Osana prosessia SAMK teki tervetulovideon ”IAMU AGA23 SAMK Finland”, joka oli esillä Aleksandriassa Egyptissä lokakuussa 2021.
Katso video
Konferenssin “Annual General Assembly of International Association of Maritime Universities in 2023” järjestelyt käynnistyivät syyskuussa 2022. Konferenssille perustetaan paikallinen ja kansainvälinen järjestelytoimikunta. Vuoden 2023 konferenssia esitellään myös Batumissa, Georgiassa lokakuussa 2022.
Teksti: Minna M. Keinänen-Toivola ja Petteri Hyvärinen
SAMK has been active in Interreg Central Baltic projects supporting companies in developing business activities outside EU markets. The SME Aisle project team has worked on export activities in Southern African countries in the fields of trade, maritime and logistics, renewable energy, automation, and ICT. One of the SME Aisle project members, Tiina Mäkitalo, has also worked in an export project IHMEC that was targeting Saudi Arabian construction markets with indoor hygiene solutions that aim to break the chain of infection with built environment. The aim of this text is to compare these two markets as both projects have been funded by the Central Baltic program.
When looking at the similarities between the two markets first, the entry is quite the same since both markets bring identical challenges: contacts and networking, business culture, and market information. Similarities and differences are presented in Table 1.
Table 1. Review of the main similarities and differences between the two markets
Both the construction and the health care sectors are highly regulated, and the challenge for the IHMEC case was that providing the “Nordic solution” wasn’t sufficient, but it had to be adapted to local context in Saudi Arabia. The product must be more tailored based on the needs of the market and customers. To seek approval for the solution for instance, the IHMEC project targeted lead users and opinion leaders.
The second similarity is the importance of building trustworthy relationships. It imperatively begins by going into the country, experiencing the culture, and meeting people. In both situations, networking is the key to a successful entry and implementation. It is so important that it is almost impossible to establish a position without at least face-to-face communication.
To highlight the differences between the two areas: Finnish companies are perceived a bit differently from a country to another. In Southern African markets, it is seen as reliable, humble, and innovative. Finnish companies listen well and adapt their products well to the target market. They are usually seen as technologically advanced and having high standards. However, they are also perceived as bad marketers struggling to show the value proposition of the product (mainly based on practical aspects only).
The Saudi Arabian point of view is that Finland is a reliable and non-corrupted country known for its good PISA results, having advanced health care and being the happiest country in the world. Companies are seen as reliable, but maybe not so flexible compared to Saudi business culture where all business is personal. In addition, Finns are seen as less adaptive in Saudi Arabia. Saudis expect reactivity in business meaning that they would like partners to be in contact also outside the “business hours”. They also share business material via WhatsApp, which is not usual, or even not allowed in Finland.
The final variance is the purchasing power. Southern African countries (except South Africa) have a low purchasing power leading to a preference for B2B and B2G. Yet, Saudi Arabia is a very rich country with possibilities to purchase the best technologies. They favour American solutions and utilise those as standards. For Finnish solutions, the challenge is to convince the demanding customer about the novelty, high quality, and why it is “better than the American ones”.
All in all, both of the markets have high potential for business. Long term commitment from companies is needed for success.
Text: Arthur Dessenius, Tiina Mäkitalo, Minna M. Keinänen-Toivola
ChangeMakers is a Central Baltic project, that was ignited by a challenge we all are aware of: societies and companies should act in accordance with the principles of sustainable development and support youth employment and entrepreneurship. The ChangeMakers project works with these themes from March 2020 to November 2022. On the 24th-26th of August, a group of students, teachers and project partners took part in the most business-minded business festival in Tartu, Estonia – sTARTUp days 2022.
The project connected around 250 students, aged 14-17, from Finland (incl. Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Students were given real-life environmental challenges from local companies, and their mission was to create multicultural mini startups to solve these challenges. Challenges were related to circular economy, recycling and reducing additional waste of products or in production.
What would be a better way to close the project than visiting one of the most active startup cities in the Baltics!
Students started their festival experience on Wednesday with some side events. “A Drive To The Future” was a show of self-driving cars at Tasku Centre, continued by “Tartu Street Art Tour” and “Buildit Green Demo Day” – that was exactly something the students have been doing in ChangeMakers!
Seen at Buildit Green Demo Day: Company making product boxes out of textile waste by carding fibers. Katri MoisioStudents had time to tour around the beautiful city of Tartu. Jani Helenius
Thursday – the first official day of the event at the Sports Centre of the University of Tartu, offered very inspiring and thoughtful presentations, such as Mateja Sponza from Microsoft talking about “How to use AI – even if you don’t have a team of Data scientists”. Mateja went through Microsoft’s massive library of different artificial intelligence and machine learning tools.
The most exciting part of Thursday for entrepreneurs was the Pitching competition, where companies with ground-breaking ideas and products pitched to the jury in hopes of getting an investment.
In today’s world, multitasking is something that we are used to – at least having several things going on simultaneously. But are we seriously getting anything done? For that purpose, we entered some productivity masterclasses: “Control Your Time, Energy and Attention to Achieve Powerful Results” and “From High performance to Hyper performance”, where we gained some great new tools and ideas to build our everyday life, or even just our workday, differently to be more productive.
Friday, the last day of the event, did not leave us cold either. With great presentations on mental health, happiness, space technology and innovations, the teachers of our crew found “Data Monetization – Anarchy, Oligarchy or Democracy” and “To Build Fast You Need to Be Slow” the most inspiring. When a service we like to use is free, usually we, the users, are the product. However, globally there’s an abundance of rules and regulations surrounding data governance. We would obviously like to own our personal data, but that’s the product for major companies as we heard during the Data Monetization presentation.
Teachers, students and project members of the CB851 ChangeMakers – Start-ups for sustainable environment created by youngsters from Finland and Estonia, would like to thank Tartu for a great festival and hospitality – hopefully see you again next year!
Text: Ollipekka Kivin and Olena de Andres Gonzalez Photos: Katrin Kaur, Katri Moisio and Jani Helenius
The CBSmallPorts project, focused on developing small ports in the Central Baltic area, started just as the pandemic hit the world in 2020. COVID restrictions prevented face-to-face meetings from happening and therefore project partners from different countries were only able to meet in online meetings and workshops. Luckily, during the last few months of the project, the CBSmallPorts partners, including SAMK team, could have a few face-to-face workshops and participate in a few events and fairs. At last, the final conference and final partner meeting were held in in Riga, Latvia in August 2022 for the entire project partnership.
Travel to Riga, 24.08.2022
The SAMK team took an approximately one-hour flight from Helsinki to Riga in the afternoon on 24 August. When we arrived at the airport in Riga, we took taxis to our hotel Wellton Riverside Spa Hotel located in the city center. After a short rest we had a walk in the old town of Riga which was very close to the hotel.
View from the airplane in Helsinki, Finland.
The old town of Riga had a wonderful atmosphere with historical buildings. Most of us in the team were taking beautiful photos of the streets and buildings even though a few of us had already visited the place some years back. Our walk in the old town, which lasted for a few hours, ended with a great dinner. The it was time to head back to the hotel to rest and to prepare for the conference on the day after.
CBSmallPorts final conference, 25.08.2022
The venue for the final conference room was located on the top (8th) floor of the same hotel we stayed at. After having a good breakfast, we met our partners in the conference room at around 9:30 AM to have a coffee and start the conference at 10 AM.
It was very exciting to finally being able to meet the partners from Sweden, Latvia, and Estonia after having mostly online meetings for over two years. That reminded us how important it is to meet the coworkers or partners in person and how the work can proceed when meeting people face-to-face.
Final conference in Wellton Riverside SPA Hotel’s conference room in Riga, Latvia.
During the final conference, the presentations covered topics such as small port development, energy efficiency for boaters and small ports, and development of networks and cooperation. The small ports are part of the tourism industry – they are essential in providing services to boaters and other users. It was mentioned that one euro spent in the small port leads to four euros spent in other services. The CBSmallPorts project results were presented by SAMK’s Minna Keinänen-Toivola. Minna introduced one of the key results of the CBSmallPorts project, an online platform called Baltic Small Ports. In addition, as August 25 happened to be the annual Baltic Sea Day, it was a great opportunity to celebrate the Baltic Sea at the conference, as well.
Minna Keinänen-Toivola presenting CBSmallPorts project results.
The last partner meeting with a tour in small ports and old Riga, 26.08.2022
On Friday morning, SAMK team and project partners gathered in the meeting room for the last partner meeting of the project. It was time to sum up the results and have final discussions. Jussi Sutela from XAMK, one of the project partner organizations, attended the meeting online. At last, we took a group photo and ended the meeting with a wish to work with the same partners in future projects.
CBSmallPorts project partners’ group photo.
After the meeting, we took a bus to visit three small ports in Riga and to have a one-hour guided tour in the old town of Riga. We had the chance to hear the history and stories behind the old buildings. Riga and Latvia in general, have an interesting history and hearing them while visiting the place and taking photos, is a great experience.
Latvian small ports have had several investments made with EU-funding.Guided sightseeing in the Old Town of Riga.
Finally, after a lunch in a restaurant with a beautiful view it was time to head to the airport and return to Finland. Overall, it was an amazing trip with the company of nice people, in a beautiful city with a wonderful atmosphere.
Text: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola Photos: Sina Khabbazi and Minna M. Keinänen-Toivola
SAMKin opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua Bli proffs! -hankkeen vapaasti valittavalle Svensk företagskultur -opintojaksolle kevätlukukaudella 2022. Svensk företagskultur on ruotsin kieleen liittyvä opintojakso, jonka tavoitteena on tutustua syvemmin ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen yrityskulttuuriin sekä työelämässä tarvittavaan ruotsin kielen taitoon. Opintojaksoon kuuluu verkkotunnit, opintokäynnit ja itsenäinen työskentely.
Mukana oli Bli proffs! -hankkeen projektipäällikkö ja lehtori Mari Linna, ruotsinopettaja Anni Jokiranta ja ammattiaineiden opettajat Viveka Höijer-Brear (fysioterapia ja kuntoutus) sekä Tero Tuomi (liiketalous).
Luentoihin osallistui eri alojen työelämäkumppaneita, tunnit koostuivat ryhmätöistä ja tehtävien tekemisistä. Opintojaksoon osallistui kansainvälisen kaupan, yrittäjyyden, tekniikan sekä avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Opintokäynnit ja verkkotunnit
Hanke on toteuttanut useita opintojaksoja. Olen osallistunut kahteen niistä. Ensimmäinen oli Ruotsin aktivointi -kurssi. Sillä opintojaksolla vierailin Hilla-senioriasuntoihin, Kristiinankaupungin perusturvaan (Kristinahemmet) sekä Geritrim-kuntoutuskeskukseen. Nämä vierailut olivat minulle erityisen tärkeitä, koska opiskelen hoitoalalla.
Svensk företagskultur -opintojakson aikana meillä oli kolme opintokäyntiä.
Ensimmäinen opintokäynti oli Ahlström, jossa tutustuttiin ruotsinkieliseen kulttuuriperintöön ja historiaan. Opintojaksolla oli mukana asiakkuuspäällikkö Tiina Rajala. Luennolla hän esitti Ahlströmin 170-vuotishistoriaa ja kulttuuriperinnettä. Saatiin nähdä, kuinka historia vaikutti yhtiön tähän päivään.
Toinen opintokäynti oli Tactic-yrityksessä. Tactic on Pohjoismaiden suurin ja ekologisin pelitalo. Esityksen piti pelisuunnittelija Petter Ilander.
Kolmas opintokäynti oli Leimet Oy -yrityksessä. Leimet on metallialan yritys, joka valmistaa paalutuksessa tarvittavia betonipaalujen teräksisiä jatkos- ja kärkikappaleita, joista 90 prosenttia menee vientiin. Esityksen piti myyntipäällikkö Henri Vuorinen.
Oli hienoa tutustua erilaisiin yrityksiin.
Verkkotunneilla pidettiin kamerat auki ja jokaisella opiskelijalla oli mahdollisuus kysyä ja puhua vapaasti kaikesta. Opiskelijat olivat erittäin aktiivisia tunneilla. Tunnit olivat erittäin hyödyllisiä, opiskelijat olivat motivoituneita ja ahkeria, opettajat olivat innostuneita.
Kurssilla on erilaisia tehtäviä, joissa on hyötyä, jos ruotsin kieli on todella hyvä. Se ei kuitenkaan haitannut, vaikka ruotsin kieli olisi vähäisessä käytössä tai aloittelijatasolla. Kurssin aikana tulee valtava kehitys, sillä sitä käytetään kaikkialla. Kaikki olivat erittäin auttavaisia, joten kurssilla pärjää todella hyvin kaikentasoiset ruotsin puhujat.
Tukholman opintokäynnit
Kielen oppii parhaiten ruotsinkielisessä ympäristössä. Kurssin lopussa meillä oli hieno mahdollisuus päästä Tukholman matkalle. Meitä oli 10 opiskelijaa eri aloilta.
Ensimmäisenä päivänä meillä oli opintomatka suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa, jossa esityksen piti toimitusjohtaja Kjell Skoglund, hänen assistenttinsa Milena Westman, markkinaneuvoja Tayebeh Sedighi ja harjoittelija Ronja Englund. Siellä sain kuulla, miten markkinointi toimii Suomen ja Ruotsin välillä ja kuinka hyvin Suomi ja Ruotsi toimii yhdessä. Vaikka itse en opiskele liiketaloutta, oli erittäin mielenkiintoista kuunnella markkinoinnista.
Toisena päivänä olimme Suomen Tukholma-instituutissa. Siellä meidät otti vastaan kirjastopäällikkö Eeva Östberg. Instituutin tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille.
Instituutti tiedottaa muiden järjestäjien suomalaista kulttuuria esittelevistä satsauksista Ruotsissa ja näyttää uusia suomalaisia elokuvia yli 50 paikkakunnalla Ruotsissa.
Suomi-kuva on muuttunut positiivisemmaksi kuin ennen oli. Suomalaista koulutusta arvostetaan kovasti. Instituutti pyrkii levittää ja lisätä suomalaista kulttuuria ja perinnettä.
Instituutti tarjoaa myös harjoittelumahdollisuuksia SAMKin opiskelijoille.
Vapaa ohjelma Tukholman kaupungilla
Opintokäynnit olivat aamulla, joten loppupäivä oli vapaata ohjelmaa.
Opintokäyntien jälkeen tutustuttiin syvemmin Tukholman nähtävyyksiin ja maisemiin. Käytiin museoissa, Fotografiska-valokuvamuseossa ja Vaasamuseossa. Museot olivat todella vaikuttavia.
Käytiin erilaisissa puistoissa katsomassa luontoa. Käytiin erilaisissa kaupoissa ja kirpputoreilla. Nautittiin erittäin hyvää ruokaa ravintoloissa ja kahviloissa ympäri kaupunkia.
Meillä oli valtavasti mahdollisuuksia hyödyntää omaa ruotsin kielitaitoa.
Omat ajatukset opinnoista
Pidin todella kovasti tästä matkasta. Joka päivä olen oppinut paljon uutta, hyödynsin omaa ruotsin kielitaitoa ja sain hyviä kavereita. Meillä oli erittäin hauska ryhmä ja meillä oli todella kivaa opiskella yhdessä. Jokainen auttoi toista eikä kukaan jäänyt yksin. Tästä opintojaksosta minulle jäi todella kiitollinen ja hyvä olo. Minun ruotsin kielitaitoni kehittyi valtavasti ja sain enemmän motivaatiota sen oppimiseen.
Aloitin geronomiopinnot SAMKissa syksyllä 2020. Ennen geronomiopiskeluja olen työskennellyt vuosia lähihoitajana Hollannissa sekä Suomessa ja suorittanut vanhustyön erikoisammattitutkinnon sekä opiskellut avoimessa yliopistossa gerontologian perusopinnot. Geronomiksi olen jo pitkään halunnut opiskella, mutta se ei aiemmin ollut mahdollista lasten ollessa vielä pieniä. Geronomiksi opiskelu kestävää n. 3,5 vuotta, mutta kurssit suoritin 2 vuodessa, koska opinnoissa on mahdollista edetä omaan tahtiin. Nyt olen sitten opinnäytetyötä vaille valmis geronomi!
Geronomiopinnot ovat tarjonneet juuri sitä, mitä niiltä odotinkin. Opettajien tuki ja innostava opetus ovat vakauttaneet ajatustani siitä, että geronomin ammatti on juuri sitä mitä haluan tehdä. Opiskelu oli monipuolista ja työharjoittelujaksot innostavia, ne ovat avanneet silmiäni sille, että geronomina voi työskennellä todella mielenkiintoisissa ja erilaisissa työympäristöissä.
Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana
Minä esimerkiksi suoritin johtamisen ja kehittämisen työharjoittelun KotiTV:llä. Se on porilainen ikäihmisille suunnattu maksuton tv-kanava, joka tarjoaa arkiliikuntaa, muistikuntoutusta ja kulttuuria ikäihmisille. KotiTV:n näkyvyys kattaa kahdeksan maakuntaa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Uusimaa. Työharjoittelujaksolla ohjasin muita opiskelijoita kevään ajan ja osallistuin ohjelmien ideointiin. KotiTV:n konsepti innosti minua ja kanavan moniammatillinen tiimi tuki työharjoittelun aikana, sekä avasi näkemään uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ikäihmisten hyvinvointiin teknologian kautta. Tiimin omistautuminen työlleen ja aito kiinnostus hyvinvoinnin lisäämiselle teki vaikutuksen.
Viime vuonna pääsin tiimimme kanssa noutamaan Vanhustenviikon pääjuhlaan Vuoden vanhusteko 2021 -palkinnon. Tv-kanavalla vanhustyön asiantuntijana työskentelystä en osannut koskaan tätä ennen uneksiakaan, mutta huomatessani, miten valtava vaikutus kanavalla on ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn sekä mielenhyvinvointiin innostuin asiasta. Työharjoittelun lopuksi KotiTV:ltä tarjottiin työpaikkaa, jonka otin innolla ja kiitollisena vastaan.
Myös hanketyö tutuksi
Olen myös päässyt porilaiselle, yksityiselle lääkäriasemalle Karhulinnaan pitämään geronomin vastaanottoa, jossa työtäni on ikäihmisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi. Karhulinnassa teen muistitestejä asiakkaille ennen geriatrin vastaanottoa, liittyen geriatrin ajoterveysarvioon tai ikäihmisen muistiongelmiin. Karhulinnassa työskentely on vastannut myös sitä mitä sieltä lähdin hakemaan. Ikäihmisten aito sekä kiireetön kohtaaminen on aina ollut minulle sydämen asia ja Karhulinnassa pääsen sitä myös toteuttamaan juuri toivomallani tavalla. Opiskelujeni aikana opetetut erilaiset toimintakykyä mittaavat testit tulevat tässä työssä hyvin käyttöön ja pitkä työkokemukseni sekä muut opiskeluni tätä ennen tukevat sitä hienosti.
Opiskelujen kautta olen ollut myös mukana Vetovoimainen vanhustyö hankkeessa kokemusasiantuntija kirjoittajana sekä teen opinnäytetyötä Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon hankkeelle. Opinnäytetyöni olen jo aloittanut ja se valmistuu kesän 2022 aikana. Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö ja siinä tutkitaan esimerkiksi, kuinka sosiaalista mediaa voidaan hankkeessa hyödyntää ja kuinka sosiaalista mediaa käyttämällä voidaan parantaa kotihoidon kuvaa. Opinnäytetyöni teko on ollut mielenkiintoista ja varsin ajankohtaista hoitotyön ollessa viime aikoina paljon otsikoissa.
Perheen tuki korvaamatonta
Näiden lisäksi olen toiminut 2 vuotta SAMKin promoottorina pitämällä erilaisia Instagram-kaappauksia SAMKin kanavalla, jossa olen kertonut arjen sekä opiskelujen yhdistämisestä geronomi koulutuksen aikana. Arki kahden lapsen äitinä, töiden sekä koulun yhdistäminen on sujunut yllättävän helposti, koska otin välillä opintovapaata työstäni porilaisesta yksityisestä palvelukodista, Ruskahovista pystyäkseni työharjoittelujaksoja suorittamaan. Ruskatalot työnantajana on upeasti opiskeluja tukeva ja jatko-opiskeluihin innostava työpaikka ja siksi tämä sujui vaivattomasti. Myös perheeni tuki opiskeluissa on ollut ihanaa! Ensi syksynä nuorin lapsista aloittaa koulun, joten keskityn töiden ohella siihen, mutta seuraavalle vuodelle on jo taas uusia opiskelusuunnitelmia.
Tulevaisuudessa vanhustyön kehittäminen sekä ikäihmisten hyvinvointia tukevat hankkeet kiinnostavat minua. Teen myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa töitä vanhustyön vetovoimaisuuden lisäämiseksi omalla Instagram kanavallani ” geronomiopiskelijapia”, koska haluan myös innostaa muita näkemään geronomin ammatin monipuoliset mahdollisuudet ja uskon tulevaisuudessa niitä tulevan vielä enemmän näkyviin. Geronomi on vielä vähän huonosti tunnettu sekä tunnistettu ammatti, mutta uskon sen tulevaisuudessa muuttuvan.
Meitä geronomeja työskentelee tosi erilaisissa paikoissa, mutta yksi asia meitä kaikkia yhdistää ja se on rakkaus ja innostus vanhustyöhön!
Hi everyone, I’m Yassir, I’m a 21 years old guy who moved to France when I was 15 years old to study in this country. Nowadays I am in my last year at the university before graduating, and I’m studying Applied Foreign Languages at Clermont University in France.
For the last semester it was mandatory to have an experience abroad to improve our language skills, and since the first year at the university doing an Erasmus was one of my studying plan. At first I was supposed to go to Moscow, Russia because I was studying Russian, but ended up Finland and more precisely the city of Rauma.
So I left for Finland on January 1, 2022, right after celebrating New Year’s Eve with my loved ones. My arrival was quite complicated for several reasons, in fact once I landed in Finland I had to adapt to a lifestyle completely different from the countries in which I had already lived.
The biggest complications I had to adapt to were the freezing temperature, the long nights and the ice on the road that made slipping very easy.
Plus when I arrived at my apartment a surprise awaited me, many things were missing from the apartment such as a pillow, blanket, or even kitchen utensils. Consequently the day after my arrival I had to go out to do some shopping, and buy everything I would need.
The problem was the amount of stuff I had bought and I didn’t know how I was going to transport everything to the apartment which was about a 30 minute walk away. Luckily a sweet Finnish woman offered to drive me home and save me from carrying all the groceries.
This is the experience that marked me the most at the beginning of my experience because it represented the difficulties we encounter when we find ourselves in a country we don’t know, with a completely different language and a different culture.
After the initial difficulties I began to acclimatize to life in a Nordic country, I began to visit the city.
The activities I enjoyed the most were walking on the frozen sea, and discovering the country’s cuisine.
I also had the opportunity to visit a big city near Rauma, the city of Turku.
This city I found very nice and cozy, and since I prefer bigger cities I found it very comfortable.
During my free time I tried to learn how to ice skate, an activity that even children practice in Finland. Unfortunately I am not sure that I completely learned how to skate but it was fun trying to learn with other Erasmus students.
My biggest regret was leaving during the health crisis and not being able to do the complete Erasmus experience. But I am glad I was able to visit a country I never thought I would live in, and to have been able to study in a Finnish university that are known to be the best in the world. I really liked the school system, the way of teaching that alternates theory and practice is really interesting. Plus the fact of being much more autonomous than in the French universities allowed me to mature from a personal point of view.
It was definitely challenging for me to go through the initial weeks, however I learned so much about myself and it also helped me develop in so many different ways. I never thought I would be able to overcome these challenges on my own.
I’m glad I was able to have this experience that I recommend to anyone, it’s an experience that allows you to measure yourself, and is very beneficial for the future.
Every now and then I still think about my walks over the snow, the falls I took while skating, or the hot chocolates I made to warm up. And I consider myself fortunate to be able to tell my family and friends about this experience and memories that i will always cherish.
We participated in an international course that ended with an intensive week in Merikarvia in May 2022. During the week, we worked with local companies to improve their digital opportunities.
Our commissioner was Merry Camping, which is located in Merikarvia on the island of Brando. It is located 3 km from the center of Merikarvia and offers various types of accommodation such as camping, motorhome and guests can even stay with their motorhome or a caravan. It has a variety of activities to offer such as pedal boats, rowing boats, SUP boards, kayaks, rackets and balls for mini-golf, and an electric and wooden sauna. When we went there, the representative for the place named Anu showed us around the place. She showed us most of the cabins and amenities that they have. When we asked her about what she expected us to work on, she told us to focus on the cabanas that were not selling much and she said to work on them precisely. I think that made our work easier as we knew what we were going for.
We started the project by learning about and visiting the commissioners in their locations. We had a tour around the Merry Camping area and we saw the different cottages and accommodation services and possibilities. After the tour, Anu specified the task to be about the new Cabana cabins with fewer spent nights than expected. We started creating ideas of how we should start working to improve their social media. We looked through their Facebook and noticed that they have good quality photos and a well-informed Facebook page. The only thing we noticed that was missing was the street address to the location. Their website was in a developing phase, so we did not really focus on that. With their Instagram, we had much more ideas to develop it and that is where we put the most of our effort as well. With Instagram, we created the posts and stories and also a video to add to the reels. Our group also came up with the idea to improve the Instagram bio and another little bit more technical stuff for the Instagram account. We went to visit Merry Camping to get the photos and film the video. The weather was perfect for the “summer is coming” theme that we had set for this post since the Cabanas are more for summertime use. We did get our work done pretty efficiently and on time for each day to also have enough time to enjoy the fun and relax.
On the last day of the intensive week we had the presentation. In our opinion, we presented it well and got nice feedback. In the end, the process was fun and we really enjoyed working on it.
This project was a good opportunity to develop teamwork skills, meet new people and work with real companies. We were divided into mixed groups so it was interesting to work together with different nationalities. Our group members were Helena from Finland, Silvia from Estonia, and Kashish from India.
Merry Camping is a cool place with many possibilities and things to do. Their webpage has all of the information needed with great pictures, but we saw awesome opportunities in creating content for their Instagram.
In our project, we also faced some challenges. The most difficult challenge was that we did not get to meet our commissioner personally. We had Anu, who works for them to show us around and tell us the tasks they wanted us to focus on. We had quite free hands to be creative, but we still missed the commissioner’s own point of view. The other challenge that affected our work was the fact that all the activities for summer were not prepared yet. We did not have access to the summer activities such as minigolf, sup- boards, pedal boats, etc. There were also some scheduling issues so, in the end, we were unable to use or take photos or videos about the activities while in use.
Text: Silvia Pertens, TalTech University & Kashish Gosain, SAMK & Helena Larilahti Lapland UAS
Opettajan työelämäjakson kohteeksi tavoittelin kohdetta, jossa pääsisin tutustumaan matkailukohteen kehittämiseen ja markkinointiin sekä kohteen turvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen. Ilokseni Suomenlinnan hoitokunta oli kiinnostunut uudenlaisesta oppilaitosyhteistyöstä. Suomenlinnan hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, jonka tehtäviin kuuluu yhden Suomen maailmanperintökohteen hallinnointi, ylläpito, restaurointi ja esittely. Tai pitäisikö sanoa interpretaation kehittäminen.
Työelämäjakson ensimmäisenä päivänä pääsin mukaan Suomenlinnan interpretaatiotyöpajaan. Interpretaatiota joutui hetken pyörittämään paitsi kielellä myös mielessä, mutta käytännössä kyse on siitä, miten kävijä kokee maailmanperintökohteen eri aistein ja miten hän sitä tulkitsee – siis millaisia merkityksiä hän maailmanperintökohteelle antaa. Interpretaatiotyötä tehdään tällä hetkellä kaikissa Suomen maailmanperintökohteissa ja työpajassa kuulimmekin kokemuksia ja oppeja Merenkurkun saariston interpretaatiotyöstä. Päivän aikana keskustelimme eri teemoista, kuten Suomenlinnasta elävänä 800 asukkaan kaupunginosana tai bastionilinnoituksen merkityksestä. Ja kyllä – illalla googlasin, mitä eroa on englannin kielen termeillä bastion ja bastillion.
Interpretaatiotyöpajassa pääteemaa ja alateemoja työstettiin kolmessa ryhmässä ja pohdittiin vierailijan tulkintaa maailmanperintökohteesta ennen, aikana ja jälkeen linnoitusvierailun.
Oppilaitosyhteistyötä työelämäjaksollakin
Yhteistyö toisen asteen kanssa on tärkeää SAMKille, mutta niin se on myös Suomenlinnalle. Suomenlinnassa käy eri koulutusasteiden opiskelijoita ja oppilaita vierailuilla ja mm. leirikoulussa. Leirikoululaiset yöpyvät Suomenlinnan hostellissa, jonka toiminnasta vastaa Suomen leirikouluyhdistys. Workstation -trendin hengessä yövyin itsekin pari yötä hostellissa, ennen kuin espoolaiset koululaiset täyttivät huoneet.
Suomen leirikouluyhdistyksen ylläpitämä Suomenlinnan hostelli ja maisemia iltakävelyltä.
Työelämäjakson toisena päivänä tapasin Careerian oppilaita heidän tutustuessaan pääkaupunkiin matkailukohteena. Oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä, minkälaisia opintoja heillä on ja millaista yhteistyötä he tekevät Suomenlinnan kanssa ennen oppilaiden koulutussopimukseen kuuluvaa työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksoa (tai työssäoppimista, jos vanha termi istuu suuhun paremmin). Careerian oppilasryhmä oli kirjaesimerkki nykypäivän koulumaailmasta: monimuoto-opiskelijoita, alan vaihtajia, suomi toisena kielenä -oppijoita, suoraan peruskoulusta tulleita ja ennen kaikkea eri aikaan opintonsa aloittaneita – ammatillisella toisella asteella kun on jatkuva haku. Lounaalla hoksausta selvästi helpompi keskustelunaihe itselle oli matkustaminen ja oli mielenkiintoista kuulla tarinoita erään oppilaan muutaman viikon Australian matkasta, joka koronasulun takia venähtikin puoleksi vuodeksi.
Helsingin matkailua ja Suomenlinnan hoitokunta esiteltiin Careerian oppilaille Paarlastihuoneessa Kruunulinna Ehrensvärdin itäisessä siivessä, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1776.
Bordeaux’n ja Suomenlinnan malli
Keskiviikon olimme mantereella ja osallistuimme Helsingin matkailuseminaariin Tennispalatsissa. Tiedätkö sen tunteen, kun juontaja kuuluttaa, että nyt viimeisetkin salin puolelle, niin päästään aloittamaan? Seminaariin kerääntyneet matkailuasiantuntijat olivat kuin kesälaitumelle kirmaavat Viikin lehmät päästessään vihdoinkin tapaamaan kasvokkain ja kerääntymään tärkeän asian äärelle – tulihan sieltä bongattua yksi alumnikin. Seminaarista päällimmäiseksi mieleen jäi European Capital of Smart Tourism 2022 voittajakaupunki Bordeaux’n esimerkki uuden strategian työstämisestä vierailijoita, sidosryhmiä ja paikallisia osallistaen. Kun puhutaan matkailukohteen kestävästä kehittämisestä, what works for the local, works for the visitors, kuten CEO of Bordeaux Tourism & Conventions, Olivier Occelli sanoitti. Suomenlinnan interpretaatiopajassakin oli mukana sidosryhmien edustajia, Suomenlinnassa toimivia yrittäjiä, asukkaita ja minä – restonomeja kouluttava matkailuliiketoiminnan lehtori turistin valeasussa.
Helsingin matkailuseminaari oli monelle paikan päällä osallistuneelle ensimmäinen iso seminaari sitten koronapandemian alun.
Suomenlinnan ja hoitokunnan monet kasvot
Restonomi on usein työyhteisönsä harvinaisuus, ja näin on myös Suomenlinnan hoitokunnassa. Restonomi löytääkin itsensä usein moniammatillisesta tiimistä, eikä Suomenlinnan hoitokunta ole siinä mielessä poikkeus. Noin 80 hengen yhteisöstä löytyy mm. arkkitehtejä, puutarhureita, kiinteistönhoitajia, puuseppiä, tietopalvelusuunnittelija, mutta myös monia restonomeille soveltuvia ammatteja kuten matkailuneuvojia, matkailuasiantuntija, viestintäasiantuntijoita, kokous- ja juhlapalvelujen myyntineuvottelijoita sekä kesävalvojia. Eräs viikon kohokohdista olikin jatkaa yksikköpalaverista kesävalvojien perehdytykseen.
Perehdytyksen merkitys tuntuu kasvaneen ja meidänkin opiskelijamme mielellään nostavat perehdytyksen keskusteluun tai vaikka opinnäytetyön aiheeksi. Suomenlinnan kesävalvojien perehdytys jakautui useammalle päivälle ja vaikutti varsin yksilölliseltä ja joustavalta, mitä uudet kesätyöntekijät varmasti arvostavat. Päiväni heidän kanssaan oli myös heidän ensimmäinen, kokonainen yhteinen päivä ennen seuraavan päivän ensimmäistä varsinaista työvuoroa. Kesävalvojakin on asiakaspalvelija, mutta työn luonne on erilainen kuin esimerkiksi matkailuneuvojilla. Kun matkailuneuvojan päivä on pulkassa, kesävalvoja vasta aloittelee omaansa. Perehdytyksessä olin jo mielestäni ihan kartalla, vaikka mitä kryptisiä kirjain- ja numerokoodeja vilisi puheissa. Tätä edesauttoi osallistumiseni turvallisuusselvityksen toimeenpanon valmistelutyöryhmän kokoukseen aikaisemmin viikolla.
Sumuinen aamu aloitettiin yksikköpalaverilla vuosina 1868–70 rakennetussa Rantakasarmissa. Uudet kesätyöntekijät olivat ensimmäistä kertaa mukana viikkopalaverissa. Kuva yksikköpalaverista: Milla Öystilä.
Viimeisenä päivänä oli vuorossa vielä saavutettavuuteen liittyviä viestintäkysymyksiä sekä somemarkkinointia. Suomenlinnan pääreittiä kunnostetaan tänä kesänä, minkä takia tarvitaan lisää opasteita kertomaan, miten ja mistä mihinkäkin vierailukohteeseen pääsee; liikkuu sitten jalan, pyörätuolilla tai vaikka lastenrattaiden kanssa. Luonnostelimme opasteiden sisältöä, mainostoimistolle tehtävää briiffiä ja asiaan liittyvää tiedotusta asukkaiden ja toimijoiden extranettiin. Ennen kuin työelämäjakso oli pulkassa, onnittelimme vielä somessa maailmanperintökohde Verlaa, joka päätti juhlia ja kerralla ja kunnolla: hiomotoiminta 150 vuotta, tehdasmuseo 50 vuotta ja 25 vuotta maailmanperintökohteena.
Viikon aikana oli jännää pohtia kaiken muun ohella tavallisen kaupunkilaisen elämää Suomenlinnan saarilla – jos nyt suokkilaista voi tavalliseksi kutsua. Melko eksoottiseltahan se kuulostaa saada asua maailmanperintökohteessa merisotakoulun naapurissa ja kulkea kaikki matkat muskarista eläinlääkäriin lautalla, käydä kaupassa veneellä tai kuljettaa multasäkkiä kainalossa mantereelta. Yhteisöllisyys kyllä näkyi lauttamatkoillakin, kun naapurit, niin isot kuin pienetkin, ryhtyivät juttusille ja vaihtoivat kuulumisia sen lyhyen 15-20min lauttamatkan aikana.
Työelämäjaksolta takaisin opetuksen pariin
Viikon työelämäjakso antoi mahdollisuuden kerrankin osallistua työpajaan ja seminaariin ajatuksella ja keskittyen, kun ei ollut tarvetta vilkuilla sähköpostia tai tehdä samalla muita töitä. Uudessa työyhteisössä mukana oleminen kirvoitti ajatuksia tiimityöstä, johtamisesta, yksilöstä työyhteisön jäsenenä ja onboardingista eli siitä, miten työyhteisön uusi jäsen autetaan työtehtäviensä tasalle ja osaksi työyhteisöä. Suomenlinnan hoitokunnan koordinaatiorooli korosti matkailulle tyypillisen verkostotoiminnan merkitystä matkailun kehittämisessä ja johtamisessa kohdetasolla.
Työtehtäviin ja työelämän vaatimuksiin ja odotuksiin nähden opetussuunnitelmamme ovat kilpailukykyisiä. Matkailuliiketoiminnan uusi monialainen opetussuunnitelma sekä merellistä matkailua painottava International Tourism Management -tutkinto-ohjelma antavat restonomeille hyvät valmiudet. Ehkä teemme seuraavaksi opintojaksotason yhteistyötä Suomenlinnan eri toimijoiden kanssa Natural and Cultural Heritage as Business Resources in Coastal and Maritime Tourism opintojaksolla? Kaiken kaikkiaan viikko valtiolla OKM:n alaisuudessa sisälsi sopivasti samoja elementtejä, kuin mitä oma työ muutenkin sisältää ja vahvisti tunnetta siitä, että opetuksemme todella on työelämälähtöistä.
Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta ovat keskenään kovin erilaisia, alkaen jo taustaorganisaatioiden luonteesta. Osa taustaorganisaatioista on valtiotaustaisia, kuten maanmittauslaitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö, mutta kohteesta riippuen taustalta voi löytyä kaupunki, metsähallitus, pörssiyhtiö tai säätiö. Oltuani koko viikon maailmanperinnön ympäröimänä en voinut heti palata arkeen, vaan kotimatkalla oli pakko jatkaa vielä maailmanperintötunnelmia ja kuunnella Kulttuuriympäristöpodin jaksoja sekä tarkistaa oma Unesco-kohteiden listani ajantasaisuus. Suomenlinna-bingossa pärjään hyvin, mutta 44 kohteella en ehkä ole kummoinenkaan Unesco-bongari vielä. Sieltä puuttuu mm. Suomenlinnan sisarkohde, Karlskonan laivastokaupunki. Mitäköhän sitä tekisi kesän vapaajaksolla?
Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa (90 op) tammikuussa 2022. Ryhmässä on monenlaisia hyvinvointipalveluiden parissa toimivia ammattilaisia eri puolilta Suomea. Valtaosa opiskelijoista on luonnollisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta myös tradenomeja tai jonkin muun AMK-koulutuksen suorittaneita henkilöitä on joukossa mukana. Opiskelijoista suurin osa toimii julkisella sektorilla, mutta ryhmässä on lisäksi yksityisten hyvinvointipalveluiden ja järjestötoiminnan vahvoja osaajia. Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri: erilaiset mielipiteet ja aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen muovaamat tiedot ja käsitykset ovat rikastaneet meidän kaikkien ymmärrystä hyvinvointipalveluista ja niiden kehittämisestä.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa opinnot on toteutettu kokonaan etäyhteyksillä. Vaikka ryhmä on iso – 50 opiskelijaa – mahdollisuuksia ajatusten jakamiseen on pyritty järjestämään sekä kontaktituntien sisällä että niiden välillä. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat joidenkin opintojaksojen sisältöihin liittyvät pienryhmissä työstettävät välitehtävät, joihin opiskelijat sopivat aikataulun ja työnjaon keskenään. Palautteiden perusteella pienryhmissä syntyi uusia oivalluksia ja omat ajatukset laajenivat esimerkiksi siitä, mitä kaikkea hyvinvointipalveluihin sisältyy tai millaisia tulevaisuuden skenaarioita eri teemoihin voisi liittyä. Pienryhmätehtävät ovat myös tukeneet ryhmäytymistä, mikä on etäopinnoissa yksi iso haaste. Lähiopetuksessa ryhmäytyminen tapahtuu luontevasti esimerkiksi yhteisten kahvitaukojen tai lounaskeskustelujen myötä, mutta etäopiskelussa siihen pitää tietoisesti satsata opintojaksojen toteutuksissa.
Opiskelijoiden monipuolinen asiantuntijuus ja erilaiset näkökulmat ovatkin olleet ensimmäisen lukukauden opintojen suola ja pippuri.
Hyvinvointipalveluiden kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa suurin osa pakollisista opinnoista toteutetaan ensimmäisen lukukauden aikana. Myös opinnäytetyön suunnittelu on ollut ensimmäisen lukukauden ohjelmassa, joten opiskelutahti on ollut varsin tiivis. Seuraavilla lukukausilla opinnot painottuvat vaihtoehtoisiin johtamisopintoihin ja opinnäytetyöhön, jolloin aikataulutus riippuu kunkin opiskelijan tekemistä valinnoista. Opetussuunnitelmassa vaihtoehtoisten johtamisopintojen tarjonta on laaja; opiskelija valitsee kahdeksasta eri opintojaksosta vähintään neljä omien tarpeidensa ja mielenkiintonsa perusteella ja miettii, milloin ne suorittaa. Opintojaksojen aikataulut on laadittu niin, että esimerkiksi syksyllä 2022 tarjolla olevien johtamisopintojen kontaktiopetukset eivät mene päällekkäin, jolloin opiskelija voi valita vaikka kaikki tarjolla olevat opinnot jos niin haluaa. Jos taas haluaa satsata syksyllä opinnäytetyön toteutukseen ja raportointiin, johtamisopintoja voi suorittaa myöhemmin. Osa vaihtoehtoisista johtamisopinnoista toteutetaan sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijapalautteissa toivottiin mahdollisuutta tehdä laajemmin opintoja kesäaikana. Tähän toiveeseen pyrimme vastaamaan vuoden 2023 opintotarjontaa suunnitellessamme.
Opetussuunnitelma mahdollistaa oman asiantuntijuuden vahvistamisen myös muussa aihealueessa kuin johtamisessa. Täydentävissä ja vapaavalintaisissa opinnoissa opiskelija voi opiskella vaikkapa vanhustyötä, sosiaalialaa tai hyvinvointiteknologiaa. Tätä mahdollisuutta näkökulmien laajentamiseen osa opiskelijoista on hyödyntämässä jo tulevan syyslukukauden aikana.
Ohjauskeskusteluja itse kunkin opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman eli HOPSin tiimoilta on käyty pitkin kevättä. Onneksi kaikkea ei tarvitse päättää heti, vaan suunnitelmaa voi muokata ja päivittää opintojen edetessä. Kaiken kaikkiaan erilaiset polut kohti YAMK-tutkintoa mahdollistava opetussuunnitelma on saanut opiskelijoilta innostuneen vastaanoton. Mielenkiinnolla seuraamme, millaisia kokonaisuuksia eri opiskelijoiden tutkinnoissa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun todistuksia kirjoitetaan.
Teksti ja kuva: Merja Sallinen TtT, yliopettaja, OPS-vastaava, tutoropettaja
