Kaksivuotinen GNurseSIM-hanke on tulossa päätökseen ja on aika laittaa hyvät käytänteet kiertoon. Aluksi muutama sana itse hankkeesta eli kyseessä on kansainvälinen, viiden maan ja kuuden korkeakoulun, hanke. Partnerimaista mukana ovat Tarnowin yliopisto Puolasta, Alicanten yliopisto Espanjasta, Middlesex’n yliopisto Iso-Britanniasta, MCAST-yliopisto Maltalta ja Centria ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Suomesta.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien hoitotyön koulutuksen simulaatio-opetusta tuottamalla esimerkiksi opetusmateriaalia ikääntyvien hoitotyön koulutukseen. Hankkeen tavoitteena on lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden kulttuurisensitiivistä ikääntyvien hoitotyön osaamista. Hanke vastaa kansainväliseen hoitotyön tarpeeseen, sillä kulttuurisensitiivinen ikääntyneen hoitotyön osaaminen on tärkeää monikulttuurisessa Euroopassa. Samat haasteet sairaanhoitajien osaamisessa koskettavat korkeakouluja valtakunnan rajoista riippumatta. Euroopan väestö vanhenee samalla kun eri kulttuurit lisääntyvät. Suomessa erityisesti kotihoidossa hoitotyön ammattilaiset tulevat kohtaamaan erilaisia kulttuureja ja siihen osaamistarpeeseen GNurseSIM-hanke vastaa.
Hankkeessa on kehitetty eLearning-simulaatioverkkokurssi, joka sisältää kolmekymmentä simulaatioskenaariota taustamateriaaleineen. Jokaisesta skenaariosta on tuotettu myös kolmekymmentä videota, jotka tukevat opiskelijan valmistautumista esimerkiksi simulaatiopäivään. Opiskelija voi itsenäisesti tutustua eLearning-simulaatioverkkokurssiin esimerkiksi ennen harjoittelujaksoa tai jo työelämässä olleessaan. Simulaatioskenaarioiden aiheita ovat mm. kotikäynnin toteuttaminen, MMSE (Mini Mental State Examination) ja Kaatumisvaaran arvioinnissa käytettävien mittareiden hyödyntäminen ikääntyneen hoidon arvioinnissa, eri uskontokuntia tunnustavien ikääntyvien saattohoito (islam, juutalaisuus ja katolilaisuus) sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden asiakkaiden kohtaaminen (romanit, homoseksuaalit, HIV-positiiviset).
Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa on hyödynnetty vuoden ajan GNurseSIM-hankkeen tuottamaa eLearning course -opetusmateriaalia. Ikääntyvien hoitotyön opintojaksossa hankkeessa tuotetut simulaatioskenaariot videoineen ovat olleet esitehtävinä ja simulaatiopäivässä olemme toteuttaneet samat simulaatiot uudelleen. eLearning-kurssin materiaalit on käännetty ja videot tekstitetty neljälle kielelle (suomi, englanti, puola ja espanja). Palaute hoitotyön opiskelijoilta on ollut positiivista ja innostusta itsenäiseen opiskeluun on herännyt.
GNurseSIM-hanke ei ole sidottu vain hoitotyön koulutusalaan. Mikäli olet kiinnostunut testaamaan omassa opetuksessasi simulaatiopedagogiikkaa ja olet innostunut hyödyntämään eLearning-simulaatioverkkokurssin materiaaleja, sinulla on vapaat kädet muokata ja soveltaa niitä tarpeidesi mukaan. SAMK kehitti hankkeessa eri koulutusaloille soveltuvan simulaatioskenaario-mallin, jonka avulla simulaation toteuttaminen käy helposti. Malli löytyy hankkeen sivuilta. Tarvittaessa saat tukea meiltä allekirjoittaneilta ja voimme toteuttaa yhdessä vaikka yhteissimulaation. Tunnuslauseemme hoitotyön koulutuksen simulaatioiden kehittämisessä on: Pilotit eivät epäonnistu koskaan!
Mitä pidemmälle digitaalisuudessa mennään ja toimintoja automatisoidaan, sitä enemmän kyberturvallisuus ja tietoturvauhkiin varautuminen korostuvat. Kyberturvallisuudella tarkoitetaan yleisesti sitä, että suojataan arkaluontoista tietoa (kuten henkilödataa) sekä datakomponentteja, verkostoja ja järjestelmiä asiaankuulumattomilta osapuolilta. Kyberhyökkäyksiin on varauduttu myös merilogistiikassa.
International Maritime Organization (IMO) on kansainvälistä merenkulkua valvova viranomainen. IMO on ottanut kantaa kyberturvallisuuteen ja viittaa merenkulun kyberriskillä siihen laajuuteen, jolla ”teknologista omaisuutta voidaan uhata potentiaalisella olosuhteella tai tapahtumalla, jota voidaan johtaa merenkulkuun liittyviin toiminta-, turvallisuus- tai turvahäiriöihin sen seurauksena, että tietoja tai järjestelmiä korruptoituu, katoaa tai vaarantuu” [1].
Kyberturvallisuuteen ja uhkien varautumiseen on mm. Valmentamon tietomurron jälkeen alettu kiinnittää huomiota. Jokainen ala tai sovellus ei ole kuitenkaan yhtä ”houkutteleva”. Kaikissa merilogistiikkaan liittyvissä kuljetusketjuissa ei ole kovin todennäköistä joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi datan attraktiivisuuden takia.
– On totta, että mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä suurempi riski on joutua hyökkäyksen kohteeksi. Mutta satakuntalaisen puulogistiikkaketjun näkökulmasta muut riskit logistiselle toiminnalle ovat merkittävämpiä kuin esimerkiksi yksittäisen applikaation kaatuminen, toteaa puulogistiikkaketjun riskien hallinnan mallia kehittävän ÄlyMeri-hankkeen asiantuntija Janne Lahtinen.
Vahinkoa voidaan silti aiheuttaa. Ylen uutisen mukaan pandemia-aikana suurimpia konttivarustamoja on yritetty hakkeroida. Pahin tiedetty kyberhyökkäys kohdistui Maersk-varustamoon, joka joutui rakentamaan koko IT infrastruktuurin: 10 päivän viive toiminnoissa ja korjaavat toimenpiteet tulivat maksamaan 300 miljoona dollaria. [2]
Kyberhyökkäyksen uhkakuva riippuu IT-infrastruktuurin laajuudesta
Marko Löytökorpi, merikapteeni ja merenkulkualan lehtori, uskoo, että kyberhyökkäykset yksittäisiin laivoihin eivät ole niin todennäköisiä kuin esimerkiksi hyökkäykset satama- ja maatoimintoihin, eikä vaikuttavuuskaan olisi välttämättä niin merkittävä.
– Vaikka laivaan iskisi kyberhyökkäys ja kaataisi sen järjestelmät, niin laiva on tietyllä tapaa niin ”yksinkertainen palikka”, että hyökkäys saattaisi vain hidastaa prosesseja, muttei pysäyttää niitä kokonaan, Löytökorpi toteaa.
Tästä esimerkki IMO:n nettisivuilta löytyvästä BIMCOn ”The Guidelines on Cyber Security Onboard Ships” -ohjeistuksesta: Tuntematon virus päätyi Electronic Chart Display And Information System eli ECDIS-järjestelmään, mikä aiheutti yritykselle viivästyksiä, sillä sitä ei ollut suunniteltu paperittomaan navigointiin. Loppujen lopuksi järjestelmä saatiin palautettua. [4]
Vakavampaa häiriöitä aiheutuisi maapuolella esimerkiksi satamajärjestelmien kaatuessa: laivat eivät pääse purkamaan tai lastaamaan rahteja, minkä vuoksi sataman prosessit hidastuvat aiheuttaen viiveitä ja kustannuksia koko logistiikkaketjussa. Myös mainehaitat ovat merkittäviä tekijöitä.
Kyberuhkiin varautuminen tärkeää Suomelle
Kyberhyökkäysten seuraamuksilla on vain mielikuvitus rajana, mutta pahimmassa tapauksessa sellaisia ovat esimerkiksi haaksirikko, henkilöstön turvallisuus ja ympäristövahingot. Paikkatiedon jäädyttäminen, piilottaminen tai poistaminen voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa ja ns. ”haamulaivoja”, aikataulujen sotkeutumisia ja tarpeettomia odotusaikoja. Nyky-yhteiskunnassa ja varsinkin Suomessa kyberturvallisuuteen varautuminen on erityisen relevanttia, koska merikuljetusten osuus Suomen viennin määrästä on 90 % ja tuonnista 80 % [5].
Kirjoittajat: Aku Suomi, harjoittelija ja Hanna Kajander, projektipäällikkö
[2] Tuomaala, Erja. (2021), Kyberhyökkäyksen uhka kasvaa merillä ja satamissa – kaikkia suurimpia konttivarustamoja on jo yritetty hakkeroida. Yle. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-11894409, haettu 23.2.2023
Baltic University Programme (BUP) Teachers’ Course 2022–23 focused on integrating UN SDGs into Higher Education. The Teachers’ course was relevant for me as the International Tourism Management programme was undergoing a renewal process with the aim of integrating sustainability into the programme. I participated in the Teachers’ course along with two lecturers from the Environmental Engineering programme.
The course taught us participants hands-on ways to implement SDGs into teaching and study programmes. The UN SDGs are a set of 17 global goals adopted by the UN in 2015 to achieve a sustainable future. The goals address a range of social, economic, and environmental challenges.
The Teacher’s course of BUP incorporated the principles of Education for Sustainable Development (ESD) as a pedagogical approach to promote sustainable practices. ESD is an approach that seeks to equip students with the knowledge, skills, and values necessary to promote sustainable practices. Education, particularly ESD, is recognized as a key driver for achieving the SDGs.
By incorporating ESD principles into tourism education at SAMK, we can create responsible and environmentally conscious tourism professionals who can address challenges facing the industry. Students are empowered to become active agents of sustainable tourism practices. They promote cultural diversity and preserve natural and cultural heritage for future generations. Incorporating sustainability into tourism higher education can lead to a more responsible and ethical industry.
Integrating ESD Principles in the International Tourism Management programme: Ideas & Strategies
Incorporate sustainability themes into curriculum and course content
Use participatory learning approaches
Foster critical thinking
Emphasize local to global perspectives
Incorporate experiential learning opportunities
Encourage ethical reflection
The Baltic University Programme (BUP) is a network of universities and other higher education institutions in the Baltic Sea region. Its aim is to promote cooperation in education, research, and sustainable development. SAMK is a member in this network.
Text: Jaana Ruoho, International Tourism Management
Image: The participants of BUP Teachers’ Course 2022–23 in Kaunas, Lithuania in March 2023. Participants and teachers came from several European countries. Image from BUP.
Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n yhteistyönä on kehitetty virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutukseen soveltuva peli. Kehitystä vauhditti johtava ajatus asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan säädettävistä ominaisuuksista ja pelaamisen aikaisen liikkeen tietojen hyödyntämisestä. Oleellinen osa pelin soveltuvuudesta terapiakäyttöön on peliin kehitetty mahdollisuus hallita pelin säätöjä ulkoisesti.
Tarve pelin kehittämiseen syntyi Rauman Fysikaalinen Hoitola Oy:n (RFH) omistajien ideasta saada käyttöön virtuaalisuutta hyödyntävä peli, jonka avulla aktivoidaan koko kehoa ja ennen kaikkea alaraajoja. SAMKissa kehitettyä Mokke-peliä ohjataan yläraajojen avulla, mutta pelissä voidaan kuitenkin aktivoida tarpeen mukaan alaraajoja tai toteuttaa harjoittelu istuen. RFH:n fysioterapeuttien toiveesta pelin tuli olla asiakkaalle yksinkertainen, mutta haasteellinen ja yksilöllisesti säädettävä, jotta motivaatio peliin säilyisi ja harjoittelu olisi tavoitteellista. Kuntoutumisen ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen edellyttävät asiakkaan toimintojen mittaamista ja tarkkailua. Fysioterapeuteille on tämän vuoksi tärkeää saada nähtäväksi pelaamisen avulla kertyvä tieto liikeradoista, liikkeen laajuudesta, nopeudesta ja tarkkuudesta.
SAMKin aiemmissa pelinkehitysprojekteissa on havaittu haaste pelin säätöjen tekemisessä virtuaalimaailmassa. Asiakkaalle pelin säätöjen tekeminen saattaa olla liian vaikeaa ja vaihdettaessa laseja fysioterapeutin päästä asiakkaan päähän, saattavat säädöt tai näkymä muuttua. (Merilampi & Heikkinen 2022.) Tähän tarpeeseen vastattiin kehittämällä sovelluspohjainen etäohjausmahdollisuus, jolloin fysioterapeutti voi säätää tarvittavia muuttuvia tekijöitä tietokoneella etukäteen tai asiakkaan pelatessa (Marttila 2023). Etäohjaus mahdollistaa tavoitteiden mukaan ohjatun, progressiivisen harjoittelun sekä läsnä että etänä toteutettavassa terapiassa. Etäohjaussovellus otettiin käyttöön myös Mokke-peliin.
Kuntoutuksessa hyödynnettävä virtuaalisuus, erityisesti “immersiivinen virtuaalisuus” VR-lasien avulla, vähentää kivuntuntemusta (Wong, Tse & Qin, 2022). Mokke-pelissä harjoittelun avulla tavoitellaan asiakkaan aktivoimista liikkeelle ja harjoitusten tekemistä luonnollisilla liikeradoilla vähäisemmällä kiputuntemuksella. Kuntoutuja saattaa pelin aikana suorittaa suurempia liikeratoja ja useampia toistoja, kuin perinteisesti tehtyjen harjoitteiden muodossa. Liikkeen laadun varmistaminen ja riittävän ohjauksen antaminen jäävät edelleen fysioterapeutin vastuulle (Honkanen ym. 2022) ja siten päätökset yksilöllisistä säädöistä ja seisten tai istuen tehtävistä harjoitteista ovat ensisijaisen tärkeitä.
Mokke-peli
Mokke-pelissa kuntoutuja toimii jalkapallomaalivahtina hyödyntäen virtuaalilaseja (kuva 1). Pelin keskeisenä ominaisuutena on peliasetusten säätäminen hyödyntäen etäohjaussovellusta (kuva 2). Esimerkiksi pallojen tuloaikoja, -paikkoja, -nopeuksia ja pallon kokoa säätämällä voidaan säätää asetuksia fysioterapian näkökulmasta kuntoutujan tarpeita ja tavoitteita vastaaviksi.
Itse pelissä kerätään virtuaalilasien ohjainten tuottamaa dataa fysioterapeutin analysoitavaksi. Dataa saadaan ohjainten sijainnista, liikkeen nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Etähallintasovelluksessa näkyy koordinaatistossa liikelaajuuksien maksimi- ja minimiarvot, maksimi -ja miniminopeudet, harjoituksen kesto sekä torjuttujen pallojen lukumäärä. Lisäksi saadaan visuaalisia kuvaajia ohjainten sijainti- ja nopeusdatasta. Tietokantaan kerääntyvän harjoitusdatan avulla pystytään seuraamaan kuntoutujan edistymistä ja suunnittelemaan uusia harjoitteita.
Harjoittelualueen tulee olla riittävän suuri, jos halutaan hyödyntää koko kapasiteetti, mitä peli voi tarjota. Jalkapallomaali vastaa siis tässä pelissä kooltaan oikeaa jalkapallomaalia. On kuitenkin mahdollista pelata pienemmällä alueella, jolloin säätöjä hyödyntämällä peliä voidaan hyödyntää erilaisten asiakkaan kohdalla. Pelin edelleen kehittäminen on mahdollista ja alaraajojen käyttäminen ohjaimissa olisi mielenkiintoinen variaatio. Tässä vaiheessa ohjaimia ei vielä voitu kiinnittää alaraajoihin, mutta erilaiset sensorit tai kiinnitysmekanismit voisivat mahdollistaa tämän.
Moniammatillinen kehittäminen
Pelinkehitys lähti liikkeelle aikaisemmin ilmenneestä tarpeesta saada säädettyä asetuksia virtuaalilasien ulkopuolelta. Lisäksi alkulähtökohtana oli, että lasien kanssa toimivien ohjaimien liikkeestä pitäisi saada kerättyä dataa fysioterapian tarpeisiin. Näiden asioiden selvittämiseen ja kuntoutuksen tarpeiden ymmärtämiseen kuluivat ensimmäiset kuukaudet, ennen kuin itse pelin teema tai toiminnot olivat selvillä. Alun perin jalkapallon torjuntapeli oli vain yksi esimerkki, jonka avulla etäohjaus ja datan tallentaminen nähtiin mahdolliseksi.
Monialaisen kehittämisen aluksi teknologian ammattilaisten oli käytettävä aikaa kuntoutukseen liittyvän olennaisen tiedon hankkimiseen ja ymmärtämiseen. Tätä prosessia helpotti hanketiimin koostuminen niin teknologian kuin kuntoutuksen asiantuntijoista sekä yhteistyö RFH:n edustajan kanssa. Jalkojen liikkeen seuraaminen oli haaste, mitä ei tämän hankkeen aikataulun puitteissa päästy selvittämään. Yhteiskehittämisen keinoin tilanne ratkaistiin siten, että kuntoutuja käyttää pelissä jalkojaan, vaikkei dataa niiden liikkeistä kerätä. Haastavaa oli myös datan tietoturvallinen käsittely ja palvelininfrastruktuurin suunnittelu. Tietoturva taattiin käyttämällä yleisiä suojauksen ja salauksen standardeja ja pelin kehitysvaiheessa on hyödynnetty SAMKissa valmiina olevaa infrastruktuuria. Asiakastietoja ei ohjelmaan tallenneta, ainoastaan asiakkaan tunniste vain fysioterapeutin tietämällä koodilla.
RFH:n fysioterapeuttien Hannakaisa Mäkitalon ja Hanna Teerialhon mielestä Mokke-peli on kiinnostava lisä kuntoutukseen, kuten koko VR-maailma yleisestikin: “Pelinä jalkapallo nimenomaan oli hyvä ratkaisu tuttuuden vuoksi. Peliä voisi toteuttaa hyvin myös muissa lajeissa, kuten salibandyssa tai jääkiekossa. Olisikin hienoa, jos samassa simulaatiossa olisi mahdollista valita eri lajien välillä.” Simulaation isoin etu on tällä hetkellä se, että pelialuetta on helppo määritellä ja sitä voi pelata pienemmällä alueella esimerkiksi pyörätuoliasiakkaan kanssa tai isommalla alueella liikkuvan nuoren kanssa. Mäkitalon ja Teerialhon mielestä “Haastetta peliin saadaan helposti lisäämällä pallojen nopeutta ja sijaintia, jonne seuraava pallo menee.” Mokke-simulaatiossa on paljon potentiaalia ja jatkokehittämällä siitä voisi saada hyvän kaupallisen versionkin.
Mokke-peli on kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa (Erityisavustus varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja korkeakoulutuksen erkostomaiseen kehittämiseen) hankkeessa Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa. Mokke-peli on saatavilla kaikille sen jatkokehittämisestä kiinnostuneille ottamalla yhteyttä taina.jyrakoski@samk.fi.
Kirjoittajat: Taina Jyräkoski, Kari Marttila, Mikko Penttilä, Jani Lahti
Lähteet:
Honkanen, S., Korpi, H., Chichaeva, J., Holopainen, R., Sjögren, T. & Aartolahti, E. 2022. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden merkityksellisyys kuntoutuksessa. Julkaisussa Ilves, O., Korpi, H., Honkanen, S. & Aartolahti, E. (toim.) Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 159. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037517
Merilampi, S., Heikkinen, M. 2022. Kokemuksia Whack-a-physio virtuaalitodellisuuspelistä kuntoutuksessa. Julkaisussa Merilampi, S. & Holappa, N. (toim.) Teknologia työkaverina – Yhteisiä kokemuksia hyvinvointi- ja terveysteknologioista Satakunta DigiHealth -ekosysteemissä. SAMK sarja B, Raportti 6/2022. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039264
Wong, K.P., Tse, M.M.Y. & Qin, J. 2022. Effectiveness of Virtual Reality-Based Interventions for Managing Chronic Pain on Pain Reduction, Anxiety, Depression and Mood: A Systematic Review. https://doi.org/10.3390/healthcare10102047
”Let’s say, about 80% of these things are new to me. Thank you for teaching us these things.”
This was a comment from one participant in the workshop on digital literacy conducted by project researchers from Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) in Pori on February 21, 2023.
Project researchers from SAMK teaching about using email. Photo: Lissu Social Club, kynnyksetön palvelupiste.
During the workshop, SAMK researchers worked with participants to develop their digital literacy skills. They learned how to better use email, getting familiar with google services and learning cyber security. The training was designed to help individuals develop the necessary skills to navigate the increasingly digital world, from online communication to remote service access.
The Lissu Social Club which is located in Pori center was an ideal location for the workshop as it is a community-based organization that provides a safe and welcoming environment for vulnerable individuals to gather and socialize. The workshop was well-received by participants who appreciated the opportunity to learn and improve their digital skills.
The participants and the staff from Lissu Social Club expressed their gratitude for the learning opportunity. They all agreed that this knowledge is practically necessary so that they, especially the clients from Lissu, can have equal opportunity in accessing social and health services.
Overall, the SAMK digital literacy workshop at Lissu Social Club was a successful event that demonstrated the importance of digital literacy training in today’s world. The HyHy and TEKOS projects are exciting initiatives that will continue to support the community in developing essential digital skills and making sure that no one is left behind when it comes to digital development in our society.
SAMKin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vuosi lähti käyntiin Ammattikorkeakoulun rehtorineuvoston (Arene) kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmän yhteisellä tapaamiselle LABissa. Yhdessä otettiin kiinni aiheesta, miten ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa kestävyys- ja vastuullisuustyöllä?
Arene on luonut kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, jota SAMK on myös sitoutunut toteuttamaan. SAMKissa kehitetään Arenen ohjelman myötä omaa, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaa. SAMKin työ kestävän kehityksen ja vastuullisuuden eteen on jatkunut jo pitkään, mutta työ saa nyt uutta tukea ammattikorkeakoulujen yhteisestä halusta edistää asiaa.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työryhmät tapasivat kasvotusten. Työ alkoi vuonna 2020 lukuisilla etätapaamisilla. Yhteistyön ilmapiiri oli innostava! Totesimme yhteisesti, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus monipuolisen työnsä kautta vaikuttaa merkittävästi kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistymiseen. Oma hiilijalanjälkemme on vielä näkyvä, mutta yhdessä ammattikorkeakouluina kehitämme ratkaisut siihen, että hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan. Kädenjälki, jolla kuvaamme positiivisia kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaikutuksia on jo kasvuikäinen. Sen sallinemme kasvaa niin isoksi, kuin kasvuhaluja on.
Tällä tapaamisella vuoden 2023 kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työ sai hyvää vauhtia, nyt olemme valmiit tunnistamaan vaikuttamisen mahdollisuutemme, pienentämään hiilijalanjälkeämme ja kasvattamaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kädenjälkeämme entistä isommaksi!
Artikkelikuva on LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratoriosta. Kierrätetyistä materiaaleista voi valmistaa vaikka tuoleja ja pöytiä 3D-tulostusta hyödyntäen. (Kuva: Riitta Tempakka)
I början av januari deltog jag i Satakunta yrkeshögskolas kurs “Hälsa och välfärd i Sverige”. Jag besökte Stockholm, några olika sevärdheter och finskt äldrecentrum.
Långt före vi började resan bestämde jag att jag vill öva svenska på resan. Faktiskt trodde jag att resan skulle bli mer av ett språkbad. Ingen ska prata på finska! Dock gick jag, eftersom jag är bra på att prata dålig svenska med mina vänner. Jag tappade skamkänslan över det för länge sedan. Jag hade också talat med min lärare i projektet Praktik på svenska av möjligheten att utföra en praktik i Stockholm.
Torsdag
Vi åt frukost på hotellet och sen tog tunnelbanan till Svedmyra, där äldrecentrum ligger. Centrum är ett finskspråkigt äldreboende i Stockholm. Där pratade vi med verksamhetschefer och några sjuksköterskor som arbetar där. Skillnader mellan finska och svenska lagar och vårdsystem verkade lika som varandra. Det finns skillnader i praktiken.
I centrumet bor både personer med somatiska sjukdomar och personer med demenssjuka. Det är fint att det finns ett system som verkligen funderar över vad som är det rätta sättet att behandla en äldre person med psykiska symptom. Det har utvecklats en ny arbetssätt som betonar aktiva driftsätt över medicinsk behandling. Det behövs verkligen en helhetssyn av folk och deras historier. Självklart, tänkte jag! Men vad vet jag faktiskt om ingenting? Man kan läsa värderingar på pappret och så vidare, men det krävs aktuellt besvär att utveckla arbetsplatsen för att matcha dem. Vad lovvärt.
Efter besöket gick jag till Stockholms Vasamuseet, där det ligger ett väldigt stort skepp från 1600-talet. Jag skämtade till mina vänner att jag hittade mig själv också. Det var en kvinna på skeppet som hette Beata. Jag såg hennes skor. Och ben. Jag tog det inte som ett dåligt omen, även om jag gick tillbaka till ett skepp dagen efter.
På kvällen åkte jag tillbaka till hotellet. Jag hade tänkt att det är enkelt att säga ”God dag, jag vill checka in!” Naturligvist fanns det ett problem med reservationen. Mitt namn var inte på listen. Och sedan klargjorde jag saken med hotellarbetaren, allt på svenska! Jag kommer ihåg bara en tanke: Byt inte till engelska! Ge inte upp! Man borde inte tvivla på sina kunskaper innan man använder dem.
Jag hade planerat att träffas med min vän på kvällen. När jag hörde svenska runt omkring mig, i hållplatser och t-banor, kände jag mig främmande. Det var härligt att äntligen förstå människor. Å andra sidan kände jag mig som om jag var med i en ”prank show”. Jag brukade prata svenska bara i skolklassen. Nu var det ett riktigt språk som någon annan talar, inte bara mig när jag studerar för studentprov.
Fredag
Nästa dag gick vi tillbaka till äldrecentrum. Då pratade vi med fysioterapeuten och såg utrymmen. Förutom att organisera gympa observerar han också möjliga faror för att de äldre inte skulle bli skadade i lägenheter. Det var gott att höra hur arbetsplatsen upptäcker sina arbetarnas välfärd. Det finns möjligheter att koppla av på arbetsplatsen. Det är väldigt viktigt! I arbetet ingår inte bara att lyfta och torka upp utan att vara närvarande hos kunden är lika viktigt. Närvaro kräver lugnande, sittande och tid.
Jag promenerade runt i staden, hälften annars bara, hälften letade efter en toalett. Jag såg solnedgången på kungliga slottet och i det ögonblicket blev jag kär i Stockholm.
På kvällen besökte vi alla konstmuseet Fotografiska tillsammans. Där såg vi alla möjliga bilder från historien. Några var chockerande. Andra var konstnärligare än jag kunde uppskatta. Mina fötter blev tröttare och tröttare och jag oavsiktligt betalade nästan 4 euro för äppeljuice. På färjan köpte jag för mycket godis och sen resan var slut.
Detta var en höjdpunkt i mina studier. Ju fler besök i Stockholm, desto mindre magi, det vet jag. Men när man har haft en typ av sinnebild av ett land där det finns mycket solsken och lycka, och det blir äntligen verklighet? Oskattbart.
As a student in University of Applied Sciences, students are given the opportunity to go abroad to study as an exchange student.
What was it like to do this kind of exchange?
Every year many students awaits impatiently about the information on the subject. This is a wonderful opportunity to go abroad, meet new people, gather different kind of knowledge, and get familiarized with different cultures.
But unfortunately, this is not the case for every student. Some students would like to have the same opportunities, but might have aspects in their lives, that does not make it possible. Some might have children, or they are not able to have a long period leave-of-absence from their workplaces, for example.
As we were starting our second-year studies last autumn, we were given the opportunity, to embark in this short-term Erasmus+ Blended Intensive Programme (BIP). The intensive week of the course would last only a week, but would happen at PXL University of Applied Sciences and Arts in Hasselt in Belgium. Funding granted from Erasmus+ Programme made the decision of taking a part in this project very easy. From the get-go, our whole group of classmates was willing and able to participate.
We were given a short introduction to the upcoming week in advance, and we then found out, that we would be doing and actual project for an actual commissioner. It was not revealed to us completely, but we had a little bit of information regarding the subject. The project would be taking place in an old castle and its surroundings.
Needless to say, we were excited!
Alternative ways to be an exchange student
When we were offered this kind of opportunity, we were thrilled to participate. We were excited to meet people from different cultures and experience studying in a different way. Even though most of us have travelled a lot, we were all equally excited to go! The week we spend in Hasselt was not an ordinary study week, instead we got to hear many interesting seminars, and the most important part was to work for a real-life case for a real commissioner. We got to create a business idea for an old castle in Maasmechelen, which was extremely interesting and definitely something different from our usual studies.
In addition to us from SAMK and the Belgium students from PXL, we were also accompanied by Croatian students for PAR University College. We all learned a lot from co-operating with different nationalities, and we had a really great time with everyone!
What did we learn?
By working with multiple other cultures, we had a lot of fun, but we also learned a lot from ourselves and about working all together. We also improved multiple skills, like working in a group, working with different personalities and people with different ways of doing schoolwork which can be challenging.
The good thing is we all remembered to have fun in the middle of the tight schedules and all, so our time management skills were on point. At some point it was difficult, as it is known that Finnish people are more punctual when others weren’t as much, we learned to be flexible, communicate and make compromises.
Overall, I think we can all agree that we learned a lot from this trip, whether it was through our successes or our mistakes. We gained valuable tools for the future and improved our skills we can benefit from in similar future projects!
Text: SAMK students Heli Kulju, Siiri Romoi and Johanna Ylioja
Collaboration with business should be embedded into business education. Studies aim to provide students with competencies needed for a successful career. As much as possible the learnt skills should be put into practice; both to strengthen them and to show that they can be useful in real life.
Sales Pitch is a project carried out in collaboration with Rauma Chamber of Commerce at SAMK Campus Rauma. The Chamber of Commerce grants an lnternationalization Award to a company or other active party in the region annually.
The SAMK students work in small groups. They can be both degree and exchange students. This time they were a very international group of students coming from Belgium, France, Latvia, Vietnam and Australia, and among them also one Finnish student.
In the project the students familiarize themselves with the finalists for the award both by searching information on them and also interviewing them. This way the students get an overview of who the finalists are and especially what kind of activities and operations make them potential candidates for the internationalization award.
The preparation stage for the students contains revising report writing and giving presentations. The main focus, though, is on learning what pitching is, in what kind of situations it could and should be used. Understanding the general structure of pitching, and creating a sales pitch, are in the centre of practice. Learning about pitching is also appreciated by the students. One of the students comments that ”in my opinion public speaking is one of the most important skills in life”.
The students submit reports on the finalists to the judges of the Internationalization Award. The reports concentrate especially on how international the finalists are, what kind of international activities are part of their work. The students also look at the impact of the candidates on the region.
In their groups, the students design a pitch talk on the finalist they have familiarized themselves with. They rehearse the pitch and decide which member of their group will deliver it in the award event. The comment from a student shows the benefit of real life experience: “The fact that I had to do concrete work on an existing company was very interesting for me. I liked the fact that I had to present in front of the Chamber of Commerce and the company managers, although it was a little stressful.”
The students, on top of getting an understanding of pitching and getting familiar with a local company, also build up their transversal skills. They learn about teamwork, scheduling and language skills, among other things. Last but not least, it is also essential to gain confidence and courage in a variety of skills and contexts. The core of it is stated by a student: “I am very proud of myself, for going outside my comfort zone for this project.”
Text: Marina Wikman, Lecturer
Picture: SAMK students with certificates for the completed Chamber of Commerce project (Marina Wikman).
Back in April 2019, Judith and Ragna were waiting at a hotel reception in Tampere. By the time we arrived in Pori it was like we would have known each other for a long time already. And yet it was only some weeks earlier that we got the first enquiry from HZ from two teachers who wanted to visit us under the Erasmus+ teacher mobility programme. HZ? A University of Applied Sciences in the Netherlands. Completely new to us, but of course we were happy to welcome a new partner.
During the visit we learned how very similar HZ and SAMK are when it comes to teaching philosophy, pedagogical methods, research interests, degree programmes, and even administratively, considering e.g., the size of the school or organizational form. Both schools represent higher education in rural areas focusing strongly on co-operation and development projects with the organizations in the area.
The plan was to pay back the visit, but then Covid19 forced us to find immediately new ways to co-operate. Tourism management students of HZ needed clients for their development project and since the owner of an adventure company suddenly had spare time in their hands, I interrupted their forest skiing trip and asked to co-operate with HZ students in spring 2020.
Mirthe Martinius and Jere Kuusinen
This autumn we finally had a chance to continue building even stronger relationship within tourism education. Mirthe visited SAMK and finally I had a chance to visit Vlissingen. In the meanwhile, our tourism student had done her exchange studies at HZ, and we also had incoming exchange students from HZ. But as I like to promote to our students especially partners, who I know well, I was so happy to finally visit HZ Café and shop myself, see student lounges and classrooms – and of course, students.
During my teacher exchange I joined Scrum-session with the second-year students and followed their presentations on cultural awareness. I gave lectures on seasonal employees, connection between salary and job satisfaction, and on Finnish culture based on Hofstede, Trompenaars and Lewis, as requested. And I must say I felt slightly intimidated to give a lecture on Dutch scholars – for the Dutch.
The highlight of my visit was when I saw genuine interest on students’ faces when I introduced SAMK as an exchange opportunity for them. One of my lectures was also joined by 14 prospective HZ students interested in tourism studies. They were hosted by study buddies, and they had lunch together during the day when they followed the regular schedule of tourism students. Hopefully prospective students of HZ will also be our prospective incoming exchange students!
Learning even better how same and yet different we as schools are, gave me lots of ideas. For example, in the Netherlands tourism studies follow the same profile in all schools, whereas in Finland, we have the flexibility to design our own curricula, even though tourism educators have a strong and active co-operation network. This provides a great opportunity for us to provide complementary studies for HZ tourism management students.
HZ main campus in Vlissingen
All great business stories start from a garage, and HZ has their very own Garage, where interdisciplinary teams of students make projects for organizations that have requested students to develop something for them. I also had a pleasure to visit the daily stand-up, which was scheduled exceptionally for the afternoon due to my visit. All in all, I could not have felt more welcomed with so many people being aware of my visit, having my own desk at the staff working area, being invited into daily conversations, and being accompanied by both tourism and sport management teams for a dinner.
Since April 2019 when Judith and Ragna had the opportunity to stand on a (piece of) frozen sea, SAMK and HZ have also partnered in Skills4CMT-project together with some of our other national and international partners. I would like to encourage our colleagues in SAMK and HZ to look for co-operation opportunities in research and education, including student mobility, as I am sure there are many possibilities for us to discover how to #thinkfuture, and to ensure #itsyourfuture.
Text: Heini Korvenkangas, Senior Lecturer
Article photo (top photo): Judith van Poppel and Ragna Brouwers visited the Yyteri beach in winter.
