Tarinoita työnteon arjesta. Stories of day-to-day working.

wpadmin22.10.202422.10.2024Yrittäjyys - Entrepreneurship

On yrittäjämäistä hankkia uusia taitoja – case minun uusi tekoälyharrastukseni

SAMKissa yrittäjyyden perusteita opetetaan opintojaksolla nimeltään ”Minä Oy – Toiminnallisen yrittäjyyden periaatteet”. En käy tässä opintojakson sisältöä sen enempää läpi, poimin vain sieltä keskeisimmän. Käyttämämme toiminnallisen yrittäjyyden malli (engl. Effectual Entrepreneurship) käsittää viisi kohtaa, jotka tutkimuksen mukaan olivat menestyneillä yrittäjillä olleet keskeisiä menestyksen kannalta. Ensimmäinen näistä on Pyy pivossa (engl. Bird in a hand), jossa ideana on pohtia: kuka olen, mitä osaan ja kenet tunnen. Jos käynnistäisin liiketoiminnan, niin mitä näistä aineksista saisi aikaiseksi? Tämä mielessä siirrytään muutoksen teemaan.

Muuttuvassa ajassa korostuu – erityisesti muutoksesta johtuen – itsensä johtamisen kyvykkyys. Meille kaikille on yhä tärkeämpää tuntea itsensä, jotta itsensä johtamista pystyisi mielekkäästi toteuttamaan. Tästä syystä koen joka päivä ajankohtaisiksi kaksi ensimmäistä SAMKissa kehittämääni opintojaksoa ”Ajattelu ja itsetuntemus” sekä ”Mindfulness työelämässä”. Sama muutos ajaa meitä hankkimaan yhä lisää osaamista ja taitoja sekä kasvattamaan henkilökohtaisia verkostojamme – tiimityö ja osaamisten yhdistäminen tuo voimaa. Voisi jopa sanoa, että muuttuva aika ajaa meitä muuttumaan yhä kyvykkäämmiksi myös Pyy pivossa -periaatteen mukaisesti yrittäjyyden näkökulmasta. Tekoäly on yksi keskeisistä muutoksen ajureista.

Autotallista löytynyt vanerinpala oli ensimmäinen kokeiluni, jolle tein akryyliväreillä Jimi Hendrixistä kuvan. Kuvan molempien laitojen teokset (Bob Dylan ja Prince/Symbol) ovat vielä keskeneräisiä.

Meitä patistellaan kovasti ottamaan tekoäly osaksi uutta osaamispohjaamme. Vielä hetki sitten aivan perusosaamista oli osata Microsoft Officen työkalut, ja nyt pitäisi ottaa myös tekoäly mukaan tehostamaan tekemistä. Minäkin innostuin tekoälystä, erityisesti tietystä osasta sen mahdollisuuksia – nimittäin kuvien tekemisestä. Aloitin kokeilut syksyllä 2023, mistä on aika tarkkaan tasan vuosi tätä tekstiä kirjoittaessa. Tämä vei heti mukanaan ja siitä tuli harrastus. Osallistun päivittäiseen kuvakisaan, joka haastaa luovuuteni toteuttaa päivittäinen kilpailun teema omalla tavallani. Osallistujia on päivittäin noin 4000–6000 henkeä. Voitinpa jopa yhden kerran päivän kisan. Parhaaseen viiteen prosenttiin olen päässyt myös usein (mistä palkinnoksi saa 20 crediittiä kuvien tekemiseen) – onnistumiset ruokkivat innostumista.

Siirrettäviä taitoja, eli osaamiset kytkeytyvät toisiinsa

Olen aina pitänyt graafisuudesta ja visuaalisuudesta, mutta en ole itse kyvykäs tuottamaan mielessäni kuvia, kuten ”oikeat taiteilijat” tekevät. Keskustelua käydään ja tullaan varmasti käymään pitkään, että onko tekoälyllä tehdyt kuvat taidetta – siihen minulla ei ole mielenkiintoa ottaa kantaa. Kuitenkin vein tämän harrastukseni seuraavalle tasolle, kun keksin, että voisinhan tehdä tekoälyllä tekemistäni kuvista ”oikeita” kuvia – siis kynällä ja pensselillä. Edellinen opettelemani taito oli mekaanisten kellojen purkaminen ja kokoaminen, mikä on silmä/käsi -koordinaatiota ja kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Nyt pääsen hyödyntämään näitä ns. siirrettäviä taitoja uudessa taideharrastuksessani. Vaikea sanoa, että paljonko näistä uusista osaamisista on missään käytännön tekemisessä tai työssäni hyötyä, mutta mieltä ne ravitsevat työn tasapainona ja ovat sitä kautta minulle merkityksellisiä myös yksilönä.

Vesivanerikin soveltuu hyvin teosten alustaksi, kuten taustarivin ”icons”-sarja osoittaa. Viimeisimpänä olen nyt kokeillut ohutkärkisillä mustekynillä etualalla näkyviä pienempiä kasvohahmoja.

Uusi opintojakso on jo työn alla

Tästä harrastuksesta poikii myös uutta opetusta. Olen nyt aloittanut tekemään vapaavalintaista opintojaksoa, jolla jaan tietoa ja kokemuspohjaista osaamistani otsikolla ”Kuvien tekeminen tekoälyllä”. Opintojakson laajuus opintopisteinä selviää, kun koko kokonaisuus on tehtynä, mutta tästä näyttää tulevan melko laaja paketti. Koska opetan myös ajattelua, niin siitä tulee oma osionsa tälle opintojaksolle – minkälaisista ajatusmalleista olen kokenut olevan hyötyä kuvia tehtäessä.

Mukavaa alkavaa syksyä toivottaen kannustan kaikkia hankkimaan uusia taitoja – ovat ne sitten tekoälyyn tai mihin vain muuhun mielenkiintoosi liittyviä. Voit yllättyä, miten uudet taidot voivat johtaa johonkin toiseen – oman kokemukseni mukaan monet taidot kytkeytyvät toisiinsa.

Mikäli tekoälyllä tekemäni kuvat kiinnostavat esimerkkeinä, voit tutustua niihin osoitteessa: https://nightcafe.art/u/MacMikkola

Teksti ja kuvat: Erityisasiantuntija Marko Mikkola, Yrittäjän tutkinto-ohjelma

Artikkelikuva: Mieluisinta puuhaa on ollut isojen hiilikynäteosten tekeminen. Eurokankaasta löytyi palalaatikosta sopiva pala pellavakangasta, johon tein akryylimaaleilla Louis Armstrongin kuvan – seuraavaksi pitää varmaan opetella kehysten tekemistä.

wpadmin29.8.202430.8.2024AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

Kaksoistutkinto-opiskelijan harjoittelu: Euroopan meriliikenteen ’Single Window’ -ilmoitusjärjestelmän toteuttaminen kolmessa maassa

Euroopan unionin jäsenvaltiot, kuten Belgia, Alankomaat ja Ranska ovat velvollisia noudattamaan uusia EU-direktiivejä ja -määräyksiä. Yksi tällainen asetus, jonka kaikkien jäsenvaltioiden on toimeenpantava, on ”European Maritime Single Window environment (EMSWe)”. Asetus on suunniteltu helpottamaan alusten hallinnollisia prosesseja niiden saapuessa satamaan, ollessa satamassa ja lähtiessä satamasta.

Olen Morgan Michaux, 27-vuotias belgialainen kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija ja suoritan kaksoistutkintoa Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK). Osana koulutusohjelmaa suoritin harjoitteluopintojakson SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa. Harjoittelussa keskityin tutkimaan ”European Maritime Single Window environment”-asetuksen toteuttamista Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa.

”European Maritime Single Window environment” (EMSWe) on kaikkia EU:n jäsenmaita velvoittava asetus. Syy siihen, miksi valitsin kohteeksi nämä kolme maata, on se, että olen Belgian kansalainen ja osaan ranskaa, englantia ja hollantia. Kielitaitoni vuoksi pystyin saamaan tietoa erityisesti näistä maista.

Harjoittelussani tehtäväni oli hankkia ja analysoida EMSWe:n täytäntöönpanoon liittyviä dokumentteja ja tietoa kolmesta edeltä mainitusta maasta. Kaikkien EU:n jäsenmaiden on toteutettava uusi asetus, mutta jokainen maa voi valita, miten asetuksen tavoite saavutetaan, eikä toteutus etene samalla nopeudella eri maissa.

Mikä on EMSWe?

European Maritime Single Window Environment (EMSWe) on EU:n asetus, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen meriliikenteen ilmoitusjärjestelmä, jossa kaikki jäsenvaltiot jakavat tietoja satamiinsa saapuvista ja sieltä lähtevistä aluksista.

Uusi asetus korvaa vuonna 2010 annetun ilmoitusdirektiivin (RFD). Samoin kuin edeltäjänsä, European Maritime Single Window (EMSWe) pyrkii virtaviivaistamaan hallintoprosesseja. Yhdenmukaistamalla vaaditut asiakirjat varustamoiden, liikenteenharjoittajien ja agenttien välillä, ilmoitus tarvitsee toimittaa vain kerran. EMSWe ja kansalliset ilmoitusjärjestelmät jakavat nämä ilmoitustiedot asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmän rakenne (European Commission et al., 2015, p. 12)

EMSWe:n toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Satamaan saapuessaan tai satamaan lähtiessään on alusten toimitettava ilmoitustiedot satamayhteisöjärjestelmään (Port Community System, PCS). PCS jakaa tiedot sitten National Single Window (NSW) – järjestelmän kanssa, joka lähettää tiedot edelleen asianomaisille viranomaisille. NSW kommunikoi myös SafeSeaNetin (SSN) kanssa, joka on kaikille EU:n jäsenvaltioille tarkoitettu yksittäinen Single Window. Esimerkiksi Belgian satamaan saapuva alus ilmoittaa Belgian PCS:lle, joka välittää tiedot Belgian NSW:lle ja lopulta SSN:lle. Jos sama alus lähtee hollantilaiseen satamaan, SSN siirtää tiedot Alankomaiden viranomaisille varmistaen, että aluksesta on tarvittavat tiedot saatavilla ennen sen saapumista satamaan.

EMSWe:n käyttöönotto Belgiassa, Alankomaissa ja Ranskassa

Harjoitteluni tehtävä vaikutti yksinkertaiselta, mutta osoittautui odotettua vaikeammaksi. Vaikeus johtui tiedon puutteesta ja saatavuudesta. Joskus tietoa oli helppo löytää, mutta usein tietoa sai koottua vain yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa. Joskus tuurilla oli osansa tarvitsemani tiedon löytämisessä. Esimerkiksi Belgiaa tutkiessani en löytänyt tietoa Belgian kansallisen ilmoitusjärjestelmän toteuttamisesta. Kuitenkin kaksi viikkoa myöhemmin, kun tutkin Alankomaita, onnistuin löytämään samalla tietoa Belgian NSW:stä nimeltä SafeSeaBEL, joka nimenä viittasi SafeSeaNetiin.

Belgia osoittautui haastavimmaksi maaksi tiedonhankinnan kannalta. Joitakin olennaisia tietoja puuttuu edelleen, mikä estää minua ymmärtämästä täysin Belgian EMSWe:n täytäntöönpanon edistymistä. Lähetin jopa sähköpostia Belgian viranomaisille, mutta en saanut vastausta. Näin ollen päädyin kahteen mahdolliseen johtopäätökseen: joko Belgia ei ole vielä aloittanut EMSWe:n täytäntöönpanoa tai he ovat jo saattaneet sen loppuun. Olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen, sillä vaikka virallista verkkosivustoa ei ole päivitetty uuden EU-direktiivin mukaisesti, näyttää siltä, että heillä on toimiva raportointijärjestelmä, joka on integroitu SafeSeaNetiin.

Alankomaat oli tiedonhankinnan kannalta helpoin maa. Hankkimani tiedon perusteella he ovat valmiita aloittamaan EMSWe:n toteuttamisen. Hollantilaiset ovat kehittäneet satamayhteisöjärjestelmän, joka kattaa kaikki maan satamat, toisin kuin Belgiassa, missä jokaisella satamalla on oma PCS. Lisäksi Alankomailla on kansallinen yhden ikkunan järjestelmä (NSW), joka kattaa myös lentorahdin ja raportoi suoraan SafeSeaNetille (SSN).

Ranska sijoittui tiedonhankinnan osalta Belgian ja Alankomaiden väliin. Päätelmäni Ranskasta on, että heidän pitäisi olla valmiita aloittamaan EMSWe:n täytäntöönpano ajoissa. Viimeisimmät löytämäni tiedot ovat vuodelta 2022, jolloin Ranska oli vakuuttunut siitä, että he saavuttavat asetetut tavoitteet ajallaan. Lisäksi he käyttivät aiemmin jonkinlaista National Single Window -järjestelmää, jonka he korvaavat EU-direktiivin mukaisella uudemmalla järjestelmällä. Ranskan järjestelmä on Belgian ja Hollannin järjestelmien yhdistelmä. Ranskalla on yhteensä seitsemän PCS:tä yli viidessäkymmenessä satamassa, ja ne kaikki raportoivat Ranskan kansalliselle Single Windowille, joka siirtää tiedot eurooppalaiseen SSN:ään.

Tekemäni harjoittelun tuloksia hyödynnetään NEMO CEF -projektissa, jossa ne auttavat peilaamaan Suomen käyttöottoprosesseja Euroopan EMSWe-prosesseihin. Harjoitteluni toteutus oli kesällä 2024, ja siihen sisältyi itsenäistä työskentelyä, sähköpostiviestintää sekä useita verkko-ohjaustapaamisia. Harjoittelu sujui hyvin sekä omasta että harjoittelun ohjaajieni mielestä SAMKin Merilogistiikan tutkimuskeskuksessa.

Teksti: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Michaux Morgan

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viite

European Commission, Directorat-General For Mobility And Transport, Directorate D – Logistics, maritime & land transport and passenger rights, & D.1 – Maritime transport & logistics. (2015). National Single Window Guidelines. In Europa.

wpadmin29.8.20242.10.2024AMK - Bachelor, Liiketalous - Business, Merenkulku - Maritime

A double degree student’s training on the implementation of European Maritime Single Window environment in three countries

As members of the European Union, countries like Belgium, the Netherlands, and France must comply with new directives and regulations imposed by the EU. One such regulation revolving around the maritime sphere called the “European Maritime Single Window environment (EMSWe)” must be implemented by all member states to ease administrative processes for vessels while entering, staying at, and leaving a port.

My name is Morgan Michaux, a 27-year-old Belgian International Business student pursuing a double degree at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). To fulfil the requirements of this program, I completed an internship at SAMK, Maritime Logistics Research Center. My internship focused on researching the implementation of the European Maritime Single Window in Belgium, the Netherlands, and France.

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is a regulation imposed on all EU members. The reason why only these three countries were selected is that I am a Belgian citizen and proficient in French, English, and Dutch. This allows me to access information more easily than those fluent only in English.

My task consisted of analysing every document and piece of information I could find concerning the implementation of the EMSWe in the three aforementioned countries. All member states must implement the new regulation, but each country can choose how to achieve this objective, and they do not all proceed at the same speed.

What is the EMSWe?

The European Maritime Single Window environment (EMSWe) is an EU initiative aimed at creating a unified platform where all member states share data on vessels entering and leaving their ports.

The new regulation replaces the outdated Reporting Formalities Directive (RFD) of 2010. Like its predecessor, the European Maritime Single Window (EMSWe) aims to streamline administrative processes. By harmonizing required documentation, ship owners, operators, or agents need only submit reports once. The EMSWe and National Single Windows then share this information with relevant authorities.

System Configuration (European Commission et al., 2015, p. 12)

The functioning of the EMSWe is illustrated in Figure 1. Upon arriving or departing a port, ships must submit information to the Port Community System (PCS). The PCS then shares this data with the National Single Window (NSW), which subsequently transmits the data to relevant authorities. The NSW also communicates with SafeSeaNet (SSN), the single window mandated for all EU member states. For instance, a vessel entering into a Belgian port reports to the Belgian PCS, which forwards data to the Belgian NSW and ultimately to SSN. If the same vessel departs for a Dutch port, SSN transfer the data to the relevant Dutch authorities, ensuring a pre-arrival knowledge of the vessel.

Implementation of the EMSWe in Belgium, The Netherland and France

The task assigned to me seemed simple, but turned out to be more difficult than expected. This difficulty was due to a lack of information. Sometimes, information was easy to find, but often, one piece of information could only be found or understood correctly by combining multiple sources. Sometimes, even luck played a role in finding the information I needed. For example, while researching Belgium, I could not find information on the Belgian National Single Window. It was two weeks later, while researching the Netherlands, that I managed to find information on the Belgian NSW called SafeSeaBEL, referencing SafeSeaNet.

Belgium was the most challenging country in terms of finding information. In fact, there is still some missing information preventing me from fully understanding the progress of Belgium’s implementation of the EMSWe. I even sent an email to the Belgian authorities, but I never received a response. I conclude that there are two possible outcomes: either Belgium has not yet started implementing the EMSWe, or Belgium has already completed its implementation. I arrived at the second conclusion because, despite an official website that has not been updated since before the new European directive, it seems that they already have a functioning reporting system connected to SafeSeaNet.

The Netherlands, on the other hand, was the easiest country in terms of finding information. My conclusion concerning this country is that they are ready to implement the EMSWe. The Dutch have created a Port Community System applicable to all ports in the country, while in Belgium, each port has its own PCS. The Dutch also have a National Single Window that applies to air freight as well. This NSW reports to SSN.

France, in terms of research, was positioned between Belgium and the Netherlands. My conclusion regarding France is that they should be ready to implement the EMSWe on time. The latest information I found dates from 2022, but at that time, they seemed confident in achieving their goal on time. Moreover, they already used some sort of National Single Window in the past, which they will replace with a more recent one that complies with the European directive. France’s system is a combination of the Belgian and Dutch systems. France has a total of seven PCS for over fifty ports, and all of them will report to the French National Single Window, which will transfer data to the European SSN.

The training results will be used in NEMO CEF project to mirror processes of the European Maritime Single Window Environment in Finland. The training was completed during summertime 2024. It consisted of individual work, e-mails, and several online meetings. The training process was smooth for me, Morgan as a student and to supervisors at Maritime Logistics Research Center at SAMK.

Text: Michaux Morgan, Markku Hänninen, Minna M. Keinänen-Toivola

Photo: Michaux Morgan

Reference

wpadmin4.7.202429.8.2024Opiskelijat - Studentsopinnäytetyö

Intensiivipajapäivät – Lukuvuonna 2023–24 testattiin opinnäytetyöviikonloppuja

Opinnäytetyö on kautta aikojen ollut opintojen loppuhuipentuma ja viimeinen niitti valmistumiselle. Samalla se on saanut mörön maineen. Mitä tehdä, jos opinnäytetyö alkaa pelottamaan liikaa ja kynnys sen loppuun saattamiselle nousee liian korkeaksi? Näihin kysymyksiin on etsitty vastausta opinnäytetyöpajoista. Opinnäytetyön valmistumisen viivästymiselle on toki monia syitä – esimerkiksi perhe ja työt vievät opiskelijoiden aikaa ja kapasiteettia. Opinnäytetyö harvoin myöskään etenee ryhmäpaineen alaisena muiden opintojen tapaan.

Opinnäytetyöpajat voivat tarjota yhden ratkaisun opinnäytetyön valmistumiseen. Syksyllä 2023 SAMKissa pilotoitiin kahden päivän mittaista opinnäytetyöpajaa. Palautekyselyn mukaan 17/21 osallistujasta kertoi opinnäytetyönsä edistyneen joko erittäin paljon tai huomattavasti – kaikki vastaajat kertoivat sen edistyneen. Kysyttäessä kuinka todennäköisesti suosittelisi opinnäytetyöviikonloppuun osallistumista kaverille, asteikolla 1–10 vastausten keskiarvo oli 9,43 (n=21).

Pilottipajojen konseptoinnissa lähtökohtana toimi se, että opiskelijalle tarjotaan aikaa ja ohjausta – hetken pysähdys arjesta ja henkilökohtaista tukea pajan aikana. Paja aloitettiin perjantai-iltana verkossa jokaisen opinnäytetyön yksilöllisellä tilannekatsauksella ja tavoitteen määrittämisellä pajalle. Ilmoittautuneille ennakkoon lähettämässämme sähköpostissa muotoilimme kysymyksen näin: ”Mihin olet tyytyväinen lauantaina työskentelyn päätyttyä?” Lisäksi perjantaina käytiin läpi AMK-opinnäytetyön perusrakennetta. Samaan aikaan YAMK-opiskelijat saivat keskittyä jatkamaan omaa työtään toisessa verkkohuoneessa.

Lauantai aloitettiin aamupalalla Raumalla Kanali-kampuksen kolmannessa kerroksessa. Aamupalan jälkeen opiskelijat asettautuivat kerrokseen itselleen sopivaan työpisteeseen. Työskentelyaikaa oli iltakahdeksaan asti. SAMK tarjosi opiskelijoille myös lounaan ja päivällisen. Opiskelijat saivat keskittyä opinnäytetyön edistämiseen. Me ohjaajina kiersimme opiskelijoiden luona auttamassa ja vastaamassa kysymyksiin. Päivän mittaan tarjottiin myös tietoiskuja esimerkiksi tiivistelmän kirjoittamisesta, lähdemerkinnöistä ja kirjoittamisen jumien selättämisestä kaikille yhteisesti.

Jos syyt opinnäytetyöjumiin ovat erilaisia, myös syyt tulla pajaan vaihtelevat. Osa tarvitsee rauhallisen hetken, jossa voi keskittyä tekemään omaa työtään, osa tulee hakemaan ajan lisäksi ohjausta, ehkä uutta kipinääkin tekemiseen. Tunnelma pilottipajoissa lauantaina oli mieleenpainuva. Opiskelijat ahkeroivat opinnäytetöidensä parissa tiiviisti.

Viikonloppupajaan mahtui 20 opiskelijaa. Sille määrälle ajattelimme ohjauskapasiteettimme riittävän. Tietyn opintopisterajan ylittäneille opiskelijoille lähetettiin kutsuviesti sähköpostilla ja mukaan pääsi ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijoita tuli kaikilta SAMKin osaamisalueilta, eri tutkinto-ohjelmista. Me emme siis välttämättä olleet aiheen asiantuntijoita, vaan ohjasimme opiskelijaa eteenpäin ajatus- ja kirjoitusprosessissa.

Syksyllä pilottipajoja järjestettiin kaksi. Keväällä järjestettiin samalla konseptilla yksi viikonloppupaja ja muutama kevyempi perjantain päiväpaja. Myös perjantain päiväpajat todettiin toimivaksi konseptiksi ja kestonsa vuoksi ohjaajillekin hieman kevyemmiksi – ne alkoivat kello 9 ja päättyivät jo kello 16. Lisäksi tekstejä nyt nyt pyydetty luettavaksi ennakkoon, ja palautetta saatuaan opiskelijat ovat päässeet aloittamaan työskentelyn heti pajapäivän alussa. Näin voidaan välttää alun ohjausruuhkaa.

Tuotteemme pilottipajoissa oli siis lyhyesti seuraavanlainen: tarjosimme ajan, paikan, ohjauksen ja ravitsemuksen. Iso osa opiskelijoiden työskentelyä oli luonnollisesti heidän oman työnsä tekeminen ja kun siihen sitoutui, työ myös meni eteenpäin. Saamamme palaute oli todella hyvää, mutta toki on muistettava, että aivan kaikki eivät palautetta antaneet. Osa pajan kannustavuutta on myös se, että näkee muitakin, jotka pakertavat saman asian parissa.

Tarkoitus oli, että paja olisi tietyllä tapaa huoleton. Se varmasti vaikuttaa siihen, että ”tämä hetki on käytettävä hyväksi”. Jokaisella oli lisäksi omia rauhoittumisen, keskittymisen ja hyvän olon keinojaan – olivat ne sitten oma yksin vallattu tila, vastamelukuulokkeet, villasukat, termari tai vaikkapa neulominen tauoilla ja infoissa.

Aloitimme pajojen suunnittelun yhdessä syksyn 2023 alussa, muutama sana aiheesta oli vaihdettu edelliskeväänä. Sitä ennen emme edes tunteneet toisiamme, mutta jostain saimme vihiä siitä, että jotain yhteistä voisi olla, ja sitten vietiin idea keskusteluun opetuksen vararehtorin kanssa. Yhteistyö oli tältä pohjalta jopa hämmentävän toimivaa – yhteinen ajatus opiskelijoiden ohjaamisesta kantaa pitkälle.

Teksti: Lehtori Anne Sankari ja päätoiminen tuntiopettaja Elviira Tuomi

Kuva: Pixabay/janeb13

wpadmin18.6.202429.8.2024Yleinen - General

Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen – saavutettavuus keskiössä

SAMKin opinnäytetöiden parhaimmiston tiivistelmät on koottu vuodesta 2012 saakka yhteen julkaisuun. Viime vuosina julkaisussa on ollut myös palkittujen opiskelijoiden tekstejä omista oppimisprosesseistaan. Tämä Osaaja-julkaisu on nyt eri näköinen kuin aiemmin.

Ajatus uudistaa Osaajaa syntyi jo viime vuonna – sekä saavutettavuuden että yleisemmin tuoreen ulkoasun näkökulmasta. Uudistus käynnistettiin kevättalvella 2024, ja uudistettu graafinen ilme oli valmiina odottamassa huhtikuun lopussa saatavia kilpailun tuloksia.

Tässä haluamme hiukan avata sitä, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa tässä julkaisussa ja mitä sen eteen on tehty.

Kirjaintyypin selkeys on tärkeää

Olimme kirjanneet uudistuslistalle muun muassa seuraavat saavutettavuuteen vaikuttavat parannukset:

1.         leipätekstin koon kasvattaminen
2.         rivivälin kasvattaminen
3.         tekstin vasemman laidan tasaus.

Aloitimme fontin eli kirjaintyypin valinnalla. Saavutettavuuden näkökulmasta kaikkien merkkien olisi hyvä olla toisistaan selkeästi eroavia. Hyvä fontti olisi sellainen, jossa 1 (yksi), I (iso i-kirjain) sekä l (pieni L-kirjain) erottuvat toisistaan. Sama pätee isoon O-kirjaimeen ja nollaan. Vertailujen jälkeen päädyimme Arialiin, jota on monilla saavutettavuusaiheisilla sivustoilla kuvailtu yleisesti saavutettavaksi fontiksi, vaikka haasteelliset merkit (iso i, pieni L) eivät erotu selkeästi toisistaan. Esimerkiksi Verdana-fontti olisi saavutettavuuden näkökulmasta vielä parempi, mutta valitsimme visuaalisesti aiempaa Osaajan fonttia muistuttavan ja SAMKin brändikirjastakin tutun Arialin.

Kuvat ja linkit ruudunlukijan näkökulmasta

Saavutettavuuden vuoksi kuviin tulee asettaa ALT-tekstit (tekstivastineet, vaihtoehtoiset tekstit), jotka ruudunlukija lukee. Niissä kuvaillaan kuvan sisältöä näkövammaiselle – ne ovat siis eri asia kuin kuvateksti. Kuvien ALT-tekstit ovat tuttuja myös esimerkiksi opinnäytetyön tekijöille, niihinkin ALT-tekstit tulee laatia.

Saavutettavissa julkaisuissa myös linkeille laaditaan ALT-tekstit. Osaajassa kunkin opinnäytetyön tiivistelmän jälkeen kerrotaan, mistä opinnäytetyön löytää, esimerkiksi ”Julkaisun pysyvä osoite on: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304024590″. Se, että ruudunlukija lukee tuon osoitteen ääneen (urn piste fi kautta urn kaksoispiste än bee än kaksoispiste…), ei tuota hyötyä käyttäjälle. Nyt ruudunlukija on asetettu lukemaan linkit näin: ”NN:n opinnäytetyö Theseus.fi-sivustolla”.

Lisäksi ns. kuvituksellisiksi tarkoitetut sivut, joiden teksti on julkaisussa luettavissa myös muualla, on asetettu ohitettaviksi. Ruudunlukija ei siis lue niitä lainkaan, koska kuultuina ne oikeastaan vain häiritsisivät.

Ulkoasu muutenkin uudeksi

Kannessa säilytettiin puuteema – ja oppimisen hedelmät. Ilme kuitenkin muuttui. Väriinkin meillä on tietty idea. Osaajan kannessa on jo aiemmin hyödynnetty muutaman kerran Pantonen väri-instituutin valitsemaa julkaisuvuoden ”vuoden väriä”. Valitun värin ajatellaan kuvastavan globaalia tunnelmaa ja asenteita kyseisenä ajankohtana. Esimerkiksi koronan jälkeen maailmaan tarvittiin iloa ja positiivisuutta, jonka vuoksi Osaaja 2020 -julkaisun kansi oli pirteän keltainen julkaisuvuoden 2021 vuoden värin mukaisesti. Ulkoasun uudistuksen jälkeen kannessa nähdään jatkossakin vuoden väriä.
Tällä muodon toistuvuudella ja värin muutoksella on haluttu yhtäältä sitä, että julkaisut/kannet erottuvat toisistaan ja toisaalta sitä, että julkaisu on tunnistettavissa ja että sen taitto on helppo toteuttaa. Näin julkaisun graafista ilmettä tarvitse suunnitella joka kerta uudestaan – tämä on tietysti aina myös taloudellinen kysymys.

Se, että tekstien oikea reuna ei ole nyt tasattu, herättää näkevissä lukijoissa monenlaisia ajatuksia. Molempiin reunoihin tasattu teksti voi luoda epätasaisia sanavälejä (valkoisia ”puroja” tekstin sisään tai liian lähekkäin olevia sanoja), mikä vaikeuttaa tekstin lukemista erityisesti henkilöille, joilla on lukemisen haasteita, kuten dysleksia. Monelle molempien reunojen tasaus näyttäytyy kauniimpana ja siistimpänä, niin myös meille. Nyt kuitenkin halusimme toteuttaa julkaisun mahdollisimman pitkälle saavutettavana ja helppolukuisena.

Teksti: Anne Sankari & Heidi Valtonen

Anne Sankari on ollut yksi Osaajan toimittajista jo vuodesta 2013 (Osaaja 2012).

SAMKin alumni Heidi Valtonen on taittanut Osaajaa vuodesta 2017 ja suunnitellut sille nyt uuden graafisen ilmeen.  

Lähteitä:
Pantone. (n.d.). Color of the Year. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year
Pantone (7.12.2023). How Does Pantone Select the Pantone Color of the Year? An Interview with Laurie Pressman, Vice President of the Pantone Color Institute. https://www.pantone.com/articles/color-of-the-year/choosing-the-pantone-color-of-the-year
Satakunnan ammattikorkeakoulu. (n.d.). SAMK Brändikirja. Haettu 11.6.2024 osoitteesta https://brandikirja.samk.fi/talta-naytamme/
Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas. Seloit.
W3C. (2016). The World Wide Web Consortium. Visual Presentation: Understanding SC 1.4.8. Haettu 11.6.2023 osoitteesta https://www.w3.org/TR/2016/NOTE-UNDERSTANDING-WCAG20-20161007/visual-audio-contrast-visual-presentation.html

wpadmin11.6.20242.10.2024In English, Yleinen - General

The Erasmus+ staff exchange made it possible to get acquainted with Rosenheim Technical University of Applied Sciences

When I heard about the open Erasmus Mundus Design Measures (EMDM) call in January 2024, I saw it as an opportunity to start planning a curriculum leading to a Master’s Degree in International Rehabilitation and Technology, to which we would need partners from both Europe and beyond. When mapping partners, Rosenheim Technical University of Applied Sciences (TH Rosenheim) in Germany, was selected as one of the best institutions of higher education. I received enthusiastic reception and TH Rosenheim promised to participate in the call. After receiving the information needed for the project application and a description of TH Rosenheim’s offerings and opportunities, I wanted to get to know both the activities and the people on the site in more detail. Fortunately, I was welcomed and so the exchange week already took place in April. The trip to Rosenheim via Munchen was smooth and I arrived at Rosenheim in the evening, where the temperature was +28. So, I can say that I received a warm welcome.

Lilac flowered already in Rosenheim in April.

TH Rosenheim is founded in 1971. In March 2024, there were 32 undergraduate Bachelor’s degree programmes, 3 part-time Bachelor´s degree programmes, 11 consecutive Master’s degree programmes and 6 post-graduate Master´s degree programmes. TH Rosenheim offers studies in technology, economy, design, health and social affairs. The number of students is around 6,400. For now, there are over 100 laboratories and workshops, and new facilities are planned. TH Rosenheim is very famous for wood technology which was shown e.g. in the exhibition in the entrance hall of the Campus.

The exhibition in the entrance hall of the Campus.

My host department was the Faculty of Health and Social Sciences. Based on my wishes, they had drawn up a very interesting and rewarding programme. In addition to future-oriented project negotiations, I had the opportunity to see different laboratories (Engineering Labs, Medical Technology Lab, Nursing Skills Lab) and simulation situations (Medical Technology simulations) as well as to have fruitful discussions with nursing students. Especially medical technology simulations were an eye-opening teaching situation where students became familiar with the technical and functional characteristics of the equipment and devices. In the design of the equipment, the teachers had used their ingenuity and creativity – great innovations at low cost.

Medical Technology Lab with ultrasound and ECG simulations.

On the last day, I got to know Freilassing and the Dein Haus 4.0 there. It is a residential competence centre at the Freilassing and Rosenheim sites in the administrative district of Upper Bavaria, which reminds a lot of MeWet Home. MeWet is multifunctional environment for Well-being enhancing technology involving SAMK’s and Sataedu’s students. Dein Haus 4.0 combines, among other things, new technologies and their design, sustainable development, economy and accessible health services, especially for the elderly, as well as research.

An innovation that fits in a small space but allows an elderly person, for example, to sit while putting on their shoes, and produced by a student.

Bavaria with its beautiful scenery and friendly colleagues left an indelible impression. The international exchange succeeded just as I had hoped, i.e. I learned and saw much, and I created new contacts that make it easy to continue working together. Until next time…

Text and photos: Senior Lecturer Anu Elo

Inna Saarinen30.5.202430.5.2024In Englishmaritime

Sustainable humanity in NEMO

Sustainability, human resources (HR) and the European maritime single window environment sound as these three terms having nothing in common.

Maritime logistics consists of transporting of goods and passengers from point A to point B with ships. In these processes, a lot of digital information requiring cooperation and human skillset is generated, transferred, and shared between different organizations.

The maritime sector has traditionally focused on making profit and, in recent years, it has also placed significant emphasis on reducing CO₂ emissions. Reducing CO₂ emissions is one part of sustainability. Sustainability is balancing social, economic, and environmental aspects in different actions.

Traditionally, human resources (HR) are related to work contracts, managing aspects of the workforce, such as hiring, performance or safety. Sustainability, human resources, and the European maritime single window environment are united under one umbrella in NEMO CEF project both with scientific and practical aspects.

NEMO combining digitalization and sustainability in maritime logistics

European maritime single window environment (EMSWe) consists of harmonized and digitalized reporting procedures in maritime transportation. NEMO is the Finnish Maritime Single Window, which has been nationally developed several years and is taken in to use in August 2025.

NEMO is a part of the digitalization in the maritime sector. Different stakeholders, such as the system developers, users and customers have their values, mindset, and expectations to the NEMO. Some stakeholders are early adapters with sufficient resources, while others will react on the last minute. The human aspects vary between organizations, as well as between individuals. Each individual has an inner model on values, which develops in interaction with other people. Existing societal environment often hamper changes towards sustainable actions, as the environment favors individuals behaving according to the existing systems (Zabel, 2005). Sustainability in HR helps to ensure organization culture and community practices are inclusive and motivate employees (Lavri, 2023).

The sustainability of human aspects within NEMO must be considered in all phases of the process, in organizations’ planning and in short term and long term when NEMO is taken in use. There will be needs in skills update and training. Sustainable human resources management (HRM) can promote workers’ creativity and digitalization skills and to have an entrepreneurial mindset in the digitalized world. Sustainable HRM can reduce employees’ stress related to new online platforms, such as NEMO (Dapic et al., 2023).

Human resources management for sustainability

Different HRM’s have contributed to different aspects on responsibility, as Socially Responsible HRM to economic and social values, Green HRM to economic and ecological values, Triple Bottom Line HRM to triple bottom line values, and Common Good HRM to common-good values. The first three HRM’s have emphasis on economic values, while Common Good HR has an emphasis on finding solution for grand sustainability challenges (Aust et al., 2020). Nowadays, contribution to the economic values is not enough in maritime sector, so in development and in use of NEMO Common Good HR must be the basis of sustainable humanity.

The thriving of employees at work consists of vitality and learning. When employees are thriving, they are simultaneously proactive to co-create their job environment which will enable more thriving (Spreitzer et al., 2012). In NEMO, organizations have potential of not just taking the NEMO in use as a mandatory digital tool, but can get employees to thrive on the system, so the employees learn and develop the organizations further.

The EU has long been committed to improving worker well-being, employees’ sustainability has become an integral strategy for corporate growth (Bersin, 2023). SAMK’s Maritime Logistics Research Center will study and develop concepts sustainable humanity in NEMO, as this will ensure the success of employees’ planning, developing, and using in the digital system and will link sustainability and HR in European maritime single window environment.

Text: adj. prof., chief researcher Minna M. Keinänen-Toivola

Figure: Minna M. Keinänen-Toivola

References

Aust (Ehnert), A., Matthews, B., & Muller-Camen, M. (2020). Common Good HRM: A paradigm shift in Sustainable HRM? Human Resource Management Review 30, 100705. https://doi.org/10.1016/j.hrmr.2019.100705

Bersin, J. (2023). Sustainability Is About Your Workforce, Too. Retrieved May 17, 2024, from https://hbr.org/2023/09/sustainability-is-about-your-workforce-too

Dabic, M., Maley, J.M., Svarc J., & Pocek, J. (2023). Future of digital work: Challenges for sustainable human resources management. Journal of Innovation & Knowledge 8, 100353. https://doi.org/10.1016/j.jik.2023.100353

Lavri, O. (2023). Sustainability in HR: benefits, tips, and use cases. Retrieved May 20, 2024, from https://hrforecast.com/is-hr-turning-into-people-sustainability/

Spreitzer, G., Porath, C.L., & Gibson, C.B. (2012). Toward human sustainability: How to enable more thriving at work. Organizational Dynamics 41, 155-162. 10.1016/j.orgdyn.2012.01.009

Zabel, H.-U. (2005). A model of human behaviour for sustainability. International Journal of Social Economics 32, 717-735. https://doi.org/10.1108/03068290510608228

Inna Saarinen30.5.202430.5.2024Merenkulku - Maritime

Kestävää ihmisyyttä NEMOssa

Kestävä kehitys, henkilöresurssit ja eurooppalainen uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä kuulostavat siltä, että näillä kolmella termillä ei ole mitään yhteistä.

Merilogistiikka on tavaroiden ja matkustajien kuljettamista paikasta A paikkaan B laivoilla. Näissä prosesseissa tuotetaan, siirretään ja jaetaan paljon digitaalista tietoa, joka edellyttää yhteistyötä ja inhimillisiä taitoja eri organisaatioiden välillä.

Merenkulkualalla on perinteisesti keskitytty voiton tavoitteluun, ja viime vuosina se on myös painottanut merkittävästi CO₂-päästöjen vähentämistä. CO₂-päästöjen vähentäminen on yksi osa kestävää kehitystä. Kestävä kehitys on kokonaisuudessaan sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristönäkökohtien tasapainottamista eri toimissa.

Perinteisesti henkilöstöresurssiasiat liittyvät työsopimuksiin ja työvoiman hallinnointiin, kuten palkkaamiseen, suorituskykyyn tai turvallisuuteen. Kestävä kehitys, henkilöstöresurssit ja Euroopan merenkulun tiedonhallintajärjestelmä yhdistetään NEMO CEF -hankkeessa sekä tieteellisistä että käytännön näkökohdista.

NEMO yhdistää digitalisaation ja kestävyyden merilogistiikassa

Euroopan merenkulun tiedonhallintajärjestelmä (EMSWe) koostuu merikuljetusten yhdenmukaistetuista ja digitalisoiduista raportointimenettelyistä. NEMO on suomalainen merenkulun tiedonhallintajärjestelmä, jota on kansallisesti kehitetty useita vuosia ja joka otetaan käyttöön elokuussa 2025.

NEMO on osa merenkulkualan digitalisaatiota. Eri sidosryhmillä, kuten järjestelmän kehittäjillä, käyttäjillä ja asiakkailla, on omat arvonsa, ajattelutapansa ja odotuksensa NEMOa kohtaan. Jotkut sidosryhmät ovat varhaisia sopeutujia, joilla on riittävät resurssit, kun taas toiset reagoivat vasta viime hetkellä. Inhimilliset näkökohdat vaihtelevat organisaatioiden ja yksilöiden välillä. Jokaisella yksilöllä on sisäinen arvomalli, joka kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Olemassa oleva yhteiskunnallinen ympäristö estää usein muutoksia kohti kestävää toimintaa, koska ympäristö suosii yksilöitä, jotka käyttäytyvät olemassa olevien järjestelmien mukaisesti (Zabel, 2005). Kestävä kehitys henkilöstöresurssoinnissa auttaa varmistamaan, että organisaatiokulttuuri ja yhteisön käytännöt ovat osallistavia ja motivoivat työntekijöitä (Lavri, 2023).

Inhimillisten näkökohtien kestävyys NEMOssa on otettava huomioon prosessin kaikissa vaiheissa, organisaatioiden sisäisessä suunnittelussa sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, kun NEMO otetaan käyttöön. Taitojen päivittämiseen ja koulutukseen tulee olemaan tarpeita. Kestävällä henkilöstöresurssoinnilla voidaan edistää työntekijöiden luovuutta ja digitalisaatiotaitoja sekä yrittäjähenkistä ajattelutapaa digitalisoituneessa maailmassa. Kestävä henkilöstöresurssien hallinta voi vähentää työntekijöiden stressiä, joka liittyy uusiin verkkoalustoihin, kuten NEMOon (Dapic et al., 2023).

Henkilöstöresurssit kestävän kehityksen edistämisessä

Eri henkilöstöresurssien hallintamallit ovat vaikuttaneet vastuullisuuden eri näkökohtiin, kuten ”sosiaalisesti vastuullinen” (engl. Socially Responsible HRM) taloudellisiin ja sosiaalisiin arvoihin, ”vihreä” (engl. Green HRM) taloudellisiin ja ekologisiin arvoihin, ”kestävän kehityksen” (engl. Triple Bottom Line HRM) ihmis-, ympäristö- ja talousarvoihin ja ”yhteisen hyvän” (engl. Common Good HRM) mukaisiin arvoihin. Kolmessa ensimmäisessä hallintamallissa painotetaan taloudellisia arvoja, kun taas yhteisen hyvän mallissa painotetaan ratkaisun löytämistä suuriin kestävyyshaasteisiin (Aust et al., 2020). Nykyään panostus taloudellisiin arvoihin ei riitä merenkulkualalla, joten NEMOn kehittämisessä ja käytössä yhteisen hyvän hallintamalli (Common Good HRM) on oltava kestävän ihmisyyden perusta.

Työntekijöiden työssä viihtyminen koostuu elinvoimaisuudesta ja oppimisesta. Kun työntekijät kukoistavat, he ovat samalla ennakoivia luomaan yhdessä työympäristöään, joka mahdollistaa kukoistuksen lisäämisen (Spreitzer et al., 2012). NEMOssa organisaatioilla on potentiaalia, että ne eivät vain ota NEMOa käyttöön pakollisena digitaalisena työkaluna, vaan voivat saada työntekijät kukoistamaan järjestelmän käytössä, jolloin työntekijät oppivat ja kehittävät organisaatioita edelleen.

EU on jo pitkään sitoutunut parantamaan työntekijöiden hyvinvointia, ja työntekijöiden kestävyydestä on tullut olennainen strategia yritysten kasvulle (Bersin, 2023). SAMK Merilogistiikan tutkimuskeskus tutkii ja kehittää kestävän ihmisyyden käsitteitä NEMOssa, sillä näin varmistetaan työntekijöiden suunnittelun, kehittämisen ja käytön onnistuminen digitaalisessa järjestelmässä. Samalla yhdistetään kestävä kehitys, henkilöresurssit ja eurooppalainen uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä.

Teksti: dosentti, johtava tutkija Minna M. Keinänen-Toivola

Kuva: Minna M. Keinänen-Toivola

Käännöksessä englannista suomeen on käytetty apuna DeepL-käännöstyökalua.

Viitteet

Bersin, J. (2023). Sustainability Is About Your Workforce, Too. Retrieved May 17, 2024, from https://hbr.org/2023/09/sustainability-is-about-your-workforce-too

Lavri, O. (2023). Sustainability in HR: benefits, tips, and use cases. Retrieved May 20, 2024, from https://hrforecast.com/is-hr-turning-into-people-sustainability/

Spreitzer, G., Porath, C.L., & Gibson, C.B. (2012). Toward human sustainability: How to enable more thriving at work. Organizational Dynamics 41, 155-162. 10.1016/j.orgdyn.2012.01.009

Zabel, H.-U. (2005). A model of human behaviour for sustainability. International Journal of Social Economics 32, 717-735. https://doi.org/10.1108/03068290510608228

Inna Saarinen27.5.202427.5.2024Matkakertomukset - Travel storieshyvinvointi, kansainvälisyys

Havaintoja opettajavaihdosta Windesheimissa

Osallistuin SAMKin kumppanuuskorkeakoulu Windesheimin hyvinvointialan kansainväliselle viikolle huhtikuun lopulla. UAS Windesheim sijaitsee Zwollessa Alankomaissa. Ainakin huhtikuussa kaupunki näyttäytyi pittoreskina ja kaikin puolin viehättävänä. Kansainväliselle viikolle kokoontui opettajia paikallisten lisäksi Belgiasta, Portugalista, Itävallasta, Italiasta, Irlannista, Kanadasta, Romaniasta, Etelä-Afrikasta ja Suomen Satakunnasta. Viikkoon osallistuivat Windesheimin omat ensimmäisen vuoden opiskelijat, englanninkielisen 20 opintopisteen kokonaisuuden kansainväliset opiskelijat ja BIPpien opiskelijat. Viikko rakentui avainluennoista ja meidän opettajien pitämistä työpajoista sekä opiskelijoiden esityksistä viikon päätteeksi.

UAS Windesheimin kansainvälinen toiminta.

Ensimmäinen havainto: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 näkyviksi

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 on tehty monin tavoin näkyviksi ja osaksi korkeakoulun arkea. Tavoitteet näkyvät visuaalisina elementteinä kampuksella, mutta myös osana opintojen sisältöä. Opiskelijat esimerkiksi pohtivat omissa koontitehtävissään, mitä kestävän kehityksen tavoitteita heidän omassa tehtävässään on käsitelty – ja osasivat nimetä ne nopeasti, mikä osoitti heidän tuntevan ne hyvin ja sisäistetysti. Toki kestävä kehitys keskustelutti myös meitä kansainväliselle viikolle osallistuvia opettajia luontevasti jo pelkästään laajasta maakattauksesta johtuen.

Rappuset, joissa tekstejä. — YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät kampuksella monin tavoin.

Toinen havainto: Tutkintokohtaista laajemmat pedagogiset ratkaisut

Kansainvälisen viikon teemana oli hyvinvointi ja mukaan toivottiin laajasti hyvinvointialojen koulutusten edustajia. Osallistujia olikin ainakin sosiaalialan, terveysalan, varhaiskasvatuksen ja fysioterapian koulutuksista, rikosoikeuden juristi joukon relevanttina mausteena. Lukukausittain toteutettava englanninkielinen opintokokonaisuus International Living Lab: Good Life, Health and Wellbeing on niin ikään suunniteltu teemaltaan ja työskentelyltään siten, että eri alojen opiskelijat tuovat omat näkökulmansa monialaiseen työskentelyyn. Kuluvan kevään toteutuksessa on mukana sosiaali- ja terveysalojen ja psykologian opiskelijoiden lisäksi opiskelijoita muilta aloilta. Mieleen jäivät arkkitehtiopiskelija ja joukon ainoa suomalainen, joka opiskelee Humakissa.

Myös Windesheimin toteuttamat BIPit ovat teemoiltaan väljiä, toki substanssiin sidottuja, ja avoimia kaikkien alojen opiskelijoille. Monialainen työskentely rikastuttaa ilmiöiden tarkastelun sisältöä ja tuo uusia näkökulmia kehittyneemmistä tiimityötaidoista puhumattakaan. Tähän pääseminen edellyttää aitoa kiinnostusta eri alojen edustajien näkemyksiä kohtaan, ennakkoluulottomuutta ja avointa asennetta.

Kansainvälinen opiskelijaryhmä — Englanninkielisen opintokokonaisuuden opiskelijat jännittivät töidensä esittelyä viikon lopuksi.

Kolmas havainto: Joustavat työolot

Kukaan tapaamistani hollantilaisista ei tehnyt täyttä työaikaa. Otokseni on toki rajallinen ja vinoutunut korkeakoulutettuihin. Aloin kiinnittämään asiaan huomiota, kun vaikutti siltä, että opettajista yhdellä keskiviikot ovat vapaata, toisella maanantait. Vierailin myös nuorisotilalla ja päiväkodissa – tilanne oli sama. Päiväkodissa minulle kerrottiin, että lapset ovat siellä tavallisimmin kaksi päivää viikossa, ja vanhemmat vuorottelevat kotona. Työilmapiirin rentoutta kadehdimme yhdessä kanadalaisten kollegojen kanssa erityisesti, koska toiminta vaikutti siitä huolimatta hyvinkin tulokselliselta.

Neljä henkilöä pyörien vieressä sadeasuissa. — Korkeakoulu tarjosi pyörät ja sadeviitat. Aurinko alkoi paistaa ennen kuin päästiin matkaan.

Neljäs havainto: pyöräily ei ole universaali taito

Zwollessa kaikki pyöräilevät hollantilaiseen tapaan. Korkeakoululla on kymmenien pyörien varasto, josta vieraileville opiskelijoille ja opettajille tarjotaan kulkupeli. Liikuimme tutustumiskäynneillä ja yhteiselle illalliselle mentäessä polkupyörillä. Osalle vierailevista opettajista ja myös opiskelijoista se osoittautui mahdottomaksi ja aivan liian vaaralliseksi liikkumisen tavaksi. Autokyydit tietysti järjestyivät tarvitseville. Vajaan tunnin pyöräily yhdessä pitkin kanavan varsia oli kivoin kokemus koko antoisalla ja ajatuksia herättävällä viikolla, vaikka retken alussa vähän vettä tihuuttelikin. Monikansallinen joukkomme päätyi maaseudulle kokkaamaan porukalla yhteistä illallista kahden kokin opastuksella. Illallisen järjestelyt vahvistivat mukavalla tavalla myös edellä esittelemäni havainnot.

Kansainvälinen opettajatiimi leipoo perinteisiä pikkuleipiä.

Teksti ja kuvat: lehtori Päivi Muranen

Inna Saarinen20.5.202420.5.2024Yleinen - General

Ongoing enrollment in International Tourism Management

The International Tourism Management degree program faced similar challenges to other international degree programs: it takes time for international students to arrive in Finland, and they come individually throughout the academic year.

We had the opportunity to develop a flexible start concept beginning in autumn 2023, called ongoing enrollment. In this concept, most first-year courses are offered in a way that allows students to start at any time, meaning on the very day they arrive on campus.

Different courses were implemented slightly differently, but the main principle remained the same. The course content was divided into smaller learning objectives. We called these units “themes,” and each course included a certain number of themes, for example, six themes.

Each theme includes a weekly lecture and/or workshop and assignments. After all the themes are covered, a new round of themes begins. In the ongoing enrollment concept, at least two rounds should be conducted per semester.

The system is flexible for students, as they can enroll in the course on any theme. For example, if a student starts a six-theme course at theme 3, they will proceed in order through themes 3, 4, 5, and 6, then in the next round, themes 1 and 2. In addition to the themes, there may be a final exam or assignment, which becomes available to the student after completing most of the assignments from the themes.

The concept is described in the course ”Introduction to Tourism and Hospitality Business” as follows: “The first round of this course begins in week 36 and includes weekly on-campus classes. Each week focuses on a specific theme – there are six themes in total – comprising classes, workshops, and Moodle quizzes. In addition to these six themes, there is a final Moodle test and a blog writing assignment. After six weeks, the themes cycle starts anew. If you miss a theme, you can retake it in the next round. Please note that quizzes and assignments cannot be redone.”

The ongoing enrollment concept can be implemented in various ways. The picture below (Huuhka 2024) is an example from the course Cultural Competence as a Success Factor, which had three rounds during the fall semester 2023. In this implementation, the second round and first round lectures were partly joint. For example, “categorizing cultures,” “Hofstede,” “the Lewis Model,” and “study circle” were the same for both rounds.

Cultural Competence as a Success Factor (Huuhka 2024)

Attention should be given to learning objectives, teaching content, teaching methods, assessment criteria, and feedback as in any other courses. It is also recommended to create a core content analysis to support teaching and help students set their own learning goals.

Positives:

• Students can start their studies immediately after arriving on campus without any waiting.

• Developing a new pedagogical solution is rewarding for teachers.

• The ongoing enrollment concept is also flexible for teachers.

• Students easily adopted and understood the concept.

Points to Consider:

• Teaching many rounds felt repetitive for the teachers.

• Students were confused about courses that were not in ongoing enrollment.

• The concept and Moodle platform need to be clear and accessible.

• Teachers should be careful with allowing retakes of assignments in this concept.

• The timetable and flexible start model don’t work fluently together yet.

• Teachers need to give grades regularly and consider carefully how students request their grades.

• Not all elements of the concept had established pedagogical terms.

Text: Senior Lecturers Jonna Huuhka and Jaana Ruoho

Artcle photo: Inna Saarinen

We used the help of ChatGPT in the translation process from Finnish to English.