”Pian se työnhakurumba alkaa taas. Olisipa joku kenelle voisin puhua työnhakuun ja uraan liittyvistä asioista…”
Näin ajattelin monesti viime syksynä, niin kuin myös tuona kyseisenä päivänä lokakuussa kävellessäni töistä kotiin. Enkä varmasti ole yksi ja ainoa nuori, joka asiaa stressaa.
Kotona avasin sähköpostini ja siellä se oli, vastaus siihen mitä olin miettinyt koko syksyn: Suomen mentorit. Laitoin heti hakemuksen ja jäin innolla odottelemaan.
Mentorointiin hakeutuvat korkeakoulusta valmistuneet tai juuri valmistumassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja sparrausta oman uransa luomisessa. Ohjelma kestää vuoden ja mentori sekä aktori saavat itse määritellä kuinka usein tapaavat. Mentorointiin ei ole annettu tarkempia ohjeita, vaan aktori saa yhdessä mentorinsa kanssa päättää, mistä he tapaamisissaan keskustelevat. Jokaisella aktorilla on omat tarpeensa: yksi haluaa apua työhaastatteluun ja toinen taas verkostoitumiseen.
Olen itse valmistumassa SAMKista matkailualalta kuluvan kevätlukukauden aikana. Matkailualaa opiskellessani olen huomannut, että ala on laaja. Työpaikkoja ei ole vain majoitusliikkeissä ja matkatoimistoissa. Alalta valmistuttuaan harvempi pääsee suoraan koulunpenkiltä”korkealle”, vaan alalla edetään vuosien mittaan. Tämän takia koen tarvitsevani entistä enemmän apua työnhaussa ja oikeanlaisen urapolun rakentamisessa kohti tavoitteita.
Mentori ja aktori eivät välttämättä ole samalta alalta. Uusia näkökulmiakin saattaa syntyä herkemmin, kun he ovat eri alalta. Oma mentorini on kanssani samalta alalta, mitä toivoinkin matkailualan monimuotoisuuden vuoksi.
Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet.
Olemme tavanneet mentorini kanssa kaksi kertaa, ja hänestä on ollut jo nyt todella paljon apua. Vaikka tapaamme noin kuukauden välein, voin aina soittaa hänelle tai laittaa sähköpostia. Minun ei tarvitse odotella kuukautta, jolloin asiani saattaisi olla jo vanhentunut. Tyhmiä kysymyksiä ei tässäkään tapauksessa ole! Mentorisuhde on luottamuksellinen, mentori ei toimi tässä esimiehenä, jolle kerrotaan työhaastattelutyyliin omat vahvuudet. Suomen Mentorit käyttää mentoreista termiä ”kriittinen ystävä”, mikä kiteyttää mentorin roolin hyvin.
Oman mentorini tapaamisten lisäksi saan paljon irti yhteisissä tilaisuuksissa, jossa ovat kaikki alueen mentorit ja aktorit sekä kahdesta Facebook-ryhmästä, toinen Porin pareille ja toinen koko Suomen aktoreille.
Mentorointi ei maksa mitään aktorille eikä mentorille, vaan se perustuu vapaaehtoisuuteen. Suosittelen mentoritoimintaa kaikille ketkä kaipaavat vähääkään apua työnhakuun ja uraan liittyvissä asioissa, mentorista on sinulle iso apu!
Söndagen den 26.11.2017 träffades ett gäng blivande geronomer, fysioterapeuter, socionomer och 2 lärare i Åbo hamn. Vårt mål var att bekanta oss med äldreomsorgen i Norrköping och att förbättra våra kunskaper i svenska.
På måndag morgon var vi framme i Stockholm och började med att vara ”kulturella ”, vi besökte nämligen Fotografiska museet. Utställningarna där var fantastiska, speciellt Nick Veaseys röntgenbilder.
På eftermiddagen anlände vi med buss till Norrköping, som ligger ca 170 km söderut om Stockholm .
Norrköping är en vacker gammal industri- och hamnstad med ca 140 000 invånare. Många av stadens invånare har finskt påbrå och kommunen har tom. Finska sidor på nätet. http://www.norrkoping.se/
Enhetschefen Mattias Andersson i Norrköpings kommun hade gjort upp ett intressant och varierande program för oss. Vi besökte ett SÄBO (=särskilt boende) på St.Persgatan, där det finns vanliga avdelningar men även mer krävande demensavdelningar för åldringar. Till boendenas förfogande finns bla. gym, simbassäng och restaurang.
I samma byggnad fungerar behovsprövad dagverksamhet och en träffpunkt för åldringar. I samma kvarter kommer det att renoveras +55 års boende, så att hela kvarteret blir ett tryggt och trivsamt boende för äldre.
Gården på St. Persgatan
På tisdag morgon bekantade vi oss med hemtjänsten och fick höra om de ändringar som de står inför med anledning av lagen om valfrihet. Detta var speciellt intressant med tanke på likheterna med vår kommande social- och hälsoreform.
En biståndshandläggare klargjorde processen för oss om hur man blir brukare (=boende) eller hemtjänstens kund. Processen är mycket lik det vi har här i Finland.
Efter en mycket mångsidig och informativ dag var det dags att tacka för oss och bege oss till Stockholm.
Hälsa- och välfärdsgruppen med lärarna Airi Westergård och Mari Linna
På onsdagmorgon var vi tillbaka i Åbo, trötta men lyckliga. Med oss i bagaget fick vi förutom förbättrade kunskaper i svenska också en insikt om äldreomsorgen i Sverige.
Ett stort och varmt tack till alla som medverkade och möjligjorde resan, både i Sverige och Finland!
Esimiehen työ on usein yksinäistä ja työhön sisältyvistä haastavista tilanteista tai työpaineista on useimmiten mahdoton keskustella kahvipöydässä. Työn sisältämät kasvavat vaatimukset ja ongelmatilanteiden ratkominen herättävät usein inhimillisiä tunteita, joita esimies voi harvoin näyttää ulospäin. Inhimillisten tunteiden peittely aiheuttaa negatiivista tunnekuormaa ja pitkään jatkuessaan uuvuttaa esimiehen.
Pelkästään esimiehille kohdistettujen tilaisuuksien sisältönä on keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen
Esimiestyössä jaksamiselle ensiarvoisen tärkeää on, että esimiehillä on mahdollisuus saada tukea, ymmärrystä ja sparrausta muilta esimiehiltä. Työnantajan tulee järjestää säännöllisesti pelkästään esimiehille kohdistettuja koulutuspäiviä tai muita tilaisuuksia. Näiden tärkeänä sisältönä osaamisen kehittämisen lisäksi on esimiesten keskinäisen vertaistuen mahdollistaminen. Vertaistukea ja osaamista voidaan edistää myös eri organisaatioissa toimivien esimiesten välisissä keskusteluissa. Tällaista toimintaa on menestyksekkäästi pilotoitu mm. SAMKin koordinoimassa Foorumix -hankkeessa vuodesta 2015 lähtien.
Työyhteisön rakentava ja aito vuorovaikutus edistää sekä esimiehen että työntekijöiden työhyvinvointia. Työntekijöiden tulisi ymmärtää esimiehen tilannetta ja roolia paremmin ongelmallisia asioita ratkaistaessa, sillä ymmärrys auttaa sekä ongelmien ratkaisussa että työyhteisön yhteenkuuluvuuden kehittymisessä. Säännöllisten oman tiimin kokoontumisten tulee tarjota turvallinen ympäristö kaikkien osapuolten väliseen keskusteluun ja aktiiviseen kuunteluun.
Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä
Esimiehen on välttämätöntä huolehtia myös työn ulkopuolisen tukiverkoston vahvuudesta. Perhe, ystävät ja harrastukset auttavat mieltä irtautumaan työhön liittyvistä asioista ja mielekäs vapaa-aika edistää uusien onnistumisten saavuttamista. Esimiehen on syytä opetella kuuntelemaan omaa mieltään ja kehoaan ja tunnistamaan väsymyksen ja uupumisen merkkejä. Korkeaankaan esimiesasemaan edennyt henkilö ei ole suojassa uupumukselta. Hyvästä itsetunnosta kertoo myös se, että ongelmien ilmaantuessa osaa hakea ja ottaa vastaan apua paitsi vertaistuen muodossa, myös esimerkiksi työnohjauksen tai työterveyshuollon palveluiden kautta. Kynnys avun hakemiseen tulee olla matala, sillä esimiehen uupuessa koko työyhteisö saattaa seilata pitkään eteenpäin ilman kirkasta päämäärää.
Teksti on kirjoitettu osana Liiketalouden koulutusohjelman monimuotototeutuksen Esimiestyö 5 op -opintojakson toteutusta. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli perehtyä esimiestyön haasteisiin ja ongelmatilanteisiin sekä esimiehen omaan jaksamiseen.
Porin Terveystalon yksikönjohtaja Kimmo Laakso haastatteli tuomaristoon kuuluvia Tomi Lähdeniemeä (Satakunnan Kansa), Jani Vikkulaa (Kauppahuone Riveri), Jari Taimia (SataCom), Matti Ratsulaa (Ratsula) ja Kari Ollilaa (Finnish Business Angels).
ALL IN Pitch on Satakunnan yrittäjäpalveluyhdistys Enterin, Länsi-Suomen Osuuspankin ja ALL IN -verkoston yhdessä järjestämä yritysideakilpailu, jossa on kolme sarjaa: ammatillinen toinen aste, korkea-aste ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden sarja. Pitchaus-kisassa haastetaan oma mukavuusalue ja hypätään lavalle pitämään perinteinen hissipuhe ja saadaan siitä tuomariston palaute. Jokainen lavalle nousija on voittaja.
Pitchaus-kilpailu etenee monivaiheisesti: kaikki halukkaat opiskelijatiimit osallistuvat oppilaitoskohtaisiin alkukarsintoihin. Alkukarsinnoista parhaat tiimit etenevät semifinaaliin, joka järjestetään Satakunnan suurimmassa kauppakeskuksessa. Siellä kunkin sarjan parhaimmat tiimit esittävät ideansa paikalla olevan yleisön edessä. Kaikki pitchaukset videoidaan. Finaaliin pääsijät valitsee raati, johon kuuluu paikallisten yritysten johtoa. Tänä vuonna tuomaristoon kuuluivat Kari Ollila, Jari Taimi, Tomi Lähdeniemi, Jani Vikkula ja Matti Ratsula. Semifinaalin ja finaalin välissä opettajien on mahdollista tsempata opiskelijoitaan sekä tiimien hioa esitystään. Finaaliin valitaan kaksi tiimiä kustakin sarjasta.
SAMKilaisen musiikinopettaja Karla Suvannon improkortit palkittiin yhtenä vuoden parhaista yritysideoista.
Kilpailun alkukarsinnat järjestettiin kussakin oppilaitoksessa erikseen. SAMKista kilpailuun ilmoittautui kolme opiskelijaa. Kauppakorkeakoulussa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua alkukarsintaan Johdatus yrittäjyyteen -kurssin kautta. Ammatilliselta toiselta asteelta opiskelijoita kisassa oli kuusi joukkuetta ja lisäksi yksi 10-vuotias.
Semifinaali ja finaali järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksen tapahtumalavalla. Tänä vuonna semifinaalin 12 esityksestä finaaliin valittiin kuusi kilpailijaa elinvoimaisen yritysidean perusteella. Finaalissa kolme parasta palkittiin kukin 1500 euron stipendillä.
Kilpailun kolme parasta ideaa vuonna 2017 olivat:
Karla Suvanto, SAMK, Improkortit -tuote
Momentum, Turun kauppakorkeakoulu, Pori, Old but Gold -mobiilisovellusidea
Fanni Kyösti, lastenhoitaja-mobiilisovellusidea
Tuomaristo nosti esiin, että kilpailun ideoiden taso oli noussut huimasti vuodesta 2016. He perustelivat voittajakolmikon valintaa seuraavasti: Karlan esitys improkorteista oli vakuuttava ja hän on omasta tarpeestaan kehittänyt hienon tuotteen tukemaan musiikin oppimista ja musiikin opiskelun pitkäjänteisyyttä. Tuote on skaalattavissa ja se on mahdollisuus toteuttaa myös puhelinsovelluksena. Karla Suvanto työskentelee musiikinopettajana ja opiskelee ensimmäistä vuottaan SAMKin Yrittäjän koulutusohjelmassa.
Momentumin Old but Gold -idea tarjoaa hyvinvointi- ja liikuntatapahtumia ikäihmisille. Momentumin palkitsemiseen vaikutti idean tuoreus ja omaperäisyys sekä sen ajankohtaisuus.
Fanni Kyösti esitti idean lastenhoitaja -mobiilisovelluksesta, mikä tarjoaisi lastenhoitoapua tarvitseville kanavan. Tämän kanavan kautta voisi varata ja saada tietoa tarjolla olevista hoitajista. Idea oli alun perin Sataedun opiskelijaryhmän, joka jätti idean kehittämisen kesken. Kisassa menestynyt ponteva kymmenvuotias Fanni halusi viedä ideaa eteenpäin ja jatkojalostaa sitä. Tällä sinnikkyydellä kilpailun kuopus myös nousi kisan mustaksi hevoseksi ja vei stipendin monen muun hyvän idean edestä. Raati kehui, että tämän tyyppisiä nuoria Suomi tarvitsee tulevaisuudessa: työteliäitä ja periksiantamattomia heittäytyjiä, jotka eivät epäröi viedä hyviä ideoita maaliin.
Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. He saivat yli neljäsosan yleisöäänistä hennatatuointeihin ja muihin kehonmuokkausmenetelmiin perustuvalla ideallaan.
Yleisön suosikki HotInk toteutti pitchauksen mukaansatempaavasti
Tänä vuonna myös yleisöllä oli mahdollisuus äänestää parasta hissipuhetta. Yleisö olikin aktiivisesti mukana ja ääniä annettiin kaiken kaikkiaan 416. Niistä paras esitys keräsi lähes neljänneksen. Yleisön suosikiksi nousi HotInk eli Tuuli Brusila WinNovasta ja Heidi Söderling Porin suomalaisesta yhteislyseosta. Heidän ideansa oli toteuttaa väliaikaisia kehonmuokkauksia henna-, tussi-, timantti- ja maalausmentelmillä.
Tuuli ja Heidi herättivät yleisön kiinnostuksen tuomalla lavalle miesmallin, jonka kasvot oli koristeltu fantasiatyyliin. Esitys rakentui draamallisesti erinomaisesti: alkukiinnostuksen herättämisen jälkeen HotInk jatkoi esitystään tuomalla esille faktoja kuinka paljon tällä hetkellä ihmiset haluavat joko muuttaa jo ottamiaan tatuointeja tai hankkiutua niistä eroon. Hennatatuoinnit ja muut kehonmuokkausmenetelmät antavat mahdollisuuden toteuttaa omat kuvat niin, että niitä voi vaihdella vaikka kuukausittain. Nämä menetelmät antavat mahdollisuuden piirrättää ihoonsa kuvia sesongin tai juhlan mukaan. Mielenkiinto säilyi esityksessä loppuun saakka, sillä esiintyjillä oli positiivinen ote yleisöön ja sitä mukaa kun Tuuli ja Heidi esittelivät eri menetelmiä, he myös havainnollistivat niitä mallinsa avulla. Esityksen jälkeen oli mielenkiinto herätetty, ja monella mielessä, että tuotahan pitää kokeilla. Ja sehän on hyvän hissipuheen merkki: se herättää kiinnostuksen ja aikaansaa toimintaa.
ALL IN Pitch on koettu hyväksi tavaksi saada opiskelijoita kokeilemaan oman ideansa ja esityksensä toimivuutta ja tehoa. Parhaimmillaan opiskelija oppii itsestään ja vahvuuksistaan jotain olennaista.
Satakuntalaisille nuorille suunnattu yritysideakilpailu järjestettiin Puuvillan kauppakeskuksessa perjantaina 10.11. toista kertaa.
Satakunnan yhteinen yrityskiihdyttämö ALL IN käynnistyi vuoden 2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. Kiihdyttämöön osallistuvat toisen asteen ammatilliset oppilaitokset Sataedu ja Winnova sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskuksesta Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Yritysideakilpailu ALL IN PITCH on yksi ALL IN -yrityskiihdyttämössä kehitetyistä yrittäjyysopetuksen toimintamalleista.
Kuvat: Pia Marjanen
Pia Marjanen
Kirjoittaja toimii SAMKissa myynnin ja markkinoinnin lehtorina sekä mentorina yrityskiihdyttämössä.
Juhlassa oli luonnollisesti läsnä myös ”kossut”, eli Erja Leppänen, Merja Koivuniemi, Sirpa Saaristo ja Merja Sallinen. Leikkisän lempinimen saanut porukka on kantanut pääasiallisen opetus- ja tutorointivastuun (Kuntoutuksen Ohjauksen ja Suunnittelun) koulutuksessa 20 vuoden ajan.
Minulla on ilo tuoda Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaaja AMK -opiskelijoilta sydämelliset 20-vuotisonnittelut SAMKista valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille ja meille tuleville kuntoutuksen ohjaajille sekä opettajillemme.
Meiltä opiskelijoilta vaaditaan paljon rohkeutta, motivaatiota ja voimia lähteä vallan uusille urille. Pois tutusta ja turvallisesta työstämme, jonka osaisimme, vaikka silmät kiinni. Opiskelujen alkaessa tulee paljon asioita, mitkä täytyy ottaa nopeasti haltuun. Tulee soleopsia, moodlea, finnaa, winhaa… Tässä vaiheessa lähes kaikilla uusilla opiskelijoilla on pää pyörällä ja tuska, että miten tästä selvitään.
Nyt toisen vuoden opiskelijana voin lohduttaa teitä juuri opintojanne aloittaneita. Seuraavana vuonna on jo paljon helpompaa. Ja ainakin meidän opiskeluryhmässämme kaikkien opiskelukavereiden tuki, ns. vertaistuki on ollut ihan korvaamatonta opiskelussa.
Mutta omaa motivaatiota uuden oppimiseen tarvitaan paljon. Meillä opiskelijoilla tarvitsee olla itsellämme halu kehittyä ja innostus oppia uutta. Itseään onkin hyvä muistuttaa välillä siitä, että:
Miksi hakeuduin opiskelemaan?
Mitkä ovat omat tavoitteeni ja miten voin ne saavuttaa?
Opiskelujen ohella monet meistä monimuoto-opiskelijoista käyvät töissä ja lisäksi huolehtivat arjen sujumisesta omissa perheissään. Tämän kaiken yhteensovittaminen vaatii opiskelijalta hyvää suunnitelmallisuutta, koordinointia, ajanhallintaa, itseohjautuvuutta, luovuutta, itsekuria, kompromisseja, joustamista, hyvää lähiverkostoa, hyvää toimintakykyä ja armollisuutta itseään kohtaan. Aikuisopiskelijan/monimuoto-opiskelijan elämä on usein henkisesti kuormittavaa, ja meidän tulisi välillä myös pysähtyä kuuntelemaan itseämme, ja omaa jaksamistamme.
SAMKissa on hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja
Onneksi meidän opettajamme ja SAMKissa koulutuksessamme on hyvin huomioitu monimuoto-opiskelijan arjen paineet.
SAMKissa on myös hieno toimintakulttuuri, jossa opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan uusia juttuja. Täällä opiskelijana voi päästä työskentelemään erilaisissa pilottikokeiluissa, ilman onnistumisen pakkoa. Täällä opettajat ymmärtävät, että mitään uutta innovaatiota ei voi syntyä, jos ei uskalla kokeilla ja vaikka epäonnistua.
Koulutusohjelmavastaava Merja Koivuniemen (vas.) vierellä on kuntoutusohjaajayhdistyksen puheenjohtaja Virpi Hurula. Hurula on valmistunut SAMKista kuntoutuksen ohjaajaksi ja myös kuntoutuksen YAMK koulutuksesta.
Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -opiskelijan muita suuria ilon ja huolen aiheita.
Me kuntoutuksen ohjaaja -opiskelijat iloitsemme jo etukäteen hallituksen esityksestä eduskunnalle, jossa ammattikorkeakouluista valmistuvat kuntoutuksen ohjaajat ovat jatkossa sosiaalialan laillistettuja ammattihenkilöitä. Tällä on suuri vaikutus ammattiryhmämme työllistymiseen. Tämän johdosta toivottavasti kuntoutusohjaajien osaaminen tulee paremmin näkyväksi ja arvostus ammattiamme kohtaan paranee ja työnantajat uskaltavat työllistää meitä.
Olemme kuitenkin edelleen huolissamme mahdollisuuksistamme työllistyä yhdenmukaisesti muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittaneiden kanssa, sillä kuntoutuksen ohjaajakoulutus ei ilmeisesti tulevaisuudessakaan anna pätevyyttä toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä, ja suuri osa kuntoutusohjaajien työpaikoista on vielä terveydenhuollon puolella. Tähän toivoisimme muutosta.
On hienoa, että Tehy ja Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yhdistyksestä tulee Tehyn ammatillinen jaosto. Tehyn kanssa tehtävä yhteistyö edistää kuntoutusohjauksen valtakunnallista näkyvyyttä.
Olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä.
Tutkitusti on todettu, että Satakunnan ammattikorkeakoulun opetusta arvostetaan, ja täältä valmistuneet kuntoutuksen ohjaajat työllistyvät hyvin. Sama ilmiö näkyy meidänkin opiskeluryhmässämme, ja olemme siksi hyvin luottavaisin mielin meidän työllistymisestämme. Koemme myös, että kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinto antaa meille hyvän mahdollisuuden työllistyä moniin erilaisiin työtehtäviin eri organisaatioissa.
Lisäksi olemme huomanneet, että kuntoutusohjaajia haetaan nyt virkoihin myös kuntoutusohjaaja AMK -nimikkeellä. Tämä kertoo siitä, että kuntoutusohjaajien osaaminen on kyseisissä organisaatioissa tunnistettu. Toivomme kuntoutuksen ohjaajille lisää virkoja, joissa he voisivat hyödyntää kokonaisvaltaisesti omaa osaamistaan.
Uskomme, että voisimme lisätä kuntoutuksen vaikuttavuutta, jos moniammatillisissa kuntoutustiimeissä olisi mukana myös kuntoutuksen ohjaaja. Kuntoutusohjaajina olemme omaksuneet koulutuksessamme asiakaslähtöisen ja laaja-alaisen toimintakykynäkemyksen.
On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi ja, että kuntoutuksella yritetään edistää eniten ihmisen fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Meillä tulevilla kuntoutuksen ohjaajilla on siis vielä suuri työ muuttaa vallitsevaa toimintakulttuuria.
Kuntoutusohjaajien ammattiryhmä on vieläkin pieni ja monelle meidän osaamisemme on edelleen tuntematon. Opiskelijatkin törmäävät edelleen siihen, että meillä täällä Suomessa kuntoutusta suunnittelee, ohjaa, toteuttaa, koordinoi ja kehittää enimmäkseen muut ammattiryhmät, kuin kuntoutuksen ohjaajat. Tätä me tulevat kuntoutuksen ohjaajat suuresti ihmettelemme.
On valitettavaa, että monet mieltävät kuntoutuksen edelleen sarjaksi erilaisia ”temppuja” ja lähinnä lääkinnälliseksi kuntoutukseksi
Meidän kuntoutusohjaajien osaamista ei vielä riittävästi tunnisteta tai tunnusteta. Se osaaminen, mikä meillä kuntoutusohjaajilla jo on, näyttää jäävän paljolti hyödyntämättä. Tämä on resurssien haaskaamista, johon yhteiskunnallamme ei ole varaa.
Nyt muita ammattiryhmiä yritetään ”pikakouluttaa” tekemään oman työnsä ohessa, meidän työtämme. Työtä jonka me jo osaamme. Työtä johon me opiskelemme kolme ja puoli vuotta.
Kuntoutuksen ohjaajan ammatin nimikesuojaus takaisi sen, että kuntoutusohjaajan tehtäviin ei haettaisi muita ammattiryhmiä, niin kuin valitettavasti nyt tehdään. Me kuntoutuksen ohjaaja opiskelijat toivomme, että tähän asiaan tulisi muutos.
Kiitos.
Monica Tiisala opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ohjaajaksi (AMK)
Internationalization is a common challenge to all Higher Education Institutions (HEIs) in Europe. The importance of welcoming the world to our institutions is unquestionable, being no more an option. Wanted or not, we’re heading for a vast and dynamic change. Actually, we are in the middle of it already. By being proactive, innovative and rapid, along with bold out-of-the-box thinking, we will succeed in this competition.
Institutional strategy defines processes and procedures during them. Internationalization (either emphasized or in minor role) is nowadays most likely one of the core actions in institutions offering higher education. As generally recognized, converting ambitious, strategy level goals and visions into concrete practice may appear a desperate job, with no clear priorities or starting points. Instead of just holding back (or on the other hand taking leaps too gigantic), the famous baby steps are needed. You just need to take them a lot, and now.
Over 6,000 international HEI experts from 95 different countries, enthusiastic to hear the latest news on the field of international education, participating sessions and workshops, greeting partners and networking – that’s what the recent conference of EAIE (European Association of International Education) was about in sunny Seville, Spain. In the time of digitalized communication, the joy of real human, face-to-face contact was tangible. During few hectic days, participants shared common issues and worries, as well as visions of co-operational possibilities, in a great mosaic of cultures. Here are some highlights of the participants of SAMK.
Tiina García: Embedded and cross-sectional internationalization, versatile marketing and lingua franca
Actions to develop internationalization must concern the entire organization and its mindset – it’s not just translating your websites or teaching in English.
Actions to develop internationalization must concern the entire organization and its mindset – it’s not just translating your websites or teaching in English. To create a holistic, international way to think and act, takes a deeper understanding of what internationality is about. In an educational context, this means not only pedagogical methods, but also management, research, projects, collaboration with industry and other stakeholders, administration, student support etc. We need to analyze all our functions with a loop of internationality: how sound are they really?
The new degree programme in tourism in SAMK will emphasize skills and knowledge required in international tourism environment. With Tiina García sharing their tourism programme experiences and expertise from the University of Málaga Maribel Romero Ruiz and Lilian Barranco Luque.
How do we let the world know of our existence? By diverse marketing. Our strengths usually are our best-selling points, and honesty plays essential role: rosy promises with a fragile bound to reality are doomed. Sure, we cannot change some less appealing facts, like harsh climate, high costs or remote location, but why not turn them into a positive experience and pull factors? Using references and testimonials of stakeholders, associations, partners, students, mayors or celebrities, more evidence and credibility is gained for international markets.
Using references and testimonials of stakeholders, associations, partners, students, mayors or celebrities, more evidence and credibility is gained for international markets.
Usually, internationalization in HEIs starts with incoming exchange students. In the world of higher education, the lingua franca is English. When applying English as a medium of instruction (EMI), there’s an enormous myth to break: teacher should speak perfect English. This, as said, is a myth, and here comes why: Teacher’s role is not to teach language itself, but to set an example for intercultural communication and international mindset. Surely a challenge that also needs open mind and positive thinking.
Marika Seppälä: Focus on the demands on engineering and engineers
Personally, the EAIE conference is always about sharing knowledge and ideas, empowerment by enthusiasm, partnerships and learning. Over the past years I have been privileged to attend this conference to maintain the partnerships and to consider our engineering education from a local and global perspective. This year I was able to host a session with a Belgian colleague Pina Cimino from PXL about the real-world demands on engineers. And why? Because looking at the job offers, engineering graduates are evaluated by a variety of skills, not only technical. How can an engineering programme ensure its graduates will meet the demands of the fast and changing labor market, when the majority of the universities still offer traditional technology-oriented education – that is the question. It is necessary to consider how to avoid overloading the curricula only with technical courses giving technical details, ignoring the employability skills. Now we are in the beginning of a process to start a network of interested colleagues from around the world to discuss and share ideas. Want to join?
International co-operation in action: “How can engineering education meet the real-world demands on engineers?”. Session led by Marika Seppälä (SAMK, Finland) and Pina Cimino (PXL University College, Belgium)
Now we are in the beginning of a process to start a network of interested colleagues from around the world to discuss and share ideas. Want to join?
Alberto Lanzanova: Ideas, reflections and challenges: a foreigner’s view on internationalization
At first, as a newcomer to the EAIE conference, I felt overwhelmed by the massive amounts of people, thoughts and perspectives that such an event conveys. After sailing for a while – dazed and confused – in this endless sea of suggestions and views, I retrieved my compass and I found myself absorbed in a profusion of refreshing ideas.
International Coordinator of Inland Norway University of Applied Sciences describes study course ”Snowbusiness” as one of their international success.
Because of the nature and importance of the education field we are working in, I believe it is wonderful – and at the same time crucial – to meet people from all around the world and discuss about common matters. By comparing how different organizations and cultures address similar issues, we can acquire new fundamental knowledge, be prepared to new challenges and, at the same time, set ourselves – as an institution – in an idealistic map that shows our place in the unrelenting internationalization process the world is going through.
After returning from the journey and some days of considerations, I think it is good to be back where the “real job gets done”. As an international member of SAMK’s staff, I reckon that an event like EAIE could carry a hidden drawback within it: all the people attending are somehow predisposed to international activities, projects and collaborations. Bearing in mind this, the risk is to end up in a Turris Eburnea, an Ivory Tower that functions and operates just within itself, but does not have a reflection on the real world.
In my opinion, here lays the ultimate challenge: transfer and fulfill in our own world what we have seen, discussed and argued about, despite adversities and bumps in the road.
In my opinion, here lays the ultimate challenge: transfer and fulfill in our own world what we have seen, discussed and argued about, despite adversities and bumps in the road. Of course, in order to work, this view should be embraced on all institutional levels, but probably we – as International Relations Office – should set the example and influence the decisions making process because of our background and history. Who else could step in?
Satu Schrey: Our role as an international educator is important
The conference is already over, but hopefully it left all the participants motivated to reach out and be the change – being aware even more than ever before that the work we do every day with the students will inspire them to do the same. Our role as an international educator is important: internationalization, all kind of mobility including different kinds of exchange programmes enable students to meet new people and new cultures, which removes many barriers and increases cross-cultural understanding.
The old friend of Satakunta University of Applied Sciences, the Programme Specialist of Unesco Regional Bureau, Dr. Anasse Bouhlal describes the state of higher education in Arabic countries to Satu Schrey.
My main programme at the conference was to meet our partner universities’ representatives – just to discuss about e.g. the existing or potential cooperation, our partnership & agreements, and the new trends. The event – with more than 6 000 participants – gave me a chance to greet many other known colleagues, too, of course. In addition, I was proposed a couple of new interesting co-operation possibilities when exploring the exhibiting area thoroughly around – not to forget about many networking events during the week.
After attending a couple of sessions I know now something about the science of happiness: how to use positive psychology in international student guidance and another interesting session gave ideas for achieving better international engagement.
To sum up: Heavy schedule with many meetings plus interesting people in inspiring atmosphere. Felt so at home there again! <3
—
The writers participated the 29th Annual EAIE Conference and Exhibition in September 2017 at the Seville Conference and Exhibition Centre (FIBES), Spain.
Tiina García is a Senior Lecturer and Team Leader in Degree Programme in Tourism. Her responsibilities are team coordinating, curriculum design in the international project Boosted and IoC of the new international tourism study program ”International Tourism Development – Business and Wellbeing from Nature”, starting autumn 2018.
Marika Seppälä is a Senior Lecturer (Quality and Process Management, Management and Project Management), Team Leader of Energy and Environment as well as the faculty coordinator for international relations of the Faculty of Technology.
Satu Schrey works as an International Coordinator. Her responsibilities are Erasmus+ mobility agreements and general administration in student mobility.
Alberto Lanzanova works as International Relations Secretary and temporary Intercultural Communication teacher. Originally from Italy, his responsibilities concern student mobility, whereas his fields of interests are cultural studies and linguistics.
Interested to know more? Please contact the writer: firstname.surname@samk.fi
Miten päästä irti vanhoista ja tarpeettomiksi muuttuneista toimintatavoista, pirstaleisuudesta ja jatkuvasta kiireen tunteesta? Syksyn näyttäessä ensimmäisiä merkkejään, monella herää tarve tehdä arjestaan entistä toimivampaa, sillä kasvava työn määrä, useat päällekkäiset kehittämishankkeet ja työaikojen moninaistuminen uhkaavat jokaisen asiantuntijan jaksamista. Tässä vaiheessa työvuotta on hyvä aika pysähtyä oman toimintansa äärelle, sillä itsensä johtaminen on asiantuntijaorganisaatioissa työskentelevien perustaito.
Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää.
Itsensä johtamisessa on kyse omaan itseen suuntautuvasta reflektiivisestä tarkastelusta, jossa pohdinnan kohteeksi pääsevät erityisesti oma toiminta, tulevaisuuden tavoitteet ja päivittäinen ajankäyttö. Tavoitteena on oman käyttäytymisen ja tunteiden tunnistamisen kautta ohjata omaa toimintaa haluttuun suuntaan. Se kannattaa, sillä onnistunut itsensä johtaminen johtaa vahvaan itsetuntemukseen, omien toimintatapojen ja arvojen kirkastumiseen sekä asenteiden muuttumiseen.
Taitava itsensä johtaja viettää useimmiten tasapainoista ja onnellista, oman näköistään ja hyvää (työ)elämää. Tuottavuutta ja tehokkuutta vievät eteenpäin konkreettiset päämäärät, hyvin suunniteltu ja arvojen mukainen ajankäyttö sekä pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteet. Tulosta syntyy, hyvinvointi säilyy ja ympäristö kiittää. Miten tähän tilanteeseen pääsee?
Ensimmäinen vinkki: Tunnista voimavarasi
Tässä omat viisi vinkkiäni onnistuneeseen itsensä johtamiseen:
Tunnista voimavarasi. Ole tietoinen kaikesta siitä, mihin kerrallaan pystyt ja kuuntele mielesi ja kehosi signaaleja.
Hallitse omaa aikaasi. Tee viikoittainen ja päivittäinen suunnitelma siitä, mitä aiot tehdä. Jos olet ajankäytön hallinnan harjoittelija, laadi lista myös siitä, mistä kaikesta aiot kieltäytyä saadaksesi tehdyksi sen mitä haluat. Ennakoi tulevia tehtäviä.
Varaa aikaa ajattelulle. Itsensä tietoinen kehittäminen ja uusien ideoiden saaminen vaatii ympärilleen aikaa ja tilaa. Vapauta itsesi säännöllisesti tiukoista aikatauluista.
Hyväksy nykytilanteesi. Monesti nykyinen tilanteesi, osaamisesi ja työnkuvasi on ihan riittävän hyvä. Keskity pieniin askeliin suurien unelmien ja tavoitteiden sijaan.
Iloitse onnistumisista. Jokaiseen päivään mahtuu monta iloitsemisen arvoista hetkeä. Tunnista ne ja anna tunnustusta itsellesi.
Jonna Seppälä
Kirjoittaja toimii SAMKissa henkilöstönkehittämispäällikkönä ja on suorittanut Certified Business Coach -valmennuksen.
Miten uudesta työntekijästä saadaan todellinen SAMKilainen? Pitkänlinjan pätkätyöntekijän syvällä rintaäänellä uskallan sanoa, että työntekijän sitouttaminen alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Ensimmäinen kontakti yritykseen antaa uudelle työntekijälle voimakkaan signaalin siitä, mitä edessä häämöttää. Samalla se on työnantajalle suuri mahdollisuus jatkaa työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa aloitettua ”Meidän Yritys Oy” -markkinointikampanjaa. Minun kohdallani ensimmäiset puhelut SAMKin henkilöstösuunnittelija Päivi Sanevuoren kanssa menivät nappiin. Minut toivotettiin ystävällisesti tervetulleeksi taloon ja muistettiin mainita heti muutama työnantajan ehdottomista valttikorteista: joustava työaika ja perheystävällisyys. Ne eivät ole minulle itsestäänselvyyksiä, olenhan milleniaali. Yksinkertaisella kaavalla ja pienellä panoksella minuun luotiin erittäin positiivinen fiilis uudesta työantajasta.
Se kuinka paljon uuden työtekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista.
Ensimmäinen työpäivä on näytön paikka. Se kuinka paljon uuden työntekijän vastaanottamiseen on panostettu, kertoo paljon organisaation työkulttuurista. Usein se myös indikoi tulevaa. Joskus ensimmäinen työpäivä voi kulua työpöydän siivoamiseen ja sormien pyörittelyyn, eikä perehdytystä edes mainita. Toisaalla uusi työntekijä ohjataan suoraan tarkasti suunniteltuun koulutusputkeen, joka sisältää yleisperehdytyksen lisäksi työtehtäväkohtaiset ohjaukset ja lisäkoulutukset. Skaala on valitettavan laaja.
Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.
Uuden työntekijän rekrytointi- ja perehdytysprosessi on yritykselle kallista ja aikaa vievää. Siksi se kannattaa tehdä kerralla hyvin. Onneksi tämä tosiasia otetaan nykyään huomioon paremmin ja uusi työntekijä löytää pöydältään yhä useammin perehdytyssuunnitelman. Mikään tae auvoisesta työsuhteesta se ei ole, mutta luo hyvän pohjan ja antaa mielikuvan vastuullisesta työnantajasta. Laadukkaan perehdytyksen avulla työntekijä pääsee osaksi uutta organisaatiokulttuuria ja sosiaalista yhteisöä. Lisäksi työstä saa paremmin kiinni, kun sisäistää organisaation toimintaa ohjaavat arvot ja visiot. Vielä kun päälle lätkäistään toimiva ja mutkaton esimiestoiminta, niin avot! Kun työnantaja todistaa panostuksensa ja oman sitoutumisensa työntekijään, sitouttaminen tapahtuu kuin itsestään.
Olen ollut SAMKilainen nyt reilun kuukauden verran, ja se tuntuu hyvältä! Toki olen vielä vihreä kuin mikä, mutta olen päässyt mielestäni jo hyvin kiinni viestintä- ja markkinointisuunnittelijan tehtäviini. Siitä pitää kiittää ennen kaikkea tiimiäni. Porin kampuksen sisällä vaikuttaa olevan hyvä me-henki ja positiivinen lataus. Se on jälleen yksi merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava ja työntekijöitä sitouttava seikka, eikä sen arvoa voi rahassa mitata.
Petra O’Rourke
35-vuotias SAMKin kasvatti aloitti kesäkuussa 2017 Porin kampuksella viestintä- ja markkinointisuunnittelijana.
Matkailuliiketoiminta panostaa Itämeren alueen kehittämiseen. Olemme ottaneet napakoita askelia matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä toiminnan kansainvälistämiseksi. Ensin saatiin rahoitus Itämeren alueen Central Baltic -rahoitusohjelmasta Boosted-hankkeelle. Siinä luodaan SAMKin johdolla Itämeren alueelle yhteinen matkailualan liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus. Partnereita meillä on viisi.
SAMKin restonomiopiskelijat pääsevät opiskelemaan tätä koulutuskokonaisuutta matkailun uudessa kansainvälisessä koulutusohjelmassa ensi vuonna. Partneriverkosto myös syventää opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvää yhteistyötä: ihan ensimmäiseksi Vidzemen ammattikorkeakoulusta Latviasta on tulossa opettaja viikoksi SAMKiin – ja vastavuoroinen kutsu on saatu Latviaan.
Boostedin hyvistä kokemuksista innostuneina päätimme aloittaa vihreään yrittäjyyteen liittyvän täydennyskoulutuspaketin suunnittelun Itämeren alueen yrittäjille. Aihealueen valinta oli meille itsestään selvä, koska olemme tehneet paljon kehittämistoimenpiteitä maaseutu-, luonto- ja green care -yrittäjien ja muiden alan kehittäjien kanssa.
Itämeren alueen kiinnostavimmat vihreän kasvun mahdollisuudet liittyvät meidän mielestämme luontomatkailuun, green careen ja käsityöläistuotantoon.
Toivomme, että hankkeessa on myös mahdollisuus lisätä suuren yleisön ja tulevien yrittäjien kiinnostusta vihreää yrittäjyyttä ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Tätä vihreään yrittäjyyteen liittyvän koulutuspaketin suunnittelua ja toteuttamista varten jätimme jo helmikuussa hakemuksen Boostedista tuttuun Itämeren alueen Central Baltic -ohjelmaan. Hakuprosessi on kaksivaiheinen ja hakuprosessin toiseen vaiheeseen liittyvä suunnittelu käynnistettiin tämän vuoksi Viron Pärnussa 25.4.2017.
Itämeren alueen luontoresurssien vastuullinen hyödyntäminen luo kasvun mahdollisuuksia mikroyrittäjille. Kuva Susanna Uolia.
Tässä toisessa vaiheessa teimme päätöksiä korkeakoulujen rooleista hankkeissa. Lisäksi suunnittelimme pedagogisia ratkaisuja suurella intohimolla, olemmehan kaikki myös opettajia. Koulutuspaketti tullaan toteuttamaan verkko-opintoina, joita höystetään lähipäivillä. Yrittäjien kannalta verkostoituminen, osaamisen jakaminen ja henkilökohtainen palaute ovat tärkeitä asioita, joten ne tulee ottaa huomioon koulutuksen toteuttamisessa.
Pohdimme myös pitkään, miten toteutamme sen, että yrittäjät pääsisivät verkostoitumaan Itämeren alueella muiden koulutukseen osallistuvien yrittäjien kanssa. Tätä lähdimme kukin tahoillamme pohtimaan, kun antoisa, mutta jokseenkin tiivis päivä oli ohi.
Otsikkokuva: Vihreän yrittäjyyden koulutushanketta suunnitellaan yhteistyössä: SAMK, Tarton Yliopisto, Vidzemen ammattikorkeakoulu ja Södertörnin yliopisto. Kuva Jaana Ruoho.
Jaana Ruoho
Kirjoittaja toimii SAMKissa lehtorina ja projektipäällikkönä matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmässä.
Raumalla järjestettiin 6.4. Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -tilaisuus. Sen isäntänä toimi Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski. Esillä olivat Lounais-Suomen alueen Hinku-kunnat eli ne kunnat, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta.
Oli hieno huomata, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite.
Oli hieno huomata kaikkien esityksistä yhtenäinen tahtotila muutoksen aikaansaamiseksi sekä se, että kukaan ei lähtenyt kilpailemaan toisten kanssa parhaimmasta suorituksesta, vaan kaikilla oli yhteinen tavoite. Monen suusta kuuluikin eri muodoissa ajatus siitä, että kyse on kuntien välisestä yhteistyöstä, ei kilpailusta.
Jokaisella kunnalla oli selkeästi oma kärkensä, jolla se haluaa edetä. Esimerkiksi Loimaalla lähes 50 % päästöistä aiheutuu maataloudesta, kun taas Turussa suuri osa päästöistä aiheutuu kaukolämmityksestä. Jokaisen tarpeet päästövähennyksien suurimpiin vaikutuksiin ovat erilaiset. Kuitenkin monilla oli samoja toimia, esimerkiksi kuntien kiinteistöihin oli asennettu aurinkoenergia-, maalämpö-, ja pellettijärjestelmiä. Nämä kaikki yhdistämällä ja tietoa kuntien välillä jakamalla saadaan maakunnallisesti aikaan suurempi vaikutus kuin mitä osat yksinään tuottaisivat.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen Hinku-kunnat – Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Pori, Rauma ja Uusikaupunki yhdessä Turun kaupungin kanssa – haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat ja muut toimijat tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Lounais-Suomea vuoteen 2040 mennessä ja laatimaan tiekartan 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Ainakin Eurajoki tarttui haasteeseen jo heti sen julkaisun jälkeen!
Parasta antia oli kuulla, miten nyt kaivattiin konkreettisia tekoja, viestintää ja uusia ajatuksia, jotta tavoitteet saadaan toteutettua ja miten kaikki olivat sitä mieltä, että tämä toteutetaan yhteistyöllä. Maakunnalle tarvitaan nyt veturi, joka ohjaa Lounais-Suomen edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä maakuntatasolla. Aktiivisia kuntia alueelta ainakin löytyy!
Meri Olenius
Kirjoittaja on SAMKin Älykkäät Energiaratkaisut -tutkimusryhmän vetäjä ja oli paikalla, koska SAMK tukee tutkimus- ja opetustoiminnallaan maakunnan siirtymistä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Juuli Pietikäinen
Minulla on ilo tuoda Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaaja AMK -opiskelijoilta sydämelliset 20-vuotisonnittelut SAMKista valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille ja meille tuleville kuntoutuksen ohjaajille sekä opettajillemme.
Meri Olenius