ALL IN PITCH -yritysideakilpailu saa nuoret heittäytymään ja kokeilemaan yritysideansa kantavuutta

 

Porin Terveystalon yksikönjohtaja Kimmo Laakso haastatteli tuomaristoon kuuluvia Tomi Lähdeniemeä (Satakunnan Kansa), Jani Vikkulaa (Kauppahuone Riveri), Jari Taimia (SataCom), Matti Ratsulaa (Ratsula) ja Kari Ollilaa (Finnish Business Angels).

ALL IN Pitch on Satakunnan yrittäjäpalveluyhdistys Enterin, Länsi-Suomen Osuuspankin ja ALL IN -verkoston yhdessä järjestämä yritysideakilpailu, jossa on kolme sarjaa: ammatillinen toinen aste, korkea-aste ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sarja. Pitchaus-kisassa haastetaan oma mukavuusalue ja hypätään lavalle pitämään perinteinen hissipuhe ja saadaan siitä tuomariston palaute. Jokainen lavalle nousija on voittaja.

Pitchaus-kilpailu etenee monivaiheisesti: kaikki halukkaat opiskelijatiimit osallistuvat oppilaitoskohtaisiin alkukarsintoihin. Alkukarsinnoista parhaat tiimit etenevät semifinaaliin, joka järjestetään Satakunnan suurimmassa kauppakeskuksessa. Siellä kunkin sarjan parhaimmat tiimit esittävät ideansa paikalla olevan yleisön edessä. Kaikki pitchaukset videoidaan. Finaaliin pääsijät valitsee raati, johon kuuluu paikallisten yritysten johtoa. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluivat Kari Ollila, Jari Taimi, Tomi Lähdeniemi, Jani Vikkula ja Matti Ratsula. Semifinaalin ja finaalin välissä opettajien on mahdollista tsempata opiskelijoitaan sekä tiimien hioa esitystään. Finaaliin valitaan kaksi tiimiä kustakin sarjasta.

SAMKilaisen musiikinopettaja Karla Suvannon improkortit palkittiin yhtenä vuoden parhaista yritysideoista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilpailun alkukarsinnat järjestettiin kussakin oppilaitoksessa erikseen. SAMKista kilpailuun ilmoittautui kolme opiskelijaa.  Kauppakorkeakoulussa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua alkukarsintaan Johdatus yrittäjyyteen -kurssin kautta. Ammatilliselta toiselta asteelta opiskelijoita kisassa oli kuusi joukkuetta ja lisäksi yksi 10-vuotias.

Semifinaali ja finaali järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksen tapahtumalavalla. Tänä vuonna semifinaalin 12 esityksestä finaaliin valittiin kuusi kilpailijaa elinvoimaisen yritysidean perusteella. Finaalissa kolme parasta palkittiin kukin 1500 euron stipendillä.

Kilpailun kolme parasta ideaa vuonna 2017 olivat:

  • Karla Suvanto, SAMK, Improkortit -tuote
  • Momentum, Turun kauppakorkeakoulu, Pori, Old but Gold -mobiilisovellusidea
  • Fanni Kyösti, lastenhoitaja-mobiilisovellusidea

Tuomaristo nosti esiin, että kilpailun ideoiden taso oli noussut huimasti vuodesta 2016. He perustelivat voittajakolmikon valintaa seuraavasti: Karlan esitys improkorteista oli vakuuttava ja hän on omasta tarpeestaan kehittänyt hienon tuotteen tukemaan musiikin oppimista ja musiikin opiskelun pitkäjänteisyyttä. Tuote on skaalattavissa ja se on mahdollisuus toteuttaa myös puhelinsovelluksena. Karla Suvanto työskentelee musiikinopettajana ja opiskelee ensimmäistä vuottaan SAMKin Yrittäjän koulutusohjelmassa.

Momentumin Old but Gold -idea tarjoaa hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ikäihmisille. Momentumin palkitsemiseen vaikutti idean tuoreus ja omaperäisyys sekä sen ajankohtaisuus.

Fanni Kyösti esitti idean lastenhoitaja -mobiilisovelluksesta, mikä tarjoaisi lastenhoitoapua tarvitseville kanavan. Tämän kanavan kautta voisi varata ja saada tietoa tarjolla olevista hoitajista. Idea oli alun perin Sataedun opiskelijaryhmän, joka jätti idean kehittämisen kesken. Kisassa menestynyt ponteva kymmenvuotias Fanni halusi viedä ideaa eteenpäin ja jatkojalostaa sitä. Tällä sinnikkyydellä kilpailun kuopus myös nousi kisan mustaksi hevoseksi ja vei stipendin monen muun hyvän idean edestä. Raati kehui, että tämän tyyppisiä nuoria Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: työteliäitä ja periksiantamattomia heittäytyjiä, jotka eivät epäröi viedä hyviä ideoita maaliin.

Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. He saivat yli neljäsosan yleisöäänistä hennatatuointeihin ja muihin kehonmuokkausmenetelmiin perustuvalla ideallaan.

Yleisön suosikki HotInk toteutti pitchauksen mukaansatempaavasti

Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää parasta hissipuhetta. Yleisö olikin aktiivisesti mukana ja ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 416. Niistä paras esitys keräsi lähes neljänneksen. Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. Heidän ideansa oli toteuttaa väliaikaisia kehonmuokkauksia henna-, tussi-, timantti- ja maalausmentelmillä.

Tuuli ja Heidi herättivät yleisön kiinnostuksen tuomalla lavalle miesmallin, jonka kasvot oli koristeltu fantasiatyyliin. Esitys rakentui draamallisesti erinomaisesti: alkukiinnostuksen herättämisen jälkeen HotInk jatkoi esitystään tuomalla esille faktoja kuinka paljon tällä hetkellä ihmiset haluavat joko muuttaa jo ottamiaan tatuointeja tai hankkiutua niistä eroon. Hennatatuoinnit ja muut kehonmuokkausmenetelmät antavat mahdollisuuden toteuttaa omat kuvat niin, että niitä voi vaihdella vaikka kuukausittain. Nämä menetelmät antavat mahdollisuuden piirrättää ihoonsa kuvia sesongin tai juhlan mukaan. Mielenkiinto säilyi esityksessä loppuun saakka, sillä esiintyjillä oli positiivinen ote yleisöön ja sitä mukaa kun Tuuli ja Heidi esittelivät eri menetelmiä, he myös havainnollistivat niitä mallinsa avulla. Esityksen jälkeen oli mielenkiinto herätetty, ja monella mielessä, että tuotahan pitää kokeilla. Ja sehän on hyvän hissipuheen merkki: se herättää kiinnostuksen ja aikaansaa toimintaa.

ALL IN Pitch on koettu hyväksi tavaksi saada opiskelijoita kokeilemaan oman ideansa ja esityksensä toimivuutta ja tehoa. Parhaimmillaan opiskelija oppii itsestään ja vahvuuksistaan jotain olennaista.

Satakuntalaisille nuorille suunnattu yritysideakilpailu järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa perjantaina 10.11. toista kertaa.

 

Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN käynnistyi vuoden 2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Kiihdyttämöön osallistuvat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja Winnova sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Yritysideakilpailu ALL IN PITCH on yksi ALL IN -yrityskiihdyttämössä kehitetyistä yrittäjyysopetuksen toimintamalleista.

Kuvat: Pia Marjanen

 


 

 

 

 

Pia Marjanen

Kirjoittaja toimii SAMKissa myynnin ja markkinoinnin lehtorina sekä mentorina yrityskiihdyttämössä.

 

Kuntoutuksen ohjaajaksi SAMKista

Juhlassa oli luonnollisesti läsnä myös ”kossut”,  eli Erja Leppänen, Merja Koivuniemi, Sirpa Saaristo ja Merja Sallinen. Leikkisän lempinimen saanut porukka on kantanut pääasiallisen opetus- ja tutorointivastuun (Kuntoutuksen Ohjauksen ja Suunnittelun) koulutuksessa 20 vuoden ajan.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -koulutuksen 20-vuotisjuhla 17.11.2017 – Opiskelija Monica Tiisalan puhe

Minulla on ilo tuoda Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaaja AMK -opiskelijoilta sydämelliset 20-vuotisonnittelut SAMKista valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille ja meille tuleville kuntoutuksen ohjaajille sekä opettajillemme.

Meiltä opiskelijoilta vaaditaan paljon rohkeutta, motivaatiota ja voimia lähteä vallan uusille urille. Pois tutusta ja turvallisesta työstämme, jonka osaisimme, vaikka silmät kiinni. Opiskelujen alkaessa tulee paljon asioita, mitkä täytyy ottaa nopeasti haltuun. Tulee soleopsia, moodlea, finnaa, winhaa… Tässä vaiheessa lähes kaikilla uusilla opiskelijoilla on pää pyörällä ja tuska, että miten tästä selvitään.

Nyt toisen vuoden opiskelijana voin lohduttaa teitä juuri opintojanne aloittaneita. Seuraavana vuonna on jo paljon helpompaa. Ja ainakin meidän opiskeluryhmässämme kaikkien opiskelukavereiden tuki, ns. vertaistuki on ollut ihan korvaamatonta opiskelussa.

 

Mutta omaa motivaatiota uuden oppimiseen tarvitaan paljon. Meillä opiskelijoilla tarvitsee olla itsellämme halu kehittyä ja innostus oppia uutta. Itseään onkin hyvä muistuttaa välillä siitä, että:

Miksi hakeuduin opiskelemaan?

Mitkä ovat omat tavoitteeni ja miten voin ne saavuttaa?

Opiskelujen ohella monet meistä monimuoto-opiskelijoista käyvät töissä ja lisäksi huolehtivat arjen sujumisesta omissa perheissään. Tämän kaiken yhteensovittaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnitelmallisuutta, koordinointia, ajanhallintaa, itseohjautuvuutta, luovuutta, itsekuria, kompromisseja, joustamista, hyvää lähiverkostoa, hyvää toimintakykyä ja armollisuutta itseään kohtaan. Aikuisopiskelijan/monimuoto-opiskelijan elämä on usein henkisesti kuormittavaa, ja meidän tulisi välillä myös pysähtyä kuuntelemaan itseämme, ja omaa jaksamistamme.

SAMKissa on hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja

Onneksi meidän opettajamme ja SAMKissa koulutuksessamme on hyvin huomioitu monimuoto-opiskelijan arjen paineet.

SAMKissa on myös hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja. Täällä opiskelijana voi päästä työskentelemään erilaisissa pilottikokeiluissa, ilman onnistumisen pakkoa. Täällä opettajat ymmärtävät, että mitään uutta innovaatiota ei voi syntyä, jos ei uskalla kokeilla ja vaikka epäonnistua.

Koulutusohjelmavastaava Merja Koivuniemen (vas.) vierellä on kuntoutusohjaajayhdistyksen puheenjohtaja Virpi Hurula. Hurula on valmistunut SAMKista kuntoutuksen ohjaajaksi ja myös kuntoutuksen YAMK koulutuksesta.

Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -opiskelijan muita suuria ilon ja huolen aiheita.

Me kuntoutuksen ohjaaja -opiskelijat iloitsemme jo etukäteen hallituksen esityksestä eduskunnalle, jossa ammattikorkeakouluista valmistuvat kuntoutuksen ohjaajat ovat jatkossa sosiaalialan laillistettuja ammattihenkilöitä. Tällä on suuri vaikutus ammattiryhmämme työllistymiseen. Tämän johdosta toivottavasti kuntoutusohjaajien osaaminen tulee paremmin näkyväksi ja arvostus ammattiamme kohtaan paranee ja työnantajat uskaltavat työllistää meitä.

Olemme kuitenkin edelleen huolissamme mahdollisuuksistamme työllistyä yhdenmukaisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneiden kanssa, sillä kuntoutuksen ohjaajakoulutus ei ilmeisesti tulevaisuudessakaan anna pätevyyttä toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä, ja suuri osa kuntoutusohjaajien työpaikoista on vielä terveydenhuollon puolella. Tähän toivoisimme muutosta.

On hienoa, että Tehy ja Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yhdistyksestä tulee Tehyn ammatillinen jaosto. Tehyn kanssa tehtävä yhteistyö edistää kuntoutusohjauksen valtakunnallista näkyvyyttä.

Olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä.

Tutkitusti on todettu, että Satakunnan ammattikorkeakoulun opetusta arvostetaan, ja täältä valmistuneet kuntoutuksen ohjaajat työllistyvät hyvin. Sama ilmiö näkyy meidänkin opiskeluryhmässämme, ja olemme siksi hyvin luottavaisin mielin meidän työllistymisestämme. Koemme myös, että kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinto antaa meille hyvän mahdollisuuden työllistyä moniin erilaisiin työtehtäviin eri organisaatioissa.

Lisäksi olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä. Tämä kertoo siitä, että kuntoutusohjaajien osaaminen on kyseisissä organisaatioissa tunnistettu. Toivomme kuntoutuksen ohjaajille lisää virkoja, joissa he voisivat hyödyntää kokonaisvaltaisesti omaa osaamistaan.

Uskomme, että voisimme lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta, jos moniammatillisissa kuntoutustiimeissä olisi mukana myös kuntoutuksen ohjaaja. Kuntoutusohjaajina olemme omaksuneet koulutuksessamme asiakaslähtöisen ja laaja-alaisen toimintakykynäkemyksen.

On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja, että kuntoutuksella yritetään edistää eniten ihmisen fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Meillä tulevilla kuntoutuksen ohjaajilla on siis vielä suuri työ muuttaa vallitsevaa toimintakulttuuria.

Kuntoutusohjaajien ammattiryhmä on vieläkin pieni ja monelle meidän osaamisemme on edelleen tuntematon. Opiskelijatkin törmäävät edelleen siihen, että meillä täällä Suomessa kuntoutusta suunnittelee, ohjaa, toteuttaa, koordinoi ja kehittää enimmäkseen muut ammattiryhmät, kuin kuntoutuksen ohjaajat. Tätä me tulevat kuntoutuksen ohjaajat suuresti ihmettelemme.

On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi

Meidän kuntoutusohjaajien osaamista ei vielä riittävästi tunnisteta tai tunnusteta. Se osaaminen, mikä meillä kuntoutusohjaajilla jo on, näyttää jäävän paljolti hyödyntämättä. Tämä on resurssien haaskaamista, johon yhteiskunnallamme ei ole varaa.

Nyt muita ammattiryhmiä yritetään ”pikakouluttaa” tekemään oman työnsä ohessa, meidän työtämme. Työtä jonka me jo osaamme. Työtä johon me opiskelemme kolme ja puoli vuotta.

Kuntoutuksen ohjaajan ammatin nimikesuojaus takaisi sen, että kuntoutusohjaajan tehtäviin ei haettaisi muita ammattiryhmiä, niin kuin valitettavasti nyt tehdään. Me kuntoutuksen ohjaaja opiskelijat toivomme, että tähän asiaan tulisi muutos.

Kiitos.


 

 

Monica Tiisala opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK)

 

Kuvat tilaisuudesta: Merja Sallinen

Johda itsellesi hyvä (työ)elämä

 

Miten päästä irti vanhoista ja tarpeettomiksi muuttuneista toimintatavoista, pirstaleisuudesta ja jatkuvasta kiireen tunteesta?  Syksyn näyttäessä ensimmäisiä merkkejään, monella herää tarve tehdä arjestaan entistä toimivampaa, sillä kasvava työn määrä, useat päällekkäiset kehittämishankkeet ja työaikojen moninaistuminen uhkaavat jokaisen asiantuntijan jaksamista. Tässä vaiheessa työvuotta on hyvä aika pysähtyä oman toimintansa äärelle, sillä itsensä johtaminen on asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevien perustaito.

Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää.

Itsensä johtamisessa on kyse omaan itseen suuntautuvasta reflektiivisestä tarkastelusta, jossa pohdinnan kohteeksi pääsevät erityisesti oma toiminta, tulevaisuuden tavoitteet ja päivittäinen ajankäyttö. Tavoitteena on oman käyttäytymisen ja tunteiden tunnistamisen kautta ohjata omaa toimintaa haluttuun suuntaan. Se kannattaa, sillä onnistunut itsensä johtaminen johtaa vahvaan itsetuntemukseen, omien toimintatapojen ja arvojen kirkastumiseen sekä asenteiden muuttumiseen.

Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää. Tuottavuutta ja tehokkuutta vievät eteenpäin konkreettiset päämäärät, hyvin suunniteltu ja arvojen mukainen ajankäyttö sekä pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Tulosta syntyy, hyvinvointi säilyy ja ympäristö kiittää. Miten tähän tilanteeseen pääsee?

Ensimmäinen vinkki: Tunnista voimavarasi

Tässä omat viisi vinkkiäni onnistuneeseen itsensä johtamiseen:

  1. Tunnista voimavarasi. Ole tietoinen kaikesta siitä, mihin kerrallaan pystyt ja kuuntele mielesi ja kehosi signaaleja.
  2. Hallitse omaa aikaasi. Tee viikoittainen ja päivittäinen suunnitelma siitä, mitä aiot tehdä. Jos olet ajankäytön hallinnan harjoittelija, laadi lista myös siitä, mistä kaikesta aiot kieltäytyä saadaksesi tehdyksi sen mitä haluat. Ennakoi tulevia tehtäviä.
  3. Varaa aikaa ajattelulle. Itsensä tietoinen kehittäminen ja uusien ideoiden saaminen vaatii ympärilleen aikaa ja tilaa. Vapauta itsesi säännöllisesti tiukoista aikatauluista.
  4. Hyväksy nykytilanteesi. Monesti nykyinen tilanteesi, osaamisesi ja työnkuvasi on ihan riittävän hyvä. Keskity pieniin askeliin suurien unelmien ja tavoitteiden sijaan.
  5. Iloitse onnistumisista. Jokaiseen päivään mahtuu monta iloitsemisen arvoista hetkeä. Tunnista ne ja anna tunnustusta itsellesi.

 

 

 

 

 

Jonna Seppälä

Kirjoittaja toimii SAMKissa henkilöstönkehittämispäällikkönä ja on suorittanut Certified Business Coach -valmennuksen.


 

Perehdytyksellä sitoutetaan ja luodaan organisaation lähettiläitä

Miten uudesta työntekijästä saadaan todellinen SAMKilainen? Pitkänlinjan pätkätyöntekijän syvällä rintaäänellä uskallan sanoa, että työntekijän sitouttaminen alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Ensimmäinen kontakti yritykseen antaa uudelle työntekijälle voimakkaan signaalin siitä, mitä edessä häämöttää. Samalla se on työnantajalle suuri mahdollisuus jatkaa työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa aloitettua ”Meidän Yritys Oy” -markkinointikampanjaa. Minun kohdallani ensimmäiset puhelut SAMKin henkilöstösuunnittelija Päivi Sanevuoren kanssa menivät nappiin. Minut toivotettiin ystävällisesti tervetulleeksi taloon ja muistettiin mainita heti muutama työnantajan ehdottomista valttikorteista: joustava työaika ja perheystävällisyys. Ne eivät ole minulle itsestäänselvyyksiä, olenhan milleniaali. Yksinkertaisella kaavalla ja pienellä panoksella minuun luotiin erittäin positiivinen fiilis uudesta työantajasta.

Se kuinka paljon uuden työtekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista.

Ensimmäinen työpäivä on näytön paikka. Se kuinka paljon uuden työntekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista. Usein se myös indikoi tulevaa. Joskus ensimmäinen työpäivä voi kulua työpöydän siivoamiseen ja sormien pyörittelyyn, eikä perehdytystä edes mainita. Toisaalla uusi työntekijä ohjataan suoraan tarkasti suunniteltuun koulutusputkeen, joka sisältää yleisperehdytyksen lisäksi työtehtäväkohtaiset ohjaukset ja lisäkoulutukset. Skaala on valitettavan laaja.

Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.

Uuden työntekijän rekrytointi- ja perehdytysprosessi on yritykselle kallista ja aikaa vievää. Siksi se kannattaa tehdä kerralla hyvin. Onneksi tämä tosiasia otetaan nykyään huomioon paremmin ja uusi työntekijä löytää pöydältään yhä useammin perehdytyssuunnitelman. Mikään tae auvoisesta työsuhteesta se ei ole, mutta luo hyvän pohjan ja antaa mielikuvan vastuullisesta työnantajasta. Laadukkaan perehdytyksen avulla työntekijä pääsee osaksi uutta organisaatiokulttuuria ja sosiaalista yhteisöä. Lisäksi työstä saa paremmin kiinni, kun sisäistää organisaation toimintaa ohjaavat arvot ja visiot. Vielä kun päälle lätkäistään toimiva ja mutkaton esimiestoiminta, niin avot! Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.

Olen ollut SAMKilainen nyt reilun kuukauden verran, ja se tuntuu hyvältä! Toki olen vielä vihreä kuin mikä, mutta olen päässyt mielestäni jo hyvin kiinni viestintä- ja markkinointisuunnittelijan tehtäviini. Siitä pitää kiittää ennen kaikkea tiimiäni. Porin kampuksen sisällä vaikuttaa olevan hyvä me-henki ja positiivinen lataus. Se on jälleen yksi merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava ja työntekijöitä sitouttava seikka, eikä sen arvoa voi rahassa mitata.


 

Petra O’Rourke

35-vuotias SAMKin kasvatti aloitti kesäkuussa 2017 Porin kampuksella viestintä- ja markkinointisuunnittelijana. 


 

Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä

Matkailuliiketoiminta panostaa Itämeren alueen kehittämiseen. Olemme ottaneet napakoita askelia matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä toiminnan kansainvälistämiseksi. Ensin saatiin rahoitus Itämeren alueen Central Baltic -rahoitusohjelmasta Boosted-hankkeelle. Siinä luodaan SAMKin johdolla Itämeren alueelle yhteinen matkailualan liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus. Partnereita meillä on viisi.

SAMKin restonomiopiskelijat pääsevät opiskelemaan tätä koulutuskokonaisuutta matkailun uudessa kansainvälisessä koulutusohjelmassa ensi vuonna. Partneriverkosto myös syventää opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvää yhteistyötä: ihan ensimmäiseksi Vidzemen ammattikorkeakoulusta Latviasta on tulossa opettaja viikoksi SAMKiin – ja vastavuoroinen kutsu on saatu Latviaan.

Boostedin hyvistä kokemuksista innostuneina päätimme aloittaa vihreään yrittäjyyteen liittyvän täydennyskoulutuspaketin suunnittelun Itämeren alueen yrittäjille. Aihealueen valinta oli meille itsestään selvä, koska olemme tehneet paljon kehittämistoimenpiteitä maaseutu-, luonto- ja green care -yrittäjien ja muiden alan kehittäjien kanssa.

Itämeren alueen kiinnostavimmat vihreän kasvun mahdollisuudet liittyvät meidän mielestämme luontomatkailuun, green careen ja käsityöläistuotantoon.

Toivomme, että hankkeessa on myös mahdollisuus lisätä suuren yleisön ja tulevien yrittäjien kiinnostusta vihreää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Tätä vihreään yrittäjyyteen liittyvän koulutuspaketin suunnittelua ja toteuttamista varten jätimme jo helmikuussa hakemuksen Boostedista tuttuun Itämeren alueen Central Baltic -ohjelmaan. Hakuprosessi on kaksivaiheinen ja hakuprosessin toiseen vaiheeseen liittyvä suunnittelu käynnistettiin tämän vuoksi Viron Pärnussa 25.4.2017.

SAMK luontomatkailu Merikarvia
Itämeren alueen luontoresurssien vastuullinen hyödyntäminen luo kasvun mahdollisuuksia mikroyrittäjille. Kuva Susanna Uolia.

Tässä toisessa vaiheessa teimme päätöksiä korkeakoulujen rooleista hankkeissa. Lisäksi suunnittelimme pedagogisia ratkaisuja suurella intohimolla, olemmehan kaikki myös opettajia. Koulutuspaketti tullaan toteuttamaan verkko-opintoina, joita höystetään lähipäivillä. Yrittäjien kannalta verkostoituminen, osaamisen jakaminen ja henkilökohtainen palaute ovat tärkeitä asioita, joten ne tulee ottaa huomioon koulutuksen toteuttamisessa.

Pohdimme myös pitkään, miten toteutamme sen, että yrittäjät pääsisivät verkostoitumaan Itämeren alueella muiden koulutukseen osallistuvien yrittäjien kanssa. Tätä lähdimme kukin tahoillamme pohtimaan, kun antoisa, mutta jokseenkin tiivis päivä oli ohi.

Otsikkokuva: Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä: SAMK, Tarton Yliopisto, Vidzemen ammattikorkeakoulu ja Södertörnin yliopisto. Kuva Jaana Ruoho.

JaanaRuoho SAMK

 

Jaana Ruoho

Kirjoittaja toimii SAMKissa lehtorina ja projektipäällikkönä matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä.

Yhteistyöllä kohti hiilineutraalia Lounais-Suomea

Raumalla järjestettiin 6.4. Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -tilaisuus. Sen isäntänä toimi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski. Esillä olivat Lounais-Suomen alueen Hinku-kunnat eli ne kunnat, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Oli hieno huomata, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite.

Oli hieno huomata kaikkien esityksistä yhtenäinen tahtotila muutoksen aikaansaamiseksi sekä se, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite. Monen suusta kuuluikin eri muodoissa ajatus siitä, että kyse on kuntien välisestä yhteistyöstä, ei kilpailusta.

Jokaisella kunnalla oli selkeästi oma kärkensä, jolla se haluaa edetä. Esimerkiksi Loimaalla lähes 50 % päästöistä aiheutuu maataloudesta, kun taas Turussa suuri osa päästöistä aiheutuu kaukolämmityksestä. Jokaisen tarpeet päästövähennyksien suurimpiin vaikutuksiin ovat erilaiset. Kuitenkin monilla oli samoja toimia, esimerkiksi kuntien kiinteistöihin oli asennettu aurinkoenergia-, maalämpö-, ja pellettijärjestelmiä. Nämä kaikki yhdistämällä ja tietoa kuntien välillä jakamalla saadaan maakunnallisesti aikaan suurempi vaikutus kuin mitä osat yksinään tuottaisivat.

Tilaisuuden päätteeksi julkaistiin haaste:

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat – Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki yhdessä Turun kaupungin kanssa – haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartan 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Ainakin Eurajoki tarttui haasteeseen jo heti sen julkaisun jälkeen!

Parasta antia oli kuulla, miten nyt kaivattiin konkreettisia tekoja, viestintää ja uusia ajatuksia, jotta tavoitteet saadaan toteutettua ja miten kaikki olivat sitä mieltä, että tämä toteutetaan yhteistyöllä. Maakunnalle tarvitaan nyt veturi, joka ohjaa Lounais-Suomen edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä maakuntatasolla. Aktiivisia kuntia alueelta ainakin löytyy!

Lehdistötiedote tilaisuudesta.

Kuva tilaisuudesta: Nina Myllykoski

MeriOleniusMeri Olenius
Kirjoittaja on SAMKin Älykkäät Energiaratkaisut -tutkimusryhmän vetäjä ja oli paikalla, koska SAMK tukee tutkimus- ja opetustoiminnallaan maakunnan siirtymistä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

Viestinnän harjoittelijana – oma koulu uusin silmin

Aloitin harjoitteluni SAMKin viestinnässä marraskuussa vuoden synkimmän ajan keskellä. Nyt olemmekin jo maaliskuussa ja kevätaurinko paistaa kirkkaana. Tuntuu, että aika on kulunut todella nopeasti, melkeinpä kuin juosten.

Olen ollut mukana messuilla ja erilaisissa tapahtumissa, vetänyt infoja lukioissa, ammattikouluissa, sotilaskodissa…

Olen tämän viiden kuukauden harjoittelun aikana oppinut monenlaista. Olen ollut mukana messuilla ja erilaisissa tapahtumissa, vetänyt infoja lukioissa, ammattikouluissa, sotilaskodissa ym. Olen tehnyt haastatteluja, kirjoittanut uratarinoita ja uutisia, editoinut videoita ja valokuvia, sekä tehnyt taittohommia ja sisällöntuotantoa.

Työ on ollut mielestäni mielekästä ja todella monipuolista. Vaikka olin ”vain” osa-aikaisena harjoittelijana opintojeni ohella, on työtehtäviä piisannut hyvin. Lisäksi työ on ollut hyvin liikkuvaa. Osittain koulukäyntien takia, mutta myös muilla kampuksilla vierailujen sekä esimerkiksi haastatteluiden tekemisen vaatimien siirtymien ansiosta.

Työn – tai harjoittelun – parhaina puolina olen pitänyt juuri monipuolisuutta. Se on tarjonnut hyvän balanssin toimistotyön ja muun tekemisen väliltä. Ennen kaikkea opiskeluiden tasapainoksi se on sopinut yleensä hyvin. Välillä tehtävät ovat kasaantuneet, mutta pidän haasteista. Olen kohdannut harjoittelun aikana paljon erilaisia ja uusia ihmisiä sekä työtehtäviä.

Koulu toisesta näkökulmasta

On ollut mielenkiintoista nähdä tuttu koulu nyt myös henkilökunnan silmin. Vaikkakaan suuria muutoksia opiskelijavinkkeliini ei ole ollut, olen ollut henkilöstön palavereissa, päässyt nauttimaan henkilöstökerhon tarjoamista mahdollisuuksista ja nähnyt koulun toiminnan hieman erilaisesta näkökulmasta.

Olen ollut yhtäaikaa kuin kahden ”ryhmän” jäsenenä. Molemmat tarjoavat omat etunsa. Esimerkiksi olin monesti samalla SAMKin markkinoinnin tekijä sekä sen kohde. Opiskelijana et välttämättä pääse niin hyvin ymmärtämään, mitä talon sisällä tapahtuu, mutta henkilöstöön kuuluessasi saat myös tietoa, jota ei kaikille opiskelijoille informoida. Puolestaan opiskelijana näet kaiken opiskelijoiden välisen kanssakäymisen ja koet heidän mielipiteensä talon sisäisistä asioista.

Tämä aika on tarjonnut minulle paljon uutta. Juurikin se, että työpaikkani on samalla kouluni, on mahdollistanut oppimisen saman päivän aikana sekä työharjoittelussa että luennoilla. Koen oppineeni paljon uutta ja kehittyneeni. En vain työelämän taidoissa, vaan myös kokonaisvaltaisesti oman elämäni aikataulun järjestelyssä ja hallinnassa, sillä vaikka työmäärä elämässä tuntuisi joskus todella suurelta, on tehtävät pystyttävä suorittamaan parhaan taitonsa mukaan.

Nyt kevään edetessä huimaa vauhtia ja harjoitteluni lähestyessä loppuaan on aika suunnata katseet kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita.


Niko Iijolainen kuva: Jenni KivilompoloNiko Iijolainen
Kirjoittaja on tradenomiopiskelija, joka suoritti osan opintoihin kuuluvasta harjoittelustaan SAMKin viestinnässä.

Kuva: Jenni Kivilompolo


 

Pajavasara, muistot ja mies

Kuvassa takanani oleva vanha mekaaninen laite koskettaa vanhan insinöörin sielussa jotain herkkää kohtaa aina kun sen ohitse matka johtaa. Nyt kun tästä rakennuksesta kohta ollaan lähdössä, saanen luvan muistella vanhoja, vaikka vanhojen muistelijaa uhataankin ”tikulla silmään”. Vanha on myös kuvan pajavasara ja sen jalustassa oleva paatoksellinen teksti.

Jatka lukemista ”Pajavasara, muistot ja mies”

Uusia matkailun avauksia tutulla matkailusaarella

Viime syksynä Kanarian saarilla sijaitseva yliopisto, La Universidad Europea de Canarias, lähetti matkailun koulutusohjelmansa kurssitarjontaa esittelevän sähköpostin. Siitä alkoi tiivis viestittely.

Koska olin matkustamassa Teneriffalle joka tapauksessa joulunviettoon, tarjoutui minulle hyvä tilaisuus keskustella koulutuksen yhteistyömahdollisuuksista paikan päällä. Ennen matkaa tutkin myös muita saarella matkailukoulutusta tarjoavia oppilaitoksia, ja loppujen lopuksi olin sopinut tapaamisesta kolmen kanssa.

Jatka lukemista ”Uusia matkailun avauksia tutulla matkailusaarella”

Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään

Pk-yrittäjä, miten markkinoit yritystäsi? Tällaisen kysymyksen esitti aikoinaan oma esimieheni minulle valmistautuakseni yritysjohdon kanssa keskusteluun markkinoinnista ja omasta myytävästä tuotteesta.  Omalla kohdalla tuo kysymys vie yli kahden vuosikymmenen taakse, mutta kysymys on edelleen ajankohtainen.

Jatka lukemista ”Ei termi digitaalisuus – vaan miten sitä käytetään”