GrowUp Students on liikeideakilpailu. Kilpailua on järjestetty jo vuodesta 2017 alkaen. Tämän vuoden kilpailun järjestivät yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari sekä LähiTapiola. Kilpailun finaalitapahtuma toteutettiin verkossa helmikuussa. Mukana kisassa oli SAMKin opiskelijoiden lisäksi SeAMKin ja Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiimejä. Ideasarjassa oli kunkin organisaation opiskelijoita kolme ja valmiiden yritysten sarjassa kaksi kappaletta.
GrowUp Students ei ole pelkästään kilpailu. Se on myös valmennusprosessi opiskelijoiden yritysideoille ja valmiille yrityksille. Kilpailussa opiskelijat saavat asiantuntijoilta ohjausta liikeidean ja liiketoiminnan kirkastamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen. Järjestäjät olivat tänäkin vuonna hankkineet kovatasoiset valmentajat opiskelijoiden tueksi. 12-henkinen sparrausporukka antoi kullekin kilpailutiimille uusia näkökulmia ja haastoi niitä pohtimaan ideaansa monipuolisesti.
Kilpailu oli SAMKin opiskelijoille tuloksellinen. Ideasarjassa opiskelijamme onnistuivat nappaamaan tänä vuonna sekä ykkös- että kakkossijan. Julia Mathlinin ja Essi Laurellin tiimi Cropcorn voitti 1000 euron pääpalkinnon ideallaan sähköisestä alustasta. Alustan tarkoitus on tuoda paikallisten ruuantuottajien tarjonta kuluttajille nykyistä paremmin saataville. 500 euron palkinnon pokkasi toiseksi sijoittunut Kasperi Laineen johtama tiimi LighthouseOS. Tiimi kehittää parhaillaan helppokäyttöistä ja kevyttä käyttöjärjestelmää pääkohteenaan seniorikansalaiset ja kolmannen maailman maiden käyttäjäryhmät. Suoritusvaatimuksiltaan kevyt käyttöjärjestelmä tulee toimimaan vanhoissakin tietokoneissa ja on erityisen helppokäyttöinen.
Valmiiden yritysten sarjassa Tampereen yliopiston opiskelijat Elias Palpatzisin, Eero Haikosen ja Timo Hartikaisen veivät ykkössijan hiotulla konseptilla ja esityksellä (Brightlife Oy). Yritys kehittää verkkoalustaa, joka tuo yhteen mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja palvelun tarjoajat. SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan. Ollipekan perustama Etäterveysasema Kätevä tuo terveyspalvelut verkon kautta käyttäjilleen. Liikeidea ja konsepti on viimeisen vuoden aikana jalostunut entisestään avaten mm. uusia liiketoimintamahdollisuuksia reseptien uusimisesta.
Myös palkintosijojen ulkopuolelle jääneet SAMKin kisaajat saivat tuomaristolta hyvää palautetta. Sanna Saarisen ja Maiju Lyytikäisen liikeidea JougGo pureutuu joukkueiden varainkeruun kehittämiseen nykyisestä wc-paperien ja keksien myymisestä uudenlaisille urille. Tuomaristossa todettiinkin, että tästä tiimistä tulemme varmastikin kuulemaan vielä tulevina vuosina. Valmiiden yritysten sarjassa Passol Oy:n Tommi Dahlroosin Wisle-palvelua ratkaisee taksialan toiminnan kehittämistä teknologia-alustan avulla tuoden alalle mukaan uusia liiketoiminnan logiikoita. Palvelua kiiteltiin erityisesti kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita kehittävänä palveluna.
Teksti ja kuva: Marko Mikkola
Kuvateksti: SAMKin Ollipekka Kivin nappasi valmiiden yritysten sarjassa kakkossijan.
Juuri käynnistyneen Euroopan unionin ohjelmakauden 2021-2027 kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansainväliset projektit ovat tärkeitä SAMKissa toimivalle Matkailun kehittämiskeskukselle, sillä näiden kautta voidaan taata maakunnan matkailun yhtenäinen kehittyminen muiden Euroopan maakuntien kanssa. Samalla muualta Euroopasta voidaan tuoda Satakuntaan parhaita käytäntöjä ja yhdessä oppia ratkaisemaan alan ajankohtaisia haasteita.
Ensimmäinen askel: Matkailualan kehitystrendit haltuun
Jotta matkailua voidaan kehittää kansainvälisessä yhteistyössä, tulee ymmärtää syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen tavoitteet matkailussa. Euroopan unionin tasolla matkailun kehittämisen painopisteiksi nähdään alan kestävyys, resilienssi, digitaalisuus ja sosiaalisuus (kts. uusi Transition Pathway for Tourism -strategia). Alaa tulee edistää Euroopassa kohti hiilineutraaliutta ja ilmastoystävällisyyttä kiertotalouden periaatteet huomioiden. Lisäksi digitalisaatio matkailun kivijalkana, erityisesti tiedon parempi ja innovatiivinen käyttö sekä jakaminen nähdään välttämättömiksi kehittämiskohteiksi Euroopassa alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.
Matkailualan kärsiessä koronapandemiasta sen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on eurooppalaisen matkailualan kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Koska mikro- ja pienet yritykset työllistävät 84 % alan työntekijöistä, erityisesti nämä tarvitsevat tukea elpyäkseen. Rajoitusten ja sulkujen vuoksi alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa, minkä vuoksi ala tulee koronan hälvetessä kohtaamaan valtavan työvoimapulan. Näiden seikkojen vuoksi sosiaalinen näkökulma eli alalla työskentelevät ihmiset ja alan työllisyys ovat tärkeässä asemassa tuettaessa alan uutta kasvua.
Euroopassa alan työvoiman osaamisen kehittäminen nähdään erittäin olennaiseksi osaksi sosiaalista näkökulmaa. Alalla nostetaan esiin erilaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä muilta aloilta tulevien mahdollisuudet kouluttautua alalle. Opetussuunnitelmien, koulutussisältöjen ja -menetelmien uudistaminen on merkittävä osa alan kasvun tukemista. Lisäksi matkailualalla puhutaan ns. vihreistä- ja digitaidoista sekä näiden lisäämisestä, jotta kestävyys ja digitaalisuus saataisiin jalkautettua käytännön toiminnan tasolle. Alalla tarvitaan siten työvoimaa, joilla on oikeat taidot alan haasteisiin vastaamiseksi.
Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on luotu sekä matkailuliiketoiminnan että luontoyrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus.
Toinen askel: Verkostoidu
Kansainvälisessä yhteistyössä kumppanuudet ovat menestymisen avain, sillä kansainväliset EU-projektit toteutetaan yleensä 5-13 kumppanin yhteistyössä. Jotta kaikki palapelin palat ovat kohdallaan, kumppanuuksia on harkittava tarkkaan ja näiden rakentamiseen on laitettava isoja panoksia. Tämän on todennut myös rahoittaja, sillä relevantit kumppanuudet ovat yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä myönnettäessä projektille rahoitusta.
Kumppanuuksien tulee olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan tukevia. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneiden asiantuntijuuden tulee rikastuttaa toisiaan yhteiseen maaliin pääsemiseksi. Tällöin verkostossa tulee olla kumppaneita, jotka omaavat toisiaan täydentävää osaamista ja/tai lähestyvät samaa asiaa erilaisista näkökulmista. Usein nämä kumppanit edustavat myös erilaisia toimijoita kuten toisen ja korkea-asteen oppilaitoksia, matkailuelinkeinoa edustavia organisaatioita ja julkishallinnollisia tahoja. Toisaalta palapeli voi muodostua kumppaneista, joiden asiantuntijuus on yhteneväistä, mutta he toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Tällöin samaa teemaa voidaan edistää yhdessä yhteisistä lähtökohdista ympäri Eurooppaa. Tärkeä on myös sisällyttää kumppaniverkostoon Euroopan tason ns. kattotoimijoita, joilla on mandaatti edistää teemaa laajemmin Euroopan tasolla.
Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Science Meets Regions -tapahtuma toi matkailun eurooppalaiset kärkitoimijat Poriin.
Kolmas askel: Keskustele, keskustele ja keskustele
Kumppaneiden löydyttyä seuraava askel on päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Vaikka kumppanit olisivatkin naapurimaista, ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta teemasta saattaa olla hyvinkin erilainen. Otetaan esimerkiksi hyvinvointimatkailu. Mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa missäkin kulttuurissa ja millaiset matkakohteet sekä -palvelut tätä tuottavat kyseisissä maissa? Polskuttelua viihdekylpylässä, kuntoutusta terveyskylpylässä, kauneushoitoja, joogatunteja vai rauhoittumista luontoympäristössä? Kaikki ilmiöt ovat sidonnaisia omaan toimintaympäristöömme, mutta miten ne tulkitaan yhdessä eurooppalaisella tasolla – tämän tarkastelu vie paljon aikaa.
Kun ilmiöstä itsessään on saavutettu yhteisymmärrys, seuraava askel on pohtia kehitettävän teeman toiminnan tasoa projektiin osallistuvissa maissa. Mikä on kussakin maassa tarve kehittää kyseistä teemaa ja miksi? Esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaatiota on edistetty hyvin eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi haasteet ja mahdollisuudet näyttäytyvät melko kirjavina. Toisissa Euroopan maissa kestävä kehitys voi olla normaali osa arkipäivän toimintaa, toisissa maissa käytännöt voivat olla vasta kehitteillä. Asia näyttäytyy samanlaisena myös digitalisuuden suhteen. Nämä erot ovat tärkeitä ymmärtää, jotta projektin aikana voidaan oppia toisilta ja yhtenäistää yhdessä käytänteitä Euroopan tasolla.
Keskustelua ja vielä lisää keskustelua.
Neljäs askel: Suunnittele ja keskity
Alkulämmittelyn jälkeen päästään itse asiaan eli projektin suunnittelun. Pääasiana tässä vaiheessa on sovittaa yhteen sekä rahoitusohjelman tavoitteet että projektiin osallistuvien kumppaneiden ja heidän alueidensa tarpeet. Erityistä pohdintaa vaatii Euroopan tason yhteinen haaste – mihin haasteeseen Euroopan matkailukentällä kyseisellä projektilla haetaan ratkaisua? Samalla se syy, miksi ratkaisun saavuttamiseksi ylipäätään tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, täytyy pitää kirkkaana mielessä. Koska mukana projektissa on myös erilaisia kumppaneita moninaisine tarpeineen, projektin sisällön rajaaminen voi olla haastavaa.
Viides askel: Toteuta
Kun päästään itse projektin toteutukseen, on kuljettu jo pitkä matka. Jotta projekti saadaan aikataulussaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä maaliin, toteutuksen aikana on hyvä huomioida projektin elinkaaren vaiheet. Yleensä kestää noin vajaa vuosi projektin toteutuksen alusta, kun projektitiimin kuherruskuukausi päättyy. Tällöin alkaa kuohuntavaihe, jolloin syntyy konflikteja, kulttuurien ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Tästä vaiheesta pitäisi päästä suhteellisen nopeasti yli oppimaan lisää yhdessä ja jatkaa matkaa kohti tavoitteita. Pitkän elinkaaren aikana projektin tavoitteet on muutenkin hyvä kerrata usein – yhteinen maali saattaa matkan aikana unohtua.
Kansainvälisen projektin toteuttamista leimaa hyvinkin pitkälle jatkuva keskustelu, sillä erilaiset tulkinnat teemasta vaativat halua ja aikaa päästä asioista yhteisymmärrykseen. Samanaikaisesti keskustelua vaatii erilaiset työskentelytavat, sillä ei ainoastaan erilaiset kulttuuritaustat, mutta erilaiset organisaatiokulttuurit tuovat omat haasteensa projektin käytännön toteutukseen. Oikein johdettuna nämä kuitenkin tuovat mukanaan mahdollisuuden pohtia ongelmia monista näkökulmista, luoda vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hyödyntää projektitiimin jäsenten moninaista osaamista. Kansainvälisen projektitiimin johtaminen ei siten ole käytännössä ainoastaan projektin, sen tavoitteiden ja työpakettien johtamista vaan myös projektissa toimivien henkilöiden johtamista kulttuurierot huomioiden.
Neljä Itämeren korkeakoulua suunnittelivat yhdessä alueelle matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelman.
Matkailun kehittämiskeskus linkittää Satakunnan ja eurooppalaisen matkailun kehittämistoiminnan yhteen
Matkailun kehittämiskeskus on toteuttanut, toteuttaa ja suunnittelee matkailun kehittämistoimintaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päättyneellä Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014-2020 SAMK johti kolmea kansainvälistä matkailuprojektia Itämeren alueella. Keskisen Itämeren BOOSTED-hankkeessa yhtenäistettiin matkailun liiketoimintaosaaminen ja kehitettiin uusi opetussuunnitelma kolmen maan yhteistyössä. Keskisellä Itämerellä toteutetussa NatureBizz-hankkeessa puolestaan tarkasteltiin luontoyrittäjyyden osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä luotiin luontoyrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistava koulutuskokonaisuus. Näiden lisäksi koko Itämeren kattavassa BalticBlueMarinas-hankkeessa tunnistettiin vierasvenesatamien potentiaali ja kehittämistarpeet vetovoimaisina matkakohteina.
Talvella 2021-2022 Matkailun kehittämiskeskus koordinoi merellisen matkailun osaamisen kehittämistä Euroopan kylmillä merialueilla: Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan pohjoisella Atlantilla. Tästä Skills4CMT-hankkeesta lisää voit lukea hankkeen nettisivuilta. Samanaikaisesti kehittämiskeskus rakentaa uusia verkostoja ja projekteja ajankohtaisten matkailualan tarpeiden kuten työllisyyden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä.
Teksti ja kuvat: Sanna-Mari Renfors (ylin kuva: Veera Korhonen)
Practical training (PT) can be a really great experience for any student who is interested in getting to know the working environment and get more familiar with it before graduating and starting to work in a job related to his/her major of study and also It can strongly affect the students’ future careers. In my case, it worked exactly as planned and totally changed my view of my future plans.
How it began
I am a third-year student, studying International Tourism Development in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). As I proceeded in my studies during the second year, as a part of my studies I needed to work and start doing a practical training for approximately 5 months or 750 hours of work which is usually during the summer and partly in spring. So, I started to look for a training place so that I can find a job which I am interested in and is related to my studies.
In early spring 2021 I got to know Alberto Lanzanova and Minna M. Keinänen-Toivola from the CBSmallPorts project thanks to Heini Korvenkangas for her help. I contacted Alberto, we had a meeting with SAMK team who are working in the project, and we made an agreement. This was the beginning of a really good experience of traineeship. I worked in CBSmallPorts project as my PT, and it was a totally new experience to me which helped me gaining new skills and helped me in planning my future career.
Working in CBSmallPorts project
CBSmallPorts project focuses on energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic area and overall, 10 partners work in this project including SAMK as the project leader and the partners are from different Baltic countries.
The project plans and makes environmentally friendly and energy efficient investments in the small ports as well as marketing those places by participating in different fairs, events and workshops. Also, CBSmallPorts introduces the small ports and the offered services using their social media and by publishing different informative reports and blog posts.
As a trainee I worked in the marketing team of the project for a few months and my tasks were in general, marketing and communication. I wrote a few blog posts which are published in this blog, managed CBSmallPorts social media, designed the layouts of project’s reports, designed and made a basic online platform, etc.
During my working period, all our SAMK internal meetings and all the partner meeting were held online due to the pandemic except a few internal face-to-face meetings which were held in Pori campus. Even though, the meetings were held online, the project proceeded perfectly and except a few inevitable challenges, everything went as planned.
What I learned
Before doing my traineeship, I had no idea what my interest is and what I am going to do after graduation or even what type of job and in what categories I need to look for! But working in the CBSmallPorts team in SAMK and doing marketing and communication related tasks helped me to enter the world of marketing work. I noticed how interested I am in marketing after doing this PT and working in the great environment of SAMK and CBSmallPorts project.
During my training I learned using new software such as Adobe InDesign. I wrote blog posts which are a really good way of marketing and helps the project to be known by more people who are interested. In addition, working on social media pages has the purpose with even more influence. All in all, this experience made my future and my plans clearer to me which would certainly help me to get closer to success and what I am looking to achieve. This experience is a proof of the importance of practical training for students and their future careers.
Text: Sina Khabbazi, Alberto Lanzanova, Minna M. Keinänen-Toivola
In 2020 the pandemic messed up our Slush plans and the event was canceled. Luckily, once more in 2021, the event series continued and so did our yearly excursions to Slush. Our students were once more back in action!
What is Slush? Slush is the world’s leading growth company and investor meeting point. The entrepreneur or a company can find partners, co-founders, and/or investors from the event. And on top of all that, a lot of learning. SAMK startuppers were mainly learning, but many brought in their startup idea or existing company.
From SAMK, seven students joined with their companies or ideas and two staff members. The ‘SAMK approach’ to the event is that we will not go in as tourists. Every student and student team applied for startup passes with their own ideas and the ones who got their application accepted, got in! Through this process, the entrepreneur gets access to the core of the event: the two-day meeting marathon in 30min intervals. One can ram through 30 meetings in two days! Talks will be washed and lunch will be had IF there’s the time between meetings. Focus is to have as many interactions as possible to maximize the amount of learning and networks you can accumulate during the event.
This time the companies and ideas that went in were audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop Corn, and Wisle – so a very multidimensional group! The best results you get from the event are when you prepare well. Both extroverts and introverts thrive in the event as long as you remember that the event is full of geeks like us that are as passionate about their things as we are. Paavo from Wisle said it well: ‘it is great to meet similar minded people who really listen to every word you say. People are genuinely interested about your ideas and you never know when the next great contact comes from.’
Crop Corn’s Julia and Essi mentioned that: ‘one has the opportunity to crystallize a business idea and validate it in just two days at Slush.’ This is at the heart of fail fast -thinking what is something that Santeri Koivisto, one of the mentors participating, is always preaching. ‘As soon as you have an idea, start talking and look at how people react. This is the best way to check if your idea really is something’. Slush is the best place to test ideas that are just on an idea stage and if those ideas are something worth building further. One of the highlights that Julia and Essi mentioned was the peer support and casual chats people have during the event. Event in our own nine people group our entrepreneurs found collaboration opportunities and synergies.
The role of the staff members who joined was to build SAMK networks, but to also act as a support in meetings if needed. For example, our senior adviser in AI, Mr. Jussi Bergman joined some of the most important meetings of AI driven companies to bring that extra depth to explain potential tech working behind the idea. Santeri’s role was more about market analysis and pitch practice.
During the event, in two days, the SAMK crew went through over 100 meetings! Let’s think that for a moment: how long it would take from two staff members and seven students to meet 100 potential collaborators outside of Slush?
So how to succeed at Slush?
Organizing school / HEI:
Book a massive airbnb and tickets EARLY
Prepare and mentor students well to clearly elaborate their businesses and deliver their pitches
Remember that Slush is a ‘growth’ company meetings – all ideas should have a scalable component such as SaaS or valuable data
Book transportation and side events early
Every student should apply for their own startup passes – ofc after the business and pitch preparation
If you get a pass, you get in
Mentors come in as ‘wingman’ and will buy a ticket as part of the startups (save lots of €), this is the only way to get into the meeting area
When the mentors are not supporting the startups, they are building their own professional network
It’s up to you how much you want to subsidize.
Slush is a great opportunity to learn both for mentors and mentees.
Entrepreneur / student:
Your personality is a key, be yourself! – Slush is full of curious people just like you who are not afraid to be excited about something. You don’t need to be a ‘hustler’ to thrive at Slush. The event is full of extroverts and introverts.
Prepare your pitch deck well, train your pitch already before the event – every meeting matters
When the application is accepted, matchmaking opens. This is the most important part of the event. Now it’s the time to schedule all those great meetings. Preparation is key.
You should also keep the matchmaking open during the event and agree to more meetings on the go
If there’s the time during the event, visit the stands and side vents – join the relevant side events. These informal encounters are the most valuable part of the event. Talks etc. are for tourists! 😉
Enjoy! No need to be a tryhard. Remember to reflect and iterate your presentation. Look at people’s reactions and change your presentation bit by bit after every meeting. You’ll get super good!
Juho Viitala said: “It was ‘heathenings’ to go into the meetings at the beginning, but at the dusk of the second day this (roaming from meeting to meeting) started to be very exciting and fun”. Juho swam like a fish in the ocean with world-renowned entrepreneurs and investors. This can be done by you with the right attitude and preparation.
Finally, it’s good to mention, that events like Slush are unique opportunities to learn, build networks amongst other things. We need people who thrive in these circles in every corner of Finland. We strongly recommend that every higher education institution invests in their student entrepreneurs and sends them to Slush. We are happy to help! And remember: NO TOURISTS!
2020 pandemia sotki Slush-suunnitelmat ja tapahtuma peruttiin, mutta jälleen 2021 tapahtumasarja sai jatkoa ja samoin SAMKin opiskelijoiden osallistuminen tapahtuman ytimeen.
Mikä on Slush? Slush on maailman johtava (kasvu)yrittäjien ja sijoittajien kohtaamispaikka. Yrittäjä voi tapahtumasta löytää partnereita, co-foundereita, sijoittajia tai vaikkapa valtavan määrän oppia. SAMKin startuppaajat olivat ennen kaikkea oppimassa, mutta moni toi mukanaan myös vauhtiin päässeen yrityksensä.
SAMKista mukana oli seitsemän opiskelijaa yrityksineen ja kaksi henkilökunnan jäsentä. SAMKin opiskelijoiden lähestyminen tapahtumaan oli, että turistiksi ei lähdetä. Jokainen opiskelija tai opiskelijatiimi haki startup-passia liikeideallaan ja hakemuksen läpi saaneet lähtivät mukaan. Tätä kautta pääsee mukaan tapahtuman ytimeen, eli kaksipäiväiseen tapaamisputkeen 30 minuutin intervalleilla. Puheenvuoroja kuunnellaa ja lounasta syödään jos keretään. Fokus on mahdollisimman monen tapaamisen läpikäynnissä, niistä jokaisesta saa oppia ja pääsee kasvattamaan verkostoaan.
Tällä kertaa firmoina tai liikeideoina oli mukana audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop corn, Wisle. Tiimi oli hyvin monipuolinen. Tapahtumassa pärjää valmistautumalla niin ‘käsienheiluttajat’ kuin substanssiosaajat. Passolin Paavon ja Tommin sanoin: “On hienoa tavata samanhenkisiä henkilöitä, jotka todella kuuntelevat joka sanan mitä sanot. Porukka on aidosti kiinnostunutta ja koskaan ei tiedä mistä hyviä kontakteja tulee.”
Cropcornin Julian ja Essin sanoin Slush on “mahdollisuus kahdessa päivässä hioa liikeideasta timanttia ja validoida oma tekeminen.” Tämä on juuri sitä failfast-kulttuuria, mitä tapahtumaan osallistunut mentori Santeri Koivisto saarnaa, eli heti idean tullen suu auki ja etsimään reaktioita. Slush on mitä parhain paikka testata vielä ihan ideavaiheenkin liikeideoita, josko niitä kannattaisi alkaa kehittämään. Julia ja Essi nostivat myös yhdeksi Slushin parhaista anneista vertaistuen ja ihan oman porukan keskustelut tapahtuman aikana. Myös oman maakunnan startupit löysivät yhteistyökulmia ja vaihtoivat verkostoja.
Asiantuntijoiden rooli tapahtumassa oli toki rakentaa myös korkeakoulun verkostoja, mutta samalla toimia tukena tapaamisissa tarpeen tullen. Esimerkiksi erityisasiantuntija Jussi Bergman liittyi tärkeimpiin tapaamisiin mukaan tuomaan tekoälyosaamista ja taustatukea. Santeri Koivisto sen sijaan markkina-analyysitietoutta ja pitchin hiomista.
Tapahtuman aikana, eli kahdessa päivässä, SAMKin poppoo kävi läpi yli 100 tapaamista! Ajatusleikkinä: kauanko moinen kestäisi kahdelta asiantuntijalta ja seitsemältä opiskelijalta Slushin ulkopuolella?
Pohditaanpa onnistuneen Slush-reissun avaimet:
Järjestäjä (korkeakoulu):
Varaa iso Airbnb ja liput AJOISSA
Valmistele joukolla opiskelijoiden kanssa liiketoimintojen kuvaukset ja pitchdeckit kuntoon
Muista, että slush on kasvuyritystapahtuma, eli liikeideat ja valmiit yritykset tarvitsevat skaalaavan komponentin toimintaansa (esimerkiksi SaaS-malli)
Varaa SAMKin minibussi AJOISSA
Jokainen opiskelija hakee startup-passia ja sen saadessaan pääsee mukaan
Kun passi on saatu alkaa valmistautuminen matchmakingiin – eli heti palvelun avauduttua ruoditaan porukassa ketä halutaan nähdä ja kutsut tapaamisiin liikkeelle – tämä on tärkein osuus!
Asiantuntijat /mentorit tulevat startuppien ‘siivellä’ mukaan ja toimivat tarvittavana tulitukena tapahtuman aikana
Kun asiantuntijat eivät tue opiskelijoita on aika rakentaa muuta verkostoa
Pari kertaa päivässä reflektio opiskelijoiden kanssa erikseen miten asia etenee ja voiko olla avuksi!
Slush on mainio oppimiskokemus niin mentorille kuin opiskelijalle
Yrittäjä/opiskelija
Oma persoona on keskiössä – Slush on täynnä SINUNLAISIASI uteliaita, eli sinun ei tarvitse olla geneerinen ‘hustleri’, saat olla rauhassa oma itsesi ja edistää omaa tekemistäsi
Valmistele pitch ja pitch deck -huolella, treenaa pitchausta jo ennen tapahtumaa
Kun hakemus on läpi, aukeaa matchmaking, tämä on tärkein osa tapahtumaa ja nyt on aika sopia kasa tapaamisia tapahtumaa.
Matchmakingia kannattaa pitää koko ajan auki tapahtuman aikana
Tapahtuman aikana jos luppoaikaa jää, kierrä tapaamassa standeilla porukkaa ja selaa sivutapahtumia ja osallistu relevantteihin
Nauti! Turha try hard on tarpeetonta ja muista reflektoida ja iteroida pitchiäsi. Katso reaktioita ja viilaa joka tapaamisen välissä esitystäsi.
Viitalan Juhon sanoin: “Aika kuumottava oli alussa mennä tapaamisiin, mut toisena päivänä tää alko olla jo tosi hauskaa!” Juho uikin kuin kala vedessä maailman nimekkäimpien yrittäjien ja sijoittajien seassa ja tämä onnistuu oikealla asenteella ja valmistautumisella myös sinulta.
Lopuksi on hyvä todeta, että Slushin kaltaiset tapahtumat ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppia, rakentaa verkostojaan ja ynnä muuta. Näissä ‘ympyröissä’ pärjääviä ja ne tuntevia ihmisiä tarvitaan Suomessa joka pitäjään ja meidän porukka vahvasti kannustaa korkeakouluja satsaamaan Slushiin ja opiskelijayrittäjiinsä. Mutta muistakaa: EI TURISTEJA!
Tiedolla johtaminen on yksi matkailun kuumimmista puheenaiheista tällä hetkellä. Siitä puhutaan matkailun tulevaisuutena, ja moni taho ja organisaatio on ottanutkin tehtäväkseen kertoa matkailun kentällä siitä, mitä se on ja miten sitä voi käyttää. Kaikkien webinaarien ja artikkeleidenkin jälkeen monelle saattaa kuitenkin jäädä jäljelle vielä yksi kysymys: miksi tiedolla johtaminen on niin tärkeää?
Kuvittele olevasi keskikokoisen juuri aloittaneen ravintolayrityksen omistaja kaupunkialueen ulkopuolella. Kulunut kesä meni hyvin ja asiakkaita tuntui tulevan jo ikkunoistakin sisään. Kesä kuitenkin tuli ja meni, ja asiakkaat katosivat. Nyt täytyisi aloittaa markkinointi ja uusien, houkuttelevien tuotteiden kehitys. Markkinoinnin ja kehityksen seinämä on kuitenkin valtava. Sinusta tuntuu, että kohta se romahtaa päälle. Minkälaisia ihmisiä sinun pitäisi tavoittaa? Keitä he ovat? Mistä päin maakuntaa he tulivat vai tulivatko maakunnasta ollenkaan? Mistä he pitivät ja miksi? Mistä he ylipäätään löysivät ravintolasi?
”Mututuntuma” markkinointi voi viedä mukanaan vastaavanlaisessa tilanteessa. Siinä tekee mieli mennä omien aikaisempien kokemuksien mukaan käyttäen hyödyksi sitä, mitä kesällä nyt kiireiltään ehti kuulemaan palautetta muutamalta asiakkaalta. Tälle ei kuitenkaan ole ollenkaan tarvetta, sillä kaikki johtolangat löytyvät kaikessa siinä, mitä kesän aikana yrityksessä ja asiakkaiden poluissa tapahtui.
Jokainen jättää jälkiä verkossa surffailessaan — myös muitakin kuin sormenjälkiä.
Tieto on valttia
Tiedolla johtaminen on sanan mukaisesti johtamista tietoa käyttäen. Päätökset tehdään oikean, olemassa olevan tiedon perusteella tunteiden sijaan. Tätä tietojohtamiseen tarvittavaa tietoa on kaikkialla aina asiakkaan ensimmäisestä googlauksesta aina liikkeessä tulostettuun kuittiin asti. Se on tämän tiedon etsimistä, valjastamista ja soveltamista. Kuin salapoliisi, näitä johtolankoja seuraamalla pääset varmempaan tulokseen.
Tiedolla johtamisen tuntemuksen ja soveltamisen kehittäminen Satakunnan matkailukentällä on yksi Matkailun kehittämiskeskuksen tavoitteista. Tätä kehitystä on johtamassa Tiedolla johtamisesta matkailun menestystekijäksi Karhuseudun alueella -hanke, jossa parannetaan tietoisuutta aiheesta Karhuseudun pk-yrityksissä. Hanke on kuitenkin vasta ensiaskel siinä pitkässä listassa, minkä tiedolla johtaminen käsittää.
Tiedolla johtaminen on syystäkin hehkutettua. Isot yritykset ovat käyttäneet sitä joka alalla jo pitkään, mutta mikään ei enää ole estämässä pk-yrityksiä liittymästä junaan mukaan. Tiedolla johtaminen on tärkeää, koska se on kuin valmiiksi piirretty kartta – tulkitse ja lue sitä oikein, niin se johtaa sinut uudelle aikakaudelle.
Teksti: Jani Nevaranta, Matkailun kehittämiskeskus
Digitalisoituva yhteiskunta haastaa perinteisen etiikan ja filosofian. Uudet teknologiat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät aina mahdu perinteisen etiikan normeihin eikä niitä voida tarkastella klassisen filosofian viitekehyksessä. Vasta ilmestynyt oppi- ja tietokirja avaa uusia näkökulmia informaatioteknologiaan ja digitalisoituvaan yhteiskuntaan.
Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut uuden informaatioteknologian filosofisia ja eettisiä kysymyksiä käsittelevän suomenkielisen oppi- ja tietokirjan. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirja antaa alan opiskelijoille ja tutkijoille konkreettisen käsityksen kysymyksistä ja ongelmista, joihin uutta teknologiaa tutkittaessa, kehitettäessä ja hyödynnettäessä voidaan törmätä. Informaatioteknologiasta on tullut olennainen osa arkipäiväämme. Käytämme erilaisia sovelluksia jatkuvasti, ja tekniikka ohjaa sekä tiedonsaantiamme että sitä, millaisina itse näytämme ulospäin.
Ihmisen ja teknologian välistä suhdetta on tarkasteltu antiikin ajoista alkaen, mutta informaatioteknologia on muuttanut tarkastelun näkökulmia ja asetelmia merkittävästi. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirjan kirjoittajat lähestyvät näitä asetelmia ja näkökulmia teknisiä yksityiskohtia välttäen ja alan erityistermejä varovasti käyttäen.
Perinteisesti teknologian on katsottu kuuluvan luonnontieteisiin, mutta viime vuosikymmeninä eri alojen tutkimus on nostanut esille teknologian, yhteiskuntatutkimuksen ja humanistisen alan väliset suhteet, yhteneväisyydet ja erot. On alettu ymmärtää, että ihminen ja (Informaatio)teknologia yhdessä muodostavat tietojärjestelmän ja hiljalleen tunnustetaan myös, että kolmantena pyöränä tässä liitossa on yhteisö; työyhteisö, yritys, yhteiskunta. Teknologian vaikutusten huomiointi myös ihmisen ja yhteisön kannata vaatii uusia lähestymistapoja sekä yhteiskunnalliseen että tekniikan tutkimukseen.
Kirjan kirjoittajina on joukko tunnettuja opettajia ja tutkijoita suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Tekniikan tohtori, erikoistutkija Kari Lilja Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjaan hyvinvointiteknologian eettisiä haasteita käsittelevän luvun. Porilainen tutkimus on kirjassa muutenkin hyvin edustettuna, sillä lehtori Harri Keto ja dosentti Jari Palomäki Porin Yliopistokeskuksesta ovat kirjoittaneet kirjaan luvun informaatiosysteemien prosessiontologisesta mallinnuksesta.
Viisi vuotta sitten alkanut projekti saatiin vihdoin maaliin. Projekti oli sekä harvinaisen pitkä, mielenkiintoinen että monivaiheinen. Kustantajaakin jouduttiin välillä vaihtamaan. Kustantajan vaihdos saattoi kuitenkin olla kirjan tavoitteiden kannalta hyvä, koska nyt kirja on e-kirjana avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti vapaasti kaikkien saatavilla.
Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut akateemisesti korkeatasoista suomen- ja englanninkielistä filosofista ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1995 alkaen. Kirjoittajat ovat kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita ja julkaistavat kirjat valitaan tieteellisin kriteerein asiantuntijalausuntojen pohjalta. SoPhi-kirjat ovat vertaisarvioituja ja mukana julkaisufoorumin luokituksessa.
The coronavirus pandemic stopped business travelling in international projects for over one and half years. In international projects, the face-to-face meetings and events are critical in ensuring work progress in good cooperation.
My first international business trip during the COVID-19 times headed to the COST DAMOCLES Annual Assembly, in Leipzig, Germany. In COST DAMOCLES, European researchers cooperate in the field of compound events of weather extremes with the aim of minimizing the risks of these events (https://damocles.compoundevents.org/). The trip, the DAMOCLES meeting and Leipzig as a city, turned out to be colourful.
Long way to Leipzig
DAMOCLES Chair of the Action Jakob Zscheischler asked the core group members around midsummer 2021, if we had the willingness and the possibility to participate a face-to-face meeting in Leipzig in later in the autumn. I answered, “yes, if needed”. At the end of August, I received a confirmation that the DAMOCLES meetings will be organized during the last week of October 2021. Before making practical travel arrangements, I had to ask for a risk assessment and travelling permit from SAMK. Luckily, the COVID-19 situation was ok in Germany, so I got the permission to do travel arrangements, with a cancellation option, of course.
Due to the long pause in travelling, I needed to start with the basics – how is business travelling done actually…? I must arrange travelling to and from the airport in Finland, flights, hotel(s), and local travelling at the destination. The travel arrangements, which have been simple things earlier, needed a lot of extra thinking. Luckily, the COVID-19 vaccination passport was launched in Finland perfectly 1.5 weeks before my trip.
Travelling to Leipzig was not the easiest process, as the connections were not the smoothest. I had to travel to the airport hotel in Helsinki-Vantaa already on Saturday, as there was no Sunday morning connection to reach my flight at 1 pm. I had to fill in an electronic COVID-19 vaccination form and a vaccination passport to the airline company before I was able to do the check-in for my flight. In the plane, masks were obligatory, as well as at the airports in Germany. Travelling went smoothly, and when I got up from the escalator at the Leipzig main train station, I already saw the lights of my hotel.
Meeting face-to-face
The Satakunta University of Applied Sciences joined COST DAMOCLES with the Baltic Sea Region flood control project “NOAH” (BSR NOAH: https://sub.samk.fi/noah/). The key theme from the very beginning has been the engagement of stakeholders. In DAMOCLES, there is a work package on the topic, WG2 stakeholder communication and involvement. The leader of WG2 changed in 2021, and I started to lead the work. The Leipzig meeting was the first in my new position.
Recently, matters in the work group WG2 have been handled and discussed in emails and online meetings. The meetings in Leipzig started on Monday with a core group discussion on: ”What is the current project status?”. The DAMOCLES Annual Assembly was held on Tuesday and Wednesday with about 50 participants. The Annual Assembly consisted of several presentations, tasks related to work packages, discussion on upcoming funding possibilities and planning of the project’s last activities and responsibilities.
The meetings were not just about scientific success cases and planning, but also about meeting people face to face. We had a lot of discussion on COVID-19, how students have been handling the situation, how long each expert has done distance work, what is the vaccination situation and how people are reacting to the pandemic. A lively discussion fulfilled the coffee, lunch and dinner breaks. I got to enjoy a vegan lunch twice during the meetings.
Culture in a colourful city
Business travelling is work from morning to evening: first you travel to the meeting venue, then you have a full day meeting, then you take your computer to the hotel and find the official dinner restaurant to eat the dinner during while it is nearly bedtime in Finland. Luckily, the meeting dinner in Leipzig was a cultural experience. It was in the Auerbachs Keller restaurant, which was Goethe’s favourite bar in 1765-1768.
I had some time to explore the city on my way to the meeting venue, and had also about five hours free time during my trip. I did a two-hour visit to the Leipzig Zoo on Monday in sunny weather. The most interesting place was a huge dome, which had tropical climate and various plants. On Wednesday, before leaving to the airport hotel in Leipzig, I visited Johan Sebastian Bach’s workplace, the St. Thomas church (Thomaskirche). The church is home of the St. Thomas choir (Thomanerchor), which has started operations in year 1212. I also visited the famous art museum Museum der bildenden Künste, which has master pieces from many centuries, but also a few contemporary art pieces.
The sun was rising as my flight from Leipzig to Munich was landing on Thursday morning. My thoughts were on the song ”The world is beautiful”, versioned by the Rauma-origin baritone Aarne Peltonen and pianist Iiro Rantalainen. The lyrics say ”The World is beautiful and a good place to live for a person who has time and space for dreams and freedom of mind”. The COVID-19 situation is not over globally, but in that moment, I saw a ray of hope on the recovery of international cooperation during these uncertain times.
Minna M. Keinänen-Toivola, Faculty of Logistics and Maritime Technology, Maritime Logistics Research Center
Koronapandemia katkaisi työmatkat kansainvälisissä projekteissa yli puoleksitoista vuodeksi. Kansainvälissä projekteissa kasvotusten pidettävät kokoukset ja tapahtumat ovat keskeisiä, jotta työt etenevät hyvässä yhteisymmärryksessä.
Ensimmäinen ulkomaan työmatkani suuntautui korona-aikana COST DAMOCLES -vuosikokoukseen Leipzigiin, Saksaan. COST DAMOCLES:ssa tehdään Euroopan laajuista tutkimusyhteistyötä sään ääri-ilmiöiden yhteisvaikutusten ja riskien minimoinnin parissa (https://damocles.compoundevents.org/). Matka, DAMOCLES-kokous ja Leipzig kaupunkina osoittautuivat värikkäiksi.
Pitkä matka Leipzigiin
DAMOCLESin vetäjä Jakob Zscheischler tiedusteli ydinryhmäläisiltä juhannuksen aikaan 2021, onko meillä halukkuutta ja mahdollisuutta kokoustaa kasvotusten Leipzigissä syksyllä 2021. Vastasin ”kyllä tarvittaessa”. Elokuun lopulla varmistui, että DAMOCLES:n kokoukset järjestetään lokakuun viimeisellä viikolla. Matkajärjestelyjen alkajaisiksi SAMKissa piti pyytää riskienarviointia ja matkustuslupaa. Koronatilanne oli Saksassa ok ja sain luvan matkajärjestelyihin, huomioiden peruutusmahdollisuudet.
Matkajärjestelyt aloitin miettimällä, miten työmatka tehdään…tulee hoitaa meno- ja paluu lentokentälle, lennot, hotelli(t) ja paikallismatkat kohteessa. Matkajärjestelyt, jotka ovat olleet aiemmin perusasioita, vaativat paljon ylimääräistä pohdintaa. Koronapassi tuli sopivasti Suomessa voimaan 1,5 viikkoa ennen matkaa.
Leipzigiin matkustaminen ei ollut yksinkertaista, koska kulkuyhteydet eivät olleet sujuvimmasta päästä. Jouduin matkustamaan jo lauantaina lentokenttähotelliin Helsinki-Vantaalle, koska sunnuntaina ei ollut aamusta yhteyttä, jolla olisin ehtinyt iltapäivä yhden maissa lähteneelle lennolle. Ennen kuin sain kirjauduttua lennolle, piti täyttää lentoyhtiön sähköinen lomake tietoineen koronarokotuksista ja koronapassista. Lennolla oli maskipakko, kuten Saksan lentokentillä. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia ja noustessani Leipzigin päärautatieaseman liukuportaista näin heti hotellini valot.
Kokoustamista kasvotusten
Satakunnan ammattikorkeakoulu liittyi COST DAMOCLESiin Itämeren alueen NOAH-tulvahallintaprojektin myötä 2018 (Interreg Baltic Sea Region NOAH https://sub.samk.fi/projects/noah/). Keskeisenä teemana on alusta saakka ollut yhteistyö sidosryhmien kanssa. DAMOCLES:ssa on kokonainen työpaketti WG2 sidosryhmien kanssa viestimiseen ja sitouttamiseen. Työpaketti WG2 vetäjä vaihtui vuoden 2021 alusta, kun aloin vetämään työpakettia. Leipzigin kokous oli ensimmäinen uudessa tehtävässäni.
Työpaketti WG2:sta oli hoidettu sähköpostitse ja nettikokouksessa. Leipzigissä kokoukset aloitettiin maanantaina ydinryhmän kokouksella keskustelemalla ”missä projektissa mennään”. Tiistaina ja keskiviikkona pidettiin DAMOCLESin vuosikokous, johon osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Vuosikokouksessa oli lukuisia esitelmiä, työpakettityöskentelyä, puhuttiin jatkorahoitusmahdollisuuksista ja suunniteltiin projektin viimeisen vuoden tehtäviä ja vastuita.
Keskeistä kokouksissa tieteellisten saavutusten ja suunnitelmien lisäksi oli ihmisten kohtaaminen kasvotusten. Koronasta vaihdettiin näkemyksiä, miten opiskelijat ovat pärjänneet, miten pitkään kukin on tehnyt etätöitä, mikä on rokotustilanne ja miten ihmiset suhtautuvat pandemiaan. Eläväinen puheensorina täytti kahvi-, lounas- ja illallishetket. Söinpä ensimmäistä kertaa vegaanisen kokouslounaankin kaksi kertaa.
Kulttuuria värikkäässä kaupungissa
Työmatkat ovat aina työtä aamusta iltaan, ensin matkustat kokouspaikalle, osallistut koko päivän kokoukseen, viet tietokoneesi hotellille ja etsit illallispaikan syödäksesi illallisen puoli yhdeksän uutisten aikaan. Leipzigissä tiistain kokousillallinen oli kulttuurielämys jo itsessään. Illallinen oli Auerbachs Keller -ravintolassa, joka oli Goethen kantapaikka vuosina 1765-1768.
Leipzigissä ehdin havainnoida kaupunkia matkalla kokoukseen ja illallisille. Lisäksi minulla oli kaikkiaan viitisen tuntia vapaata aikaa. Maanantaina tein parin tunnin vierailun Leipzigin eläintarhaan aurinkoisessa säässä. Mielenkiintoisin paikka oli valtava kupoli, jossa oli trooppinen ilmasto monipuolisine kasveineen. Keskiviikkona kokouksien loputtua ennen lähtöä lentokenttähotellille kävin tutustumassa Johan Sebastian Bachin työpaikkaan Tuomaankirkkoon (Thomaskirche). Kirkossa on Thomaskirchen kuoro, Thomanerchor, joka on perustettu vuonna 1212. Kävin myös kuuluisassa Museum der bildenden Künste -taidemuseossa, jossa oli mestariteoksia satojen vuosien takaa kuten myös muutamia nykytaiteen teoksia.
Aurinko nousi torstaiaamuna, kun lentoni Leipzigistä laskeutui Müncheniin. Mieleeni tuli raumalaislähtöisen baritonin Aarne Peltosen ja pianisti Iiro Rantalaisen versio ”Maailma on kaunis” -laulusta, jossa lauletaan ”Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus”. Tilanne maailmalla ei koronan suhteen ei ole vielä läheskään ohi, mutta siinä hetkessä heräsi toivo kansainvälisen yhteistyön elpymisestä ja monipuolistumisesta näinä poikkeuksellisina aikoina.
Minna M. Keinänen-Toivola, Logistiikka- ja meriteknologian osaamisalue, Merilogistiikan tutkimuskeskus
Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has worked on various projects in the Baltic Sea region in order to make this area more climate friendly and also to make boating and sailing more eco-friendly.
SAMK is leading CBSmallPorts project at the moment, with the intention of focusing on energy efficiency of the small ports of Central Baltic (CB) area. This project is making new energy efficiency investments in the small ports of Finland (including Åland), Sweden, Estonia and Latvia. Altogether, CBSmallPorts project has been making investments in 15 small ports in Finland, Sweden and Estonia.
The project’s investments have been divided into 6 periods starting from March 2020 and it is scheduled to be done until November 2022 which is the final reporting deadline of the project.
New installed concrete pontoon guest pier in Airisto Marina. Teemu Heikkinen.
CBSmallPorts approach to energy efficiency
CBSmallPorts is making investments in the small ports of the Central Baltic Sea region to improve energy supply to be used efficiently by boaters and small ports owners and it aims to improve energy efficiency by using green technologies which lead to less CO2 emissions.
One of the main fixed costs of the small ports is electricity. Therefore, managing the efficient use of electricity has been the CBSmallPorts project’s center of focus. In order to approach energy efficiency management, the project has done many climate-friendly investments to produce eco-friendly energy such as installing solar panels and to save energy by making different investments such as installing LED lightings in the small ports and there are many environmentally friendly investments still ongoing.
What investments have been done?
Generally, there has been a variety of energy efficiency investments in different small ports in the CB area depending on the ports’ atmosphere and their needs.
Making new piers in some small ports including Dirhami located in Estonia, is a part of CBSmallPorts investments. The idea is that by installing solar panels in the mentioned port, a part of the needed electricity used in the piers will be provided in more energy efficient and sustainable ways.
As it is mentioned, to improve energy efficiency and save energy, the project has provided some small ports with LED light stands, solar light systems, cost effective lighting and smart lighting. Also, the installation process is still ongoing in other small ports which need the mentioned investments.
CBSmallPorts has made major renovations in a few small ports including renovations of two saunas in Seili small port located in municipality of Pargas, Finland. The project’s team has replaced the old wood burning stoves with new and more energy efficient electric ones and one of the saunas has received major renovation where also the walls and the floors were renovated in order to decrease the energy losses. Also, the wastewater of the sauna is now treated in proper wastewater purification plant.
Renovated sauna in Seili small port. Teemu Heikkinen.
To mention the main investments made by CBSmallPorts project in different small ports which are either completely done or they will be completed during the project, LED light stands have been installed in Lennusadam, Estonia, a wind generator in Lõunaranna small port, Estonia, new heat pump based heating system in Kalev yacht club small port, Estonia ongoing installation of solar panels in Roograhu, Estonia, ongoing installation of smart lighting for harbor facilities in Kärdla, Orjaku and Sõru Marinas located in Estonia, walking decks at piers (iron frames / wooden deck maintenance, recast surface of one pier) in Bläse Kalkbruk small port, Sweden, solar energy and lighting as well as water system in Klacksörarna, Sweden, modernized power line and transferred line from air to the underground and to sea bottom across a bay in Keihässalmi small port, Finland, installation of piers and ongoing installation of solar panels in Airisto Marina, Finland, solar power plant and LED lighting services in Sapokka, Kotka, Finland and guest harbor area LED lighting in Tervasaari, Finland.
Part of the renewed walking decks in Bläse Kalkbruk. Leif Ortman. Service stands installed in Lennusadam, Estonia. Lauri Väinsalu.
Overall, as a summary of what small ports CBSmallPorts project has been working on, the project is investing in 15 different small ports which some of the investments are still ongoing. The small ports are:
• Seili located in Turku, Finland. The investments are complete. • Airisto located in Turku, Finland. The investments are ongoing. • Sapokka, Keihässalmi and Tervasaari, all located in South-Eastern Finland. The investments are ongoing. • Bläse Kalkbruk located in Gotland, Sweden. The investments are complete. • Klacksörarna located in Söderhamn, Sweden. The investments are ongoing. • Dirhami, Lennusadam, Lounaranna, Roograhu, Kalev all located in Estonia. The investments are ongoing. • Kärdla, Orjaku and Soru, all located in Hiiumaa, Estonia. The investments are ongoing.
New ways of cooperating during the pandemic
CBSmallPorts’ project partners were supposed to share their knowledge and experiences during the process of energy efficiency investments and marketing. They had planned to involve each other in planning, decision makings, investments, installations and basically the whole process.
Due to the Covid-19 and the restrictions, this idea was not realized, and the partners were not able to have enough physical meetings and interactions. Also, it caused some delays in component deliveries of e.g., semiconductor components that are used in PV systems i.e., in solar panels. So, the team had to adapt to the new ways of cooperation to advance the investments of the project.
All partners in CBSmallPorts did their best in using online tools to communicate and advance the project and investments. In order to develop the project, they used new ways and gained new skills and experiences which will be useful in the future.
Report on investments
To have a better picture of the investments of the project, CBSmallPorts team has gathered the detail of all the investments and practical works done implementing them to a separate document which will be published during the autumn 2021. The document will be a report on practical work done within investing small ports and best practices for energy efficiency for small ports with investments (technical specifications, tendering, new technologies to use). Through the report, port developers can get a good idea of what kind of investments were done in different small ports, how the procedures went and what were the costs. The report will also present some lessons learned during the investment process.
Text: Sina Khabbazi, Teemu Heikkinen, Hanna Rissanen, Alberto Lanzanova
