On yrittäjämäistä hankkia uusia taitoja – case minun uusi tekoälyharrastukseni

SAMKissa yrittäjyyden perusteita opetetaan opintojaksolla nimeltään ”Minä Oy – Toiminnallisen yrittäjyyden periaatteet”. En käy tässä opintojakson sisältöä sen enempää läpi, poimin vain sieltä keskeisimmän. Käyttämämme toiminnallisen yrittäjyyden malli (engl. Effectual Entrepreneurship) käsittää viisi kohtaa, jotka tutkimuksen mukaan olivat menestyneillä yrittäjillä olleet keskeisiä menestyksen kannalta. Ensimmäinen näistä on Pyy pivossa (engl. Bird in a hand), jossa ideana on pohtia: kuka olen, mitä osaan ja kenet tunnen. Jos käynnistäisin liiketoiminnan, niin mitä näistä aineksista saisi aikaiseksi? Tämä mielessä siirrytään muutoksen teemaan.

Muuttuvassa ajassa korostuu – erityisesti muutoksesta johtuen – itsensä johtamisen kyvykkyys. Meille kaikille on yhä tärkeämpää tuntea itsensä, jotta itsensä johtamista pystyisi mielekkäästi toteuttamaan. Tästä syystä koen joka päivä ajankohtaisiksi kaksi ensimmäistä SAMKissa kehittämääni opintojaksoa ”Ajattelu ja itsetuntemus” sekä ”Mindfulness työelämässä”. Sama muutos ajaa meitä hankkimaan yhä lisää osaamista ja taitoja sekä kasvattamaan henkilökohtaisia verkostojamme – tiimityö ja osaamisten yhdistäminen tuo voimaa. Voisi jopa sanoa, että muuttuva aika ajaa meitä muuttumaan yhä kyvykkäämmiksi myös Pyy pivossa -periaatteen mukaisesti yrittäjyyden näkökulmasta. Tekoäly on yksi keskeisistä muutoksen ajureista.

Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.
Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.

Meitä patistellaan kovasti ottamaan tekoäly osaksi uutta osaamispohjaamme. Vielä hetki sitten aivan perusosaamista oli osata Microsoft Officen työkalut, ja nyt pitäisi ottaa myös tekoäly mukaan tehostamaan tekemistä. Minäkin innostuin tekoälystä, erityisesti tietystä osasta sen mahdollisuuksia – nimittäin kuvien tekemisestä. Aloitin kokeilut syksyllä 2023, mistä on aika tarkkaan tasan vuosi tätä tekstiä kirjoittaessa. Tämä vei heti mukanaan ja siitä tuli harrastus. Osallistun päivittäiseen kuvakisaan, joka haastaa luovuuteni toteuttaa päivittäinen kilpailun teema omalla tavallani. Osallistujia on päivittäin noin 4000–6000 henkeä. Voitinpa jopa yhden kerran päivän kisan. Parhaaseen viiteen prosenttiin olen päässyt myös usein (mistä palkinnoksi saa 20 crediittiä kuvien tekemiseen) – onnistumiset ruokkivat innostumista.

Siirrettäviä taitoja, eli osaamiset kytkeytyvät toisiinsa

Olen aina pitänyt graafisuudesta ja visuaalisuudesta, mutta en ole itse kyvykäs tuottamaan mielessäni kuvia, kuten ”oikeat taiteilijat” tekevät. Keskustelua käydään ja tullaan varmasti käymään pitkään, että onko tekoälyllä tehdyt kuvat taidetta – siihen minulla ei ole mielenkiintoa ottaa kantaa. Kuitenkin vein tämän harrastukseni seuraavalle tasolle, kun keksin, että voisinhan tehdä tekoälyllä tekemistäni kuvista ”oikeita” kuvia – siis kynällä ja pensselillä. Edellinen opettelemani taito oli mekaanisten kellojen purkaminen ja kokoaminen, mikä on silmä/käsi -koordinaatiota ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Nyt pääsen hyödyntämään näitä ns. siirrettäviä taitoja uudessa taideharrastuksessani. Vaikea sanoa, että paljonko näistä uusista osaamisista on missään käytännön tekemisessä tai työssäni hyötyä, mutta mieltä ne ravitsevat työn tasapainona ja ovat sitä kautta minulle merkityksellisiä myös yksilönä.

Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.
Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.

Uusi opintojakso on jo työn alla

Tästä harrastuksesta poikii myös uutta opetusta. Olen nyt aloittanut tekemään vapaavalintaista opintojaksoa, jolla jaan tietoa ja kokemuspohjaista osaamistani otsikolla ”Kuvien tekeminen tekoälyllä”. Opintojakson laajuus opintopisteinä selviää, kun koko kokonaisuus on tehtynä, mutta tästä näyttää tulevan melko laaja paketti. Koska opetan myös ajattelua, niin siitä tulee oma osionsa tälle opintojaksolle – minkälaisista ajatusmalleista olen kokenut olevan hyötyä kuvia tehtäessä.

Mukavaa alkavaa syksyä toivottaen kannustan kaikkia hankkimaan uusia taitoja – ovat ne sitten tekoälyyn tai mihin vain muuhun mielenkiintoosi liittyviä. Voit yllättyä, miten uudet taidot voivat johtaa johonkin toiseen – oman kokemukseni mukaan monet taidot kytkeytyvät toisiinsa.

Mikäli tekoälyllä tekemäni kuvat kiinnostavat esimerkkeinä, voit tutustua niihin osoitteessa: https://nightcafe.art/u/MacMikkola

Teksti ja kuvat: Erityisasiantuntija Marko Mikkola, Yrittäjän tutkinto-ohjelma

Artikkelikuva: Mieluisinta puuhaa on ollut isojen hiilikynäteosten tekeminen. Eurokankaasta löytyi palalaatikosta sopiva pala pellavakangasta, johon tein akryylimaaleilla Louis Armstrongin kuvan – seuraavaksi pitää varmaan opetella kehysten tekemistä.

SAMKin tiimit olivat menestyksekkäitä liikeideakilpailussa

GrowUp Students on liikeideakilpailu. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden kilpailun järjestivät yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä LähiTapiola.  Kilpailun finaalitapahtuma toteutettiin verkossa helmikuussa. Mukana kisassa oli SAMKin opiskelijoiden lisäksi SeAMKin ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiimejä. Ideasarjassa oli kunkin organisaation opiskelijoita kolme ja valmiiden yritysten sarjassa kaksi kappaletta.

GrowUp Students ei ole pelkästään kilpailu. Se on myös valmennusprosessi opiskelijoiden yritysideoille ja valmiille yrityksille. Kilpailussa opiskelijat saavat asiantuntijoilta ohjausta liikeidean ja liiketoiminnan kirkastamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen. Järjestäjät olivat tänäkin vuonna hankkineet kovatasoiset valmentajat opiskelijoiden tueksi. 12-henkinen sparrausporukka antoi kullekin kilpailutiimille uusia näkökulmia ja haastoi niitä pohtimaan ideaansa monipuolisesti.

Kilpailu oli SAMKin opiskelijoille tuloksellinen. Ideasarjassa opiskelijamme onnistuivat nappaamaan tänä vuonna sekä ykkös- että kakkossijan. Julia Mathlinin ja Essi Laurellin tiimi Cropcorn voitti 1000 euron pääpalkinnon ideallaan sähköisestä alustasta. Alustan tarkoitus on tuoda paikallisten ruuantuottajien tarjonta kuluttajille nykyistä paremmin saataville. 500 euron palkinnon pokkasi toiseksi sijoittunut Kasperi Laineen johtama tiimi LighthouseOS. Tiimi kehittää parhaillaan helppokäyttöistä ja kevyttä käyttöjärjestelmää pääkohteenaan seniorikansalaiset ja kolmannen maailman maiden käyttäjäryhmät. Suoritusvaatimuksiltaan kevyt käyttöjärjestelmä tulee toimimaan vanhoissakin tietokoneissa ja on erityisen helppokäyttöinen.

Valmiiden yritysten sarjassa Tampereen yliopiston opiskelijat Elias Palpatzisin, Eero Haikosen ja Timo Hartikaisen veivät ykkössijan hiotulla konseptilla ja esityksellä (Brightlife Oy). Yritys kehittää verkkoalustaa, joka tuo yhteen mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja palvelun tarjoajat. SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan. Ollipekan perustama Etäterveysasema Kätevä tuo terveyspalvelut verkon kautta käyttäjilleen. Liikeidea ja konsepti on viimeisen vuoden aikana jalostunut entisestään avaten mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia reseptien uusimisesta.

Myös palkintosijojen ulkopuolelle jääneet SAMKin kisaajat saivat tuomaristolta hyvää palautetta. Sanna Saarisen ja Maiju Lyytikäisen liikeidea JougGo pureutuu joukkueiden varainkeruun kehittämiseen nykyisestä wc-paperien ja keksien myymisestä uudenlaisille urille. Tuomaristossa todettiinkin, että tästä tiimistä tulemme varmastikin kuulemaan vielä tulevina vuosina. Valmiiden yritysten sarjassa Passol Oy:n Tommi Dahlroosin Wisle-palvelua ratkaisee taksialan toiminnan kehittämistä teknologia-alustan avulla tuoden alalle mukaan uusia liiketoiminnan logiikoita. Palvelua kiiteltiin erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita kehittävänä palveluna.

Teksti ja kuva: Marko Mikkola

Kuvateksti: SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan.

SAMKissa tehtävää ympäristötyötä kehitetään opiskelijavetoisesti

Osallistuimme Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksolle keväällä 2018. Emme aluksi osanneet odottaa opintojaksolta mitään erityistä, mutta se avasikin hienon mahdollisuuden päästä kehittämään SAMKissa tehtävää ympäristötyötä. Samalla saamme kehitettyä myös ammattiosaamistamme. 

Mistä kaikki sai alkunsa? SAMK ryhtyi Porin kaupungin ilmastokumppaniksi syksyllä 2017 sitoutuen näin vähentämään myös hiilidioksidipäästöjään.  Keväällä 2018 järjestettyyn Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksoon kuului laaja ryhmätyö, jossa päämääränämme oli kehittää ilmastositoumuksen tavoitteiden toteuttamista käytännössä. 

Ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.

Ryhmätyössä ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.  Opintojakson lopussa esitimme työmme ohjaaville opettajille hieman epävarmoina tuotoksestamme. Opettajat olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä ja halusivat ehdottomasti, että esittäisimme työmme myös SAMKin johtoryhmälle. Aluksi epäröimme, mutta ohjaavien opettajien kannustuksesta päätimme kuitenkin sopia tapaamisen johtoryhmän kanssa.  

Johtoryhmä hyväksyi valmistelemamme ympäristöpolitiikan

Toukokuun 8. päivä odottelimme kokoushuoneen ulkopuolella vuoroamme. Yksi kerrallaan johtoryhmän jäsenet astelivat kokoushuoneeseen ohitsemme ja kohta meidätkin kutsuttiin sisään samaiseen kokoushuoneeseen. Jännitimme kaikki, vaikka olimmekin valmistelleet esityksemme hyvin. Käytimme esitykseen reilut viisi minuuttia ja tämän jälkeen oli hetken hiljaista. Johtoryhmä taputti meille ja otti ehdotuksemme positiivisesti vastaan. Rehtorin mukaan olimme tehneet todella hyvää työtä ja johtoryhmä hyväksyikin valmistelemamme ympäristöpolitiikan yksimielisesti. Myös ehdotuksemme ympäristötyöryhmän perustamisesta ja verkkosivuille lisättävästä Ympäristö-osiosta hyväksyttiin.  

Kokouksen jälkeen olimme erittäin tyytyväisiä tekemäämme työhön ja johtoryhmälle pidettyyn esitykseen. Samalla viikolla saimme vielä ohjaavilta opettajilta kirjallisen palautteen sekä arvosanat omien ja vertaisarvioiden perusteella. Vaikka opintojakson alussa ryhmäytyminen oli hankalaa, lopulta saimme opintojaksolta erittäin arvokkaita kokemuksia.  

Halusimme jatkaa asioiden viemistä eteenpäin

Opintojakson jälkeen keskustelimme ryhmän sisällä ja lopputuloksena me kolme halusimme jatkaa johtoryhmässä hyväksyttyjen asioiden viemistä eteenpäin. Kerroimme ohjaaville opettajille halustamme jatkaa projektin parissa ja he suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti.   

Tämän kesän aikana olemme lisänneet SAMKin verkkosivuille Ympäristö-osion yhdessä SAMKin viestinnän kanssa. Osiosta löytyy ympäristöpolitiikka sekä tietoa ilmastokumppanuudesta ja muusta SAMKissa tehtävästä ympäristötyöstä.  Tällä hetkellä suunnittelemme ympäristötyöryhmän rekrytointia. Ympäristötyöryhmä tulee koostumaan seitsemästä jäsenestä, joista neljä on eri alojen opiskelijoita ja kolme henkilökunnan jäseniä. Olemme täynnä intoa ja ideoita, joita saamme nyt toteuttaa omatoimisesti!   

Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi.

Tiimissämme on kolme jäsentä, jonka vuoksi erilaisia ideoita syntyy koko ajan. Välillämme vallitsee luottamus ja tiedämme, että yhdessä saamme asioita aikaiseksi. Johtoryhmä toivoi, että ympäristötyötä kehitetään jatkossakin opiskelijavetoisesti. Toivottavasti siis saamme rekrytoitua tulevaan ympäristötyöryhmään innostuneita opiskelijoita. Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi. Yksi tietää enemmän esteettömyydestä, toinen viestinnästä ja kolmas ymmärtää miten esimerkiksi vesijärjestelmät toimivat.   

Katso Ympäristö-osio SAMKin verkkosivuilla.

SAMK Mia Heinonen kuva Kristiina KortelainenMiia Heinonen  

Valmistuin energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä työskentelen SAMKin WANDER Vesi-instituutti -tutkimusyksikössä projektitutkijana.  

 

 

 

Olen kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Aloittelen juuri opinnäytetyötäni ja työskentelen ympäristötarkastaja-harjoittelijana Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluissa.  

 

 

 

Opiskelen energia- ja ympäristötekniikkaa neljättä vuotta. Työskentelen nyt toista kesää Lassila & Tikanojan vaarallisen jätteen terminaalilla Porissa.  

Kuvat: Kristiina Kortelainen

ALL IN PITCH -yritysideakilpailu saa nuoret heittäytymään ja kokeilemaan yritysideansa kantavuutta

 

Porin Terveystalon yksikönjohtaja Kimmo Laakso haastatteli tuomaristoon kuuluvia Tomi Lähdeniemeä (Satakunnan Kansa), Jani Vikkulaa (Kauppahuone Riveri), Jari Taimia (SataCom), Matti Ratsulaa (Ratsula) ja Kari Ollilaa (Finnish Business Angels).

ALL IN Pitch on Satakunnan yrittäjäpalveluyhdistys Enterin, Länsi-Suomen Osuuspankin ja ALL IN -verkoston yhdessä järjestämä yritysideakilpailu, jossa on kolme sarjaa: ammatillinen toinen aste, korkea-aste ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sarja. Pitchaus-kisassa haastetaan oma mukavuusalue ja hypätään lavalle pitämään perinteinen hissipuhe ja saadaan siitä tuomariston palaute. Jokainen lavalle nousija on voittaja.

Pitchaus-kilpailu etenee monivaiheisesti: kaikki halukkaat opiskelijatiimit osallistuvat oppilaitoskohtaisiin alkukarsintoihin. Alkukarsinnoista parhaat tiimit etenevät semifinaaliin, joka järjestetään Satakunnan suurimmassa kauppakeskuksessa. Siellä kunkin sarjan parhaimmat tiimit esittävät ideansa paikalla olevan yleisön edessä. Kaikki pitchaukset videoidaan. Finaaliin pääsijät valitsee raati, johon kuuluu paikallisten yritysten johtoa. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluivat Kari Ollila, Jari Taimi, Tomi Lähdeniemi, Jani Vikkula ja Matti Ratsula. Semifinaalin ja finaalin välissä opettajien on mahdollista tsempata opiskelijoitaan sekä tiimien hioa esitystään. Finaaliin valitaan kaksi tiimiä kustakin sarjasta.

SAMKilaisen musiikinopettaja Karla Suvannon improkortit palkittiin yhtenä vuoden parhaista yritysideoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilpailun alkukarsinnat järjestettiin kussakin oppilaitoksessa erikseen. SAMKista kilpailuun ilmoittautui kolme opiskelijaa.  Kauppakorkeakoulussa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua alkukarsintaan Johdatus yrittäjyyteen -kurssin kautta. Ammatilliselta toiselta asteelta opiskelijoita kisassa oli kuusi joukkuetta ja lisäksi yksi 10-vuotias.

Semifinaali ja finaali järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksen tapahtumalavalla. Tänä vuonna semifinaalin 12 esityksestä finaaliin valittiin kuusi kilpailijaa elinvoimaisen yritysidean perusteella. Finaalissa kolme parasta palkittiin kukin 1500 euron stipendillä.

Kilpailun kolme parasta ideaa vuonna 2017 olivat:

  • Karla Suvanto, SAMK, Improkortit -tuote
  • Momentum, Turun kauppakorkeakoulu, Pori, Old but Gold -mobiilisovellusidea
  • Fanni Kyösti, lastenhoitaja-mobiilisovellusidea

Tuomaristo nosti esiin, että kilpailun ideoiden taso oli noussut huimasti vuodesta 2016. He perustelivat voittajakolmikon valintaa seuraavasti: Karlan esitys improkorteista oli vakuuttava ja hän on omasta tarpeestaan kehittänyt hienon tuotteen tukemaan musiikin oppimista ja musiikin opiskelun pitkäjänteisyyttä. Tuote on skaalattavissa ja se on mahdollisuus toteuttaa myös puhelinsovelluksena. Karla Suvanto työskentelee musiikinopettajana ja opiskelee ensimmäistä vuottaan SAMKin Yrittäjän koulutusohjelmassa.

Momentumin Old but Gold -idea tarjoaa hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ikäihmisille. Momentumin palkitsemiseen vaikutti idean tuoreus ja omaperäisyys sekä sen ajankohtaisuus.

Fanni Kyösti esitti idean lastenhoitaja -mobiilisovelluksesta, mikä tarjoaisi lastenhoitoapua tarvitseville kanavan. Tämän kanavan kautta voisi varata ja saada tietoa tarjolla olevista hoitajista. Idea oli alun perin Sataedun opiskelijaryhmän, joka jätti idean kehittämisen kesken. Kisassa menestynyt ponteva kymmenvuotias Fanni halusi viedä ideaa eteenpäin ja jatkojalostaa sitä. Tällä sinnikkyydellä kilpailun kuopus myös nousi kisan mustaksi hevoseksi ja vei stipendin monen muun hyvän idean edestä. Raati kehui, että tämän tyyppisiä nuoria Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: työteliäitä ja periksiantamattomia heittäytyjiä, jotka eivät epäröi viedä hyviä ideoita maaliin.

Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. He saivat yli neljäsosan yleisöäänistä hennatatuointeihin ja muihin kehonmuokkausmenetelmiin perustuvalla ideallaan.

Yleisön suosikki HotInk toteutti pitchauksen mukaansatempaavasti

Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää parasta hissipuhetta. Yleisö olikin aktiivisesti mukana ja ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 416. Niistä paras esitys keräsi lähes neljänneksen. Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. Heidän ideansa oli toteuttaa väliaikaisia kehonmuokkauksia henna-, tussi-, timantti- ja maalausmentelmillä.

Tuuli ja Heidi herättivät yleisön kiinnostuksen tuomalla lavalle miesmallin, jonka kasvot oli koristeltu fantasiatyyliin. Esitys rakentui draamallisesti erinomaisesti: alkukiinnostuksen herättämisen jälkeen HotInk jatkoi esitystään tuomalla esille faktoja kuinka paljon tällä hetkellä ihmiset haluavat joko muuttaa jo ottamiaan tatuointeja tai hankkiutua niistä eroon. Hennatatuoinnit ja muut kehonmuokkausmenetelmät antavat mahdollisuuden toteuttaa omat kuvat niin, että niitä voi vaihdella vaikka kuukausittain. Nämä menetelmät antavat mahdollisuuden piirrättää ihoonsa kuvia sesongin tai juhlan mukaan. Mielenkiinto säilyi esityksessä loppuun saakka, sillä esiintyjillä oli positiivinen ote yleisöön ja sitä mukaa kun Tuuli ja Heidi esittelivät eri menetelmiä, he myös havainnollistivat niitä mallinsa avulla. Esityksen jälkeen oli mielenkiinto herätetty, ja monella mielessä, että tuotahan pitää kokeilla. Ja sehän on hyvän hissipuheen merkki: se herättää kiinnostuksen ja aikaansaa toimintaa.

ALL IN Pitch on koettu hyväksi tavaksi saada opiskelijoita kokeilemaan oman ideansa ja esityksensä toimivuutta ja tehoa. Parhaimmillaan opiskelija oppii itsestään ja vahvuuksistaan jotain olennaista.

Satakuntalaisille nuorille suunnattu yritysideakilpailu järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa perjantaina 10.11. toista kertaa.

 

Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN käynnistyi vuoden 2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Kiihdyttämöön osallistuvat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja Winnova sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Yritysideakilpailu ALL IN PITCH on yksi ALL IN -yrityskiihdyttämössä kehitetyistä yrittäjyysopetuksen toimintamalleista.

Kuvat: Pia Marjanen

 


 

 

 

 

Pia Marjanen

Kirjoittaja toimii SAMKissa myynnin ja markkinoinnin lehtorina sekä mentorina yrityskiihdyttämössä.

 

Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä

Matkailuliiketoiminta panostaa Itämeren alueen kehittämiseen. Olemme ottaneet napakoita askelia matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä toiminnan kansainvälistämiseksi. Ensin saatiin rahoitus Itämeren alueen Central Baltic -rahoitusohjelmasta Boosted-hankkeelle. Siinä luodaan SAMKin johdolla Itämeren alueelle yhteinen matkailualan liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus. Partnereita meillä on viisi.

SAMKin restonomiopiskelijat pääsevät opiskelemaan tätä koulutuskokonaisuutta matkailun uudessa kansainvälisessä koulutusohjelmassa ensi vuonna. Partneriverkosto myös syventää opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvää yhteistyötä: ihan ensimmäiseksi Vidzemen ammattikorkeakoulusta Latviasta on tulossa opettaja viikoksi SAMKiin – ja vastavuoroinen kutsu on saatu Latviaan.

Boostedin hyvistä kokemuksista innostuneina päätimme aloittaa vihreään yrittäjyyteen liittyvän täydennyskoulutuspaketin suunnittelun Itämeren alueen yrittäjille. Aihealueen valinta oli meille itsestään selvä, koska olemme tehneet paljon kehittämistoimenpiteitä maaseutu-, luonto- ja green care -yrittäjien ja muiden alan kehittäjien kanssa.

Itämeren alueen kiinnostavimmat vihreän kasvun mahdollisuudet liittyvät meidän mielestämme luontomatkailuun, green careen ja käsityöläistuotantoon.

Toivomme, että hankkeessa on myös mahdollisuus lisätä suuren yleisön ja tulevien yrittäjien kiinnostusta vihreää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Tätä vihreään yrittäjyyteen liittyvän koulutuspaketin suunnittelua ja toteuttamista varten jätimme jo helmikuussa hakemuksen Boostedista tuttuun Itämeren alueen Central Baltic -ohjelmaan. Hakuprosessi on kaksivaiheinen ja hakuprosessin toiseen vaiheeseen liittyvä suunnittelu käynnistettiin tämän vuoksi Viron Pärnussa 25.4.2017.

SAMK luontomatkailu Merikarvia
Itämeren alueen luontoresurssien vastuullinen hyödyntäminen luo kasvun mahdollisuuksia mikroyrittäjille. Kuva Susanna Uolia.

Tässä toisessa vaiheessa teimme päätöksiä korkeakoulujen rooleista hankkeissa. Lisäksi suunnittelimme pedagogisia ratkaisuja suurella intohimolla, olemmehan kaikki myös opettajia. Koulutuspaketti tullaan toteuttamaan verkko-opintoina, joita höystetään lähipäivillä. Yrittäjien kannalta verkostoituminen, osaamisen jakaminen ja henkilökohtainen palaute ovat tärkeitä asioita, joten ne tulee ottaa huomioon koulutuksen toteuttamisessa.

Pohdimme myös pitkään, miten toteutamme sen, että yrittäjät pääsisivät verkostoitumaan Itämeren alueella muiden koulutukseen osallistuvien yrittäjien kanssa. Tätä lähdimme kukin tahoillamme pohtimaan, kun antoisa, mutta jokseenkin tiivis päivä oli ohi.

Otsikkokuva: Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä: SAMK, Tarton Yliopisto, Vidzemen ammattikorkeakoulu ja Södertörnin yliopisto. Kuva Jaana Ruoho.

JaanaRuoho SAMK

 

Jaana Ruoho

Kirjoittaja toimii SAMKissa lehtorina ja projektipäällikkönä matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä.

Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään

Pk-yrittäjä, miten markkinoit yritystäsi? Tällaisen kysymyksen esitti aikoinaan oma esimieheni minulle valmistautuakseni yritysjohdon kanssa keskusteluun markkinoinnista ja omasta myytävästä tuotteesta.  Omalla kohdalla tuo kysymys vie yli kahden vuosikymmenen taakse, mutta kysymys on edelleen ajankohtainen.

Jatka lukemista ”Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään”