SAMKissa tehtävää ympäristötyötä kehitetään opiskelijavetoisesti

Osallistuimme Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksolle keväällä 2018. Emme aluksi osanneet odottaa opintojaksolta mitään erityistä, mutta se avasikin hienon mahdollisuuden päästä kehittämään SAMKissa tehtävää ympäristötyötä. Samalla saamme kehitettyä myös ammattiosaamistamme. 

Mistä kaikki sai alkunsa? SAMK ryhtyi Porin kaupungin ilmastokumppaniksi syksyllä 2017 sitoutuen näin vähentämään myös hiilidioksidipäästöjään.  Keväällä 2018 järjestettyyn Ympäristöjohtaminen ja ympäristöjärjestelmät -opintojaksoon kuului laaja ryhmätyö, jossa päämääränämme oli kehittää ilmastositoumuksen tavoitteiden toteuttamista käytännössä. 

Ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.

Ryhmätyössä ehdotimme, että SAMK hyväksyy valmistelemamme ympäristöpolitiikan ympäristötyön pohjaksi ja kokoaa ympäristötyöryhmän jatkamaan ympäristötyön kehittämistä.  Opintojakson lopussa esitimme työmme ohjaaville opettajille hieman epävarmoina tuotoksestamme. Opettajat olivat kuitenkin erittäin tyytyväisiä ja halusivat ehdottomasti, että esittäisimme työmme myös SAMKin johtoryhmälle. Aluksi epäröimme, mutta ohjaavien opettajien kannustuksesta päätimme kuitenkin sopia tapaamisen johtoryhmän kanssa.  

Johtoryhmä hyväksyi valmistelemamme ympäristöpolitiikan

Toukokuun 8. päivä odottelimme kokoushuoneen ulkopuolella vuoroamme. Yksi kerrallaan johtoryhmän jäsenet astelivat kokoushuoneeseen ohitsemme ja kohta meidätkin kutsuttiin sisään samaiseen kokoushuoneeseen. Jännitimme kaikki, vaikka olimmekin valmistelleet esityksemme hyvin. Käytimme esitykseen reilut viisi minuuttia ja tämän jälkeen oli hetken hiljaista. Johtoryhmä taputti meille ja otti ehdotuksemme positiivisesti vastaan. Rehtorin mukaan olimme tehneet todella hyvää työtä ja johtoryhmä hyväksyikin valmistelemamme ympäristöpolitiikan yksimielisesti. Myös ehdotuksemme ympäristötyöryhmän perustamisesta ja verkkosivuille lisättävästä Ympäristö-osiosta hyväksyttiin.  

Kokouksen jälkeen olimme erittäin tyytyväisiä tekemäämme työhön ja johtoryhmälle pidettyyn esitykseen. Samalla viikolla saimme vielä ohjaavilta opettajilta kirjallisen palautteen sekä arvosanat omien ja vertaisarvioiden perusteella. Vaikka opintojakson alussa ryhmäytyminen oli hankalaa, lopulta saimme opintojaksolta erittäin arvokkaita kokemuksia.  

Halusimme jatkaa asioiden viemistä eteenpäin

Opintojakson jälkeen keskustelimme ryhmän sisällä ja lopputuloksena me kolme halusimme jatkaa johtoryhmässä hyväksyttyjen asioiden viemistä eteenpäin. Kerroimme ohjaaville opettajille halustamme jatkaa projektin parissa ja he suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti.   

Tämän kesän aikana olemme lisänneet SAMKin verkkosivuille Ympäristö-osion yhdessä SAMKin viestinnän kanssa. Osiosta löytyy ympäristöpolitiikka sekä tietoa ilmastokumppanuudesta ja muusta SAMKissa tehtävästä ympäristötyöstä.  Tällä hetkellä suunnittelemme ympäristötyöryhmän rekrytointia. Ympäristötyöryhmä tulee koostumaan seitsemästä jäsenestä, joista neljä on eri alojen opiskelijoita ja kolme henkilökunnan jäseniä. Olemme täynnä intoa ja ideoita, joita saamme nyt toteuttaa omatoimisesti!   

Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi.

Tiimissämme on kolme jäsentä, jonka vuoksi erilaisia ideoita syntyy koko ajan. Välillämme vallitsee luottamus ja tiedämme, että yhdessä saamme asioita aikaiseksi. Johtoryhmä toivoi, että ympäristötyötä kehitetään jatkossakin opiskelijavetoisesti. Toivottavasti siis saamme rekrytoitua tulevaan ympäristötyöryhmään innostuneita opiskelijoita. Työryhmä tarvitsee kaikkien alojen opiskelijoita heidän erikoisosaamisensa vuoksi. Yksi tietää enemmän esteettömyydestä, toinen viestinnästä ja kolmas ymmärtää miten esimerkiksi vesijärjestelmät toimivat.   

Katso Ympäristö-osio SAMKin verkkosivuilla.

SAMK Mia Heinonen kuva Kristiina KortelainenMiia Heinonen  

Valmistuin energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä työskentelen SAMKin WANDER Vesi-instituutti -tutkimusyksikössä projektitutkijana.  

 

 

 

Olen kolmannen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija. Aloittelen juuri opinnäytetyötäni ja työskentelen ympäristötarkastaja-harjoittelijana Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluissa.  

 

 

 

Opiskelen energia- ja ympäristötekniikkaa neljättä vuotta. Työskentelen nyt toista kesää Lassila & Tikanojan vaarallisen jätteen terminaalilla Porissa.  

Kuvat: Kristiina Kortelainen

Tenttiakvaariosta lisättyyn todellisuuteen – digitulevaisuus oppimisessa

Sanaa oppimisympäristö käytetään yhä useammin SAMKissa, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Mikä on muuttunut ja mikä tulee muuttumaan? Mihin kaikkeen digi liittyy, onko se vain teknologiaa? Onko oppimisympäristö se digi? Vai onko digi sarja erillisiä toimintatapoja? Olenko itse riittävän digi ja mikä on riittävästi? Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lähdin etsimään valaistusta uudesta kirjasta eOppimisen aika – Pedagogiikkaa ja digityökaluja, joka julkaistaan SAMKin digipäivässä 23.3. Tarjoan tässä muutamia mielestäni keskeisiä pointteja, mutta pajatso ei todellakaan tyhjene, vaan kannattaa itse tulla paikan päälle (SAMK goes Digi) avartumaan ja muodostamaan oma kokonaiskuva asiasta.

SAMKin digitaalista todellisuutta tänään

  • Valintakurssit verkossa tarjoavat hakijoille tuntuman verkko-opintoihin jo hakuvaiheessa ja lisäksi opintopisteitä. Tätä kautta on saatu motivoituneita opiskelijoita, joilla on kyky selviytyä verkossa tehtävistä opinnoista.
  • Sairaanhoitajaopinnoissa opiskelijat tutustuvat opiskeltavaan asiaan etukäteen digitaalisten aineistojen kuten videoiden avulla. Näin lähiopetustilanteessa aiheeseen päästään syvemmälle. Haasteena ja kehityskohteena on laadukkaiden digiaineistojen saatavuus.
  • Robotiikka Akatemia on oppimisympäristö, jossa valmistutaan tutkintoon käytännön työelämäprojekteja tekemällä ja uusimpia teknologioita tutkimalla ja testaamalla. Akatemia toimii vuorovaikutuksessa yrityskumppanien ja alempien kouluasteiden kanssa.
  • Simulaatioympäristöt ovat varsin konkreettinen esimerkki digitaalisista oppimisympäristöistä. Näitä käytetään mm. tekniikassa, hoitotyössä ja merenkulussa. Esimerkiksi merenkulun simulaattorin avulla opitaan ohjaamaan aluksia eri olosuhteissa ja eri puolilla maailmaa.
  • Massaverkkokurssit itseopiskeluun. Uutta avointa energiaa -hanke toteuttaa massaverkkokursseja ensisijaisesti työelämässä oleville energia- ja rakennusalan ammattilaisille. Tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla korkeakoulut voivat vastata kustannustehokkaasti ja ketterästi työelämän muuttuviin koulutustarpeisiin.
  • Tenttiakvaariossa opiskelija tekee tentin opettajan määräämällä ajanjaksolla tietokoneen avulla valvotussa tilassa. Sähköinen tenttiminen on Raumalla käytössä toista vuotta, Porissa se alkoi viime syksynä. Huittisten ja Kankaanpään akvaariot tulevat käyttöön syksyllä 2018.

Jarmo Viteli ja koulutuksen digitaalinen transformaatio

Digitaalinen maailma on laaja ja jokaisen on hypättävä siihen henkilökohtaisesti, sillä ”etenemme kohti koulutuksen digitaalista transformaatiota”, kuten Tampereen Yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli asian muotoilee. Hän valottaa aiheetta lisää 23.3. luennossaan, jossa puhutaan koulutuksen nykytilan muutoksesta.

Kyseessä ei ole vain teknologian vahvemmasta mukaantulosta koulutukseen vaan laajemmasta koulutuksen transformaatiosta. Muutos ei tule olemaan helppo ja se vaatii viisasta johtamista sekä uudistushaluista opetus- ja opiskeluyhteisöä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta,

Viteli lupaa, että esityksessä arvioidaan muutoksen tuomia mahdollisuuksia koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kannalta ja mitä vaatimuksia muutos tuo tullessaan. Millaiselta näyttää korkeakoulutus ja SAMK vuonna 2030?

Valmistaudu lisättyyn todellisuuteen opetuksessa

Lähitulevaisuuden kova sana lienee lisätty todellisuus. Sillä tarkoitetaan todelliseen reaalimaailman näkymään tai tilanteeseen tuotettua, tietokoneella tehtyä kuvaa, ääntä, videota, tekstiä tai muuta informaatiota.  SAMKin digipäivässä poliisiammattikorkeakoulun tutkija Joanna Kalalahti esittelee lisätyn todellisuuden keinoja opetuksessa. Aiheeseen voi tutustua etukäteen tästä.

HANNA VALTOKIVI

Digital Campus – ratkaisuja joustavaan oppimiseen on jatkoa eOppimisen aika – pedagogiikkaa ja digityökaluja -julkaisulle. Digital Campus -julkaisussa pureudutaan ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaviin pedagogisiin ratkaisuihin ja esitellään toimiviksi todettuja koulutuksen käytänteitä.

Mentori – kriittinen ystävä

”Pian se työnhakurumba alkaa taas. Olisipa joku kenelle voisin puhua työnhakuun ja uraan liittyvistä asioista…”

Näin ajattelin monesti viime syksynä, niin kuin myös tuona kyseisenä päivänä lokakuussa kävellessäni töistä kotiin. Enkä varmasti ole yksi ja ainoa nuori, joka asiaa stressaa.

Kotona avasin sähköpostini ja siellä se oli, vastaus siihen mitä olin miettinyt koko syksyn: Suomen mentorit. Laitoin heti hakemuksen ja jäin innolla odottelemaan.

Mentorointiin hakeutuvat korkeakoulusta valmistuneet tai juuri valmistumassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja sparrausta oman uransa luomisessa. Ohjelma kestää vuoden ja mentori sekä aktori saavat itse määritellä kuinka usein tapaavat. Mentorointiin ei ole annettu tarkempia ohjeita, vaan aktori saa yhdessä mentorinsa kanssa päättää, mistä he tapaamisissaan keskustelevat. Jokaisella aktorilla on omat tarpeensa: yksi haluaa apua työhaastatteluun ja toinen taas verkostoitumiseen.

Olen itse valmistumassa SAMKista matkailualalta kuluvan kevätlukukauden aikana. Matkailualaa opiskellessani olen huomannut, että ala on laaja. Työpaikkoja ei ole vain majoitusliikkeissä ja matkatoimistoissa. Alalta valmistuttuaan harvempi pääsee suoraan koulunpenkiltä”korkealle”, vaan alalla edetään vuosien mittaan. Tämän takia koen tarvitsevani entistä enemmän apua työnhaussa ja oikeanlaisen urapolun rakentamisessa kohti tavoitteita.

Mentori ja aktori eivät välttämättä ole samalta alalta. Uusia näkökulmiakin saattaa syntyä herkemmin, kun he ovat eri alalta. Oma mentorini on kanssani samalta alalta, mitä toivoinkin matkailualan monimuotoisuuden vuoksi.

Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet.

Olemme tavanneet mentorini kanssa kaksi kertaa, ja hänestä on ollut jo nyt todella paljon apua. Vaikka tapaamme noin kuukauden välein, voin aina soittaa hänelle tai laittaa sähköpostia. Minun ei tarvitse odotella kuukautta, jolloin asiani saattaisi olla jo vanhentunut. Tyhmiä kysymyksiä ei tässäkään tapauksessa ole! Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet. Suomen Mentorit käyttää mentoreista termiä ”kriittinen ystävä”, mikä kiteyttää mentorin roolin hyvin.

Oman mentorini tapaamisten lisäksi saan paljon irti yhteisissä tilaisuuksissa, jossa ovat kaikki alueen mentorit ja aktorit sekä kahdesta Facebook-ryhmästä, toinen Porin pareille ja toinen koko Suomen aktoreille.

Mentorointi ei maksa mitään aktorille eikä mentorille, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen. Suosittelen mentoritoimintaa kaikille ketkä kaipaavat vähääkään apua työnhakuun ja uraan liittyvissä asioissa, mentorista on sinulle iso apu!

Asiantuntijamentorilta arvokasta tukea urapolun alkuun

Suomen Mentorit

 Juuli Pietikäinen

Matkailualaa viimeistä vuottaan opiskeleva Juuli työskenteli SAMKin viestinnässä Projektityöntekijänä

(Kuva: Tmi Emmi K)

Esimiehen oma hyvinvointi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin

Esimiehen työ on usein yksinäistä ja työhön sisältyvistä haastavista tilanteista tai työpaineista on useimmiten mahdoton keskustella kahvipöydässä. Työn sisältämät kasvavat vaatimukset ja ongelmatilanteiden ratkominen herättävät usein inhimillisiä tunteita, joita esimies voi harvoin näyttää ulospäin. Inhimillisten tunteiden peittely aiheuttaa negatiivista tunnekuormaa ja pitkään jatkuessaan uuvuttaa esimiehen.

Pelkästään esimiehille kohdistettujen tilaisuuksien sisältönä on keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen

Esimiestyössä jaksamiselle ensiarvoisen tärkeää on, että esimiehillä on mahdollisuus saada tukea, ymmärrystä ja sparrausta muilta esimiehiltä. Työnantajan tulee järjestää säännöllisesti pelkästään esimiehille kohdistettuja koulutuspäiviä tai muita tilaisuuksia. Näiden tärkeänä sisältönä osaamisen kehittämisen lisäksi on esimiesten keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistukea ja osaamista voidaan edistää myös eri organisaatioissa toimivien esimiesten välisissä keskusteluissa. Tällaista toimintaa on menestyksekkäästi pilotoitu mm. SAMKin koordinoimassa Foorumix -hankkeessa vuodesta 2015 lähtien.

Työyhteisön rakentava ja aito vuorovaikutus edistää sekä esimiehen että työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöiden tulisi ymmärtää esimiehen tilannetta ja roolia paremmin ongelmallisia asioita ratkaistaessa, sillä ymmärrys auttaa sekä ongelmien ratkaisussa että työyhteisön yhteenkuuluvuuden kehittymisessä. Säännöllisten oman tiimin kokoontumisten tulee tarjota turvallinen ympäristö kaikkien osapuolten väliseen keskusteluun ja aktiiviseen kuunteluun.

Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä

Esimiehen on välttämätöntä huolehtia myös työn ulkopuolisen tukiverkoston vahvuudesta. Perhe, ystävät ja harrastukset auttavat mieltä irtautumaan työhön liittyvistä asioista ja mielekäs vapaa-aika edistää uusien onnistumisten saavuttamista.  Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä. Korkeaankaan esimiesasemaan edennyt henkilö ei ole suojassa uupumukselta. Hyvästä itsetunnosta kertoo myös se, että ongelmien ilmaantuessa osaa hakea ja ottaa vastaan apua paitsi vertaistuen muodossa, myös esimerkiksi työnohjauksen tai työterveyshuollon palveluiden kautta. Kynnys avun hakemiseen tulee olla matala, sillä esimiehen uupuessa koko työyhteisö saattaa seilata pitkään eteenpäin ilman kirkasta päämäärää.

 

Teksti on kirjoitettu osana Liiketalouden koulutusohjelman monimuotototeutuksen Esimiestyö 5 op -opintojakson toteutusta. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli perehtyä esimiestyön haasteisiin ja ongelmatilanteisiin sekä esimiehen omaan jaksamiseen.

 


 

Jonna Koivisto, Henkilöstön kehittämispäällikkö, Sivutoiminen tuntiopettaja, Palveluliiketoiminta

Kimmo Kallama, Lehtori, Palveluliiketoiminta

Krista Tuunainen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

Hannele Kasurinen, Aikuisopiskelija, Liiketalouden koulutusohjelma

 

Kuva: Veera Korhonen

 

 

ALL IN PITCH -yritysideakilpailu saa nuoret heittäytymään ja kokeilemaan yritysideansa kantavuutta

 

Porin Terveystalon yksikönjohtaja Kimmo Laakso haastatteli tuomaristoon kuuluvia Tomi Lähdeniemeä (Satakunnan Kansa), Jani Vikkulaa (Kauppahuone Riveri), Jari Taimia (SataCom), Matti Ratsulaa (Ratsula) ja Kari Ollilaa (Finnish Business Angels).

ALL IN Pitch on Satakunnan yrittäjäpalveluyhdistys Enterin, Länsi-Suomen Osuuspankin ja ALL IN -verkoston yhdessä järjestämä yritysideakilpailu, jossa on kolme sarjaa: ammatillinen toinen aste, korkea-aste ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sarja. Pitchaus-kisassa haastetaan oma mukavuusalue ja hypätään lavalle pitämään perinteinen hissipuhe ja saadaan siitä tuomariston palaute. Jokainen lavalle nousija on voittaja.

Pitchaus-kilpailu etenee monivaiheisesti: kaikki halukkaat opiskelijatiimit osallistuvat oppilaitoskohtaisiin alkukarsintoihin. Alkukarsinnoista parhaat tiimit etenevät semifinaaliin, joka järjestetään Satakunnan suurimmassa kauppakeskuksessa. Siellä kunkin sarjan parhaimmat tiimit esittävät ideansa paikalla olevan yleisön edessä. Kaikki pitchaukset videoidaan. Finaaliin pääsijät valitsee raati, johon kuuluu paikallisten yritysten johtoa. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluivat Kari Ollila, Jari Taimi, Tomi Lähdeniemi, Jani Vikkula ja Matti Ratsula. Semifinaalin ja finaalin välissä opettajien on mahdollista tsempata opiskelijoitaan sekä tiimien hioa esitystään. Finaaliin valitaan kaksi tiimiä kustakin sarjasta.

SAMKilaisen musiikinopettaja Karla Suvannon improkortit palkittiin yhtenä vuoden parhaista yritysideoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilpailun alkukarsinnat järjestettiin kussakin oppilaitoksessa erikseen. SAMKista kilpailuun ilmoittautui kolme opiskelijaa.  Kauppakorkeakoulussa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua alkukarsintaan Johdatus yrittäjyyteen -kurssin kautta. Ammatilliselta toiselta asteelta opiskelijoita kisassa oli kuusi joukkuetta ja lisäksi yksi 10-vuotias.

Semifinaali ja finaali järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksen tapahtumalavalla. Tänä vuonna semifinaalin 12 esityksestä finaaliin valittiin kuusi kilpailijaa elinvoimaisen yritysidean perusteella. Finaalissa kolme parasta palkittiin kukin 1500 euron stipendillä.

Kilpailun kolme parasta ideaa vuonna 2017 olivat:

  • Karla Suvanto, SAMK, Improkortit -tuote
  • Momentum, Turun kauppakorkeakoulu, Pori, Old but Gold -mobiilisovellusidea
  • Fanni Kyösti, lastenhoitaja-mobiilisovellusidea

Tuomaristo nosti esiin, että kilpailun ideoiden taso oli noussut huimasti vuodesta 2016. He perustelivat voittajakolmikon valintaa seuraavasti: Karlan esitys improkorteista oli vakuuttava ja hän on omasta tarpeestaan kehittänyt hienon tuotteen tukemaan musiikin oppimista ja musiikin opiskelun pitkäjänteisyyttä. Tuote on skaalattavissa ja se on mahdollisuus toteuttaa myös puhelinsovelluksena. Karla Suvanto työskentelee musiikinopettajana ja opiskelee ensimmäistä vuottaan SAMKin Yrittäjän koulutusohjelmassa.

Momentumin Old but Gold -idea tarjoaa hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ikäihmisille. Momentumin palkitsemiseen vaikutti idean tuoreus ja omaperäisyys sekä sen ajankohtaisuus.

Fanni Kyösti esitti idean lastenhoitaja -mobiilisovelluksesta, mikä tarjoaisi lastenhoitoapua tarvitseville kanavan. Tämän kanavan kautta voisi varata ja saada tietoa tarjolla olevista hoitajista. Idea oli alun perin Sataedun opiskelijaryhmän, joka jätti idean kehittämisen kesken. Kisassa menestynyt ponteva kymmenvuotias Fanni halusi viedä ideaa eteenpäin ja jatkojalostaa sitä. Tällä sinnikkyydellä kilpailun kuopus myös nousi kisan mustaksi hevoseksi ja vei stipendin monen muun hyvän idean edestä. Raati kehui, että tämän tyyppisiä nuoria Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: työteliäitä ja periksiantamattomia heittäytyjiä, jotka eivät epäröi viedä hyviä ideoita maaliin.

Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. He saivat yli neljäsosan yleisöäänistä hennatatuointeihin ja muihin kehonmuokkausmenetelmiin perustuvalla ideallaan.

Yleisön suosikki HotInk toteutti pitchauksen mukaansatempaavasti

Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää parasta hissipuhetta. Yleisö olikin aktiivisesti mukana ja ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 416. Niistä paras esitys keräsi lähes neljänneksen. Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. Heidän ideansa oli toteuttaa väliaikaisia kehonmuokkauksia henna-, tussi-, timantti- ja maalausmentelmillä.

Tuuli ja Heidi herättivät yleisön kiinnostuksen tuomalla lavalle miesmallin, jonka kasvot oli koristeltu fantasiatyyliin. Esitys rakentui draamallisesti erinomaisesti: alkukiinnostuksen herättämisen jälkeen HotInk jatkoi esitystään tuomalla esille faktoja kuinka paljon tällä hetkellä ihmiset haluavat joko muuttaa jo ottamiaan tatuointeja tai hankkiutua niistä eroon. Hennatatuoinnit ja muut kehonmuokkausmenetelmät antavat mahdollisuuden toteuttaa omat kuvat niin, että niitä voi vaihdella vaikka kuukausittain. Nämä menetelmät antavat mahdollisuuden piirrättää ihoonsa kuvia sesongin tai juhlan mukaan. Mielenkiinto säilyi esityksessä loppuun saakka, sillä esiintyjillä oli positiivinen ote yleisöön ja sitä mukaa kun Tuuli ja Heidi esittelivät eri menetelmiä, he myös havainnollistivat niitä mallinsa avulla. Esityksen jälkeen oli mielenkiinto herätetty, ja monella mielessä, että tuotahan pitää kokeilla. Ja sehän on hyvän hissipuheen merkki: se herättää kiinnostuksen ja aikaansaa toimintaa.

ALL IN Pitch on koettu hyväksi tavaksi saada opiskelijoita kokeilemaan oman ideansa ja esityksensä toimivuutta ja tehoa. Parhaimmillaan opiskelija oppii itsestään ja vahvuuksistaan jotain olennaista.

Satakuntalaisille nuorille suunnattu yritysideakilpailu järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa perjantaina 10.11. toista kertaa.

 

Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN käynnistyi vuoden 2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Kiihdyttämöön osallistuvat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja Winnova sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Yritysideakilpailu ALL IN PITCH on yksi ALL IN -yrityskiihdyttämössä kehitetyistä yrittäjyysopetuksen toimintamalleista.

Kuvat: Pia Marjanen

 


 

 

 

 

Pia Marjanen

Kirjoittaja toimii SAMKissa myynnin ja markkinoinnin lehtorina sekä mentorina yrityskiihdyttämössä.

 

Kuntoutuksen ohjaajaksi SAMKista

Juhlassa oli luonnollisesti läsnä myös ”kossut”,  eli Erja Leppänen, Merja Koivuniemi, Sirpa Saaristo ja Merja Sallinen. Leikkisän lempinimen saanut porukka on kantanut pääasiallisen opetus- ja tutorointivastuun (Kuntoutuksen Ohjauksen ja Suunnittelun) koulutuksessa 20 vuoden ajan.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -koulutuksen 20-vuotisjuhla 17.11.2017 – Opiskelija Monica Tiisalan puhe

Minulla on ilo tuoda Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaaja AMK -opiskelijoilta sydämelliset 20-vuotisonnittelut SAMKista valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille ja meille tuleville kuntoutuksen ohjaajille sekä opettajillemme.

Meiltä opiskelijoilta vaaditaan paljon rohkeutta, motivaatiota ja voimia lähteä vallan uusille urille. Pois tutusta ja turvallisesta työstämme, jonka osaisimme, vaikka silmät kiinni. Opiskelujen alkaessa tulee paljon asioita, mitkä täytyy ottaa nopeasti haltuun. Tulee soleopsia, moodlea, finnaa, winhaa… Tässä vaiheessa lähes kaikilla uusilla opiskelijoilla on pää pyörällä ja tuska, että miten tästä selvitään.

Nyt toisen vuoden opiskelijana voin lohduttaa teitä juuri opintojanne aloittaneita. Seuraavana vuonna on jo paljon helpompaa. Ja ainakin meidän opiskeluryhmässämme kaikkien opiskelukavereiden tuki, ns. vertaistuki on ollut ihan korvaamatonta opiskelussa.

 

Mutta omaa motivaatiota uuden oppimiseen tarvitaan paljon. Meillä opiskelijoilla tarvitsee olla itsellämme halu kehittyä ja innostus oppia uutta. Itseään onkin hyvä muistuttaa välillä siitä, että:

Miksi hakeuduin opiskelemaan?

Mitkä ovat omat tavoitteeni ja miten voin ne saavuttaa?

Opiskelujen ohella monet meistä monimuoto-opiskelijoista käyvät töissä ja lisäksi huolehtivat arjen sujumisesta omissa perheissään. Tämän kaiken yhteensovittaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnitelmallisuutta, koordinointia, ajanhallintaa, itseohjautuvuutta, luovuutta, itsekuria, kompromisseja, joustamista, hyvää lähiverkostoa, hyvää toimintakykyä ja armollisuutta itseään kohtaan. Aikuisopiskelijan/monimuoto-opiskelijan elämä on usein henkisesti kuormittavaa, ja meidän tulisi välillä myös pysähtyä kuuntelemaan itseämme, ja omaa jaksamistamme.

SAMKissa on hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja

Onneksi meidän opettajamme ja SAMKissa koulutuksessamme on hyvin huomioitu monimuoto-opiskelijan arjen paineet.

SAMKissa on myös hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja. Täällä opiskelijana voi päästä työskentelemään erilaisissa pilottikokeiluissa, ilman onnistumisen pakkoa. Täällä opettajat ymmärtävät, että mitään uutta innovaatiota ei voi syntyä, jos ei uskalla kokeilla ja vaikka epäonnistua.

Koulutusohjelmavastaava Merja Koivuniemen (vas.) vierellä on kuntoutusohjaajayhdistyksen puheenjohtaja Virpi Hurula. Hurula on valmistunut SAMKista kuntoutuksen ohjaajaksi ja myös kuntoutuksen YAMK koulutuksesta.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -opiskelijan muita suuria ilon ja huolen aiheita.

Me kuntoutuksen ohjaaja -opiskelijat iloitsemme jo etukäteen hallituksen esityksestä eduskunnalle, jossa ammattikorkeakouluista valmistuvat kuntoutuksen ohjaajat ovat jatkossa sosiaalialan laillistettuja ammattihenkilöitä. Tällä on suuri vaikutus ammattiryhmämme työllistymiseen. Tämän johdosta toivottavasti kuntoutusohjaajien osaaminen tulee paremmin näkyväksi ja arvostus ammattiamme kohtaan paranee ja työnantajat uskaltavat työllistää meitä.

Olemme kuitenkin edelleen huolissamme mahdollisuuksistamme työllistyä yhdenmukaisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneiden kanssa, sillä kuntoutuksen ohjaajakoulutus ei ilmeisesti tulevaisuudessakaan anna pätevyyttä toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä, ja suuri osa kuntoutusohjaajien työpaikoista on vielä terveydenhuollon puolella. Tähän toivoisimme muutosta.

On hienoa, että Tehy ja Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yhdistyksestä tulee Tehyn ammatillinen jaosto. Tehyn kanssa tehtävä yhteistyö edistää kuntoutusohjauksen valtakunnallista näkyvyyttä.

Olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä.

Tutkitusti on todettu, että Satakunnan ammattikorkeakoulun opetusta arvostetaan, ja täältä valmistuneet kuntoutuksen ohjaajat työllistyvät hyvin. Sama ilmiö näkyy meidänkin opiskeluryhmässämme, ja olemme siksi hyvin luottavaisin mielin meidän työllistymisestämme. Koemme myös, että kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinto antaa meille hyvän mahdollisuuden työllistyä moniin erilaisiin työtehtäviin eri organisaatioissa.

Lisäksi olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä. Tämä kertoo siitä, että kuntoutusohjaajien osaaminen on kyseisissä organisaatioissa tunnistettu. Toivomme kuntoutuksen ohjaajille lisää virkoja, joissa he voisivat hyödyntää kokonaisvaltaisesti omaa osaamistaan.

Uskomme, että voisimme lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta, jos moniammatillisissa kuntoutustiimeissä olisi mukana myös kuntoutuksen ohjaaja. Kuntoutusohjaajina olemme omaksuneet koulutuksessamme asiakaslähtöisen ja laaja-alaisen toimintakykynäkemyksen.

On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja, että kuntoutuksella yritetään edistää eniten ihmisen fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Meillä tulevilla kuntoutuksen ohjaajilla on siis vielä suuri työ muuttaa vallitsevaa toimintakulttuuria.

Kuntoutusohjaajien ammattiryhmä on vieläkin pieni ja monelle meidän osaamisemme on edelleen tuntematon. Opiskelijatkin törmäävät edelleen siihen, että meillä täällä Suomessa kuntoutusta suunnittelee, ohjaa, toteuttaa, koordinoi ja kehittää enimmäkseen muut ammattiryhmät, kuin kuntoutuksen ohjaajat. Tätä me tulevat kuntoutuksen ohjaajat suuresti ihmettelemme.

On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi

Meidän kuntoutusohjaajien osaamista ei vielä riittävästi tunnisteta tai tunnusteta. Se osaaminen, mikä meillä kuntoutusohjaajilla jo on, näyttää jäävän paljolti hyödyntämättä. Tämä on resurssien haaskaamista, johon yhteiskunnallamme ei ole varaa.

Nyt muita ammattiryhmiä yritetään ”pikakouluttaa” tekemään oman työnsä ohessa, meidän työtämme. Työtä jonka me jo osaamme. Työtä johon me opiskelemme kolme ja puoli vuotta.

Kuntoutuksen ohjaajan ammatin nimikesuojaus takaisi sen, että kuntoutusohjaajan tehtäviin ei haettaisi muita ammattiryhmiä, niin kuin valitettavasti nyt tehdään. Me kuntoutuksen ohjaaja opiskelijat toivomme, että tähän asiaan tulisi muutos.

Kiitos.


 

 

Monica Tiisala opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK)

 

Kuvat tilaisuudesta: Merja Sallinen

Johda itsellesi hyvä (työ)elämä

 

Miten päästä irti vanhoista ja tarpeettomiksi muuttuneista toimintatavoista, pirstaleisuudesta ja jatkuvasta kiireen tunteesta?  Syksyn näyttäessä ensimmäisiä merkkejään, monella herää tarve tehdä arjestaan entistä toimivampaa, sillä kasvava työn määrä, useat päällekkäiset kehittämishankkeet ja työaikojen moninaistuminen uhkaavat jokaisen asiantuntijan jaksamista. Tässä vaiheessa työvuotta on hyvä aika pysähtyä oman toimintansa äärelle, sillä itsensä johtaminen on asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevien perustaito.

Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää.

Itsensä johtamisessa on kyse omaan itseen suuntautuvasta reflektiivisestä tarkastelusta, jossa pohdinnan kohteeksi pääsevät erityisesti oma toiminta, tulevaisuuden tavoitteet ja päivittäinen ajankäyttö. Tavoitteena on oman käyttäytymisen ja tunteiden tunnistamisen kautta ohjata omaa toimintaa haluttuun suuntaan. Se kannattaa, sillä onnistunut itsensä johtaminen johtaa vahvaan itsetuntemukseen, omien toimintatapojen ja arvojen kirkastumiseen sekä asenteiden muuttumiseen.

Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää. Tuottavuutta ja tehokkuutta vievät eteenpäin konkreettiset päämäärät, hyvin suunniteltu ja arvojen mukainen ajankäyttö sekä pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Tulosta syntyy, hyvinvointi säilyy ja ympäristö kiittää. Miten tähän tilanteeseen pääsee?

Ensimmäinen vinkki: Tunnista voimavarasi

Tässä omat viisi vinkkiäni onnistuneeseen itsensä johtamiseen:

  1. Tunnista voimavarasi. Ole tietoinen kaikesta siitä, mihin kerrallaan pystyt ja kuuntele mielesi ja kehosi signaaleja.
  2. Hallitse omaa aikaasi. Tee viikoittainen ja päivittäinen suunnitelma siitä, mitä aiot tehdä. Jos olet ajankäytön hallinnan harjoittelija, laadi lista myös siitä, mistä kaikesta aiot kieltäytyä saadaksesi tehdyksi sen mitä haluat. Ennakoi tulevia tehtäviä.
  3. Varaa aikaa ajattelulle. Itsensä tietoinen kehittäminen ja uusien ideoiden saaminen vaatii ympärilleen aikaa ja tilaa. Vapauta itsesi säännöllisesti tiukoista aikatauluista.
  4. Hyväksy nykytilanteesi. Monesti nykyinen tilanteesi, osaamisesi ja työnkuvasi on ihan riittävän hyvä. Keskity pieniin askeliin suurien unelmien ja tavoitteiden sijaan.
  5. Iloitse onnistumisista. Jokaiseen päivään mahtuu monta iloitsemisen arvoista hetkeä. Tunnista ne ja anna tunnustusta itsellesi.

 

 

 

 

 

Jonna Seppälä

Kirjoittaja toimii SAMKissa henkilöstönkehittämispäällikkönä ja on suorittanut Certified Business Coach -valmennuksen.


 

Perehdytyksellä sitoutetaan ja luodaan organisaation lähettiläitä

Miten uudesta työntekijästä saadaan todellinen SAMKilainen? Pitkänlinjan pätkätyöntekijän syvällä rintaäänellä uskallan sanoa, että työntekijän sitouttaminen alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Ensimmäinen kontakti yritykseen antaa uudelle työntekijälle voimakkaan signaalin siitä, mitä edessä häämöttää. Samalla se on työnantajalle suuri mahdollisuus jatkaa työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa aloitettua ”Meidän Yritys Oy” -markkinointikampanjaa. Minun kohdallani ensimmäiset puhelut SAMKin henkilöstösuunnittelija Päivi Sanevuoren kanssa menivät nappiin. Minut toivotettiin ystävällisesti tervetulleeksi taloon ja muistettiin mainita heti muutama työnantajan ehdottomista valttikorteista: joustava työaika ja perheystävällisyys. Ne eivät ole minulle itsestäänselvyyksiä, olenhan milleniaali. Yksinkertaisella kaavalla ja pienellä panoksella minuun luotiin erittäin positiivinen fiilis uudesta työantajasta.

Se kuinka paljon uuden työtekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista.

Ensimmäinen työpäivä on näytön paikka. Se kuinka paljon uuden työntekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista. Usein se myös indikoi tulevaa. Joskus ensimmäinen työpäivä voi kulua työpöydän siivoamiseen ja sormien pyörittelyyn, eikä perehdytystä edes mainita. Toisaalla uusi työntekijä ohjataan suoraan tarkasti suunniteltuun koulutusputkeen, joka sisältää yleisperehdytyksen lisäksi työtehtäväkohtaiset ohjaukset ja lisäkoulutukset. Skaala on valitettavan laaja.

Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.

Uuden työntekijän rekrytointi- ja perehdytysprosessi on yritykselle kallista ja aikaa vievää. Siksi se kannattaa tehdä kerralla hyvin. Onneksi tämä tosiasia otetaan nykyään huomioon paremmin ja uusi työntekijä löytää pöydältään yhä useammin perehdytyssuunnitelman. Mikään tae auvoisesta työsuhteesta se ei ole, mutta luo hyvän pohjan ja antaa mielikuvan vastuullisesta työnantajasta. Laadukkaan perehdytyksen avulla työntekijä pääsee osaksi uutta organisaatiokulttuuria ja sosiaalista yhteisöä. Lisäksi työstä saa paremmin kiinni, kun sisäistää organisaation toimintaa ohjaavat arvot ja visiot. Vielä kun päälle lätkäistään toimiva ja mutkaton esimiestoiminta, niin avot! Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.

Olen ollut SAMKilainen nyt reilun kuukauden verran, ja se tuntuu hyvältä! Toki olen vielä vihreä kuin mikä, mutta olen päässyt mielestäni jo hyvin kiinni viestintä- ja markkinointisuunnittelijan tehtäviini. Siitä pitää kiittää ennen kaikkea tiimiäni. Porin kampuksen sisällä vaikuttaa olevan hyvä me-henki ja positiivinen lataus. Se on jälleen yksi merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava ja työntekijöitä sitouttava seikka, eikä sen arvoa voi rahassa mitata.


 

Petra O’Rourke

35-vuotias SAMKin kasvatti aloitti kesäkuussa 2017 Porin kampuksella viestintä- ja markkinointisuunnittelijana. 


 

Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä

Matkailuliiketoiminta panostaa Itämeren alueen kehittämiseen. Olemme ottaneet napakoita askelia matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä toiminnan kansainvälistämiseksi. Ensin saatiin rahoitus Itämeren alueen Central Baltic -rahoitusohjelmasta Boosted-hankkeelle. Siinä luodaan SAMKin johdolla Itämeren alueelle yhteinen matkailualan liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus. Partnereita meillä on viisi.

SAMKin restonomiopiskelijat pääsevät opiskelemaan tätä koulutuskokonaisuutta matkailun uudessa kansainvälisessä koulutusohjelmassa ensi vuonna. Partneriverkosto myös syventää opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvää yhteistyötä: ihan ensimmäiseksi Vidzemen ammattikorkeakoulusta Latviasta on tulossa opettaja viikoksi SAMKiin – ja vastavuoroinen kutsu on saatu Latviaan.

Boostedin hyvistä kokemuksista innostuneina päätimme aloittaa vihreään yrittäjyyteen liittyvän täydennyskoulutuspaketin suunnittelun Itämeren alueen yrittäjille. Aihealueen valinta oli meille itsestään selvä, koska olemme tehneet paljon kehittämistoimenpiteitä maaseutu-, luonto- ja green care -yrittäjien ja muiden alan kehittäjien kanssa.

Itämeren alueen kiinnostavimmat vihreän kasvun mahdollisuudet liittyvät meidän mielestämme luontomatkailuun, green careen ja käsityöläistuotantoon.

Toivomme, että hankkeessa on myös mahdollisuus lisätä suuren yleisön ja tulevien yrittäjien kiinnostusta vihreää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Tätä vihreään yrittäjyyteen liittyvän koulutuspaketin suunnittelua ja toteuttamista varten jätimme jo helmikuussa hakemuksen Boostedista tuttuun Itämeren alueen Central Baltic -ohjelmaan. Hakuprosessi on kaksivaiheinen ja hakuprosessin toiseen vaiheeseen liittyvä suunnittelu käynnistettiin tämän vuoksi Viron Pärnussa 25.4.2017.

SAMK luontomatkailu Merikarvia
Itämeren alueen luontoresurssien vastuullinen hyödyntäminen luo kasvun mahdollisuuksia mikroyrittäjille. Kuva Susanna Uolia.

Tässä toisessa vaiheessa teimme päätöksiä korkeakoulujen rooleista hankkeissa. Lisäksi suunnittelimme pedagogisia ratkaisuja suurella intohimolla, olemmehan kaikki myös opettajia. Koulutuspaketti tullaan toteuttamaan verkko-opintoina, joita höystetään lähipäivillä. Yrittäjien kannalta verkostoituminen, osaamisen jakaminen ja henkilökohtainen palaute ovat tärkeitä asioita, joten ne tulee ottaa huomioon koulutuksen toteuttamisessa.

Pohdimme myös pitkään, miten toteutamme sen, että yrittäjät pääsisivät verkostoitumaan Itämeren alueella muiden koulutukseen osallistuvien yrittäjien kanssa. Tätä lähdimme kukin tahoillamme pohtimaan, kun antoisa, mutta jokseenkin tiivis päivä oli ohi.

Otsikkokuva: Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä: SAMK, Tarton Yliopisto, Vidzemen ammattikorkeakoulu ja Södertörnin yliopisto. Kuva Jaana Ruoho.

JaanaRuoho SAMK

 

Jaana Ruoho

Kirjoittaja toimii SAMKissa lehtorina ja projektipäällikkönä matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä.

Yhteistyöllä kohti hiilineutraalia Lounais-Suomea

Raumalla järjestettiin 6.4. Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -tilaisuus. Sen isäntänä toimi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski. Esillä olivat Lounais-Suomen alueen Hinku-kunnat eli ne kunnat, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Oli hieno huomata, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite.

Oli hieno huomata kaikkien esityksistä yhtenäinen tahtotila muutoksen aikaansaamiseksi sekä se, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite. Monen suusta kuuluikin eri muodoissa ajatus siitä, että kyse on kuntien välisestä yhteistyöstä, ei kilpailusta.

Jokaisella kunnalla oli selkeästi oma kärkensä, jolla se haluaa edetä. Esimerkiksi Loimaalla lähes 50 % päästöistä aiheutuu maataloudesta, kun taas Turussa suuri osa päästöistä aiheutuu kaukolämmityksestä. Jokaisen tarpeet päästövähennyksien suurimpiin vaikutuksiin ovat erilaiset. Kuitenkin monilla oli samoja toimia, esimerkiksi kuntien kiinteistöihin oli asennettu aurinkoenergia-, maalämpö-, ja pellettijärjestelmiä. Nämä kaikki yhdistämällä ja tietoa kuntien välillä jakamalla saadaan maakunnallisesti aikaan suurempi vaikutus kuin mitä osat yksinään tuottaisivat.

Tilaisuuden päätteeksi julkaistiin haaste:

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat – Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki yhdessä Turun kaupungin kanssa – haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartan 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Ainakin Eurajoki tarttui haasteeseen jo heti sen julkaisun jälkeen!

Parasta antia oli kuulla, miten nyt kaivattiin konkreettisia tekoja, viestintää ja uusia ajatuksia, jotta tavoitteet saadaan toteutettua ja miten kaikki olivat sitä mieltä, että tämä toteutetaan yhteistyöllä. Maakunnalle tarvitaan nyt veturi, joka ohjaa Lounais-Suomen edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä maakuntatasolla. Aktiivisia kuntia alueelta ainakin löytyy!

Lehdistötiedote tilaisuudesta.

Kuva tilaisuudesta: Nina Myllykoski

MeriOleniusMeri Olenius
Kirjoittaja on SAMKin Älykkäät Energiaratkaisut -tutkimusryhmän vetäjä ja oli paikalla, koska SAMK tukee tutkimus- ja opetustoiminnallaan maakunnan siirtymistä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.