuoteen 2001 saakka, jolloin jäi viikoittaisesta toiminnasta sivuun muutettuaan toiselle paikakunnalle. Vuonna 2010 hän palasi harrastuksensa pariin omien lastensa mukana, jolloin vanhempi tytär aloitti sudenpentuna. Nykyisin koko Räsäsen perhe on aktiivisesti mukana toiminnassa ja Kaisa kertoo partioharrastuksesta tulleen heidän perheensä elämäntapa.

Kaisa toimii Pyhärannan korpiankkureissa useissa rooleissa:  viikkotoiminnanvetäjänä sudenpennuille, oman lippukunnan ohjelmanjohtajana sekä Pohjoiskunnan ohjelmavalmentajana. Pohjoiskuntaan kuuluu Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki, Taivassalo, Lokalahti sekä Pyhäranta, joten työtä ja valmennettavaa hänellä riittää.

Syksyllä 2017 Lounais-Suomen Partiopiiri alkoi suunnitella Framil 2018-suurtapahtumaa ja partiopiirin johtaja pyysi Kaisaa mukaan ohjelmapäälliköksi.

Työstä sai opintopisteitä

– Ohjelman suunnitteleminen ja järjestäminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni partioharrastuksessa, joten koin ohjelmapäällikön pestin olevan kuin minulle tehty. Tiesin pestin olevan haastava, mutta viime lukuvuoden opintovapaa mahdollisti ohjelmapäällikön pestiin panostamisen ajallisesti.

Samoihin aikoihin, kun Kaisa hyppäsi Framil 2018-suurtapahtuman ohjelmapäällikön saappaisiin, hän jutteli partioharrastuksestaan tutoropettajansa, Arja Yli-Kovasen kanssa.

Arja kertoi minulle opinnollistamismahdollisuudesta ja kehotti myös miettimään, olisiko muiden ryhmäläisten mahdollista osallistua Framil:n järjestämiseen.

– Arja sattui kysymään minulta, onko opintojen aikana tulossa jotain isoja partioprojekteja ja kerroin juuri aloittaneeni Framil ohjelmapäällikkönä. Arja kertoi minulle opinnollistamismahdollisuudesta ja kehotti myös miettimään, olisiko muiden ryhmäläisten mahdollista osallistua Framil:n järjestämiseen.

Katja Räsänen partiolainen ja SAMK sh-opiskelija
Katja Räsänen

Muille opiskelijoille löytyi tekemistä suurtapahtuman suunnittelu- ja toteutusjoukoissa seikkailijaikäkauden ensiapurastilla. Kaisa kyseli ryhmäläisiltään kiinnostuksesta osallistua, ja kiinnostuneita olikin Kaisan iloksi odotettua enemmän. Kaisa oli yhteydessä harjoittelun ohjaavaan opettajaan Tarja Mäkelään, ja sovittiin, että opiskelijoiden osallistuminen Framil 2018-suurtapahtumaan opinnollistetaan opintopisteiksi.

Ryhmäläiset toteuttivat suurtapahtumassa ensiapurastin, jota tapahtumaan osallistuneet lapset kiersivät ryhmissä. Ensiapupisteen tarkoituksena oli opettaa lapsille palovamman asteiden tunnistamista ja niiden ensiapua. Opetus toteutettiin palovammojen kuvien ja maskeerauksien avulla. Ryhmäläisten mielestä ensiapurastin järjestäminen ja toteutus sujui hyvin ja suurtapahtumaan osallistumisesta jäi positiivinen mieli.

Ensiapupisteen järjestäminen partion suurtapahtumaan oli mielenkiintoinen kokemus.

– Ensiapupisteen järjestäminen partion suurtapahtumaan oli mielenkiintoinen kokemus. Siihen liittyi paljon etukäteissuunnittelua. Itse toteutus sujui hyvin ja partiolaislapset olivat todella reippaita ja ensiaputaitoisia, toteaa Framil 2018-suurtapahtuman ensiapupisteen suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut sairaanhoitajaopiskelija Vilma-Pomeliina Mäkinen.

Mikä Framil 2018?

Framil 2018 on Lounais-Suomen Partiopiirin järjestämä suurtapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna Porin Kirjurinluodossa 8.–10.6.2018. Ohjelmaa oli kaikille partion ikäkausille ja johtajille, sillä tapahtuma oli tarkoitettu kaikille. Ohjelman suunnittelussa oli huomioitu niin perhepartiolaiset ja sisupartiolaiset kuin myös ei-vielä-partiolaiset. Suurtapahtuma keräsi Kirjurinluotoon huimat 5000 osallistujaa.

Ohjelmassa seikkailtiin maalla, merellä ja ilmassa. Yöt nukuttiin puolustusvoimien teltoissa. Lounais-Suomen partiopiirin lisäksi suurtapahtuman järjestämiseen osallistuivat Porin kaupunki sekä useat nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöt.

Kirjoittajat: Vilma-Pomeliina Mäkinen, Riina Puputti ja Maija Arenius
Kuva: Kaisa Räsänen

SAMKissa tehtävää ympäristötyötä kehitetään opiskelijavetoisesti

Osallistuimme Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksolle keväällä 2018. Emme aluksi osanneet odottaa opintojaksolta mitään erityistä, mutta se avasikin hienon mahdollisuuden päästä kehittämään SAMKissa tehtävää ympäristötyötä. Samalla saamme kehitettyä myös ammattiosaamistamme. 

Mistä kaikki sai alkunsa? SAMK ryhtyi Porin kaupungin ilmastokumppaniksi syksyllä 2017 sitoutuen näin vähentämään myös hiilidioksidipäästöjään.  Keväällä 2018 järjestettyyn Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksoon kuului laaja ryhmätyö, jossa päämääränämme oli kehittää ilmastositoumuksen tavoitteiden toteuttamista käytännössä. 

Ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.

Ryhmätyössä ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.  Opintojakson lopussa esitimme työmme ohjaaville opettajille hieman epävarmoina tuotoksestamme. Opettajat olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä ja halusivat ehdottomasti, että esittäisimme työmme myös SAMKin johtoryhmälle. Aluksi epäröimme, mutta ohjaavien opettajien kannustuksesta päätimme kuitenkin sopia tapaamisen johtoryhmän kanssa.  

Johtoryhmä hyväksyi valmistelemamme ympäristöpolitiikan

Toukokuun 8. päivä odottelimme kokoushuoneen ulkopuolella vuoroamme. Yksi kerrallaan johtoryhmän jäsenet astelivat kokoushuoneeseen ohitsemme ja kohta meidätkin kutsuttiin sisään samaiseen kokoushuoneeseen. Jännitimme kaikki, vaikka olimmekin valmistelleet esityksemme hyvin. Käytimme esitykseen reilut viisi minuuttia ja tämän jälkeen oli hetken hiljaista. Johtoryhmä taputti meille ja otti ehdotuksemme positiivisesti vastaan. Rehtorin mukaan olimme tehneet todella hyvää työtä ja johtoryhmä hyväksyikin valmistelemamme ympäristöpolitiikan yksimielisesti. Myös ehdotuksemme ympäristötyöryhmän perustamisesta ja verkkosivuille lisättävästä Ympäristö-osiosta hyväksyttiin.  

Kokouksen jälkeen olimme erittäin tyytyväisiä tekemäämme työhön ja johtoryhmälle pidettyyn esitykseen. Samalla viikolla saimme vielä ohjaavilta opettajilta kirjallisen palautteen sekä arvosanat omien ja vertaisarvioiden perusteella. Vaikka opintojakson alussa ryhmäytyminen oli hankalaa, lopulta saimme opintojaksolta erittäin arvokkaita kokemuksia.  

Halusimme jatkaa asioiden viemistä eteenpäin

Opintojakson jälkeen keskustelimme ryhmän sisällä ja lopputuloksena me kolme halusimme jatkaa johtoryhmässä hyväksyttyjen asioiden viemistä eteenpäin. Kerroimme ohjaaville opettajille halustamme jatkaa projektin parissa ja he suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti.   

Tämän kesän aikana olemme lisänneet SAMKin verkkosivuille Ympäristö-osion yhdessä SAMKin viestinnän kanssa. Osiosta löytyy ympäristöpolitiikka sekä tietoa ilmastokumppanuudesta ja muusta SAMKissa tehtävästä ympäristötyöstä.  Tällä hetkellä suunnittelemme ympäristötyöryhmän rekrytointia. Ympäristötyöryhmä tulee koostumaan seitsemästä jäsenestä, joista neljä on eri alojen opiskelijoita ja kolme henkilökunnan jäseniä. Olemme täynnä intoa ja ideoita, joita saamme nyt toteuttaa omatoimisesti!   

Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi.

Tiimissämme on kolme jäsentä, jonka vuoksi erilaisia ideoita syntyy koko ajan. Välillämme vallitsee luottamus ja tiedämme, että yhdessä saamme asioita aikaiseksi. Johtoryhmä toivoi, että ympäristötyötä kehitetään jatkossakin opiskelijavetoisesti. Toivottavasti siis saamme rekrytoitua tulevaan ympäristötyöryhmään innostuneita opiskelijoita. Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi. Yksi tietää enemmän esteettömyydestä, toinen viestinnästä ja kolmas ymmärtää miten esimerkiksi vesijärjestelmät toimivat.   

Katso Ympäristö-osio SAMKin verkkosivuilla.

SAMK Mia Heinonen kuva Kristiina KortelainenMiia Heinonen  

Valmistuin energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä työskentelen SAMKin WANDER Vesi-instituutti -tutkimusyksikössä projektitutkijana.  

 

 

 

Olen kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Aloittelen juuri opinnäytetyötäni ja työskentelen ympäristötarkastaja-harjoittelijana Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluissa.  

 

 

 

Opiskelen energia- ja ympäristötekniikkaa neljättä vuotta. Työskentelen nyt toista kesää Lassila & Tikanojan vaarallisen jätteen terminaalilla Porissa.  

Kuvat: Kristiina Kortelainen

Tenttiakvaariosta lisättyyn todellisuuteen – digitulevaisuus oppimisessa

Sanaa oppimisympäristö käytetään yhä useammin SAMKissa, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Mikä on muuttunut ja mikä tulee muuttumaan? Mihin kaikkeen digi liittyy, onko se vain teknologiaa? Onko oppimisympäristö se digi? Vai onko digi sarja erillisiä toimintatapoja? Olenko itse riittävän digi ja mikä on riittävästi? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lähdin etsimään valaistusta uudesta kirjasta eOppimisen aika – Pedagogiikkaa ja digityökaluja, joka julkaistaan SAMKin digipäivässä 23.3. Tarjoan tässä muutamia mielestäni keskeisiä pointteja, mutta pajatso ei todellakaan tyhjene, vaan kannattaa itse tulla paikan päälle (SAMK goes Digi) avartumaan ja muodostamaan oma kokonaiskuva asiasta.

SAMKin digitaalista todellisuutta tänään

  • Valintakurssit verkossa tarjoavat hakijoille tuntuman verkko-opintoihin jo hakuvaiheessa ja lisäksi opintopisteitä. Tätä kautta on saatu motivoituneita opiskelijoita, joilla on kyky selviytyä verkossa tehtävistä opinnoista.
  • Sairaanhoitajaopinnoissa opiskelijat tutustuvat opiskeltavaan asiaan etukäteen digitaalisten aineistojen kuten videoiden avulla. Näin lähiopetustilanteessa aiheeseen päästään syvemmälle. Haasteena ja kehityskohteena on laadukkaiden digiaineistojen saatavuus.
  • Robotiikka Akatemia on oppimisympäristö, jossa valmistutaan tutkintoon käytännön työelämäprojekteja tekemällä ja uusimpia teknologioita tutkimalla ja testaamalla. Akatemia toimii vuorovaikutuksessa yrityskumppanien ja alempien kouluasteiden kanssa.
  • Simulaatioympäristöt ovat varsin konkreettinen esimerkki digitaalisista oppimisympäristöistä. Näitä käytetään mm. tekniikassa, hoitotyössä ja merenkulussa. Esimerkiksi merenkulun simulaattorin avulla opitaan ohjaamaan aluksia eri olosuhteissa ja eri puolilla maailmaa.
  • Massaverkkokurssit itseopiskeluun. Uutta avointa energiaa -hanke toteuttaa massaverkkokursseja ensisijaisesti työelämässä oleville energia- ja rakennusalan ammattilaisille. Tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla korkeakoulut voivat vastata kustannustehokkaasti ja ketterästi työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin.
  • Tenttiakvaariossa opiskelija tekee tentin opettajan määräämällä ajanjaksolla tietokoneen avulla valvotussa tilassa. Sähköinen tenttiminen on Raumalla käytössä toista vuotta, Porissa se alkoi viime syksynä. Huittisten ja Kankaanpään akvaariot tulevat käyttöön syksyllä 2018.

Jarmo Viteli ja koulutuksen digitaalinen transformaatio

Digitaalinen maailma on laaja ja jokaisen on hypättävä siihen henkilökohtaisesti, sillä ”etenemme kohti koulutuksen digitaalista transformaatiota”, kuten Tampereen Yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli asian muotoilee. Hän valottaa aiheetta lisää 23.3. luennossaan, jossa puhutaan koulutuksen nykytilan muutoksesta.

Kyseessä ei ole vain teknologian vahvemmasta mukaantulosta koulutukseen vaan laajemmasta koulutuksen transformaatiosta. Muutos ei tule olemaan helppo ja se vaatii viisasta johtamista sekä uudistushaluista opetus- ja opiskeluyhteisöä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta,

Viteli lupaa, että esityksessä arvioidaan muutoksen tuomia mahdollisuuksia koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kannalta ja mitä vaatimuksia muutos tuo tullessaan. Millaiselta näyttää korkeakoulutus ja SAMK vuonna 2030?

Valmistaudu lisättyyn todellisuuteen opetuksessa

Lähitulevaisuuden kova sana lienee lisätty todellisuus. Sillä tarkoitetaan todelliseen reaalimaailman näkymään tai tilanteeseen tuotettua, tietokoneella tehtyä kuvaa, ääntä, videota, tekstiä tai muuta informaatiota.  SAMKin digipäivässä poliisiammattikorkeakoulun tutkija Joanna Kalalahti esittelee lisätyn todellisuuden keinoja opetuksessa. Aiheeseen voi tutustua etukäteen tästä.

HANNA VALTOKIVI

Digital Campus – ratkaisuja joustavaan oppimiseen on jatkoa eOppimisen aika – pedagogiikkaa ja digityökaluja -julkaisulle. Digital Campus -julkaisussa pureudutaan ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaviin pedagogisiin ratkaisuihin ja esitellään toimiviksi todettuja koulutuksen käytänteitä.

Mentori – kriittinen ystävä

”Pian se työnhakurumba alkaa taas. Olisipa joku kenelle voisin puhua työnhakuun ja uraan liittyvistä asioista…”

Näin ajattelin monesti viime syksynä, niin kuin myös tuona kyseisenä päivänä lokakuussa kävellessäni töistä kotiin. Enkä varmasti ole yksi ja ainoa nuori, joka asiaa stressaa.

Kotona avasin sähköpostini ja siellä se oli, vastaus siihen mitä olin miettinyt koko syksyn: Suomen mentorit. Laitoin heti hakemuksen ja jäin innolla odottelemaan.

Mentorointiin hakeutuvat korkeakoulusta valmistuneet tai juuri valmistumassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja sparrausta oman uransa luomisessa. Ohjelma kestää vuoden ja mentori sekä aktori saavat itse määritellä kuinka usein tapaavat. Mentorointiin ei ole annettu tarkempia ohjeita, vaan aktori saa yhdessä mentorinsa kanssa päättää, mistä he tapaamisissaan keskustelevat. Jokaisella aktorilla on omat tarpeensa: yksi haluaa apua työhaastatteluun ja toinen taas verkostoitumiseen.

Olen itse valmistumassa SAMKista matkailualalta kuluvan kevätlukukauden aikana. Matkailualaa opiskellessani olen huomannut, että ala on laaja. Työpaikkoja ei ole vain majoitusliikkeissä ja matkatoimistoissa. Alalta valmistuttuaan harvempi pääsee suoraan koulunpenkiltä”korkealle”, vaan alalla edetään vuosien mittaan. Tämän takia koen tarvitsevani entistä enemmän apua työnhaussa ja oikeanlaisen urapolun rakentamisessa kohti tavoitteita.

Mentori ja aktori eivät välttämättä ole samalta alalta. Uusia näkökulmiakin saattaa syntyä herkemmin, kun he ovat eri alalta. Oma mentorini on kanssani samalta alalta, mitä toivoinkin matkailualan monimuotoisuuden vuoksi.

Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet.

Olemme tavanneet mentorini kanssa kaksi kertaa, ja hänestä on ollut jo nyt todella paljon apua. Vaikka tapaamme noin kuukauden välein, voin aina soittaa hänelle tai laittaa sähköpostia. Minun ei tarvitse odotella kuukautta, jolloin asiani saattaisi olla jo vanhentunut. Tyhmiä kysymyksiä ei tässäkään tapauksessa ole! Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet. Suomen Mentorit käyttää mentoreista termiä ”kriittinen ystävä”, mikä kiteyttää mentorin roolin hyvin.

Oman mentorini tapaamisten lisäksi saan paljon irti yhteisissä tilaisuuksissa, jossa ovat kaikki alueen mentorit ja aktorit sekä kahdesta Facebook-ryhmästä, toinen Porin pareille ja toinen koko Suomen aktoreille.

Mentorointi ei maksa mitään aktorille eikä mentorille, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen. Suosittelen mentoritoimintaa kaikille ketkä kaipaavat vähääkään apua työnhakuun ja uraan liittyvissä asioissa, mentorista on sinulle iso apu!

Asiantuntijamentorilta arvokasta tukea urapolun alkuun

Suomen Mentorit

 Juuli Pietikäinen

Matkailualaa viimeistä vuottaan opiskeleva Juuli työskenteli SAMKin viestinnässä Projektityöntekijänä

(Kuva: Tmi Emmi K)

Esimiehen oma hyvinvointi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin

Esimiehen työ on usein yksinäistä ja työhön sisältyvistä haastavista tilanteista tai työpaineista on useimmiten mahdoton keskustella kahvipöydässä. Työn sisältämät kasvavat vaatimukset ja ongelmatilanteiden ratkominen herättävät usein inhimillisiä tunteita, joita esimies voi harvoin näyttää ulospäin. Inhimillisten tunteiden peittely aiheuttaa negatiivista tunnekuormaa ja pitkään jatkuessaan uuvuttaa esimiehen.

Pelkästään esimiehille kohdistettujen tilaisuuksien sisältönä on keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen

Esimiestyössä jaksamiselle ensiarvoisen tärkeää on, että esimiehillä on mahdollisuus saada tukea, ymmärrystä ja sparrausta muilta esimiehiltä. Työnantajan tulee järjestää säännöllisesti pelkästään esimiehille kohdistettuja koulutuspäiviä tai muita tilaisuuksia. Näiden tärkeänä sisältönä osaamisen kehittämisen lisäksi on esimiesten keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistukea ja osaamista voidaan edistää myös eri organisaatioissa toimivien esimiesten välisissä keskusteluissa. Tällaista toimintaa on menestyksekkäästi pilotoitu mm. SAMKin koordinoimassa Foorumix -hankkeessa vuodesta 2015 lähtien.

Työyhteisön rakentava ja aito vuorovaikutus edistää sekä esimiehen että työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöiden tulisi ymmärtää esimiehen tilannetta ja roolia paremmin ongelmallisia asioita ratkaistaessa, sillä ymmärrys auttaa sekä ongelmien ratkaisussa että työyhteisön yhteenkuuluvuuden kehittymisessä. Säännöllisten oman tiimin kokoontumisten tulee tarjota turvallinen ympäristö kaikkien osapuolten väliseen keskusteluun ja aktiiviseen kuunteluun.

Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä

Esimiehen on välttämätöntä huolehtia myös työn ulkopuolisen tukiverkoston vahvuudesta. Perhe, ystävät ja harrastukset auttavat mieltä irtautumaan työhön liittyvistä asioista ja mielekäs vapaa-aika edistää uusien onnistumisten saavuttamista.  Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä. Korkeaankaan esimiesasemaan edennyt henkilö ei ole suojassa uupumukselta. Hyvästä itsetunnosta kertoo myös se, että ongelmien ilmaantuessa osaa hakea ja ottaa vastaan apua paitsi vertaistuen muodossa, myös esimerkiksi työnohjauksen tai työterveyshuollon palveluiden kautta. Kynnys avun hakemiseen tulee olla matala, sillä esimiehen uupuessa koko työyhteisö saattaa seilata pitkään eteenpäin ilman kirkasta päämäärää.

 

Teksti on kirjoitettu osana Liiketalouden koulutusohjelman monimuotototeutuksen Esimiestyö 5 op -opintojakson toteutusta. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli perehtyä esimiestyön haasteisiin ja ongelmatilanteisiin sekä esimiehen omaan jaksamiseen.

 


 

Jonna Koivisto, Henkilöstön kehittämispäällikkö, Sivutoiminen tuntiopettaja, Palveluliiketoiminta

Kimmo Kallama, Lehtori, Palveluliiketoiminta

Krista Tuunainen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

Hannele Kasurinen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

 

Kuva: Veera Korhonen