Kategoria: Yleinen – General

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Matkailu - Tourism, Yleinen - General

Matkailun kehittäminen eurooppalaisessa yhteistyössä: Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Juuri käynnistyneen Euroopan unionin ohjelmakauden 2021-2027 kynnyksellä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa toteutetaan eurooppalaisessa yhteistyössä. Kansainväliset projektit ovat tärkeitä SAMKissa toimivalle Matkailun kehittämiskeskukselle, sillä näiden kautta voidaan taata maakunnan matkailun yhtenäinen kehittyminen muiden Euroopan maakuntien kanssa. Samalla muualta Euroopasta voidaan tuoda Satakuntaan parhaita käytäntöjä ja yhdessä oppia ratkaisemaan alan ajankohtaisia haasteita.

Ensimmäinen askel: Matkailualan kehitystrendit haltuun

Jotta matkailua voidaan kehittää kansainvälisessä yhteistyössä, tulee ymmärtää syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen tavoitteet matkailussa. Euroopan unionin tasolla matkailun kehittämisen painopisteiksi nähdään alan kestävyys, resilienssi, digitaalisuus ja sosiaalisuus (kts. uusi Transition Pathway for Tourism -strategia). Alaa tulee edistää Euroopassa kohti hiilineutraaliutta ja ilmastoystävällisyyttä kiertotalouden periaatteet huomioiden. Lisäksi digitalisaatio matkailun kivijalkana, erityisesti tiedon parempi ja innovatiivinen käyttö sekä jakaminen nähdään välttämättömiksi kehittämiskohteiksi Euroopassa alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Matkailualan kärsiessä koronapandemiasta sen resilienssi eli muutos- ja sopeutumiskyky on eurooppalaisen matkailualan kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Koska mikro- ja pienet yritykset työllistävät 84 % alan työntekijöistä, erityisesti nämä tarvitsevat tukea elpyäkseen. Rajoitusten ja sulkujen vuoksi alan työntekijät ovat myös vaihtaneet alaa, minkä vuoksi ala tulee koronan hälvetessä kohtaamaan valtavan työvoimapulan. Näiden seikkojen vuoksi sosiaalinen näkökulma eli alalla työskentelevät ihmiset ja alan työllisyys ovat tärkeässä asemassa tuettaessa alan uutta kasvua.

Euroopassa alan työvoiman osaamisen kehittäminen nähdään erittäin olennaiseksi osaksi sosiaalista näkökulmaa. Alalla nostetaan esiin erilaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä muilta aloilta tulevien mahdollisuudet kouluttautua alalle. Opetussuunnitelmien, koulutussisältöjen ja -menetelmien uudistaminen on merkittävä osa alan kasvun tukemista. Lisäksi matkailualalla puhutaan ns. vihreistä- ja digitaidoista sekä näiden lisäämisestä, jotta kestävyys ja digitaalisuus saataisiin jalkautettua käytännön toiminnan tasolle.  Alalla tarvitaan siten työvoimaa, joilla on oikeat taidot alan haasteisiin vastaamiseksi.   

Kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa on luotu sekä matkailuliiketoiminnan että luontoyrittäjien liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus.

Toinen askel: Verkostoidu

Kansainvälisessä yhteistyössä kumppanuudet ovat menestymisen avain, sillä kansainväliset EU-projektit toteutetaan yleensä 5-13 kumppanin yhteistyössä. Jotta kaikki palapelin palat ovat kohdallaan, kumppanuuksia on harkittava tarkkaan ja näiden rakentamiseen on laitettava isoja panoksia. Tämän on todennut myös rahoittaja, sillä relevantit kumppanuudet ovat yksi tärkeimmistä arviointikriteereistä myönnettäessä projektille rahoitusta.

Kumppanuuksien tulee olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan tukevia. Kansainvälisessä yhteistyössä kumppaneiden asiantuntijuuden tulee rikastuttaa toisiaan yhteiseen maaliin pääsemiseksi. Tällöin verkostossa tulee olla kumppaneita, jotka omaavat toisiaan täydentävää osaamista ja/tai lähestyvät samaa asiaa erilaisista näkökulmista. Usein nämä kumppanit edustavat myös erilaisia toimijoita kuten toisen ja korkea-asteen oppilaitoksia, matkailuelinkeinoa edustavia organisaatioita ja julkishallinnollisia tahoja. Toisaalta palapeli voi muodostua kumppaneista, joiden asiantuntijuus on yhteneväistä, mutta he toimivat maantieteellisesti eri alueilla. Tällöin samaa teemaa voidaan edistää yhdessä yhteisistä lähtökohdista ympäri Eurooppaa. Tärkeä on myös sisällyttää kumppaniverkostoon Euroopan tason ns. kattotoimijoita, joilla on mandaatti edistää teemaa laajemmin Euroopan tasolla.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen Science Meets Regions -tapahtuma toi matkailun eurooppalaiset kärkitoimijat Poriin.

Kolmas askel: Keskustele, keskustele ja keskustele

Kumppaneiden löydyttyä seuraava askel on päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen siitä, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Vaikka kumppanit olisivatkin naapurimaista, ymmärrys kehittämisen kohteena olevasta teemasta saattaa olla hyvinkin erilainen. Otetaan esimerkiksi hyvinvointimatkailu. Mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa missäkin kulttuurissa ja millaiset matkakohteet sekä -palvelut tätä tuottavat kyseisissä maissa? Polskuttelua viihdekylpylässä, kuntoutusta terveyskylpylässä, kauneushoitoja, joogatunteja vai rauhoittumista luontoympäristössä? Kaikki ilmiöt ovat sidonnaisia omaan toimintaympäristöömme, mutta miten ne tulkitaan yhdessä eurooppalaisella tasolla – tämän tarkastelu vie paljon aikaa.

Kun ilmiöstä itsessään on saavutettu yhteisymmärrys, seuraava askel on pohtia kehitettävän teeman toiminnan tasoa projektiin osallistuvissa maissa. Mikä on kussakin maassa tarve kehittää kyseistä teemaa ja miksi? Esimerkiksi kestävää kehitystä ja digitalisaatiota on edistetty hyvin eri tavalla eri maissa, minkä vuoksi haasteet ja mahdollisuudet näyttäytyvät melko kirjavina. Toisissa Euroopan maissa kestävä kehitys voi olla normaali osa arkipäivän toimintaa, toisissa maissa käytännöt voivat olla vasta kehitteillä. Asia näyttäytyy samanlaisena myös digitalisuuden suhteen. Nämä erot ovat tärkeitä ymmärtää, jotta projektin aikana voidaan oppia toisilta ja yhtenäistää yhdessä käytänteitä Euroopan tasolla.

Keskustelua ja vielä lisää keskustelua.

Neljäs askel: Suunnittele ja keskity

Alkulämmittelyn jälkeen päästään itse asiaan eli projektin suunnittelun. Pääasiana tässä vaiheessa on sovittaa yhteen sekä rahoitusohjelman tavoitteet että projektiin osallistuvien kumppaneiden ja heidän alueidensa tarpeet. Erityistä pohdintaa vaatii Euroopan tason yhteinen haaste – mihin haasteeseen Euroopan matkailukentällä kyseisellä projektilla haetaan ratkaisua? Samalla se syy, miksi ratkaisun saavuttamiseksi ylipäätään tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, täytyy pitää kirkkaana mielessä. Koska mukana projektissa on myös erilaisia kumppaneita moninaisine tarpeineen, projektin sisällön rajaaminen voi olla haastavaa. 

Viides askel: Toteuta

Kun päästään itse projektin toteutukseen, on kuljettu jo pitkä matka. Jotta projekti saadaan aikataulussaan ja hyvässä yhteisymmärryksessä maaliin, toteutuksen aikana on hyvä huomioida projektin elinkaaren vaiheet. Yleensä kestää noin vajaa vuosi projektin toteutuksen alusta, kun projektitiimin kuherruskuukausi päättyy. Tällöin alkaa kuohuntavaihe, jolloin syntyy konflikteja, kulttuurien ja persoonallisuuksien yhteentörmäyksiä. Tästä vaiheesta pitäisi päästä suhteellisen nopeasti yli oppimaan lisää yhdessä ja jatkaa matkaa kohti tavoitteita. Pitkän elinkaaren aikana projektin tavoitteet on muutenkin hyvä kerrata usein – yhteinen maali saattaa matkan aikana unohtua.

Kansainvälisen projektin toteuttamista leimaa hyvinkin pitkälle jatkuva keskustelu, sillä erilaiset tulkinnat teemasta vaativat halua ja aikaa päästä asioista yhteisymmärrykseen. Samanaikaisesti keskustelua vaatii erilaiset työskentelytavat, sillä ei ainoastaan erilaiset kulttuuritaustat, mutta erilaiset organisaatiokulttuurit tuovat omat haasteensa projektin käytännön toteutukseen. Oikein johdettuna nämä kuitenkin tuovat mukanaan mahdollisuuden pohtia ongelmia monista näkökulmista, luoda vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hyödyntää projektitiimin jäsenten moninaista osaamista.  Kansainvälisen projektitiimin johtaminen ei siten ole käytännössä ainoastaan projektin, sen tavoitteiden ja työpakettien johtamista vaan myös projektissa toimivien henkilöiden johtamista kulttuurierot huomioiden.

Neljä Itämeren korkeakoulua suunnittelivat yhdessä alueelle matkailuliiketoiminnan opetussuunnitelman.

Matkailun kehittämiskeskus linkittää Satakunnan ja eurooppalaisen matkailun kehittämistoiminnan yhteen

Matkailun kehittämiskeskus on toteuttanut, toteuttaa ja suunnittelee matkailun kehittämistoimintaa eurooppalaisessa yhteistyössä. Päättyneellä Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014-2020 SAMK johti kolmea kansainvälistä matkailuprojektia Itämeren alueella. Keskisen Itämeren BOOSTED-hankkeessa yhtenäistettiin matkailun liiketoimintaosaaminen ja kehitettiin uusi opetussuunnitelma kolmen maan yhteistyössä. Keskisellä Itämerellä toteutetussa NatureBizz-hankkeessa puolestaan tarkasteltiin luontoyrittäjyyden osaamistarpeita Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa sekä luotiin luontoyrittäjien liiketoimintaosaamista vahvistava koulutuskokonaisuus. Näiden lisäksi koko Itämeren kattavassa BalticBlueMarinas-hankkeessa tunnistettiin vierasvenesatamien potentiaali ja kehittämistarpeet vetovoimaisina matkakohteina.

Talvella 2021-2022 Matkailun kehittämiskeskus koordinoi merellisen matkailun osaamisen kehittämistä Euroopan kylmillä merialueilla: Itämerellä, Pohjanmerellä ja Euroopan pohjoisella Atlantilla. Tästä Skills4CMT-hankkeesta lisää voit lukea hankkeen nettisivuilta. Samanaikaisesti kehittämiskeskus rakentaa uusia verkostoja ja projekteja ajankohtaisten matkailualan tarpeiden kuten työllisyyden ja kiertotalouden vauhdittamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä.

Teksti ja kuvat: Sanna-Mari Renfors (ylin kuva: Veera Korhonen)

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen - General

How traineeship experience in CBSmallPorts project changed my view of my future career and plans

Practical training (PT) can be a really great experience for any student who is interested in getting to know the working environment and get more familiar with it before graduating and starting to work in a job related to his/her major of study and also It can strongly affect the students’ future careers. In my case, it worked exactly as planned and totally changed my view of my future plans.

How it began

I am a third-year student, studying International Tourism Development in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). As I proceeded in my studies during the second year, as a part of my studies I needed to work and start doing a practical training for approximately 5 months or 750 hours of work which is usually during the summer and partly in spring. So, I started to look for a training place so that I can find a job which I am interested in and is related to my studies.

In early spring 2021 I got to know Alberto Lanzanova and Minna M. Keinänen-Toivola from the CBSmallPorts project thanks to Heini Korvenkangas for her help. I contacted Alberto, we had a meeting with SAMK team who are working in the project, and we made an agreement. This was the beginning of a really good experience of traineeship. I worked in CBSmallPorts project as my PT, and it was a totally new experience to me which helped me gaining new skills and helped me in planning my future career.

Working in CBSmallPorts project

CBSmallPorts project focuses on energy efficient investments in the small ports of the Central Baltic area and overall, 10 partners work in this project including SAMK as the project leader and the partners are from different Baltic countries.

The project plans and makes environmentally friendly and energy efficient investments in the small ports as well as marketing those places by participating in different fairs, events and workshops. Also, CBSmallPorts introduces the small ports and the offered services using their social media and by publishing different informative reports and blog posts.

As a trainee I worked in the marketing team of the project for a few months and my tasks were in general, marketing and communication. I wrote a few blog posts which are published in this blog, managed CBSmallPorts social media, designed the layouts of project’s reports, designed and made a basic online platform, etc.

During my working period, all our SAMK internal meetings and all the partner meeting were held online due to the pandemic except a few internal face-to-face meetings which were held in Pori campus. Even though, the meetings were held online, the project proceeded perfectly and except a few inevitable challenges, everything went as planned.

What I learned

Before doing my traineeship, I had no idea what my interest is and what I am going to do after graduation or even what type of job and in what categories I need to look for! But working in the CBSmallPorts team in SAMK and doing marketing and communication related tasks helped me to enter the world of marketing work. I noticed how interested I am in marketing after doing this PT and working in the great environment of SAMK and CBSmallPorts project.

During my training I learned using new software such as Adobe InDesign. I wrote blog posts which are a really good way of marketing and helps the project to be known by more people who are interested. In addition, working on social media pages has the purpose with even more influence. All in all, this experience made my future and my plans clearer to me which would certainly help me to get closer to success and what I am looking to achieve. This experience is a proof of the importance of practical training for students and their future careers.

Text: Sina Khabbazi, Alberto Lanzanova, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Bogdan Enacica, Jussi Sutela

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

SAMK startuppers @ SLUSH 2021

In 2020 the pandemic messed up our Slush plans and the event was canceled. Luckily, once more in 2021, the event series continued and so did our yearly excursions to Slush. Our students were once more back in action! 

What is Slush? Slush is the world’s leading growth company and investor meeting point. The entrepreneur or a company can find partners, co-founders, and/or investors from the event. And on top of all that, a lot of learning. SAMK startuppers were mainly learning, but many brought in their startup idea or existing company. 

From SAMK, seven students joined with their companies or ideas and two staff members. The ‘SAMK approach’ to the event is that we will not go in as tourists. Every student and student team applied for startup passes with their own ideas and the ones who got their application accepted, got in! Through this process, the entrepreneur gets access to the core of the event: the two-day meeting marathon in 30min intervals. One can ram through 30 meetings in two days! Talks will be washed and lunch will be had IF there’s the time between meetings. Focus is to have as many interactions as possible to maximize the amount of learning and networks you can accumulate during the event. 

This time the companies and ideas that went in were audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop Corn, and Wisle – so a very multidimensional group! The best results you get from the event are when you prepare well. Both extroverts and introverts thrive in the event as long as you remember that the event is full of geeks like us that are as passionate about their things as we are. Paavo from Wisle said it well: ‘it is great to meet similar minded people who really listen to every word you say. People are genuinely interested about your ideas and you never know when the next great contact comes from.’ 

Crop Corn’s Julia and Essi mentioned that: ‘one has the opportunity to crystallize a business idea and validate it in just two days at Slush.’ This is at the heart of fail fast -thinking what is something that Santeri Koivisto, one of the mentors participating, is always preaching. ‘As soon as you have an idea, start talking and look at how people react. This is the best way to check if your idea really is something’. Slush is the best place to test ideas that are just on an idea stage and if those ideas are something worth building further. One of the highlights that Julia and Essi mentioned was the peer support and casual chats people have during the event. Event in our own nine people group our entrepreneurs found collaboration opportunities and synergies. 

The role of the staff members who joined was to build SAMK networks, but to also act as a support in meetings if needed. For example, our senior adviser in AI, Mr. Jussi Bergman joined some of the most important meetings of AI driven companies to bring that extra depth to explain potential tech working behind the idea. Santeri’s role was more about market analysis and pitch practice. 

During the event, in two days, the SAMK crew went through over 100 meetings! Let’s think that for a moment: how long it would take from two staff members and seven students to meet 100 potential collaborators outside of  Slush?

So how to succeed at Slush? 

Organizing school / HEI: 

  • Book a massive airbnb and tickets EARLY
  • Prepare and mentor students well to clearly elaborate their businesses and deliver their pitches
    • Remember that Slush is a ‘growth’ company meetings – all ideas should have a scalable component such as SaaS or valuable data
  • Book transportation and side events early
  • Every student should apply for their own startup passes – ofc after the business and pitch preparation
  • If you get a pass, you get in
  • Mentors come in as ‘wingman’ and will buy a ticket as part of the startups (save lots of €), this is the only way to get into the meeting area
  • When the mentors are not supporting the startups, they are building their own professional network

It’s up to you how much you want to subsidize. 

Slush is a great opportunity to learn both for mentors and mentees. 

Entrepreneur / student:

  • Your personality is a key, be yourself! – Slush is full of curious people just like you who are not afraid to be excited about something. You don’t need to be a ‘hustler’ to thrive at Slush. The event is full of extroverts and introverts. 
  • Prepare your pitch deck well, train your pitch already before the event – every meeting matters
  • When the application is accepted, matchmaking opens. This is the most important part of the event. Now it’s the time to schedule all those great meetings. Preparation is key. 
    • You should also keep the matchmaking open during the event and agree to more meetings on the go
  • If there’s the time during the event, visit the stands and side vents – join the relevant side events. These informal encounters are the most valuable part of the event. Talks etc. are for tourists! 😉 
  • Enjoy! No need to be a tryhard. Remember to reflect and iterate your presentation. Look at people’s reactions and change your presentation bit by bit after every meeting. You’ll get super good!

Juho Viitala said: “It was ‘heathenings’ to go into the meetings at the beginning, but at the dusk of the second day this (roaming from meeting to meeting) started to be very exciting and fun”. Juho swam like a fish in the ocean with world-renowned entrepreneurs and investors. This can be done by you with the right attitude and preparation. 

Finally, it’s good to mention, that events like Slush are unique opportunities to learn, build networks amongst other things. We need people who thrive in these circles in every corner of Finland. We strongly recommend that every higher education institution invests in their student entrepreneurs and sends them to Slush. We are happy to help! And remember: NO TOURISTS! 

Startup websites: 

cropcorn.app

wisle.fi

etaterveysasema-kateva.fi

Text: Slush Samkarit 

Mr. Jussi Bergman
Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Startup-Samkarit @ SLUSH 2021

2020 pandemia sotki Slush-suunnitelmat ja tapahtuma peruttiin, mutta jälleen 2021 tapahtumasarja sai jatkoa ja samoin SAMKin opiskelijoiden osallistuminen tapahtuman ytimeen. 

Mikä on Slush? Slush on maailman johtava (kasvu)yrittäjien ja sijoittajien kohtaamispaikka. Yrittäjä voi tapahtumasta löytää partnereita, co-foundereita, sijoittajia tai vaikkapa valtavan määrän oppia. SAMKin startuppaajat olivat ennen kaikkea oppimassa, mutta moni toi mukanaan myös vauhtiin päässeen yrityksensä. 

SAMKista mukana oli seitsemän opiskelijaa yrityksineen ja kaksi henkilökunnan jäsentä. SAMKin opiskelijoiden lähestyminen tapahtumaan oli, että turistiksi ei lähdetä. Jokainen opiskelija tai opiskelijatiimi haki startup-passia liikeideallaan ja hakemuksen läpi saaneet lähtivät mukaan. Tätä kautta pääsee mukaan tapahtuman ytimeen, eli kaksipäiväiseen tapaamisputkeen 30 minuutin intervalleilla. Puheenvuoroja kuunnellaa ja lounasta syödään jos keretään. Fokus on mahdollisimman monen tapaamisen läpikäynnissä, niistä jokaisesta saa oppia ja pääsee kasvattamaan verkostoaan.

Tällä kertaa firmoina tai liikeideoina oli mukana audiobrand.ai, Etäterveysasema Kätevä, Crop corn, Wisle. Tiimi oli hyvin monipuolinen. Tapahtumassa pärjää valmistautumalla niin ‘käsienheiluttajat’ kuin substanssiosaajat. Passolin Paavon ja Tommin sanoin: “On hienoa tavata samanhenkisiä henkilöitä, jotka todella kuuntelevat joka sanan mitä sanot. Porukka on aidosti kiinnostunutta ja koskaan ei tiedä mistä hyviä kontakteja tulee.”

Cropcornin Julian ja Essin sanoin Slush on “mahdollisuus kahdessa päivässä hioa liikeideasta timanttia ja validoida oma tekeminen.” Tämä on juuri sitä failfast-kulttuuria, mitä tapahtumaan osallistunut mentori Santeri Koivisto saarnaa, eli heti idean tullen suu auki ja etsimään reaktioita. Slush on mitä parhain paikka testata vielä ihan ideavaiheenkin liikeideoita, josko niitä kannattaisi alkaa kehittämään. Julia ja Essi nostivat myös yhdeksi Slushin parhaista anneista vertaistuen ja ihan oman porukan keskustelut tapahtuman aikana. Myös oman maakunnan startupit löysivät yhteistyökulmia ja vaihtoivat verkostoja. 

Asiantuntijoiden rooli tapahtumassa oli toki rakentaa myös korkeakoulun verkostoja, mutta samalla toimia tukena tapaamisissa tarpeen tullen. Esimerkiksi erityisasiantuntija Jussi Bergman liittyi tärkeimpiin tapaamisiin mukaan tuomaan tekoälyosaamista ja taustatukea. Santeri Koivisto sen sijaan markkina-analyysitietoutta ja pitchin hiomista. 

Tapahtuman aikana, eli kahdessa päivässä, SAMKin poppoo kävi läpi yli 100 tapaamista! Ajatusleikkinä: kauanko moinen kestäisi kahdelta asiantuntijalta ja seitsemältä opiskelijalta Slushin ulkopuolella?

Pohditaanpa onnistuneen Slush-reissun avaimet:

Järjestäjä (korkeakoulu):

  • Varaa iso Airbnb ja liput AJOISSA
  • Valmistele joukolla opiskelijoiden kanssa liiketoimintojen kuvaukset ja pitchdeckit kuntoon
    • Muista, että slush on kasvuyritystapahtuma, eli liikeideat ja valmiit yritykset tarvitsevat skaalaavan komponentin toimintaansa (esimerkiksi SaaS-malli)
  • Varaa SAMKin minibussi AJOISSA
  • Jokainen opiskelija hakee startup-passia ja sen saadessaan pääsee mukaan
  • Kun passi on saatu alkaa valmistautuminen matchmakingiin – eli heti palvelun avauduttua ruoditaan porukassa ketä halutaan nähdä ja kutsut tapaamisiin liikkeelle – tämä on tärkein osuus!
  • Asiantuntijat /mentorit tulevat startuppien ‘siivellä’ mukaan ja toimivat tarvittavana tulitukena tapahtuman aikana
  • Kun asiantuntijat eivät tue opiskelijoita on aika rakentaa muuta verkostoa
  • Pari kertaa päivässä reflektio opiskelijoiden kanssa erikseen miten asia etenee ja voiko olla avuksi!

Slush on mainio oppimiskokemus niin mentorille kuin opiskelijalle

Yrittäjä/opiskelija

  • Oma persoona on keskiössä – Slush on täynnä SINUNLAISIASI uteliaita, eli sinun ei tarvitse olla geneerinen ‘hustleri’, saat olla rauhassa oma itsesi ja edistää omaa tekemistäsi
  • Valmistele pitch ja pitch deck -huolella, treenaa pitchausta jo ennen tapahtumaa
  • Kun hakemus on läpi, aukeaa matchmaking, tämä on tärkein osa tapahtumaa ja nyt on aika sopia kasa tapaamisia tapahtumaa. 
    • Matchmakingia kannattaa pitää koko ajan auki tapahtuman aikana
  • Tapahtuman aikana jos luppoaikaa jää, kierrä tapaamassa standeilla porukkaa ja selaa sivutapahtumia ja osallistu relevantteihin
  • Nauti! Turha try hard on tarpeetonta ja muista reflektoida ja iteroida pitchiäsi. Katso reaktioita ja viilaa joka tapaamisen välissä esitystäsi. 

Viitalan Juhon sanoin: “Aika kuumottava oli alussa mennä tapaamisiin, mut toisena päivänä tää alko olla jo tosi hauskaa!” Juho uikin kuin kala vedessä maailman nimekkäimpien yrittäjien ja sijoittajien seassa ja tämä onnistuu oikealla asenteella ja valmistautumisella myös sinulta. 

Lopuksi on hyvä todeta, että Slushin kaltaiset tapahtumat ovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia oppia, rakentaa verkostojaan ja ynnä muuta. Näissä ‘ympyröissä’ pärjääviä ja ne tuntevia ihmisiä tarvitaan Suomessa joka pitäjään ja meidän porukka vahvasti kannustaa korkeakouluja satsaamaan Slushiin ja opiskelijayrittäjiinsä. Mutta muistakaa: EI TURISTEJA! 

Tutustu eri startuppeihin:

cropcorn.app

wisle.fi

etaterveysasema-kateva.fi

Teksti: Slushin Samkarit

Jussi Bergman
Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - GeneralAvainsanat , , ,

Digitalisoituva yhteiskunta haastaa perinteisen etiikan ja filosofian

Digitalisoituva yhteiskunta haastaa perinteisen etiikan ja filosofian. Uudet teknologiat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet eivät aina mahdu perinteisen etiikan normeihin eikä niitä voida tarkastella klassisen filosofian viitekehyksessä. Vasta ilmestynyt oppi- ja tietokirja avaa uusia näkökulmia informaatioteknologiaan ja digitalisoituvaan yhteiskuntaan.

Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut uuden informaatioteknologian filosofisia ja eettisiä kysymyksiä käsittelevän suomenkielisen oppi- ja tietokirjan. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirja antaa alan opiskelijoille ja tutkijoille konkreettisen käsityksen kysymyksistä ja ongelmista, joihin uutta teknologiaa tutkittaessa, kehitettäessä ja hyödynnettäessä voidaan törmätä. Informaatioteknologiasta on tullut olennainen osa arkipäiväämme. Käytämme erilaisia sovelluksia jatkuvasti, ja tekniikka ohjaa sekä tiedonsaantiamme että sitä, millaisina itse näytämme ulospäin.

Ihmisen ja teknologian välistä suhdetta on tarkasteltu antiikin ajoista alkaen, mutta informaatioteknologia on muuttanut tarkastelun näkökulmia ja asetelmia merkittävästi. Informaatioteknologian filosofia, etiikka ja digitalisoitunut yhteiskunta -kirjan kirjoittajat lähestyvät näitä asetelmia ja näkökulmia teknisiä yksityiskohtia välttäen ja alan erityistermejä varovasti käyttäen.

Perinteisesti teknologian on katsottu kuuluvan luonnontieteisiin, mutta viime vuosikymmeninä eri alojen tutkimus on nostanut esille teknologian, yhteiskuntatutkimuksen ja humanistisen alan väliset suhteet, yhteneväisyydet ja erot. On alettu ymmärtää, että ihminen ja (Informaatio)teknologia yhdessä muodostavat tietojärjestelmän ja hiljalleen tunnustetaan myös, että kolmantena pyöränä tässä liitossa on yhteisö; työyhteisö, yritys, yhteiskunta. Teknologian vaikutusten huomiointi myös ihmisen ja yhteisön kannata vaatii uusia lähestymistapoja sekä yhteiskunnalliseen että tekniikan tutkimukseen.

Kirjan kirjoittajina on joukko tunnettuja opettajia ja tutkijoita suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Tekniikan tohtori, erikoistutkija Kari Lilja Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjaan hyvinvointiteknologian eettisiä haasteita käsittelevän luvun. Porilainen tutkimus on kirjassa muutenkin hyvin edustettuna, sillä lehtori Harri Keto ja dosentti Jari Palomäki Porin Yliopistokeskuksesta ovat kirjoittaneet kirjaan luvun informaatiosysteemien prosessiontologisesta mallinnuksesta.

Viisi vuotta sitten alkanut projekti saatiin vihdoin maaliin. Projekti oli sekä harvinaisen pitkä, mielenkiintoinen että monivaiheinen. Kustantajaakin jouduttiin välillä vaihtamaan. Kustantajan vaihdos saattoi kuitenkin olla kirjan tavoitteiden kannalta hyvä, koska nyt kirja on e-kirjana avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti vapaasti kaikkien saatavilla.

Kirjoittaja: Kari Lilja

Tutustu julkaisuun

Jyväskylän yliopiston tiedekustantamo SoPhi on julkaissut akateemisesti korkeatasoista suomen- ja englanninkielistä filosofista ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta vuodesta 1995 alkaen. Kirjoittajat ovat kansainvälisesti ansioituneita tutkijoita ja julkaistavat kirjat valitaan tieteellisin kriteerein asiantuntijalausuntojen pohjalta. SoPhi-kirjat ovat vertaisarvioituja ja mukana julkaisufoorumin luokituksessa.

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Highlights, In English, Yleinen - General

Green sailing in the Baltic Sea ─
The environmental-friendly collaboration of the CBSmallPorts project and S/Y Fuga

Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) has been taking environmentally friendly actions in the Central Baltic region by leading several national and international projects over the past few years.

CBSmallPorts is an international project started in June 2020 and led by SAMK with the focus on energy efficiency in the small ports of Central Baltic region as well as marketing activities. The project works on improving energy supply and its efficient use by boaters and small port users in the CB area.

In May 2021, CBSmallPorts started a social media campaign, collaborating with Sailing Fuga. Within this campaign, Sailing Fuga had a sailing trip to the small ports around the Baltic Sea region including selected small ports located in Finland, Estonia, Latvia and Sweden which was split in two parts. In general, the objective of this campaign was to raise awareness on the Central Baltic Sea, energy efficiency and environmentally friendly sailing as well as spreading a survey about energy efficiency of the small ports.

Teemu Heikkinen from CBSmallPorts team meeting with Pellervo Kunnaala from Sailing Fuga

Sailing Fuga collaboration

Sailing Fuga based in Rauma, aims to raise awareness on the Baltic Sea and show a different way of sailing. Sailing Fuga’s team had participated in different projects using environmentally friendly equipment and new sustainable technologies to make sailing safer and eco-friendlier.

In this collaboration project, Sailing Fuga’s main goal was to promote the small ports of CB area by exploring this region and taking pictures and videos for the social media campaign (Facebook, Instagram and YouTube) while sailing with energy efficient equipment to show a different way of sailing. Also, they had a live stream of their sailing adventure on their YouTube channel during the whole journey which gave them the possibility to show their route, share their thoughts on the journey, and to show how to tie the knots, etc.

During the trip, both Sailing Fuga and CBSmalPorts team shared the sailing adventure by posting pictures and videos of CB area and small ports on social media through the whole journey.

Sailing Fuga in Rauma preparing for the journey

The other goal of this collaboration was for Sailing Fuga to spread information about a survey regarding energy efficient services for boaters and small ports owners as well as energy efficient investments in the small ports.

Basically, Sailing Fuga distributed the survey which is still ongoing, and the team also handed out business cards about the project to the small ports’ owners during the journey. The business cards included a description of the project and a link to the survey.

The CBSmallPorts team is collecting data from the small ports and after analyzing the survey the results will be published in a report during the autumn 2022.

Equipment and sponsors

Sailing Fuga had a lot of energy efficient equipment onboard. They had two separate solar power systems including 240Wp panel as well as two 280Wp panels installed for the expedition, so 800Wp solar power in total. They equipped their boat with a UP400 hydrogen generator backup power source and their main engine was the final backup for all the electrical equipment onboard. At last, they equipped the boat with a 700Ah battery bank which was powered by the power generating equipment.

They installed a measuring device powered by Finnish Meteorological Institute (FMI) in order to measure air and the sea’s temperature 24/7 and to automatically send the data based on their locations to FMI.

Overall, Sailing Fuga was provided with a variety of equipment from different energy supplier companies as sponsors. These companies provided Sailing Fuga’s team with the hydrogen generator backup power source, solar panel, battery bank and other environmentally friendly equipment which made their journey eco-friendlier.

Mikko Puolitaival (front) and Pellervo Kunnaala (back, Captain) from Sailing Fuga’s team

The trip

After planning the route and installing the energy efficient equipment onboard, Sailing Fuga started exploring Baltic Sea and the small ports. Sailing Fuga had a two-part sailing trip to the small ports of the CB area. Within each trip, they explored different small ports of the region and returned to Rauma.

Sailing Fuga, sailing from Hanko to Barösund

The first part of the journey was during May 2021 starting from one of the small ports of Rauma. During this trip, Sailing Fuga explored throughout the coast of Southern Finland, Estonia, Latvia, Bornholm (Denmark), Southern Sweden and Åland Islands.

The second part was during the first half of August 2021. During the second trip, they explored the northern parts of the Baltic Sea. As the last destination of the trip, Sailing Fuga visited the small port of Gävle in Sweden and they familiarized with the port and the energy efficient investments which some of them had been made through PortMate project (another Central Baltic project before CBSmallPorts). After visiting Gävle, Sailing Fuga returned to Rauma across the southern part of the Gulf of Bothnia.

Within the exploration of the Central Baltic Sea, Sailing Fuga had to make changes to their plans due to the Covid-19. While visiting small ports of Sweden and Denmark, they were not allowed to get off the boat and get to the shores, so they had to end up rushing and return to Rauma earlier. Also, they had planned to visit southernmost part of the Baltic Sea and sail coasts of Poland and Germany as well but, due to the Covid-19 and restrictions they had to change the plan and skip this part entirely.

Sailing Fuga experience

Overall, the Sailing Fuga experience was a great cooperation and a great opportunity for both Sailing Fuga and CBSmallPorts project to promote small ports of the CB area and improve the marketing of the ports as well as gaining more knowledge about the energy supplies and energy efficiency investments in this region.

For more information:

CBSmallPorts project website

S/Y Fuga website

Authors: Sina Khabbazi, Hanna Rissanen, Teemu Heikkinen, Alberto Lanzanova

Pictures: S/Y Fuga

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General

Webinar gathered together business partners from Namibia and Central Baltic countries

The Interreg Central Baltic SME Aisle project held a webinar on business between Namibia and the Central Baltic area on 26 May 2021. The webinar brought together various company representatives from Finland, Sweden, Latvia, Estonia and Namibia. In addition, various institutional and governmental actors joined the event to catch up on the current business activities in the countries and to hear the latest greetings from the project.

Dr. Minna Keinänen-Toivola presented the SME Aisle project’s results and the next steps.

The webinar was opened by the SME Aisle project manager Dr. Minna Keinänen-Toivola, who went through the past success cases and current activities of the project. After the greetings from the project’s side, the webinar welcomed honorable guests of the embassies: recently accredited Ambassador of Namibia in Finland, Estonia and Latvia H.E. Charles B. Josob (Embassy of Namibia in Finland) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso (Embassy of the Republic of Namibia in Sweden). Both ambassadors shared their greetings and were genuinely delighted for the opportunity to network with new actors.

The project had an honor to receive greetings from the ambassadors: H.E. Charles B. Josob from the Embassy of Namibia in Finland (left) and Ambassador of Namibia in Sweden H.E. Mr. George Mbanga Liswaniso from the Embassy of the Republic of Namibia in Sweden (right).

Next, Captain Heikki Koivisto (SAMK) gave insights on the maritime sector situation in Namibia. Although tourism, port operations and the fishing industry have suffered from the current situation, for example SAMK’s cooperation with the local actors in the field of maritime training proceeds well. Managing Director Andre Snyman from the company Walvis Bay Salt Holdings presented Namibia’s business situation in general as well as company’s business in year 2020. The year 2020 ended up being a very good year for the company and it managed to gain new market share in Africa. The company also started to break into Brazilian bulk salt market.

Current business landscapes in Latvia, Estonia and Finland were also introduced by the SME Aisle project partners. A similar message was heard in all presentations: although Covid-19 has affected local industries, the situation is stabilizing in many countries and various SME Aisle companies are ready to take part in business delegations when possible again.

Company representatives from N-Tech Ltd and Image Soft Ltd presenting their business cases in Namibia.

In the final part of the webinar, two Finnish companies shared their successful business cases in Namibia. Company Image Soft Ltd delivers maritime simulators and N-tech Ltd concentrates on technical spare parts and consultancy. The company director Pekka Santanen said in his presentation that the pandemic had even helped their company gain more time to develop their technical solutions to better meet the target market’s needs. According to the company representative Jarno Laine from N-Tech, the company has started to successfully co-operate with Namibian service providers during the SME Aisle project and has conducted consultancy work via email and online calls.

In her final words of the webinar, Keinänen-Toivola introduced the next steps of the project and recalled the essence of the project’s goals.

– Our job is to help the companies flourish, Keinänen-Toivola concluded.

As for many other projects, Covid-19 has had an impact on the project activities. Nevertheless, the webinar offered a platform for good conversations and inspiring atmosphere. The cooperation continues, great contacts are restored, maintained and success stories shared until Spring 2022 and even beyond.

Read more about the latest updates.

Text: Nina Savela

Pictures: Teija Järvenpää

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat

Ideasta hankkeeksi – miten päädyimme polttamaan aurinkosähköjärjestelmän?

Satakunnan ammattikorkeakoulu tuottaa materiaalia pelastusalan ammattilaisille sekä aurinkosähköjärjestelmien kanssa toimiville aurinkosähköjärjestelmien suunnittelun, sähköturvallisuuden sekä palomääräysten oppimiseen. Materiaalilla pyritään laajentamaan ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmien käyttäytymisestä palotilanteessa.

– Kaikki alkoi siitä, kun Marko Ylinen soitti minulle ja sanoi että poltetaan paneeleja. Taisi olla perjantai-iltapäivä ja molemmat ajelemassa palaverista kotiin viikonloppu mielessä. Markon kanssa yhteistyössä on se hauska puoli, että Marko keksii hyvän ja hauskan idea, joka alkuun kuulostaa ihan päättömältä. Kuitenkin siinä on aina jokin järki takana ja yhdessä teemme ideasta hankeaihion, kertoo projektipäällikkö Meri Olenius.

Vaikka alkuun idea kuulostikin pelkältä polttamiselta, on taustalla kuitenkin isompi suunnitelma. Pelastustehtävissä on usein piirteenä epätietoisuus ja työturvallisuusriskit on otettava huomioon. Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet Suomessa ja järjestelmiä on monissa eri kokoluokissa sekä erilaisissa kiinteistöissä. Sähkö on pelottava asia monelle, koska sitä ei voi nähdä ja kun se kytketään pois päältä, ei silti tiedetä, onko se pois päältä. Sähkön ”näkee” vain, kun laittaa valot päälle tai kun moottori pyörii. Vikatilanteessa sähkön näkee vain, jos syntyy kipinöintiä tai sähkö aiheuttaa valokaaren.

– Halusimme tuottaa oppimateriaalia, jossa käydään läpi aurinkosähköjärjestelmän toiminta ja kokoonpano, sen käyttäytyminen palotilanteissa ja etenkin se, miten aurinkosähköjärjestelmä saadaan pois pelistä. Satuin keksimään, että paras tapahan tälle olisi videoida itse palaminen, kertoo idean päänikkari, Marko Ylinen.

Hankkeelle rahoituksen myönsi Palosuojelurahasto. Tämän jälkeen alkoi siirtyminen tositoimiin.

– Hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin etäkoulutus Satakunnan pelastuslaitoksella. Sen perusteella karttui kokemus siitä, miten erilaista osaamista pelastusalalla on. Oppimateriaalin tulisi siis huomioida eri lähtötasot. Koska pelastustyöstä meillä ei ollut kokemusta, pääsimme mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen sammutusharjoitukseen. Pääsimme seuraamaan sivusta, miten paloa lähestytään ja miten palo käyttäytyy. Näiden pohjalta toteutimme omat polttomme Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella, jatkaa Meri Olenius.

Polttopaikan ja rakennuksen etsintä osoittautui haastavaksi ja vasta neljäs vaihtoehto osoittautui mahdolliseksi toteuttaa. Lopullinen toteutus tehtiin teollisesti rakennettuun pienoismökkiin. Mökkiin rakennettiin pieni, mutta muuten täydellinen määräysten mukainen ja turvallinen aurinkosähköjärjestelmä turvakytkimineen. Asennukseen liitettiin myös tarpeet täyttävä mittausjärjestelmä. Yllättävintä mittausjärjestelmässä oli se, että n. 100 € ”DIY-ratkaisulla” sai mitattua 1100 asteen lämpöjä.

Testauksia toteutettiin kolmena eri päivänä valokaaritesteistä, kaapelin ja turvakytkimen polttoon, paneelin rikkomiseen ja lopulliseen mökin polttoon. Vaikka testausryhmässä oli kokemusta sähköstä, aurinkosähköstä sekä pelastustoimesta yli kahdenkymmen vuoden ajalta saimme jälleen kerran oppia jotain uutta.

Määräysten mukaisesti asennettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja kannattava hankinta. Ne viat, jotka aiheutettiin tahallaan, eivät voi tapahtua oikein mitoitetussa, määräysten mukaisesti suunnitellussa, merkityissä, asennetuissa sekä tarkastetuissa järjestelmissä.

Tutkimustemme mukaan aurinkosähköjärjestelmistä aiheutuvat viat ja palot ovat aiheutuneet väärin rakennetuista ja tarkastamattomista järjestelmistä pääsääntöisesti. Kun asennutat omaasi, varmista sähköurakoitsijan ammattitaito ja sähköasennusluvat.

Me aiheutimme teisteissä viat, valokaaret sekä tulipalon ammattilaisten avustuksella Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella turvallisesti, jotta sinun ei tarvitse sitä tehdä. Älä siis yritä tätä itse. Jos nyt kuitenkin se tulipalo tapahtuu jossain, niin pelastushenkilöstökin toivottavasti saa oppimateriaalin avulla tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun kohteessa on aurinkosähköä. Se toivottavasti johtaa siihen, että pelastajien työturvallisuus paranee ja pelastaminen onnistuu entistä paremmin.

Ja mitäs me? Me ymmärsimme olevamme osa sitä selvitys- ja tutkimusporukkaa, joka on luotu tätä varten. Lapsenomainen alkuajatus paneelinen poltosta, oli muuttunut ammattimaiseksi työskentelyksi koko moniammatillisessa porukassa.

Kirjoittajat: Meri Olenius ja Marko Ylinen

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Yleinen - General, Ympäristö - EnvironmentAvainsanat , ,

SYKEn 25-vuotislahja Canemurelta maakunnille

Kiitoksena sitoutumisesta haastavaan päästövähennystavoitteeseen, SYKE antoi Hinku-kunnille ja -maakunnille 25-juhlavuotensa kunniaksi paketit, joissa on kuntakohtaista tietoa ja työkaluja jatkuvan ilmastotyön tueksi. Paketit jaettiin myös Canemure-maakunnille.

Paketeista löytyy tietoa Hinku-verkoston, maakuntien ja niiden kuntien (Hinku ja muut) päästökehityksestä, sekä ilmastonmuutoksen hillinnän eri indikaattoreista ja niiden kehityksestä kunnissa ja maakunnissa. Nämä tiedot helpottavat kuntien edistymisen seuraamista ja vertaamista kohti yhteisiä päästövähennystavoitetta.

Satakunnan paketissa on kaaviot jokaisen kunnan päästökehityksistä sektoreittain, joista tähän tekstiin on nostettu koko Satakunnan ja Porin kaaviot. Päästöt on laskettu Hinku-laskennalla, joka on kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli, josta on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan. Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Satakunnan 17 kunnasta neljä ovat Hinku-kuntia: Eurajoki, Harjavalta, Pori ja Rauma. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta ja Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Lisätietoa Hinku-kunnista ja kriteereistä löytyy Hiilineutraalisuomi.fi sivulta.

Seuraavassa kaaviossa näkyy Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosilta 2005–2018. Hinku-laskennan mukaan kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 1 713,6 kt CO2e, joka on 30 % vähemmän vuoteen 2007 verrattuna. Asukasta kohden vuonna 2018 päästöt olivat 7,8 t CO2e, mikä tarkoittaa 27 % vähennystä vuoteen 2007 verrattuna. Taulukosta on selkeästi havaittavissa, että Satakunnassa eniten päästöjä tulee tieliikenteestä samoin kuin muualla Suomessa. Tämänhetkistä ja tulevaisuuden ilmastotyötä ajatellen juuri tieliikenteessä on suurin päästöjen vähennyspotentiaali, kun siirrytään fossiilisten polttoaineiden käytöstä esimerkiksi sähköisiin kulkuvälineisiin ja panostetaan julkiseen liikenteeseen. Kaaviosta näkee, että Satakunnassa tuulivoima on alkanut vaikuttaa vähentävästi päästöihin vuodesta 2013 ja sen määrä on joka vuosi ollut kasvussa.

Seuraavassa kaaviossa on Porin kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Porista tuli Hinku-kunta vuonna 2016. Kokonaispäästöt vuonna 2018 olivat 495,5 kt CO2e ja siinä on tapahtunut 39 % päästövähennys vuodesta 2007. Asukasta kohden päästöt vuonna 2018 olivat 5,9 t CO2e.


Pori on sitoutunut vapaaehtoisiin kunta-alan energiatehokkuussopimuksiin, joiden tavoite on tehostaa energiankäyttöä teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä. Valtio tukee uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien muita energiatehokkuusinvestointeja sekä muiden kuin suurten yritysten energiakatselmuksia. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä.

Satakunnassa kokonaispäästöjä on vähennetty vuosina 2007–2018 yhteensä 30 %. Tähän hienoon tulokseen on päästy kuntien yhteisillä ponnistuksilla, ja vaikka Satakunnan isoimmissa kaupungeissa on tehty mittavia päästövähennyksiä erilaisten hankkeiden ja toimien avulla, löytyy myös pienemmistä kunnista esimerkkejä onnistumisista. Eniten kokonaispäästöjään vuosina 2007–2018 on Satakunnassa vähentänyt Siikainen, jossa päästöt ovat vähentyneet jopa 53 %. Siikaisissa on vähennetty myös Satakunnasta eniten päästöjä per asukas, yhteensä 44 %.

Vuonna 2018 eniten aurinkoenergiaa per asukas Satakunnassa tuotettiin Merikarvialla, jossa sitä tuotettiin 29 kWh/as, kun koko Satakunnassa aurinkoenergiaa tuotettiin 19 kWh/as. Tuulivoimaa tuotettiin samana vuonna eniten Siikaisissa (51 794 kWh/as) ja koko Satakunnassa 3 314 kWh/as.

Satakunnassa vuonna 2018 vähiten öljyä käytettiin energiakäytössä Ulvilassa (4 354 kWh/as) ja koko Satakunnassa 6 673 kWh/as. Biokaasua tuotettiin eniten Honkajoella (18 007 kWh/as) ja Satakunnassa 332 kWh/as.

Suurin sähkö-/hybridi- ja kaasuautojen osuus autokannasta vuonna 2020 löytyi Eurajoelta, jossa 1,6 % autokannasta oli joko sähkö-, hybridi- tai kaasuautoja. Koko Satakunnassa osuus oli vuonna 2020 1,0 %.

Eri kuntia vertaillessa tulee aina muistaa, että päästöjen vähentämiseen ja vähentämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat todella monet asiat, kuten muun muassa kunnan sijainti, rakenne ja väkimäärä. Hyviä käytäntöjä ja onnistuneita (ja myös epäonnistuneita) hankkeita on kuitenkin todella tärkeää jakaa kuntien kesken sekä maakunnan sisällä, että muidenkin maakuntien kesken. Tässä pyritään auttamaan Canemure-hankkeessa.
Hiilineutraalia maakuntaa kohti on vielä matkaa kuljettavana, mutta yhteistyöllä matka kulkee joutuisammin!

Tutustu SYKE:n lahjapakettiin Satakunnan osalta.

Teksti: Aino Nummelin ja Taija Seppälä

Kirjoittaja Inna SaarinenJulkaistu Kategoriat Markkinointi - Marketing, Suomenkieliset, Yleinen - General

‘Leanit iteraatiot’ osana kv-strategiaa: Kuinka rakentaa tehokas tapa opiskelijarekrytointiin – case SAMK

‘Perinteinen’ opiskelijarekrytointi keskittyy messuihin ja agentteihin ja monilla korkeakouluilla on tästä pitkät perinteet ja vakuuttava koneisto. Maailmanmittapuulla pienen korkeakoulun brändi ja resurssit eivät aina tässä kentässä yllä isojen tasolle, tai sitten ne on ainakin kohdennettava tarkasti. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö juuri tämän ‘pieni korkeakoulu’ voisi olla se paras ja mielenkiintoisin opiskelu- ja uramahdollisuus nuorelle. 

– Kansainvälisessä työssä, kuten muussakin, on tärkeää innostua. Innostus tarttuu! Me suomalaiset teemme yleensä kaiken hyvin, täsmällisesti ja teknisesti täydellisesti. Kun tähän lisätään innostunut asenne ja sopiva kokeilukulttuuri, on tuote kunnossa ja pääsemme kohti tavoitteita, innostaa lavalla teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä.

Koronakevät laittoi kasvokkain kohtaamiselle ja opiskelijarekrymessuille livenä stopin. Samalla moni koulu siirtyi kokonaan verkkoon, muun muassa Intiassa. Intiassa jo kuluneena vuotena verkosto- ja jalkatyötä (eli Uberilla koulusta kouluun) tekivät teknologian osaamisalueen johtaja Marika Seppälä ja erityisasiantuntija Santeri Koivisto. Tavoite oli selkeä: kasvattaa Intiasta hakevien ja tulevien opiskelijoiden määrää kumppanuuksien ja tunnettuuden kautta. Intia on täynnä teknologiasta kiinnostuneita nuoria ja Satakunta tarvitsee kipeästi alan osaajia. Jalkatyöllä päästiin hyvään alkuun ja Intiasta tulevien hakemusten määrä on nelinkertaistunut (joskin suuruusluokka on vielä <100). Tärkeintä oli saada niin sanotusti ‘pää auki’ ja testata markkinaa ennen suuria panostuksia (lean!).

Vastaanotto oli Intiassa erinomaista. Monesti opiskelijoiden tietämys kohdekorkeakoulustaan on tasolla ‘henkilö heidän pisteellään oli mukava’. Tämä ei ole vitsi. Onneksi me pystymme rakentamaan vahvemman syyn hakea juuri SAMKiin ja sitouttamaan nuoren jo kauan ennen opiskelupaikkapäätöstä. SAMKin tarjonta teknologian osalta on jotakuinkin niin ‘haluttua’ kun olla ja vaan voi. Tekoäly, robotiikka, mekatroniikka… vähemmästäkin alkavat tulevaisuuden mahdollisuudet pyörimään mielessä. Nyt vain tarvitaan malli, jolla kaikki intialaiset lukiolaiset saadaan linjoille kuulemaan satakuntalaisen teknologiaosaamisen ilosanomaa! Juuri tässä koronakevään jälkimainingit auttoivat, sillä intialaiset lukiolaiset olivat jo kaikki netissä opiskelemassa. 

Iteraatiot (työvaihe, jota toistetaan niin pitkään, kunnes haluttu lopputulos on saavutettu)

Tarkastellaan kesäkuu- syyskuu (2020) -aikajännettä ja mitä oikeastaan tapahtui ja mitä kokeiltiin.

Iteraatio 1: kumppanikoululle (lukio) masterclass tekoälystä

Tulokset: mahtava brändinkohotus paikalliselle kumppanille ja 116 opiskelupaikkaa etsivää lukiolaista linjoilla. Seuranta jäi kehnoksi ja tietoa mahdollisesti hakeneista ei ole.

Mutta ensimmäisenhän voi laittaa harjoittelun piikkiin!

Iteraatio 2: valtakunnallisen inkubaattori-verkoston kanssa masterclass tulevaisuuden teknologiaurista

Tulokset: 1618 henkeä linjoilla, osa oikeaa kohderyhmää, loput kaikkea muuta. Opittiin kuinka tavoittaa massoja, mutta fokus ei kenties ollut oikea. 

Iteraatio 3: Koulukumppaneiden (lukioita) kanssa masterclass heidän opiskelijoilleen jälleen tekoälystä

Tulokset: 118 linjoilla juuri oikeaa kohderyhmää, seuranta edelleen kehno, mutta strukturoidumpi. Parempi Suomi+Satakunta -info mukana ja yhteystiedot systemaattisesti kerättynä.

Aika aikuistua!

Ensimmäinen “Masterclass in Robotics” toteutettiin yhteistyössä IncubateIND-verkoston ja kumppanikoulujen kanssa. SAMKin robotiikkaekspertit Timo Kerminen, Santeri Saari ja Toni Aaltonen toivat miniluentosarjana eräs lokakuinen lauantai tietämyksensä intialaisten premium-lukioiden opiskelijoiden kuultavaksi. Jalkatyön lukiokumppaneiden etsintään teki juuri IncubateIND. Tapahtumaan osallistui noin 350 lukiolaista, ei jättimäinen numero, mutta jatko tekeekin tästä mielenkiintoista. 

Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja lauantai-iltana opiskelijat rakensivat omatoimisesti robotiikkaprojektejaan. Projektit arvioitiin la-su välisenä yönä ja sunnuntaina Masterclass jatkui parhaiden ideoiden esittelyllä ja palautteella. Samoin opiskelijat pääsivät vielä tarkemmin kyselemään Suomesta ja SAMKista. Projektisuunnitelmia ja ideoita tuli yli 200. 200 opiskelijaa toisin sanoen teki viikonlopun työtä opiskellen robotiikkaa ja rakentaen mielikuvia suomalaisesta korkeakouluopetuksesta ja SAMKista. Palaute oli erinomaista ja sunnuntaina iltapäivällä puhelin alkoi soida, kun uteliaat vanhemmat kyselivät opiskelumahdollisuuksia nuorelleen. 

Nuo 200 opiskelijaa ovat nyt agenttiemme ja kumppaniemme ‘nurturointiputkessa’ ja aika näyttää moniko hakee SAMKiin. Emme kuitenkaan jää odottelemaan, vaan marraskuussa järjestetään kumppaneiden kanssa Hackaton etänä ja malli muuten pitkälti sama. Hackatoniin on tarkoitus osallistua myös muita korkeakouluja teknologia osaamisineen. KV-osaajiin keskittyvän TalentBoost-hankkeen kanssa myös pohditaan, josko paikallisten yritysten osaajatarpeisiin voitaisiin vastata ketterästi joko ‘work&study’ -konseptilla tai suoralla osaajarekryllä. 

Yksi mallin suurimmista eduista on motivoituneiden opiskelijoiden eräänlainen ‘esikarsinta’. Projektien tasosta oli heti havaittavissa ne, jotka olisivat mahtava lisä luovia teknologiaosaajia Satakuntaan, ja heitä osallistuneista opiskelijoista oli yli puolet. 

Neljäs kerta toden sanoo ja ketterillä kokeiluilla löytyi nopeasti skaalaava malli tavoittaa opiskelijoita sekä ymmärrys oikeista partnereista tehtävään. 

Miksi vain teknologia?

– Teknologia on tässä kohtaa se helpoin ‘sisäänheittotuote’ ja meidän teknologiateemoillamme saadaan yksinkertaisesti jokainen kiinnostumaan. Moni lukio Intiassa painottaa myös liiketaloutta (commerce) ja se on seuraava selkeä teema, kun yhteistyö on saatu alkuun. Kun resurssit ovat rajalliset on fokusointi tärkeää, kommentoi Santeri Koivisto. 

– Tästä eteenpäin on tarkoitus kerran kuukaudessa toteuttaa erityyppisiä verkkotapahtumia eri teemoilla, jatkaa Koivisto. Toivottavasti myös jalkatyöhön päästään pian takasin, sillä luottamuksen rakentamisessa kasvotusten toimimista ei voita mikään!

– Vaikka yhteistyö on usein paperilla organisaatioiden välistä toimintaa, käytännössä toimiva yhteistyö perustuu luotuihin suhteisiin, luottamukseen ja molemminpuolisiin mahdollisuuksiin saavuttaa jotakin. Organisaatiot allekirjoittavat, ihmiset tekevät. Intian yhteydet ovat tästä hyvä esimerkki, ja olen hyvin iloinen siitä, mitä olemme jo saavuttaneet henkilökohtaisella tasolla. Suomen brändi koulutuksen mallimaana on osittain hyvinkin tiedossa, erityisesti koulutusorganisaatioissa, mutta meillä on vielä paljon tekemistä esimerkiksi vanhempien suhteen. Suomen myyminen hyvänä ja turvallisena kohteena heidän lapsilleen vaatii pitkäjänteistä työtä. Sisältömarkkinointi on tässä hyvä tapa vakuuttaa vanhempia innostuneiden nuorten kautta. Osaamisemme yhdistettynä elinympäristöömme on myyntivaltti, muistuttaa Seppälä.